Ullut ataatsimiiffiusut qulingiluaat, ataasinngorneq oktoberip 8-at 2001, nal. 13:51

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19

Ingerlatseqatigiiffiit ilaasa ukiumoortumik naatsorsuutaasa ilaallu ilanngullugit saqqummiunneqartarnerat pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarneranik peqqussutip allannguutaanik peqqussutissamut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Siullermeernera)

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Matumuuna Naalakkersuisut saqqummiuppaat Ingerlatseqatigiiffiit ilaasa ukiumoortumik naatsorsuutaasa ilaallu ilanngullugit saqqummiunneqartarnerat pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarneranik peqqussutip allannguutaanik pequssutip allanngortinneqarneranik ataqqinartorsuup kunngip peqqussutissatut siunnersuut.

 

Erhvervs- aamma Selskabsstyrelsep danskit ingerlatseqatigiiffiinut tunngatillugu ingerlatseqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutit il.il. kingusinaartumik nassiunneqartarneranni siulersuisunut akitsuut pillugu ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsimmi aalajangersakkat atuuttut qasukkartippai.

 

Qasukkaanermi taakkunani aammattaaq nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit ilaasinnaaniassammata ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaanni atuuttup atortuulersinneqarnerani peqqussutip allanngortinneqarnera tamanna akuersissutigineqartussaavoq. Nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit Danmark-imi ingerlatseqatigiiffittulli qasukkaaviginiarneqarnerat Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutaat nunatsinni inuussutissarsiornermi inatsit nutarterneqartuarnissaannik kaammattuutaannut naapertuulluinnarpoq.

 

Siunnersuut aningaasartuutinik nassatassaqanngilaq. Akerlianilli nunatsinni suliffeqarfiit kingusinnaarlutik ukiumoortumik naatsorsuutinik nassitsisarneranni akitsuut minerulissalluni.

 

Peqqussutip allannguutissaatut siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa Naalakkersuisut kaammattuutigaat. Siunnersuut manna akuersissutigineqassappat qasukkaanerit novemberip aallaqqaataani ukioq manna 2001 aallarnerfigalugu nunatsinni suliffeqarfinnut atuutilersinneqarsinnaapput.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Taavalu maannamut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussai oqaaseqassapput.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Ingerlatseqatigiiffit ilaasa ukiumoortumik naatsorsuutaasa saqqummiunneqartarnerat pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaa peqqussutikkut 1997-imi atuutilersinneqartup allanngortinneqarnissaannik maannakkut Naalakesuisut saqqummiussaat ilaqarpoq nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit Danmarkimi assigisamittut qasukkaavigineqarnissaannik.

 

Tamana Siumumiit pissusissamisoortutut isigaarput. Taamaattumik Siumumiit annertunerusumik oqaaseqarfiginagu saqqummiunneqartut tamakkiisumik akuersissutigaarput. Taamatullu isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaa inassutigalutigu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Ingerlatseqatigiiffiit ilaasa ukiumoortumik naatsorsuutaasa saqqummiunneqartarnerisa allannguutissaannik peqqussutissatut siunnersuut kunngip peqqussutissaatut atugaalersinneqartussatut Naalakkersuisut siunnersuutaat Atassummiit tamakkiisumik isumaqatigaarput.

 

Siunnersuutip imaraa ingerlatseqatigiiffiit naatsorsuutaasa il.il. ukiumoortumik naatsorsuutaat pillugit inatsimmi aalajangersakkat atuuttut qasukkartinneqassasut. Taamaaliorniarnermut peqqutaavoq nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit naatsorsuutaat Danmark-imi allanngortiterinermut nutarterinermullu malinnaatinniarneqarmata.

 

Atassut isumaqarpoq ataavartumik malinnaatsiniarlunilu allanngortiteriniarneq periusiusoq pitsaasoq. Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut kaammattuutaat kiisalu aamma ulloq peqqussutissap atuutilerfissaa novemberip aallaqqaataat ukioq 2001 matumuuna akuersaarlugu nalunaarutigaarput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Erhvervs- aamma Selskabsstyrelsep danskit ingerlatitseqatigiiffiinut tunngatillugu ingerlatitseqatigiiffiup ukiumoortumik  naatsorsuutit il.il. kingusinaartumik nassiunneqartarnerani siulersuisunut akitsuutigineqartartut pillugit aalajangersakkat ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsisissamiittut Danmarkimi atuuttut qasukkarneqarput.

 

Tamatumap kingunerisaanik aammattaaq tamatuma nunatsinni ingerlatseqatigiiffinnut atortuulersinnearnissa siunnersuutigineqarpoq. Siunnersuutigineqartoq Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoortutut aammalu naleqqussaanertut isigalugu akuersaarparput. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta kunngip peqqussutissamut siunnersuutaat oqaaseqarfigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Ingerlatseqatigiiffiit ilaasa ukiumoortumik naatsorsuutaasa saqqummiunneqartarnerat pillugu inatsisip Danmarkimi atuuttup Kalaallit Nunatsinnut atortuulersinneqarneranik peqqussutip nr. 212, martsip 19-ani 1997-imeersukkut tamatumalu kingorna 1998-imi allanngortinneqartumut allannguutissatut siunnersuutit misissorluareerlugit Kattusseqatigiinniit imaattumik oqaaseqaateqassuugut.

