Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut pingajuat, pingasunngorneq 10. april 2002

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19

 

 

Illuliornermut tapiissarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera­nik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiutissavar­a.

 

Siunnersuutip kommunit inissiaatimik attartortittakkat tuniniarsinnaanerannik kissaataat piviusunngortissava­a, taamaattumik aamma siunnersuut oqaluuserisassani imm. 21-mut Namminersornerullut­ik Oqartussat kommunil­lu inissiaataasa attartortittakkat pigisatut inissianngortissinnaaner­at pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuumm­ut atatillugu isigineqassaa­q.

 

Maleruaqqusat atuuttut naapertorlugit kommuni Naalakkersuisut akuersiseqqaarnagit inissian­ik attartortittakkan­ik Namminersornerullutik Oqartussanit sanaartornermut tapiiffigineqarsimasuni­k, tassa imaappoq 60/40 atorlugu inissialianik taaneqartartumik tunisaqarsinnaanngila­q.

 

Kommuni tunisinermut atatillugu tunisinermi akigitinneqartup ilaanik nunatta karsianut akiliissa­aq sanaartornerm­ut tapiissutaasimasup procentiata angeqqataanik.

 

Maannakkulli siunnersuutip nassataraa kommunimi pineqartumi tunisinermi iluanaarutip ineqarnerm­ut tunngassuteqartun­ut allanut atorneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut kommunil­lu akornanni isumaqatigiissuteqarsinnaasu­t. Isumaqatigiissut taamaattoq Inatsisartut Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliaann­it akuerineqassaaq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaa­ta allanngortinneqarneran­ik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartu­ni oqaluuserisassanngortippar­a.

 

Siunnersuutigineqarpoq sinnersuut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititalia­mi aappassaaneerneqannginnermini oqaluuserineqaqqaassasoq.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Illuliornermut tapiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut peqqussutissaat­ut Naalakkersuisunut siunnersuut taperserlugu Siumumiit imaattum­ik oqaaseqarfigissavarpu­t:

 

Siunnersuutit akuersissutigineqarneratigut anguneqassaaq inuiaqatigiinni aaqqissuussineq nutaarluinna­q, inissiarsuarn­ik attartortut inigisaminnik nammineq piginnittuulersinnaaneranik periarfissan­ik ammaassisoq.

 

Siumumi iluarisimaarlugu maluginiarparput nutaamik aaqqissuussineq malillugu inissiarsuit attartortittakk­at attartortunik pigineqalernerani aningaasat isertinneqartut aningaasaateqarfimm­ut nutaamik illuliortitsinermut aningaasalersuisarnissamut atorneqartussan­ik siunertaqartumut nakkartinneqartassasu­t.

 

Peqqussutissatut siunnersuut massakkut suliarisarput soorlulusooq marlunnik siunertaqarpoq,

 

 

tassa­lu najugaqart­ut nammineq piginnittuulernissaat imaluunniit piginneqataalernissaat, kiisa­lu amerlanerusum­ik inissialiortiterniss­aq inissaaleqinerup annikinnerulerneranik nassataqartussa­q.

 

Siunnerfigineqartut taakku marluk Siumumiit tamakkiisumik taperserpagut. Annertunerusumil­lu oqaaseqarfigina­gu siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaminik ingerlaqqinniss­aa akuersaarlugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Illuliornermut tapiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Namminerisavimmik ineqarneq inunnut ataasiakkaanut, minnerunngitsumillu ilaqutariinnut toqqissisimanerm­ik pilersitsiffiusartoq tamatta nalunngilarput, tamaattumik siunissami inuit ataasiakka­at ilaqutariillu namminerisavimminn­ik ineqarsinnaanerat anguniarlugu suliniutit pimoorullug­it anguniarneqalernerat Atassumm­it aallaqqaataaniit peqataaffigisimagatsigit suleqataaffigiuassavagu­t.

 

Atassummit namminerisavimminnik ineqarnissamik pingaartitsisutut Atassut inuit namminerisavimminn­ik ineqarnissaminn­ik kissaatigisaqartut inatsisitigut illersorneqartumik inigisaminn­ik pigisaqalersinnaanerat aqqutissiunniarneqalerm­at nuannaarutigaarput.

Namminerisavimmik pigisaqarneq paarsilluarnermik aserfallatsaaliinermillu kinguneqartartoq nalunnginnatsig­u.

 

Tamaattumik Atassumit nuannaarutigaarput maanna attartortuusunut inissiat tunineqarnissaann­ik maannakkut naalakkersuisuusut periarfissiiniarmata, qulequtserlugu attartortuunermiit piginnittuunermu­t, pigisanik piginnittuun­eq imartoorujussuuvoq, qangaaniil­li Kalaallit pigisaminn ik paarsilluartarnerannik oqaluttuat takornartaanngilla­t.

