Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 22-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, ataasinngorneq 29. april 2002, nal. 10:02

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 22                   

 

 

Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara 2001-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasalissutinut inatsisissaattut siunnersuut.

 

Missingersuutit pillugit inatsimmi '26-mi aalajangersakkani takuneqarsinnaavoq ukiup ingerlanera­ni aningaasaliissutit oqaasertaliussallu nutaat allanngortitalluunniit ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut ukiup tulliani saqqummiunneqartussamut ilanngunneqartassasut.

Tassalu matumani pineqartoq tassaavoq kingumoortumik aningaasaliissutinut inatsit Inatsisartut aammalu Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata siusinnerusukkut aalajangigarisima­saanik atortuulersitsisoq.

 

Kingumoortumik aningaasaliissutaanerat pissutigalugu 2001-imi aningaasanut inatsisip aammalu 2001-mi ilassutitut aningaasaliissutit tassa akuerineqassagunik ataatsimoorlutik takutikkumaarpaat 2001-mi aningaasaliissutit suut aammalu oqaasertaliussat suut atuussimanersut.

 

Kontot ilassutitut aningaasaliiffigineqarsimasut eqqarsaatigalugit ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut ilanngussami siullermi takuneqarsinnaavoq 2001-mi aningaasaliissutit katillutik qassiusimanersut. Ilassutitullu aningaasaliissutinut inatsimmi aningaasaliissutit allannguutaat imaapput.

 

Aningaasaliissutit allannguutaat Naalakkersuisut oqaasertaliussaanit tunngaveqarlutik akuerisima­saaat aningaasaliissutit allannguutaat Inatsisartut 30. marts 2001 akuerisaat aammalu aningaasaliis­sutit allannguutaat Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata akuerisimasai.

 

Tamatuma saniatigut Inatsisartut siunnersuut marlunnik ilanngussartaqarpoq oqaasertaliussat allannguutaannik imaqartunik. Pisarnertut ilanngunneqarsimavoq nassuiaatit nalinginnaasut aammalu Inatsisartut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit.

 

Kiisalu ilanngunneqarsimapput aningaasaliissutit allannguutaat pillugit missingersuutinut ilanngussat aammalu oqaasertaliussanut nassuiaatit. 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut Inatsisartut siunnersuummi saqqummiunneqartumi takuneqarsinnaavoq IST-kkut tassalu ingerlatsinermut sanaartornermut taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutini amigartoorutit 115 millioner 149.000 kr-usimasut.

 

2001-mut aningaasanut inatsit IST-kkut 35 million kr-nik amigaartoorsiusimammat. Taava 2001-mi IST-kkut amigaartoorutissatut missingersukkat katillutik 80. millioner 149.000kr-niulerput.

 

115 million kr-nit missaanik amigartoorutit amerleriaataanut pissutaasoq pingaarneq tassaavoq 1999-mi aningaasaliissutigeqqinneqarsimasut 2000-mi matussuserniarlugit 111 millioner 536.000 kr-nik aningaasaliisoqarsimanera pissutigalugu taakku amerlaqataanik tassa 111 millioner 536 kr-nik sanaartornermut immikkut ittumik aningaasaliisoqarsimanera.

 

Aningaasaliissutit 111 million kr-nit missaaniittut sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmut nakkartinneqarput. Taamaaliornikkut aningaasaliissutit ilanngaatigisimasaat matussuserneqarput.

 

Tamatuma kingorna sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfik taamaallaat sanaartugas­sanut iluarsagassanullu atorneqartalissaaq. 2001-imi aningaasaliissutit 111 million krionenik amerlineqarsimanerat aningaasaatinut tigoriaannarnut imaaliinnarlugu sunniuteqanngilaq. Aammattaaq ilisimatitsissutigissavara aaqqiissutissatut toqqarneqarsimasoq kukkunersiuisarfiup avataaneersup inassuteqarneratigut toqqarneqarsimammat.

 

IST-kkut angusat ajorseriaataasa sinneri 3 millioner 613 kr-niusut Inatsisartut suleriaasiat pillugu ataatsimiititaliap suliassaqarfimmut 0.1 timut Inatsisartut allattoqarfiannut aningaasaliissutigineqar­simasunik 3 millioner 613 kr-niusunik matussuserneqarsimanngitsunik akuersissuteqarsimaneranik aallaaveqarput.

 

Innersuussutigissavakkattaaq Inatsisartut siunnersuummut kiisalu missingersuutinut ilanngussanut nassuiaatit nalinginnaasut aammalu oqaasertaliussanut nassuiaatit. Taamak oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara kaammattuutigissavara tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqassasoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Taava maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut killippugut.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartut 2001-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuutip imarisai tamarmik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaaninngaaniit partiinit tamanit Kattusseqatigiinniillu ilaasortaaffigineqartumit siusinnerusukkut sukumiisumik peqqissaartumillu sammineqarlutillu akuerineqareermata tusaatissatut tigullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­amut ingerlateqqinneqarnissaat Siumumit innersuussutigissavarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. 2001-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut Atassummit imatut oqaaseqarfigilaarniarparput.

 

Naalakkersuisut kingumoortumik ilassutitut aningaasaliissutinut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik saqqumummiussaqartarnerat qaqutigoortumik pisarpoq. Taamaaliortoqartarlunilu aatsaat ukiumi qaangiuttumi aningaasaliissutit aningaasartuutillu oqimaaqatigiissaarnissaannik oqaasertat imaluunnit aningaasartuutinut aningaasartuutit imminnut ataqatigiinngikkaangata.

 

Maannakkut oqaluuserisarput tunngaveqarpoq landskarsip 1999-imi 111 millionit 536.000 kr-nit amigartoorutit amerleriaataasa sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmit aningaasalerneqarsimasut iluarsiiffiginiarlugit aningaasat taakku amerlaqataannik aningaasaliissuti­nik ilanngaanissamik timitaliiniarluni sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmut nussinissamut akuersissuteqarneq.

 

Tassa Inatsisartut 2000-mi aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinik 111 millioner 536.000 kr-nik ilanngaanissap timitalerneqarnissaanik aaqqiissuteqarnissaq landskarsip naatsorsuutaannik kukkunersiuisartut naalagaaffimmit akuerisat piumasaqaataannik tunngaveqarmat Atassummit akuersaarparput.

 

Inatsisartut inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq missingersuutit pillugit inatsimmi paragraph 26. stk 3-mi piumasaqaatigineqartut tunngavigalugit tassa Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaat Inatsisartut nalinginnaasumik upernaakkut ataatsimiin­neranni Naalakkersuisut saqqummiussaqartarnissaannik piumasaqaataasoq matumuuna eqqortinne­qarmat Atassummit tamakkiisumik akuersaarparput.

 

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut Naalakkersuisut saqqummiussaqarnerat periaatsit eqqortut malillugit suliarineqarsimapput. Soorlu aningaasaliissutit allannguutaat Naalakkersuisut oqaasertaliussanik tunngaveqarlutik akuerisimavaat. Aamma aningaasaliissutit Inatsisartut 30. marts 2001 akuerisaat. Kiisalu aningaasaliissutinut allanguutit Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanni akuerineqarsimasut tunngavigalugit saqqummiussaq manna peqqissaartumik suliarineqarsimavoq.

 

Atassummit annertunerusumik oqaaseqarfiginagu tamakkiisumik taperserparput. Taamatut oqaaseqarluta suliaq manna Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani suliareqqissaarne­qarnissaa innersuussutigaarput ataatsimiititaliamilu suleqataalluarnissarput matumuuna Atassum­miit oqaatigaarput. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Jakob Sivertsen qutsavigaarput. Ingerlariaqqitsinnanga ilisimatitsissutigissavara aallaqqaataani ilisimatitsissutitut taannginnakku Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing-Petersen napparsimammat ullumikkut taamaattumik ataatsimiinnermut peqataasinnaanngimmat. Sinniisussamik aggersaaso­qassanngilaq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut qujarusuppugut Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasa­liissutinut inatsisissamik siunnersuummik saqqummiussaqarnerannut. Aallarniutigalugu nalunaaru­tigeriissavarput inatsisissatut siunnersuut Inuit Ataqatigiinniit tamakkiisumik ilalersoratsigu. Kissaatigissavarpullu siunnersuut maani Inatsisartuni aappassaaneerneqannginnerani pisarneq malillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliareqqinneqarnissaa.

 

Inatsisartut 2001-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut arlalitsigut soqutiginartunik imaqarpoq. Inuillu Ataqatigiit isumaat malillugu ilinniarfiginissaa siunertaralugu kingumut qiviartariaqarluni.

 

Taamatut oqaaseqarnermi eqqarsaatigaagut siorna upernaakkut Inatsisartunit tamarmiusunit akuersissutigineqarlutik peqqinnissaqarfimmut aalisarnermullu aningaasaliissutissanik nassaarniar­luni aningaasaliissutissanik nikisiterinerit. Taamatuttaaq eqqarsaatigaagut sanaartornermut iluarsaassinernullu aningaasaliissutissanik aasap ingerlarnerani allannguinerit nikisiterinerillu.

 

Taakkua oqaaseqarfiginerisa saniatigut kontonut pingaarnernut aalajangersimasunut ataasiakkaanut Naalakkersuisunut apeqqutissaqarpugut.

 

Ukiumut ataasiarluni tamakkiisumik ataatsimoortumillu aningaasaqarniarnikkut pingaarnersijuillu­ni tulleriissaarisoqartarpoq. Tamannalu pisarpoq aningaasanut inatsit aqqutigalugu. Inuit Ataqatigiit pingaarteqaarput pingaarnersiuilluni tulleriissaarinerup aningaasanut inatsisip piareersarneraniilli pisariaqartitsinernik qulaajaanernik peqqissaartumik paasissutissanillu sukumiisumik tunngaveqar­luni ingerlanneqartarnissaa.

 

Pingaarnersiuinerup ataqqineqartarnissaa sapinngisarlu tamaat attanneqartarnissaa. Taamaaliunn­gikkuttami aningaasaqarniarnitsinnik Naalakkersuinikkut malinnaaniarnerput ajornakusoortorujus­suanngussaaq.

 

Aningaasanut inatsit aqqutigalugu pingaarnersiusimaneq Naalakkersuisunit allanngortinneqarusup­pat aningaasaqarnikkut iliuusissanik pingaarutilinnut aammalu Aningaasanut inatsisissap suliarinerani sillimaffigereerneqarsinnaasimanngitsunut tunngasutigut periarfissaqarpoq. Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnuteqarnerisigut.

 

Taassumap saniatigut Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput namminneerlutik allannguinernut annertugisassaanngitsunut nikisiterinissaminnut.

 

Majip aqqarngani 2001 Naalakkersuisut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut qinnuteqaatinik marlunnik nassiussaqarput. Qinnuteqaat siulleq ingerlatsinermut sillimmatip 54 million 400.000 kr-nik immerneqarnissaanut tunngassuteqarpoq.

 

Qinnuteqaatillu aappaa tassaalluni peqqinnissaqarfimmut 46. million 565.000 kr-nik aningaasaleeq­qittoqarnissaanik imaqartoq.

 

Qinnuteqarnermi peqqinnissaqarfimmut aningaasaleeqqiissutissatut qinnuteqaatigineqartut landskarsip isertitaasa qaffannerisigut matussuserneqarnissaa pilersaarutaavoq. Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput suut peqqutaallutik peqqinnissaqarfimmut aningaasaleeqqinnissaq pisariaqalersi­manera eqqaasitsissutigissallugu. Tassa Grønlandsflymimi billetsit akiisa qaffanneri akissarsianullu aningaasartuutit qaffattussanngorneri akissarsianut isumaqatigiissutit nutarterneqarnerisa kinguneranik pisariaqartitsisoqalersimavoq.

 

Pissutsit tamakku peqqinnissaqarfimmik annertuumik aningaasartuutissat tungaasigut artukkiipput. Eqqaamarsariaqarporlu aningaasaliissutit naammattusaarniarneri ajornakusooreermat. Napparsima­sunik angalassinermut sulisunullu aningaasartuutissat qaffattussanngornerat aningaasanut inatsisip suliarineqarnerani akuersissugitigineqarneranilu tunngaviusut allanngortippaat.

 

Peqqinnissaqarfillu innuttaasunik kiffartuussinissanut pitsaassusiliinerit aningaasanut inatsit aqqutigalugu aalajangersarneqartut attatiinnarneqassappata peqqinnissaqarfimmut aningaasaleeq­qinnissaq pisariaqalersimavoq.

 

Peqqinnissaqarfimmut aningaasaleeqqittoqarnissaanik qinnuteqaat Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaata siunertaanut naapertuutinngitsoq tamanit nassuerutigineqarpoq.

 

Inatsimmimi ima allassimasoqarpoq. Paragraph 4. immikkoortoq 3 issualaassavara. AAningaanut inatsit ilanngaatissat ilanngaatigereernagit periuseq malillugu suliarineqartassaaq. Aningaasartuutis­satut aningaasaliissutit isertitaqarnerussutinut amerlaqataannut innersuussinikkut sinnerneqartas­sanngillat@. Issuaaneq naavoq.

Taamaattoqarnera taamani tamanit tassa Naalakkersuisunit Inatsisartunillu nassuerutigineqarpoq. Tamanna peqqutigerpiarlugu qinnuteqaatigineqartullu aningaasarpassuarnik naleqarnerat peqqutigaluguttaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap missingersuutit pillugit paragraf 25. immikkoortoq 2, innersuussutigalugu qinnuteqaat Inatsisartunut tamarmiusunut ingerlateqqillugu suliassanngortippaa.

 

Taamaalillutik Inatsisartut missingersuutit pillugit inatsisip atortinneqarnerani misilittakkagut annertusipput.

 

Inatsisartut peqqinnissaqarfimmut 46,5 million kr-nit akuersissutigaat. Taamatuttaaq Inatsisartunit akuersissutigineqarput 11,4 million kr-nit sinerissap qanittuani aalisartunut gasoliemik benzinamul­lu pisisarnerannut tapiissutissatut aningaasaliissutissanik.

