Oqaluuserisassani immokkoortoq 24-2

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 24-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 15. oktober 1997, nal. 14.16

Oqaluuserisassani immikkoortoq 24.

Nunaqarfiit innaallagissamik inermillu pilersorneqarnerisa Namminersornerullutik Oqartussanik tiguneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoq)

Aappassaanneerneqarnera.

Ataatsimiinnermik Aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Anders Andreassen.

Karl Lyberth, Siumut, Ataatsimiititalip Siulittaasua:

Nunaqarfiit innaallagissamik imermillu pilersorneqarnerisa Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Inatsisartut Nukissiuuteqarnermut nalunaarasuartaatitigullu attaveqarnermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa. Siunersuutip oqallisigineqarnerani ataatsimiititaliap ilaasortarai: Karl Lyberth, siulittaasoq, Siumut. Kristine Rahauge New York-imiittoq sinnerlugu, Laannguaq Lynge, Siumut. Finn Karlsen, Atassut. Peter Ostermann, Atassut. Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut nukissiuuteqarnermut nalunaarasuartaatitigullu attaveqarnermut ataatsimiititaliaata oktober-ip qulingata, ukioq manna, ataatsimiinnermini nunaqarfinni innaallagissamin imermillu pilersuinerup Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut oqalligisigaa.

Nunatsinni pisortatigoortumik innaallagissamik imermillu pilersuiveqarfiusuni tamni innaallagissamik imermillu pilersuinermi atugassarisaasut assigiileqqullugit nunaqarfiit innaallagissamik imermillu pilersorneqarnerisa Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarnissaat ataatsimiititaliap isumaqatigaa.

Siunnersuutip siullermeerneqarnerani nunaqarfiit qanoq paasineqarnissaat, tamatumanilu inatsisissatut siunnersuummi suut ilannguneqassannginnersut pillugu oqaaseqartoqarpoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut illasortaq paasissutissanik erseqqinnerusunik qinnuigaa apeqqullu uterfigeqqissinnaallugu ataatsimiititaliap tamanna pisariqarsoringuniuk.

Sulisut nuunneqarnerannut atatillugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kaammattorniarpai nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinermi sulisussaqarniarneq pillugu kommunit suleqartigeqqullugit, taamaalilluni sulisorisat suliassaasa akornanni naapertuutinngitsumik paleriiaartoqaqqunagu.

Taamaalilluni nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinermik Namminersornerullutik Oqartussat tigusinnissaat ataatsimiititaliap isumaqatigaa, peqatigissanilli kommuninut Landskarsimillu aningaasatigut qanoq annertutigusumik kinguneqarnissaa erseqqissarnagu Naalakersuisut siunnersuummik saqqummiussinerata isornartoqarnera tikkuarusullugu.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Naalakkersuisut aningaasatigut kingeqartussamik siunnersuuteqaraanngata Inatsisartut paasissutissanik saqqummiussivigineqarnissaat pingaaruteqarluinnartoq, taamaattoqarnngippammi Inatsisartut amigartumik tunngaveqarlutik aalajangiissammata, tamannalu ataatsimiititaliap isumaliornartoqartippaa.

Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarpoq nammagassat allannguuteqarnerata iluarsiissuteqarfigineqarnissaa pillugu isumaqatigiinniartoqarsimasoq, tamannalu tunngavigalugu isumaqatigiissutissamut tunngavissiuisoqarsimasoq Naalakkersuisunit akuerineqarnissaa utaqqineqartumik. Naalakkersuisut isumaqatigiissutissamut tanngavissamik akuerseriarpata tamanna pillugu ataatsimiititaliap paasissutissanik tugsaqarnissaanik ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarsimavoq.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup naatsorsuutigaa nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinermik Namminersornerullutik Oqartussat tigusineranni aningaasatigut kingunerisas- saat Inatsisartunut saqqummiunneqarumaartut pingajussaaneerinermi siunnersuut pillugu inaarutaasumik aalajangiisoqartinnagu.

Taama oqaaseqarluta Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup siunnersuutigaa pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqassasoq.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Akisussaaffiup kommuniniit Namm. Oqartussanut nuunneqarnerata kingunerisaanik nammagassat suliassallu allannguuteqarnissaata inatsisissatut siunnersuummi isiginiarneqarsinnaanerannik Ataatsimiititaliap isumaqataanera Naalakkersuisut paasivaat.