 

Atassummit neriuutigilluinnarparput inigisanik piginnittuulerumaartussat namminneq pigisat paarilluarneqarnissaann­ik siulitsinnik kingornuttagarput ataqqinaaterpullu nangittumik ingerlanneqarsinnaajumaarto­q.

 

Peqqussutissamut siunnersuummit anguniarneqarpoq kalaallit nunatsinni annertusigaluttuinnartum­ik illunik nammineq pigisanik pilersuinerup annertusartuarneqarnissa­a. Atassummit malittarisassat maannakkut atuuttut malillugit kommun­it illuutitik tunisinnaanngikka­at Namminersornerullutik Oqartuss­at inissialiortarner­mi tapiissuteqarsimatillug­it nalunngilarput, soorlu assersuutigalugu kommu­ni illumik tunisaqarsimagu­ni 60/40 atorlugu, sananeqarsimasumik taava tunisinermi akiliutigineqart­ut 60 %-ii Landskassimut akiliutigissavaat.

 

Peqqussutissamut siunnersuutip kingunerissavaa illuutinik kommuninit Landskassimullu aningaasalersorneqarsimasu­ni tunisaqarnermi iluanaarutit kommunimi pineqartumi siunertan­ut ineqarnerm­ut tunngasunut allanut atorneqarnissaat pillugit isumaqatigiinniartoqarsinnaalissaso­q.

 

Inatsisartut simaqatigiittoqarsimappat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanit akuerineqarsimasariaqart­oq peqqussutissami anguniarneqarmat Atassummit tamakkiisumik taperserparpu­t.

 

Inissianik tunisaqarnermi iluanaarutit ineqarnermut ajornartorsiutinut sapinngisamik atorneqarnissa­at siunnerfigineqartariaqarma­t.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut Atassummit taperserparput, Ineqarnermul­lu Ataatsimiititalia­mi peqqussutissap aappassaaneerneqannginnerani misissoqqissaarneqarniss­aa piumasaraarput.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiit inissialiornermik tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneran­ik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut ima oqaaseqassaagu­t.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip allanngortinniakkap aallaavigaa inissianik pilersuinerulernissam­ik kissaateqarner­up nassatarisaanik inissiat attartortittakkat tuniniarneqarnissaann­ik pilersaarutip qulequtaqartu­p, attartortumiit piginnittumut.

 

Siullermik Inuit Ataqatigiit Namminersornerullutik Oqartussat 60/40 atorlugu inissialiortiterner­mi Namminersornerullut­ik Oqartussat 60%-imik tapersiissutaasimasut Naalakkersuis­ut nammineerlut­ik imminnut atugassanngortitassaattut pilersaarutaat qanoq isikkoqarnersoq ersarissarneqarnissaat kissaatiginartuutikkatsigu matumuuna oqaatigissavarpu­t.

 

Inuit Ataqatigiit paasinninnerput naapertorlugu tunisinermi iluanaarup pineqartoq tassaavoq kommun­it nammineerlut­ik aningaasaliissutigisimasaasa 40%-iusut, tunisinermi isertinneqart­ut ilaat naalakkersuis­ut Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu sumut atorneqarnissaann­ik siunertaliornikkut kommuniniit namminernit atorneqarsinnaaleqqissinnaassasu­t.

 

Isuma kusanartunik, inissianillu nutaanik sanaartornermi atorneqarsinnaanerinut siunnerfiliussineruv­oq pitsaaso­q, aammalu inissiat pigineqareersut aserfallatsaaliorneqarnissaann­ut aningaasaliinerussa­aq ajunngitsoq. Inuit Ataqatigiinnili ersernerluttut­ut pitsaanerusumillu nassuiartarialitt­ut isumaqarfigaagut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutigisaanniit 60%-it pineqartut, tunisinerup kingorna sumut atorneqarsinnaanerin­ik ersarissumik nassuiaaserneqarsimannginnera­t.

 

Taakkuttaaq ilanngullugit ersarissumik siunnerfiliunneqarnissaat Inuit Ataqatigiit aalajangiisoqartinna­gu kissaatiginartuutipparpu­t.

 

Allannguutissatut siunnersuummi ' 9-mi, immikkoortoq 2-mi, imatut oqaasertalerneqarsimasumi @inissi­at attartortittakkat inoqanngitsut tamanut pisiariumannittussarsiunneqassasut akisunerpaamil­lu akiliiumasum­ut ataatsikkut akilersillug­it tunineqassallutik@, tamatumunnga ersarinnerusumik nassuiaateqartoqarsimannginne­ra Inuit Ataqatigi­it maluginiarparput. Taamaalla­at tamanut uniniarneqarsinnaane­ri oqaatigineqarsimasoq maluginiarparpu­t.

