Oqaluuserisassani immikkoortoq 49-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq
pingajuat, marlunngorneq aprilip 30-at 2002, nal. 17:00
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Lars-Karl Jensen, Siumut.
Taamatut siunnersuuteqarnera tunngaveqarpoq ukiuni arlaqalersuni akileraarutitigut akiligassallit ikiliartunngitsut ikilisarneqarnissaat suliuniutigalugu Inatsisartutigoortumik aqqutissiuisoqartariaqalermat.
Maannakkut innuttaasut akileraarutitigut akiligassaannik akiliisitsiniarnermi aqqutissaavoq suliffeqarfiit piumaffigineqartarlutik akiligassallit aningaasarsiaanniit ilanngaassisoqarnissaanik.
Taamaakkaluartoq
maannakkut malunnarpoq innuttaasut akileraarutitigut akiligassaat
ikiliartunngitsut sulisitsisut ilaasa akileraarutissanik unerartitseriarlutik
uani sulisut akileraarutissaat pivakka. Piffissaanerani ilaannakuusumik
akiliisarnerat pissutigineqarullugu. Ullumikkut pisortanut akiligassaagaluit kinguartinneqartarnerat
periarfissaavoq. Ukiulli tamaasa nutaamik ilaartortuartillugit pisortanut
akiitsut ikiliartoratik ilaatigut ilaqqiinnarneqartarnerat akiligassat
amerlatsikkaluttuinnarnerannik kinguneqartarpoq.
Akiitsut ikilisarniarlugit
periarfissat nunatsinni atulerneqanngitsoq savalimmiormiut atulereerpaat.
Tassalu akiligassallit aningaaserivik sullissisorisaat aqqutigalugu pisortanit
toqqaannartumik attavigineqarluni akiligassallit akiligassaannik
akilersuisitsisarneq ingerlanneqartarluni.
Tamatuma nunatsinni periarfissatut
atugaalernissaannik aqqutissiuussinissamik periarfissarsiuussisinnaanissamik
Naalakkersuisut peqquneqarnissaat matumuuna oqaluuserisassanngortippara.
Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq,
Atassut.
Qujanaq. Naalakkersuisut isumaqarput
siunnersuuteqartup siunnersuutaa Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik
inatsisinut naleqqutinngitsoq. Aammalu siunnersuut akileraarutinut akiitsunik
akiliisitsiniartarnermi maleruagassanik atuuttunik paatsuuinermik
tunngaveqartoq.
Pigisat qularnaveeqqutissanngorlugit
arsaarinnittarneq matumani aamma inuit aningaaserivinni uninngasuutaat
qularnaveequtissanngorlugit arsaarinnittarneq kiisalu aningaasarsianik
unerartitsisarneq pillugit maleruagassat Kalaallit Nunaanni
eqqartuussisarnermik inatsimmik aalajangersagaapput. Inatsimmullu tassunga
akisussaanneq folketingimiippoq.
Taamaattumillu Inatsisartut
akileraarutinut akiitsunik akiliisitsiniartarnissamut maleruagassanik
aningaasarsianik akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaani
akiliisitsiniartarnermut maleruagassanut Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik
inatsimmiittunut akerliusunik atuutitsilersinnaanngillat.
Akiliisitsiniartartoq Kalaallit
Nunaanni eqqartussisarnermik inatsit aqqutigalugu ullumikkut periarfissaqarpoq
inuup akileraarutinut akiitsullip aningaaserivimmi uninngasuutaanik tamanik
qularnaveeqqutissatut arsaarinninnissamut taamaattorli napaniutissatut
pisariaqartitat minnerpaaffissaat ataqqillugu.
Savalimmiuni aaqqissuussineq
siunnersuuteqartup innersuussutigisaa akileraarutinut akiitsunik akiliisitsiniartarnermut
attuumassuteqanngilaq. Siunertaraluguli sulisuusup aningaasarsiaanik
tunniussinermut ilutigitillugu akileraarutinik A-nik akileraartarnermi
oqartussaasunut akiliuteqartarnerup aningaaserivimmik isumagineqarnissaa.
Sulisitsisup aningaaserivimmi
kontoani aningaasaatai naammassimanngikkaangata sulisuusup aningaasarsiassaasa
ilaannaat tunniunneqartarput. Taamatuttaarlu akileraarutit akileraartarnermik
oqartussaasunut akilerneqartut aningaasarsiassat ilaannaanut tunniunneqartunut
tunngasuusarlutik. Tassa imaappoq aaqqissuussineq akiligassanik
isumaginninnissamik aaqqissuussineruvoq. Akiliisitsiniarnermik
aaqqissuussinerunani.
Savalimmiuni aaqqissuussineq
Kalaallit Nunaanni atulersissallugu naleqquttuunersoq siusinerusukkut
nalilersorneqarnikuuvoq. Ilaatigut IT-p tungaatigut attaveqaatit nunap aammalu
aningaaseriveqarnerup tungaatigut pissutsit pissutigalugit aaqqissuussineq
nunatsinni atorneqarsinnaanngitsutut nalilerneqarpoq.
Taamak naliliineq Naalakkersuisut
suli isumaqatigineqarpoq.
