Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 06-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

pingasunngorneq 17. april 2002

 

Immikkoortoq 6

 

 

Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit, tuniniaa­sarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut siunnersuut saqqummiutissa­vara.

 

Inatsisaaqqaartoq 1986-imeersuuvoq. Aammalu inatsit pilersinneqarmalli tamanikkut niuernermut angallannermullu pisortaqarfiusimasoq aamma nunatsinni inuussutissarsiummik ingerlataqartut peqatigiiffiat FANG atorunnaarsinneqarput. Kiisalu kalaallit niuerfiat aggulunneqarluni. Siunner­suut taamaattumik peqatigiiffit ingerlatseqatigiiffiillu taakkua ullumikkut taagutaannik taarserne­qarnerannik imaqarpoq.

 

Inatsisissatut siunnersuummi atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap inuttalersugaanerata ataatsimiititamiluunniit pisisartut inuussutissarsiortullu soqutigisaasa akornanni oqimaaqatigiinnerup allanngortinneqarnissaa siunertaanngilaq.

 

Manna tikillugu atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap allattoqarfia siulittaasumiissimavoq. Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit allattoqarfiat januarip aallaqqaataa 2000 aallarnerfigalugu unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut aamma atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit ataatsimoorussamik allattoqarfiata pilersinneqarnera­tigut sulianut tunngasutigut tamakkunatigut patajaallisarneqarpoq.

 

Tamanna pillugu atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamut allattoqarfiup maannakkut ataatsimoorussamik allattoqarfimmut inissinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

 

Atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliami siulittaasoq taamaalilluni ataatsimiititaliap ataatsimiittarnerisa aqunnissaannut aallussinerunissaminut periarfissinneqassaaq.

 

Naalakkersuisut neriuutigaat allanngortitsinikkut atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap sulinera pisariillisarneqarumaartoq.

 

Inatsisartut inatsisaata maannakkut atuuttup tamakkerluni misissoqqinnissaa Naalakkersuisunit pilersaarusiorneqarpoq. Misissueqqinnisssaq tamanna soorunami atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit taakkualu allattoqarfiat suleqatigalugu pissaaq.

 

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiinnermi matumani taamaallaat allannguutissatut siunnersuut inatsisip pisoqqap suli atorsinnaaneranut pisariaqartinneqartut Naalakkersuisunit saqqummiunne­qarput.

 

Naalakkersuisut matumuuna inatsisissanut siunnersuut Inatsisartut kajumittumik suliarissagaat kissaatigaat.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Naalakkersuisut Siulittaasuannut qujavugut. Taava maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumumiit imatut Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaanut oqaaseqaru­maarpugut.

 

Una inatsisitigut teknikkikkut allannguutaanerummat ilaatigut KNI-p tunineqarnerata kingunerisaa­nik aallaaveqartoq annertunerusumik oqaaseqarfiginagu Siumumiit taamatut isikkoqartillugu akueraarput.

 

Naggasiutigaluguli oqaatiginngitsoorusunngilarput soorunami tapersernartutut isigigatsigu allaffissornikkut eqaallisaanerup kingunerisaanik massakkut aamma allannguinerit ilagimmagu atuisartuni pisisartunillu siunnersuisooqatigiit unammilleqatigiinnermullu ataatsimiititaliaq allaffissornikkut kattunnerat taamaasillutillu allarpassuarnik maligassiuilluarlutik.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Inatsisip allanngortinneqarnissaanut peqqutaatinneqartut soorlu FANG-ip inuutissarsium­mik ingerlataqartut atorunnaarsinneqarsimanerannik kiisalu Kalaallit Niuerfiata aggulunneqarnera­tigut taaguutaasa inatsimmut ilannguttariaqarnerat imaraa.

 

Kiisalu pisariillisaanissat eqqarsaatigalugit unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut aamma atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit ataatsimoorussaminnik 2000-mi januarip aallaqqaa­taaniit allaffeqalernerisigut eqaallisaasimanermut atatillugu atuisartunut pisisartunullu maalaarute­qartarfittut ataatsimiititaliamut allattoqarfiup ataatsimoorussap ilanngunneqarnissaa siunnersuutigi­neqartoq tamakkiisumik taperserparput.

 

Inatsimmut allannguutissaq teknikkekkut aaqqiiniarnerummat annertunerusumik oqaaseqarfiginagu tamakkiisumik taperserparput. Kiisalu Inatsisartut inatsisaata maannakkut atuuttup misissoqqissaar­neqarnissaanik atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit allattoqarfiat suleqatigalugu pilersaarutaasoq oqaatigineqarmat Atassummit tamakkiisumik tapersiinerput matumuuna oqaatigaarput.