 

Ikummatissamut tapiissutinut tunngatillugu Naalakkersuisut pisariaqarluinnarsorivaat pilertortumik ikiorsiinikkut sinerissap qanittuani aalisarnikkut atukkat illersorneqarsinnaanngitsut iluarsiissute­qarfiginissaat.

 

Naalakkersuisut suleqatigiissitamik suligasuartussamik pilersitsipput siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aalisarnerup iluani ajornartorsiutit anigorniarnissaannut siunnersuusiortussamik. Inatsisartut isumaqatigiillutik tapiissutit akuersaarpaat tunngavilersuutigalugit pilertortumik qanoq iliuuseqarnissap pisariaqarluinnarnera aammalu tapiissutit aaqqiissutaagallartutut isigineqartariaqar­nerat.

 

Aningaasanut inatsit akuerineqarmat tassa November 2000-mi ingerlatsinermut sillimmatit 24,3 million kr-nik annertussuseqarput. Taakkuninnga 10 million kr-nit missaat siunnertanut sunut atorneqarnissaat alajangerneqareersimalluni.

 

Ingerlatsinermut sillimmatut tassaapput aningaasartuutissanut sillimaffigereerneqarsinnaanngitsu­nut atorneqarsinnaasut. Inatsisartut aammalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq 2001-mi ingerlatsinermut aningaasaliissutinut killissarititaasoq 90 million kr-nit missaanni qaangerlugu aningaasaliissuteqarput.

Erseqqissarneqassaarli aningaasaliissutissat paasissutissanik sukumiisunik tunngaveqarluni akuersissutigineqartarsimammata siunertaqartarsimappullu ajornartorsiutinik piviusunik ataavar­nerusunik iluarsiissuteqarnissamik.

 

Pissutsinut taakkununnga sakkortuumik illuatungiliipput aningaasaliissutinik sippuerujussuarsima­nerit landskarsip naatsorsuutaatigut takuneqarsinnaasut. Sippuisimanerit Naalakkersuisoqarfinni marlunni pisimapput. Inatsisissamulli siunnersuutikkut matumuuna saqqummiunneqartukkut takussutissartaqanngillat.

 

Inuit Ataqatigiit pissusissamisoorsoraarput suliniut ilaat Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuummi aningaasaliiffigineqartut kingumut qiviassallugit Naalakkersuisu­nullu apeqquteqarfigissallugit.

 

Siullermik suliffissaarusimasarnerup akiorneqarneranut konto 301621. aningaasanut inatsit akuersissutigineqarmat oqaasertaliussat aqqutigalugit aalajangerneqarpoq kontomi pineqartumik aningaasaliissutissat illuartinneqarsimasut aatsaat atorneqarsinnaanngussasut Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ataatsimut iliuusissatut pilersaarusiamik nassiussaqareer­nerisigut.

 

Pilersaarut upernaakkut 2001-mi saqqummiunneqarpoq ilaqartinneqarporlu 1 million 875.000 kr-nik atuisinnaanissamik qinnuteqaammik. Landskarsip naatsorsuutai malillugit qinnuteqaatigineqar­tut 42,6%-tiinnai atorneqarnikuupput Inuit Ataqatigiit tungaannit Naalakkersuisunut apeqqutigissa­varput qanoq tamanna pisinnaalersimanersoq.

 

Taava illoqortoormiunut 30.14.24 Naalakkersuisut siorna martsip qaammataani 2 millioner 710.000 kr-Naalakkersuisunit qinnuteqaatigaat Illoqqortoormiunut iliuusissanut immikkut ittunut siunissaq qaninnerusoq isigalugu pilersarusiaq qinnuteqaammut ilangunneqarpoq. Septemberip qaammataani ataatsimiititaliaq suliniummut susassaqartut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pilersaarutip imaanik ilisimatinneqarput.

 

Ilanngullugu allakkatigut ilisimatitsisoqarpoq suliniutissatut pilersaarut iluarsisaq upernaakkut 2002-mi saqqummiunneqassasoq. Naalakkersuisut aperissavagut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pilersaarut sutigut allannguuteqartinneqarnersoq. Ilanngullugu paaserusussavarput ataatsimiititaliaq susassaqartoq qaqugu pilersaarummik iluarsisamik ilisimatinneqassanersut.

 

Taava NUKA A/S-mut tunngatillugu inatsisissatut siunnersuummi atuarneqarsinnaavoq NUKA A/S-mut 40 million kr-nik aningaasaliinissaq piumasaqaatitalimmik akuersissutigineqarsimasoq. Ilaatigut piumarineqarluni niuernikkut pilersaarut NUKA A/S-ip piginnittuinut kingusinnerpaamik 1. marts 2002-mi saqqummiunneqassasoq. Inuit Ataqatigiit paaserusunneqarpoq piumasaqaat naammassineqarsimanersoq.

 

Taava ilinniartuunersiutinut tunngasoq. Imaluunnit ilinniartunut tunngasoq majip qaammataani 2001-imi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunit qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Taannalu ilinniartut qitornatik aappatillu ilaginagit ilinniariartortartut ilaquttaminnut immikkut ittumik marloriarlutik tikeraartarsinnaanissaannut tunngassuteqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap qinnuteqaat akueraa paatsoorneqarsinnaanngitsumilli piumasaralugu aningaasartuutaanerusussat aningaasaliissutaareersut iluinit matussuserneqassasut. Landskarsip naatsorsuutai misissoranni paasinarsivoq aningaasaliissutit 26%-mik sipporneqarsima­sut.

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunit nassuiaassisoqarnissaat piumasaat. Ilisimaneqarpoq sanaartor­nermut tunngasut pilersaarusiorneqarnerat aqunneqarnerallu naammaginanngitsorujussuarmik ingerlasimasut. Tamatuma kingunerisimavaa sanaartugassarpaaluit pilersaarusiorneqarnerat aallartinneqarnerallu kinguaattorfiussarnerat.

 

Tamanna anigorniarlugu 2001 aasaagaa Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarput torersaanertut isikkulimmik.

 

Inuit Ataqatigiit tungaanit paaserusunneqarpoq torersaanersuup siunertaa suusimanersoq. Ilanngullug paaserusunneqarpoq immikkut ittumik suliniarsimanerup kingunerisimaneraa sanaartornerup iluani aqutsinerup pitsanngorsarnissaanut suleriaasissamik nassaartoqarsimanera siunissamissaaq iluaqutiginiarneqarsinnaasunik.

 

Aningaasaleeqqinnerit annertuut ilassutitut akuersissutigineqarsimapput. Oqaatigineqareersutut uppernarsaatit sukumiisut tunngavigineqartarsimapput. Taamatuttaaq oqaatigaarput aningaasaleeq­qinnerit siunertaqartarsimammata ajornartorsiutinik aniguiniarluni ataavartumik aaqqiiniarnermut. Suliat naammassiniartarnerat imaannaasarsimanngilaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut. Aningaasartuuteqarnerunissamut tunngavilersuutit avaqqunneqarsinnaanngitsut saqqummiunneqar­tarsimapput.

 

Tassunga sakkortuumik illuatungiliipput Naalakkersuisut akuersissutitaqanngitsumik aningaasar­tuutinik sippuisimanerat katillugit 65.000 million kr-nit missaaniittunik. Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut innersuupparput.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Kattusseqatigiinniit peqqissaartumik misissoreerlugu imatut siullermeerneqarnermi oqaaseqassuu­gut. Siullermik Kattusseqatigiinniit ilassutitut aningaasaliissutit annerusumik oqaaseqarfigissanngi­lagut tassa pineqartut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanit akuersissutigineqareer­nikuummata.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput nunatsinni aningaasaqarnikkut torersumik ingerlatsisoqassappat maannakkut Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatsinerat allanngortin­neqartariaqarmat. Naalakkersuisunit oqaatigineqartarpoq aningaasaqarnikkut sukannernerusumik ingerlatsisoqartariaqartoq. Naak aningaasaqarnikkut sukannernerusumik ingerlatsiniarneq Naalakkersuisunit ingerlanneqarniaraluartoq annerusumik suli Naalakkersuisut ilaannit malinne­qanngilaq.

 

Taamatut aningasaqarnikkut Naalakkersuisut ingerlatsinerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaann­gilarput aningaasaqarnikkut ingerlatsineq torernerusumik aningaasaliissutit Inatsisartunit akuersissutigineqarsimasut iluanni Naalakkersuisut akornanni ingerlanneqartariaqartut Kattusseqa­tigiinniit isumaqaratta.

 

Tassami oqaaseq aningaasaqarnikkut sukannernerusumik ingerlatsiniarneq piviusunngortinneqas­sappat Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartartut Naalakkersuisunit malinneqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq Kattusseqatigiinniit isumaqaratta. Ukioq kingulleq Inatsisartuni aningaasaliisssutit qiviaraanni 2001-mut ingerlatsinermut aningaasaliissutit 2 milliard 574.578.000-pput. Ilassutitullu aningaasaliissutit ilanngukkaanni ingerlatsinermut 2 milliard 689.907.000-ullutik.

 

Naalakkersuisunit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliakkut aningaasat qinnutigineqarsimapput 2001-mi 47 millionit. Pineqartullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersaarneqarsimallu­tik. Kisiannili sooq 65 millionit missaat immikkut qinnutigineqaqqaaratik Naalakkersuisoqarfiit ilaannit atorneqarsimappat. Sooq inatsisit malillugit Naalakkersuisoqarfinnit aningaasartuuteqar­nerulernissaq paasineqaqqaarmalli aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut aningaasat pineqartut qinnutigineqarsimanngillat.

 

Tassami Naalakkersuisunit naluneqanngimmat Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartuni sippuilluni atuineq unioqqutitsinertut isigineqartussaasoq.

 

Naalakkersuisoqarfinni allaffissornermut 6 million kr-nik sippuilluni atuisimaneq oqaatigineqar­poq. Qaavatigut Naalakkersuisoqarfinni marlunni 59 million kr-nik sippuilluni atuisimaneq ingerlanneqarsimalluni. Isumaginninnermut pisortaqarfiup 25 million kr-nik Inatsisartut aningaasa­liissutaannik sippuilluni atuisimavoq.

 

Soorlumi aamma Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik 34 million kr-nik Inatsisartunit aningaasaliissutigineqarsimasunit sippuilluni aningaasaliissutit qaavatigut atuisimasoq.

 

Taamatut Naalakkersuisoqarfiit ilaannit ilaanni ingerlatsisimaneq Kattusseqatigiinniit akuersaarsin­naanngilluinnarparput. Tassami Naalakkersuisoqarfiit Inatsisartuni aningaasaliissutit malittussaaga­luarmatigit.

Inatsisartuni aningaasaqarnikkut ingerlatsineq qiviaraanni Naalakkersuisoqarfiit nammineerlutik aningaasanik sippuillutik atueqqusaanngillat. Aningaasanillu Naalakkersuisoqarfiit ilaannit sippuilluni atuisoqarniarpat immikkut aningaasaliissutinit Naalakkersuisoqarfiit qinnuteqartussaap­put.

 

Kattusseqatigiinniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut nassuiaatigeqquvarput Naalakkersui­soqarfiit taamatut Inatsisartut aningaasaliissutigineqareersimasut sipporlugit atuisimanerat sooq unitsinneqarsimannginnersoq.

 

Kattusseqatigiinniit tulluarsorinngilarput aammalu akuersaanngisaannassallugu Inatsisartuni imaluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suli aningaasat qinnutigineqarsimanngitsut Naalakkersuisunit atorneqartassappata.

 

Taamatut Naalakkersuisoqarfiit aningaasanik atuisarnerat kinguneqartinneqartariaqartoq Kattusse­qatigiinniit isumaqarpugut. Tassami Naalakkersuisoqarfiit periarfissaqareersimapput immikkut aningaasaliissutinit qinnuteqarsinnaanermut. Sooq periarfissaq pineqartoq Naalakkersuisoqarfinnit atorneqarsimanngila?

 

Tassami Naalakkersuisoqarfiit pisussaapput Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartut maleqqissaas­sallugit. Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfiup aningaasaliissutinik aqutsinera qiviaraanni akuersaarneqarsinnaanngilluinnartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Assersuutigalugu ilinniartut ineqartitaanerannut tunngasoq qiviaraanni aningaarsatuutit pisortaqarfimmit aqunneqar­sinnaasimannginnerat takuneqarsinnaavoq. Naak ilinniartoqarfinni naluneqartanngitsoq ukiumi pineqartumi ilinniartut qassit inissaqartinneqarnissaat.

 

Taamaaliornikkut ukiumi pineqartumi ilinniartut ineqartinniarneqarnerannut aningaasartuutit naatsorsorneqarsinnaagaluarmata. Kattusseqatigiinniit Kultureqarnermut Pisortaqarfiup taamatut aningaasaqarnikkut ingerlatsinerliorujussuarsimanera akuersaarsinnaanngilluinnarparput isumaqarluta taamatut ingerlatsinerliorsimaneq aamma Naalakkersuinikkut kinguneqartinneqartari­aqartoq.

 

Isumaginninnermut Pisortaqarfiup aningaasaqarnikkut sippuilluni atuisimanera akuersaarneqarsin­naanngitsoq aamma Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Taamatut aningaasaliissutinik sippuiluni atuisimaneq ukioq manna isumaginninnermut aningaasaliissutigineqartunut sipaarniarnermik kinguneqassappat akuersaarneqarsinnaanngimmat.

 

Isumaginninnerup iluani nunatsinni Naalakkersuinikkut sullissineq qiviaraanni ukiuni kingullerni inunnik isumaginnermut sullissat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat anguniarlugu suliniutit ingerlanneqarput. Soorlumi aamma ukioq manna isumaginninnerup iluani atukkat pitsanngorsarni­arlugit aningaasaliissuteqareersut.

 

Naalakkersuisoqarfimmi aningaasanik sippuilluni atuisimanerup kingorna aningaasaliissutigine­qareersut sipaarniarneqassappata Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput.

 

Taamatut akisussaassuseqanngitsumik aningaasaqarnikkut ingerlatsisimaneq Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnanngilluinnarparput. Taamatut akuersaarsinnaanngilluinnarnitsinnut tunngavigaarput Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu Inatsisartut inatsisaat qiviaraanni takuneqarsinnaavoq aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu inatsit Naalakkersuisunit unioqqutin­neqarsimasoq.