Akileraarutinut akitsuut ukiuni
arlaqalersuni ikiliartunngitsutut isikkoqarnerannik siunnersuuteqartup isumaa
Naalakkersuisut isumaqatiginngilaat. Taamaattumillu akileraartarnermik
pisortaqarfik suliakkesimallugu ukiuni kingullerni tallimani akerleraarutinut
akitsuutit kisitsisinngorlugit naatsoqqissaaqqullugit. Taannalu
naammassineqaruni akileraarutinut akitsuutinullu ataatsimiititaliamut
nassiunneqassaaq.
Aammattaaq akileraartarnermut
pisortaqarfimmit oqaatigineqarpoq sulisitsisut sulisorisamik akileraarutinut
akiitsuinik unerartitsinissamik allakkatigut peqquneqarlutik akileraartarnermi
oqartussanut ingerlatitseqqiineq ajortut aningaasanngorlugillu
naatsorneqarsinnaanngitsut.
Akiliisitsiniartarneq pillugu
Naalakkersuisut pingaarnertut anguniagaraat pisortat innuttaasunit
suliffeqarfinnillu pisassaasa akilersinniarneqarnissaannut maleruagassat
pitsaasuunissaat pisortanullu akiitsoqartoqalernissaanut
pinaveersimatitsinissaq.
Akiitsut ataasiakkaaginnaat
akilersinniarneqartarnissaanut immikkut maleruagassiornikkut tamanna
anguneqarsinnaanngilaq. Misilittakkammi tamarluinnarmik takutittareerpaat
akiitsut aalajangersimasuinnaat isiginiarneqaleraangata taakku ikilisartut
aammali tamatuma kingunerisaraa akiitsut allat amerliartulersarnerat.
Naalakkersuisut isumaqarput
akiliisitsiniartarneq pillugu Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik
inatsisini maleruagassat pisortanut akiitsunik akiliisitsiniartarneq
akiitsoqalinnginnissarlu pillugu Inatsisartut inatsisaani maleruagassani
kiisalu akiliisitsiniartarneq pillugu immikkut inatsisini maleruagassanik
ilallugit tassaasut pisortanut akiitsunik akiliisitsiniartarnermi tunngavissat
pitsaasut.
Akiliisitsiniarnerulli
pitsaasuunissaannut pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq tassaavoq kommunini
akiliisitsiniartarfiit sulisunik naammattunik piginnaasalinnik
inuttaqartinneqarnissaat.
Akiliisitsiniartarnermi
maleruassanik atuuttunik allanngortitsinissaq Naalakkersuisut pilersaarutiginngilaat
taamaattumillu siunnersuut tapersersinnaanagu. Qujanaq.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Aningaasaqarnermi naalakkersuisoq
qutsavigaarput. Taava maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu
oqaaseqartuinut nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Tommy Marĝ Siumut.
Tommy Marĝ, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq.
Inatsisartuni ilaasortap Lars-Karl
Jensenip Siumut siunnersuutaa oqaluuserilluareerlugu nalilersorluariarlugulu
Siumumiit imaattumik imalimmik oqaaseqarfigissavarput.
Siunnersuuteqartup akileraarutinut
akiligassallit ikilisarnissaat siunertaralugu Inatsisartutigoortumik
aqqutissiuuneqarnissaa pillugu. Tassanilu kaammatuutigalugu Savalimmiuni
periuusaalersimasoq tassalu aningaaseriviit aqqutigalugit akiligassallit ikilisarneqarsinnaanerannik
inatsisitigut aqqutissiussisimaneq.
Naalakkersuisup siunnersuuteqartumut
akissuteqaataat Siumumiit paasilluarparput. Inatsisitigut periarfissat
killeqarmata aammalu taamatut akiitsut ataasiakkaat pillugit
inatsisiliorfiginissaat innersuukkumanngikkaat. Misilittakkat aallaavigalugit
akiitsut allat qaffartarmata. Tassani akiligassat allat kisiisa
aallunneqalersarmata.
Naalakkersuisup Siumumiit
isumaqatigaagut akiliisitsiniartarnermi tunngavissat pitsaasuusut
oqaatigimmassuk. Akiliisitsiniartarnerullu pitsaasuunissaanut
pinngitsoorneqarsinnaangitsoq tassaasoq kommunit akiliisitsiniartarfii
sulisunik naammattunik piginaasalinnik inuttaqartinneqarnissaat.
Akiliisitsiniartarnermi
maleruagassat atuuttunik allanngortitsinissaq Naalakkersuisut pilersaarutiginngikkaluaraat
Inatsisartuni ilaasortap Lars-Karl Jensenip tikkuagaa Siumumiit
malersoqqittariaqartutut isumaqarfigaarput.
Pisortanut akiligassat aningaasat
amerlaqisut ilisimaneqarput. Tamanna kommunini aamma Namminersornerullutik Oqartussani
takuneqarsinnaavoq.
Akilersuinissamulli iliuusissat suli
naammattumik angusaqarfiusimanngillat, naak tamatumani sulissuteqarnerit
nukittorsarneqaraluartut.
Siumumiit paasilluarparput
inatsisitigut aporfissat taagorneqarmata aammalu inatsisit pineqartut
allannguuteqarsinaaneri folketing-imi Inatsisartunilu suliarineqartut
eqqarsaatigalugit. Tamanna piffissami annertuumik tigusisinnaasoq.
