Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut pingajuat, pingasunngorneq, 10. april 2002

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18

 

 

Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Pilersuinermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Matumuuna naalakkersuisut sinnerlugit inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisatut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiuppara.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip nassatarissavaa Namminersornerullutik Oqartussat kommunil­luunniit inissiaataasa attartortittakkat piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissianngortinneqar­nerannut atatillugu ineqartut pisinnaatitaaffii kiisalu ineqarnermut akiliutinik naatsorsuisarneq pillugit nutaamik malittarisassaqalernera.

 

Inuinnaat inissianik pilersuinerisa annertusarneqarnissaata pimoorunneqarnissaanut atatillugu peqatigitillugulu ineqartut pisinnaatitaaffii qulakkeerniarlugit, ineqartut piginneqatigiilluni imaluunniit pigiligassatut initaarniartut namminneq inigisaminnik tigusinissaat siunertaralugu aallartisarnerisa ingerlatsinermilu atugassarititaasa pitsanngorsaatissaannik peqqussutissatut siunnersuut imaqarpoq.

 

Taamatuttaaq inissianik attartortut piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissiaatileqatigiit peqatigiiffianni peqataarusunngitsunut Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit inissianik taamaattunik neqeroorfiginnittussaatitaanerannik siunnersuut imaqarpoq. Pisinnaati­taaffik taanna pisinnaatitaaffiujuassaq, attartortup attartornerup nalaani periarfissaq taanna atorsinnaajuassallugu.

 

Peqqussutissatut siunnersuummut saqqummiunneqartumut nassuiaatit allatigut innersuussutiga­lugit, illiliortiternernut aningaasalersuineq Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartunut akuersaartumik oqaluuserisassatut ingerlateqqippara. Siunnersuutigineqarpoq siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Attave­qarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarnissaa.

Qujanaq.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut. Taavalu siullermik Siumup oqaaseqartussaa, Tommy Marø, takanna.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit Naalakkersuisut inissianik attartortarneq pillugu peqqussutaata nr. 5, 31. maj 2001-meersup Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 18-ikkut 12. november 2001-imi nutarterneqarsimasup pisariaqalersissimavaa nutaamik upernaaq manna Inatsisartut peqqussutissaata allanguutissaanik Naalakkersuisut saqqummiisariaqalernerat.

 

Pineqartullu Siumumiit misissorlugit nalilersorluareerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

 

***atortorissaarutinik ajutoorneq, piaartumik aaqqinneqassaaq.

 

...giilluni pilersitsiniarneranni aallarnisaanernut ingerlatsinerannilu Namminersornerullutik Oqartussat­ imaluunniit kommuunit pitsaanerusumik neqerooruteqarnissaannut periarfissat.

 

Aammattaaq ilanngullugu taasariaqarpoq peqqussut aqqutigalugu Namminersornerullutik Oqar­tussat imaluunniit kommuunit inissiaataanni piginneqatigiinnut tunniussinermi akiliutinut naatsorsueriaatsit nutaat tunngasut aammalu nutarterinernut tunngasut taamaasilluni piginneqati­giilluni illuuteqalernermi imaluunniit illuuteqalernissami maleruagassanik nalorninissaagaluamik pinngitsoortitsinissat.

 

Siumumiit siusinnerusukkulli Inatsisartut oqaluttarfiat aammalu tusagassiuutit aqqutigalugit erseqqissartarsimagatsigu nunatsinni inissianik pisortanit pigineqartuni attartorluni ingerlaaseqar­nerup taarseriartuaarusaarnissaa, tassani innuttaasut namminerisaminnik inigisaminnut piginnit­tuulernissaat aammalu akisussaasunngortinnissaat aqqutissiuukkumallugu qulakkeerniarsimagat­sigu.

 

Soorlu aamma taamatut annertuumik Ilulissat, Sisimiut, Nuuk Qaqortorlu iliuuseqarniarlutik annertuumik suliniuteqarsimasut. Taamaattumik Siumumiit iluarisimaarparput Naalakkersuisut Kommuunillu pineqartut akornanni paaseqatigiinneq pisimammat.