 

Pisariaqassappallu allannguutissaq ataatsimiititaliami misissoqqissaarneqarnissaanut peqataassaa­gut. Taamatut Atassummit oqaaseqarluta inatsisissamut siunnersuut taperserparput. Qujanaq.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiinniit atuisartut pisisartullu siunnersuisoqatigiivinut allanngortinneqarnis­saanut siunnersuut paasilluarparput. Tassami siunnersuisoqatigiinni ilaasortaatitat kikkuunissaat ullumimut naleqqukkunnaarsimapput aaqqiivigineqalerlutillu.

 

Taassumap saniatigut siulittaasup allaffissornikkut inissisimanerata allanngortinniarnera Inuit Ataqatigiinniit isumaqartigaarput. Tassami ukiuni kingullerni atuisartut siunnersuisoqatigiiffiata saqqumilaanngippallaarnera malunnarsimavoq. Ullumikkullu nunarsuarmi pissutsit qiviassagaanni atuisartut illersorneqarnisaat qanoq pingaaruteqaraluttuinnartigisoq ilisimavarput.

 

Nunatsinni angallannikkut aningaaseriveqarnikkut ineqarnikkut nioqqutissiatigullu pissutsit suli eqqummaariffigineqarnerusariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Ulluinnarni atuisartut inissisimanerat eqqarsaatigalugu pisiniarfinni akit erseqqinnerusumik paasissutissiissutigineqartar­nissaat suli annertunerusumik kalaallisut allassimanissaat aammalu akuutissat ulorianarsinnaasut eqqummaariffiginerunissaat pisariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Inuit Ataqatigiinniit neriuutigaarput atuisartut siunnersuisoqatigiiffiata unammilleqatgiinnermut ataatsimiititap allaffeqatigilerneratigut sulinera suleqatigiinnikkut ingerlalluarnerulerumaartoq. Aammalu siunissami inuiaqatigiinni sullissinera malunnaatilimmik saqqumilaarnerulerumaartoq. Ullumikkullu allaffissornikkut atorluaanerunissaq ikioqatigiinnerunissarlu pingaaruteqartoq aamma Inuit Ataqatigiinniit isumaqarfigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuut Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput neriuutigalugu atuisartut siunnersuisoqatigiiffiat ullumikkornit saqqunilaarnerulissasoq tassami isumaqaratta siunnersuisoqatigiiffik ullumikkut inuiaqatigiinni oqallinnermi peqataanngippallaar­toq.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartut.

Naalakkersuisut Siulittaasuata matumani atuisartut pisisartullu siunnersuisoqatigiivi pillugit Inatsisartut inatsisaannik atuutereersumik naleqqussaanermik allannguiniarnerat Kattusseqatigiin­niit imatut oqaaseqarfigissavarput.

Kattusseqatigiit pingaartipparput aammalu oqaatigiuarparput Inatsisartut inatsisaat tamatigut pissutsinut naleqqussarneqartarnissaat aammalumi iluarisimaarparput matumani pisisartut siunnersuisoqatigiit aammalu unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap ataatsimoortumik allaffeqalernissaannik siunnerfeqarneq iluarisimaaratsigu.

 

Aammalu sulisunut amerlisaasoqarneranut atatillugu aningaasatigut inissisimaneq pitsanngorsavigi­neqarsimalluni.

 

Kattusseqatigiit tikkuartortuarsimavarput allaffissornikkut eqaallisaanerit pissutsinut piviusunut naleqquttut. Aammalu allaffissornerujussuup sutigut tamatigut millisarneqarnissaa aqqutissiuunne­qarnissaanik iliuuseqartoqartassasoq. Taamaammat iluarisimaarnarpoq siunnersuutip matumap taamatut nassatalimmik siunnerfeqarnera.

 

Kattusseqatigiit arajutsisimanngilarput atuisartut pisisartullu maalaaruteqartarfiit kommunikkaartu­mik ataatsimiititaliaqartut aammalu nunaqarfinniit ilaasortaqarfigineqartunik. Taamaattorli ilaatigut ataatsimiititaliat sanngiiffigisinnaasaasa ilaginnguatsiarpaat aningaasatigut killilimmik periarfissa­qartinneqarnerat.

 

Siullermik atuisartut pisisartullu siunnersuisoqatigiivi aammalu ataatsimiititaliani kommunikkaartu­ni ilaasortarineqartut pikkorissarneqartarnissaat aqqutissiuunneqartariaqartoq. Ilaatigummi atuisartut pisisartullu maalaaruteqarnissaminnut iliuusissatik nalusarmatigit.