Taamaattumik Siumumiit
kissaatigissavarput ukiut tallimat kingulliit akileraarutinut akiligassat
allanngorarnerini pillugit Akileraartarnermut Pisortaqarfiup takussutissamik
naatsorsuusiaata akileraartarnermut akitsuusiisarnermillu ataatsimiititaliami
ukiamut 2002-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni suliarineqarnissaa.
Tamatuma suliarineqarnerani
akileraarutinut akiligassat ikilisarneqarnissaat siunertaralugu
suliniuteqartoqarnissaa nalilersorneqassasoq.
Imaluunniit inatsisinik
allannguisoqarsinnaanera nalilersorlugu aammalu akiligassanik akilersitsisuisinnaanermi
allaffissornikkut ingerlatsineq qanoq pitsanngorneqarsinnaanersoq
nalilersorlugu.
Siumumiit taamatut oqaaseqarluta
siunnersuutip matuma aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut inatsisit
atortinneqarnerannut ataatsimiititaliami nalilersuiffigineqaqqaarnissaa
kaammattuutigissavarput.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Tommy Marĝ qutsavigaarput.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Siverthsen, Atassut.
Jakob Siverthsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq. Aningaaseriviit
aqqutigalugit akileraarutinut akitsuunik akiliisarnissaq pillugu aalajangiiffigisaasutut
siunnersuut Lars-Karl Jensenip saqqummiussaa Atassummiit imatut
oqaaseqarfigissavarput.
Siunnersuummik saqqummiussaqartup
akileraarusinut akiligassat aningaasiviit aqqutigalugit akiligassalinnik
akiliisitsiniartarnissaasa periarfissiunneqarnissaat ujartorpaa.
Siunnersuuteqartup akileraarutinut
akiligassat ullumikkornit sukkanerusumik akiliraasuarneqartarnissaannik
ujartuinera Atassummiit paasilluarparput.
Kommuninut akiligassat suulluunniit
akileraasuarneqartaraluarpata kommunit aningaasaqarnerat malunnavissumik
ikorfartorneqassagaluartoq nalunnginnatsigut.
Taamaakkaluartoq Naalakkersuisup
siunnersuuteqartumut akissuteqarnermini oqaatigisaat soorlu Kalaallit Nunaanni
eqqartuussisarnermik inatsisit tunngavigalugit akiligassanik
akiliisitsiniartarnermi periarfissaritsitaasut atoneqartarnerat
saneqqukkuminaatsoq erseqqissaatigalugu.
Tassalu inuit akiligassaqartut
tamarmik ulluinnarni inuuniutissaqartinnissaat eqqaamallugit ataqqillugillu
akiliisitsiniartarneq ingerlanneqartarmat.
Atassummiit isumaqarpugut ullukkut
inuit pisortanut akiligassallit isumaqatigiissuteqarfiginerisigut
naaffeqartumik akiliisitsiniartarnerit ingerlanneqartaraluartut ullumimut
pisortanut akiligassat akilinngitsoorneqartartut suli amerlavallaartut. Naak
akiliitsiniartarnermi periuutsit sulisunillu pikkorissaasarnerit
ingerlanneqartaraluarput periarfissat atortorissaarutillu nutaat ullutsinni atugaalersimasut
periarfissarititaat nalilersoqqissaaneqaqqittariaqartut.
Ullumikkummi atortorissaarutit ima
pitsanngortigisimapput illuinnannguaniit Internet atorlugu silarsuaq tamaat
attaveqarfigineqarsinnaanngorsimalluni. Taamaammat siunnersuuteqartup nunatsinni
akiliisitsiniartarnerup pitsaanerulersinneqarnissaannik ujartuinera Atassummiit
pissusissamisoortutut isigaarput.
Siunissami akiligassanik
akiliisitsiniartarnerup pitsanngorsartuarneqarnissaa atortorissaarutit
ineriartortinneqarnerannut peqatigitillugit Naalakkersuisunit
eqqumaffigineqarnissaata Atassummiit kissaatigaarput.
Pingaartumik siunnersuuteqartup
akileraaruteqartunut akiligassanik akiliisitsiniartarnermi ajornartorsiutit
ujartugaat matumani eqqarsaatigalugit.
Taamatut Atassummiit siunnersuut
oqaaseqarfigaarput. Naalakkersuisullu akissuteqaataat akuersaarpagut. Ukiamullu
siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut ataatsimiititaliami
sammeqqissaarneqarnissaa innersuussutigaarput. Qujanaq.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Jakob Siverthsen qutsavigaarput.
Tulliulluni oqaaseqasssaaq Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Inuit Ataqatigiinniit
akileraarutinik akiliisussaanerup pissusissamisoortumik ingerlanneqartuarnissaa
tapersersortuassavarput. Tassami innuttaasut akileraarutitigut
akiliutigisartagaat ulluinnarni ingerlanneqartussanut
akilersuutigisussaagatsigit.
Ullumikkut innuttaasut ataasiakkaat
akileraarutitigut akiligassallit aningaasarsiassaminnik
ilanngaaffigineqartarput taamaasillutillu inuuiaqatigiinnut
akilersueqataasussaanerminnik tassuungaarlutik ingerlatsisarlutik.