 

Tassami Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu Inatsisartut inatsisaat paragraf 1. immikkoortoq 3-mi imatut allassimasoqarpoq, issuaaneq: AAningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuuteqarnaniluunniit aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq@.

 

Taamatut inatsit unioqqutillugu Naalakkersuisoqarfiit ilaasa ingerlatsinermut aningaasartuuteqartar­simanerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput. Isumaqarlutalu taamatut aningaasaliissu­tinik sippuilluni atuisimanerup kinguneranik Naalakkersuisut arlaat tunuartinneqartariaqartoq.

 

Naalakkersuisoqarfiit aningaasaqarnikkut ingerlatsinerat qiviaraanni aningaasaliissutinik aqutsinermi makitassat imaapput. Ukiumi pineqartumi aningaasaliissutit naammanngippata Naalakkersuisoqarfiit periarfissaqarput Naalakkersuisoqarfimmi pineqartumi ukiumi aningaasaliis­sutit iluanni aningaasartuutit nassaariniassallugit.

 

Ukiumi pineqartumi aningaasat nassaarineqarsinnaanngippata Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­amut qinneqartoqarsinnaalluni. Kisiannili aningaasanik Naalakkersuisoqarfiit qinnuteqaqqaarani aningaasalersuinera ingerlanneqarsimapput. Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisoqarfiit ilaasa aningaasaqarnikkut taamatut ingerlatsisarnerat Inatsisartuni akuersaaginnarneqassappat peqataaffi­gisinnaanngilarput.

 

Tassami Inatsisartut aningaasanut inatsisaata suliarineqarnera qiviaraanni aningaasat killiliussat iluanni atorneqartussaammata.

 

Assersuutigineqarsinnaavoq meeqqat atuarfiisa iluarsaanneqarnerat qiviaraanni aningaasat pisariaqartinneqartut ilaannaat Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartarput. Naak illuatigut Naalakkersuisoqarfiit ilaasa aningaasanik sippuillutik atuisarnerat unitsinneqarsinnaanngitsoq.

 

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisoqarfiit taamatut aningaasaqarnikkut ingerlatsisarnerat unitsinneqanngippat isumaqarpugut ukiuni aggersuni aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq innarlerneqarsinnaasoq.

 

Ingerlatsinermut aningaasartuutit suli Naalakkersuisoqarfinni qaffatsikkiartorneqartut takuneqarsin­naapput. Naak illuatigut Ingerlatsinermut aningaasartuutit annikillisarneqartariaqartut Inatsisartuni piumasaqaatigineqartuaraluartut.

 

Ilassutitut aningaasaliissutit qiviaraanni ingerlatsinermut aningaasaliissutit qaavatigut suli Naalakkersuisut aningaasalersuinerat ingerlanneqarpoq. Uffalu ilassutitut aningaasaliissutit Inatsisartuni atorunnaarsinneqareeraluartut.

 

Taamatut Naalakkersuisut ingerlatsinermut aningaasartuutaasa illuatigut qaffatsikkiartuinnarneqar­nerat Inatsisartuni unitsinneqanngippat aningaasanik sukannernerusumik ingerlatsiniarneq piviusunngortinneqarsinnaanngitsut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

Taamatut Inatsisartuni aningaasaliissutit Naalakkersuisunit malinneqarnerusariaqarput. Taamaattu­mik Inatsisartunit aningaasaliissutigineqartut Naalakkersuisunit malinneqarnerusariaqarput. Taamaaliornikkullu aningaasaqarnikkut ingerlatsineq aatsaat pitsanngorsarneqarsinnaammat.

 

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut nassuiaatigeqquvarput Royal Greenland A/S-mut Inatsisartut 200 million kr-nik aningaasaliissuteqarnerannut tunngatillugu Inatsisartut Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliap piumasaqaatai sumut killinnersut ujartoratsigit.

 

Soorlumi aamma NUKA A/S-mut aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit. Kattusseqatigiinniit Namminersornerullutik Oqartussat sanaartornermut pilersaarusiortarnerat pillugu ataasiarnata Naalakkersuisoqarfimmut  saaffiginnissuteqartarpugut. Tassa ukiumi pineqartumi sanaartornermut aningaasaliissutigineqartarsimasut qiviaraanni sanaartugassat arlaqartut kinguartinneqartarput. Ilaatigut pilersaarusiornerit pisortaqarfimmit naammassineqarsinnaanngitsut eqqarsaatigalugit.

 

Sanaartugassanik pilersaarusiorneq pitsaanerusumik siunissami ingerlanneqassappat kommunit suli qaninnerumik sanaartugassanut pilersaarusiornermi suleqatigineqartariaqarput.

 

Taamaaliornikkut nunatsinni sanaartugassat piaarnerusumik naammassineqartarnissat anguneqar­sinnaammata.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatta aningaasaqarnera ilorraap tungaanut saatinneqassappat Naalakkersuisoqarfinni aningaasaqarnikkut ingerlatsinerup sukaterneqarnissaa pinngitsoorneqarsin­naanngitsoq. Ukioq kingulleq 2001 nunatta karsia 15 million kr-nik sinneqartooruteqartoq Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq.

 

Naalakkersuisunit aningaasaqarnikkut ingerlatsineq sukannernerusumik ingerlanneqarsimagaluar­puq ukioq manna 35 million kr-nik nunatta karsia sinneqartooruteqarluni angusaqassagaluarpoq. Soorlu Naalakkersuisuni siorna nunatta karsia 35 million kr-nik sinneqartoortussaasoq siunnersuuti­gineqartoq.

 

Tassa sukannernerusumik aningaasaqarnikkut ingerlatsineq Naalakkersuisoqarfinni ingerlanneqar­simasuugaluarpat asuli sukannernerusumik aningaasaqarnikkut ingerlatsiniarneq tusaqqusaaruti­giinnarlugu maannakkutut ingerlanneqanngitsuuppat.

 

Ukiuni aggersuni ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnissaat naatsorsuutigineqartari­aqartoq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit oqaatigineqarpoq. Taamatullu aningaasartuuteqar­nerulernissaq nunatta karsianik aningaasalersorneqassappat ukiuni aggersuni sinneqartooruteqarluni ingerlatsineq Naalakkersuinikkut aalajangiusimaneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpu­gut.

 

Kattusseqatigiinniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata annerusumik qanoq iliuuseqarsimannginnerasa takutippaat aningaasaqarnikkut torernerusumik ingerlatsiniarneq Naalakkersuisoqatigiinnit ingerlanneqarsinnaanngitsoq. Kattusseqatigiinniit nunatsinni Naalakkersuinikkut taamatut siuttoqarnera akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Tassami Kattusseqatigiit siusinnerusukkut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu aammalu aningaasaliis­sutit pillugit oqallittarnermut tunngatillugu piusamasaqaatigiuaratsigu aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi nakkutilliineq pitsaanerusoq ingerlanneqartariaqartoq.

 

Kattusseqatigiinniit tupigisuutigilluinnarparput Naalakkersuisunit Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat soqutiginngilluinnartutullu illugu Naalakkersuisut aningaasat atorneqarsimanerat. Taamatullu Naalakkersuisut ingerlatsinerat Inatsisartut Siulittaasoqarfianni qanoq iliuuseqarfiginiarneqarpa? Inatsisartut inatsisaat Naalakker­suisunit malitsinneqarsinnaanngippata Inatsisartut qanoq iliuuseqartariaqarmata.

 

Taamatut oqaaseqarluta 2001-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaattut siunnersuut oqaaseqarfigaarput suliassallu aappassaaneerneqannginnerani oqaaseqaatigut ilanngullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarnissaat Kattusseqatigiinniit inassutigaarput.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. 2001-ip naanerani takusinnaavarput 14 million kr-nit Inatsisartut pingaaruteqartunut sioqqutitsisumillu naatsorsuutigineqareersimasinnaanngitsunut sillimmatissatut immikkoortitaat atugaasimasunit sanilliullugit naammanngilluinnarsimasut.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuummi takuneqarsinnaavoq Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ukiup 200-p ingerlanerani peqatigiillutik akuersissutaasut avataasigut ilassutitut atorlugillu akuerisimagaat 90 million kr-nit. Taamak iliornikkut landskarsip Ingerlatsinermut aningaasartuutai 90 million kr-nik amerlinearimallutik sammivinnut pingaarute­qartunut taaneqartunut aningaasanullu inatsisissap akuerineqarnerani naatsorsuutigineqareersinnaa­simanngitsutut ukiullu tullianut aningaasanut inatsisiliornissamut utaqqissinneqarsinnaanngitsutut taaneqartunut.

 

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanit akuersissutigineqarsimapput Ingerlatsinermut aningaasartuutissat nutaat 47 million kr-nik naleqartut. Taakkulu qaavisigut Inatsisartut aningaasar­tuutit Ingerlatsinermut aningaasartuutinut qaffassaataalersut 43 million kr-nik naleqartut akuersissu­tigisimavaat.

 

Tunngaviatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq tassaavoq aningaasartuutinik imalinnut akuersisartuusussaq. 2001-mili Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suliassamik ataatsimik Inatsisartunut ingerlatitseqqiisimavoq. Tassa peqqinnissaqarfik ilassutitut aningaasaliissutissanik qinnuteqarmat.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliassaq Inatsisartunut ingerlateqqippaa qinnuteqaammi ersimmat Naalakkersuisut aningaasartuutaarnerusut aningaasalersorniaraat amerlanerusunik isertitaqarnissaq isumalluutigalugu.

 

Tamannalu soorunami akuerineqarsinnaanngilaq. Tamannami ataatsimiititaliamit akuersaarneqarsi­magaluarpat taava tamakkiisumik tulleriiaarinissamik siunnerfiusoq qimanneqarsimassagaluarpoq taamatullu iliornikkut missingersuusiornermut inatsimmi suleriaasissatut pingaarnertut aalajangius­saq unioqqutinneqarsimasagaluarluni.

 

Saqqummiussininnullu erseqqissumik maluginiaqquvara 14 million kr-nit sillimmatissatut illikartinneqarsimammata kisiannili 90 million kr-nit atorneqarsimallutik. Tamanna nunatsinni aningaasaqarniarnerup pitsaannginneratut isigaanni suleriaasiuvoq isorinnippalulluinnartumik isigineqartariaqartuusoq.

 

Puigussanngilarpummi Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aningaasanut inatsisissamik kingullermik akuersigamik mianersoqqusimmata oqarlutik pinngitsoorneqarsin­naanngilluinnartumik pisariaqartoq sukannersumik aningaasaqarnikkut aqutsinissaq.

 

Tamanna oqaasiinnakkut ingerlanneqarsinnaanngilaq, ingerlanneqassanngilarlu. 2002-mi aningaasanut inatsimmi ingerlatsinermut sillimmatissatut illikartinneqarnikuupput tassa 14 15 million kr-nit taakkulu sinnerlugit maannamut atuisoqareerpoq.

 

Taamaammat 2002-mi atuipilunnikkut ataqqinassuseqanngilluinnartumik nutaamik rekordtiliis­sanngikkutta ilassutissatut aningaasaliissutaasartut annertulluinnartumik tunuarsimaarfigisariaqar­pagut. Tamanna aalajangiussimaneqartariaqarlunilu ilaatigut annernartoqassagaluarpalluunniit allaallu ilaatigut qinnuteqaatit tapersersoruminarsinnaagaluit pineqaraluarpataluunniit aalluttaria­qarpoq.

 

76 million kr-nimmi sippuilluni atuineq immineq ajorluinnartooreerpoq naak taakku Inatsisartunit isit ammatillugit akuersaarneqaraluartut. Ajornerusormi uaniimmat tassalu Naalakkersuisut sulisitsisunit oqartussaasunit tassalu Inatsisartunit akuerineqanngitsunit 60 million kr-nik atuisimanerat.

 

Eqqarsaammernaqaaq aamma tunngaviusumik inatsit eqqarsaatigalugu. Taamak ilisumik isumaginninnermut il.il. Naalakkersuisoqarfik 27 million kr-nit missinginik sippuilluni atuisima­voq. Tupinnaraluartumilli atuipilunnerup tungaatigut Naalakkersuisoqarfik taanna ajugaasimanngi­laq. Tassami Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu il.il. Naalakkersuisoqarfik tupinnarluinnartu­mik 34 million kr-nik akuersissutaasut sipporlugit atuisimammat. Taamallu piisaapilunnermi pisortaqarfiit unammineranni ajugaarujussuarluni inussiarnersumilli matumuuna paasilluaqqussa­vara Naalakkersuisoqarfik pineqartoq siuttuuneranik pilluaqqunnginnakku.

Erseqqissaannarluguli uani 34 million kr-nik sippuilluni atukkat amerlaqatigimmagit ukioq manna landskarsimi ukioq naallugu sinneqartoorutissatut anguniarneqartutut siunnissat.

 

Taamak isisumik tassa Inatsisartut landskarsip ingerlatsinermut aningaasartuutigisai 2001-mi tamakkiisumik 90 million kr-nit missinginik amerlisissimavaat qaavatigullu Naalakkersuisut akuerineqaratik 60 million kr-nit missinginik atuinerusimallutik. Taamallu ilisumik 2001-mut aningaasartuutissatut Inatsisartut akuerineqartut ukioq taanna 150 million kr-nik sipporneqarsimap­put.

 

Ukiorlu naammat tamakkiisumik angusat tassaalerput sinneqartoorutit 5 million kr-usut aqutsilluar­nermit pinngunngilluinnartut iluatsitserujussuarlunilu isertitaqarnerusimanikkut pinngortut.

 

 

Qujaniarta iluatsitsisoqarsinnaasarmat. Siunnerfiilli tassaasimapput iluatsiserujussuarneq naatsorsuutiginagu sinneqartoorutit 35 million kr-nit taakkulu anguneqaqqajanngillat.

 

Nalunngilarput piffissami aggersumi annertoqisumik aningaasartuuteqarfissaqartussaassalluta. Nalunngilarpullu aamma maanna aningaasaqarniarneq qanoq ilioraluaruttaluunniit ammut ingerlasoq. Taamaammat ilikkartariaqarparput ukiuni pissaqarfiusuni ukiunut pissakilliorfiusussa­nut sillimmatissanik ileqqaarisarnissaq. 2001-mi ukiuuvoq aningaasaqarniarnikkut pilluarfiusoq. Taamaakkaluartorli tassa 5 million kr-ninnguit taamaallaat illikartissinnaasimavagut. Tamannalu sunnguamilluunniit tulluusimaarutissartaqanngilaq.

