Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 40-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat, pingasunngorneq 17. april 2002

 

 

Immikkortoq 40

 

 

Immiaaqqanut imeruersaatinullu qillertuusat atorneqartalernissaasa akuersissutigineqarnis­saat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Otto Steenholdt)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Lars Karl Jensen.

 

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Tassa siunnersuutigisimavara immiaaqqat imeruersaatillu kulsyremik akullit puui pillugit nalunaarutip atuuttup Kalaallit Nunaanni tamarmi immiaaqqat imeruersaatillu qillertuusanik pooqarlutik tuniarneqarsinnaalersillugit, taamalu qillertuusat tamakku kalaallit utertitsisarnermik periusaannut ilaatinneqalersillugit Naalakkersuisut allanngortitseqqullugit peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuuteqarsimallunga.

 

Immaqa maani ilaasortat ilaasortaqatikka oqarfigisinnaavakka isumaqatilluinnarlugit naak uannut oqaaseqanngikkaluartut suli, tassa tunngavilersuut naatsuunngitsoq maani tunngavilersuutigisima­sara atuarneqarluni tamarmi, soorunami taamaattussaammat, taakku tunngavilesuutit tamarmik aturluareersimassagaat, taamaattumik tunngavilersuut taanna takisooq maanngaanniit tamakkerlugu atuassanngilara naatsunnguilli uku oqaatigiumallugit, tassa malittarisassat atuuttut naapertorlugit, tassa immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit puui pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat immiaaqqat imeruersaatilu taamaallaat puiaasanik utertittakkanik puullit tuniniaqqu­saapput. Teknikkikkulli aningaasatigullu naleqquttumik tunumi avannaanilu igalaaminernik puulinnik utertitsisarnermut ilaatilernissaat periarfissaqanngippat Naalakkersuisut akuersissutigisin­naavaat immiaaqqat imeruersaatillu qillertuusanik pooqartillugit tuniniarneqarsinnaanissaat.

Tunumi avannaanili immiaaqqat imeeruersaatillu qillertuusanik poorlugit tuniniarneqartarnerini ilisimasakka naapertorlugit misilittakkat ajunngitsuupput pitsaanngequtituaraalli qillertuusat puuisa utertitsisarnermik aaqqiissuussinermut ilaatinneqannginnerat.

 

Tassa siunnesruutigaara utertitsisarnermik nalunaarut imatut allanngortinneqassaoq Kalaallit Nunaat tamarmi puiaasanut taamatullu qillertuusanik puulinnik utertitsisarnermik periutsimut ikaarsaartinneqarluni aaqqiivigineqassasoq.

 

Tassani eqqartukkakka annerusumik uterfigisariaqanngilakka ataasiinarli aamma oqaatigissllugu uanga paaserusutama ilagimmassuk maani immiorfiutitta, taama oqaraanni ajunnginerussaaq, utertitsivigisartakkatta errorsisarnera saliisarnera uagut nalusatsinnik, taanna imaaratarsinnaammat aamma toqunartunik akoorutinik imaannaanngitsumik saliinermini atugaqartartoq, uagut maani tusarsimanngisaannakkatsinnik, taanna aamma assut soqutigissavara Naalakkersuisunit paasiniarne­qassappat, ernummananngitsumik taamatut saliisarneq sulliviup taassumap ingeralnneraa.

 

Tassa taamatut naatsunnguamik oqaatigaara nalunnginnakku maani ilaasortat tunngavilersuut ersarissoq atuarluarerlugu oqaasissatik aaqqissuussimassagaat.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Inatsisartut tamakkununnga tunngasut kingullermik oqallisigimmatigilli Naalakkersuisut maleruagassanik nutaanik siunnersuusiorput Nunatsinni puiaasanik utertitsisarfiunngitsuni qillertuusanik utertitsisoqartalernissaa siunertaralugu. Nalunaarut ukioq manna aggustip aallaqqaa­taaniit atuutilissaoq naatsorsuutigineqarpoq. Naalakkersuisut taamaalillutik avannaani tunumilu qillertuusat imaqanngitsut qimaannakkat ajornartorsiutaanerisa aaqqiiviginissaannut inatsisitigut tunngavissiissapput.

 

Kitaani maannakkutut puiaasanik utertitsisalernermut avatangiisitta illersorneqarnissaat aalajangii­suulluni tunngavigineqarpiartup ilagaat, tassami puiaasat qillertuusalllu ataasiaannarlugit atortakkat siusinnerusukkut mingutsitsitisuullutik annetuumik ajornartorsiutaasimammata taamaammat maannammut immiaaqqanut imeruaersaatinullu kulsyremik akulinnut puiaasanik utertitsisarneq iluatsissimasutut oqaatigineqartariaqarpoq, tassami puiaasat igalaanernit plastikillu utertinneqartar­tut tunisanit procentingorlugit annertoorujussuummata.