Suliffeqarfiit namminersortut
suugaluarunilluunniit inuuiaqatigiinnut akisussaaqataallutik akilersuisussaatitaasut
akileraarutissaminnik uninngatitsigallartarnissaannut inatsisitigut sukateriffigimmeqqammerpagut.
Inuit Ataqatigiinniillu
naatsorsuutigivarput tamanna aqqutigalugu suliffeqarfiit nunami suliffeqarfiugunik
aalisariutaagunilluunniit inuuiaqatigiinnut akisussaassuseqartumik
akileraartarnermikkut pissusissamisoortumik ingerlatseqataalerumaartut.
Taamatut oqaaseqarluta
Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugu
siunnersuut Inuit Ataqatigiinninngaanniit itigartipparput.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Olga Poulsen qutsavigaarput.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.
Aningaaseriviit sulisitsisutulli
akileraarutit akiitsunik unerartitsissutaalernissaat siunertaralugu
Naalakkersuisut akileraartarnermi inatsimmik allanngueqquneqarnissaannik
Inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl Jensenip aaliangiiffigisassatut
siunnersuutaata siullermeerneqarnera Kattusseqatigiinniit imaattumik
oqaaseqaateqarfigissavarput.
Inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl
Jensenip siunnersuutaata tunngavia tassa akileraarutitigut akiligassallit
ikiliartortinnissaat anguniarlugu akiitsunik akilersuisitsisarnermi
periusissanik ujartuinera Kattusseqatigiinniit paasilluarparput, kisianni
aningaaseriviit sulisitsisutulli akileraarutitigut akiitsunik
unerartitsisinnaanngorlugit peqquneqarsinnaanerat Kattusseqatigiinniit
eqqarsarnartoqartillugulu apeeqquserparput.
Tassami akiitsunik akiliisitsiniartarneq pillugu eqqartuussisarnermi inatsisip kapital-iata 7-at naapertorlugu siunnersuuteqartup siunnersuutaa ullumikkut nunatsinni periarfissaanngimmat. Taamaaliortoqassagaluarpallu eqqartuussisarnermi inatsit pillugu allanngortinneqaqqaartariaqassammat. Tamannalu aatsaat danskit Folketingianni pisinnaavoq.
Taamaammat Naalakkersuisut siunnersuuteqartup siunnersuutaannut tunngatillugu tunngavilersuutaat aamma paasilluarpagut, kisiannili Kattuseqatigiinniit pakassutigaarput Naalakkersuisut akiliisitsiniartarnermi maleruagassanik allanngortitsiniarneq anguniarlugu suliniuteqarnissaminnut kajumissuseqannginnerat.
Tassa naluneqanngimmat pisortanut akiligassarpassuit aamma akileraarutinuinnaanngitsoq kisiannili aamma allanut pisortaqarfinnut akiligassat akiliisitsiniartarnikkut inatsisitigut pitsaanerusumik sulisunut periarfissiinikkut suliassat amerlanerusut naammassineqartarsinnaanerat periarfissaqalernerulissagaluarmat. Qularnanngitsumillu aamma akiligassatoqanngortut ilaat akilersinneqarsinnaanatik uninngassutigineqaannartut taamaaliornikkut isumakkeerneqarsinnaanerat pitsaanerusumik periarfissaqalersinneqalissagaluarmat.
Kattusseqatigiinniimmi qularutiginngilarput akiliisitsiniartarnermik suliaqartut inatsisitigut sakkussanik ullumikkut periarfissaareersut saniatigut pitsaanerusunik periarfissinneqaraluarunik eqaannerusumik sullitaminnut pitsaanerusumik naammassisaqarsinnaanerat anguneqarsinnaagaluarmat.
Taamaammat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput pisortanut akiligassat amerligaluttuinnannginnissaat anguniarlugu eqqartuussisarnermi inatsisikkut imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat pisinnaatitaaffiisa oqartussaaffiisalu iluanni akiligassanik isumakkeerinnissinnaanermut akiligassanilluunniit akilersueriaatsinut tunngassutigut ajornartorsiutinut aaqqiissutaasinnaasunik periarfissarsiuussisoqartariaqaraluartoq isumaqarpugut.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut taamannak oqaaseqarfigaarput.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Taava tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Lars- Karl Jensen.
Lars-Karl Jensen, Siumut.
Qujanaq. Immaqa apereqqaasinnaagaluarpunga oqallisissagutsigut kina paatsuuinersoq paasiniarlugu aamma oqallissinnaagaluaratta.
Tassa ilisimaarilluarpara Kalaallit Nunaannut inatsisit ilaat folketing-ip suliassarigai. Soorlu aamma uani akileraartarnermut inatsit akiliisitsiniartarnermut inatsit tassani pineqartoq.
Pisortanut akiliisitsiniartarneq akiitsoqalernerullu pinaveersaartissinnaanerat taakkua immikkoortikkutsigit. Inatsisartut uagut nammineq Inatsisartut inatsisaattut malillugu pisussaaffigaarput Namminersornerullutik oqartussat taakkua pillugit nalunaarutinik suliaqartussaammata. Soorlumi aamma kingullermi 1996-imi majip aappaani maani inimi eqqartorsimasatsinni aamma taama ittumik pilersitsinikuusugut. Tassa pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinniarneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsiseqarpugut.