 

Taamaammat pisariaqarluinnartutut isigaarput paasisitsiniaanerit annerusut pisariaqartut. Kattusseqatigiit isumaqarpugut nunatsinni atuisartunut pisisartunullu atugassarititaasut nunatta isorartunerujussuani pissutilimmik assigiinnngitsorujussuusoq. Soorlu makku eqqarsaatigalugit nioqqutissatigut pilersorneqarnerit eqqarsaatigalugit imaammat avannamut Sisimiut killigalugit sikusartoqarfiit ukiukkut pisiassat eqqarsaatigalugit allaanerusaqimmata.

 

Ilaatigut takornartaaneq ajorpoq nioqqutissat tuniniarneqarsinnaanerminnut piffissaritinneqartumik qaangeereersimagaluartut tuniniarneqartarneri. Matumani KNI tuniniagai soorlu immuit allallu immunnik akullit aammalu nioqqutissat allat tuniniarneqarsinnaanerminnik qaangeereersimagaluar­tut immikkut akuerineqarlutik tuniniarneqartarnersat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaammat Kattusseqatigiit inassutigissavarput oqaaserisimasagut innersuussutigalugit siunnersuutip matumap aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititalianut susassaqartuni suliarineqarnissaa.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Tassa erinigillarlugu kiisami oqallisissiaq manna nerriviup qaanut qaqinneqarpoq. Inatsisissatunaa­siit siunnersuut allanngortinneqarnialermat soorlu aatsaat taamaattumik sulisoqarsimagaluartumik tusagaqarlutalu paasisaqalersugut.

 

Ila siunnersuisooqatigiinnik taallugit sulisitat tusarfigineq imaluunniit tusarfigineqarneq ajornavim­mata.

 

Siunnersuisoqatigiit maalaaruteqarnissamik utaqqiinnarnermik namminneq suliniuteqanngitsutut taasariaqarput. Inuttalersuisarneq tassani allanngortinneqassanngilaq una saqqummiussaq malillugu. Tamanna qularutissaanngilaq pissusitoqqat atorlugit parteeqatinik kammalaatinillu inuttalersugaasimasoq.

 

Taamaattumik innuttaasunit kikkuugaluarnersunit allanngortitsinnginnissaq ima paasisariaqarpoq suliaq manna tikillugu toqungasutut ingerlasoq allanngorani ingerlaannassasoq.

 

Allattoqarfik eqqartorneqarpoq. Sulisussanngorlugit toqqakkat allattoqarfimmit anillutik suliniarlik, soorunaliuna saqqummiussamik oqartoqaraluaqili, issuarpara @Ataatsimiititaliamut siulittaasoq ataatsimiititaliap ataatsimiittarnerisa aqunnissaannut aallussinerunissaminut periarfissinneqassasoq. Kiisalu ataatsimiititaliap sulinera pisariillisarneqassasoq@.

 

Taannaqa oqarpoq. Isumaqarluinnarpunga atuisartut pisisartullu taakkunannga sullinniarneqarneri­galuat akuersaarneqarsinnaanngitsoq pingaartumik soorluluunniit kalaaliaqqani pissutsit eqqarsaati­galugit.

Kalaallit nerisassaannik piumasaqartuarneq tuniniaasunit naaperiarneqarneq ajorpoq. Ataatsimiitita­liaq ersarissumik aamma taakkunani suliassaminik suliaqarneq ajormat.

 

Nunatsinni innuttaasut aningaasanillu aamma sipaaruteqartuartut illersugaanerunissaat pisariaqar­luinnarpoq. Atuisartunik pisisartunillu siunnersuisoqatigiinnit pisiffinnut takkuttartunik. Sinnikka­tillu tassa inuiaqatigiit illersorlugit piumasaqartartut ukiuni makkunani pisariaqarluinnalerput.

 

Taavalu ilaasortarpassuit toqqarneqarsimasut saqquminerusut innuttaasunit piumasaraarput.

 

Allannguutissaq siulleq paragraf 2-mi oqaatigineqarpoq inatsisit nakkutigineqarnera atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiinnit aamma Naalakkersuisunit, imaluunniit taamaaliornissamut  Naalakkersuisut piginnaatitaanik isumagineqassasoq.

 

Taavalu paragraf 2, immikkoortoq 4 ima aamma nutarterneqarniarpoq. Taamatuttaaq pisinnaavoq nagganuna pisinnaavoq uanga inatsiserpalaanngilluinnaqqissaartutut nalilertariga. Sinnaavoq, inatsimmi matumani kapitali 9-p nakkutigineqarneranik isumaginnittuusoq. Tassa paragraf 2-p oqaasertaa Naalakkersuisut suliassaannut suliassanut ilaatigut namminneq toqqagaasigut qilersoraluarpai. Uanga oqaaseqarninni suliassamik ilungersuussillutik sulisimasorinanngitsut.