 

Taamaammat kitaani periaatsit allat atorlugit utertitsoqartalissagaluarpat tamatuma innarlerneqann­ginnissaa pingaaruteqarpoq, peqatigitillugulu pingaaruteqarpoq assigiinngiiaartumik amerlavallaa­nik utertitseriaaseqalinnginnissarput. Taamaaliussagaluaruttami utertinneqartartut ikiliartulersin­naammata niuertullu pisariaqanngitsumik persaqqusersorneqalerlutik kiisalu usinut suliassanullu aningaasrtuutit amerleriarsinnaallutik naggataatigut atuisununut akiligassanngorlugit tutsinneqartus­sat.

 

Taamaammat atuisunut tunngatillugu naalakkesuiunikkut anguniakkat inuiaqatigiillu aningaasaqar­nerat qissimigaartariaqarpagut kiisalu minnerunngitsumik avatangiisinut tunngatillugu avatangiisi­nullu aningaasartuutaasartunut kingunerisassat paaniarneqartariaqarlutik suli aamma allanik poortuutissanik utertitsisalernissaq aalajangiiffigineqartinnagu.

 

Tupinnanngitsumik piffissap sivikitsup ingerlanerinnaani Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuut suliarisssallugu naammassisinnaasimanngilaat. Naalakkersuisuni isumaqarpugut qillertuusat taamaattut utertinneqartalerpata amerlanerpaartaat utertineqartassut apeqqutaassallunili qanoq ilillugu taamatut nutaamik periaaseqalernissaq aaqqissuunneqarsinnaassanersoq.

 

Puigorneqassanngilaq periaatsit allat atorlugit utertitseriaaseqalissagaanngi nutaanik atortussarsinis­samut aningaasaliisoqartariaqassammat pigineqareersullu nalikillilerneqartariaqassallutik. Tassunga atatillugu avannaani tunumili qillertuusanik utertitsisalernissaq periaatsimik taamaattumik kitaani atuilernikkut avatangiisinut tunngatillugu aningaasaqarnikkut kingunerissaanut nalilersuinermut tunngaviiliisuussaaq, peqatigitillugulu imaalluarsinnaavoq poortuutissanik allanik utertitsisarnerit siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigallugu tunisassasiat ilaanut atorneqalersinnaasoq. Assersuuti­galugu Naalakkersuisut maluginiarpaat akunnittarfiutillit immiaaqqanik maqittakkanik atuilernissa­minnut ujartuinerat. Apeqqut taanna soorunalimi avatangiisinut tunngatillugu nalilersuinermut eqqarsaasersuutinullu ilanngunneqartariaqarpoq.

 

Soorlu siunnrsuuteqartut oqaaatigigaa maannakkut kitaani puiaasanik utertitsisarneq Nuuk Imeq A/S-ip pilersinneqarneranut isumaqatigiissutinullu tamatumunnga tunuliaqutaasunut atassuteqartoq, tassami maannakku puiaasanik utertittakkanik atuineq isumaqatigiissummi tungavigineqartunut ilaammat.

 

Ilisimaneqartutut Nuuk Imeq A/S kitaani immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyrimik akulimmik  kisermaassisussaatitaanersoq pillugu suliaq Nunatta Eqqartuussiviani suliarineqarmat. Suliaq taanna suli aalajangiiffigineqanngikkallartillugu immiaaqqat sodavandillu qillertuusarmiunngorlugit puuisa utertinneqartalernissaannut ikaarsaariartoqarnissaanut atatillugu pisiassat assigiinngitsut amerleriarsinnaanerannut periarfissat siunnersuuteqartumit oqaatigineqartut pillugit Naalakkersui­sut oqaa­seqarsinnaanngikkallarput.

 

Siuliini oqaatigineqartut tunngavigalugit Naalakkersuisut pitsaanerpaatippaat maannakkumuugal­lartoq aalajangiiffigisassatut siunnersuut manna akuerineqsasanngitsoq, tassami allaaserineqartutut nalorninartoqarmat pingaartumik allatut utertitsisalernerit eqqunneqassappata avatangiisinut tunngassuteqartut kiisalu maannakkut niuernermut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit.

 

Taamaammat Naalakkersuisut maannakumuugallartoq aalajangiiffigisassatut siunnersuut itigartinneqassasoq inassutigaat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suliaq Inatsisartunut ingerlateqqippara.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siunnersuutigineqartoq Siumumit imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutaa  aammattaarlu nassuiaatigeqqissaagai  misissuattaarlugillu oqaluuserereerneranni Isumaqarpugut oqaatigineqartut aammattaaq malunnaateqarluartumik paasisassarsiorluareernikkut siunnersuusiarineqarsimasoq.

 

Siumumi Naalakkersuisut assigiinngitsunik patsisilersuuteqarlutik aamma soorlu ilaatigut akunnittarfiutillit maqittakkanik atuilernissaminnut ujartuinerat taamatuttaarli Nuuk Imermut tunngatillugu suliamik ingerlasoqarneranik nassuiaataat tunngavigalugit itigartitsinissamik inassuteqarallarnerat isumaqatigaarput.