 

Tamatumunnga atatillugu Inuit Ataqatigiit apeqqutigissavarput, kommumi sorlermiluunniit najugaqartuullu­ni inissiamik pisisinnaalerneq matumuuna aqqutissiunniarneqarnersoq. Apeqqut­ip tunngavigaa nunatsinni najugaqaviss­ut inissianik inoqanngitsunik pisisinnaasut killeqarnerat.

 

Pequssutissallu uuma nassatareratarsinnaasaa tassaammat aningaasaatilissuit nunatsinnut kariarlut­ik inissianik atorneqanngitsunik pisiortorsinnaanerat, taamatullu aamma nammineq piginnittuunermikk­ut aalajangersakkaminn­ik malitassiorlutillu akilersuisitsilersinnaarat.

 

Ima paasillugu inatsisit nunatsinni naalakkersuinikkut pilersinneqarsimasut avataasigut attartortitsisunngorsinnaanera­t. Tamanna annertunerusumik ersissutissaagunanngikkaluartoq, taamaatt­oq nunatsin­ni najugaqavissut kisimik inissianik tuniniarneqartunik pisisinnaanerannik peqqussutiss­aq takussutissiinani­lu tikkuussinngimmat isornartoqartikkatsigu Inuit Ataqatigiit maluginiaqquvarp­ut

 

Allannguutissatut siunnersuummi inissiat teknikimut akimikkullu nalilersorluartarneqarnissa­at eqqarsaatigalu­gu Naalakkersuisut maleruagassaliornissaat Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparpu­t, taamaalillu­ni inissiat pitsaassusaann­ut naleqqiullugu akisinaariqaranilu akikinaarisoqannginniss­aa qulakkeerneqassasoq naatsorsuutigigatsig­u.

 

Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuummi ' 1, immikkoortoq 2-mi, nammineerluni illulianut tunngatillu­gu eqqartuussivilersuussisoqarsinnaannginneran­ik taarsigassarsianullu sallunaveeqqutaasinnaannginneran­ik aalajangersakk­ap nassataqarnera iluarisimaarput.

 

Tamatumani nammineerluni illuliortup taarsigassarsisulluunniit kisimiilluni piginnittussaaneran­ik qularnaarisussaamma­t.

 

Inuit Ataqatigiinni peqqussutissap suliarinerani maluginiarsimavarput, peqqussutit atuutsinneqaleraangat­a, peqqussutit maannamut atuuttut allannguutillu immikkuulertarneri. Tamanna suliarnermi pisarissersuutaasutut uparuarusupparput. Peqqussutillu allannguuteqarsimagaanga­ta allannguutaat ilanngullugit peqqussutit nutaat tamakkiisullu siammarneqartarnissaat kissaatiginartuutillutig­u.

 

Naggatitaatigut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput, allannguutissatut siunnersuut ilaqutariippassuarn­ik kommunillu eqquisussaammat atuisussanut paasinarluartumik qaammarsaassutigineqarluni­lu paasissutigineqarniss­aa pingaaruteqarluinnartutut isigalutigulu kissaatigigatsig­u.

 

Taamatut oqaaseqarluta aappassaaneerneqannginnermini Ineqarnermut Ataatsimiititaliamit sukumiisum­ik suliarineqarniss­aa innersuussutigaarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Siunnersuutaasup ersarissitippaa kommunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat sanatissimasaa­sa illut imaasiinnarlugit tunineqarsinnaanissaat. Aammattaaq tunisisoqassappat aalajangersimasumik %-imik immikkoortittisarniss­at anguniarneqarmata.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput, kommunit taamatut iliornerisigut Namminersorlutik Oqartussat aningaas­at isertussat pinngitsooratik illuliornermut sanaartornermut atorneqarnissa­at ersarissumik maleruagassaqalernissa­at nuannaarutigigatsigu.

 

Taamatummi iliortoqarngippat aningaasat isertussat Namminersornerullutik Oqartussat karsiann­ut toqaannartum­ik nakkartalissammata.

 

Taamaammat aningaasat Namminersornerullutik Oqartussanut isertussat aammattaaq maleruagassaqalernissa­at Kattusseqatigiinniit nuanaarutigaarput, soorunami sukaterinerit pisariaqassappu­t, taamatut tunisinermi aningaas­at eqqarsaatigalugit, neriuutigaarpullu Ataatsimiititaliam­ut attuumassuteqartumi sukumiisumik eqqartorneqarumaartu­t.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta suliap aappassaaniinnginnerani Ataatsimiitaliamut ingerlateqqinniss­aa kissaatigaarpu­t.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Allannguutissatut siunnersuut manna kommunit kissaatigisaannik naapitsineruvoq. Annerusum­ik oqaaseqarfigisariaqanngitso­q.