 

Paragraf 27 immikkoortoq 1-p ilaasortassaanik innersuussivoq. Isumaqarpunga qulaani sulianik nakkutiginninnerunissaq pillugu oqaatsikka naleqartinneqassappata manna tikillugu ilaasortaasima­sut allanik taarsertariaqartut. Minnerunngitsumillu kisaatiginassaaq siunnersuisooqatigiit namminneerlutik ilartik siulittaasussatut toqqassagaat.

 

Manna tikillugu Naalakkersuisut toqqarsimasaata suliassani iluamik paarisimanngimmagu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Siunnersuummut tapersiillutik oqaaseqartut qutsavigaakka partiit Kattusseqatigiit aamma Attaviitsoq. Taavalu ilaasortalersorneqartarneranut tunngatillugu oqaatigissavara taanna ilaasortat qulingiluanik ilaasortaqartussaammata.

 

Tassalu oqaatigineqarpoq inatsimmi paragraf 27-mi allannikuupput. Ilaasortat sisamat atuisartunut pisisartunut ilaasortanik taakkuluunniit sinniisussaasa akornanni toqqakkat. Ilaasortaq ataaseq toqqarneqassasoq arbejdsgiverorganisation for handel service og transporterhvervelig grønland HST-mik naalisarneqartartumik.

 

Ilaasortaq ataaseq toqqarneqartassasoq sulisitsisut peqatigiiffiannit GA, ilaasortaq ataaseq toqqarneqassaaq Kalaallit Nunaanni Brugsenit KNB, ilaasortaq ataaseq toqqarneqassaaq Pisiffik aamma Pilersuisoq ataatsimoorullugit taakku toqqaasartassallutik. Taavalu piumarineqarluni ataaseq aamma inatsisilerituujussasoq. Naalakkersuisoqarfimmit akisussaasumit toqqarneqarsima­soq.

 

Tassa taakku katiterneri eqqaasitsissutigaakka aamma Attaviitsup taakkua pillugit oqaaserisai tunngavigalugit.

 

Aamma oqaatigissavara partiinit oqaaserineqartut ilaatigut kaammattuutigimmassuk taassumap suliaata saqqumilaarnerusumik ingerlanernissaanik toqqaanerit partiinit oqaaseqartut ilaanninngaa­niit aamma oqaatigineqartut taakkua aamma maluginiarpakka.

 

Taavalu aamma saqqumilaarnerulernissaannik kissaatigisaqarnerit taakkua akornanni illuatungiliut­tut aamma oqaaseqartuat Malînánguak' Markussen Mølgaard aamma tassuuna noqqaassuteqarnera.

 

Allaat ilaatigut Kattusseqatigiit oqaaseqartuanit aamma taaneqarsoraara maluginiarlugulu immikkut kursuseqartinneqarlutik pikkorissartinneqarlutillu iliuuseqarfigineqarsinnaanerinik aamma oqariartuutinik ilaqartinneqarmata.

 

Taakkualu aamma soorunami oqariartuutit taamatut ittut apuunneqarnissaat aamma oqaaserineqar­tunut ilanngullugit ingerlateqqikkumaarpagut.

 

Tassa tapersiinernut qujassuteqarpunga.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Ajuusaarutigilluinnarpara uanga maanngaanniit ersarissumik oqaatigisara ataatsimiititaliat pitsaanerusarpu namminneq akunnerminni pitsaanerusorisartik toqqartoraangassuk. Maanna Naalakkersuisuninngaaniit akuliulluni siulersuisussanik toqqaasarneq assuarnarpoq soorlu uanga oqaatigigiga, taanna peertariaqarpoq Naalakkersuisunit toqqagaq uanga tassaasorigakku suliamik iluamik paarinninnginnermut aallaaviulluartoq. Ajuusaarutigaara taanna akineqanngimmat. Tassa uanga aamma kissaatigissavara maani oqaatigineqartut, oqaaserineqartut inatsisit pillugit ataatsimiititaliap nalilersuinissaa pisariaqarluinnalersoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Taavalu maannakkut allanik oqaaseqarumasoqanngilaq. Taamaat­tumik inatsisissatut Inatsisartut inatsisissaat taanna siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini inuus­sutissarsiornermut ataatsimiititaliamit suliarineqaqqaassaaq. Taava immikkoortoq 8-mut killippugut.