 

Ukiumoortumik naatsorsuutit ingerlatseqatigiiffissuarnut tamarmiusunut naatsorsuusiaajunnartut ilanngullugit kukkunersiukkat akuerisallu kiisalu ukiumoortumik nalunaarusiaq ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqarneranniik tamatumunngaluunniit assingusumik inatsisit malilugit aalajangiinikkut pissutissaqanngitsumik kinguarsarani inuutissarsiutinut ingerlatseqatigiiffinnullu aqutsisoqarfimmut kingusinnerpaamik ukiup naatsorsuiffiusup naareerneraniit qaammatit arfinillit sapaatillu akunnerisa pingasut qaangiunneranni nassiunneqareersimasnissaa piumasaqaataavoq.

 

Kisiannili Naalagaaffiup ingerlatseqatigiiffiutaanut, ingerlatseqatigiiffinnulluunniit allanut naalagaaffimmit piginneqataassuteqarnikkut peqataaffigineqartunut ukiumoortumik naatsorsuutit il.il. inuussutissarsiornermut ingerlatseqatigiiffinnullu aqutsisoqarfimmut kingusinnerpaamik ukiut naatsorsuusiorfiusup naareerneraniit qaammatit tallimat sapaatillu akunnerit qaangiunneranni aqutsisoqarfimmik tiguneqareersimanissaat aamma piumasaqaataavoq.

 

Tassunga atatillugu peqqussutissatut siunnersuutip Kalaallit Nunaannut aasiit naleqqussarneqarsimannginnera takuneqarsinnaavoq. Tassami naalagaaffiup ingerlatseqatigiiffia eqqaaneqartoq qiviaraanni. Tassami naluneqanngitsutut nunarput namminersornerulersimavoq, danskit naalagaaffianniit akuerineqartumit.

 

Taamaattumik peqqussummut allannguutissami naalagaffiup ingerlatseqatigiiffiutai pineqartut tamatumani qanoq nassuiaateqarfigineqarnissaat Kattusseqatigiinniit soqutigalugu paaserusupparput. Tassami naatsorsuutiginngilarput KNI imaluunniit Royal Greenland tamatumani pineqartut. Naak Kalaallit Nunarput kisiat eqqarsaatigissagaanni suliffeqarfissuit qulaani taaneqartut allallu isaasalerlugu naalagaaffimmit pigineqartutut oqaatigineqarsinnaanngikkarluartut imaluunniit oqaatigineqarsinnaagaluartut.

 

Taakkua saniatigut allannguutissatut siunnersuutit nunatsinni ingerlatseqatigiiffinnut Danmarkimi ingerlatseqatigiiffittulli qasukkaavigineqarnissaat soorunami Kattusseqatigiinniit akuersaarparput, kisianni nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit eqqartorneqartillugit Naalakkersuisut Siulittaasuannut allakkat ammasut oktoberip sisamaani ullulerneqarsimasut ilanngullugit eqqaasitsissutiginngitsoorsinnaanngilagut.

 

Tassa nunatsinni niuernermi, sullissinermi, assartuinermi suliffissaqarnermullu tunngassuteqartunik sulisitsisut kattuffiata allagaqaatai ilaatigut imaannaanngitsunik qaangiinnagassaanngitsunillu imallit. Allakkani taakkunani ilaatigut oqaatigineqarpoq nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit katillugit 635-it pigineqartut. Taakkunanngalu ukiuni kingullerni naatsorsuiffiusuni amigartoorutillit 149-ruullutik. 75-it namminneq aningaasaatiminnik ulorianartorsiortitsilersimasutut oqaatigineqarsinnaapput. 60-illu akiliisinnaajunnaariaannaallutik. Ingerlatseqatigiiffiillu 87-t siorna 1 mio. sinnerlugit sinneqartooruteqarsimallutik.

 

Taakku paasissutissat saqqummiunneqartut ilumuussappata minnerpaamik pissutsinik piviusunik misissuisoqarnissaa Kattusseqatigiinniit piumasaqaatigaarput. Tassami allakkani ilaatigut oqaatigineqarpoq pissutsit piviusut tunngavigissagaanni Kalaallit ingerlatseqatigiiffiisa 36%-ii annertuumik imaluunniit annertoorujussuarmik akiligassaqaleratarsinnaasut. Taamaallaalli 7%-ii annikitsumik imaluunniit annikittuararsuarmik akiligassaqalersinnasut.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sulisitsisut kattuffiat asuli tunngavissaqanngitsumik taamatut allagaqarsimanavianngitsoq. Taamaammat Naalakkersuisunut ilungersortumik kaammattuutigaarput kingusinaartoqartinnagu misissuinerit tutsuiginartumik ingerlateqqullugit.

 

Taamatut pineqartumiit allamut sangulaarnertut oqaatigineqarsinnaagarluartoq isumarput malillugu ingerlatseqatigiiffinnut tunngassuteqartut soqutiginaatillit saqqummiunneqartariaqarsorigatsigit ilannguppagut, kisianni tassa peqqussutit atuutereersut allannguutissaannut siunnersuut akuersaarparput. Naalagaaffeqatigiinnerulli iluani naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat ingerlatseqatigiiffiinut piginnittuunerannut piginneqataanerannulluunniit tunngasut paaseusutatta soorunami akineqarnissaat naatsorsuutigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimitiititaliami suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Aap, matumunnga ingerlatseqatigiiffittut ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit peqqussutissamut siunnersuut allannguutissaq kunngip peqqussutaatigut saqqummiunneqartoq akuersaarluarneqarmat qujassutigaara. Tassa partiinit tamanit aamma Kattusseqatigiinninngaanniit. Kattusseqatigiit allakkat ammasumik uannut ingerlanneqarsimasut pillugit apequteqaataat soorunami maani nikuiinnarlunga akisinnanngilakka, kisianni soorunami allakkat taakkua tigugukkit aamma akissuteqarfiginissaat naatsorsuutigiumaarlugu.