Uani Folketingip suliassaa akiliisitsiniartarnermut tunngasoq soorunami iluarsisariaqassappat Inatsisartutigoortumik oqariartuuteqarnitsigut aamma Naalakkersuisunut suliakkiutigalugu folketing-imut apissinneqarsinnaasoq qularinngilara.
Naalakkersuisut akissuteqaatigisaat ataatsimut isigalugu oqaatigissavara iluarisimaarakkut. Tassa Naalakkersuisut akissuteqaatiminni oqarmata ukiuni kingullerni 5-ni akileraarutinut akiitsut kisitsisinngorlugit naatsorsueqqissaarnissaq suliakkiutigisimallugu. Tamanna nammasseriarpat akileraartarnermut akitsuutinullu ataatsimiititalimut aamma saqqummiunneqartussaasoq oqaatigineqarluni.
Siunnersuuteqarninni akiligassaqalersimaneq pillugu pigisanik qularnaveqqusiisarneq arsaarinnittarneq aningaasanillu uninngasuutinik qularnaveequtissanngortitsisarneq qiteritinngilara. Nalunnginnakku kommunini akiliisitsiniartarnermi suliaqartut inatsisit peqqussusiallu sulinerminni najoqqutassat malillugit suleriaaseqarlutik suiaqartut.
Siunnersuutimma qiterisaa uterfigissagukku tassani pivakka sulisitsisut nunami suliffiuteqarunik imaluunniit aalisariutinik piginnittuugunik sulisumik tassa inuttamik akileraarutissaannik pisussaaffeqarnerat. Taanna malillugu maannakkumut aaqqissuussineqarpoq nunatsinni qaammatit tamaasa sulisoqarneq pillugu najukkami kommunimut immersugassamik immersuisoqartarluni. Taakkulu qaammatikkaartumik nassiunneqartarput, kisianni aamma pisinnaatitaapput sulisumik akileraarutissaannik akiliinissamut kinguartitsigallarnissamik ukiup naanissaannut. Taassumallu nassatarisarpaa allaat martsip naaneranut akiligassaat sulisumik skat-eerutissaat akileraarutissaat tigummisarmatigit.
Immaqalu uani akiitsoqalersarnermi aamma patsisaasa ilaat nunatsinni tusarnartuugunanngilaq kommunit akornanni. Tassa piffissaatillugu kinguartitsisinnarlutik taava akiliiffissaq nalleraangat oqaatigisinnaavara isaasalerlugu oqaatigissagaanni ASulisumik inuttamik aalisariuutaasimaguni inuttamik akileraarutissannguakkului allamut atoreersimallugit taava qinnuteqaqqittarsimapput suli kinguartitsigallarnissamik@. Soorunami akileraarutinut kommunimi akileraaruserisunut aammalu akiliisitsiniartartunut suliaqutissanngorujussuartarpoq taamalillugillu aamma akiligassat ikiliartuutiginngisaanik qaleriiaartumik akiligassaqalertoqalertarluni.
Soorunami tamanna nassatarissavaa akiliisitsiniarnikkut pigisanillu arsaarinnikkut imaluunniit pigisanik qularnaveequsiinikkut suliassat aallartinnerat.
Oqaluuserisassanngortitara una tunngavissarsiorniarlugu kisitsisinnguanngorlugu piniarnikuuvaat. Kisitsisinik taaguinngikkaluarlunga takussutissaqarpoq 1985-imiit 1990-ip tungaanut akileraarutini akiligassat sinneruttut kalitaqarput aningaasanik mikinngitsunik. Taamatuttaaq 1990-imiit 1995 ilanngullugu.
Taava akiitsoqalersitsinaveersaanermut pisortanut akiitsut pinaveersaartinniarneranut Inatsisartut inatsiliaata 1996-imiit takussutissaavoq tassani tamakkunuuna inuuiaqatigiit sukannersumik piumaffigineqarnertik malillugit ingerlalersimasut, kisianni taamaakkaluartoq suli takussutissaqarluni aamma immaqa ulorianartoq uani inissisimasinnaallusi soorunami namminneq akisussaaffigisarpaat, kisianni nunap karsianut tuttussaagaluit annaaneqartartut eqqarsaatigigaanni isumaqarpunga pitsaanerusumik suleriaaseqarsinnaasugut.
Paasivara aningaaseriviit atorlugit akiliisitsiniarsinnaaneq uani aamma paatsuuallanneqarsimasoq. Tassa sulisitsisoq aningaasanik ilisippat sulisumi imaluunniit aalisariutaasimassaguni inuttami akiligassaqarpata akileraarummi qaammammi tassani. Soormi kommunip akiliisitsiniartuata attavigiinnarsinnaassanngilaa taavalu ingerlaannartumik taakku akigassat tuffissaannut tutsillugit akileraarutaasussaammata.