Suleqatigiisitamit Kommunini Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup Isumaliutissiissutaata Inatsisartuni oqallisigineqarnerata akuerineqarneratalu kingorna pilersinneqarsimasumit nammagassat allannguuteqarneratigut aningaasatigut kingunerisassat misissoqqissaarneqarsimapput nalilersoqqissaarneqarlutillu.

Ataatsimut tapiissutitigut nammagassat allannguuteqarnerata iluarsiivigineqarnissaa suleqatigiissitap kaammatuutigaa. Tamatuma kingorna Namm. Oqartussat KANUKOKA -llu isumaqatigiinniarneratigut naammassineqarpoq. Aningaasat ukiuni kingullerni innaallagissamut imermullu pilersuivinnik pilersitsinermut ingerlatsinermullu atorneqartarsimasut annermik iluarsiissutigineqarput, tassa kisitsisit Landskarsip naatsorsuutaanit kommunillu naatsorsutaanit tiguneqaannarsimapput. Aningaasanut tunngasuni pingaaruteqannginnerusuni ataasiakkaani Namm. Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigininiutigineqarneranni illuatungeriit tamarmik naammagisinnaasaannik iluarsiissutissat nassaarineqarsimapput.

KANUKOKA-mik isumaqatigiissutit Naalakkersuisut akuersissutigeqqammerpaat, taakkulu inerneri 1998-mut aningaasanut allannguutissatut inatsisissami allannguutissatut siunnersuutinut ilanngunneqassapput.

Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimititaliaq isumaqatigiissutip nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinermut tunngasortai pillugit piaarnerpaamik ilismatinneqassaaq.

Naalakkersuisut taama inassuteqarlutik nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinneqarnissaanik ataatsimiititaliaq isumaqatigalugu nalunaarutigaat.

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Nunaqarfinnut innaallagissamik imermillu pilersuinermik Namm. Oqartussat tigusinerat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut aappassaaneerneqarnerani Siumut -miit immikkut oqaaseqarfiginagu siullermeerneqarneranilu oqaaserisavut innersuullugit taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa inassutigissavarput.

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisissamut siunnersuutit siullermeerneqarnerata kingorna Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliamit sammineqarsimavoq. Matumuuna Atassut -mi maluginiarparput inatsisissamut siunnersuutip siullermeerneqarnerani akissussaaffimmik tigusinermut tunngatillugu sulisoqarnikkut atorluaanissaq eqqarsaatigalugu Atassut-mit piumasaqaaterput Ataatsimiititaliami paasineqarluni oqaluuserineqarsimanera iluarisimaaratsigu.

Atassut -mit nunaqarfinni atortorissaarutit qamutit motoorillit assigisaalu tassa anartarfilerinernut eqqaavilernernullu atorneqartut aserfallatsaalineqarnissaat assut pingaartipparput, nunaqarfiit eqqiluitsuutinneqarnissaannut assut pingaaruteqartuummata.

Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut kaammatuuteqarpoq nunaqarfinni innaallgasissamik imermillu pilersuineq Namm. Oqartussanit tiguneqarpat tassunga peqatigitillugu sulisussaqarniarneq eqqarsaatigalugu kommunit suleqatigineqarnissaat Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut innersuussutigimmagu Atassut -mit assut iluarisimaaratsigu, taamaalilluni sulisorisassat suliaasa akornanni naapertuutinngitsumik ingerlatsisoqarnissaa pinngitsoortinneqassammat.

Kiisalu nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinerup Namm. Oqartussanit tiguneqarnissaanut tunngatillugu aningaasatigut kommuninut kingunerisassaat pillugit Inatsisartut inatsisaata pingajussaaniinnginnerani paasissutissiinissaq Ataatsimiititaliamit kissaatigineqarmat Atassut-mit pissusissamisoortutut isigaarput, inatsisiliat aningaasanik kinguneqartussat akuersissutigineqanngikkallarneranni Inatsisartunut takussutissiisarnissaq pingaartorujussuummat.

Atassut-mit maluginiarparput ataatsimut tapiissutitigut nammagassat suleqatigiissitap piumasaqaatigisimasai kiisalu aningaasanut tunngasortai Namm. Oqartussat kiisalu Kommunit Kattuffiata KANUKOKA-p akunnerminni isumaqatigiissutigisimagaat. Isumaqatigiissuteqarsimaneq ataqqillugu Atassut -mi iluarisimaarparput.

