Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq tallimaat, pingasunngorneq 15. maj 2002 nal. 09:03

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 100.

Uummannaq Seafood A/S-ip qaleralinnik ukiumut 2000 tonsinik maanna 2002-mi, ukiunilu tulliuttuni, tassa marlunni 2003-mi 2004-milu, pisassinneqarnissaat Naalakkersuisunit isumaliutersuutigineqalersaarnersoq pillugu Naalakkersuisunut apeqqut.

(Mikael Petersen)

 

Mikael Petersen, apeqquteqartoq, Siumut.

Kalaallit Nunaat Inatsisartut suliariaasinni paragraf 36-at naapertorlugu Naalakkersuisunut imaattumik apeqquteqarniarpunga. Uummannaq Seafood A/S-ip qaleralinnik ukiumut 2000 tonsinik ukioq maanna 2002-mi, ukiunilu tulliuttuni, tassa marlunni tassa 2003-mi 2004-milu, pisassinneqarnissaat Naalakkersuisunit isumaliutersuutigineqalersaarnerluni.

 

Taamatut apeqquteqarninnut siunnersuuteqarninnut tunngavigaara piginneqatigiiffiup Uummannap kangerluani qaleralinnik pisassaasa ukiuni tulliuttuni pingasuni ukiumut 2000 tonsinik qaffanneqarnerisigut ingelatseqatigiiffik qaleralinnik nunami tunisassiorsinnaanerminut periarfissarissaarnerulissammat.

 

Aamma paasillugu nuannerpoq Uummannaq Seafood-ip qaleralinnik tunisassiornermi saniatigut nunami tunisassiorfissanik ingerlatsiniarnemini aalisakkat allat ilanngullugit tunisassiariniarlugit pilersaaruteqarmat.

 

Tamanna Naalakkersuinikkut anguniakkanut naapertuulluinnarpoq. Pissusissamisuunngilluinnarpormi Uummannaq Seafood ingerlatseqatigiiffik aalisartorpassuanik piumassusilinnik pigineqartoq aammalu nammineerluni 40 million kr-nit sinnerlugit ingerlataminut aningaasalersuereersoq Naalakkersuinikkut pissutsinik aallaaveqartumik toqussallugu.

 

Tamanna Naalakkersuisunikkut anguniagaanngilluinnarpoq. Tassami Naalakkersuisunikkut siunertaammat namminersortut periarfissinneqarnissaat.

 

Uummannap kangerluarni qalerallit ukiumut 6000 tonsit sinnerlugit pisarineqartarput. Taakkunannga 3500-4000 tonsit tungaannut Royal Greenlandip naammassisinnaasarpai. Sinnerilu 2000 tonsit Uummannaq Seafood-ip iluarnaarutaasumik naammassisinnaallugit takutittareerpaa. Tamatumunngalu ilanngullugu suli siunissami pitsaanerulersitsissalluni qalerallit kisiisa pinnagit aalisakkat allat ilanngullugit nunami tunisassiariniaramigit.

 

Aalisarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu ineriartortitsineq nutaamik eqqarsarluni peqqinnartumik paaseqatigiiffiusumillu unammilleqatigiinneq atorlugu ingerlanneqartariaqalerpoq. Inuit ataasiaakkaat tunisassiorfiillu ataasiakkaat naalagarsuanngortittaqattaarnagit.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Apeqquteqartumut Mikael Petersenimut qujavugut. Taavalu maannakkut akissuteqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq Hans Enoksen.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Asasara Mikael Petersen Naalakkersuisunut ima apeqquteqarputit Uummannaq Seafood A/S-ip qaleralinnik ukiumut 2000 tonsinik ukioq maanna 2002-mi, ukiunilu tulliuttuni, marlunni tassa 2003-mi 2004-milu, pisassinneqarnissaat Naalakkersuisunit isumaliutersuutigineqalersaarneqarpa. Apeqqut.

 

Aallaqqaasiullugu oqaatigissavara aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni paragraf 5 naapertorlugu ukiut tamaasa aalisarnermi pisassat Naalakkersuisut aalajangersartarmatigit. Taamaalillutik pisassiissutit ukiunut arlalinnut atuuttussatut Naalakkersuisut aalajangersarneq ajorpaat.

 

Umiarsuarnik tunitsiviliinissamut akuersissutit aamma ukiumut ataatsimut atuuttussatut tunniunneqartarput. Taamaalilluni aamma umiarsuarnik tunitsiviliinissamut ukiunut arlalinnut atuuttunik akuersissuteqartoqarneq ajorpoq.