 

Innuttaasunummi taakku agguataarutsigit ukiup ingerlanerani taava inummut ataatsimut taakku 100 kr-nit inorlugit naleqarpoq kiallu 100 kr-ninnguaq ukiumut ileqqaakkatut pissakilliornerulernis­samullu isumalluutissatut taasinnaavaa. Sikaritsit poortat marluk, pissutsit piviusorsiortumik isigisariaqalerpagut. Pitsaanerusumik sulisariaqarpugut. Pitsaanerusumik sulisinnaavugut. Pitsaanerusumillu takutitsilluta sulisariaqarpugut.

 

Tamannali angussagutsigu aalajaatsumik siunnerfilerluta ingerlasariaqarpugut tassani timitalimmik takutittariaqarlutigu akisussaassusilimmik aningaasaqarnikkut ingerlatsinissamut piumassuseqar­nerput.

 

Immitsinnut neriorsorta ukioq 2002 tassaassasoq ukioq ilorraap tungaanut saqisserfiusoq. Taamallu ukiuni aggersuni pisariaqarteqisassatsinnik aningaasanik ileqqaariviusussaq.

 

Ukioq 2000-mi 34 million kr-nik sinneqartooruteqarnissaq siunnerfiuvoq. Taamak angusaqaruma­neq annertunaagaanngilluinnarpoq. Taamaammat akunnitsinni neriorsuiffigeqatigiitta aappaagu landskarsip naatsorsuutai akuerisussanngorutsigit taava tassani minnerpaatut takusassaassammata sinneqartoorutit 34 million kr-niusut. Taamatut oqaaseqarlunga suliap uuma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit oqallisigineqaqqaarnissaa aamma tunginnit ilalissavara.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Saqqummiussaq Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut saqqummiunneqarsimasoq qimerluutsi­arlugu imannarujussuaq oqaaseqarniarnanga eqqarsaraluarpunga. Tassa taanna tuppallersaaserne­qarsimammat 111 million kr-nit pillugit aaqqinneqarsimammatagooq kukkunersiuisarfiup avataaneersut inassuteqarnerat malillugu.

 

Taanna tusaannarlugu tuppalliallannaraluarpoq kisianni isornartoqartillugu annertuumik. Tassa ingerlatsinermut sanaartornermut taarsigassarsisitsisarnermullu tunngasut tassa angusat ajorseriaa­taasa sinneri 3 millionit 613.000-usut Inatsisartut suleriaasiat pillugu ataatsimiititaliap imaluunniit Inatsisartut allattoqarfiannut tunngammat matussuseneqarsimanngitsunillu akuersisimaneq assorujussuaq uanga tunginninngaaniit erseqqissumik nassuiarneqarnissaa kissaatigaara.

 

Kisiannili aningaasatigut ingerlatsigaluartilluta eqqarsaatiginngitsuunngilara qanga siulitta aamma ingerlaaserisimasaat. Sipaarneq naak aningaasaniinngikkaluaq. Qularnanngilaq oqaasissanni taanna maluginiarsarissagissi. Tassa massakkut ataatsimiinnermi tassa aningaasanut inatsisissaq 2001-mut akuersissutigisimavarput maannalu inatsit taannarpiaq akuerisimasarput qimerlooqqissavarput.

 

Ullumi aningaasanut akuerisimasatsinnut ilassutaasimasut sapaatillu akunnerani tullermi aamma landskarsip naatsorsuutai qimerloortussaassavagut. Qanorliuna amerlatigisunik aningaasaliussagut ilasimasariaqalersimagigut. Aningaasat inatsisaasigut Inatsisartut Naalakkersuisut suliassaat sinaakkuserlugit akuersissutigisimavaat. Inatsisartut tulleriiaarinerisigut aningaasat agguaanneqarsi­mapput. Aningaasaliussassat tamarmik siumut takorloorneqareersimapput aningaasallu inatsisaan­nut ikkunneqarsimallutik. Tassa Inatsisartut piumasaat naapertorlugit.

 

Nalunngilarpulli akiligassat tamarmik siumut takorloorneqarsinnaaneq ajortut. Taamaattuminguna aningaasat pillugit ataatsimiititaliaqartut oqarta tamatta sinniisorisartakkatsinnik. Naalakkersuisut aningaasanik atorfissaqartitsileraangata uagut sinnerluta qanoq iliuuseqarsinnaasartussanik.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq akuersisinaasarpoq aningaasat pineqartut ingasappallaann­gikkaangata. Kiisalumi aningaasaliisariaqarneq piaartumik pisussaagaangat. Soorunami aamma Naalakkersuisut pisinnaatinneqartarput aningaasanik pisortaqarfimmiit pisortaqarfimmut nuussuisinnaanerminnut. Ullumi sassaalliutigineqartut maani Inatsisartuni tassaapput Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliap suliai kiisalu Naalakkersuisut aningaasat nutserisimasaat pisariaqas­sappat uagut akuersissutigisassagut.

 

Naatsorsuutiginngisamik akisunaakkat tamatigut takkuteriasaartarput. Aningaasat ilassutissat aningaasanut inatsit allanngortissinnaasarpaat kisiannili eqqaamassaaq pingaartoq unaavoq aningaasat ilassutissat aningaasaqarneq pillugu inatsit mangiarlugu aallartissanngimmassuk. Tamannavoq Inatsisartuni mianersuulluinnagassaq.

 

Aningaasanut inatsit 2001-moortoq akuersissutigisimavarput allaat 35 million kr-nik sinneqartoor­tussatut naatsorsuullugu.

 

Maanili ataatsimiittarfimmi isumaqatigiissimavugut aningaasat sillimmatissat tassa nalunartut pillugit sanimut illuartikkumallugit.

 

Peqqumaateqarneq uagut kalaallit ilisimaaraarput. Peqqumaatinik qanga qimatuliortortarpugut siulitsinnimmi ilikkagaraarput allaat peqqumaasersorsimannginneq pilerarnermik taamanikkut kinguneqartarsimasoq. Ukiuni makkunani taamatorpiaq naak aningaasaq isumalluutaalersimagalu­artoq ingerlaaseqarpugut. Ukiunili makkunani aningaasakilliorneq aamma nalerorsimavarput.

 

Piniakkat aalisakkallumi akuttorsimapput akiligassat amerlisimapput utoqqaat amerlisimasut taallattaarpagut akiligassanut amerliartortunut aamma ilapittuutigisarlugit.

 

Tassa ukiut aningaasaqarnikkut nalorninartut siunitsinniittut isigimallugit peqqumaasersortariaqar­simagaluarpugut. Ilami aningaasat inatsisaat 2001-moortoq akuerigatsigu taamatut eqqarsarsimasu­kasiugaluarpugut. Taamani nuannaataarpugut 35 millionersuarnik sinneqartuussagatta. Ullumili landskarsip naatsorsuutai qiviarutsigit suna takuarput 35 millionit sinneqartoorutissarsuarisimasara­luagut ammukaarlutik kiisa 5 millioniinnganngorsimapput.

 

Oqartariaqarpugut peqqumaativut peqqumaatissagut ilanngartorneqarsimasut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 47 million kr-nit ilassutissatut akuerisimavai. Sulilu aamma taakku saniatigut Inatsisartut peqqinnissaqarfimmut 43 million kr-nik akuersissuteqarsimallutik. Peqqumaatinik ileqqaarnissaq piumarsariunnaariartorsimannguatsiarparput. Kingumut qanga pissutsit uterfigeqqi­laarlakka.

 

Peqqumaatinimmitaava nalinginnatoortut taamak qanoq pineqartarpat taamak oqarta nalinginnato­ortut nalunngikkaluarnerpaat aningaasanik akiitsoqalernerup nuna tamaat annilaanganartorsiortiler­sinnaagaa. Isumaqarluinnarpunga immitsinnut naalakkersinnaassuseq siunissami eqqarsaatigisaria­qaleripput.

 

Ila soorlumi aamma assersuutigisinnaassagipput sanilerput immaqa iserpoq ilaquttani nerisassa­qanngitsut oqaatigiartorlugit soorunami peqarutta tunilaarsinnaavarput. Kisiannili aamma uagut inuuniartariaqarnerput puigornagut. Tunissutigisinnaasagulli uagut nammineq tigoriaannaatitsin­ninngaaniit pisussaapput. Tassa peqqumaativut attornaveersaarlugit.

 

Inatsisartut aningaasaliisimanerat ullumi qiviarutsigu peqqumaatitsinnik atuinaveersaarsimanngil­lat. Peqqumaatissatsinnit tigooqqaasimapput. Ilami pitsaanerulinngilaq takusinnaagatsigu Naalakkersuisut Inatsisartut akuerisimanngisaannik aningaasanik atuisimasut. Tassa Inatsisartut kisimik peqqumaatinik oqarta nalinginnatoorsimanngillat aammali Naalakkersuisut siunissami peqqumaatsitsinnik tigooqqaasimapput.

 

Ullumi immitsinnut toqqarluta isigisariaqarpugut immitsinnullu oqarfigaluta kusananngitsumik pissusilersorsimasugut. Kukkunerlu taamak ittoq kingorna atorneqaqqinngisaannassasoq. Taamaattoqarsinnaanerpormi ileqquliutiinnarippununa taamatut qaangeeqattaarneq. Maanna piffissnngorpoq aningaasanik ukiussamut peqqumaasersornissatsinnut tassami 35 millioninik peqqumaatiginiarlugit neriuutigisaraluartsinnit 5 millioniinnaat angusarisimavagut.

 

Inuiaqatigiit aningaasatigut maannakkorpiaq iliuuseqarfigisariaqalerpagut. Tassa ileqqaarnissaq ileqqaakkanillu attuinaveersaarnissaq ukiuni makkunani pisariaqarluinnalerpoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussannut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu akissuteqaataann­ut qujavunga.

 

Uani oqaatigissavara 2001-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaannut inatsisissatut siunnersuummut attuumassuteqarluinnaqqissaartut tassaapput akuersissutigineqareersimasut soorlu aningaasaliissutit allannguutaat Naalakkersuisut oqaasertaliussani tunngaveqarlutik akuerisimasaat. Tassa aningaasanut inatsisissap Inatsisartuni akuerineqarneranut atatillugu oqasertaliussat malillugit Naalakkersuisut akuersissuteqartarsimanerat uani pineqarpoq. Tassa­lu taanna inatsisitigut periarfissaqartoq.

 

Aammalu tassumap saniatigut aningaasaliissutit allannguutaat Inatsisartut 30. marts 2001 akuerisaat. Tassalu uani tusaasinnaavara Inatsisartunit oqaaseqartunit aamma taamani aningaasaliissariaqarsiman­eq akuersaarneqartoq.

 

Pingajuattullu uani pineqarpoq saqqummiussatsinni aningaasaliissutit allannguutissaat Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata akuerisai. Tassalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aamma inatsisinik tunngaveqarluinnarluni tassani akuersisissuteqartarpoq. Taamaattumik paasisinnaavara oqaaseqartut una massakkut oqallisigisarput inatsisissaq aningaasaliissutin­ut inatsissatut siunnersuuterput taanna akuersaarneqartoq paasisinnaavara.

 

Uanili ilanngussuunneqartut assigiinngitsut tassa sippuisimanerit aammalu aningaasanut tassun­ga tunngatillugu aqutsisimanerit isumaqarpunga taakkua oqallisigineqarnerat naatsorsuut­it 2001-mut tunngassuteqartut oqallisigineqalerpata taava tassani nassuiaatit assigiinngits­ut tikinneqartariaqar­tut. Tassami uku oqallisigineqartut assigiinngitsut taputartuunnaveersaarnissa­at uanga isumaqarama pingaaruteqartoq.

 

Taamaattumik soorunami apeqqutit saqqummiussuunneqartut sippuisimanermut tunngassuteqart­ut taakkua apeqqutigineqarnerat tupinnanngilaq aamma paasinarluarpoq. Aamma naatsorsuutit saqqummiunneqarneranni tassani pissusissaa eqqorlugu akineqarnissaat naatsorsuutigineqassaaq. Taava aamma taassumap saniatigut soorunami kukkunerisiusut suliaqartussaapput misissuilluarlu­tik ukiamullu isumaliutersuummik aamma saqqummiussillut­ik aamma tassani annertuumik qularnanngitsumik Inatsisartuni aamma eqqartorneqassalluti­k.

 

Kisianni qujavunga uani aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuut aammalumi akuersissutigineqareersimasu­ni kingumoortumik akuersinermik tunngaveqarmat. Taanna tamanit akuerisineqartoq takusinnaagakku. Qujanaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naatsunnguamik akissuteqarfigilaassavakka sanaartornermut tunngatillugu apeqquteqaatigineqart­ut imaluunniit oqaatigineqartut marlussuinnguit.

 

Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut sanaartornernut iluarsaassinernullu tunngatillu­gu 2001-mi aasaanerani torersaassinermut tunngatillugu siunertaasimasoq finansudvalgimut tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut taamani nassiunneqartuni allassimammat taanna innersuukkusuppara.

 

Immikkut ittumik suliniarnerup kinguneraa nutaamik sanaartugassanik pilersaarusiortarnerm­ut tunngatillugu malittarisassiortoqarnera. Taakku missingersuusiortarneq pillugu malittarisassa­ni budgetregulative 2002-mi atuarneqarsinnaapput.

 

Tassunga tunngatillugu aamma sapaatip akunnera kingulleq immikkoortoq 75-mut tunngatillu­gu maani Inatsisartuni oqaluuserineqarmata aamma tamakku ilanngullugit nassuiaatigineqarpu­t. Aamma immikkut ittumik suliniarnerup kingunerisaanik kingusinnerusukk­ut pilersaarusiornemi kukkussutaasimasunik allanik aamma nassaartoqarpo­q.

 

Taakku suliarineqareerput ilaat. Ilaalli suli suliarineqarlutik. Suliarinerilu naammasseriarpata pissusissaq naapertorlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aamma aqqusaartussaassavaa­t. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Ilinniartitaanermut tunngatillugit apeqqutigineqartut uani ilaatigut erseqqissaateqarfigilaassavakk­a. Tassa oqaatigineqartut aammalu eqqartorneqartut uaniittut tassaapput 2001-imi tassani Naalakker­suisunit saqqummiunneqarsimasut. Taamaalillunilu aamma Inatsisartunit aamma sammineqareersi­masut. Kiisalu aamma finansudvalgikkoorlutik ingerlanneqareersimasut.

 

Kisianni taamaakkaluartoq ullumikkut apeqqutigineqartunut tunngatillugu ilinniartitaanermut ilaatigut tunngatillugu apeqqutigitigineqartut tassani aamma sippuisimanerit tunngavigalugit marluk erseqqissaatigilaassavakka. Ilinniartussanik tigusinermi killilersuinata tigooraasarnerp­ut aamma taanna sunniuteqanngitsuunngilaq.

 

Taamaalillunilu aamma ilinniartussat ilaatigut ilaqutariit ilaqutariikkoorlutik takkuttut inissarsiorne­ri kolligiaannartigut naammassineqarsinnaanngitsut inissarsiorneranni taamaalillut­ik akitsorsaatinut aamma ilannguttarput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut aappaagumut aamma pilersaarusiat ingerlanneranni pisareers­ut aqqutigalugit qularnanngitsumik aaqqissuussinissaq sukaammerneqarnissaat aamma naatsorsuutigisariaqassaa­q. Tamakkunatigut tassa kolligiat inigisinnaasat amerlassusaat najoqqutaralug­it tigusinissat aamma ilanngullugit atuarfinnik tigusinissanut nalinginnaasunut ilanngullugit aamma eqqartortariaqassammata. Kisiannili aamma qularnanngitsumik aamma ilai nunanut allanut Danmarkimut ilinniariartortitsinernik aamma ilaqartut eqqarsaatigisariaqarumaarluti­k.

 

Tamakkua aamma akitsorsaatinut annertuunut ilaajuarsimapput. Kisianni uani toqqarlugit apeqqutigineqartut ilaatigut Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigineqartunut taassavara immikk­ut angalanermullu akitsorsaatit tikkuarneqarsimasut uparuartorneqartullu. Tassani majimi 2001-mi Naalakkersuisunut aamma ilinniartut pillugit nalunaarutigineqartut naatsorsuutigissagaan­ni akitsoriarneqarsimavoq annerpaamik aamma angallannermut tunngasuni­k.

 

Tamakku siumut ilisimareerneq ajonartarput. Pingaartumik angallannermut tunngasut billitsit akitsorneri annertungaatitsiartumik tassa 20%-sipporlugit allaat akisunerulernerannik uani uagut aningaasaliissutitta qaavisigut tamakkua aamma malitseqartittariaqartarsimammta.

 

Tassa assersuutigalugu taamatut immikkut særydelsenik taaneqartartut angallannermut tunngasu­t, rejseudgifter allallu eqqarsaatigigaanni takuneqarsinnaavoq 22 millionit akuersissutin­it kisianni tassa 26 million kr-nit aamma atorneqarsimallutik. Tassa 20% sinnerlug­it aamma annertunerusumik atuinerluunniit taanna nassuiaatissaqarpoq billitsit naatsorsuutigisimasatsinninngaani­it aamma akisunerulerlutillu taavalu aamma taassumap saniatigut ilinniartunik amerlanerusunik tigusisarner­mut tunngatillugu aamma aningaasartuutit annertunerulersarnerat.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Aamma uanga pinngitsoorusunngilanga uparuaatinut uanga Naalakkersuisoqarfinnut attuumassuteqartunut akissuteqassallunga. Siullermik Asii Chemnitz Narup apeqqutigivaa suliffissaarusimanerup akiorneqarnissaanut aningaasaliissutit atorneqarsimannginnerat tamakkiisumi­k.

 

Tassa taanna peqquteqarpoq soorlu aamma Inatsisartut nalunngikkaat taamanikkut aaqqissussin­eq nutaajusimavoq. Aamma kommuninut sungiunniarneqarnera ajornartorsiutaasimavo­q. Aammalu taamanikkut pissutsit imaapput pilersaarutit tamaveqqinnaam­ik tassa Inatsisartut finansudvalgiata akuereqqaartartussaasimavai. Taannalu pissutaalluni sulineq sullissineq annertuumik allaffissornik­kut eqarsimalluni.

 

Aammalu kommunit qinnuteqaraluartut tassa ilaatigut suli suliassaq maani qitiusumik allaffeqarfim­mi naammassineqanngitsoq tassa sikuermat aasarmat qinnuteqaatitik taamaatiinnartarsimamavaa­t. Tassa ilaatigut tamakkua peqqutaasimapput tassumap kontop tamakkiisumik atorneqarsimannginneranut.

 

Kisianni tassa ukioq manna suleriaatsit eqaallisarneqarsimapput. Aammalu tassunga tunngatillu­gu oqaatigissavara massakkut aningaasat aamma Inatsisartut akuersissutigisimasaat tassungarpiaq attuumassuteqartut affaasa missaani massakkut atorneqareersimammata.

 

Kiisalu Illoqqortoormiut tassani eqqaaneqarput. Illoqqortoormiormiut kommitteat maani pilersinneqarsimasoq aamma maani Inatsisartuni. Aamma oqaatigissavara una siunissaq ungasinnerus­oq eqqarsaatigalugu pilersaarusiaq. Taanna siornali suliarineqarsimavoq. Piffissar­lu sivisuumik atorlugu taassumap suliap nutserneqarnera kalaallisuunngortinneqarne­ra nutserisoqar­fimmi uninngitinneqarsimavoq suliarineqarsimavoq. Kisianni qanittukkut pissarsiarisimavarput.  Aammalu ataatsimiititaliamut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut ingerlatissimallugu.

 

Aamma taamatorpiaq inissisimavoq killiffik Illoqqortoormiut eqqarsaatigalugu Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Ataatsimiititaliaanut apeqqutigisimasai killiffik qanoq ullumikkut isikkoqarnersoq Illoqqortoormiut eqqarsaatigalugit. Taanna aamma akissuteqarfigineqarp­oq qanittukkut. Aamma kissaatigineqassappat taakku nalunaarutit marl­uk finansudvalgimut ingerlatinneqarsinnaanissaat aamma soorunalimi pisinnaavoq, aamma isumagini­arsarissavarput.

 

Taava aamma oqatigineqartut allat Inunnik Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut tunngassuteqartu­t. Tassa aningaasanik qaangiisimanerit 25 millionit missaanik. Taanna assortorsinnaanngilarp­ut ilumoorpoq. Aamma ukioq manna 2002-mi aamma qaangiisoqartussaassoo­q. Taanna aamma takusinnaareerparput ullumikkut, soorlu tamanna kingullermik sapaatip akuunerani maani oqaluttarfimmi oqaatigigiga.

Tassa takstit ukioq manna 2000-mi atukkagut siorna junimi isumaqatigiissuteqarfigineqarsimapp­ut KANUKOKAmut. Tassa takstit ukioq manna atortussaassavag­ut amigartut. Taamaattumik taassumap tungaata aaqqiivigineqarnissaanut suliniutit massakkut Naalakkersuisoqarfimmi suliarineqarput.

 

Neriuutigaaralu piffissap qanittup ingerlanerani aaqqiissutinik assigiinngitsunik aamma saqqummiussaqarsinnaassallut­a. Taamaattumik atuipilunnermik uanga taanna oqallinneq saatikkusunngeqaara. Imaluunniit peqqumaatinik atuipilussimanernik aamma taarusunngilara. Tassami uani suliassaq pineqarpoq meeqqat sumiginnakkat.

 

Meeqqat sumiginnakkat ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut inissinneqarsimasut anisissavagu­t? Anisikkutsigit sumunnartissavagut. Angajoqqaaminniissinnaanngillat. Taamaattum­ik anisikkalu­arutsigit aamma uagut unnerluussaassuugut silarsuarmi meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit aamma uagut tassunga isumaqatigiissummut atsiortutut immitsinnut nalunaarutiginikuugatta.

 

Taamaattumik isumaqangilanga taanna uanga atuipilunnertut taassallugu. Tassa ilumoorpoq 15 millionit missaani tassani kontomi sippuineqarsimavoq. Aamma innarluutillit angerlarsimaffi­at 10 millionit missaat. Taakkununnga sippuineq annertooq atorneqarsimavoq silisut akissarsiaannut. Sulisut akissarsiamikkut isumaqatigiinniarfigineqarsimapput 2001-p upernassaani. Taannalu isumaqatigiissut ukioq ataaseq kingumut atuuttussanngorlugu inissinneqarsimavo­q. Taamaattumik kialluunniit takusinnaavaa sippuineq annertooq tassani pisimasoq taassuminnga aallaaveqartoq.

 

Aammalu oqaatigissavara una meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqartartut sullinneqarnerat oqimaanninngorsimavoq sulisut amerlanerit pisariaqartinneqalersimapput. Sumiginnaasimanernit sumiginnaanerillu ukiut arlallit ingerlanneqarsimanerinik aallaavillit.

 

Taamaattumik isumaqarpunga oqaatsit tamakkua sakkortuut atornaveersaassagigut maani. Aningaasat uanga isumaqanngilanga atornerlunneqarsimasut. Soorunami sippuineqarsimavoq kisianni isumaqarpunga tamanna aamma maani Inatsisartuni paaseqatigiinnikkut aaqqiiviginiarneqartariaqarto­q. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Tassaana avataaniit tusarnaartunut aammalu maani malinnaasunut paatsuuisoqaqquna­gu ilaatigut paatsuunganartunik Kattusseqatigiit oqaaseqartuat oqaaseqarm­at aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuaninngaaniit 2001-mi naatsorsuutinut tunnganerusut eqqartorneqarmata.

 

Erseqqissaatigeqqissavara maannakkut oqaluuserisarput tunngaveqarpoq landskarsip 1999-mi 111 millioner 536.000 kr-nit amigartoorutit amerleriaataasa sanaartugassanut iluarsagassanul­lu aningaasaateqarfimmik aningaasalerneqarsimanerat. Taakkulu 2000-mi finansloveminngaani­it nuunneqarnissaat iluarsagassanut aningaasaateqarfimmut oqallisigaarpu­t. Taamaattumik naatsor­suutinut 2001-mi naatsorsuutinut tunnganngillat.

 

Aamma 2002-mi aningaanut inatsimmi aningaasartuutissanut attuumassuteqanngillat. Taamaattum­ik paatsuunganartumik maanngaaniit oqaluttoqarnera neriuppunga paasinarnerulerso­q. 2001-mi naatsorsuutit saqqummiunneqarpata oqallisissaqqaaarpusi assigiinngitsuni­k.

 

Taamaattumik uagut takisuuliorsimanngilagut ilaatigut nammineq akuerisarput naatsorsuuserisarner­mi 2002-mi inatsimmi paragraf 26. immikkoortoq. 3, malillugu tassani allaqqavoq kingumoortumik ilaasutinik aningaasaliisoqassappat taava Inatsisartut ataatsimiinner­at siullerpaaq atorlugu saqqummiissapput.

 

Aamma Naalakkersuisut taamaaliorput. Aamma Kattusseqatigiit uani suliaq akuersaareersimavaa­t. Aamma Inuit Ataqatigiit akuersaareersimavaat, Atassutikkormiut taak­ku saniatigut Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq tamarmiulluni akuersaareersimava­a. Taamaattumik assortuussutissaqanngilagut maani oqareernittut 2001-mi naatsorsuutit saqqummiunneqarpata maani oqaluuserineqartut amerlanerpaartaat sammineqarumaarpu­t. Qujanaq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Tassa aamma uanga uani oqaaseqartut assigiingitsut oqaaseqaqatikka ilaatigut aamma kingumut qivialaarlugit annikitsunik oqaaseqassaanga, kisianni tassa Siumukkunnut oqaasissaqann­givippunga. Uparuartuutissaqanngingaarmata imaqanngingaarmalluunniit sumilluunni­it tassunga qisuariaatissaqannginnama.

Atassut immaqa aamma taamatut oqarfigineqarsinnagaluarpoq, kisianni tassa Jakob Sivertsen­ip qaqineratigut taava tassa assigiinngitsut uani paasivagut takisuuliornerunngitsoq. Kisianni tassa isumaqarpunga tassani qanorluunniit oqaluuserineqartut taannalu aamma Aningaasaqarnerm­ut Naalakkersuisumut atatillugu oqaatigissavara.

 

Qanorluunnit uani oqaatigineqartut isumaqarfiginaraluarpata aatsaat 2001-mi naatsorsuutinut atatillugu oqaatigisassaqqissuusut isumaqarpunga taava taakkua imminut ataqatigiittorujussuusu­t. Ukua kisitsisit uparuartukkagut aamma ukiumi naatsorsuutit tikikkutsig­it aamma uterifigisussaava­gut.

 

Taamaattumik isumaqarpunga Atassumminngaaniit kingullermik oqaaseqartumut atatillugu pingaartuusoq uparuagassat saqqummiunnissaat. Peqqutigalugu taakkua ilinniutaaniartussaassamma­ta tulliani taamatut kukkuluttunnginnissamut. Taamaattumik isumaqarpun­ga tunngavissaqarluartoq uparuartariaqartut uparuartortassallugit.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaaniit saqqummiussaqartup uparuartuinera ilaatigut hovedkontot assigiinngitsut aalajangersimasut aallaavigalugit uparuartuinera ilurisimaarpara maqaasilluguli soorlu ISI tassani ilanngunneqanngimmat. Sippuilluni annertuumik 30%-ngaja­at tikillugit sippuilluni atuinikuusoq tassani ilanngunneqanngimmat. Tassalu socialpædagogi­sk seminariamut atuumassuteqartut. Aamma annertoorujussuarmik taakkua sippuipput. Procentillu taaneqartut eqqarsaatigigaanni ilanngutissallugu aamma naleqquttorujussuugaluarlun­i, taaneqartunit qaffasinnerummat.

 

Taamaalilluni immaqa uparuartuineq tatiginarnerusumik tunngaveqalissagaluarmat. Kattusseqatigi­it tungaaninngaaniit naak oqartoqaraluartoq naatsorsuutit 2001-mut attumassuteqartu­t. Taakku pilerutsigit taava oqaatigisaat taakkua tassunga tunnganerusut. Taava uanga malissinnaalluarpakka uparuartuinerminni ilaatigut taammassuk aallaavigalugit akuersissutitaqanngitsumik atuisimaneru­jussuit tamanna malitseqartariaqaraluartoq.

 

Kisianni tassa tamanna suli tusaajumaneqanngilaq. Uanga maluginiarluinnarpara aamma oqaatigisatut eqqumaffigisassatut taanna isumaqarfigaara kisianni 2001-mi naatsorsuutit uterfigilerutsig­it taakkua sammilerutsigit uterfigikutsoorsinnaajumaarparput.

 

Attaviitsoqatinnut tassa taaginnassavara isumaqatigiilluinnarpugut tassani 5 millionit taakkua sullunarmata ingammillu siunnerfiusoq eqqarsaatigigaanni ingallutillu 5 million kr-nit sullunarp­ut anguneqannguarsimanavianngikkaluarmata iluatsiserujussuarnikkut isertitaqarnerusimanngikkaluarutt­a.

 

Taammaattumik tassa sakkortunerusumik naqissusilaarpara sulluneq aap sullunarluinnartuuppu­t. Naalakkersuisoq oqaaseqarfigeerpara tassa Aningaasaqarnermut Naalakkersuis­up taanna ilaatigut pimmagit uani oqaatigineqartut ukioq 2001-mut naatsorsuutin­ut qulequtaq sammilerutsigu taanna tassani oqaaseqarfiginissaat tulluunnerutillug­u. Taava tassani qilanaarpunga taassumap oqaluuseri­sassap tikinnissaanut.

 

Kisianni uani ersilluinnartoq unaavoq, qanoq pingaartigisoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap qanoq inissisimanissaa uani aqutseriaatsimi. Taamaattumik tassami uani pineqartut tassaapput aningasat atorneqareersut. Taamaattumik peqqissimineq siulliunngisaannartuumm­at ajoraluartumik aamma tassaniaa taakkua ipput. Taamaattumik pingartorujussuuvoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tassani eqqumalluinnarluni inissisimasuunissa­a. Aammalu Inatsisartunit tunuliaqusersorneqarluarni ingerlanissaa taamak ililluni demokratimik aqutsinermilu oqartussaaffiit iluamik ersarissumik immikkoortinneqarlutil­lu tutsuiginartumik inuiaqatigiinni takutinneqarsinnaa­nissaat tamaalillu­ni aatsaat pinngortinneqarsinnaassammat.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup sippuinerit tamakkua mamianartoqanngitsutut ilaatigut nipeqartillugit oqaatigai. Tassani sippuinerit suuneri apeqquterujussuuvoq. Uanga paasisinnaaqaakk­a, imaluunniit paasisinnaaqaara sippuisoqarsinnaasarnera ilaatigut taanna aamma angerlarsimaffinni økonomimi aningaasaqarniarnermi takussaajuarpoq aamma. Taamaattum­ik taannartaat sumilluunniit tupiginngilara.

 

Kisianni maluginiaquinnarpara uani sippuinerit mamiarnartut tassaammaata akuersissutitaqanngitsum­ik ingerlanneqartut. Taamaattumik taakkua sakkortuumik malersortuartariaqarpu­t. Qasseriarluniluunniit oqaatigineqaraluarpata kinaagassaanngilaq oqaaseqarneq. Taamatut oqaaseqarlunga uanga naatsorsuutigaara qaqeqqinnginnissara. Qujana­q.

 

Mikael Petersen, Siumut.

Tassa uanga pinngitsoorusunngilanga massakkut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaa­ni Siulittaasutut aamma oqaaserineqartut oqaaseqarfigilaassallugit. Siullerm­ik soorunami oqaatsit sakkortuut ilaana sakkortoorsuit minnerunngitsumik aamma Kattusseqatigiinni­it aninneqarput.

 

Kisianni partiininngaaniit allaniit soorunami apeqqutigineqartut taakkua Naalallakeruisunut tunngassuteqartut Naalakkersuisut taakku akitssuteqarfigereerpaat. Immikkut Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliamut aperisoqanngikkaluartoq erseqqissaatigilaavinnassava­ra soorlu aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermi­ni ilaatigut oqaatigitsiaraa inatsisit tunngavigalugit tassa suliaqarpugut aamma sulisuuvugut.

 

Taakkualu inatsit tunngaviasigut tunngavigalugit akuersisinnaanermut tunngaviusut tunngavigalug­it isummersortarluta isummertarlutalu. Namminersornerullutik Oqartussat missingersuuta­at pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 8. oktober 29-neersoq 1999-mi paragraf 26, naapertorlugu ilassutitut aningaasaliissutitut ukua Inatsisartuni suliarineqartarput.

 

Aamma massakkut taamaaliorpugut. Inatsisit tunngavigalugit suliat ingerlanneqartut aamma inatsit taanna tunngavigalugu Inatsisartuni maani suliarineqartussaavoq. Taamaattumik erseqqissaatigerusuppa­ra uani saqqummiunneqartumik Naalakkersuisut nammineerlutik immikk­ut ittumik ippinnartumik suliaqarsimappata taanna uparuagassaammat. Aamma taamaapp­oq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut aperisoqarsinnaalluni. Tamarmik takuneqarsinnaapp­ut Naalakkersuisut namminneq pisussaaffitsit tunngavigalugu akuersissutigisimasaa­t. Inatsisartut akuersissutigisimasaat immikkut tarmarmiullutik.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap finanslovi tunngavigalugu akuersissutigisimasaat tassa aningaasanut inatsit tunngavigalugu.

 

Tamarmik quppernerni siullermi takuneqarsinnaapput immikkoortinneqarneri. Taamaattumik paatsuungassutissaanngilluinnaqqissaarput sumut sammiveqartumik suullu tunngavigalugit taakkua suliarineqarsimasut.

 

Taamaattumik eqqumiigilaanngitsuunngilara Inatsisartunut ilaasortat ilaasa minnerunngitsum­ik Attaviitsup tungaanninngaaniit saqqummiussuunneqartut taakkua tunngavissaqanngitsutut nipilerlugit oqaatiginiarneqarmata. Kisianni tunngavigineqartut taakkua tamarmik takuneqarsinnaapp­ut aamma oqaasertaliussani.

 

Kontot tamaavimmik akuerineqarsimasut takuneqarsinnaapput qanoq oqaasertaqarnersut. Nassuiaatissaqarput, kisianni una allaavoq soorunami Inatsisartut aningaasanut inatsikkoorlu­gu akuerisimanngisaannik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuerisimanngisaanik Naalakkersuis­ut aningaasanik atuisimanerat, taanna inatsinik unioqqutitsineruvoq. Kialluunni­it taanna nalunngilaa. Taanna ilumoorpoq.

 

Taamaattumik naatsorsuutit oqallisigineqalerneranni qularutissaanngilaq taanna immikkut aamma sammineqarumaarpoq.

 

Aamma puigussanngilarput 1991-imi una aningaasanut ilassutinut inatsit 1991-imut tunngasuumma­t. Tassungalu tunngatillugu aamma peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasimas­ut Inatsisartuninngaaniit taakkuummata Inatsisartut tamarmiullutik akuersissutigereersimasaat. Taanna aamma eqqaamassavarput.

 

Inatsisartut akuerivaat taakkua tamarmiusut. Imaanngitsut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap kisimi. Taamatut nipilerniarneqartutut ilaatigut Attaviitsut ilaanninngaanniit oqaatineqarmanuna taanna oqaatigilaavinnariga.

 

Takuneqarsinnaapput Inatsisartut tamarmiusut akuerisaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap akuerisai, Naalakkersuisut namminneq pisinnaatitaaffitsit naapertorlugu akuerisaat.

 

Aamma uparuartuutit sakkortoorsuit ilaatigut oqaatigineqarmata uani immaqa naatsorsuutit pillugit oqallinnermi maani arnani pisussaagalugit ilaatigut allaat Naalakkersuisut tunuartariaqarnerann­ik oqalunnerit Kattusseqatigiinniit saqqummiussuunneqarput. Atagu eqqaamalaariartigu 1991-imi Naalakkersuisut nutaat massakkut Naalakkersuisuusut decemberi­mi pilersinneqarmata.

 

Taamaattumik annerpaarpaartaat uani pineqartut aningaasat tamangajavimmik Naalakkersuis­ut siulliit Naalakkersuisooqatigiit siulliit, tassa imaappoq Siumup Inuit Ataqatigiillu Naalakkersuisooqatigiinnerann­it taakku suliarineqarput. Aamma eqqaamassavarput Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliaq aatsaat ukiarmi nutaamik aaqqiivigineqaqqimmat, tamana iluatsillugu, taamaattumik aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami taamanikk­ut Siulittaa­suusimasoq massakkut Attaviitsuusoq Per Berthelseni eqqaasilaavinnassavara.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naalakkersuisut oqaaseqaqqinneri aamma oqaaseqarfigilaarusussavagut. Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Augusta Salling saqqummiussissummi arlaleriarluni oqaatigigamiuk martsip 30-ani 2001-mi Inatsisartuni tamarmiulluta peqqinnissaqarfimmut aalisarnermullu taakkua aningaasaliissutit akuersissutigigatsigit.

 

Kisianni tassa majimi taamaaliorpugut martsimiunngitsoq. Suunngikkaluartoq kisianni tassa naqqiuteqarfigilaarpara puullaaqinnginniassagatta. Taava ilumoorpoq uani eqqartorpagut akuerisissutigineqareersimasut aningaasartuutit imaappoq 2001-mut finansloverput akuerineqareeraang­at ukiup aallartinnerani ilassutitut aningaasaliissutinik akuersisariaqartarpo­q. Tassani annermik finansudvalgi qinnuteqarifigneqartarpoq Naalakkersuisuninngaanii­t.

 

Tassa uagut soorunami oqaaseqarnitsinni ippigisavut arlallit saqqummiuppagut 2001-p ingerlanera­ni Naalakkersuisut assigiinngitsut sulinerminni naammattoortarsimavaat aningaasaliissut­it finanaslovikkut amigartut. Ilaatigut finansudvalgimut qinnuteqaateqarnikkut iluarsineqartarsimap­put. Taanna ajunngilaq.

Kisianniuna ilisimaneqartoq naak naammattoorsisoqartarsimagaluartoq Naalakkersuisut ilaann­it aningaasaliissutit amigartut finanslovikkut, taava ingerlarsortoqarpoq suli. Allaat uagut naatsorsuu­tigisimagaluarparput soorunami ilassutitut aningaasaliissummut uunga inatsimm­ut iluarsiinerit suliarineqassasut. Kisianni tassa arlallit maaniluunniit iluarsiissutissat­ut saqqummiunneqanngim­mata ippigivarput. Soorunami aamma ippinnarluinnarpo­q.

 

Taamaattumik nuannarutigaara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasuata paatsoorneqarsinnaanngilluinnartum­ik erseqqissaatigeqqimmagu budgetlovi malillugu aningaasaliissuteqartoqarsinnaas­oq aatsaat qanoruna issualaassavara '3, immikkoort­oq 3, tassani erseqqissorujussuummat: AAningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuerissuteqareertinna­gu aningaasartuuteqarnanilu aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq.@ Tassa taamaalluinnarami.

 

Taamaattumik apeqqutigisimavarput suna pillugu sippuisoqarsimanersoq pisortaqarfinni arlalinni. Aamma immikkut apeqqutigivarput ilinniartunut tunngatillugu 2001-ip ingerlanerani Ilinniartitaa­nermut Naalakkersuisoq qinnuteqarmat ukua ilinniariartortussat ilaquttatik qimaannarlug­it immikkut pineqartarnissaannik qinnuteqaassuppai ukiumut marloriarlutik angerlamut tikeraarsin­naanissaat angorusullugu. Taava tassani pisarneq malillugu Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliap qinnuteqaat suliarivaa.

 

Aamma takornartaanngilaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ataasiaannarnani akuersissuteqartarm­at piumasaqaatitalimmik. Aamma suliami tassanerpiaq piumasaqaatitalimm­ik akuersisoqarpoq. Erseqqissorujussuarmik Naalakkersuisut utimut nalunaarfigineqarp­ut aningaasa­liissutaareersut iluannit matussuserneqassasut taakkua aningaasartuutigiumaakka­t.

 

Kisianni piumasaqaat tamanna pisimanngimmat taava aperiarsariaqarpoq Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliaq taava taakkua piumasaqaataat malinniarneqanngippata siunissami taava sumi inissisimassava Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq.

 

Aamma isumaqarpunga Jonathan Motzfeldtip Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarmat, akissutaa naammaginanngitsorujussuusoq. Soorunami siunertaq kusanarpoq aap ilinniartut sapinngisamik amerlasuut nunatsinni pitsaasumik atugaqarlutik ilinniarnissaat anguniagarivarpu­t, kisianni aningaasat naammanngippata anguniakkap immini taava akuersitissanngilaatig­ut sippuisaqattaarnissamut.

 

Siornali ilisimaneqareerpoq aningaasartuutit naammanngitsut. Taava suna pillugu TB-kkut iluarsiiniartoqarsimanngila 2001-ip ingerlanerani. Ippigisarput tassa taannaavoq.

 

Aamma Ole Dorphip oqaatigivaa ilisimaneqartoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut akiuliutaasart­ut annikippallaartut. Aamma taamaattumik sippuisoqarsimasoq. Aamma apeqqutigiv­aa meeqqat anisiinnarneqassanersut. Taavalu  sumiginnakkat sullinneqarnerat unitsiinnarneqassanersoq.

 

Taamatut aperineq sangutitsiniaaneruvoq soorunami siunertaq kusanartoq aningaasaliiffigineqartassappu­t, kisianni Naalakkersuisut pisussaaffigivaat aningaasaliissutaasimas­ut finanslovikkut naammanngippata taava qanoq iliuuseqartoqartariaqarpo­q.

 

Taanna pillugu siorna peqqinnissamut Naalakkersuisoq immikkut iliorpoq paasinarsimmat peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasimasut naammanngitsut. Allaat Inatsisartuni oqalliserujussuarpug­ut nutaamillu nalilersuisariaqarsimalluta. Suleriaaseq taanna tassaavoq akisussaassuseqarluartumik naalakkersuinikkut sulineq.

 

Inassutigerusunnaqaaq Naalakkersuisut maanna aamma issiasut suleriaaseq taanna siorna misilittagaqarfigeriigarput ilinniarfigalugu atussagaat. Allatut ajornartumik taanna '1, immikkoor­toq 3, malittariaqarparput taamaanngippat Mikael Petersenip oqarneratuut inatsisin­ik unioqqutitsil­luta sulisoqalissagami maani. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaattumik ullut 14-inngoreersut matuma siornagut radioaviisikkut oqaaseqaratta oqarpugut naatsorsuutigisimalluinnaraluarlutigu upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni minnerunngitsum­ik isumaginninnerup iluani iluarsaaqqinnissamik isikkulimmik pisariaqartitsisoqarma­t, piareersimalluta suleqataanissatsinnut.

 

Assingulluinnarpoq siorna tamassuma nalaani pisumut. Naalakkersuisoqarfinni assigiinngitsu­ni taamani paasinarsimmat finanslovikkut aningaasaliissutaasimasut naammakkunnaartut. Akisussaas­suseqarluni sulineq tassaniippoq.

 

Taava Per BerthelsenA/S Inissiaatileqatigiiffik INI-p ippimmagu siunnersortinngorniat ilinniarfian­ni sippuisimaneq immini taannginnatsigu. Kontorparpassuupput ilumoorputit Per Berthelseni sippuiffigineqarsimasu­t. Ataasiakkaarlugit qaqilertaqattaarlugit oqimaalutanngilagut matuman­i. Aamma oqaatigineqareersutut ataasinngorpat landskarsip naatsorsuutai sammineqalerpa­ta tamakkiinerusumik oqaaseqarfigissavagut. Oqaaseqarfigisagut ullumikkut tassaagamik TB 2-kkut arlaatigut iluarsiiffigineqartariaqartarsimasutut isumaqarfigisagut. Taakku annermik ullumikkut ujartorsimavagut.

 

Taava soqutiginarluinnartumik maluginiagaqarpugut Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni sulinitsinn­i. Ullumikkut aamma ippassaanikkunni sapaatip akunnerata siuliani apeqquteqaraangatta taava Naalakkersuisut ataasiinnaannngitsup sukumiisumik akissuteqarfiginata innersuussiinnartarp­ut matoqqasumik ataatsimiititaliami imaluunniit ataatsimeeqatigiinnermi eqqartorneqareersimasunut. Inatsisartuni sulineq taavalu ataatsimiititaliani matoqqasuni sulin­eq assigiinngissuteqarpoq.

 

Maani ammasumik kikkut tamarmik malinnaaffigisinnaasaanni oqallittarpugut. Demokratimik illersuiniaraanni Inatsisartuni oqallinneq aamma sukumiisariaqartutut isumaqarfigigatsigu. Taamaattumik oqaluuserisimasat innersuussutigiinnarlugit uagut naammaginngilarput. Taamaattum­ik noqqaassutigeqqissavagut apeqqutigisagut aamma ullumikkut akineqanngitsut suli maanngaaniit oqaluttarfimminngaaniit akineqarnissaat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Asii Chemnitz Narup qutsavigaarput. Taava Inatsisartunut kaammattuutigissavara oqallisigisatsinn­ut tunnganerusumik oqalliseqqullugit. Ullumikkut oqallisigaarput 2001-mi ilassutitut aningaasaliis­sutinut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut. Tassani una qularnaapp­oq Siumup Atassutip Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu tamarmik isumaqatigiillut­ik akuerineqarnissaa inassutigaat. Taavalu ataatsimiititaliami suliarineqassasoq aamma inassutigeriarlu­gu aappaataa aamma tassunga innersuunneqarnissaa inassutigaa.

Taamaattumik Inatsisartut tamarluinnangajammik siunnerfik aalajangersimasoq siunnerfigereerpaa­t. Taamaattumik kaammattuutigissavara oqallisigisamut tunnganerusumik oqallittoqarneroqqullugu.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Kattusseqatigiinni ileqqorinngilarput arlaani aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi equngasumik ingerlatsisoqarsimappat equngasumik ingerlatsisimaneq isiginngitsuusaaginnarlugulusooq ingerlaqqinniapallaannartarnissaq. Taanna uagut ileqqorinngilarput. Qaqilerneqarnissaa angutserlu­gu suliniartarpugut. Aammalu taanna ileqqoriuaannarlutigu.

 

Uani soorunami aningaasanut Inatsisartut ilaassutitut aningaasaliissutaannut tunngatillugu akuersaarpugut. Akuersaarluta oqaatigaarput. Kisiannili suleriaaseq qiviaraanni sippuilluni aningaasanik atuisimanerup atuisimaneq unioqqutitsinerummat taanna uparuartorparput. Isumaqar­pugut pissusissamisoortoq aningaasanut inatsisip 2001-p oqaluuserinerani taakkua taakkartussallu­git tassami 2000-mi aningaasaliissutit qiviaraanni aningaasaliissutaasussani taakkunani sippuineq ingerlanneqarsimammat.

 

Kingusinnerusumut utaqqinneqarnissaa pisariaqarsorinngilara soorunami aamma kukkunersiuin­eq naatsorsuutit suliarineqarneranni tamakkua uteqqinneqartussaapput. Kisianni ersarilluinnarmat soorlu Siumup oqaaseqartuata oqaatigigaa soorlu aamma uagut oqaaseqaatitsin­ni oqaatigigipput inatsit una allaqqasoq, uani inatsimmi allassimasoq issuagarpu­t, taanna malinneqarsimanngimmat Naalakkersuisunit. Tassa taanna uagut uparuartugarpu­t.

 

Tamakkua malinneqartanngippata siunissami aningaasaqarnikkut nunatsinni ingerlatsineq ilorraap tungaanut saatsikkiartorneqarsinnaanavianngilaq. Naalakkersuisunit ataqqineqartariaqarp­oq Inatsisartut aningaasanut inatsimmi aningaasaliussaat taakkualu malinneqarsinnaanngippa­ta periarfissaqarpoq uani allassimasoqareerpoq qinnuteqarnikkut immikkut piniarneqarsinnaapput.

 

Inatsisartulli oqarpata naaggaarlutik taava aningaasanik atuisoqaqqittoqarsinnaanngilaq. Inatsis­it malillugit sulissagutta Inatsisartuni inatsisigut malittariaqarpagut. Sequnngerluta alaannarlugit iluarisaannatsinni ingerlatsiniarutta sinneqartooruteqarluta ingerlasarnissarput angunavianngilarput.

 

Assersuutigalugu ukioq manna aningaasaqarniarput qiviarutsigu 15 millionit annaaneqartussat sinneqartoorutissatsinit aaginnarniarlit. Taamatut ingerlasoqarsinnaanngilaq. Ukiuni aggersuni aningaasaqarnitta ajortikkiartornissaa oqaatigineqarpoq. Tamakkualu sillimaffigissagutsigit sinneqartooruteqartarnissarput pisariaqarluinnarpoq.

 

Ullut ajornerusut ornitagut sillimaffiginngikkutsigit aningaasaqarnikkut kipusoorujorujussuartussaavugu­t. Taamaattumik aningaasaliissutaareersut iluanni malinnaaneruniss­aq pisariaqarluinnarpoq.

 

Aamma isumaqarpunga Inuit Ataqatigiikkunnituulli Per Berthelsenitullu maani ujartorneqart­ut akissuteqarfigineqartariaqartut tassami assersuutigalugu ukioq kingulleq Royal Greenland A/S NUKA A/S-imullu aningaasaliivugut piumasaqarluta martsip aallaqqaataatinnagu niuernikk­ut ingerlatseriarnissami qanoq siunnerfeqarnissamik nassuiaanneqassalluta. Kisianni­li maanna kiisa maji aallartilerpoq suli tamakkualuunniit aningaasaliinermut piumasaqaataasimas­ut pineqartunit nassuiaatigineqanngitsut.

 

Taamatut aningaasalersuinerit ingerlaterusaaginnarsinnaanngilagut. Inatsisartuni piusaqaatigineqart­ut aningaasaliinermi malinneqartariaqarput. Aammalu naammassineqartassallut­ik pinngitsooratik.

 

Taamaattumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq neriuutigaara ujartukkatsinnik akissuteqarumaarto­q.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Aap, naatsuararsuussaaq. Kisianni tassa unneqqarissuuneq pingaartilluinnartuuvara taamaattumil­lu toqqartaarneqarlunga pineqaraangama amma akerusuttarlunga. Mikael Petersen Siumuminngaaniit uanga isumaga malillugu pisariaqanngilluinnartumik eqqaasitsissutig­aa pisarsimasut ilaat uanga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami siulittaasuunin­ni pisarsimamata.

 

Neriussimagaluarpunga nammineq aamma taanna ilallugu oqaatsini naammassisimassagaluar­aa tassami tamanna ilumoormat, kisianni tassanerpiaq immat aamma uanga Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliami siulittaasuujunnaarlunga sttaviitsunngorninnut. Taamaattumik tamatuma qassiiliutigineqannginnissaa matumuuna qinnutigissavaa. Aqqusaag­aq taanna pereerpoq taamallu eqqaasaqattaartariaqarunnaarluni. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inuit Ataqatigiit oqaluttuat Asii Chemnitz Narup ataasiarunnaarluni oqaaseqartarpoq soorlu uani suliarineqarsimasut Naalakkersuisut kukkusumik suliarisimagaat. Aamma taamaappoq Kattusseqa­tigiit oqaaseqartuat. Nuannaarutigaara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suleriaas­eq erseqqis­sarmagu. Qanorlu ililluni tassani suliassat suliarineqarsimanerat.

 

Sulinitsinni tunngavigisarput aajuna kialluunniit aamma tamarmik Inatsisartunut ilaasortap nalunngisaa aningaasaqarnermi immikkut akuersissutit 2001-mi pisussat 1999-milu suliarineqartu­t.

 

Tassa taakkunani takuneqarsinnaavoq allakkiap aallaqqaatigalugu oqaasertarivaa qallunaatuua uanga tigummiarpara. Tassani oqaatigineqarpoq erseqqivissumik ukiup ingerlanerani tassa 2001-p ingerlanerani saqqummiissassat inatsit 29. oktober 1999-mi akuerineqarmat oqaatigineqarp­oq nutaani immikkut aningaasaliissutissanik pisoqassappat tassa aningaasat akuerineqarfianni 2001-mi tamanna immikkut aningaasanik akuersissuteqarnerup inatsisaatig­ut piumaartoq.

 

Taakku tunngavigalugit Naalakkersuisut sulipput. Tassanilu aamma akuersissutini takuneqarsinnaapp­ut Naalakkersuisut nikisitsinermikkut suliarisimasaat Asii Chemnitz Narup aamma takuneqarsinnaapput Inatsisartut akuerisaat 30. maj 2001, taavalu aamma immikkut akuersissutit takuneqarsinnaapput Inatsisartut finansudvalgiata akuerisai aammalu immikkut allannguutit landstingip udvalg for forretningsorden immikkut akuerisimasaat.

 

Taakkua qaavisigut takuneqarsinnaapput bilagi tassuuna takuneqarsinnaapput akuersissutit Naalakkersuisut nikisissimasaat inatsisit akuerineqartut iluanni. Inatsisartut 30. maj 2001 akuerisimasaat. Taavalu finansudvalgip akuerisimasaat. Suliagut tamarmik nalunaarsorneqarsimas­ut agguaanneqarlutik tamarmik tunniunneqarput Inatsisartunillu tamarm­ik mississorneqarsimanis­saat naatsorsuutigaarput.

 

Taamaattumik eqqunngitsumik Naalakkersuisut piumasaannarminnik allaat aalajangersimasut­ut oqalunnerit tunngavissaqanngillat. Tunngavissaqanngilluinnarput. Taamaalillu­ni naqitanngorlugit tamarmik agguaateriikkat Inatsisartup kialluunniit misissugassara­i.

 

Asii Chemnitz Narupip uani oqaatigisamini qaavisigut pisarnermisut apeqquterparujussuit saqqummiussorpai Naalakkersuisut Siulittaasuattut oqaatigissavara apeqqutit tassanngaaniit saqqummiussorneqartut maani tamaasa akisinnaanngilagut. Misissussavagut. Aammalu allaganngorlug­it akisassaanngippata apeqqutinngorpata maani inimi aamma maanngaaniit akissuteqarfigineqarumaarput.

 

Nikuiinnarluni apeqqutit tamaasa aamma nikuiinnarluta akisinnaanngilagut. Apeqqutissat uaniittut avataaniittutut isikkoqaraangata. Taamaattumik oqaluttarfimminngaaniit maani Naalakkersuis­ut ilaasortallu soorlu namminneq piumasaannarminnik iliorsimasutut oqaatigineqartarne­ri eqqunngil­luinnartutut oqaatigerusuppakka qinnutigissallugulu atuagassa­si atuartarniarsigit taavalu aamma tassani paasissutissat misissorlugit.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Una partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqaqqinnerini tikinneqartut aamma oqaaseqarfigilaarusullugit tassa Per Berthelsenip attaviitsup oqaatigaa kukkuluttunnginnissam­ut ilinniutiginiassagatsigit taava saqqummiussani assigiinngitsut eqqartorlugi­t.

 

Uani uanga naatsorsuutit saqqummiunneqarnissaannut tamakku sippuisimanerit eqqartorneqarnissa­at kissaatigigakku pissutigaara ullumikkut eqqartugarput tassaammat inatsit tapiissutinut akuersissutinut tunngassuteqartoq. Taakkulu ajorineqanngillat aammalu akuersaarneqarluti­k.