 

Peqqussutissap atortuulersinneqarnissaannut Naalakkersuisut ulluliussassatut Siumumiit taper­serparput. Taamaattorli kissaatigissavarput aappasaaneerlugu inatsisartuni oqaluuserinnginneran­ni Inatsisartut Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliaani nalilersorne­qarluni suliarineqaqqaarnissaa.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tullinnguulluni oqaaseqartussat Atassutip Oqaaseqartuat Godmann Rasmussen. Takanna.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Uanga naatsuararsuarmik oqaaseqassaanga. Tassa Naalakkersuisut inissianut attartui­nermut allannguutissatut peqqusstissaannut Atassummiit annertunerusumik uparuagassaqar­sorinngilagut. Naluneqanngitsutuulli naalakkersuisooqatigiilernermi ineqarnermut tunngatillugu attartorlu???... akilersueriaasiat annertuumik sammineqartussaammat.

 

Aningaasanillu inatsisissap ukiumut aalajangiiffigineqarnissaannut aningaasanut missingersuum­mut ukioq 2003-mut allannguutissaa ... naammaginarnissaa Atassutip qilanaaralugu utaqqimma­gu. Taamaattumik siunnersuutit uku naqqiutinik annertunerusunik imaqarmata annertunerusunik oqaaseqarfiginagit taamak naatsumik oqaaseqarpugut. Pineqartorli aappassaaneerneqartinnagu ataatsimiititaliamut ingerlanissaa innersuussutigalugutigu.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Taava oqaaseqartussaq tulleq Inuit Ataqatigiinniit, Olga Poulsen. Takanna.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Nunatsinni inissaaleqinerup qaangerniarneqarnissaanut suliniutit innuttaasunut assigiinngisitsinngitsut assigiinngitsut assigiinngitsinngitsunik siunertallit Inuit Ataqatigiinniit tapersersortuarpagut.

 

Ukiuni kingullerni inissaaleqinerup qaanginnerarneranut atatillugu periaasaasinnaasut assigiinn­gitsut eqqartorneqaraangata peqataaffigisarpagut. Aamma Namminersornerullutik

 

Kommuunillu inissiaataasa attartortittakkat attartortuniit pigineqalersinnaanerinut tunngasut oqalliserinut peqataasimavugut, peqataasarsimavugut. Assersuutigalugu ukiakkut 1999-imi ataatsimiinnermi siunnersuutigisimagaluarparput atorfinitsitsinermut atatillugu inigisanngortin­neqartartut ukiut tallimat inigereerneqarsimatillugit nalinginnaasumk inigineqartalersinnaanersut imaluunniit pisiarineqarsinnaanngorsinnaanersut.

 

Aammattaaq 2000-imi siunnersuutigisimavarput atorfinitsitsinermut atatillugu inigisangortinne­qartut ukiut tallimat qaangiunneqarneranni nalinginnaasumik inissiatut attartukkatut inissinne­qarsinnaannginnersut. Siunnersuutit taakku tamarmik itigartinneqarput.

 

Tunngavilersuutigineqarluni suliffiik tunngavigalugu inissianik najugaqartut nalinginnaasumik utaqqisut qaangiinnarlugit inigisamik piginnittunngornissaat orniginartuutinneqanngimmat. Tamanna tunngavilersuut paasilluarlugu siunnersuummut akissutigineqartut tusaatissatut tigusimavagut.

 

Massakkut siunnersuutigineqartumi kikkulluunnit inissianik attartortut, tassa nalinginnaasumik attartorigunikku imaluunniit suliffimmut atatillugu inigigunikku piginneqatigiilluni pigisatul­luunniit inissiaatileqatigiit peqatigiiffiat aqqutigalugu inissiaatigineqarsinnaalissapput. Tamanna 1999-imi 2000-imilu siunnersuutigisimasarput akissuteqaatigineqarsimasunut assortuutinngin­nerluni. Taamaattumik naalakkersuisumut erseqqeqqissaqqussavarput suliffigisamut atatillugu inigisat aamma uani inatsisissatut siunnersuummut ilaanersut.

Taamaassappallu suliffik aqqutigalugu inigisat pigineqarsinnaalernissaat qaqugukkumiit periar­fissanngussava. Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaanik siunnersuutigineqarpoq inissiamik attartortoq piginneqatigiinnissamulli peqataarusunngitsoq inissiamut allamut nuussinnaanissaminut neqeruufigineqarsinnaassasoq, neqeroorutigineqartorli kissaatiginngikkuniuk inigisamini najugaqaannarsinnaasoq siunnersuutip oqariartuutiga.

 

Tamanna Inuit Ataqatigiinnit pissusissamisoortipparput tassami najugaqartoq piginneqatigiinnis­samut akissaqanngitsoq piginneqataarusunngitsorluunniit pinngitsaalineqarsinnaanngilaq allamut inissiamut nooqqullugu.

 

Inuit Ataqatigiinnit sakkortuumik uparuassavarput allannguutissatut siunnersuutip naliginnaasu­mik oqaaseqaatitaanni kalaallisuuata qallunaatuuatalu assigiinngissuteqarnerat. Tassami sakkor­tuumik Naalakkersuisunut Inatsisartunullu maluginiaqqussavarput siunnersuut kalaallisoortamini pingasunik immikkoortortaqartutut ilusilerneqarsimammat, Inuit Ataqatigiit paasinninnerat naapertorlugu.

 

Tassalu siulleq. Attartortunut piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissiaatileqatigiit peqatigiiffii­nik pilersitsisinnaaneq.

 

Aappaat. Peqataarusunngitsunut inissianik inigisaattut ittunik neqerooruteqarfiginnissinnaaneq.

 

Pingajuat. Attartortut pigineqartut piffissap sivisuup ingerlanerani attartornermik taamaatinnis­saanut periarfissat pillugit malittarisassiornissaq.Taanna kalaallisuuani erseqqarissumik allaqqa­voq.

 

Eqqaasitsisutigeqqissavarput kingulleq tassalu attartortut pineqartut piffissap sivisuup ingerla­nerani attartornermik taamaatinnissaanut periarfissat pillugit malittarisassiornissaq siunnersuutip qallunaatuuani, tassa nassuiaatitaani ilanngunneqarsimanngimmat. Taassumap qallunaatut oqaasertalersorneqarsimannginnera aaqqinneqartariaqarpoq, tassami apeqqut taanna attartortunut piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissiaatileqatigiinnik peqatigiiffiliornermi piginnittunngor­tussanut pingaaruteqarluinnarmat.

 

Assersuutigalugu piginneqatigiilluni peqatigiiffinnut ilaasimalluni arlaannilli peqquteqarluni piginneqatigiiffimmut ilaajunnaartariaqassaguni qanoq pisinnaatitaaffeqarpa, qanoq pisinnaati­taaffeqassava. Tassunga tunngatillugu soqutiginarpoq paasissallugu naalakkersuisumiik qanoq takorluuisoqarnersoq.

 

Kapitalafkastip tassalu inissianik sanaartortitsinermi akiliuteqarsimasup akiliutigisimasaasa erniaanut matussutissanut tunngasortaata inatsisartunut aalajangigassanngorlugu naalakkersuisu­nut tunniunneqarnera Inuit Ataqatigiinniit iluarisimaarparput. Taamaattumillu aammapingaartip­parput kingunerisinnaasai tamarmik misissorluarneqarnissaat innersuussutigissallugulu tassunga tunngasoq Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu ataatsimiisitaliat suleqatigiillutik nalilersuiffigis­sagaat ataatsimoortumillu inatsisartunut inatsissuteqarumaartut.