Uani ataasiakkaat oqaaseqaataat ussernartorsiornaraluartoq oqaaseqarfigilaassallugit allamut sanguniannginnama uani siunnersuutigisara takusinnaavara Siumup Atassutillu pingaartikkaat ataatsimiititaliami susassaqartumi suliarineqarnissaa. Taavalu aamma Naalakkersuisut isumalluarfigivakka uani oqarmata ukiuni kingullerni tallimani akileraarutitigut akilinngitsuukkanik qulajaasitsinissaminnik aammalu taakku neriuppunga ilanngullugu ukiuni siuliini nunarpummi tamakkerlugu akiligassarpassuaqarmat assigiinngitsunik. Akiligassaalersimasut susassaqartunut qulajaaffigineqarumaartut isumakkeerfigissagutsigit aamma isumakkeerfigisariaqartut suliasserissagatsigit. Qujanaq.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Taavalu oqaaseqaqqissaaq Naalakkersuisuni ilaasortaq Augusta Salling.
Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. Uangattaaq Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataannik oqaatsitsinnut tunngatillugu partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaataannut qujarusuppunga. Aammalu Naalakkersuisut oqaaseqaataat taperserluarneqartoq malugisinnaagakku taamaattumik nuannaarutigaara. Taavalu oqaaseqartut assigiinngitsut ilaatigut oqaaseqarfigilaarusuppakka imaluunniit oqaaseqaataat uparuaassuteqarfigilaarusuppakka.
Tassa ilaatigut Tommy Marĝ Siumuminngaanniit pisortanut akiligassat qaffakkiartuinnartarnerannut tassani pitsaanerusumik iliuuseqartarnissaq taanna anguniarlugu qanoq iliuuseqarnissaq ujartorpaa.
Oqartariaqarpugut akiliisitsiniartartutut kommunini assigiinngitsuni akiliisitsiniartartut periarfissaqarput pitsassuarnik atorneqarluarunik pitsaaneruviarfissaqanngitsunik. Taamatut oqartariaqarpugut.
Tassami imaappoq akiliisitsiniartartut imannak piginnaatitsissummik annertutigisumik pigisaqarput soorlu aamma saqqummiussatsinni oqaatigigipput. Akiitsoqartoq pigisaqarsimappat aningaasanik uninngasuuteqarsimappat taakkua arsaarinnissutigineqarsinnaapput akitsuinut matussutissatut. Taamaallaat isumagineqartussaalluni inuuniarnermini ingerlariaqqinnissaminnut ajornartorsiunnginnissaa taanna qularnaarlugu. Sinneri tamaasa arsaarinnissutigineqarsinaapput.
Taava imaappoq pitsaaneriviarfissaqanngilaq taanna akiliisitsiniartarnermut inatsit periarfissani annertoorujussuarnik periarfissaqartitsivoq. Imaaginnarpoq kommunit akiliisitsiniartartuisa piginnaatitaaffitsik nammattumik atorunikku taava ajunngitsunik periarfissaqarput. Apeqqutaalluarunarlunili kommunini atorfeqartitat aammalu piffissaq periarfissagisaat aammalu pikkorissaasarnerit. Taakku tassunatigut qularnanngilaq pitsanngorsaanissaq periarfissaasariaqarsinnaasoq, kisianni oqaatigisariaqarpara ullumikkut Akileraartarnermut Pisortaqarfik suleqatigalugu kommunit assigiinngitsut aamma akiliissitsiniartartunit pikkorissaasarnerat ingerlanneqarmat, aamma iluatsittumik.
Taamaattumillu aamma akiitsut ikiliartulernikuunerat malunnartumik massakkut takussutissaqalernikuusoq taanna qujanarluinnartumik oqaatigisariaqarpara.
Kattusseqatigiinninngaanniit pakatsissutigineqarpoq Naalakkersuisut akiliisitsiniartarnermi maleruagassanik allanngortitsiniarneq anguniarlugu suliniuteqarnissamut kajumissuseqanngimmata.
Naalakkersuisut allatut suliniuteqarnissami imaluunniit akiliisitsiniartarnermi periarfissanik allanik siunnersuuteqarnissamut suliniuteqarnissamut piareersimanngilagut pissutigalu isumaqaratta massakkut akiliisitsiniarnermi atuuttut ajunngilluinnartuusut periarfissallu tamarmik tassaneereersut. Atorluarneqarunik ajunngitsumik kinguneqartussaasut.
Taava siunnersuuteqartup tassami oqallisigineqarsinnaavoq kina paatsuualaalaarnersoq. Kisianni oqaatigisariaqarpara siunnersuutip imarisai aallaavigalugit akiitsut pineqarmata. Tassanilu akiitsut tassaasarput akilereerneqarsimasussaagaluarlutik suli akilerneqarsimanngitsut.
Taakkua tuungavigalugit uagut akissuteqaaterput suliaraarput, kisianni aamma paasisinnaavara siunnersuuteqartoq allamut aamma sanguallalaarluni oqaaseqartoq. Tassalu suliffeqarfiit sulisumik akileraarutaat periarfissaqartut uninngasissallugit ukiup ilivitsungajassuaq. Taama periarfissaqartitaanngillat sulisitsisut! Sulisitsisut qaammammi ataatsimik periarfissaqarput. Taasumalu kingorna aamma akileraartarnermut allaffiit assigiinngitsut pisinnaatitaaffeqarput inatsimmi allassimasumik akileeqqusilluni siullermik saaffiginneqqaarnermik tullerisaanni ernialersuillutik aallartissapput aammalu taassumap qaatigut pillaatinik tunniussuilersinnaallutik.
