Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut sisamaat, tallimanngorneq 12. april

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15

 

 

Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisar­tut inatsisaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

 

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Raajanut akitsuut Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik siunnersuut Naa­lakkersuisut sinnelugit saqqummiutissavara.

 

Naalakkersuisut tunngaviatigut isumaqarput kilisaatit avataasiorlutik raajarniartut nioqqutis­siortullu raajanut akitsuummik akiliisinneqartarnerisigut immikkut akileraarusiisarneq atta­tiinnarneqassasoq. Taamattorli nioqqutiginerini akiisa aatsaat taamak appasitsiginerisa taku­tippaat pingaartumik piffissani aningaasarsiornikkut ajornartorsiorfiusuni raajat nioqqutigine­qartut akiisa %-inngorlugit akitsuusiivigineqarnissaat naleqqutinngitsoq. Tassami raajarniar­neq amigartaarutaaffiugaluarpalluunniit raajanik akitsuumik akiliisitsisoqartussaassammat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut kissaatigaat APK Akileraarnermullu Pisortaqarfiup

naatsorsueriaatsimik aatsaat umiarsuaatileqatigiiffiit akileraarutit ilanngaatigineqartinnagit sinneqartoorutaat aalajangersimasumik annertussuseqartillugit raajanik akitsuutinik akiliinis­samik kinguneqartussamik nassaarniarlutik sulinertik nangissagaat. Siunnersuutip taamaattup aammalu nioqqutissat akiisa allanngorarneri ilutigalugit aaqqissutaasinnaasumik periarfissii­nermik imaqartussap Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnissaanni saqqummiunneqar­sinnaanissaa naalakkersuisut naatsorsuutigaat.

 

Inatsisartut siunnersuut '2 naapertorlugu inatsisissatut siunnersuut '2 naapertorlugu 1. januar 2002-miit atuutilissagaluartoq naalakkersuisut kissaatigaat. Piffissaq raajanut akitsuutip ap­partinneqarfissaa inatsisartunit sukumiisumik oqaluuserineqassasoq. Tamatumunnga pissutaa­voq umiarsuaatileqatigiiffiit ukiumut 2001-imut naatsorsuutaasa inerneri aatsaat 2002-mi april majillu ingerlanerani takuneqarsinnaalissammata.

 

Tamaalillunilu piffissami taaneqartuni aatsaat takuneqarsinnaalissalluni umiarsuaatileqatigiif­fiit aningaasatigut inissisimalersimanerat.

 

Taamatullu 2002-mi  kvartalimi siullermi raajanut akitsuummut tamakkiisumik akiligassa­minnik akiisinnaassuseqarnerat. Aammattaaq piffissami taaneqartumi raajat tunineqarnerani akit pissarsiarineqartut ilisimaneqalersimassammata. Raajanut akitsuutit januarip aallaqqaa­taaniit 2002-miit appartinneqarnissaa inatsisartunit aalajangiiffigineqassappat naalakkersuisut siunertaraat kvartal-imi siullermi raajanut akitsuutip ilaa akilerneqartussaajunnaarsinneqarsin­naasoq inatsimmi '15 ernialersorneqanngitsumik kinguartinneqarnissaa akuersissutigineqas­sasoq, kiisalu taamak pisoqassappat inatsissatut siunnersuummi '2-mi majimi 2002 inatsisip atortussanngorfigissagaa.

 

Taamak oqaaseqarlunga raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqar­neranik siunnersuut naalakkersuisut sinnerlugit inatsisartunut suliassanngortippara. Aammalu akileraartarnermut akitsuutinullu ataatsimiititaliamit suliarineqareerpat aappassaaniigassann­gortillugu. Qujanaq.

 

Anders Andreassen,  ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulliussaarlu Simon Olsen, Siumut.

 

 

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siunnersuutigineqartup imatut Siumumit oqaaseqarfigissavarput. Avataasiortut raajanik nioq­qutissiortut akitsuummik akileraarusigiffigineqartarnerisa attatiinnarneqarnissaannut naalak­kersuisuniit siunnerfigineqarnerat Siumumiit akuersaarparput.

 

Pitsaasutut Siumumit nalilerlugulu taperserparput. Aningaasarsiornikkut ukiuni ajornartorsior­fiusuni %-inngorlugu akitsuusiiffigineqarnissaat naleqqutinngitsoq namminersortummi iller­sorusuttuarpagut. Isumalluutaanerallu siunissami attatiinnarlugu annertusarnissaat Siumumit.­siunertariuaratsigu. Taamaammat naallerarnaveersaartariaqarpagut imaluunniit naalleraanissa­mut pissutissaqanngilagut.

 

Siumumit ilisimavarput nunarsuarmi niuernermi akit allanngorarnerat naalakkersuinikkut sunniuteqarfigisinnaanagit, kisiannilu nunat allat nioqqutissanik eqqussukkanik akitsuusersui­sarnerat naalakkersuinikkut suliniuteqarnerit aqqutigalugit sunniuteqarfigineqarsinnaasut.

 

Soorlu aamma taamaaliortoqartoq Kinamut raajat eqqussortakkat aktsuutaat appartikkumallu­gu naalakkersuisut suliassami susassaqartut allat peqatigalugit 1999-imi iluatsilluartumik ilungersuuteqarsimanerannut angusaqarsimanerannullu. Tamanna Siumumiit nuannaarutigaar­put.

 

Siumumiit Akileraartarnermi Pisortaqarfiup APK-llu suleriaatsimik nassaarniarlutik, utoqqat­serpunga naatsorsueriaatsimik nassaarniarlutik suliaqarnerat ingerlateqqinneqassasoq ukia­mullu ataatsimiinnissamut saqqummiunneqassasoq pissanngatigalugu utaqqeqqaarusupparput.

 

Taamatuttaaq Siumumit Inatsisartut siunnersuut '2 malillugu januarip aallaqqaataani atuuti­lertussamut tunngatillugu sukumiisumik oqallinnissamik oqariartuutigineqartoq pitsaasutut nalilerparput. Tassami naatsorsuutit april maajilu aatsaat saqqummertussaammata naliliinis­saanut toqqammavigineqarsinnaasut. Naalakkersuisut saqqummiutaat tamakkiisumik Siumu­mit taperserlugu akuersaarparput. Taamatullu oqaaseqarluta akileraartarnermut akitsuusiisar­nermullu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa inassutigissavarput.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen, Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Raajanut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisissaattut allanngortinneqarnera Inatsisar­tut inatsisissaattut siunnersuummut tunngatillugu aallaqqaatigalugu oqaatigissavarput Inatsi­sartut 2000-imi ukiakkut ataatsimiinneranni inatsisartunut ilaasortoq Johan Lund-Olsen nalune­qanngitsutut siunnersuuteqarpoq raajanut akileraartutit qaffanneqarnissaannut imalim­mik

 

Tamannalu ukiakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqarnerani siullermeerlugu oqaluuserine­qarluni. Taamanikkut Atassummit ersarissumik akitsuutinut qaffaaniarneq akuersaarsinnaana­gu oqaaseqarpugut erseqqissaassutigalugulugu avataasiorluni raajarniarneq qanoq inuiaqati­giinnut pingaaruteqartigisoq aammalu nunatsinni ilaqutariippassuarni suliffissaqartitsisinnaa­nermut qanoq pingaaruteqartigisoq.

 

Siunnersuummullu sanilliullugu naalakkersuisut nutaamik siunnersuummik saqqummiussip­put, tassalu raajanik akitsuummik appartitsinneqarnissaannik 3%-imiit 1%-imut. Tatumani tunngavigineqarpoq piffissami matumani nunarsuarni raajat akiisa apparujussuarsimanerat. Pingaartinneqarmammi aalisariutaatillit akilersinnaalluartumik ingerlanissaat pigisanik nutar­terisinnaaneq akissaqarfigineqarfigineqartuartariaqarnera qulakkeerneqartuartariaqarmat.

 

Soorlu ukiarmi oqaaseqarnitsinni oqaatigigipput raajanut akitsuut qaffassagaluarpat pinngitso­orani aamma innuttanut sunniuteqartussaanera maannamummi oqareernitsitut raajat avammut tunineqarnerini akit apparujussuarsimanerat inuttanut eqquereermat.

 

Raajanut akitsuutip appartinneqarneratigut piginnittut kisimik iluaquserneqassanngillat, so­orunalumi aamma inuttanut malunnaateqartussaavoq.

 

Naggataatigut naalakkersuisunut ukiamut akit allanngorarnerat ilanngullugit aaqqiissutissanut imaqartumik saqqummiinissaat ilimasaarinera Atassummiit qilanaaralugu utaqqissavarput. Taamatut oqaaseqarluta naalakkersuisut siunnersuutaat tamakkiisumik akuersaaratsigu oqaati­gissavarput aappassaaneerneqannginneranilu ataatsimiititaliamut sussaqartumut suliarineqaq­qaarnissaa innersuussutigissallugu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarpugut isumalluutit inuiaqatigiinni piler­sinneqartartut innuttaasunut tamanut iluaqutaallutik aningaasarsiornikkut tunngavigineqassa­sut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit kilisaatit avataasiorlutik raajarniartut nioqqutissiortullu raaja­nut akitsuummik akiliisittarneqarnerisigut immikkut akileraarusiisarneq pissusissamisoortutut isigaarput. Ullumikkut inuiaqatigiit aningaasatigut killiffipput eqqarsaatigalugu oqartariaqar­pugut aatsaat taamak pisariaqartigisoq inuiaqatigiinni aingaasatigut nukissaqarnerusut nam­maqataanerulernissaannut.

 

Tamanna tunngavigalugu siunnersuut Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput. Minnerun-ngitsumillu paasisinnaanngilarput naalakkersuisut raajanut akitsuutip 3%-imiit 1%-imut ap­partinneqarnissaanut aammalu inatsissap kingumoortumik inatsisartunut siunnersuuteqarnerat.

 

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip ukiarmi suliarinerani atatillugu annertuumik sipaar­niarneqartariaqartoq naalakkersuisup inatsisartunut inuiaqatiginnullu piumasaqaatigivaat. Taamatut naalakersuisut piumasaqaateqarnerat allatut ajornartumik malinneqarpoq. Utoqqaat atugarisaasa pitsanngortinneqarnissaannut, meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarnerup pitsann­gorsartinneqarnissaannit innarluutillit atugarisaasa pitsanngortinneqarnissaannut qangali nerior­suutit kingumut kinguarsarneqarput. Allarpassuillu ullumikkut pinngitsooratik aaqqin­neqartariaqaraluartut akissaqanngitsutut tamakku ilisimaneqartariaqartut naalakkersuisut inatsisartunut ukiarmi oqariartuutigaat.

 

Taamaattumik Inuiat Ataqatigiit ukiarmili siunnersuuteqarsimagaluarpugut raajanut ullumik­kut akitsuut 3%-iusoq 2%-iinnannguamik qaffanneqalaassasoq.inuiaqatigiinnimi annertuneru­sumik nammaqatigiittariaqaratta aningaasalersugassarpassuillu kissaatigineqartut pisariaqavis­sunut naammassinnittariaqarluta. Kilisaataatileqatigiiffiit ajorsaateqanngillat, taakku aatsaat taamak ukioq 2000 sinneqartoortigipput aammalu rederiit aatsaat taamannak namminneq aningaasaataat, tassalu egenkapitaliat annertutigivoq.

 

Tamanna Erhvervs- aamma Selskabstyrelsep nalunaarsuutaani kikkunnit tamanit takuneqar­sinnaavoq.

 

Aap, ukioq kingulleq raajat akii ukiup affaa siulleq appariapiloorsimagaluarput, tamanna tamatta nalunngilarput, kisianni aamma nalunngilarput aasap kingorna kingumut qaffakkiar­toqqilersimammata. Aamma nalunngilarput raajartassissutit siorna qaffariapiloornikuusut aammalu avataasiortut nunamut tulaassugassaat ikilineqarnikuusut, tassalu 25%-imiit 15%-imut, taamaalilluni nalunanngilaq akit appariapilooraluarpataluunniit tamanna kilisaataatileqa­tigiiffinnut isertitatigut annertoorsuarmik sunniuteqartussanngitsoq.

 

Tamanna aalisarnermi pisutsit pillugit Naalakkersuisut siorna ukiakkut Inatsisartunut nassui­aanerminni uppernarsareerpaat. Nassuiaanermini ilaatigut inatsisartunut imaattunik oqaase­qaateqarput, issuarpara: AUkioq manna, tassa ukiormi pisassiissutit 14.000 tonsimik qaffanne­qarnerat pisassiissutillu tamarmiusut tamakkerlugit aalisarneqassappata akillu 1999-imiit 20%-imik appasinnerussappata, tamanna nunanut allanut tunisanit isertitat 175 mio. kruuninik annertunerulernerannik kinguneqarsinnaasoq Naalakkersuisut taamanikkut oqaatiigaat.

 

Naatsumik oqaatigalugu kilisaataatileqatigiiffiit aningaasatigut kaaviiaartitaat 2001-imi amer­leriarsimassapput, naak akit aamma appariartulersimagaluartut. Tamanna aamma Royal Arctic Linep ukiumoortumik naatsorsuutiminni ippassigami saqqummiuppaat oqaatigalugu aatsaat taamak piginneqatigiiffik aningaasatigut angusamigut pitsaatigisumik angusaqarluni. Taman­nalu pissuteqartoq nunatsinni aalisakkat tunineqartartut amerliarnerannik, taamaalillunilu nunanut allanut assartugassat aamma amerleriarnerinit.

 

Naalakkersuisut aamma nassuerutigaat kilisaataatileqatigiiffiit ukiumut 2001-imut naatsorsuu­taasa inerneri aatsaat april maajillu ingerlanerani takuneqarsinnaalissasut. Taamaasillunilu piffissami taaneqartumi aatsaat takuneqarsinnaalissalluni kilisaataatileqatigiiffiit aningaasati­gut ullumikkut inissisimalersimanerat. Tamakku tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit naalakker­suisut aper­erusuppagut Inatsisartut 2002-mi aningaasanut inatsisissami raajanut akitsuutip appartinneratigut nunatta karsiata 15 million kruunit amigaateqalernissaanut kikkut matussu­siissanersut paaserusunnarpoq.

 

Allatut ajornartumik ilinniarfinnit matooraasariaqalissaagut aammalu naalakkersuisut siorna akileraarutitigut isertitaqarnerulernissamit naatsorsuuteqaannarlutik aningaasat atorlugit nun­goreerpaat. 2001-imut naatsorsuutit suli saqqummiunneqanngitsut tunngavigalugit Isumagin­ninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmi aammalu Kultureqarnermut Atuartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmi naatsorsuutigeqquneqarpoq katillugit 50 million kruunit sinnerlugit 2001-imut sippuisoqarsimassasoq. Naalakkersuisut qanoq matussuserniarpaat?

 

Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput inuiaqatigiinni sanngiinnerusut nammakkersortu­arneqarnissaat.Inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut inissisimalluartut inuuniarnikkut ajorsaate­qanngitsut aamma pilliuteqarnerusariaqarput isumaqarpugut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut kaammatt...........

**

 

Bånd 46

... saqqummiunneqalersaartut. Taamaattumik akisussaassuseqannginneruvoq tunngavissunik ersarissunik tigumminaliluunniit aningaasanik aammalu suminngaanniik tigunissai taamatut saqqummiineq. Aatsaat uanga inatsisartuuleramali misigisaqalerpunga. Suna, ukiut arfineq marluk inatsisartuuvunga, suna eqqartornialeraangatsigu aningaasanik kinguneqassappat aam­maluunniit sunik kinguneqassappat tamatigut patsisitersarissut inatsisartunut tunniunneqartar­put. Taamaattumik neriuutigilluinnarpara aamma tamanna eqqarsaatigilluarneqarumaartoq aamma naalakkersuisooqatigiit tamanna eqqarsaqqinneranik aamma kinguneqarumaartoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit. Tulliukku­maarpoq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Kattusseqatigiit oqaaseqaratta ersarissumik oqaatigaarput suliap ukiumut kinguartin­neqarnissaa. Maannakkut suliap suliarineqarnissaannut paasissutissat naammattut pigineqann­ginneri tunngavigalugit, taanna ersarilluinnarpoq siullermeerluta oqaaseqaratta oqariartuutigi­sarout. Aammalu qaammatini kingullerni nunatta aningaasaqarnera qiviaraanni ingerlatsiner­mut sillimmatit 25,1 millioniinnaapput. Aammalu ukioq kingulleq pisortaqarfiit marluk; Isu­maginninnermut Kultureqarnermullu 55 millioninik sippuisimapput, aammalu maannakkut ukiumoortumik 15 millionit nunatta karsianut isertitassaagaluit ammaanneqartussanngorlugit siunnersuussuteqarluni, taamaalilluni 70 millionit suminngaanniit aaneqarnissaat assut tusaru­sunnassaaq.

 

Aningaasaqarniarnikkut ingerlatsinermi nassuiaat eqqartornissaannut taakkua utaqqissimaga­luarpagut uagut, soorunami Inuit Ataqatigiit oqaatigimmatigit taakku isumaqarpugut aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nassuiartariaqarai qanoq iliortoqarniarnersoq.