 

Sinerissamut qanittumik qaleralinniarnermut pisassanik aalajangersaasoqarsimanngilaq. Naalakkersuisulli qaleralinnut tunitsivinnik umiarsualiisarneq maannamut ima aquppaat umiarsuarnut tunitsivinnut ataasiakkaanut qaleralinnik tonsinik qummut killilikkanik tunisisinnaanermik akuersissuteqartarlutik. Oqareernittullu akuersissut taanna ukiumut ataatsimut atuuttarpoq.

 

Uummannap kommuniani qaleralinnut umiarsuarnik tunitsiviliinissamut akuersissut eqqarsaatigalugu tallimanngornermi septemberip ulluisa 28-anni 2001 Naalakkersuisut ima aalajangiipput.

 

Akuersissut tunniunneqarmat Royal Greenland A/S-lu umiarsuaq tunitsivik Kristian Høy atorlugu 2002-mi Uummannap eqqaani umiartut tunitsivittut kisiartaalluni umiarsuarmut tunineqartussanut pisiortornissaanut ingerlatseqatigiffiup 2002-mi Uummannamut Qasigiannguanut Qeqertarsuarmut kiisalu Paamiunut qaleralinnut tunngatillugu aaqqiissutissatut siunnersuummini oqaatigisaatut.

 

Akuersissutinik pisariaqartitanut tunniussisoqassasoq Qeqertarsuup tunuani pingaarnerutillugu Qasigiannguni suliffissuarmut tunisassiassanik pilersuissanik sisamanik angallatiliisoqarnissaanut taamaaliornermilu aaqqiissutissamik ilusiliisoqassasoq. Piginnittutut suliffimmilu ingerlatsisutut.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisup aammalu Royal Greenland A/S-ip siulersuisa akornanni 27. September 2001-mi ataatsimiinnermi oqaluuserineqarsimasutut. Ilusiliinerup pingaarnerusumik kingunerisussaavaa Royal Greenland A/Sp isumagissagaat angallatinik pissarsinissaq kiisalu najukkani aalisartunik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnissaq.

 

Taakku siunissami piginneqataassutinik angallatinillu tigusinissaat siunertaralugu. Tamatunnga taarsiullugu Royal Greenland A/Sp pisussaaffigissagaa qulaani taaneqartunik 2002-mi suliffissuarnik suliassaqartitsinissaq aamma nioqqutissiorneq kiisalu pingaartumik Uummannap eqqaani aalisartut naammaginartumik tunisisarnissaminnut atugassaqartitaanissaat qularnaassallugit.

 

2002-mi Uummannap eqqaani aalisarneq tunisineq nioqqutissiornerlu pillugit ataatsimut pilersaarusiornissap sulissutiginissaa qularnaaneqassasoq. Royal Greenland A/S-p SIP-p kiisalu KNAPP-p akornanni ataatsimut pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqarnikkut.

 

2002-p kingornatigut pissutsit taamatut aalajangiinerit Naalakkersuisut aalisarneq pillugu nassuiaataata Inatsisartuni suliarineqarneranik tunngaveqarumaarput. Nassuiaat Inatsisartut 2001-mi ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq. Tamatumunnga atatillugu nalunaarutigineqassaaq Naalakkersuisut aalajangernerat pimmat aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni normu 18. 31. oktober 1996-meersumi siunertatut aalajangersakkami isiginiagassat tunngavigalugit.

 

Siunertatut aalajangersagaq ima oqaasertaqarpoq. Paragraf 2. Inatsisip siunertaraa aalisakkat naleqquttumik ilisimatuussutsikkullu illersorneqarsinnaasumik iluaqutigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.

 

Immikkoortoq 2. Inatsisip matuma atortinnerani aalisagaqartuarnissaa kinguaassiortuarnissaallu aamma aaqqissuulluakkamik ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugu uumasunik ilisimatuut nalinginnaasumik siunnersuinerat naapertorlugu pitsaanerpaamik iluaquteqarnissaq pingaartinneqassapput. Aammalu inuiaqatigiit allamut saassinnaanerannut pisariaqartitsineq.

 

Immikkoortoq 3. Inatsisip matuma atortinnerani inuussutissarsiutigalugu aalisarneq eqqarsaatigalugu aalisarneqarsinnaasut aalisariutillu pisarisinnaasaasa imminnut naleqquttuunissaat kiisalu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi suliffissuarni suliareqqiisarfiusuni inuussutissarsiutinillu allani inuussutissarsiummut attuumassuteqartuni aningaasarsiornikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu isiginiagassat pingaartinneqassapputtaaq.

Taamaalillutik Naalakkersuisut suliassami tasssani suliassaqartitsiniarneq pingaartissimavaat. Naggasiullugu pissutsit tulliuttut isiginiaqqussavakka neriullunga paasilluassagitit.

 

Tunisassiorfinni assigiinngitsuni aalisakkanik tunisassiornerup ingerlanneranut tunisassiassanik pissarsisarneq tupinnanngitsumik apeqqutaasorujusuusarpoq. Tunisassiassat pissarsiarineqartarnerat ukiup ingerlanerani allanngorartaqaaq. Ilaanni tunisassiassat ikittuinnaat pissarsiarineqarsinnaasarput soqanngivissiinnasarluniluunniit. Ilaanni tunisassiassat amerlangaalertaramik tunisassiorfik malinnaasinnaajunnaartarpoq.

 

Aningaasaqarneq isiginiarutsigu piffissani tunisassiassaqanngingajavinnerani tunisassiassaqanngivissorneraniluunniit tunisassiorfiit ammatiinarnissaat akilersinnaanngilaq. Taamaakkaluartorli tunisassiorfiit ammatiinnarneqartarput neriuutigalugu tulaassuilluarnerup nalaani sinneqartoorutit ima amerlatigissasut annaasat tulassuilluarnerup nalaani matuneqarsinnaasallutik. Tassalu Uummannami pissutsit taamaapput.

 

Unammilleqatigiittoqassappat tamanna naligiiffiusumik atugassaqartitaanikkut pissaaq. Naligiiffiusumik unammilleqatigiittoqarnavianngilaq arlaat ukioq naallugu pingaartumik ukiukkut amigartoornarnerani nunami tunisassiorfinnik ingerlatsiinnartarpat. Aappaalu aasaanerinnaani umiarsuarnik tikisitsiinnartarluni. Tunisassiassallu amikkisaarutaaleraangata tammaannartarluni.

 

Tassalu Naalakkersuisut maannakkuugallartoq Uummannaq Seafood A/S-ip 2002-mi aammalu ukiuni tulliuttuni 2003-mi 2004-mi 2000 tonsinik qaleralittassilersaanngilaat.

 

Naalakkersuisut aalisarnikkut ingerlatsinerit assigiinngitsut Uummannaq Seafood A/S-imit ingerlanneqarsinnaasut misissorsimavaat. Ingerlatseqatigiiffik periarfissamik neqeroorfigineqarsimavoq neqeroorutigineqartorlu piviusunngortinneqarsinnaasimanngilaq.

 

Uummannap eqqaani qalinnik tunitsiveqartitsineq Royal Greenland A/S-imut tunniunneqarsimavoq Naalakkersuisullu isumaqatigiissut taanna aalajangiusimavaat.

 

Naalakkersuisullu aammaarlutik Uummannaq Seafood A/S-ip ingerlatsiffigisinnaasaanik periarfissarsiuuteqqinniarpaat Royal Greenland A/S aaamma Uummannaq Seafood A/S toqqaannartumik naapisinnerisigut. Tassanilu aalisakkat allat qaleraliunngitsut nunatta avannaani qaleraleqarfiusuni atorluarneqarnissaat siunertarineqassaaq.

 

Naalakkersuisut pingaartippaat ingerlanniakkat aallartitsinnagit akit allallu aalisarnermut tunitsiveqarnermullu aaqqissuussinerit pisariaqartut isumaqatigiissuteqareersimanissaat. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisunut ilaasortamut qujavugut. Taavalu maannakkut apeqquteqartoq oqaaseqaqqilaassaaq.

 

Mikael Petersen, apeqquteqartoq, Siumut.

Siullermik erseqqissaatigilaarusuppara Naalakkersuisup akissuteqaammini oqaatigimmagu Uummannap kangerluani pissutsit pillugit nassuiaateqarnermini neriulluni paasilluassagikka. Isumaqarpunga immaqa maani inimi isersimasunit Uummannap kangerluani qaleralinnermik aalisarnermik pissutsit nalunnginnerpaavakka.

 

Ukiuni 20-ni 1980-miit massakkumut Uummannap kangerluani aalisarnermut pissutsit sammisimaqaakka. Aamma kommunalbestyrelsimi ilaasortatut ukiuni 14-ni. Royal Greenland A/S-ip taamanikkut guutiujugallartup tunisassiorfinnik nutaanik sanaartornissamik Namminersornerullutik Oqartussat aalajangernerat tunngavigalugu tassa landskarsip akiligaanik nuaqarfinnut tunissassiorfiit ingerlanneqarsimapput. Uummannamilu aamma fabrikki taamatut.

 

Taamanikkulli Royal Greenland A/S ineriartortitsimanngilaq. Siuarsaasimanngilaq ullumikkumut qerititsiviit taakkua taamaattuaannarput. Naammassisaqarsinnaassuseq ineriartortinneqarsimanngilaq. Taamaattuminguna aalisartorparujussuit pisaminnik eqqaaginnaleramik Royal Greenland A/S tusanik eqqaaginnalermat ukiumut 100 tonserpassuit eqqarneqaannalermata aalisartut umiarsuartaartut tunitsivissaminnik.