 

Taamaattumik kukkuluttuutaasimasutut una suliaq ullumikkut saqqummiunneqartoq kukkuluttuutaasimasun­ik imaqartutut nalilerneqartutut uanga isiginngilara akuersaarneqartum­ik nipeqartinneqarmat. Uanili naatsorsuutigisinnaavara sippuisimanerit immikkut akuersissutinik tunuliaqutaqanngitsut taakkua kukkuluttuutaasimasutut eqqartoritit. Tassungalu tunngatippiarlugu tassa oqaatigaara naatsorsuutit saqqummiunneqarneranni pissusissav­ia eqqorlugu taakkua Naalakkersuisuniit itinerusumik sammiumaaratsigit.

Kisianni aamma qujassutigaara Naalakkersuisut maannangaaq attuallattareermatigit apeqqutit taakkua akissueqarfigalugit.

 

Taava Asii Chemnitz Narupip oqaatigisaanut suli ingerlarsortoqartoq. Tassa siorna sippuisiman­eq tassa Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqataanerata nalaani pisimasoq taanna soorunami ullumikkut aamma oqaatigisnnaavarput suliat assigiinngitsut taakkua annikillisinneqarsimanngilla­t. Soorlu ilinniartut inissaqartinniarneqarnerannut tunngasut. Taakku ajornartorsiutit tassaniipput suli.

 

Aammma isumaginninnermi meeqqat isumagineqartariaqartunut tunngasut aningaasalersornissaann­ut tunngasut ajornartorsiut taanna massakkut suliarneqarpoq. Siorna aningaasanut inatsisissap 2002-mut tunngasup suliarinerani taakku aningaasartassaanik aaqqiivigineqarsimanngimmat­a.

 

Massakkut Naalakkersuisuusut suliaq taanna pimoorullugu tiguaat aningaasartassaasalu nassaariniarneqarner­at massakkut piffimmi uani ingerlanneqarpoq. Naammassineqarpallu soorunami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliaq ingerlateqqinneqartussaalluni.

 

Taamaattumik oqaatigisariaqarpara maani ullumikkut oqallisigineqartussat avataatigut tikinneqart­ut  ukioq mannamut sunniuteqartut aamma kinguneqartussaasut pimoorullugit massakkut Naalakker­suisuusut suliaraat. Imannak immikkut akuersissutitaqanngitsumik sippuiniss­aq taanna pinngitsoor­tinniarlugu ukiumi 2002-mi. Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt. Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik Naalakkersuisut Siulittaasuannut oqaatigissavarput paasisareersimagatsi­gu Naalakkersuisut akinissaminnut piareersimanerat qanoq amigartigisoq. Naalakkersuisut arfineq marluk maani issiapput. Suliat naamassereersimatik oqaluuserisarsimasatik akisinnaasa­at nalorsitsaarinerunngitsumik maanngaaniit oqaluttarfimminngaaniit saqqummiunneqarpu­t.

 

Allakkatigunngooq piumallerunik akiumaarpaat piareersimannginnaminngooq nalugamikkugo­oq suut suliarinerlugit.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisut qanoruna oqaleriallartoq. Meeqqammigooq qanoq pissagaluaratisig­it oorit nunguppata meeqqat isumagisassaraagut Naalakkersuisoqafiillu ataasiakka­at Naalakkersuisuminnit akisussaafigineqarput. Aningaasat atornerisigut maleruagass­at inatsisillu taagorneqartut iluanni, iluini aamma taamatut allaasimasoqarpoq, taanna qaangerneqassanngilaq.

 

Arlaleriarluni aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, maannakkullu Aningaasa­qarnermut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqataasimanitta nalaani pisimasutut tamakkuninnga pisimasoqarnera tikkuaaffigaat. Ilumooorpoq. Junimili kisiat naalakkersuisutut Naalakkersuisoqarfik siullermik, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik sippuilersoq paasine­qareermat allaffigivara, naalakkersuisuni oqaluuserivarput, naalakkersuisut siulittaasuata akisussaaffigaa Naalakkersuisut eqqortumik aningaasartuutissanik tikkuaavigineqarpata ikiuutissal­luni imaluunniit aaqqiissuteqarnissamut siuttuussalluni. Kingorna septemberimi - oktoberimilu Naalakkersuisoqarfiit pineqartut kalerrinneqarput - uanga Naalakkersuisutut kalerrippakka, susoqanngilaq. Decemberi juullilinnguallartoq 5 mio.kr.-inik Ilinniartitaanermut Naalakkersuiso­qarfik qinnuteqaratannguarpoq. Tamakkua akuerineqarsinnaajunnaareersut.

 

Naalakkersuisut inatsisit malillugit atuisimanerit - inatsisit malillugit sulisariaqarmata, sippuisima­nerit maani inatsisissami massakkut saqqummiunneqartut junimili ilisimaneqareersimasut ilaasimasariaqaraluarmata ujartuivugut.

 

Naggataatigullu ajuusaarutigigaluarpara tupinnaqaaq Inatsisartut Siulittaasuata amerlanerusut isumaasa, tassa naalakkersuisooqatigiit ... ataatsimiititaliaanut saqquumisarnerit tuppallersaasiullu­git Naalakkersuisut matoqqarpasissumik ingerlatsinerat isumaqarpugut uagut demokratimik toqqammaveqarluni ingerlatsiniarnermut naleqqutinngitsoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Qaminneranut peqqutaavoq Inatsisartut Siulittaasuat malittarisassagut malillugit taamatut pineqartussaanngimmat, taamaattumik ataqqivassi neriuppungalu uanga ataqqineqarnanga, pisussaaffigali malillugu taamaaliorama - qujanaq.

Tulliulluni oqaaseqassaaq

 

Simon Olsen, Siumut.

Per Berthelsenip siullermeerinninnermut tunngatillugu Siumut oqaaseqaataanut pikkunaaginninnera imminik tupinnartoqanngilaq, kisianni Per Berthelsenip akuersilluni oqaaseqarnera Siumumiit soorunami iluarisimaaqaarput.

 

Oqaluuserisassamut tunngatillugu oqaluuserisassarpiamut tunngatillugu Siumut saattukujuumik manngertumik ilassutitut aningaasaliissutinut siunnersuut oqaaseqarfigivaa. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq

 

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Tassa kissaammertoqartarpoq maanngaannit oqaluttoqartillugu aamma malugaara Naalakkersuisut Siulittaasuata kissaammingaatsiarluni oqaaseqarfigigaanga. Taanna imminik ajunngilaq. Una nuanaarutigivara Naalakkersuisut inatsisitigut toqqammavii uagullu Inatsisartuni Ilaasortat toqqammaviginiakkagut taakkuummata - assigiipput, assigiilluinnaqqeqqeqqeqqeqqissaarput. Taava paatsuungasimassaagut akunnitsinni qanoq taakkua atortinneqartariaqarnersut.

 

Uagut taanna saqqummiunneqartoq kalaallisut qallunaatullu sukumiisorujussuarmik atuarlugu eqqartungaatsiarlugulu, ataatsimiissutigalugulu saqqummiussassagut qanoq imaqarnissaat aalajangersaavigivarput. Aamma oqaatigeqqissavara budgetlov malillugu soqutiginartorujussuarmik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq pisussaaffeqarlunilu pisinnaatitaaffeqarmat, tassa ilisimane­qartutuut ukiup ingerlanerani immikkut ittunik aningaasaliisoqassatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq qinnuteqaateqarfigineqartarpoq. Aamma ilisimaneqarpoq ataatsimiititaliap taassumap suleriaaserilluinnarmagu ilaatigut piumasaqaatitalinnik akuersisarluni.

 

Taava ujartorpara aamma oqaluuserisassamut tunngalluinnarluinnarluinnaqqissaarpoq - ujartorakku una, ilinniartut ilaquttatik qimaannarlugit maannartartut marloriarlutik tikeraarsinnaanerannut akuersinerminut atatillugu ataatsimiititaliaq piumasaqaateqarsimammat aningaasaliissutaareersut iluanni taakku akilerneqartassasut. Tassa pissusissamisut sulineq, taamaattumik pasinarsaarisoqas­sanngilaq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata tungaaninngaanniit uagut piumasaarsorluta sulisugut, taamungaannaq - taamungaannaq. Piffissalerneqartarput minutsit qassit oqalussinnaati­taasugut. Taassumap iluani oqalunniarsarisarpugut aamma pineqartut qimannaveersaarniarsarisar­pagut, pisussaaffigigatsigu aamma Naalakkersuisut sulinerat nakkutigissallugu, tassa Inatsisartuni ilaasortatut suliassatta ilaat, suleriaasitsinni allaqqavoq erseqqissorujussuarmik, taanna tunngaviga­lugu aamma sulivugut. Malittarisassat, maleruagassat, inatsisit allallu tunngavigalugit suliniarnit­sinni uparuarneqassagutta ila aamma tupinnaqaaq, tupinnartorujussuuvoq. Aamma uteqqissavara uagut ilimagisimagaluarparput siorna 2001-ip ingerlanerani aningaasaliissutaareersut iluanni sulisoqarsinnaajunnaartoq paasineqarmat, taava TB-ikut iluarsiinissamik suliniartoqarsimassasoq. Tassa TB-ip isumavia taannaavoq, taamaattumik ujartuinerput ataatsimilluunniit tupigineqartaria­qarsorinngilarput.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Asii Chmenitz Narup qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Naalakkersuisut Siulittaasuata appisaluuppaatigut, atuagassagut atuartaqqullugit. Ila taamak Inatsisartuni Ilaasortaalluni tatigineqanngitsigaluni Naalakkersuisut Siulittaasuaninngaanniit aamma attortiallannarpoq, allaanngilagut Inatsisartuni suliassagut suliakkiunneqartartut atuanngilluinnarlu­git asuli maani ikaaqutaaginnarluta issiasugut - taamaattoqanngilaq. Isumaqarpunga oqaatsit taakkua utertinneqartariaqartut Naalakkersuisut Siulittaasuanut, tassami suliakkiissutigineqartut uatsinnut sapinngisarput tamaat naapertorlugu suliariniartarpagut aammalu soorunami atuagassagut atuartarpagut. Atuagassallu ilaanni imatut allaqqasoqarpoq taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata neriuppunga atuarsimassagaa, tassa Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut Inatsisaanni ' 27-mi ilaatigut imannak allaqqasoqarpoq:

 

AAningaasaliissutini inatsisitigut pisussaaffigisani aningaasartuuteqarnerussutit, aningaasartuutikin­nerussutilluunniit aatsaat nutaamik inatsisiliortoqarnerani, inatsimmilluunniit allannguisoqarnerani pissuteqaraangamik aningaasaliissutillu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataat­simiititaliaaniit akuerineqarsimagaangata ilassutit aningaasaliissutissatut siunnersuummut ilanngunneqartassapput@.

 

Tamakkuukua ilaatigut atuarsimagatsigit uparuaasugut, aamma ilaatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasuata soorlu oqalunnermi ilaatigut oqaatigereeraa, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut sippuissutit anngunneqarsimanngitsut, tassa taakku uparuartukkat pingaarnis­saat maannakkut eqqartukkagut, taakku pillugit uparuartuivugut.

 

Allaat ilaatigut taamatut uparuartuinitsinnut oqarpugut: Ila Inatsisartut akuerisaat malillugit Naalakkersuisut iliuuseqarsimanngillat.

 

Taakkua neriuppunga tusarneqassasut, tassami tusarsinnaasunik siutilik kinaluunniit tusartarpoq. Taanna neriuutigissavarput tusarneqartoq.

 

Annerusumik oqaaseqanngikkaluarlunga tassa taakkuninnga eqqaasitsissutigerusuppara taamatut atuartanngitsutut allaat malinnaanngitsutulluunniit naqissuserneqarnerput Inatsisartuni Ilaasortaasu­gut akuersaarneqarsinnaanngimmat. Ilami Naalakkersuisut Siulittaasuata akisussaaffiinut ilaapput, immikkoortortaqarfinni Naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani sippuisoqalerpat tikini nappassallugu oqassalluni, ukua ajorput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnutiginiarsigit, taannaana ilaatigut pisimanngimmat maani oqallinnermi tikkuartorigut tamakku ajortut iluarsineqartariaqartul­lu. Qujanaq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa Naalakkersuisut maani atorfeqarput - soorumi Naalakkersuisoqarfimminnut nakkutiginnittussaallutik, aammalu uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit Naalakkersuisuutitaqartigi­galuaruttaluunniit suleriaaserput imaappoq, sutigut tamatigut uparuartugassat nipangiinnarata uparuartortarlugit. Aamma ukiuni kingullerni Naalakkersuisuutitaqarnitsinni ersarissumik oqariartuuteqartarsimavugut tamatumani.

 

Periarfissat atorlugit aap ingerlasoqarsimappat, taanna pissusissamisoorpoq, kisianni eqqunngitsu­mik ingerlasoqarimappat aamma uparuagassaavoq. Taamaattumik inatsisit malillugit sulinissaq maani annerpaamik Inatsisartuni uagut suliassaraarput, Naalakkersuisuugutta, Inatsisartuugutta­luunniit. Nalunngilarput aamma Nunatta Karsia nakkutiginerlunneqarpat qanoq kinguneqartartoq, aamma Naalakkersuisooqataanitsinni aamma taamaattoqarnikuuvoq. Taamaattumik eqqarsarluar­nikkut maani Inatsisartuni sulisariaqarnerput pisariaqarpoq, aammalu Inuit Ataqatigiinni uagut nipangerunnanngilagut qanorluunniit naalakkersuisooqataagutta, naalakkersuisooqataanngikkutta­luunniit uparuagassaqarutta.

 

Aamma taanna sulinitsinnut peqqissaartumik sulisarnitsinni ilisarnaatigaarput, taamaattumik nipangersarneqassanngilagut maani qanorluunniit oqarniartigigaluarutta. Atuarsimanngitsutut nalilersorneqarpugut allaat, suliassagut peqqissaarluta suliarisimagatsigit uparuagassat uparuartor­pagut, aammalu taamaattuassaagut aamma siunissami. Taamaattumik maani suliami pissusissami­soorpoq oqariartuutitta anninneri ammalu ilusilersorneri qanoq. Nipangersimaannarutta pissutsit aaqqinnavianngillat, tamannalu Inuit Ataqatigiinni aamma uagut suleriaaseraarput. Qujanaq.