Taamaalillutik akiliisitsiniarneq perrannerujussuarmik ingerlatissinnaassavaat. Tamakkulu atortussat assigiinngitsut atorluarunikkit pinngitsooratik akiitsut suli ullumerninngaanniit ikiliartorneraninngaanniit pitsaanerusumik isumaqarpunga ingerlanneqarsinnaasut.
Una isumaqarpunga siunnersuuteqartup kaputartuukkaa sulisitsisut namminneq ingerlatsinerminni ukiup naanerani akileraarutissatik taakkua ukiup ingerlanerani agguarlugit akilersunngikkaluarlugit taava kinguarsitsisinnaasarmata nalunaaruteqarnissaminnut. Tassalu ukioq sioqqullugu immersuereertarput AUkiumi uani naatsorsuutigaarput imannak isertitaqassalluta@ taavalu taanna tunngavigalugu akilersuinissaannut aaqqissuisoqartarpoq.
Tassalu imaappoq sulisitsisup sulisumi akileraarutai ukiumut tullermut kinguartissinnaanngilai. Taanna naqissuserlugu erseqqissaarusuppara.
Nuannaarutigaara aamma siunnersuuteqartup qujarummagu ataatsimiititaliamut paasissutissat neriorsuutigisagut takkua naatsorsuutigilluinnarpara aamma ataatsimiititaliap suliaqarnissaminut soorunami paasissutissat taakku atorluarlugit aammalu periarfissat akiliisitsiniartarnermut periarfissat misissorluarlugit tassani sulinermini ingeriaqqissasoq. Qujanaq.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Aningaasaqarnermut naalakkersuisumut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars-Karl Jensen.
Lars-Karl Jensen, Siumut.
Tassa oqareernittuut assortuutigisinnaavarput kina paatsoornersoq, kisianni uani akileraaruteqartarnissamut periuutsit aamma taakkua aaliangersagaapput malinnerartarlugillut aamma akiliisitsiniartartunit. Taamaattumik taakku equngassutaannik nassataqartumik qularutissaanngilaq ukiut tamaasa ukiup naanerani aningaasarsianinngaanniit akileraarutissaagaluaannik sulisitsisut tigummiartuugaanni kinguattoortarpoq. Taanna miserratissaagunanngilaq.
Taamaattumik inassutigiinnassavara uani neriorsuutaareersoq tamakkua pillugit misissuinissat sukumiisutut ingerlanneqarnissaat. Taavalu aamma aaqqittarialillit aaqqillugit kiisalu tamakkuninnga kommunini sullissisuusut aamma suli annertunerusumik pikkorissartinneqartarnissaat. Kommunimmi akissaqanngillat aamma ilai amerlasoorparujussuarnik akileraaruseqarfimmi sulisoqassallutik aamma taamaappoq akiliisitsiniartarnermi kommunit tamatta immaqa suliffeqarpugut, kisianni nuna tamakkerlugu aamma suleqatigiiffiusinnaasuni imaluunniit kommunikkaartumi aamma eqqarsaatigis.. suleqatigiiffigisinnaaneri. Qujanaq
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqaassaaq Anthon Frederiksen.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Akileraartarnermut tunngasut siunnersuuteqartup soorunami siunnersuuteqarnermini tunngavigivai. Uagulliuna oqaaseqarnitsinni pisortanut akiligassarpassuit aamma allat kinguaattoorutaasut eqqaasissutigalugit periarfississusiorneqarnissaa manna iluatsillugu ilanngukkipput. Tassami akileraartitsisarnermi akiliisitsiniartartut kommunini atorfillit pisinnaatitaanngillat akiliisitsinissaminnut. Pisinnnatitaaffimmik peqanngillat ernialersuisinnaanermut peqanngillat. Kisianni Akileraartarnermut Pisortaqarfik akileraartarnermut inatsit tunngavigalugu taamaaliorsinnaavoq, kisianni akiliisitsiniartartut taamannak sakkussaqartitaanngillat. Akiliisitsitaasinnaanngillat. Pisortaqarfit taama iliorsinnaavoq.
Akiligassat allat eqqarsaatigalugit soorlu ESU-mut allanullu pisortanut akiligassat peqqussutsit inatsisillu malillugit aamma taama iliorsinnaatigaanngillat.
Ernialiisinnaatitaasutuat tassaapput akileraartarnermi inatsimmik tunngaviliisut taakkua.
Uagununa eqqartoripput ulluinnarni akiliisitsiniartutut sulisut taakkua eqqartuussisarnermik inatsimmik kapitali 7-mi tunngaveqarlutik suliaqartut.
Taakkua naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigivaa: Taakkua inatsisitigut periarfissaat pitsaanerulersinneqarsinnaanngitsut. Ila taamatut eqqarsaraanni taamatut unittoorsimassuugut aamma tassani suliniarnermi pitsaanerulersitsiniarnermi oqalunnermi.