 

Ullumikkut pissutsit allanngunngillat qerititsiviit taakkuupput Royal Greenland A/S ineriartortitsinngilaq.

 

Aamma eqqarsartoqarsinnaanngilaq Uummannap kangerluaninngaaniit Paamiut Qasigiannguit Qeqertarsuaq pilersortuarneqaannassasut. Aalisakkat allat takkutilerput saarullissuit takkutilerput. Paamiuormiut periarfissanik ulikkalerput Qasigiannguarmiut Qeqertarsuarmiut ulikkaalerput.

 

Ila periarfissarpassuit takkutilerput.

 

Taamaattumik qaleraliinnaq isumalluutigineqarsinnaanngilaq. Naamerluinnaq pissutsit allatut isigalugut eqqarsartariaqalerpugut. Unali nuannaarutigaara Naalakkersuisut Uummannaq Seafood pillugu massakkut ammarmata.

 

Mattusimaannarnagu siornali qinnuteqarput suli ataasinnguamilluunniit akineqanngillat. Ataatsimiinnerpassuit ingerlassimavaat. Uummannap kommunia allaat pingasoriarluni Naalakkersuisunut oqaloqateqarsimavoq. Aalisartorpassuit atsiorneri Naalakkersuisunut ingerlanneqarsimapput susoqanngilaq.

 

Taamaannak ingerlatsisoqarsinnaanngilaq. Taamaattumik nuannaarutigaara massakkut Naalakkersuisut alloriarmata Royal Greenlandilu ataatsimeeqatigisinniarlugit pissutsinik piaarnerpaamik aaqqiinissaq siunertaralugu. Kaammattuutigissavara piaarnerpaamik ullut 14-t qaangiutsinnagit ataatsimeeqatigiisitsineq pissasoq. Aammalu taanna naammassisaqarfiulluni angusqarfiussasoq. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Apeqquteqartumut Mikael Petersenimut qujavugut.

 

Tassa immikkut kuersissuteqarsinnatitaavunga akisuteqalaarnissamut. Kisianni tassa oqaaseqareeruit matussavara Naalakkersuisunut ilaasortaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq Hans Enoksen.

Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa Naalakkersuisut ilaatigut oqaatigineqarput sunianngitsut. Kisianni oqaatigereerparput Inatsisartunut aamma maani oqaluttarfimminngaaniit Uummannaq Seafood periarfissarsiuunneqartoq massakkullu aamma taakku ingerlappagut.

 

Taamaammat oqartoqarsinnaanngilaq susoqanngitsoq. Tassa taanna Mikael Petersenip siunnersuutigisaa piaartumik naammassineqassasoq ilumoorpoq taanna piaarnerpaamik uumap sapaatip akunnerata ingerlanerani naammassineqassaaq ataatsimeeqatigiinnissaq. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq qujavugut. Oqaluuserinninnissamut piffissaritinneqarumalluni saaffiginnissumik Siulittaasoqarfik tigusaqarsimanngilaq. Taamaattumik ataatsimiinnermi aqutsisutut naliliivunga pissutsit immikkut ittut matumani atuutinngitsut. Taamaattumillu apeqquteqartoq aammalu Naalakkersuisut uani apeqqummi kisimik oqaaseqarsinnaasut.

 

Taamaalilluni immikkoortoq 100 naammassineqarpoq.

 

Ingerlariaqqitsinnata ilisimatititsissutigissavara Naalakkersuisunut ilaasortaq Hans Enoksen Siumumeersoq nalunaarmat immikkoortoq 100 taanna naammassiniariarpat maannakkut ataatsimiinnerminngaaniit peqataasinnaanani. Tassa arfanniarnissamut tunngasumik Japanimut ataatsimeersuarnissamut peqataajartortussaagami. Taanna tunngavigalugu taamaalilluni Hans Enoksen sulinngiffeqarnissaa Siulittaasoqarfiup akuerisimavaa.

 

Qinigaasinnaanerup misilinneqarnissaanut ataatsimiititaliap Siumukkut sinniisussaata arfineq pingajuat Karen Banke Petersen taassumap qinigaasinnaassusia akuerisimavaa. Matumuuna  inassutigissavara Karen Banke Petersen Hans Enoksenimut sinniissussatut Inatsisartut ataatsimiinneranni ulloq 15. maj peqataanissaa Inatsisartut akuersissutigissagaat. Akerliusoqarnerluni. Naamik

 

Karen Banke Petersen qinnuigissavakkit Inatsisartuni inissannut ingeqqullutit tikilluarit.