Taamatut oqaaseqarluta inatsisissat aappassaaneerneqarnerani Atassut -mi akuersilluta taaseqataassaagut, taamatullu isikkoqarluni inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa aamma akuersaarparput.

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni nunaqarfitta innaallagissamik imermillu pilersorneqarnerisa Namm. Oqartussanit Januar aallaqqaataanniit 1998-mi tiguneqaraluttualerneranni Inuit Ataqatigiit-niit siullermeerinermi oqaaserisimasagut Nukissiuuteqarnermi Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarmut Ataatsimiititaliap naliliinermini soqutiginnissimanera naammagalugu oqaatigissavarput.

Taamaakkaluartoq suli nunatsinni nunaqarfiit qulit missaaniittut imermik pilersorneqannginnerisa iluarsiiffiginiarneqarnissaannut Inuit Ataqatigiit-niit pingaartillugu matumuuna oqaatigissallutiguttaaq.

Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsiititaliap Naalakkersuisunut isornartorsiuinera isumaqatigaarput, tassami inatsisissami siunnersuummi matumani pineqartumi kommuninut Landskarsimullu aningaasat tungaatigut qanoq annertutigisumik kinguneqarsinnaanera Inatsisartunut ilisimatitsissutigineqanngimmat, tamatumalu siunissami pinaveersaarneqarnissaa Inuit Ataqatigiit -niit kaammattutigissavarput.

Isumaliutissiissutip uuma ullulerneqarnerata aqaguani tassalu oktoberip 13-ani 1997 Naalakkersuisup akissuteqaataani Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat ajornartorsiut qulaani pineqartoq KANUKOKA Namm. Oqartussat -llu isumaqatigiinniarneranni aaqqinneqarsimasoq. Isumaqatigiissutip taassuma suli Nukissiuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliamut anngussimanngitsoq malugaarput, taamaattumik Inuit Ataqatigiit- niit piumasarissavarput oqaluuserisap uuma pingajussaaneerneqannginnerani Ataatsimiititaliamut isumaqatigiissut anngunneqarumaartoq.

Inuit Ataqatigiit -taaq kaammatuutigissavaat aningaasanut tunngasut 1998-mut Aningaasanut Inatsisissamut allannguutissamut siunnersuutinut ilanngunneqassasut.

Ullormut oqaluuserisassap matuma pingajussaaneerneqannginnermini Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliami saqqummiunneqarnissaanut innersuussutigineqarnera isumaqatigilugu matumuuna nalunaarutigaarput.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Nunaqarfiit innaallagissamik imermillu pilersorneqarnerisa Namm. Oqartussanit tiguneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuummut tunngatillugu oqaatigissavara tassa isumaqartunga aningaasalersuinermi suliassanillu isumaginninnermut pisinnaatitaaffiit akisussaaffiillu inuiqatigiinnut pingaaruteqarluinnartut taama annertutigisumik allannguuteqarnerat inatsikkut aalajangersartariaqartoq. Taamaattumik nunaqarfiit innaallagissamikimermillu pilersorneqarnerisa Namm. Oqartussanit tiguneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Akulliit Partiiata taperserpaa.

Siullermeerinermi oqaatsikka allat uteqinnagit innersuussutigalugit inassutigissavara siunnersuut taama isikkoqarluni pingajussaanik oqaluuserisassanngotinneqassasoq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Kattuseqatigiinniit oqaaseqaatikka innersuussutigissavakka suliallu aappassaaneerneqareernerani Nukissiuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut maalaarutaa paasilluarlugu taperserlugu. Tassami Inatsisartuni suliat tamarmik inuiaqatigiinnut pingaaruteqartut suliarineqartarput, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq sulianut ataasiakkaanut paasissutissat tamarmiusut saqqummiunneqartarnissaat, minnerunngitsumik suliakkiissutit aningaasatigut qanoq sunniuteqarsinnaanerannut tungasut, tamannalu aamma paasinarpoq Naalakkersuisut akissuteqaamminni akuersaarlugu tigugaat.

Nunaqarfinni ilaatigut imermik pilersuineq eqqartorneqartillugu oqaatiginngitsoorusunngilara Kangaatsiap kommuniani Iginniarfimmi ukiorpassuarni imeqarniarnikkut ajornartorsiuteqarneq akuersaarneqarsinnanngitsumik ukiut kingulliit tamaasa Aningaasanut Inatsit eqqartorneqartillugu Iginniarfiup imeqarniarnikkut iluarsiivigineqarnissaanut aningaasaliissutit kinguartinneqartuartarnerat akuersaarneqarsinnaangitsoq Inatsisartunut matumuuna kaammattuutigissavara Iginniarfimmi pissutsit ilungersunartut paaseqqullugit. Tassami pissutitsit ima ilaatigut ilungersunartigaat upernaakkut ukiakkullu ilaanni avannilersillugu kianngalersilluguluunnit inuit nammineerlutik angalatiminnik imaluunniit pujortuleeqqamik attartukkamik attartorlutik imertartut tikinngitsoortarmata, aatsaallu ilaanni sila atoruminarneruleraangat aqagukkut tikittarlutik. Taassuma saniatigut apummik aassiilluni imeqarnerq akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq, minnerunngitsumik peqqinnissaq eqqarsaatigalugu.

Taamaattumik Kangaatsiap kommuniani pissutsit immikkut illuinnartut iluarsineqarnissaat eqqarsaatigalugit Inatsisartunut kaammattutigissavara pissutsit ajorluinnartut iluarsineqarnissaat anguniarlugu ilaatigut Aningaasanut Inatsisip suliareqqinnissaanut qanoq iliuuseqaqqullugit.

Taamatut oqaasiqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Naalakkersuisullu akissuteqaataa akuersaarlugit siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaminut taama isikkoqarluni ingerlaqqinnissaa akuersaarpara.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Sullifeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiuttaannut Naalakkersuisoq:

Siullermik nuannaarutigaara inatsisissatut siunersuut tamanit akuersaarneqarmat aammalu taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissamut ingerlaqqittussanngormat. Soorunami assigiinngitsut oqaaseqarfigineqarsinnaagaluartut kisianni erseqqissaatigilaaginnarniarpara naatsunguamik akisussaaffiit pisussaaffiillu agguartaarneqarnerat pillugu KANUKOKA -mik Namm. Oqartussat isumaqatigiissuteqarnerat, taanna soorunami ataatsimiititaliamut agguaassinnaasimanngilarput Naalakkersuisunit tunngaviusumik akuersaarneqarsimanngitsoq suli aammalu atsiorneqarsimanngitsoq, aatsaat atsiornerit taakku pereerpata atsaat agguaanneqarsinnaammat. Aamma tamanna ataatsimiititaliap nalunngilaa, allagaqarfigaara ataatsimiititaliaq erseqqissarlugit taakku paasissutissat tigujumaaraat, taakkua naammassiniagassat naammassineqareeriarpata. Taanna erseqqissarpara killormut paasineqarsinnaasutut nipeqarmat, allaannginnami ataatsimiititaliap uagut taamatut piumaffigimmatsigut atsaat qisuariarsimasugut, taamaaqqajanngilaq - siullermeerinnikkatali maani erseqqissaatigaakka taakkua naammassineqarumaartut, isumaqatigiinniarnerit ingerlasut naammassineqarsimasut aningaasartai allaat taagorpakka maanngaanniit. Erseqqissaatigilaaginnarpara Naalakkersuisuninngaanniit ataatsimilluunniit toqqortuiniartumik eqqarsaasersunnginnatta nipeqaratalu, paasissutissat tamarmik Inatsisartunut tamakku tunniunneqartussaapput. Taanna erseqqissaatigaara patsoorneqarsinnaammat toqqortuiniarpalaartutut nipilimmik oqaaseqarfigineqaratta. Taamaanngilagut ammasorujussuuvugut.

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu taasitinnata oqaatigissavara udvalgip siulittaasuanninngaanniit kissaatigineqartut taakku suliat taamatut isikkoqarlutik ingerlaqqinnissaat kissaatigineqarmat, suliarineqaqqinnissaalu aamma kissaatigineqarluni. Taamatut paasivara. Taavalu apeqqutigissavara inatsisissamut siunnersuut aappassaaneernernermisut isikkoqarluni pingajussaaneernissaanut akuersisut - qassit akuersippat?

28-it akuersipput

Qassit akerliuppat? - Akerliusoqanngilaq. Qassit taaseqatanngillat? Taaseqataangitsoqanngilaq.