Eqqissisimatitsinermut pinngortitamullu pissutsit:

Eriagisassat illuutillu itsarnitsat aalaakkaasut pillugit eqqissisimatitsinermut maleruagassat.

 

Pinngortitamik eqqissisimatitsineq:

Uumasut nujuartat naasullu nungutaanissaminnik ulorianartorsiortut nunat tamalaat akornanni nioqqutigineqarnerat.

Uumasut nujuartat naasullu nungutaanissaminnik ulorianartorsiortut nunatsin­nut eqqunneqartarnerat tassanngaaniillu annissorneqartarnerat.

Sumiiffinnik, nunaminertanik eqqissisimatitsinerit,  naasut il.il.

 

Pisuussutinik uumassusilinnik eqqissisimatitsinermut maleruagassat, soorlu:

Miluumasut imarmiut, miluumasut nunamiut, timmissat aamma aalisakkat.

Ataasimut isigalugu piujuartitsineq tunngavigalugu isumalluutinnik uumassusilinnik nujuartanik aqutsineq aamma isumalluutinik atuineq.

 

Pinngortitamik illersuineq:

Atortut pillugit pilersaarusiorneq.

Sukisaarsaartaffissianik pissarsisarneq.

Kulturikkut avatangiisit.

Angallassineq, taassumalu avatangiisinut tunngasutigut kingunerisassai.

Nunami, tassungalu ilanngullugu Sermersuarmi, silaannarmi imaanilu mingutsitsineq.

 

Avatangiisinut pissutsit:

Nunami, tassungalu ilanngullugu Sermersuarmi, silaannarmi imaanilu avatangiisinik illersuineq.

Eqqagassalerineq il.il.

Immikkoortiterisarneq.

Atueqqiineq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqakkanik ikuallaaneq.

Eqqaavissuit allatigullu eqqakkanik inaaliiviit.

Avatangiisinut immikkut ulorianartunik eqqagassalerineq.

Avatangiisinut mianerinnittumik aamma piujuartitsineq tunngavigalugu nukimmik atuinerup, atorluaanerup aallatigullu isumalluutinik atuinerup qulakkeerneqarnissaa.

Nioqqutissanik peqqissutsimut avatangiisinullu ulorianartunik atuisut illersornissaasa qulakkeerneqarnissaa.

Pinngoqqaatit pillugit teknologii, matumanittaaq inuussutissat enzymillu pinngoqqaatinik suliarineqarsimasut.

 

Uuliamik aatsitassanillu ujarlerneq aamma atuineq:

Uuliamik ujarlernermi, uuliamik piiaanermi aamma nunami immallu naqqani aatsitassanik atuinermi avatangiisinut pissutsit apeqqutillu.

 

Sila pillugu pissutsit:

Sila pillugu pissutsit aamma mingutsitsinerup, silap, pinngortitap aamma avatangiisitigut ataqatigiinnerit.

Nunami namminermi nunallu tamalaat akornanni sila pillugu suliniarneq.

Suliniutit CO2-mik aniatsitsinermik annikkillisaatit.

 

Pinngortitaleriffimmi, Asiaq-mi, Danmarkimi Miljø- og Energiministeriami, Dansk Polarcenter-imi, Miljøstyrel­sen-imi aamma Danmarks Miljøundersøgelser-imi Kalaallit Nunaannut tunngassutillit pingaarutillillu Ataatsimiititaliap sutigut tamatigut soqutigisassarai. Tamanna aamma atuuppoq Kalaallit Nunaanni misileraavinnut aamma misissuiffinnut tunngasut, soorlu Zackenberg, Nuuk Basic il.il.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Issittumi silamut, pinngortitamut avatangiisinullu pissutsit ataatsimiititaliap suliassaqarfiiniillutillu soqutigisaqarfiiniittut.

 

Nunat tamalaat pinngortitaq aamma avatangiisit pillugit isumaqatigiissutaat amerlaqisut Ataatsimiititaliap maluginiarpai.

 

Tamatumani ilaapput Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aamma Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivini kiisalu allani suleqatigiiffinni pisussaaffigisanik pinngortitamut avatangiisinullu tunngassuteqartunik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartunut Ataatsimiititaliaq paasiniaasariaqarmat.

 

Ataatsimiititaliap susassaqarfiinut tunngasunik nunanut allanut attuumassuteqartunut Ataatsimiititaliaq paasiniaassaaq.