 

Aningaasanik nalilinnik eqqartuisoqartillugu sattaaserlunilusooq aalajangerniarneq akuersaar­neqarsinnaanngilaq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisunngorami oqariartuutai tusarnersut sukangasuumik aningaasaqarnikkut ingerlatsinissaq assigiinngitsullu timmeralalereersimap­put, taamatut ingerlatsisoqarsinnaanngilaq. Aningaasaqarneq sukannersumik ingerlanneqas­sappat periuutsit taamaattut akuersaarneqarsinnaanngilluinnarput taamaattumik naalakkersui­soqatigiit eqaarsaqqittariaqarput maannakkut isummersimanertik attatiinnassagunikku siun­nerfik sussanngilluinnartoq ornissagamikku.

 

Anders Andreassen,  ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaqqissavara uani pineqarmat raajanut akitsuutip pillugu Inatsisartut inatsi­saata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerata Inatsisartut inatsissaata siunnersuut, tassani pineqanngilaq Naalakkersuisut qanoq qaangiisimanerat.

 

Taamaattumik taakkua utaqqittariaqarput piffimmut allamut. Uanilu oqallisigineqartoq inger­lanneqartariaqartoq, tassalu qulequtaq aatsaannguaq taariigara, taannalu oqallisigissavarput.

Siullermik oqaaseqaqqissaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit. Tulliukkumaarpoq Finn Karlsen, Atassut.

**Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik una tujormigilaarlugu oqaatigilaanngitsoorusunngilara ataatsimiinnermi aqutsisup massakkut Inatsisartut killilersorniarsarilerpai, taannalu isumaqarpunga Inatsisartut suleriaasiat taanna ajornakusoortoq. Tassami ...

(atortorissaarutitigut ajutoorneq, piaartumik aaqqinneqartussaq)

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Suleriaasitsinni imm. Imaluunniit '48, immikkoortoq 2-mi allassimasoqarpoq inatsisartuni naalakkersuisunilu ilaasortat ataatsimiinnermik aqutsisup ataatsimiinnermi pissuserissaarnis­saq pillugu aalajangiinerit tamaasa naalattassavaat. Taannalu naalaqqussavara. Tassa uani pineqanngimmat killilersuiniarnissaq, oqaluttunik killilersuiniarneq, kisiannili ileqqorissaar­nissaq pillugu imminut saaqattaarnerit pinaveersaarniarlugit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, taamatut erseqqissaateqaravit. Taava ingerlaannassaanga.

Tassa maani arlaleriarluni aamma naalakkersuisut tungaanninngaanniit pingaartumik nassu­erutigineqarpoq paasissutissat tamakkiisut taakkua pigineqaratik massakkut inatsisiliortunut inatsimmik pioreersumut allannguutissamik siunnersuuteqartoqartoq.

 

Inuit Ataqatigiinni ilaasortaaqatimma arlaleriarlutik taassumap naammassineqareersimalluni Inatsisartunut tassa siullermeerinninnissamut tunniussisoqareersimanissannik piumasaqaatit naammassineqarsimannginnerat taanna oqaatigisaqattaarpaat. Taanna ilumoorluinnarpoq. Aamma taanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nunatta karsianik isumaginnittuusup sallerpaajulluni ilisi­maareqqissaartussaavaa. Pisussaaffigivaa Inatsisartut naalakkersuisullu inatsisaat malillugu.

 

Taamaattussaavoq, taamammat ullumikkut raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut massakkut siullermiigarput amigaateqarpoq. Nammineq nassuerutigineqarpoq maani oqaluttarfimminngaanniit, kisianni aamma inatsimmut oqaaseqaatit nalinginnaasut qiviaraanni, atuaraanni nassuerutiginninneq aamma taanna ersarissorujussuuvoq. Oqaatigivaat, issuassavara: ARaajanut akitsuutit 2%-imik, imaluunniit 2% pointinik appartinneqarisigut ukiumi naatsorsuuseriffimmi 2002-imi aamma ukiuni missingersuusiorfiusuni isertitassatigut annaaneqassapput ukiumut 15 million kruunit. Siunnersuullu allaffissornermut sunniuteqartussanngilaq. Aap, allaffissornermut sunniuteqartussaanngilaq, kisianni aningaasatigut sunniuteqartussaavoq. Landskarsip aningaa­satigut inissismaneranut 2002-mut Inatsisartut aningaasanik inatsisaannut sunniuteqartussaa­voq.

 

Taamaammat una pissusissamisoortoq passissallugu ilumut taakkua aningaasat isertinneqar­tussatut naatsorsuutigineqartut, massakkut annaaneqartussanngussammata. Suminngaaniik uku matussuserneqartussaasut? Inatsisiliornermi piumasaqaataavoq inatsisartunut saqqum­miussinermi siullermeerinninnermi iluaqutaanngilaq siullermeerinninnerup kingornatigut aatsaat aappassaaneeri imaluunniit siullermeerinnerup aappassaaneerinnerup akornganni ima­luunniit aappassaaneerinninnerup pingajussaaneerneqarnissaatalu akornganni aatsaat tassani taakkua saqqummiussuunniarsarissallugit. Taamaaliortoqarsinnaanngilaq.

 

Piumasarineqarpoq inatsisissatut siunnersuuteqaraanni peqqussutinik siunnersuuteqaraanni, taava allaffissornikkut taavalu aamma aningaasatigut taakkua aamma sukumiisumik allaaseri­neqareersimanissaat. Tamanna neriuppunga aningaasaqarnermut naalakkersuisoq aamma qummut qivialaarsinnaaguni takusinnaajumaassaga una. Tassa naalakkersuisut pisat regulativ-imik malittarisassiornikuupput. Pisortaqarfiit tamavimmik aningaasatigut aqutsiniarnerminni aammalu missingersuusiornerminnii aammalu regn­skabiliornerminni tamatigullu assigiingit­sunik Landskarsip aningaasai pineqartillugit, tassa taanna malittarisassarivaat.