 

Siunnersuut annertuumik teknik-ertaqarnera peqqutigalugu Inuit Ataqatigiinniit innersuussutigis­savarput ineqarnermut ataatsimiititaliami peqqissaartumik suliarineqassasoq ilanngullugu naalakkersuisumut tusarniaassutigineqarsinnaanera. Taamatut oqaaseqarluta ingerlateqqipparput ataatsimiisitaliamut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Taava tullinnguulluni oqaaseqassaaq Kattusseqatigiit oqaaseqartuat Mogens Kleist. Taanna pereerpat Otto Steenholdt.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Piginneqatigiilluni imaluunniit piginneqataarusunngitsut periarfissinniarlugit allann­guutissatut siunnersuut Kattuseqatigiinniit taperserlugu oqaatigissavarput.

Naalakkersuisup taakkartugai ineqarnermut naatsorsornissaannut aammalu naatsorsuinermut tunngaviusussat, tunngavissatut ataasiakkaanik malittarisassanik erseqqissanik imaqarnera taakkartorpara aammalu ineqarnerup nalinginnaasumik nutarterneqarneranut atasumik pingaartu­millu nutarternerisa naammasseqqammersut kingunerisaanik naalakkersuisut pingaatikkaat ineqarnermut akiliutip ilaa aningaasaliissutigisimasanik piginnittunut iluanaarutaasussatut Inatsisartut oqaluuserissagaat aalajangissagaallu.

 

Taassuma tungaanut oqaatigissavarput aaqqiniarnermi anguniakkat pitsaasumik kinguneqarnis­saa Kattusseqatigiinniit oqaatigerusukkatitsigu. Aalajangigassat peqatigiiffinnut aammalu attartortitsisunut pitsaanerpaamik kingunneqarsinnaanissaat anguniassagutsigu, taava aalajangii­nissat ersarissut avaqqussinnaanngilagut. Aamma minnerunngitsumik iluanaa... aaqqiivigineqar­nissaanut tunngatillugu

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput naatsorsuinerit aningaasatigut qanoq isikkoqarumaarnersut iluamik ataatsimiititaliamik misissugassanngorlugit innersuussutigerusukkatsigit. Taamatut siunnersuutip annertunerusumik aningaasatigut kinguneqannginnissaanik A/S INI-mut aammalu kommuuninullu tusaatissatut tigorusupparput. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaniinnginnerani ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut suliarineqarnissaa Kattusse­qatigiinninngaanniit kissaatigaarput. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Taava attaviitsoq, Otto Steenholdt. Taanna pereerpat Per Berthelsen tulliutissaaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik siunnersuut iluarinartunik imaqarpoq. Inissaaleqinersuup nalaani paasinarpoq naalakkersuisut aaqqiiniutissanik ilungersorlutik suliunu­teqartut. Tamanna inuiaqatigiinnit qujaruttariaqarpoq.

 

Allannguutissap immikkoortui marlunngorlugit naatsumik oqaaseqarfigilaarlakka.

Siullermik qularutissaanngilaq pisortat inissiaataasa piginneqatigiilluni pigineqalersinnaanerat allariarnertut pitsaasutut oqaatigisariaqartoq. Nammineq pigisat akisussaaffigisat asserfallatsaali­neqarlutik paarilluarneqarnissaat tamatumuunakkut aqqutissiuunneqarpoq. Pisortanik utaqqisa­qartuaannarnermik qujanartumik qimatsitserilernermut aqqutissaalluartoq. Oqaloqatigiilluarluni paaseqatigiillunilu tuniniaasoq pisissussallu naammagisaminnik inerniliippata aqqut nuannersu­mik atuallatassaq atorneqalissaaq. Pisortallu tunisaminnut akisussaajunnaarlutik inissianik allanik sanaartornermik siunniutaqalissapput.

 

Inissialli attartukkat siunissami suli amerlanerujuassapput, tassanilu piginnittoq attartortorlu ilaatigut ullumikkut imminnut paaseqatigiissinnaanngippata ajornartorsiutit aamma ilaatigut allanngoratik ilungersunartumik nassataqartuassapput.

 

Maani tamanit eqqartorneqarsinnaasutut inissiani aserorterinerujussuit eqqarsaatigaakka. Piginnittutut nakkutilliisussaasut ilaatigut qanoq iliuusissaminnik nalulersimasutut taasariaqaler­sarput. Attartut akiliissanatilluunniit inigisaminnik aserorterileraangata.

 

Tamakkununnga ilaatigut aallaausorisartagara tassaavoq akiliisimannginneq pissutigalugu kallerup inneranik kamitsisarneq. Alapernaaserluni inigisat qimatat isefigilaarlugit ilaatigut tupinnartarpoq inuit najukkaminnik namminnerlu piginngisaminnik aserorterisarsimanerujussui. Ininik attartortunut periutsit sukaterneqarnerata kingunerisalerpaa anisitsisalerneq.

 

Allatummi ajornaqippat najugarisaq aserortigaajuarpat akigassallu akilersorneqanngittuarpata, taamak sakkortuumik ajoraluartumik periuseqartalerneq akerlilersuinnagassaanngilaq. Immaqali akissaqannginneq pissutigerpiarlugu akiliinngikkallartartut inigisaminnillu nakkutiginnilluartut paarsilluartullu, tassa namminneq namminneerlutik pigisarinngikkamikkik qassuunnerullugit pissusilersorneq eqqarsaatigineqarsinnaanngiatsiarpoq.

 

Taamali oqaraluartsillunga puigunngilakka tusagassiuutitigut nittarsaanneqartuartut illuminnut inigisaminnullu akiliisimanngitsorpassuit akiitsuisa sineriassuarni mia. qaangeraat.Isumaqarluin­narpunga pisussaaffimmik taama ersaritsigisumik soqutiginninnginneq iterna tikillu sakkortuu­millu misissuiffigisariaqalersoq.

 

Tamassa sineriassuatsinni illuminnut iniminnulluunniit akiliineq ajortut naalakkersuisunut akiligassaminnik isumakkeerfigineqarnissaminnik utaqqerujoorput. Taama akiligassanik isumakkeerinnittarneq innuttaasunut pisussaaffimminnik nakkutiginnilluartunut pissusilersor­neruvoq inuiaqatigiinnit tamanit akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Assigiinngisitsinermik taasaria­qartoq taamaasiortuarnerlu inuiaqatigiinnut tamanut aamma killomoornissamut inattuineruvoq.

 

Naggataagut oqaatigeqqilaarlara imaluunniit oqaatigeqqillara: Kikkulluunniit inissaqarumallutik utaqqisut aningaasanik akiliisinneqartarnerat piaarnerpaamik unitsinneqartariaqarpoq. Akiliinis­saminnut ilaatigut pissutissaqavillutik kingusinaalaartut allaat ilaat utaqqisunut kingullerpaann­gortitsisarneq pissusilersorneruvoq akuersaarneqarsinnaanngivissoq. Tamanna inatsisartuni sakkortuumik A/S INI-mut assuarliutigineqartutuut maanngaanniit oqaatigaara.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Taava tullinnguuppoq attaviitsoq, Per Berthelsen. Takanna.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaa imaluunniit peqqussutaata allanngortinnerani Inatsisartut peqqussutissatut siunnersuut assorsuaq iluarisimaarpara, tassunga atatillugu marlussunnguanik oqaaseqalaarniarlunga.

 

Siunnerfiusormi pitsaalluinnarpoq, tassalu inuiaqatigiinni akissaqarnerusut pisortat aningaasaler­sugassaannut oqilisaanissaat nammineq illuliornikkut. Tassungalu atatillugu ernumassutigisin­naasara tassaavoq m2 aki, tassalu kr. 13.500,00-inik taanna appasippallaannginnersoq. Taamatut nammineerluni sanaartornissami kaammattuiniarnermi atussallugu. Ullumikkummi m3-imi akiusut qimerloorutsigit takusinnaagatsigu agguaqatigiinnermi annertunerujussuusoq.

 

Taavalu aamma iluatsillugu oqaatigilaarusutara tassaavoq sanaartugassatut piukkunneqartut illulioriaatsit assigiinngitsut illut sanileriiaajusinnaasut allatullu isikkoqarsinnaasut pineqarnerani amitigigakku nunami illuliorfigissallugu pisariusuusumi akisuusumilu sanaartornerit qummut ingerlasut, taaneqartartut, tamakkua iluini periafissat qanoq ersaritsigisumik taaneqarsimanersut.

 

Taanna takujuminaatsilaarakku, taamaattumillu tassani ujartuilaarpunga aamma illulioriaatsit taakkartorneqartut iluini arlaatigut punkthusitut taaneqarsinnaasut, tassalu illuliorfissanik atuilluarluni qummut sanaartornerit rækkehusinik taarsiullugit oqartoqarsinnaammat rækkehusit qummut ingerlatitat aamma tamakkua eqqarsaatigineqarsinnaanersut, kisianni tassa tamakkiisu­mikm isigalugu una peqqussutissatut allannguinissamik siunnersuutaasooq, tassa oqaatigeriikkat­tut iluarisimaaqaara naleqqutillugulæi aappassaaneerinninnissaq pitinnagu ataatsimiititalianut imaluunniit ataatsimiititalianut attuumassuteqartumut kaajallatsinneqarnissaa. Qujanaq.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tassa amerlaterulluteqarluartut innersuussutigavaat ataatsimiititaliamut peqqissaartumik suliarineqassasoq ineqarnermut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarumaarpoq, kisianni naalakkersuisoq, naalakkersuisuni ilaasortaq Jørgen Wæver Johansen akissuteqassaaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Pilersuinermut Attaveqarnemullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Siullermik qujassutigissavara tamanit taperserneqartutut paasigakku siunnersuusiarput. Taamaat­tumik aamma uagut qilanaaraarput ataatsimiititaliami suliarineqareerpat aappassaaneerneqareer­pat naalakkersuisuniit peqataassalluta. Neqeroorutigeriissavarpullu tassa ataatsimiititaliaq naalakkersuisunit isumasioqateqarnissaminik pisariaqartitsissappat tamanna soorunami sukkul­luunniit pisinnaammat piareersimallutalu.

 

Nuannaraara Tommy Marøp aamma Per Berthelsenip oqaluuserisassatut tullia maannakkut saqqummiullugu aallartimmata. Tassa siulliup iluarsivaa, kisianni kingulliup iluarsinngitsoorpaa, tassa punkthusinut tunngasut allallu taakkua oqaluuserisassap tulliani tikissavagut. Taamaattu­mik apeqquteqaatigisat oqaluuserisassap tulliani akissavara.

 

Olga Poulsenimut tunngatillugu apeqqutigineqarpugut tjenesteboligit imaluunniit sulinermut atasumik inissiat aamma uani ilaatinneqarnersut. Ilaatinneqarput. Inissiat pisortat piginneqataaffi­gisaat tamarmik ilaatinneqarput. Inissiat pisortat piginneqataaffigisaat tamarmik ilaatinneqarput.

 

Aamma ilumoorsinnaavoq imaassinnaasoq taamani akissutigineqartumut allaanerusumik isummernerusoq, kisianni aamma naalakkersuisut allannguuteqarnikuupput. Taamaattumik siunniussaq taannaavoq uani takuneqarsinnaasoq aamma atuarneqarsinnaasoq. Neriuppunga aamma ataatsimiititaliami suliarineqaleruni oqaatsitigut ilaatigut nikingasoqarpat taakkua ilanngullugit aamma iluarsiivigineqarnissaat eqqumaffigineqarumaartoq. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Taava tulliulluni nappaanikoq Olga Poulsen. Aappassaanik oqaaseqalerpoq. Takanna.