Periarfissat suulluunniit pitsaanerulerfissaqartissinnaaneri suliniutigineqarsinnaasut uagut Kattusseqatigiinniit ilisimavagut. Taamaatumiguna taanna ujartorlugu periarfissiuusseqqugaluartugut. Ulluinnarni akiliisitsiniartartut sulinerminni pitsaanerusunik atugassaqarnissaat aammalu inatsisitigut pitsaanerusumik tunngavissaqartinnissaat ujartorlugu.
Tassami nalunngilarput ulluinnarni akiliisitsiniartartut eqqartuussisutulli inississinnaapput pisinnaatitaaffii annertoreerput, kisianni taamaakkaluartoq suli pitsaanerulersinneqarsinnaapput. Taamaammat saqqummiussaqarnitsinni minissimasarput manna iluatsillugu ilanngukkusuppara tassa aamma kissaatigissagatsigut uumap suliap aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaa massakkut saqqummiunneqartut tamaasa ilanngullugit aamma eqqartorneqaqqinneqassammata.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq.
Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. Annertunerusumik oqaaseqarfigeqqinnagu kisianni una naqissuseqqilaaginnassavara soorunami akileraarutitsigut akiitsunngortut taakkua akileraaruserfimmi suliarineqaqqaassapput, kisianni aamma imannak sivittuuttooraangata taava akiliisitsiniartartunut aamma ingerlatinneqaqqittarput tassuungaatigullu suliassat ingerlaqqikkaangamik taava periarfissat taakkua inatsisigoortut tunngavigalugit aamma pigisanik arsaarinnissuteqarsinnaaneq taakkua matussuserniarlugit ingerlaqqittarput. Taamaattumik inuup inuuniarnermini periarfissai sernigalugit allatigut akiitsuinut matussusissanik tigusisinnaassuteqarneq taanna pisinnaatitaaneq annertoorujussuuvoq. Killissani tikillugu periarfissaqartinneqarput tassani. Tassami soorunami isumaqartoqarsinnaanavianngilaq Antuut naaggaartoraluaruilluunniit inuussutissaminnik peerullugit arsaartorneqarnissaat siunertarineqarnavianngilaq, kisianni taanna avataatigut pissarsiarineqarsinnaasut tamaasa akiitsunut matussutissatut tiguneqarsinnaapput taamatut akiitsut akilerumajunnaaneqarsimappata imaluunniit akilersorniarlugit isumaqatigiissummik atsiortoqarsimasinnaanngippat. Qujanaq.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Sĝrensen, partiimi oqaarseqartup avataatigut.
Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit.
Tassa soorunami una oqallinnermi tunngatillugu naatsorsuutigaarput siulittaasut uuma suliap ingerlatinneqaqqissappat sumut ingerlateqqinneqarnissaa aaliangissagaat. Kisianni Akileraartarnermik ataatsimiititaliami suna suiarineqassanersoq maannakkumut paasinngilara.
Naalakkersuisullu nassuiaatai eqqorluinnartuusoq uppernassaannarsinnaallugu aammalu siunnersuuteqartut taavalu partiit oqaaseqartui ataasiakkaat aamma borgmesteritut inissisimammata akileraartarneq pillugu aammalu akiliisitsisarneq pillugu pikkorissarnissamik kaammattuinnassavakka. Tassami Akileraartarnermut Pisortaqarfimminngaanniit kommunit ataasiakkaanut tikeraartoqartarpoq. Aammali kommunit ataasiakkani akiliisitsiniartarfimmi sulisut aamma ilanngullugit pikkorissarneqartarmata. Taamaattumik aamma kollega-kka kaammattuinnassavakka pikkorissaanermut peqataaqqullugit.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.
Lars Sĝrensen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Ilumut pikkorissaanissaq neqeroorutigineqarpat soorunami peqataarusussuugut, kisianniliuna nammineq akiliisitsiniartartunut sulisimalluni aamma misilittakkat assigiinngitsut takoreersimallugit amigaatigineqartut paasisimallugit ajornartorsiutit imaaliallaannaq qaangerneqarsinnaanngitsut taakku ujartorneqartut maanngaanniit uagut tungitsinniit.
Imaappoq
akiligassallit tamarmik suutaarutiivillutik periarfissaqartuunngillat
kisiannili akiligassallit ilaqarput akiliisinnaagaluarlutik
aningaasaateqaraluarlutik akiliisitsiniartuninngaanniit qimaajuartut.
Tamakkuukua uagut malersorneqarnissaat pigigut. Inuppassuit taamaattut ilisimaneqarput
naluneqaratillu.
Tamaammat pikkorissartitsinissami oqalunneq minnerpaamilluunniit uanga sanninngaarlugu eerusunngilara. Namminneerlunga ukiuni 27-ni taanna kapitali aallaqqaataaniit naaneranut atuarsimavara. Aammalu misilittagaqarfigalugu nammineq eqqartuussisarnermi inatsimmi akiliisitsiniartarnermut tunngasut.
Apersulaariarsigit ilissi nammineq taakkunani suliaqartut suut ajornartorsiutigigaat. Taava paasigussigit paasilissavasi suut ajornartorsiutigineraat. Maanngaanniit asuli qungujulaarluni oqaannartoqarsinnaanngilaq, APikkorissarniaritsi@!