 

Tupigeqaara aammalu tupinnaqaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup minnerpaamik budgetregulativimut aalajangersakkat taakkua malillugit nunatta karsia paarisinnaanngissap­pagu, paarisinnaanngippagu. Tassanimi piumasarineqarpoq aamma paasissutissat sukumiisut aatsaat tamakkiisut aamma saqqummiunneqareernerisigut aatsaat inatsissatut siunnersuuteqar­toqarsinnaasoq. Taamaammat taanna naammassineqarsimanngilaq aamma namminneq nassu­erutigivaa kilisaataatileqatigiit naatsorsuutaat ukioq 2001-imut tunngassuteqartut suli pigine­qanngitsut, tassami aatsaat maajimi takkuttussaassapput. Taamaammat tunngavissagut naam­manngilluinnarput inatsisitigullu piumasarineqartunut aamma naapertuutigatik.

 

Kilisaataatileqatigiit uterfigilaarukkit, tassa oqaatigineqareerpoq 1999-imi aammalu ukioq 2000-imi naatsorsuutaat Erhvervs- aamma Selskabstyrelseimi, tassa kikkunnilluunniit piniar­neqarsinnaasut. Soorunami aamma uagut taakku misissuataarsimavagut Inuit Ataqatigiinninn­gaanniit. 1999-iminngaaniit aamma 2000 ilanngullugu sinneqartoorutaat tamavimmik kilisaa­taatileqatigiit namminersortut Ice Trawl, Polar Seafood, uteqqilaarlara taanna Polar Seafood, soqutiginartorujussuuvoq, Qajaq Trawl, Sikuaq Trawl, Niisa Trawl, Nanoq Trawl sinneqarto­orutaat 1999-imi imaassinnarlutik ukioq 2000-imi alleriarput aamma kilisaataatileqatigiit taakkua aatsaannguaq taagukkakka tamarmik egenkapitaliat annertoorujussuarmik qaffariaate­qarpoq.

 

Assersuutigiinnarlugu Polar Seafood 1999-imi ukioq naavaa 19,3 millioninik sinneqartoorute­qarluni. Ukiup naanerani 1999-imi egenkapitaleqarpoq 70,6 millioninik. Ukiup tullissaani 2000-imi Ice Trawlip sinneqartoorutaa egenkapitaliallu annertuseriarujussuarput.

 

Tassa 70 millioniniit ukiup siulianiit ukiup tullianut egenkapitalia ukioq 2000-imi 12 million- inik qaffariapiloorsimasoq. Kilisaataatileqatigiit taakkua assigiinngitsut Ice Trawl, Qajaq Traw­l, Sikuaq Trawl, Niisa Traw­l tamarmik taamatut inissisimapput. Sinneqartoorutaat qaf­fakkaluttuinnarpoq. Egenkapitaliat annertusiartuinnarpoq. Taava? Suna ernumassutissariga­mikku, aamma raajartassissutit ukioq kingulleq ukioq mannalu taamak annertutigitillugit?

 

Kilisaataatileqatigiit avataasiortut ukioq kingulleq avataani raajartassiissutigineqartut tamavii­sa ilisimasagut malillugit pisarivaat. Tamaviisa.tamakkerpaat, kisianni eqqaamasassaaq aajuna - taamani 25%-imik tulaassuisussaatitaaneq ukioq kingulleq 15%-iinnaavoq.

 

Taamaammat tulaassorneqartut, tassa avammut nioqqutissiarineqartut kilisaataatileqatigiin­ninngaannit ukunani taa­gukkanni annertoorujorujussuuvoq. Taamaammat una aamma oqaase­qartutta ilaatigut tikkuaraa sapaatip akunnera kingulleq Royal Arctic Line ataatsimeersuareer­luni ilisimatitsissuteqarnera, taanna tusagaasiuutitigut tusarnaarsimasuugutta tamata tusarsi­massajunnarsivarput sinneqartoorutaa aamma annertungaatsiartukasiupput. Danmarkimi dan­skit oqariataaseqarput imaakannersumik, qanorooq, palasimunngooq siallileraangat, taava ajoqimut aamma kuseriarninnguit tuttarput. Tassa taamatut pisoqarpoq Royal Arctic Line eqqarsaatigalugu. Kilisaataatileqatigiinnut oorit sialuttut nakkakaasut, taava ajoqinnguamut Royal Arctic Lineimut taakkua aamma tupput. Tassa iluanaarneq. Taamaammat oqartoqarsin­naanngilaq ila kilisaataatileqatigiit taakkua ila ajornartorsioqaat. Taamaattoqanngilaq. Atagu naatsorsuutit takulaariartigit. Naatsorsuutit tunniunniagaat naalakkersuisut tunniunniagaat takoqqaalaarallartigit, taava aatsaat takoreerutsigit taanna raajanut akitsuut apparniartigut. Aatsaat takoreerutsigit, kisianni ilimananngilaq aningaasarsiornerat takoreerutsigit ajorseriaru­jussuarsimassasoq. Taava paasissutissat amigarmata suleriaaserput malillugu siunnersuuti­gerusuppara '38 innersuussutigalugu, tassa aalajangiinissatsinnut tunngavissagut naammann­gimmata '38-mi aalajangersikkat malillugit suliaq unitsinneqassasoq. Tassami aalajangiinis­samut tunngavissamut ingerlateqqissinnaanngilarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Piffissaq naavoq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen, Atassut. Tulliukkumaarpoq Simon Olsen, Siumut.

 

Finn Karlsen, Atassut.