 

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naalakkersuisup akissuteqaatinnut qujavunga. Inissaqarniarnermut qaangiiniarneq ukiuni makkunani suliarineqarnerani isumaqarpunga, siusinnerulaartukkulli iliuuseqarsimasin­naagaluartugut. Siunnersuutigineqartut 1999-imi 2000-imilu siunnersuutigineqarsimasut Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma tusaaniarneqarsimagaluarput.

 

Isumaqarlunga tassani qanoq apeqqutaatiginersoq naalakkersuisut sorliusimaneri, kisianni ilisimavarput taakkunani piffinni Siumukkormiut aamma naalakkersooqataajuarmata. Taamaattu­mik taanna ilaa apeqqutaavoq kikkut naalakkersuisuusimaneranik apeqqusiineq taanna pissusis­samisoorpallaanngilaq. Soorunami taanna nammineq akisussaaffigissavaa naalakkersuisup.

 

Uani tjenesteboliginut tunngatillugu paasivarput, qanorluunniit ukioq ataaseq; ukioq affaq; qaammatit marluk, tjenesteboligra najugarisimagaluarukkuluunniit peqatigiiffimmulluilaasor­tanngorlunga, taava initaarsinnaassaanga nammineq pinnik? Aamma taamatut paasisariaqarnerlu­ni? Imaluunniit ilumut taanna pissusissamisoornersoq.

 

Isumaqarpunga, naalakkersuinikkut aamma nalilersortariaqaripput pissutigalugu inuit suliffissa­minnik suliffitsik aqqutigalugu initaarsinnaanngitsut aamma utaqqisut amerlaqimmata. Ilumut ukiunut suliffimmi inigisaq suliffimmut atatillugu pigisaq killilersorneqarsinnaannginnersoq piffissami sivisutigisumik pigereersimatillugu taamatu inigisamiittut periarfissinneqarsinnaasut. Imaanngistoq qaammat ataaseq marlulluunniit najugareersimaninngaanniit taanna periarfissaq ammaanneqassasoq.

 

Isumaqarpunga, tassuuna ujartorneqartoq imaluunniit oqaatigineqartoq kingullermik akissuteqar­toqarnermi, tassalu inuit nalinginnaasumik utaqqisut kinguarsarneqarnissaannut tunngavilersuut tassani Naalakkersuisunit illuatungilerneqarujussuartoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Taava akissuteqassaaq Naalakkersuisuni ilaasortaq, Jørgen Wæver-Johansen.

 

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Pilersuinermut Attaveqarnemullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Upernaaq manna saqqummiussakka imaluunniit saqqummiussat Naalakkersuisuniit pingasut attartortumiit piginnittumut suliniummut attuumassuteqarput.

 

Peqqussutini allannguinerit marluk, taavalu peqqussut nutaaq ataaseq. Aana siulleq, taanna taamaallaat attuumassuteqarpoq attartortup pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu aammalu husleje-iusartoq ineqarnermut akiliutillugu tunngatillugu naatsorsueriaatsimik tunngassuteqartut.

 

Immikkoortoq 19-imi tikissavarput aningaasat tunisinermi isertinneqartut qanoq kommuunerisa­mi tassani atoqqinneqarsinnaanersut inissianut nutaanut sanaartornermut.

 

Taavalu immikkoortumi allami, eqqaamanerlunngikkukku tallimanngorpat sammisassatsinnik, tassa qanoq ililluni inissiat taakkua najugarisat pisiarineqarsinnaanerinik tunngatillugu apeqqut sammineqartussaassallutik. Tassalu taanna peqqussutaavoq nutaaq.

 

Taamaattumik taamanikkornissaanut tunngatillugu pineqartoq sammineqalerpat Olga Poulsenip apeqquteqaataa qanoq sivisutigisumik najugarisimaneranut allanullu tunngassuteqartut uterfi­gerusukkaluarpakka.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Allamik nappaasoqanngimmat uanilu inassutigineqartut malillugit Ineqarnermut Ataatsimiititali­amut ingerlatinneqartussaammat taamaalilluta oqaluuserisassaq immikkoortoq 18-i naammassi­varput. Taavalu tullianut ingerlaqqissaagut.