 

Taamaattoq ullumi oqaluuserisatta immikkoortortaani nr. 18-imi oqaaserisakka innersuullugit allannguutissat­ut siunnersuut isumaqatigalugu akuersaarnera maana nalunaarutigaara.

 

Aamma oqaluuserisassap matumarpiaap, oqaatigeriikkakka, tassa Realkreditikkut akiitsullit qanoq pineqarnissa­at assorujussuaq tusarusunnarsisippaa.

 

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Siullermik nassuiaatigilaarusuppakka ukua, 60/40, %-imullu tunngassuteqartut.

 

Kommunip inissiat attartortittagai 60/40 najoqqutaralugu attartortinneqartartut, sanaartorneqarnera­nik taamaallaat Namminersornerullutik Oqartussat 60%-imik aningaasaliivoq, massakullu attartortittarneri kommunip isumagisaralugit.

 

Uani pineqartoq tassaavoq, Nuummi assersuutigalugu inissiat attartortittakkat taamatut aningaasa­lersorneqarsimasut qanga pilersinneqarmata. Assersuutigalugu inissiat 15-it tunineqarput 10 million kruunilerlugit.. Taakkua 10 millionit  60 %-ii uagut soorunami akilernikuugatsigit Namminersor­nerullutik Oqartussaniit, pisussaagaluarpagut, kisianni uani oqaatigaarput, 10 million kruunit ataatsikkut tigoriarlugit, kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu isumaqatigiissusiorsinnaa­sut, 10 million  kruunit taakkua inissianut nutaanut qanoq ittunut sanaartornissamut atorneqarnis­saannut isumaqatigiissusiorsinnaassasut.

 

Taavalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat isumaqatigiissut akuerisinnaappassuk, ukioq ataaseq, ukiut marluk utaqqinngikkaluarlutik sanaartugassat tassaniittut kommunip aallartereersinnaagai.

 

Tassa imaappoq, 60%-ertai ilaareerput tassani, taamaattumik 100%-ii tassani pineqarput. Aningaasat isertinneqartut tamarmik inissialiornernut nutaanut kommunini tassani atoqqinneqarnis­saat siunnerfigineqarpoq.

 

Inissiat najugarineqannginnerinut soorunalumi pissuteqartoqarsimassammat, ilaatigut immaqa illoqarfimmi tassani inissaaleqinnginneq, imaluunniit inissiat taakkua pineqartut kajungernarsi­manngimmata, imaluunniit aserfallarujussuarsimammata najugarineqanngillat.

Najugarineqanngitsut taakkua paarineqarlutik, piginnittoqarlutik inissisimalernissaat aqqutigalugu taamatut allannikuuvarput.

 

Soorunami ataatsimiititaliami nalilersorneqalerpat, kissaatigineqarpat sukumiinerusumik nalilersorneqarnissaa Naalakkersuisut peqatigalugit samrådeqarnikkut aamma itinerusumik eqqartorneqarsinnaasut ilagivaat.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugu Paninnguaq Olsenip eqqartugaani, ilumoorpoq nalinginnaasumik inatsisartuni suleriaaseq taamaappoq, peqqussutissanut allannguutit immikkut akuerineqaraangata, taava immikkut pappiliaqartinneqartarput. Uagut kiffartuussinerput akuersissutaareersimasoq eqqarsaatigalugu Pisortaqarfimmi pitsanngorsarniarlugit Namminersornerullutik Oqartussat internetmi nittartagaani ataatsimoortinnikuuvagut, kisianni imaaliallaannaq ataatsimoortinneqaqqu­saannginnamik, ataatsimoortinneqalissappata, taava taanna ataatsimoorunneqalersimasut tamarmiulluni Inatsisartunut saqqummiunneqaqqeqqaarluni akuerineqaqaareerpat, taava aatsaat taamatut siammarterneqarsinnaanngortarami.

 

Taamaattumik uagut nammineq akisussaaffigisatsinnik taakkua ataatsimoortillugit allattarpagut Internet-mullu ilillugit, taamaalilluni ineqarnermut tunngassuteqartuni kikkulluunniit paasiuminar­tunik ataqatigiissunillu malittarisassanik atuuttunik nassaarsinnaaqqullugit.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Allanillu nappaasoqanngimmat taassuma oqaluuserinera taamaalilluni naammassivoq, kisianni innersuussutigineqartutut, Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassaaq.