Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Immikkoortoq 29

(Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Una nassuiaatissara takimmat naalisaalaassuunga annikitsunnguamik. Matumuuna Naalakkersuisut meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat 2001 "Meeraq pingaarnerutillugu" saqqummiuppaat. Uani meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsimmik iluarsaaqqinnermut qulequttat aamma immikkut sammisassat suliarineqarput.

1997-imi Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermik ataatsimiititaliarsuaq isumaliutissiissummini meeqanik inuusuttunillu suliassaqarfinnut tunngassuteqartunut arlalitsigut inassuteqaateqarpoq. Tamatumalu kingorna meeqqat inuusuttullu pillugit Inatsisartut oqallittarlutillu aalajangersaasarsimapput.

2000-imi Kalaallit Nunaanni meeqqat ukiuanni ataatsimeersuartitsisoqarsimavoq qulequtaralugu meeqqanik inuusuttunillu isumaginninnermi suleriaatsit nutaat. Tassani suliniutissanik nutaanik malittarisassanik iluarsaaqqinnissamik kiisalu iliuuseqartarnerit pitsanngorsarnissaanik arlalitsigut inassuteqaatit saqqummiunneqarsimapput.

Oqallisissiaq meeraq pingaarnerutillugu aallaavigalugu kiisalu ataatsimut isigalugu, pissutsinillu aalajangersimasuni maleruagassanik allanillu suliniutinik pisariaqartitsinerit sullissisunik naliliiffigitinnissaat siunertaralugut 2001-imi majimi junimilu isumasioqatigiisitsinerit arfinillit meeqqanik inuusuttunillu sullissisunik peqataaffigineqartut ingerlanneqarsimapput. Isumasioqatigiisitsinerni taakkunani isummersuutit inassuteqaatillu meeraq qitiutilugu nassuiaammi matumani ilanngunneqarput.

Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisitsinni pisariaqartitsinermik tunngaveqarneq tunngavigineqassasoq upernaakkut 2001-imi Inatsisartut aalajangersimanerat naapertorlugu meeqqap nalinginnaasumik inuunerani tunngaviusumik pisariaqartitaasa qulakkeerneqarnissaat toqqarsimavarput. Tamatuma kingunerisinnaavaa ilaqutariinni meerartalinni isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartuni siusissukkut iliuuseqartoqarsinnaallunilu iliuuseqartoqartartussaammat.

Siusissukkut iliuuseqartoqarneratigut ajornartorsiutit meeqqanik inuusuttunulluunniit oqimaallivallaannginnissaat annertuumik periarfissiineqassaaq. Ajornartorsiutit annertuninngorsinnaajunnaassallutik ajornerulersinnaajunnaassallutillu.

Sullisisunik isumasioqatigiisitsinermik tamaginni inassutigineqarpoq suliani ataasiakkaani tamatigut iliuusissanik pilersaarusiortoqarnissaa pillugu inatsimmik ersarissumik aalajangersaasoqassasoq. Kiisalu iliuusissanik pilersaarusiaq suliani ataasiakkaani attuumassuteqartuni tamani sulinermi sakkussanik pingaarnersaassasoq.

Iliuusissanik pilersaarusiaq paasissutissanik pisariaqartunik tamanik isumaqatigiissutinik pilersaarutinillu imaqassasoq. Aammalu ingerlaavartumik pissutsinut naleqqussarneqartuassalluni. Siusissukkut akulerunnerup inatsisitigullu iliussissanik pilersaarusiortussaatitaanerup ilaqutariinni meerartalinni ajornartorsiutit annertusiartornissaat pinaveersaatittussaavaa. Peqatigisaanillu siunnersuutigissavaa assersuutigalugu meeqqamik katsorsaanissaq siunertaralugu inissiinissanik pisariaqartitsineq annikinnerulissammat.

Misilittakkat takutippaat meeqqat inuusuttullu arlaqartut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissinneqarnissaanik tunngasumik sivisuallaamik sumiginnagaasartut. Taamaattumik meeqqat inuusuttullu taakkua annertoorujussuarmik ajornartorsiuteqalertarsimapput ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneqaraangamik katsorsarneqarnissaminnik pisariaqartitsilersarlutik.

Siusissukkut akuleruttarnerup kingunerisussaassavaa ilaqutariinnut siunnersuisarnerup annertusarneqarneratigut nukittorsarneqarneqartariaqarmat meeqqap imaluunniit inuusuttup angerlarsimaffiup avataani inissinneqarnissaa pisariaqanngippat meeqqanut inuusuttunullu ilaqutariinnut ilitsersuinermik tapersersuinermillu neqerooruteqarnikkut namminerisamik siunnersortit atorlugit, imaluunniit meeqqat inuusuttullu avatangiisaasa, sungiusimasaanni sullissinikkut.

Meeqqanut inuusuttunullu tapersersuinissamik siunnersuisinnaanissamik ilusilersuinissamillu inatsimmi atuuttumik aalajangersagaqareerpoq. Aaqqissuussaasulli tamakku tamakkiisumik atorneqanngillat. Sullissisunik isumasioqatigiissitsinermi inassutigineqarpoq aaqqissuussat tamakku pitsaanerusumik atorneqalissappata namminerisamik siunnersortit tapersersortillu aningaasatigut pitsaanerusumik atugassaqartinneqartariaqartut.

Ilaqutariit inissiiviusartut pillugit inassutigineqarpoq ilaqutariinnut inissiiviusartunut atugarisaasut pitsanngorsarneqassasut. Aammalu aammalu ilaqutariit inissiiviusartut nukittorsarneqassasut sullissinikkut aningaasatigullu. Assigiinngisitaartumik aaqqissuussinissaq siunnersuutigineqarsimavoq sunniutitut nutaatut ilaqutariit inissiiviusartussat immikkut sullinneqarnissamik pisariaqartitsisut sullinneqarsinnaasut pilersinneqarnissaat periarfissinneqassaaq. Tassa imaappoq ilaqutariit inissiiviusartut immikkut piginnaaneqassapput aammalu ulloq unnuarlu angajoqqaarsiatut piareersimassallutik.

Ilaqutariinnik inissiiviusartussanik immikkut pisariaqartitsisunik sullissisinnaasunik aaqqissuussineq meeqqat inuusuttullu ilaannut iluaqutaasussaavoq. Assersuutigalugu eqqaaneqarsinnaapput meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffimmi atugarititaasut pissutigalugit sumiginnagaasimasut. Ilaqutariinni inissiiviusartuni immikkut pisariaqartitsisumik sullissisinnaasumik aaqqissuussineq aamma meeqqanut inuusuttunullu tusilartunut tutsarluttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissinneqarnissamik pisariqartitsisuunngitsunut taamaallaalli atuartitaaneq pissutigalugu angerlarsimaffiup avataani inissittariaqartunut iluaqutaasinnaavoq.

Ilaqutariit inissiiviusartut aningaasarsiaqartinnerisa pitsanngorsaavigineqarnissaa pisariaqarpoq. Ilaatigut aningaasartuutit paaqqinninnersiutit aammalu paarsaqarnermi akissarsiat immikkoortinnerisigut. Inassuteqaatitut saqqummiunneqarsimavoq tulluarsakkamik akissarsiaqartitsisoqassasoq. Kiisalu inissiinermut atatillugu aningaasartuutit meeqqaallu pilersorneqarnerannut aningaasartuutit aalajangersimasut matussuserneqartassasut.

Meeqqat inuusuttullu ulloq unuarlu paaqqinniffinnut inissinneqartut aalajangersimasumik atugassaqarnissaa qularnaarneqarnissaat siunertaralugu Inatsisartut aalajangersimapput angerlarartitsereernermi malittarinninneq pilersinneqassasoq. Taamaalilluni meeqqat innusuttup ulloq unnuarlu paaqqinniffiimmiikkunnaarnerani malittarinninneq suleriaqqinnerlu qularnaarneqassammat.

Inatsisartut aamma aalajangersimapput suliat, suliami meeqqap inuusuttup angerlartinneqarnissaa piumasarineqartillugu pisortaasut naammagittaalliuteqarsinnaalissasut. Sullissisuni isumasioqatigiisitsinermi tamaginni inassutigineqarpoq pisortat naammagittaalliuuteqarsinnaatitaassanngitsut suliani ataasiakkaani iliuusissanik pilersaarusiornissamik ersarissumik aalajangersagaqanerup naammagittaalliornissaq pisariaarutsittussaassagaa nalilerneqarluni.

Pisortaasut naammagittaalliorsinnaalernerisa kingunipilorisinnaavaa meeraq pillugu aalajangiisinnaassuseqarnerup kimut tutsinneqarsinnaanerata allannguuteqarnissaa.

Meeraq pingarnerutillugu nassuiaammi matumani siunnersuuterpassuit inassuteqaaterpassuillu aningaasatigut kinguneqartussaapput. Matumani aningaasatigut kingunerisassaanik naatsorsuisoqarsimanngilaq. Pissutaanerulluni paasissutissat naatsorsuinissamut tunngavissat tamakkiisumik suli pigineqanngimmata.

Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu peqqussutissamik upernaakkut 2002-mi saqqummiunneqartussamik siunnersuusiornermut atatillugu aningaasatigut kingunerisassaanik naatsorsuinissaq pilersaarutigineqarpoq. Maannamut meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ikiorsiisarnerit kommuninit tamakkiisumik aningaasalersorneqarput. Isummersuutit arlalitsigut saqqummersartut tassaasarsimapput kommunit ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissiinissaminnut tunuarsimaartartut kommunip aningaasakilliornera pissutigalugu. Taamaattumik suliassaqarfimmi tassani aningaasalersueriaatsip nalilersorneqarnissaa piffissanngorpoq.

Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu peqqussutissanik upernaakkut 2002-mi siunnersuuteqarnissamut atatillugu tamakkua isumaliutigineqassapput. Aningaasalersueriaaseq allanngortinneqassappat tamanna KANUKOKA-mut ataatsimoortumik tapiissutinut isumaqatigiinniutigineqarnermi isumaqatigiissutigineqartussaavoq.

Inatsimmi iluarsaaqqinnissamik isumaliuteqarnermi inuiaqatigiit oqallinnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaattumik oqallisissiatut aviisiliortoqarsimavoq: "Aporfik ajugaaffigalugu meeraq pingaarnerulerli." Oqallisissiat aviisi septemberip aallartinneraniit qiteqqunneranut innuttaasunut siammarterneqarpoq. Ilanngullugit kommunit, atuarfiit, ulluunerani paaqqinnittarfiit, atuakkanik atorniartarfiit, napparsimaviit allallu innuttaasut internet-i atorlugu allallutik aamma oqarasuaammut nammineerluni akisartumut meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu inatsimmik iluarsaaqqinnermut isummersuumminnik siunnersuutinillu saqqummiisinnaanissaminnik periarfissaqarput. Siunnersuuterpassuit isummersuuterpassuillu takkukkumaartussat suleriaqqinnermi ilanngunneqassapput.

Taamattut oqaaseqarlutik Naalakkersuisut, Meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat 2001 "Meeraq pingarnerutillugu" Inatsisartunut oqallisigisassanngortippaat.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Taava partiit oqaaseqartuinut, siullermik Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat 2001 meeraq pingaarnerutillugu taamatut tusaruminartumik qulequtaqartinneqartoq oqariartuutimigullu imartooq oqalligisassanngorlugu Naalakkersuisunit Inatsisartunut saqqummiunneqartoq suliarilluagaasutut soqutiginaqisutullu Siumumiit isumaqarfigaarput.

1995-imiit 97-imut isumaginninnikkut iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiisutaasunut ilaatinneqarput meeqqat inuusuttullu atugarisaanut tunngasut aammalu immikkut ilaatillugit sammineqarlutit innarluutilinnut tunngasut. Iluarsaaqqinnerup ingerlanneqarnerani oqallinneq annertusineqartoq nangillugu suliallu malitseqartinniarlugit ingerlatinneqarput.

Aamma meeqqanut ukiorititaasoq meeqqat ukiuat 2000 pilersinneqarnera iluatigalugu qujanartumik itinerusumik meeqqanut sammitinneqartumik oqallinnermi ingerlateqqinneqartumik. Meeqqat ukiuat assigiinngitsutigut meeqqanut nuannaarutissanik iliuuseqarfiuvoq. Nangittumillu oqallinnermik pilersitsiffiulluni. Taamalu anguniakkanik siumut isigisunik aallussinissamut tikkuussisunik kinguneqartinneqarluni tamanna Siumumiit iluarinartutut isigaarput pimoorunneqartuarnissaalu kissaatigalugu.

Siumup anguniarpaa ilaqutariit pitsaanerpaamik tunngavissinneqarnissaat meeqqat inuunerminni aallartilluarsinnaaqullugit. Meeqqat peroriartornerat toqqissisimanartumik angusaqarfiusariaqarpoq meeraaneq kingusinnerusukkut inersimasunngornissamut piareersarfiinnaan-ngilaq imminili naleqarluni misigisaqarluarluni eqeersagaalluni toqqissisimallunilu meeraasimaneq inuup ineriartorneranut tunngaviuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Meeqqat pisariqartitaat aallaaviusariaqarput ilaqutariinnut politikkeqarnermi. Meeqqat peroriartornerannut angajoqqaat piffissaqartissallugit akisussaaffimmillu tigummiarnissaannut periarfississallugit.

Meeqqat ataasiakkaarlutik pisinnaatitaaffigaat ngajoqqaatik tamaasa najussallugit ajornartilluguli meeqqap pisariaqartitai aallaavigalugit meeraq isumagineqartariaqarpoq.

Meeqqat atugarisaat pillugit isumasioqatigiittarnerit pisortatigoortumik kommuninilu imminermi arlalinni ingerlanneqartarsimapput. Minnerunngitsumik meeqqat sumiginnagaasut atugarisaat pimoorutivinneqartumik sammineqartarlutik. Tamanna Siumumiit inuiaqatigiinni pisariaqarluinnartutut peqqinnartutullu isumaqarfigaarput. Tassamik meeqqat inuusuttullu atugarisaat imaannaanngitsortaqaqisut ammasumik qulaajaaffiusumillu ingerlanneqarput. Taamaalilluni maanna nutaamik aaqqiissutaasussanik inatsisiliuussinissat peqqussutiliornissat atukkanut naleqqussaalluni siunnerfiginiarneqartussanngorput.

Nassuiaammi oqaatigineqartut Siumumiit taperserpagut aamma oqaatigineqarmat meeqqat sumiginnagaasut atugarisaat pineqartillugit meeqqap pisariaqartitai aallaavigalugit ikiorsiinerup ingerlanneqartalernissaa eqqarsaatiginerusariaqartut. Tassani meeqqap toqqissisimanissaa anguniarlugu piaartumik ilaqutariit ajornartorsiutaasa qaqilerneqarnissaat ikiorsiiffigineqarnissaallu taamaalilluni siusissukkut meeqqap nalinginnaasumik inuuneqarnissamik pisariqartitsinerata aallaaviunissaa anguneqarsinnaaqqullugu. Tasssalu pissutsit ajorsivallartinnagit iliuuseqarnikkut tamanna anguneqassaaq.

Taamaattumik Siumumiit pingaartipparput ilaqutariit katsorsaavissaannik tassa angajoqqaanik atuartitsinikkut aamma kommunimi imminermi ingerlanneqarsinnaasunik. Soorlu aamma Tasiilami kommuninilu allani tamanna misilittaqarfigilluarneqalereerpoq. Taamatut ingerlatsinermik pilersitsineqarnissaanik pimoorusseqqusinerput ugguuna Siumumiit oqaatigeqqissavarput siusinnerusukkut siunnersuutigisareeratsigu piviusunngortitsinissaq siunertaralugu.

Siumumi isumaqartuartaratta ilaqutariit ataatsimoortillugit katsorsaanerup ingerlanneqarnissaa. Tamanna tamaginni toqqissisimanarnerpaasussatut peqqinnarnerpaasussatullu Siumumiit isumaqarfigaarput.

Siumumiit nuannaarutigisaqaarput kalaallit ilaatigut inuiaassutsiminnik ilisarnaatigimmassuk ilaqutariissutsimik pingaartitsisuummata. Saniliminnut tulliminullu asannittuullutik ikiuijumatuullutillu qanorluunniillu pisoqartillugu nakooqutaasumik ataatsimoornermik misigititsillutillu ingerlatsiumasuusunik ilaqarlutik.

Angajoqqaarpassuaqarportaaq qitornaminnik perorsaalluartunik ilaatigut timikkut pigissaartuusanngikkaluarlutik anersaakkulli qamuuna nukittuujullutik qitornaminnik perortitsisimasunik. Taamalu ingerlatitseqqittunik qitornaminnik atuartitaanerannut ilinniagaqarnerannullu angusaqarluarnissaanik aqqutissiuussisunik. Tamanna Siumumiit sutigut tamatigut nakussassarneqartariaqartutut suli annertunerusumik iliuuseqarfigisassatut isumaqarfigaarput.

Inuiaqatigiinni susassareqatigiinneq akisussaaqatigiinneq nammaqatigiinnerlu annertusartariaqarpagut. Ullumikkut suli ikittuinnaat akisussaaffimmik tigummiarniarlutik piumassuseqarlutillu tamaviaaruteqarput. Assersuutigalugu angajoqqaat ataatsimiitinniarneqartarnerini amerlanertigut aalajangersimasuinnaat takkuttarnerat takornartaanngivissuuvoq.

Siumumiit isumaqarpugut tamatta meeqqatsinnut akisussaasuseqarnerput pimooruttuaannartariaqaripput. Aamma meeqqerivimmi atuarfimmilu pitsaasumik anguniagaqarnitsinni suleqatigiilluta ataatsumoorussisariaqaratta. Taamaattumik meeqqerivitsialak atuarfitsialallu ataqatigiissumik ineriartortinneqartariaqarput. Tamanna Naalakkersuisunut matumuunakkut pingaarteqigatsigu kaammattuutigeqqissavarput piviusunngortinniaqqullugu.

Ajoraluartumik ileqquulernikuuvoq allat atugarliortut isiginnaginnarlugit akuliunnissaq tunuarsimaarfigisalernikuugatsigu. Tamanna uagut kalaallit ileqqorinngikkarluarparput. Siumumiit erseqqissaatigisariaqarpoq kinaluunniit pisussaammat sanileq inoqat atugarliuuteqartoq takugaanni ilisimagaannilu pisussaasunut saaffiginnissutigisinnaallugu.

Ajoraluartumik assigiinngitsutigut ajornartorsiutinik qaangeruminaatsitatsinnik peqquteqartumik naapitaqarsinnaasarpugut taamaalilluni meeqqamut sumiginnaanermik kinguneqartinneqartartumik. Taamatut pisoqartillugu piaartumillu iliuuseqartoqarsinnagu meeqqamut kingunerluuteqarsinnaasumik sunniuteqarnerluttarpoq taamalu angajoqqaasunut ilaqutaasunullu pitsaanngeqisumik sunniuttartumik ilaannikkut qaqugorsuarmut qaangerneq ajornartartumik. Allaallu ilaannikkut tamaginnut annernaqisumik meeqqap angajoqqaallu akornanni avissartuunnermik meeqqamullu akisussaaffiiagaanermik kinguneqartinneqartartumik.

Tamanna qaangerniarlugu pinngitsoortitsiniaallunilu iliuuserineqarsinnaasut arlaqartut saqqummiunneqartarput misilinneqartarlutillu. Soorlu aamma saqqummiussami siunnersuutigineqarpoq ilaqutariit iluanni saqittaattoqartillugu oqaloqatigiittarnerit ammanerusut ingerlanneqarsinnaaneri. Aammalu nunani allani ineriartorfiusuni pissusiusartut soorlu eqqillit akornanni Norgemilu misilittagaasut atorluarneqarsinnaaneri eqqaaneqarputtaaq.

Pissutsinut qulaalaaluni oqallissaarineq maanna saqqummiussami ilaatinneqarpoq, tassa oqallisigisami quppersagaq "Aporfik ajugaaffigalugu meeraq pingaarnerulerli". Isumaginninnermut pisortaqarfiup saqqummiussaa attortinnartoq ersarissorlu innuttaasunut siammarterneqarpoq. Siumumiit neriuutigeqaarput taanna aamma sunniuteqarumaartoq inuiaqatigiinni eqqarsalersitsillunilu ajornartorsiutinik qaangiiniarnissamik piumassuseqarnermik ilapittuutaaniarumaarluni.

Meerartaarneq tassaasarpoq akisussaaffimmik angisuumik ilumoorussaasumillu tigusineq. Taamaattumik meerartaarnissamut pilersaarusiortarneq annertunerusumik pimoorunneqartariaqarpoq. Aamma paasitsiniaanikkut qaammarsaalluarnikkullu. Perorsimasuulluni namminerluni pilersuisinnaangornissamut utaqqisinnaaneq imminut akilersinnaanerpaatut isigalugu inuusuttunut annertuumik paasisitsiniutigineqarnissaa pingaaruteqarluinnartutut Siumumiit isumaqarfigaarput.

Tamanna angajoqqaatut annertuumik pisussaaffigaarput tapertaasussamillu aamma Naalakkersuisunut taassumap tungaa annertunerusumik iliuuseqarfigeqqullugu matumuunakkut kaammattuutigaarput.

Angajoqqaat qitornaminnut inunermi sillimaffigisassanik paasisitsiniaanissaat pingaaruteqarpoq. Aammalu inuiaqatigiinni tamatta paasisitsiniaanikkut tamatta susassareqatigiinnerput suli annertunerulertariaqartoq Siumumiit isumaqarfigaarput. Peqatigiiffinniikkutta, timersoqatigiiffinniikkutta, suliniaqatigiiffinniikkutta, suliffeqarfinniikkutta, atuarfinni, ilinniarfinni, kolligiani, klubbeni allaniluunniit ikkutta tamatta susassareqatigiilluta peqataanerunissarput siunnerfiusariaqarpoq.

Ikittuinnaat suliniarnerat annikitsumik angusaqaataasarpoq. Amerlasuulli peqataappata suli angusassaq annertunerungaalissaaq.

Meeraq pingaarnerutillugu ilaqutariinnerlu qitiutillugu iliuuseqarnissaq imminermi akilersinnaanerpaatut Siumumiit isumaqarfigaarput. Meeqqap naartuuneraniit meeraq perortussaq qitiutillugu siunnersuineq ilaqutariinnut annertunerpaanngortittariaqarparput.

Meeqqap siunissaa eqqarsaatiginerullugu iliuusissanut pilersaarusiortarnerup ataqatigiissinneqarnissaat meeqqap tamakkiisumik inuunerata isiginiarneqarnissaa siunnerfigisariaqarmat. Soorlu tamanna Naalakkersuisup nassuiaammi eqikkaanermi oqaatigigaa. Tamanna Siumumiit pissusissamisoortuutiinnarnagu pingaarnerpaatullu suliniutigisassani tamani sallinngortinneqarnissaa sulissutigineqarnissaalu peqataaffigissallugu Siumumiit piareersimavugut.

Ajoraluartumik meerannguit inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut amerlaginartuupput. Allaallu suli utaqqisoqarluni inissinneqarnissaminnut pisariaqartitsisunik. Inuiaqatigiinni taamatut ikitsigaluta tamanna akueriuminaappoq annernartuullunilu. Taamaattumik ajornartorsiut angisooq taanna ataatsimoorullugu qaangerniarneqartariaqarpoq.

Taamatut anguniagaqassagutta amerlasuut ikioqataaffigisaanik susassaqarfigisaanillu iliuuseqarnissat aaqqissuussaanerusumik nakussassarlugillu ilusilersortariaqarparput.

Siumumiit isumaqatigaarput siunissami kommunini oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit isumaginninnermut tunngasuni suleqatigiinnerat nukittorsarneqartariaqartoq. Tassani pioreersut pigisagut SSPK annertusarlugu nakussaassarlugulu pisoqarnissaa Siumumiit oqaatigisareeratsigu isumaqatigaarput.

Tamanna suliniarneq siammarnerusariaqartoq isumaqarpugut. Meeqqerivinni angajoqaallu sinnerlugit peqataaffigineqartariaqarpoq. Palasi, miljøarbejderit pisortaat aamma ilaatillugit nakussassarneqarnissaat pisariaqarluni. Taamalu nunaqarfinnikkunik aamma suleqatigiinnik pilersitsisarnissat pingaaruteqartigaat. Meeqqerivinni angajoqqaallu sinnersaannik, ajoqimillu peqataatsitsisarnissat aammalu meeqqeriveqanngitsunik soorunami aamma angajoqqaat aamma tassani peqataasariaqarput.

Siumumiit tamanna erseqqissaatigiumavarput pingaaruteqartutullu isumaqarfigalutigu. Siumumi inuiaat allat misilittagaat angalaartarnitsinni paasisaqarfigisarpagut. Soorlu Island-imi meeqqat piffissamik killissamik akisussaaqatigiinnermillu ilinniartinneqarnerat inuiaqatigiit tamarmik akisussaaqataaffigalugu ingerlappaat. Meeqqat 13-niit 16-nut ukiullit atuanngiffimminni nutaamik imaluunniit nunamik saliineq, kusassaaneq, takornarianut allatigullu kiffartuussineq ingerlattarpaat. Aasaagaluartumi unnukkut innajaarlutik ullaakkullu makiaarlutik suliartortarput akissarsiutigalugu. Taamatut iliornertik inuttut nukittorsaatigisarpaat aammalu ilinniagaqalerumaarnissaminnut imminerlu akisussaaffigilernissaminnut ilinniutigisarlugu.

Unnukkut meeqqat qulit qaangerujussuarlugit aneeqqusaanngillat, aneertut oqarfigineqartarput angerlaqqullugit tassa killissamik ilinniarneq tamat ikioqatigiiffigisaat. Aammalu allat pigisaat naleqartut mianerilluinnarnissaannik taamaalillutik akisussaaqataanerminnik ilikkagaqartarput.

Maani nunatsinni ingammik taarsilerneraniaasiit tusartualerpagut aserorterinerit ilaannilu aninitsinni aserorterisoqarsimasoq misigisarparput avatangiisitsinnut takujuminarsaataanngeqisumik. Aamma umiatsiaaqqat akisoreeqisut aserorteriffigineqartaannarput ajuusaarnaqisumik paasiuminaatsumik takussunarsaanerit ingerlanneqartarput. Tamanna kialluunniit akuersaasinnanngilluinnarpaa.

Inuiaqatigiinniuna ajortoqarsimammat aatsaat taamaattoqartartoq. Tamakkuukua aamma pisarunnaartikkusullugit iluarsiiffigerusullugillu maanna inatsisartuni meeraq pingaarnerutillugu oqallinnerput pisariaqarpoq. Aammalu pingaaruteqartutut tamanit isigineqartariaqarluni.

Neriuutiginaqaarlu amerlasuut malinnaajamaartut soorlu aamma sorlak meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffiit, naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit allallu tamarmik attuumassuteqartut peqataanissaat neriuutiginarluinnarluinnarpoq. Siumumiit isumaqarpugut meeqqat pisinaatitaaffiisa FN -imi isumaqatigiissutip ersarissarneqarnissaa tamanit meeqqanillu ilisimaneqarlernissaat pisariaqartuusoq.

Isumaqatigiissutip siunertarimmagu nagguvik ammip qalipaataa oqaatsit upperisaq politik-kikkut allatigulluunniit isummat inuiaqagigiinni inuttulluunniit pisuussutit imaluunniit allatut inissisimaneq aalajangiisuutinnagu nunanit tamani meeqqat aamma innarluutillit atugarisaasa naligiissumik pitsanngorsarneqarnissaat aalajangiussaammat aamma nunatsinnit malinneqartariaqartoq.

Siumumi isumaqarpugut piffissanngorsoralugulu Kalaallit Nunaata ilanngussassai Danskit FN -imut nalunaarusiaanut ilaatinneqarnissaat 2002-mi pisussani ilaatinneqarnissaat pisariaqartuusoq. Tamanna Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput piviusunngortinniaqqullugu.

Meeqqanik inuusuttunillu peqqussutip 1992-imi kingullermik allanngortinneqarneraniit isumaginninnermi ataatsimiititaliarsuup 1997-imi siunnerfigisaat annertuujupput. Soorlu siuliini oqaatigaarput ammanerusumik meeqqat sumiginnagaasut pillugit oqallittoqalernerata kingunerigaa inuiaqatigiinnik ajornartorsiutit qulaajarneqarnerat. Taamalu isumaginninnikkut suliassat oqimaatsunik taaneqarsinnasut annertuseriaateqarnerannik kinguneqartinneqartumik takussutissanut ilaavoq.

Tamakku paasisat immini annernartuupput paasineqarnerallu qujassutaasumik nalilertariaqarpagut. Tassami qamani itisuumik ajornartorsiutit isertukkat kiugaluartumulluunniit annillugit oqaatigigaanni inummut oqiliallaataasumik misigititsisarmata. Taamaattumik kikkut tamarmik ajornartorsiutiminnik artorsaateqartut sumiluunniit ikkaluarunik saaffiginninnissaminnut periarfissaqartinneqartariaqarput. Tamanna arlaleriarlugu Inatsisartuni siunnersuutigalugulu oqaluuserineqartarpoq.

Ajornartorsiutit annertusiartuinnaraangamik alianartumik kingunerluuteqartarput. Taamaattumik pinngitsoortitsiniaaneq pitsaasussarlu angutserlugu ajornartorsiutit nalaattakkallu erloqinartut minnerpaaffeqalernissaanik anguniagaqarlutat nikit pigineqartut atorlugit suliniuteqarnerput anguniagaqarnerpullu tamakkiisumik aalluttariaqarparput.

Inatsisartuni aammalu Inatsisartut isumaginninnikkut ataatsimiititaliaani oqalliseqartarnerit arlaqartut tikkuussipput inatsisiliorneq nutaamik iluarsartuunneqartariaqartoq. Taamaattumik Siumumi isumaqatigaarput peqqussuisiornermi tunngaviusariaqartoq meeqqap pisariaqartitaa aallaavigalugit tulluarsarneqarnissaa. Tassalu meeqqap isumagineqarnissaanik ulluinnarnilu inuunerata pitsaanerpaamik siunnerfeqarlunilu ataqatigiissuunissaanik qulakkeeriffigineqarnissaa.

Eqqaamasariaqartorlu aamma saqqummiussami erseqqissarniarneqartoq tassa meeraq ajornartorsiutiminik ersersitsiniartarmat nipituuliorluni malugeqqusaarluni avatangiisiminullu tujormisitsilluni. Imaluunniit oqaaseqarani eqqumiiginartumik nipaappallaartumik pissuseqalerluni. Taamatullu ersersitsineq immini qulaarivoq ajornartorsiuteqarnermik aamma angajoqaanik angerlarsimaffimmillu ajornartorsiorfiusumik aallaaveqarsinnaasoq.

Aallaviatalu sorlaa piaarnerpaamik katsorsarneqarlunilu iluarsineqanngikkaangami ajornartorsiornera annertusigaluttuinnartinneqartarluni. Meeraq pingaarnerutillugu sulisaani meeqqamut ajornartorsiuteqartumut qanigisaasunullu iliuusissamik pilersaarusiorfigineqarnissamik pingaartitsineq tamakkiisumik Siumumiit isumaqataaffigaarput. Tassani aamma pingaartinneqarmat ilaqutariit ilanngunneqartarnissaat.

Siusinnerusukkut meeraq kisiat aallaavigalugu angerlarsimaffimmi qimagutinneqartarpoq. Angajoqqaat suliffigineqarnissaanik pisariaqartitaqarnerat aallaavigineqarpallaassanani. Maannakkut saqqummiussami angajoqqaat ilaatillugit annertusisamik ikiorserniarneqarnissamut siunnersorluarneqarnissaanillu suliniutaasussanik saqqummiussami ilaatinneqarnerat Siumumiit iluarinartuutipparput.

Taamaattumik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut atatillugu najoqqutassat paasinarsarneqarnissat Naalakkersuisuni inassutaasoq isumaqatigilluinnarparput. Tassungalu tapertaralugu ilaqutariinnut siunnersortinik kommunini tamani peqalernissaa aammalu pikkorissartitsisoqarnissaa Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigaarput qulakkeerniaqqullugu.

Suleqatiissitaliap siunnersuutaanut ilaavoq saqqummiussani takuneqarsinnaasoq tassa namminerisamik siunnersortinut ilinniartitseriaaseqalernissaa, issuaalaarpunga siulittaasoq: "Taakkua meeqqat ineriartornerannut tunngasunik ilisimasaqarfigisariaqarmagit. Namminerisarmik siunnersorteqarneq tassaavoq angajoqqaatsialak, ataata anaana angajoqqatut isuma-ginnissinnassuseqarpianngippata namminerisamik siunnersorti ikiortisiarineqartussaavoq. Namminerisami siunnersorti tassa qularnaveeqqut meeqqap tatigisassaa." Issuaaneq naavoq.

Taamatut iluseqartumik saqqummiineq Siumumiit eqqarsarnartoqartikkatsigu ataatsimiititaliami nalilersorluarneqarnissaa kissaatigaarput. Siumumi isumaqarpugut salliullugit eqqarsaatigineqaqqaartariaqartut maanna ilinniartitsinermi neqeroorfigineqartanngitsut isumagineqartariaqarmata, tassalu angajoqqaarsiat perorsaasut ammalu innarluutilinnik tapersersortit sullissisullu. Tassanilu meeqqanut ulloq unnuarlu inissinneqartartuutitta angajoqqaavi pingaartillugit eqqarsaatigineqartariaqarmata tamanna Siumumiit sakkortuumik eqqaasitsissutigissavarput.

Kommunini arlalinni iliuserineqalereersut pitsaaquteqartorujussuarnik ilaqarput soorlu ilaqutariinnut ajornartorsiutilinnut højskolertitsisarnerit miljøarbejderit unnuakkut pigaartartut, natteravnit angajoqqaanit angajoqqaanngortussanillu atuartitsinerit allatigullu nammineq piumassutsiminnik iliuuseqarlutik meeqqanut sussassaqartitsisartut soorlu aamma najugaqartut peqatigiiffiini ingerlalluartuni iliuuseqartitsisarnerit.

Angajoqqaatut isumaginnissinnaassuseqarneq pillugu sullissisunut nuna tamakkerlugu pikkorissartitsinissamik siunnersuut suliamik aallartiffigissallugu aamma Siumumiit naleqquttuutipparput tapersersorlugulu.

Meeraq ajornartorsiuteqangaartoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut aallartinneqaraangami avatangiisini sungiusani qimallugit nutaamik periarfissinneqartarnera pitsaaquteqarsinnaasarpoq, kingornamut meeqqamut ajunngitsumik sunniuteqartinneqaraangat. Akerlianilli aamma pisoqarsinnaasarnera takornartaasanngilaq. Meeqqap angerlarsimaffimminut ilaquttaminullu ungasillineranik kingunguneqartartumik taamalu angajoqqaat meeqqaminnut attaviisa kingornamut innarlerneqarsinnaanerannik aamma malitseqartinneqartarpoq.

Taamaattumik Siumumiit pissusissamisoortuutipparput saqqummiussami siunnerfigineqarmat kommunimi angerlarsimaffeeqqanik pilersitsisinnaanermik isummap periarfissarsiuuttariaqarnera. Taamaalilluni meeraq pingaarnerutillugu ilaqutariit ataatsimoortillugit periarfissaqarsinnaammata ilinniartinneqarnissaminnut imminnullu nassaarinisaminnut. Toqqissisimasumik nalinginnaasumik inooqatigiilernissaat taamaalilluni periarfissinneqarsinnaalissammat.

Tassami kommuninut aningaasartuutaasaqaaq meeqqap kisimiilluni kommunimut allamut aallatinneqartarnera. Tamannalu ukiorpassuarni ingerlanneqaraangami akisusaqaaq. Tassanilu kommunit pissakinnerusut eqqugaasarnerat takornartaanngilaq. Siumumiit isumaqarpugut ilaqutariit qanimut eqqissisimasumik toqqissisimanartumillu inooqatigiinnissamik sutigut tamatigut aqqutissiuunneqarnissaat pingaartuusoq. Aamma eqqaaneqarsinnaavoq nunaqarfiit ilaanni illunik aaqqissoriikkanik peqarnera. Immaqa illoqarfissuarni inuunermik sungiussiniapiloortunut ajornartorsiuteqartunullu nukittorsarfiusunillu atorluarneqarsinnaasunik. Tamakkua aamma suleriaqqinnissami Siumumiit eqqarsaatigisassatut ilaatikkusuppagut.

Meeraq pingaarnerutillugu meeqqat inuusuttullu pillugit 2001 takisooq imartoorlu misissuataareerlugu Siumumiit taamatut oqaaseqarpugut neriuutigalugu eqqarsaatigisassanik aamma tunniussiffigalugu saqqummiussamik oqaatigineqaqattaarpoq siunnersuutigineqartut aningaasassaqartinneqarnissaannut tunngasut suminngaaniit isumaginiarneqarsinnaanerat. Siumumi isumaqarpugut pingaartuteqartoq siunnerfiusussat aningaasassaqartinniarneqarnissaat. Tamanna KANUKOKA peqatigalugu paaseqatigalugulu isummaarniartariaqarpoq.

Eqqaamasariaqarporlu uani pineqarmata meeqqat sumiginnagaasut angajoqqaallu immikkut ajornartorsiuteqartut taamatut inissittoqartillugu nammaqatigiittumik assortuussutaanngitsumillu aningaasassaqartinniarneqarnissaat Siumumiit pingaaruteqartutut isumaqarfigaarput.

Siumumiit saqqummiussissummi saqqummiunneqartut amerlanerpaartaatigut isumaqatigivagut aammalu 2002-mi upernaakkut saqqummiinissaq anguniarlugu Naalakkersuisut suleqatigiissitaliamik pilersitsinissaminnik siunnersuutaat isumaqatigalutigu.

Siumumi saqqummiinissami iliuusissanut pilersaarutini saqqummiisoqarnissaa tamatumani naatsorsuisimanerit pisariaqartut naammassineqarnissaat kissaatigaarput. Tassami siullermik susussat pikkorissaanissallu pillugit erseqqissumik nalunaarusiornissaq. Aappassaanik iliuusissatut pineqartunut aningaasartuutissat erseqqissumik nalunaarusiornissat.

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Naalakkersuisut nassuiaataat takisooq annertoorlu tusaatissatut tiguarput qilanaarissallugulu upernaamut peqqussutissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnissaa. Taamaalilluni meeqqanut inuusuttunullu pisariqartitarpiamut tulluarsakkamik ikiorsiissuteqarnissamut periarfissiiniarluni misileraanerit aallartissinnaaqqullugit. Aammalu ineriartorteqqissinnaaqqullugit.

Isumaginninnermi Naalakkersuisuusimasoq Jørgen Wæver Johansen suliami ingerlatsisimaneranut ataatsimiititaliamilu qanittumik suleqatigiissimanitsinnut.

Minnerunngitsumillu suliamut peqataasimasullutillu suleqataasut tamaasa suleqataalluarsimanerannut qutsavigaagut. Siumumi piareersimavugut suleqqinnissamut peqataassalluta angusaqarluarusoqaagummi maani nunatsinni inuiaqatigiinnilu meeraq pingaarnerutillugu ilaqutariillu kateriffeqartuaannarnissaannik aamma sammisumik pingaaruteqaqisumi suliniuteqarnissami. Soorunami aamma naatsorsuutigaarput Isumaginninnermut Naalakkersuisoq nutaaq Ole Dorph suleqatigilluarumaarlutigu.

Qujanaq.

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat 2001, "Meeraq pingaarnerutillugu" Atas

summit imatut oqaaseqarfiginiarparput. Ukiuni kingullerni meeqqat inuusuttullu atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat inimi maani arlaleriaqaluta sammisarsimaqaarput. Kiisalu inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup Atassummit 1995-imi Naalakkersuisuni pilersitseqataanitsigut qanimut suleqataaffigisimasatta 1997-imi isumaliutissiissutaa Inatsisartuni saqqummiunneqarnerani anguniagassatut siunniunneqartut pingaaruteqarnerpaat ilagisimavaat meeqqat inuusuttullu ikiorsiiffigineqartarnerannut periutsit nutaat atorlugit aaqqiiniuteqarnissaq anguniarneqassasoq.

Matumuuna suleqataaffigisimasatta pimoorutamik anguniarneqalernerat Atassummit assut tulluusimaarutigigatsigit. Ilungersorluta suleqataaqqinnissatsinnut piareersimanerput matumuuna oqaatigaarput. Meeqqat inuusuttullu atugaat pillugit inatsisitigut peqqussutitigullu aaqqiiniarnermi suleqatigiissitat suliaat aallavigalugit nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Atassummit ilassilluarparput, pitsaasutullu nalilerlutigu.

Nassuiaat annertuujummat Atassummit pisarnitsitut pingaartitavut kisiisa oqaaseqarfigissavagut. Siullermik meeraq pingaarnerutillugu inatsisitigut peqqussutitigullu tamakkiinerusumik isumannaariniarluni aaqqiisoqassappat meeqqap naartuuneraniit angajoqqaat pilersaarusiortarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Angajoqqaammi meeqqanut perorsaarnerat meeqqap ineriartorneranut aalajangiisuulluinnartartoq nalunnginnatsigu.

Matumuunalu naartunermi erninermi meeravissiartaartarnermilu sulinngiffeqartarnerup sivitsoqqinneqarsinnaanerata nalilersoqqinneqarnissaa Atassummit piumasaraarput. Meeqqap naalungiarsuunermini sapinngisamik piffissamik sivisuumik anaanaminit paaqqutarineqarnissani pisariaqartittuaannarmagu tamanna meeqqap isumannaannerpaamik peroriartornissaanut aalajangiisuulluinnartarmat.

Aappaatut angajoqqaat meeqqaminnut sutigut tamatigut akisussaasuunerisa pisussaasunerisalu qulakkeersimaannarneqarnissaa pisariaqarpoq. Meeqqat peroriartornerminni angajoqqaat peqatigalugit ikorfartorneqarnissaq pinngitsoorsinnaanngimmassuk. Pingajuattut meeqqat inuusuttullu angajoqqaanik paarinerlugaatillugit pisortat akuliunnissaannut pisussaaffiit erseqqissarnerusariaqarput meeqqat sumiginnagaasut innarlerneqannginneranni sapinngisamik ikiorsiigasuarneqartarnissaat pingaaruteqarluinnarmat.

Sisamaattut kiisalu pisortat meeqqanut inuusuttunullu qaqugukkut ikiorsiinissaminnut pisussaaffiisa erseqqissarneqarnerunissaat pisariaqarpoq ullumikkutuut utaqqeqattaanneq meeqqat ikiorserasuarnissaannut kinguarsaataaqisoq pinaveersimatittariaqarmat.

Tallimaattut meeqqanut inuusuttuaqqanullu pigasuartumik ikiorsiisalernissaq anguneqassappat angajoqqaat ullumikkorniit qaninnerusumik suleqataasariaqarput angajoqqaammi tassaammata meeqqat ulluinnarni qanoq atugaqarnerannik ineriartornerannilu malinnaajuartut. Aatsaat taamatut suleriaaseqalernikkut ullumikkutuut kingusinaarluni meeqqat inuusuttullu innarlerneqareersut ikiorserneqartarnerat qaangeriartuaarneqalissaaq.

Arfernat meeqqat inuusuttullu ajornartorsiutigisartagaannik oqilisaassiniarluta inatsisinik peqqussutinillu allanngortiteriniarluta inimi maani oqallittarsimaqaagut. Maannakkullu aamma aammaarluta oqallippugut tamanna ajunngeqaaq. Eqqaamassavarpulli ullumikkut meeqqanik inuusuttunillu ajornartorsiutaalersimasut assigiingitsut inatsisiliornerinnakkut tamarmik anigorneqarnavianngimmata.

Taamaattumik pisariaqarpoq politikkerit assigiinngitsunik pisussaaffeqartut politiit, inunnik isumaginninnermi sulisut, atuarfiit, ulluunerani meeqqanik paaqqinniffiit, peqqinnissamik sullissiviit, meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit, allallu susassaqartut minnerunngitsumillu angajoqqaat innuttaasullu akornanni isummersortoqarnerusariaqalerpoq peqatigiinneq angusaqarnissamut sakkussatuaammat pitsaanerpaaq.

Arfineq aappaat ulluunerani meeqqerivinnik, meeqqanillu paaqqinniffini, meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinniffinni kiisalu inunnik isumaginninnermik sulisussanik ilinniarluarsimasunik nunatsinni assut amigaateqarpugut. Meeraq pingaarnerutillugu inatsisinik peqqussutinillu allanngortiterigaluarutta sulisussanik naammattunik peqqussutinik atuutitsiniartussanik peqanngikkutta anguniakkagut angunavianngilagut. Taamaattumik sulisooreersunik pikkorissaanerit pimoorutamik aallartittariaqarput.

Kiisalu inunnik isumagiinninnermut tunngasunik sulisussatut ilinniareersimasut akissaatit appasippallaarnerat peqqutaallutik suliffinnut allanut akissaateqarnarnerusunut nutsersimasut sulisorineqalernissaat anguniarlugu akissaataat naleqqussartariaqartut Atassummit ilungersorluta Naalakkersuisunut sulissutigeqquvarput. Sumummi iluaqutaassava inatsisinik peqqussutinillu allanngortiterigaluarutta atortinneqarnissaannut sulisussaqanngikkutta.

Arfineq pingajuat meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinniffinni sullissisisuusut meeqqat inuusuttullu angerlartinneqartarnerinik naammatittaalliorsinnaanerat Atassummit pingaartipparput. Meeqqat inuusuttullu toqqissisimallutik pilersaarusiorluakkamillu angajoqqaaminnut illoqafigisaminnulluunniit utertinneqartarnissaat pingaaruteqarmat.

Qulaaluaat. Meeqqat unnukkut angerlarfissaqaratik unnuarsuarmut aneertarnerat nunatsinni ajornartorsiutaavoq annertooq. Matumuuna Atassummit apeqqutiginiarparput ajornartorsiut imaannaanngimmat nalinginnaaleraluttuinnarlunilu tamanna Naalakkersuisut aaqqiiffiginiarlugu suliniuteqassamaarnersut. Tamanna siunnerfigineqanngippat suliniutissanut ilanngunneqarnissaa Atassummit piumasaraarput.

Qulingat meeqqanik inuusuttunillu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermi angajoqqaarsianngortartunut pikkorissaasarnissaq Atassummit assut pisariqartutut isigaarput. Paaqqutaqarnersiutinillu naammaginartumik aaqqiisoqarnissaa kissaatigalugu. Meeqqat inuusuttullu innarlerneqareersimasut paaqqutariniarnerat ajornaatsuinnaangeqisoq nalunnginnatsigu.

Tamakkununnga angajoqqaarsiatut pisussaaffeqarneq pilersuisussaatitaanerlu akisussaaffiummat pingaartoq annertoorlu. Taamaattumik aningaasatigut aaqqiniarnermi tamakku ilanngunneqarnissaat Atassummit piumasaraarput.

Aqqarnat meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarnermi annikinnerpaamik akuliunnissamut taar-siullugu pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiorsiissuteqartalernissaq anguniarneqartussatut suleqatigiissitaliani siunnerfigineqartussatut piumasarineqartoq Atassummit taperserparput. Tamatumani meeqqat inuusuttullu pitsaanerpaamik ikiorserneqartarnissaat anguneqassammat.

Ullumikkutuut kittaartumik ikiorsiissuteqartarneq qaangerneqartussaammat taamatut aaqqiisoqarpat kommunit tamakkiisumik aningaasalersuinissaat kisimi isumalluutigineqarsinnaanngilaq. Taamaattumik Atassummit piumasaraarput KANUKOKA peqatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat akornanni suliassat nammagassallu pillugit nutaamik isumaqatigiinniarnermi ilanngunneqarnissaat Naalakkersuisut sulissutigissagaat.

Qanorluunniit pitsaatigisumik peqqussusioraluarutta aningaasatigut kingunerisassaat isumannaarsimanngikkutsigit atuisussanut tamakkiisumik iluaqutaanavianngimmat.

Aqqaneq aappat. Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerannut peqqutaasut ilagisarpaat angajoqqaat angerlarsimaffimmi toqqissisimanngittarnerat. Tamatumalu kingunerisarlugu meeqqat inuusuttullu ajoquteqanngivissut angerlarsimaffimminniit allarluinnarmut inissinneqartarnerat.

Tamanna meeqqat inuusuttullu misigissusaannik annertuumik attuisarpoq. Taamatut pisoqartillugu angajoqqaat ajornartorsiutaannik periusissanik nutaanik peqqussuteqalernissaq aqqutissiuunniartariaqalerpoq soorlu katsorsaasinnaanerit ilaqutariittut inuunermik pikkorissartitsisinnaanerit, atuartitsisinnaanerit il.il. aqqutissiuunneqartariaqalerput.

Matumuuna Atassummit pingaartillugu erseqqissassavarput angerlarsimaffik toqqissisimanartoq meeqqat inuusuttullu pitsaasumik inuuneqarnissaannik peroriartornissaannullu qitiulluinnartoq nalunnginnatsigu.

Aqqaneq pingajuat. Nassuerutigisariaqarparput meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartariaqartarnerannut angajoqqaat ajoraluartumik imigassamik ajornartorsiuteqartarnerat amerlanertigut peqqutaasunut ilaasarmat. Taamaattumik Atassummit piumasarissavarput imigassamik ajornartorsiuteqartunu katsorsartissinnaanerup ullumikkornit pisariinnerusumik aaqqissugaaluarnerusumillu malittarisassiuuneqarnissaa Naalakkersuisut piaartumik sulissutigissagaat.

Aqqaneq sisamaat. Meeqqat angerlarsimaffimmi toqqissisimanatik peroriartorsimasut ilaat timimikkut eqqarsartaatsimikkullu innarlerneqarsimasut nunatsinni takornartariunnaarpagut. Ajornartorsiut sunaluunniit katsorsarneqarani inummiiginnaleraangami nappaatit allat assigalugit aseruukkiartulersartoq nalunnginnatsigu. Taamaattumik meeqqat inuusuttullu ajornartorsiuteqartut katsorsarneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq.

Aqqaneq tallimaat meeqqat inuusuttullu sunngiffimmi peqqinnartumik sammisassaqartitaanissaat pingaartorujussuuvoq. Soorlu pinnguartarfeqarnikkut katerisimaartarfeqanikkut assigisaatigullu illoqarfikkaartumik nunaqarfinnilu maannangaaq pilersaarusiorlugit tulleriiaarinikkut suliniutissat aallarittariaqalerput. Sunngiffimmi peqqinnartumik sammisassaqarneq meeqqat inuusuttullu peqqissuullutik ineriartornissaannut pingaartorujussuummat.

Seksten. Nunatsinni meeqqeriviit meeraaqqeriviillu amigaataasorujussuupput. Sinissami meeraq pingaarnerutillugu suliniutit kimilimmik ineriartortinneqassappata meeqqeriveqarnikkut aaqqiinissat pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Taamaattumik siunissami sanaartornermi aningaasalersuinerit allanngortinneqarsinnaanerat aamma suliniutissanut ilanngunneqartariaqarput soorlu kommunit sanaartornermi aningaasaliissutigisartagaat annikinnerulersillugit.

Nassuiaammi saqqummiunneqartut siunniunneqartullu allat isumaqatigigatsigit annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilagut. Peqqussutissat saqqummiunneqarpata pisarnitsitut Atassummit suleqataaffigeqqissagatsigit. Naggataatigut oqaasinnguit uku naggataarutiginiarpakka. Meeqqat illernartuutigaavut, naasutulli ullut tamaasa paaqqutassavut. Asanninnermik kissalaartumik imertigassavut naasutulli kusanartumik sikkersoqarlutik siunissami nunatsinni ineriartortitseqataasinnaaqqullugit.

Taamatut oqaaseqarluta Atassummit nassuiaat annertooq sukumiisorlu taperserlugu oqaaseqarpugut.

Qujanaq.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Ilisimatitsissutigilaassavara qallunaatuua piariinngimmat arriitsunnguamik saqqummiissunga nutserisut eqqarsaatigalugit piffissaq paariniarumaarpara.

Ukiuni kingullerni maani Inatsisartuni inuiaqatigiinnilumi oqallittarnerit annertuut meeqqat atugaasa pitsanngorsarnissaannut siunnerfillit ingerlannikuuvagut. Inernerigallagai eqikkarlugillusooq nassuiaammi matumani saqqummiunneqarput. Isumaginninnermut Naalakkersuisoq nassuiaammut sukumiisumut qutsavigiumavarput.

Inuit Ataqatigiinni neriuutigeqaarput oqallinneq manna aqqutigalugu Inatsisartut meeqqanut politikkiata nalerassai qularnaallillugit kiisami aalajangersaavigineqarsinnaanngussasut.

Meerartavut tassaanerartarpagut nunatta pisuussutaasa pingaarnersaat erlinnarnerpaallu. Taamatut oqarneq pisussaaffimmik angisuumik nassataqarpoq. Inersimasullu tamatta ataasiakkaarluta ataatsimoorlutalu pisussaaffeqaqatigiippugut meerartatta paarilluarnissaannut, timikkut tarnikkullu peqqinnartumik ineriartortinnissaannut. Toqqissisimasumik peroriartortinnissaannut pitsaasumillu inuuneqartinnissaannut.

Aperisoqarsinnaavoq inuuneq pitsaasoq sunaagami? Inuit Ataqatigiit apeqqut taanna tunngaviusumik ima akerusupparput. Meeqqat tamarmik immikkuullarissuseqarput namminiussuseqarput immikkullu piginnaasaqarlutik. Taakku ataqqillugit mianeralugillu meeraq qisuariarfigineqartarlunilu pineqartassaaq.

Meeraq kinaluunniit pisinnaasaminit tamakkiisumik atuinissaminut periarfissinneqartariaqarpoq. Taamatuttaaq inuttut nammineq naleqaassutsiminik kinaanerminillu ilisimaarinnittuunissaminut aqqutissiuunneqartariaqarpoq. Ilikkakkani atorluarlugit imminut tatiginermik inerititaqarsinnaanissaminut periafissinneqassaaq.

Aamma peqqissumik inuuneqarlunilu peqqinnartumik nerisaqarnissaminut ilitsersorneqassaaq. Tusaaneqarnissaminut oqartussaaqataanissaminullu pisinnaatitaaffeqarluni alliartortitaassaaq, imaluunniit alliartussaaq. Inuiaqatigiit pingaartitaannik ilitsoqqussaqarluni peroriartussaaq. Kulturikkullu eriagisanik siuliiniillu kingornussarsianik tunngaveqarluni siunissamut ingerlariaqqissinnaassalluni.

Taakku meeqqap inuunerani tunngaviugilik taava inuuneq pitsasoq aqqutissiuunneqassaaq. Taamaaliornissamullu inersimasut uagut akisussaassuseqarpugut.

Angajoqqaat akisussaaffeqarput meeqqamik toqqissisimasumik peroriartortinnissaannut pilersornissaannullu. Aamma pisariaqartitaasa soqutigisaasalu isumaginissaannut. Angajoqqat qitornaminnut akisussaaffimminnik pilersuisussaatitaanerminnillu sukkulluunniit pitsaasumik naammassinnissinnaanissaat qulakkeerniartariaqarpoq.

Nukissaarukkallarnerisalu nalaani meeqqap pisariaqartitai qitiutillugit pisortanit ikorfartorneqarlutillu ikiorneqassapput.

Nunatsinni meerarpassuaqarpoq ajunngitsumik peroriartortunik ajoraluartumilli meeqqat amerlavallaarput misigissutsimikkut ikilerneqaatigisaminnik sumiginnagaasartunik. Inuiaqatigiit pisussaaffeqarpugut taakku ikiorsissallugit. Ikiuiniarnerullu siunertaa tunngaviilu nalilersortuartariaqarput inuiaqatigiinni allanngoriartorneq ilutigalugu.

Meeqqat sumiginnakkat tupinnanngitsumik inuiaqatigiinni isumaaluutigineqarlutillu isumakuluutigineqarput. Allaat uagut qinikkat qanoq iliuuseqanngippallaartutut nalilerneqartarluta. Taamaammat meeqqanik inuusuttunilli ikiorsiisarnermut peqqussutip allanngortinnissaanut piffissanngorpoq.

Ullumilu oqallinnitsinni saqqummiunneqartut tunngavisseeqataajumaarput Naalakkersuisut peqqussummut allannguutissanik siunnersuusiornissaannut. Nassuiaat aqqutigalugu Naalakkersuisut allannguutissatut suusariaqanerinik tikkuussissapput, imaluunniit tikkuussipput. Taakku ilaat pingaarnersiorlugit oqaaseqarfigissavagut. Saniatigullu Inuit Ataqatigiinniit apeqqutinik isumaliutigeqqinneqartussanik saqqummiussiumaarluta.

Nuannaarutigalugu malugaarput FN -ip meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersagaa nutaamik peqqussusiornissami pingaartinneqartoq. Inuit Ataqatigiinni aalajangersagaq taanna meeqqat tunngavisumik inatsisaattut isigaarput. Isumaqarpugut piffissanngortoq aalajangersakkap ersialaartinneqarnerunissaanut. Kaammattuutigissavarpullu peqqussummut nutaassamut bilagitut ilanngunneqarnissaa.

Taamatuttaaq siunnersuutigissavarput bilagitut ilannguteqqullugu FN -ip innarluutit pillugit aalajangersagaa. Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarnermi taakku pisariaqartitaat qitiutillugit sullissisalernissaq alloriarnerussaaq pingaartoq. Isummap tunngaviusup malitsinniarnissaa assigiinngitsunik nassataqartussaavoq. Assersuutigalugu sullissisisut ullumikkorniit ilinniakkamikkut suli tunuliaqutarissaarnerunissaat isiginneriaatsinillu allanngortoqarnissaa.

Ilaqutariissutsimik pingaartitsinermi ilaqutariiussutsimillu siuarsaaniarnermi meeqqat pilliutigineqannginnissaat matumani anguniarneqartoq Inuit Ataqatigiinni taperserparput. Meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi eqaallisaasoqarniartoq paasivarput. Assersuutigalugu inuututtut peqqussut tunngavigalugu sullinneqarsinnaasut ukiuisa qummut killeqartinneqartarnerannut tunngatillugu.

Isumaqataavugut sullinneqartup pineqartup ukiui kisitsisinngorlugit qassiuneri kisiat isiginiarlugu ikiorsiisoqartassanngitsoq. Ilanngullugu isiginiarneqartussaassaaq pineqartup piginnaaneri, inuttut qanoq inerisimatiginersoq imaluunniit nammineersinnaatiginera, avatangiisiminilu tapersersortissaqarnersoq.

Soorunami inuusuttut akuersineratigut aatsaat ikiorsiissutit 18-leereernera kingorna ingerlatiinnarneqarsinnaassapput.

Inuit Ataqatigiit tungaanniit pingaartissavarput peqqussummi erseqqissumik malittarisassiortoqassasoq kikkut peqqussut malillugu ikiorserneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarnersut. Pingaartillugu ilaanngutsikkusupparput naartut aamma ilanngullugit sullinneqartussatut erseqqissumik oqaatigineqassasoq. Taamaalilluni anaananngortussaq naartualu immikkut eqqumaffigineqartussatut inississagaluarput. Immikkullu ittumik pisariaqartitsisoqartillugu pilertortumik ikiorsiisinnaanissaq inatsisitigut tunngavissinneqassaaq.

Inuusuttunnguullutik anaananngortut pitsaasumik pilertortumillu ikiorserneqartarnissaat peqqussutikkut illersorneqarsinnaasunngorlugit inissinnissaat pingaartipparput. Nassuiaammi pingaartinneqarpoq isumaginninnerup iluani suliassani susassaqartut tamarmik siunnerfeqarluartumik aaqqissuulluagaasumillu suleqatigiinnerisa suli piorsarlugulu inerisarnissaa.

Naak 1982-miilli immikkut peqqussusiornikkut kommunimi suleqatigiinnissamik pisussaaffik naqissuserneqareeraluartoq maannakkut suleqatigiinneq nalilerneqarpoq suli pitsaanerujussuusariaqartutut. Tamanna assortoruminaappoq. Inuit Ataqatigiit siunnersuutigissavarput qitiusumik oqartussat tassa isumaginninnermut peqqinnissamut atuartitaanermullu pisortaqarfiit ilanngullugit suleqatigiinnissannik peqqussutissaq nutaaq aqqutigalugu pisussaaffilersorneqassasut.