 

Lars Karl Jensen, aqutsisoq , Siumut.

Taavalu Jakop Sivertsen Atassutip oqaaseqartua

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq, siunnersuummik saqqummiussaqartup isummersuutaat tunngavilersuutaallu paasilluaralu­arlugit ullumikkut imeruersaatit puukuinik utertitsisarnermik aaqqissussisimaneq pitsaasutut pinngortitallu eqqiluissuutinniarneranik assut iluaqutaasoq paasilluarlugu utertitsisarnermi atortut nutaanik taarsersorneqarnissaannik siunnersuutip kinguneqartussaanera aallaavigigaanni tamanna namminersorlutik innutissarsiuteqartunut aamma aningaasanik naleqartussaammat siunnersuut maannakkuugallartoq Atassummit akuersaarnartinngilarput.

 

Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqarnerminnut imeruersaatit puukuinik utertitsisarfiunngit­suni imeruersaatit puukuinik qillertuusanik tassalu Tasiilap, Illoqqortoormiit kiisalu Qanaap kommuniani utertitsisalernissap 1997-miilli Iatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsenip saqqummius­saata ukioq manna augustip  aallaqqaataanit piviusunngortinniarneqalernera Atassummit assut qujarullugu tigugatsigu.

 

Matumuuna oqaatigaarput illoqarfinni siuliini oqaatigineqartuni imeruersaatit puukui pinngortita­mut illoqarfiillu akornanni takussunarsaataasarnerat kiisami qaangerniarneqalernerat alloriarnertut annertuutut oqaatsigisariaqarmat Atassummit utertitsisalernissap sunniutissaat pissangalluta malinnaaffigissagatsigut matumuuna oqaatigaarput.

 

Otto Steenholdtip siunnersuutaa Atassummit nalilersorluarsimavarput pingaartumik siunissaq ungasinnerusoq tamatumani eqqarsaatigalugu, ullumikkut nunatta kitaani imeruersaatit puukuini utertitsisarnermi periarfissarititaasut atortullu nalilersuinermi tunngavigilluinnarpagut. Aaqqissuus­sinerlu maannakkuugallartoq pitsaasutut nalilerlutigu, aamma siunnersuut maannakkut akuerineqas­sagaluarpat Nuuk Imermi atortut nutartertariaqalernerannik kinguneqarsinnaanera ilanngullugu nalilersorsimavarput. Atortullu nutarterneqassappata tamanna aamma suliffeqarfimmut aningaasa­nik naleqartussaasoq naatsorsuutigisariaqarmat, maannakkut imeruersaatinik utertitsisarnermi aaqqissuussineq eqqarsaatigissagaanni puiaasaaqqat utertinneqartartut namminersortunut inituneri peqqutigalugit inissani assut ajornartorsiutigineqartartut nalunngilagut.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut siunissaq eqqarsaatigalugu siunnersuut imaliinnarlugu tunuartinneqarsinnaanngitsoq. Atassummi ilisimaaraarput maannakkut Nuuk Imeq kisermaassilluni imeruersaatinik nioqquteqarsinnaaneranik apeqqut suliarineqartoq.Kiisalu 2009-mi kisermassisus­saanerup atorunnaarsinneqarsinnaanissaa eqqarsaatigalugu puiaasaaqqat utertinneqartarnerannut assartorneqartarnerannullu aningaasartuutaasartut eqqarsaatigalugit qillertuusat atorlugit imeruer­saatinik nunatsinni tamarmi nioqquteqartoqalissagaluarpat, aningaasartuutinut utertitsisarnermillu atortussat ilaanngullugit maannangaaq periarfissaasinnaasunik misissuisoqalereernissaa Atassum­mit Naalakkersuisunut piumasaraarput pilersaarusiorluarneq eqqortumik aningaasaliisarnermut allajangiisuulluinnartartoq nalunnginnatsigu.

 

Siunnersuut saqqummiunneqartoq soqutiginarmat ikaarsaariarnissamut tunngasut maannangaaq misissorluarneqarlutik aallartinneqarnissaat Naalakkersuisunut piumasaraarput.

 

Taamatut Atassummit oqaaseqarluta siunnersuut maannakkuugallartoq akuersaanngilarput Naalakkersuisullu akissuteqaataat tusaatissatut tigullugit, qujanaq.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Tullinnguuppoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartussaat Maliinanguaq Markussen Mølgaard takanna.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard , Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, ullumikkut puiaasanik utertitsisarneq nunatsinni sungiunneqarsimasoq ingerlalluartorlu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigigaluaraat siunissami Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdtip  siunnersuutaa isumatusaarnerusoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarfigaarput.

 

Tassami ullumikkut puiaasat atortakkagut sumiiffinni arlalippassuarni inissamik annertuumik tigusisartut ilisivagut. Allaallu nunaqarfinni illoqarfinnilu quersuarni inissat nioqqutissanut atorluarnerusinnaagaluartut taamaalillutik tigusinnaasaraat, aammattaaq taamatut puiaasanik utertitsisarnikkut assartuinermi umiarsuartigut inissamik annertuumik tigusisarput. Qularnanngitsu­mik aningaasatigut naleqaqisumik.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut siunissami nunatta erngata minguilluinnartup suli annertuneru­sumik atorluarneqarnissaa eqqarsaatigalugu nunatsinni nammineq imeruersaasiorsinnaanerit aqqutissiuunneqartariaqalersut. Ilumoorsinnaanngilarmi imermik taama annertutigisumik pigisaqarluta sodavandinik, immiaaqqanik assigisaannillu nammineq nioqqutissiorsinnaannginner­put, imminut pilersorneq annertusassagutsigu.

Tamannalu oqaasiinnassanngippat, pisariaqarpoq pigisatta atorluarnerunissaanik periarfissat tamaasa ammatillugit misissorluarnissaat. Tassami maanna imeq imeruersaatini atorneqartartoq imerinngilarput. Aningaasarpassuillu atorlugit atlantikoq atorlugu assartorneqartarluni.

 

Tassunga atatillu Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut apererusuppagut Danmarkimi immiorfissuit kattuffiisa nunatsinni kisermaassillutik nioqqutissiorsinnaanerat qanoq sivisutigisumik atuutissaner­soq isumaqatigiissutaasimanersoq.

 

Inuit Ataqatigiinnimi isumaqarpugut nunatsinni nammineq pilersornerussagutta kisermaassilluni nioqquteqarsinnaaneq atorunnaarsinneqartariaqartoq. Taamaalilluni nioqqutissiassanik nutaanik pilersitsisinnaaneq ammaanneqassammat. Assersuutigalugulu avataaniit imeruersaasiornermi atortussatut tikisittakkatta saniatigut nunatta paarnaasa kuannerillu ineriartortillugit imeruersaatiti­gut atorluarneqarsinnaaneruneri aamma ammaanneqassammata, taamaalillunilu avammut nittarsaattarnitsinni takornarianullu sassaalliutigisinnaasagut uagutsinneersut annertusissallutik.

 

Siunnersuuteqartutut siunissami qillertuusat nunatsinni atorneqalissagaluarpata utertitseriaaserlu maanna atuuttoq atorlugu qillertuusat inikkitsunnguanngorlugit naqinneqartaleraluarpata tamanna siunissaq eqqarsaatigalugu isumatusaarnerusoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Puiaasat maanna atorneqartartut nunatsinni sanaajuneq ajorput. Siunissamili qillertuusanik atuineq eqqunneqassagaluarpat nunatsinni qillertuusiorfimmik pilersitsisinnaaneq periarfissiuunneqartaria­qartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarfigaarput. Taamaalillunilu suliffissat aamma pilersinneqarsin­naallutik, nunatsinni niuernikkut pisariillisaanissat aningaasartuutikillisaanissarlu eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut siunnersuuteqartup oqariartuutaa misissorlusarlugulu nalilersorluartariaqartoq.

 

Tammaattumik Inuit Ataqatigiinniit siunnersuuteqartoq tapersersorlugu siunnersuutip matuma aappassaaniinnginnerani inuussutissarsiornermut ataatsimiitilatiamut ingerlanneqarnissaa kaammattuutigaarput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Taava Kattusseqatigiit oqaaseqartuanut ingerlaqqissaagut, Loritha Hendriksen tullinnguuppoq, takanna

 

Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq, Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdtip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit ima oqaaseqafigissavarput. Tassalu immiaaqqat imeruersaatillu qillertuusanik poortorlugit Kalaallit Nunaanni tuniniarneqarsinnaalernissaannik ammaassinissamut siunnersuummi ujartugaa saqqummiussaalu paasinarluaraluartoq taamaattoq ullumikkut pissutsit atuuttut eqqarsaatigalugit atuutilersinnaanerata pilersinneqarnissaanut siunnersuummut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut suli ullutsinni pissutsit atuuttut eqqarsaatigalugit piffissanngorsimanngitsoq oqaatigerusukatsigu.

 

Aammattaaq manna iluatsillugu oqaatigerusupparput Inatsisartuni kingullermik oqallinnitsinni angusaasimasoq iluarisimaaratsigu. Tassalu illoqarfinni isorliunerusuni imeruersaatinik qillertuusa­nik nioqquteqarsinnaanermik aammalu puukunik utertitsisinnaaneq piviusunngortussanngormat.

 

Maannalu iluatsillugu oqaatigerusupparput tassuuna alloriartoqarmat iluaqutaasinnaasumik siunissami atorneqarsinnaasumik, minnerunngitsumillu isorliunerusuni najugaqartunut annertuumik iluaqutaasussaasoq naatsorsuutigisinnaavarput nioqqutissat toqqorsiviinik eqqarsaatigalugit.

 

Aammattaaq Kattusseqatigiinniit erseqqissarusupparput kitaani ullumikkut puiaasaaqqanik nioqquteqarneq utertitsisarnerlu pissusissamisut ingerlammat ullumikkummi puiaassaaqqanik utertitsisarneq amerlanertigut eqaatsumik periuseqarluni ingerlanneqarmat sungiunneqariartorluni­lu.

Aammattaaq maluginiarsimavarput illoqarfinni anginerusuni puiaasaaqqanik utertitsisarneq maskinanik pisiniarfinnik piginnittut ikkussuisimanerisigut tamanna atorneqalersimasoq. Tamannalu periaaseq pitsaasutut ullutsinnut naleqqussakkatut aaqqiineq iluarisimaarlugu oqaatigerusupparput.

 

Tamakku tamaasa nalilersoreerlugit Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut akissuteqaataat iluarisimaarparput, tassalu maannakkuugallartoq siunnersuutip itigartinneqarnissaa taaseqataaffigis­savarput.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit akissuteqaat tapersersorparput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Lorithamut qujanaq, oqaaseqartussaq tulleq qaqitinnagu, tassa paasiniaaffigilaarakku assigiinngitsu­nik taaguineq nuanninngimmat massakkuminngaanniit Attaviitsumik taasalissavarput Per Berthelsen, tullinnguupputit takanna.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq, tamannalu akueraara pisortatigoortumik atsiornerit akuerineqarnissaata tungaanut, qujanaq tamannalu ulluni tulliuttuni pissaaq.

 

Hr. Otto Steenholdtip immiaaqqanut  imeruersaatinullu qillertuusat puussatut atorneqalernissaat pillugu siunnersuutaanut qisuariaateqarninni ippassaani 2002-mi aningaasaqarnikkut imaluunniit aningaasaqarniarnikkut  ingerlatsineq pillugu nassuiaammut atatillugu oqallinnermi oqatigisakka uterfigilaassavakka. Tassani utertaqattaarpara oqarneq, suut tamarmik ataqatigiittariaqartut. Aammalu ilikkartariaqaripput tutsuviginartumik sangujoraarunnaarluta piffissaq ungasinnerusoq isigalugu pilersaarusiortarnissaq.

 

Tamakumi pisariaqarluinnartuummata nunatsinni ilaatigut avataanit aningaasalersueqataarumassu­seq ikiorsiullugu aningaasaqarniarnikkut ilorraap tungaanut sanguterisinnaassagutta, siunnersuum­mimi saaffigineqartoq tassaavoq nunatsinni suliffeqarfingaatsiarsuaq annertuumik avataanit aningaasaleeqataaffigineqarluni immiaaqqat imeruersaatillu iluini pisortanik isumaqatigiissuteqar­nikkut piffissami aaliangigaasumi kisermaassinermik tunngaviligaasumik mianerineqarluni ingerlasussanngortitaanikuusoq.

 

Ullumikkullu inuiaqatigiinnut ukiumut milliardip kuartianik kaaviiaartitseqataanermigut nunatsinni aningaasaqarniarnitsinnut mikinngitsumik ilapertuutaasoq, siunnersuuteqartoq ilumoorpoq qillertuusat assigiinngitsutigut pitsaaquteqarsinnaanerannik taakkartuigami. Kisiannili isumaqar­punga aamma uani pissusissamisoortoq ataqqqisariaqartumik isumaqatigiissuteqarnikkut ingerlanerup taanerata avataatigut erseqqissassallugu ullumikkut puiaasanik atuineq sullunanngil­luinnartumik ingerlammat, puiaasammi pineqartut nunatsinni atorneqarnissamut piukkunnarsagaal­lutik immikkut ninngusuumik sanaajupput. Taamallu ilisumik ullumikkut puiaasat kaaviiaartitaasut iluini 98,5 %-tit atoqqinneqarsinnaasunngorlugit, utertinneqartarput allatut taallugu puiaasat 100-jut nunatsinni kaaviaartinneqaraangata taava agguaqatigiissillugu ataaseq affarlu taamaallaat arlaatigut annaaneqarlutilluunniik tammartarput aserorlutik imaluunniik arlaannut qimanneqarlutik.

 

Qularaara qillertuusat atorneqaleraluarpataluunniik kisitsisip taassuma qaffassinnaanissaa, aammalu tassani taanngitsoortaariaqanngilaq allannguinerup malitsigissammagu sulisunik ikilisaanissaq kaaviaartitallu iluini aningaasanik nunatsinnit annissuilernissaq.

 

Qillertuusammi nammineq sanasinnaannginnatsigit taava tamaasa avataanit pisiaralugit tikisittaria­qalissavagut. Maannatullu puiaasatut atueqqittarnikkut sipaarutaasut taamaalilluta annaassaallugit. Qillertuusallu ima akisutigipput qularnanngitsumik tamakkuninnga atuilertoqassagaluarpat nutaamik nalilersortariaqalissalluni, nunatsinni immiaaqqanik maqitsiviup imeruersaasiorfiullu ingerlaannarnissaa imminut akilersinnaassanersoq

 

Taamaammat tunginnit nassuerutigisariaqarpara siunnersuut eqqarsaatigilluagaanngitsutut nalilertariaqarakku. Tamaammallu isumaqarpunga sammivimmi pineqartumi maanna piffissaann­gitsoq allanngortiterinissaq. Tamannami eqqunneqassappat suliffissaarutsitsinerup avataatigut angusassatuaasut tassassassapput allanngortiterinissamut aningaasartuuterpassuit isumaratigiissu­siornermi pisortat tatiginassutsimik apparsarneqarnerat. Taamallu avataanit aningaasaleeqataarusus­suteqartitsiniarluni suliniuteqarnermik sanngiillisaaneq.

 

Tamakkulu inuiaqatigiinni sutigulluunniit siuarsaataasinnaasutut nalilerneqarsinnaagunanngimmata matumuuna nalunaarutigissavara Naalakkersut siunnersuutigineqartumut tunuarsimaarnerat paasillugulu ilalerakku.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Taava siunnersuuteqartoq Otto Steenholdt oqaaserineqartunut akissuteqarniarpoq

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Oqaaseqartut tamaasa immikkortillugit akissuteqarfigissanngilakka. Kisiannili Naalakkersuisuutita­qartut partiit oqaasii tassaanerupput massakkuugallartoq taanna akuersaarneqassanngikkallartoq. Tassami una siunissamut siunnersuutaammat, naapikkumaakkatsinnut siunissami taanna siunnersuutaavoq, tassa pipallagaanngitsumik massakuminngaanniilli eqqarsaatigisariaqaleratsigu pissutsit nunatsinniittut, assersuutigiinnarusussavara massakkut timmisartumut ilaasut Kangerlussu­armi immiaararsisinnaasarmata qillertuusanik puulinnik tamarmik pisinnaatitaapput. Taakkulu poorneqarsimapput qillertuusanik, nunatsinnut tamarmut siaruaanneqartarput utertinneqartussaann­gillat, singartitserneqartarneri aamma pilersaarusiorneqanngillat. Aperisariaqassaaq: ASumummita pisarpat@?

 

Naatsorsuutigaara uani oqaatiginiarlugu tassaannguatsiarpoq anorlileraangat sumi tamaani teqqattartut. Taavalu aamma avatangiisinut illersuiumalluni oqaluttaraanni tamakkua qanoq ililluni katersorneqarsinnaasariaqarnerat aamma siunissami eqqarsaatigisariaqarluinnarpoq.

 

Ersarippoq puiaasat imaarnikorparujussuit sumi tamaani ungaluliorlugit illersortariaqartarmata, aammami nunatsinni ilikkajaqigatta tamakkua ilersorniaasaagaat tilleriarlugit tuneqqinneri aamma akeqartarmata tamakkuninnga tuniniaasut aningaasaajaatigisaqaat paarsiniaasaarneq, oqaluttut ersarissumik ilaata oqaatigaa taakkua niuertut oqilisaanneqarluartussaassagaluartut taamaaliornik­kut,

 

Danmarkip puiaasanik peqarnissani illersorluataartukasiugaluaraa taamaattoq tassa paasinarpoq aamma Danmark nakkaannartariaqassasoq qillertuusanik puullit siunissami siunerfigineqarmata, nunarput kisimi puiaasanik taamaattunik atuissanerpa ? tassaqa, kiisalu aamma paasilluarpara tassa Nuuk Imermut tunngasoq tassa kisermaassilluni maani niuernera nunatsinni unammilleqatigiinnis­samut akerliusoq eqqartuussisutigoormat taakkualu aamma taanna ingerlatillugu mianersortariaqar­nermik oqarnerat ilumoornerassavara.

 

Tassa uanga aamma oqaatigerusuppara uanga siunnersuutigisara manna Inatsisartunit inaarutaasu­mik isummerfigineqalersinnagu apeqqut taanna soorunami sukumiinerusumik misissoqqissaarne­qartariaqassasoq, oqaluttut taanna aamma uteqattaarpaat tassalu paasivara eqqarsaat tamanna aamma qujanartumik IA-minngaanniit ersarissumik taperserneqartoq, ataatsimiititaliami oqalliseri­neqartussanngortoq.

 

Kisianni attaviittoqatima oqaasia nuannarivallaanngilara eqqarsaatigilluagaanngitsutut taanna siunnersuutaasimasoq, naamik nunatsinni pisut kisiisa pinnagit avatitsinniittut tamaasa isigimallugit siunissami eqqiluisaarnissaq, aamma qimmeqarfinni pissusiusartut uanga tikillugit takusarsimasak­ka tamaasa eqqarsaatigalugit isumaqarluinnarama nunatsinni taakku imigassanut immiaaqqanul­luunniit imaluunnit imeruersaatinut puut puujusimasut mingutsitsisuunatik qimuttunut ulorianara­tik, tamarmik katersorneqartariaqartut taavalu pisisut utertillugit tamakkua  akissarsissutigisassa­gaat.

 

Immikkuualuttut amerlasoorujussuit maanna eqaannarpagut taamaattumik qujassutigissavara oqaatigissallugu eqqarsaassutissiissut taanna qularnanngilaq kingullermik maani saqqummiunne­qanngitsoq naatsorsuutigilluinnarpara siunissami aamma uagut allatut ajornartumik immaqa qillertuusanik poortuineq singartiterineq inikitsoralaannguanngorlugillu aatsitsivinnut tamakku­nunnga ingerlanneqartalernissaat siunitsinniittoq, tassami Danmarkimi allaat taamaattussanngor­mat, singartillugit inikitsoralaannguanngorlugit utertinneqassapput, aatsinneqassapput atoqqinne­qarlutillu mingutsitsinatik.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Taavalu Naalakkersuisunut ilaasortaq, tassalu Peqqinnissamut, Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Edvard Geisler akissuteqassaaq

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut

Naalakkersuisut akissuteqaataat amerlanerussuteqarluartunik akuersaarneqartoq nuannaarutigaara, tassa akissuteqaat issorissumut tuppoq naasutut issorissumut tuppoq. Ingerlateqqittariaqakanillu arlalinnik tassunakkut aamma tikkuussilluni.

 

Siumukkut, Atassutillu aamma oqaaseqaataat tassuunakkut oqariartuuteqarput, ingammik Atassut erseqqissaavoq tamanna sukumiisumik misissortariaqartoq. Aamma tamatuma sukumiisumik misissuiffigineqarnissaa naammassiumaarparput.

 

Kiisalu aamma nunatta pissarititaanik atorluaanissamut tunngassuteqartut Inuit Ataqatigiinninn­gaanniit uparuartorneqartut aamma soqutiginaateqarput. Misissuinermi tamakkuttaaq aamma qimerluussallugit.

 

 Kiisalu Attaviitsup Per Berthelsenip oqaaserisaa aamma assigiinngitsut misissuinermi ilaasariaqas­sapput. Ilaatigut oqarmat qillertuusanik atuineq qillertuusaliornerlu akikitsuinnaanngimmat, tassaniittut assigiinngitsut misissuinermi tunngavilersuutigineqaarumaarput. Soorlu siunnersuute­qartoq oqartoq, itigartivinneqanngilaq taanna siunnersuut, kisiaanili isumatusaarluni peqqissaarullu­gu suliarineqarnissaa taanna pisariaqarpoq. Pipallataanngitsumik suliaqarnissaq tassuunakkut pingaaruteqarmat aamma avatangiisitsinnut  mingutitsinnginnissa  erseqqimmat taamaattumik tamatuma naammassiniarnissaa aamma uagut isumagissavarput.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga akissuteqaaterput ilassilluarneqarmat Naalakkersuisut sinnerlugit qujavunga.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Taava tullinnguutissaaq Attaviitsoq Per Berthelsen, taava taanna pereerpat Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat saniatigut oqaaseqarniaq tullinnguutissaaq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq, aallarniutigalugu oqaaseqarpunga suut tamarmik ataqatigiittariaqartut. Taamaattumik attaviitsoqatima uparuaanera, aamma uani ilumoortutut nassuerutigisariaqarpara. Tassami oqaaseqarninni siusissukkut isummersuutaani iluatinnaateqartoqarnera nassuerutigaara kingornati­gullu oqaaseq atugara inummut oqaatsinik malussarissumut oqaatsinillu ilisimaarinnilluartumut ippinnartuussaaq tamanna nakkaannassutigilluinnarpara.

 

Matumuunalu utertillugu,  tassa oqarnera @eqqarsaatigilluagaanngitsoq @. Tassami ataqatigiinngilaq taamatut naggasiinera oqaatsima aallarniutai taakkua eqqarsaatigigutsigit.

taamaattumik oqaannarlanga Naalakkersuisup oqaatigisaa isumaqatigaara, isumatuumik pipallanna­ni misissuilluarluni ingerlanissaq uani inassutigisariaqartoq, oqaaseq atugara utertippara.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata saniatigut oqaaseqarniarluni nappaavoq Josef Motzfeldt.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Oqaluuserisaq soqutiginartoq aaammalu eqqarsaatinik assigiinngitsunik pilersitsisariaqartutut isiginiqartoq Inuit Ataqatigiininngaanniit misissoqqinniarneqarmat aammalu peqqissaartumik pilersaarusiorneqarniarmat taanna tusaatsissatut tiguarput taamaattumik misissuinissani nunatta niuernermigut eqqusukkat nunanullu allanut nioqqutit @Handelsbalance@-mik taaneqartoq immiaaqqap kontainerersuarnut ikilluni imerujussuaq nunatsinnut ikaassorneqartoq 74 mill. literinik missaanik annertussuseqartoq. Qanoq sunniuteqarnersoq aningaasaqarnitsinnut ilanngullu­gu misissorneqartariaqarpoq.

 

Aamma Royal Artic Line aningaasartuutikillisaanermini imarpikkut ikaarussuinermini paajanik ikaassuineq 12,7 mill kr.nik naleqartoq soorunami iluanaarutigisarpaa, sinerissamullu puiaasaaqqa­nik  Nuuk Imeq-minngaanniit assartuineq ukiumut 37,8 mill kr missaanik naleqarpoq, affai taakkua tassaasimassapput puiaasaaqqat imaqanngitsut Nuummut oqquteqqinneri tassa 17 mill missaanni aningaasartuutigisarsimasagut, ilaatigut oqartoqarpoq, imaluunniit umiarsuarneq atuinermi eqqarsaatigalugu qularnanngilaq RAL-p  umiarsuarnut atuineranut immaqa umiarsuarmik ataatsimik ukiumut naleqarpoq,  imaassinnaavoq umiarsuaq taanna atorfissaqanngikkaluartoq imermik, immiaararruusanik taakkuninnga kontainerersuarnut ikillugit ikaassuinermi atorneqarpoq ullumikkut.

 

Taavalu oqaatigineqartut ilagivaat oqallinnermi puiaasat Nuuk Imerup atigaai nunatsinnut naleqqussagaasut, Nuuk Imeq pilersinneqarmaat taamanikkut eqqaamaneqassooq Danmarkimi immiorfissuit, De Forenede Bryggerier@ piumasaqarmata puiaasaaqqamik allamik asseqanngitsu­mik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni kisermaassillutik ingerlatsinissartik qulakkeerneqarniassam­mat,

 

Nunatta aningaasaqarneranut sunniutaa siunnersuuteqartup siunnersuutaata nalilersorneranut tamakku ilanngunneqartariaqarput, Nuuk Imeq suliffingaatsiarsuuvoq, aap, kisianni nunatsinni suliffiit akisunerpaartaraat, ilaatigut immiaaqqat oqaatigineqartarput iminngorlugit imarpikkut ikaaruttanngikkaluaraanni ullumikkut immiaaqqat tuniniarnerini 2 kr missaaneroqqooqaaq akikinnerusinnaagaluartut, tamakku tamarmik nunatsinni  aningaasat pisissutaasinnaneranut nalilersuinermi ilaatinneqassasut Inuit Ataqatigiinninngaanniit naatsorsuutigaarput misissueqqinnis­sami.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Allamik nappaasoqanngilaq, tassa uani Naalakkersuisut aamma oqariartuutigivaat Nuuk Imeq-mut tunngasoq suliassaq ingerlasoq aamma misissuiffigineqarmat, taamaattumillu aamma uani ilisimatitsissutigissavara amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut inassuteqaataat isumaqatigimmas­suk, taamaalilluni suliassaq ukiamut aappassaaneerneqalerpat taakkua Naalakkersuisut misissorsi­masaat ilanngullugit saqqummiunneqarumaarput. Taamaalilluta ullumikkut, utoqqatserpunga  oqaaseqartussaq kingulleq nappaasoq puigullatsialeraluarakku, tassalu Jakop Sivertsen, Atassut oqaaseqartua, taanna kingulliulluni nappaavoq. takanna

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanq, tassaana partiit ilaasa ataatsimiititaliamut aappassaaneerneqannginnerani ingerlanneqarnis­saanut oqaasia taperserusuatsigu. Tassami apeqqut soqutiginarmat pingaartumik ineriartorneq ullumikkut eqqarsaatigissagaanni ullormiit ullormut imaassinnaammat aamma Nuuk Imeq  tunisassiornermini allanngortitsisoq. Ilaatigut oqaatigaarput suliaq ingerlanneqarpoq, ullumikkut naleqquttuusorineqanngimmat piffimmi ataatsimi assartuinerujussuit piffiit ilaannut ingerlanneqar­toq ilumut Nuup kisimi ingerlatissaneraa. Taamaattumik ullumikkut killiffipput eqqarsaatigissa­gaanni aammalu avalliunerusuni qillertuusanik utertitsisarnissaq aallartinneqartussaq oqaatigineqar­toq eqqarsaatigigaanni taava aamma periarfissap taassuma qanoq sunniuteqarnera malinnaaffigine­qartariaqarmat taamaattumik siunnersuut maannakkuugallartoq tapersinngikkaluarlugu ataatsimiiti­taliami maani oqaatigineqartut qulaarlugit misissorneqarnissaat aamma uagut suleqataaffigissavar­put, qujanaq

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut.

Tassa ukiamut aappassaaneerneqannginnerani misissugassat Naalakkersuisut misissorsimasaat aamma tulluassaaq inuutissarsiornermut ataatsimiititaliamut ingerlatissallugit.

 

Taamaalillugu imm. 40 oqaluuserinera naammassivoq. Ullumikkut naammassiaarpugut. Tassa aamma patsisaasut ilagivaat oqaluuserisassaq ataaseq kukunersiuinermi ataatsimiitilaliap suleriaasianut tunngasoq oqaluuserisassaraluarput peernikuugatsigu. Kisianni taanna ajuusaarutis­saagunanngilaq.