Aap, siullermik una oqaatigilaarniarlugu oqaatigineqaratta Siumullu uagullu sattaaserlutaluso­oq sulisimasugut suliniartugut aalajangiiniartugut aammalu oqaatigineqarluni Maliinannguaq Markussen-Mølgaariminnganniit ilisimaneqannginnersut ajornartorsiornersut, kisianni oqaati­gilaarusuppiuk ukiarmi 2001-imi ataatsimiinnitta nalaani APK Inatsisartunut tamanut qaaqqu­sivoq nassuiaateqarumalluni.

 

Taamanikkut ajoraluartumik soqutiginnittut ikittuararsuit takkupput, kisiannili oqaatigerusul­lugu taamanikkut Akileraartarnermik Naalakkersuisoq peqataavoq. Aamani takananiinnerput akitigut una Johan Lund-Olsenip siunnersuutaa oqaluuserereerlugu Akileraartarnermut Naa­lakkersuisup maani oqalunnermini takanani oqalunnera allarluinnaammat. Naluara parteeqati­ni ilisimatissimanerai takanani paasissutissiisoqarnerani.

 

Taamaattumik uanga paasisinnaanngilara sattaaserluta uagut aalajangiiniartutut oqaatigineqar­niarnerput. Massakkut aalajangernianngilagut, ataatsimiititaliami oqallisereqqaarlugu oqalli­serissaqqaarparput, aatsaat aappassaaneerneqarnermi paasissutissiineqartussaavoq, taamaattu­mik massakkut oqalliserineqarpoq aamma sattaaserluta uanga isumaqarpunga, oqalunngitsu­gut. Taanna oqaatigilaarusukkiga, allarluinnarmik nipeqarmat Akileraartarnermut Naalakker­suisoq taamanikkut takanani oqalunnermininngaanniit.

 

Soorunami 15 millionit taakkua aningaasatigut ajornartorsiutaasorujussuussapput, inuiaqati­giinnut aningaasarpassuummata, kisianni takanani paasitinneqarnerput tunngavigalugu ajor­nartorsiutit annertoorujussuusut massakkut takusinnaasagut tunngavigalugit kilisaamut ataa­siinngunnguarluunnit 15 millionit sipporlugit annaasaqassaagut. Taakku suminngaanniit aki­lerneqassappat?

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Simon Olsen, Siumut. Tulliukkumaarpoq Aningaasaqar­nermut Naalakkersuisoq.

 

Simon Olsen, Siumut.

Siumuminngaanniit oqaatigisariaqarparput ukiarmi ukioq kingulleq tikillugu APK ataasiarani inatsisartunut ilaasortanut ilaatigullu ataatsimiititalianut paasissutissiisarmat.Tassa ulorianar­toq qalliartortoq. Aammattaarluni ukiuni pingasuni taakkunani maannakkumut eqqaamasakka malillugit tamatigorluinnangajat rejerafgiftip peerneqarnissaannik uparuartuuteqartuarnerat erseqqilluinnartuuvoq.

 

Ukioq manna killiffik ilaatigut aalisartunik tunngavigalugu malunnarsiartorpoq nioqqutissior­tut taakkua sillimanerisa amigaartooruteqartumik ingerlagaluarlutik sillimasimanerisa kingu­neranik maannakkumut kattussisinnaanerat qujanartumik suli ingerlasoq ilimagisariaqarsin­naallunilu allaat qularnanngitsumik immaqa upernarpallaannginnerani ilai unikkallartariaqas­sasut akit imminnuut naapertuukkunnaariartuinnarmata.

 

Taamaammat tamakkua soorunami arajutsineqassappat tamatsinnit imaannaanngitsuuvoq, taamaammallu sillimmartaarnissaq tunngavigalugu isumaqarpunga paasissutissat tamatta pisariaqartitagut immikkuulualulluta nalunngisagut immaqa aamma sunneeqataasinnaasut. Taamaattumik Siumuminngaanniit oqaaserisagut aalajangiusimallugit nassuerutigissavara imaluunniit oqaatigissavarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliullunilu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, taanna pereerpat Lars Sørensen Inuit Ataqatigiit.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Siullermik oqaatigissavara raajanik akitsuutip allanngortinneqarnissaanut siunner­suuteqarnitsinni naalakkersuisuninngaanniit tunngavissat atortussat inatsisip allanngortinne­qarnissaannut atortussat tamaasa pissusissaq eqqorlugu tunniunnikuugatsigit. Tassani aamma ilaatinneqarpoq taamatut raajanut akitsuut 2%-imik appartinneqarneratigut tamanna Landskar­simut 15 millioninik naleqartussaasoq tassani erseqqissaatigineqarpoq.

 

Uani oqaatigisariaqarpara oqalut­tut arlaqartut, tassa I­nuit Ataqatigiinninngaanniit aammalu Kattusseqatigiinninnngaanniit una siorna Naalakkersuisuusimasuninngaanniit neriorsuutigine­qarsimasoq, tassa uagut ukiamut saqqummiutilersaagarput akitsuusiisarnerup allatut ilusiler­neqarnissaa, taanna amigaatigineqartoq upernaaq mannamut angumerineqarsinnaasimanngi­laq.

 

Taamaattumillu ukiuamut saqqummiunneqasaaq aammalu oqaatigereerpara nuannaarutigil­luinnarakku taanna annertuumik tunngaviatigut tapersersorneqartoq maannangaaq.

 

Inuit Ataqatigiit oqarfigisariaqarpakka maani Naalakkersuisutut saqqummiussigaangatta inut­tut soqutigisavut tunulliullugit saqqummiussisaratta, taamaattumik naatsorsuutigilluinnarpara naalakkersuisut saqqummiussaat Inuit Ataqatigiit aamma ataqqissagaat. Isumaqatiginngitsigi­galuarussigilluunniit isumaqarpunga ataqqisariaqarisi.

 

Patsitsaassimasat ilisimasalluunniit apeqquserniarneqarpoq. Nuannaarutigaara Atassumminn­gaanniit Finn Karlsen aammalu Siumuminngaanniit Simon Olsen erseqqissaammata aamma inatsisartuni ilaasortat annertuumik malinnaatinneqarsimasut qanoq avataasiornermi aalisar­neq ukiuni kingullerni ineriartortoq.

 

Kingullermik tamanna pisimavoq ukiarmi ataatsimiinnerup nalaani annertuumik, APK-p tungaaninngaanniit Inatsisartunut tamanut neqeroorutigineqartumik ataatsimiisitsinermi aam­malu ataatsimiititaliat pingaaruteqarluinnartut tamaasa ataatsimeeqatigineqarnerisigut. Uani uagut paasissutissat tunngaviusumik paasissutissat pingaaruteqarsinnaasut taakkua eqqartorat­sigit massakkut pigineqanngitsut, taamaalillugit takutinneqarsinnaangitsut. Uani pivagut års­regnskabit, tassa naatsorsuutit naammassineqarsimasut aatsaat april maajimi naammassineqar­tussaasut, kisianni taakkununnga tunngassuteqartut paasissutissat soorunami pisussaaffigigat­sigit malinnaaffigaagut ineriartorneq qanoq ingerlanersoq aammalu kattuffiit qanimut suleqa­tigisaratsigit paasisutissat taakkuninnganinngaanniit pisarsiarisarpagut.

 

Oqaatigisinnaavara paasissutissat eqqortut imaammata; 2000-imi agguaqatigiisillugu kiilumut raajat tunineqarnerminni 22,88-imik akeqarsimasut, 2001-imilu 19,1 kruuninik. Ukioq manna upernariartornerani kruunimut 15,97-imut appaqqissimapput, tassuunaannakkulluunniit takus­sutissaavoq pissutsit ernumanartumik inissisimasut, taamaattumillu qanoq iliuuseqarnissatsin­nut pisussaaffeqarpugut.

 

Tamannalu tunngavigalugu Naalakkersuisuni pisortaqarfik suleqatigilluinnarlugit suliap inger­lanneqarnera malinnaaffigilluinnarlugu, uani siunnersuuteqarpugut ukiamut siunnersuuteqar­nissaq utaqqinagu allatut ajornartumik 3%-iminngaanniit 1%-imut appaanissaq siunnersuuti­gisariaqarlugu.

 

Eqqaamaneqassaaq ukiorpaaluit matuma siornatigut aamma akileraarut qaffasissumik inissisi­manerup nalaani kilisaataateqarnermi annertoorujussuarmik ajutoortoqarsimavoq nunatsinnut akisusimaqisumik. Taanna pinngitsoortariaqarparput, tamannalu pissutigalugu Naalakkersui­suninngaanniit maanna taamatut aaqqiinissamik siunnersuuteqarpugut.

 

Taava ilaatigut Royal Arctic Linep aamma sinneqartoorutai allamut sangullattaalaannguarluta aamma tikinneqarput. Oqaatigisariaqarparput tassani saqqummiunneqartut raajanut taamaal­laat tunngassuteqanngitsut aamma nalunnginnatsigit. Aalisakkat allat aamma avammut assar­torneqarnerat annertuumik qaffariaateqarsimapput qujanartumik, taamaattumillu aamma nuan­naarutigiinnartariaqarparput raajat avammut tunineqarnerminni akikillisimagaluaqisut taa­maattoq aamma allani avammutr assartorneqarnerani iluaqutaasinnaasimammata. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit, pingajussaanerami naatsunnguamik.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa pasitsaassimasat tunngavigiinnarlugit isumaqarpunga, Naalakkersuisut taamatut iler­nerat eqqarsarnartoqaqaaq. Tassami avaasiorlutik kilisaataatillit taamatut inissisimanerannut massakkut uppernarsaatissaqanngilagut. Peqatigiiffiit, kattuffiit assiginngitsutitgullu ingerlatat piumaffigineqartarput tapiiffigineqassagunik aatsaat ukiumut aningaasartuutiminnnut tunnga­tillugu saqqummiigaangata.

 

Maannakkut Naalakkersuisut siunnersuutaat tamakkuninnga imaqanngilaq aammalu Finn Karlsenip oqarnera uanga tupigusuutigeqaara; oqaatigimmagu Naalakkersuisunngooq siunner­suutaat suli isummerfiginngilaat, naggataatigullu Finn Karlseni oqarpoq, taamatut oqaaseqar­luta Naalakkersuisut siunnersuutaat akuersaaratsigu oqaatigissavarput.

 

Tassa Naalakkersuisut siunnersuutigaat raajanut akitsuutip %-inik marlunnik appartinneqar­nissaa, taannalu aamma eqqartorparput. Uagut isumaqarpugut inatsisartuni suleriaatsimi ilisar­naatigineqartariaqartoq misissuilluarnerit allaavigalugit ingerlatsineq aammalu naalakkersui­sut maan­namut oqaatiginngilaat 15 million kruunit isertitatigut annaaneqartussat kikkunnit matussuserneqarnissaat.

 

Taanna pisussaaffigivaat taamaakkami aamma Inuit Ataqatigiinni siunnersuutigaarput Inatsi­sartuni suleriaaseq '38 najoqqutaralugu naalakkersuisut siunnersuutaata suliarineqarnera naammaginannginnera pissutigalugu inatsisartunut taasititsutigineqassasoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tassa massakkut erseqqilluinnartumik oqaatigineqarpoq piumasarineqartoq taasisit­sinissaq. Taamaattumillu ingerlaannartumik taanna taasisitsissutigisariaqassavarput. Tassa kissaatigineqarmat maannakkut taasisitsissutigineqartussaq taamatut paasivara. Kissaatigine­qarpat taasitsissutigineqarnissaa taava ingerlaannartumik taasistssutigisariaqarparput.

Taamatut apeqqutigissavara Inuit Ataqatigiinniit saqqummiunneqartoq, tassalu '38,  imm. 2 malillugu, tassanilu imatut allaqqavoq: AUllormut oqaluuserisassanut ilanngutsinniakkat ilusi­liinissamut saqqummiussinissamullu piumasaqaatini imm. 1-imi aalajangersarneqartunik eqquutitsisimanngitsut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit itigartitsissutigineqaqqullugit inassuti­gineqarsinnaapput@, tamanna pillugu siunnersuutigineqarsinnaavoq. Taamaattumik taanna taasisitsissutigissavarput.

 

Taamaattumik tassunga isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

11.

 

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

14.

 

Taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

Taaseqataanngitsoqanngilaq.

 

Tassa taamaalilluni erserpoq suliaq maannakkut ingerlaqqiinnassasoq.

Taavalu maannakkut tullinnguulluni oqaaseqarniarluni nalunaarpoq Hans Enoksen, Siumiut

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Pilersuinermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Isumaqarpunga, maani ikinnerussuteqaraluaruttaluunniit imaluunniit amerlanerussu­tearaluarutta pissuserissaarnissarput attanneqartariaqartoq.

 

Inuit ataasiakkaat pissanganarsaarniarneqassanngillat Inatsisartut oqaluttarfianinngaanniit. Johan Lund-Olsenip oqaaseqarnermini selskabinik taaguinermini ilaatigut Aningaasaqarner­mut Naalakkersuisoq pissanganarsaarlugu maanngaanniit saqqummiuppaa. Imatut oqarpoq, issualaarsinnaagukku, selskabit taagoriarlugit, APolar Seafood soqutiginangaarami. Uteqqip­para Polar Seafood. Tassa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq nalunnginnamiuk tassunga attuumassuteqartumik  - uia tassunga attuumassuteqartoq.

Pissanganarsaarniarsarivaa innuttaasunut maani inuiaqatigiinni. Taamatut pisoqarsinnaanngi­laq. Naalakkersuisut taamatut suleriaaseqanngillat. Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummius­saq...

**

(atortorissaarutitigut ajutoorneq, piaartumik aaqqinneqartussaq)

 

Backup bånd 24-27

ÿ eqqarsarnartoqartipparput tassami maannakkut aalajangernermi atortussat naammattut pigi­neqanngitsut isumaqaratta.

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut suliassaq pineqartoq, naak kinguartinneqar­nikuugaluartoq atortussat naammattut pigineqanngimmata kinguartinneqartariaqartoq taama­tut oqaaseqarluta siunnersuut kinguartinneqarnissaa Kattusseqatigiinniit inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuutip taassuma siullermeerneqarnera eqqarsaatigigaluarlugu iluamik niaqquni nas­saarineq saperpara aamma kissaatigineqarsimagunanngimmat taamanikkut siunnersuuteqartu­minngaaniik, siunnersuutigineqarsimagunanngilaq siunnersuuteqartuminngaaniik taamani uumap saqqummiunneqartup ataatsimiitsitaliamut suliarineqarnissaa, taamaattumik suliarine­qarsimanngilaq.

 

Maannalu qaqeqqinneqarpoq, eqqumeequtaa uaniiginnarpoq - taamanikkut Naalakkersuisoo­qataasimasut taamatut siunnersuuteqarsimassannguatsiarput, Naalakkersuisooqatertik partii aamma tunuliaqutaralugu nassaarisinnaanngilara, tassa oqallinnermi taamanikkut Naalakker­suisooqatigiit assortuussutigisimaneraat massakkut oqaatigineqarmat Siumuminngaaniik itigartinneqassasoq tassa eqqarsaatigisaraluara taamanimaannaa qanoq oqarpat, tassa taanna

amigaatigisara.

 

Kisianni aajuna periuuserisartagarput taamanikkut aalisartunut aningaasarsiorluartut paasine­qaraangata inissamisoorsorisarlugu taamatut akileraarummik tuninissaat qaffaallalaarlugu inuiaqatigiinnut ikiuuttussaassammata. Aammali inuiaqatigiinnut pingaaruteqassusia ukiuni makkunani eqqarsaatigalugu aalisarumajunnaartarnerit akiluttorfigineqarpallaarnertik pillugu, aalisariutit uniinnaratassinnaasunik oqalunneri tassaniissorigakku aamma ingerlataminnut aningaasatigut artorsaateqartut.

 

Tassa taamaattumik uanga paatsiveerusimaarpakka taakku assut. Qaffaassagaanni massakkut taamak atsigisumik isumaqarpunga nipi taanna ungasinngitsukkut tusagarput @aalisariutigut ingerlalluassappat akinik qaffaaviginerusariaqarpaatigut minnerpaannguakkulluunniit@ taanna qaninnersaatillugu uanga upperaara, naak uppernarsaativinnik maani amigaateqarneq taakkar­torneqaraluartoq. Nutaajummat taanna ingerlalluassappat isumaqarpunga qaffaanissaq mianer­suaalliornerusoq, inuutissarsiutit tamaasa ataatsimut isigissagutsigit nunatta aningaasatigut nappatigisaa tassarluinnaavoq aamma rejerniarneq. Taamaattumik oqaatigissavara uanga qaffaaniarluni maannakkut taasititsinissami itigartitsisunut ilaassagama.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tassa taamaalilluta taasinissarput ingerlatissavarput.

Tassalu apeqqutigissavara siunnersuutigineqartumut, tassalu raajanut akiitsuut 2%-imik qaf­fanneqarnissaanut isumaqataasut nikueqqussavakka.

 

7.

 

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

17.

 

Taaseqataangitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

3.

 

Tassa taamaalilluni immikkoortoq 31-p ullumikkut suliarineqarnera aamma naammassivoq, oqaatigisariaqarporlu itigartinneqartoq.

 

Taavalu oqaatigilaassavara tassa massakkut nalunaaqutaq pingasunngormat sulilu oqaaluu­serisassagut arfineq marluk taavalu apeqquteqaat ataaseq.