Arlaleriaqalutami uppernarsisarparput pisortaqarfiit taakku akimut suleqatigiinnerat annikippallaartoq. Taamaalillunilu suliniutit ataqatigiissaagaanngitsut immaattoq, naammattuugassaasarlutik.

Qularutissaanngilaq meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit suli ukiorpaalussuarni atorfissaqartinneqassasut. Pisariaqartitsineq ullumi qiviassagaanni annertuvoq allaat meerarpassuit utaqqisut allattorsimaffianni allattugaatigineqarlutik. Nassuiaammi nuannaarutigalugu malugaarput Børnehjemmet kommunit meeqqallu angajoqqaavisa akornanni suleqatigiinneq assigiinngitsutigut pitsanngorsaaviginiarneqartoq. Pingaaruteqarluinnarsorivarput pineqartut akornanni akisussaaffiit pisussaaffiillu erseqqissarniarneqarnerat taamaalilluni suleqatigiinneq pitsaasumik meeqqamullu iluaqutaasussamik pissarsiffiusumillu ingerlanneqarsinnaassammat.

Oqaatigereerparput Børnehjemme-nut utaqqisorpassuaqartoq, taakku utaqqinerminni pisariqartitaminnut naleqquttumik ikiorserneqarnersut apeqqutigineqarsinnaavoq. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulisut misilittagariligaat annertupput oqartariaqarpugullu ukiuni kingullerni tallimani arfinilinni sullissinerisa pitsaassusiat qaffattorujussuusimasoq. Misittagaat atorluarneqassappata eqqarsaatigineqarsinnaavoq kommunit inissamik ilivitsumik pisinngikkaluarlutik immikkut akiliuteqarlutik ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulisunik sullinneqarsinnaanissaat aqqutissiuunneqarsinnaasoq.

Taamaalillutik perorsaasut siunnersortitut kommunini atorneqarsinnaasunngorlugit soorlu meeqqap børnehjemme-mut pinissaminut utaqqinerata nalaani. Inatsisartut februar-imi ukioq 2000 ataatsimiinneranni oqaluuseraarput meeraq Børnehjemme-miittoq kommunip isumaginninnermut ataatsimiititaliaata aajalangigaanik angerlartinneqartussanngoraangat isumaginninnermi suliat pillugit maalaartarfimmut ulloq unnuarlu meeqqanut angerlarsimaffinni pisortat nangitassanngortitsinissamik inatsisitigut periarfissinneqartariaqartut.

Inatsisartut tamanna suliniutigineqaqqinneqartussatut isumaqatigiissutigaat. Nassuiaammi oqaatigineqarpoq tamatuminnga peqqussutitigut periarfissarsiuussinissaq tapersersornartinneqanngitsoq. Inuit Ataqatigiinni suli isumaq taanna illersorparput, nalunaarusiamilu tunngavilersuutit akuersaaruminaatsillugit.

Ulloq unnuarlu meeqqanut angerlarsimaffiit Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninit Namminersornerullutik Oqartussat akornanni ajornartorsiutinik assigiinngitsunik ukiuni arlalinngulersuni nassataqarpoq. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut suleqatigiinnissamut akimmiffiit qulaajartariaqartut ajornartorsiutillu anigornissaannut Isumaginninnermi Naalakkersuisoq aqqutissiuusseqataaqqullugu kaammattussavarput.

Nassuiaammi oqaatigineqartut ilagaat takorloorneqarsinnaasoq kommunit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnik ingerlatsisuulernissaat. Aaqqissuussinerit ullutsinni atuuttut nutarterneqartariaqartutut isumaqarfigineqarmata Inuit Ataqatigiinni oqaloqataanissamut piareersimavugut. Taamaattoq iternga tikillugu paaseqqaarusussavarput ullutsinni aaqqissuussinerup sanngeequtai suunersut sumillu patsiseqanersut.

Apeqqutit nutaamik naliliffigisariqartut ilagaat kommunit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut akiutigisartagaat. Ilisimaneqarpoq kommunit ilaasa meeqqat inissinnissaat akissaqartittanngikkaat. Meeqqap pisariaqartitai qitiutillugit sullissineq pequssutitigut piumasaqaataalerpat taava kommunip karsiata imai meeqqap ikiorserneqarnissaanut killilersuissanngilaq. Meeqqallu nunatsinni sumiikkaluarunik sapinngisamik assigiimmik pineqarnissaat anguniarlugu akilersuutit allatut iluarsiivigineqartariaqassapput. Tassanilu nammaqatigiinnermik isumamik pingaartitsinissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Ilisimaneqarpoq meerarpaaluit ilaqutariinni paarisassanngortinneqartartut. Nassuerutigisariaqarpoq ilaqutariit paarsisut angisuumik suliakkerneqartartut nersortarialimmillu suliat naammassisaraat. Oqartariaqarpugut ilaqutariit allat meeraannik paarsisartut annertuumik pisortanit isumallutigineqartarmata taamaattoq ikorfartorneqarnerat annikitsuinnaalluni.

Ilaqutariit taakku paarsisartut aamma ujartuisarput pikkorissarneqarnissamik meeqqanillu immikkut pisariaqartitsisunik sullissinissamik qaammaasaqarnerulernissamik. Meeqqanik sullissinerup piorsarnerani suliassaq tullinnguuttoq tassarpiaavoq ilaqutariinnik ulloq unnuarlu paarsisartunik pikkorissartitsinissaq. Meeqqat immikkut ittunik pisariaqartitsisut kiisalu annertuumik innarluutilli ilaqutariinni paarineqarsinnaasut amerlarnerulerniassammata.

Inunnik isumaginninnerup iluani sulisut pisortanit sullitanillu piumaffigineqarnerat annertusigaluttuinnarpoq taamatuttaaq inatsisartut tungaannit tupinnanngitsumik. Peqqussummut allannguutissatut siunersuutigineqarumaartussat eqqarsaatigalugit oqartariaqarpoq meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiinerup suli pitsaanerulernissaanik piumasaqaatinik imaqarmata. Tassami misissueqqissaarnerit ingerlattariaqarput meeqqap pisariaqartitaanik nalilersuilluassagaanni.

Angajoqqaanik aaqqissuulluakkamik suleqateqarsinnaanissaq piumasaqaataassaaq susassaqartunik allanik ataatsimut siunnerfiliilluni suleqateqarsinnaanissaq il.il.

Sulisut piumasaqaatinut malinnaatinniarneqartariaqarput. Taamaattumik ilisimasariaqarpoq meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarnerup pitsanngorsarnissaa piviusunngortinneqassappat aningaasanik, oqarta aningaasarpassuarnik naleqassaaq. Pikkorissartitsinerit ilinniatitseqqiinerillu assersuutigalugit. Allatigullu isumaginninnerup iluani suliffigissaanissaq eqqarsaatigalugu.

Nutaamik peqqussusiornissaq iluatsillugu apeqqut isumaliutigeqqinneqartariaqartunut ilaasoq tassaasorivarput meeravissiartaarnermi aalajangiisarnerup nunatsinni oqartussanut nuutsinneqartariaqannginnersoq.

Paasisat soqutiginartut ilagaat Island-imi meeqqanut inatsimmi maleruagassaliuunneqarsimammat meeqqat unnukkut qassinut angerlartarnissaat. Assersuutigalugu ukiukkut unnukkut qulinut aasakkullu aqqanernut. Nunatsinni taamaattunik maleruagassaliussaagut? Nunatta pinngortitaassutsimikkut qanoq ittuunera aallaavigalugu meeqqat angerlartarfissaat alajangersorneqassappat? Taanna oqallissaarutaavoq.

Oqaaseqarnitsinni aallaavigivagut meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinnissaanut isummat tunngaviusut nassuiaatikkut saqqummiunneqartut. Imaappoq meeqqat inuusuttullu ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsilereersut tassani pineqarput. Ikiorsiinermi katsorsaanermilu periutsit ineriartortittuartariaqarput.

Taamaattumik pingaruteqarpoq misilittagarileriikkatsinnik katersisarnissaq ilaatigut ilisimatuussutsikkut suleriaatsit atorlugit atuakkiaralugit nalunaarusiaralugilluunniit. Taamaaliornikkut pisinnaasatta qanoq qaffasitsiginera takussutissarsiarineqarsinnaanngussaaq. Ilinniarfeqarfinnilu ilinniartut ilinniutissamittut atorluarsinnaanngussagaluarpaat. Uagullu inuiattut ataatsimoorluta ilisimasavut qaffassarneqassagaluarput.

Meeqqat inuusuttullu atugaannik pitsanngorsaaniarluni anguniagaqarnermi Inuit Ataqatigiinni pingaartittarparput erseqqissartuassallugu katsorsaaneq ikiorsiinerlu kisimiitinneqarsinnaanngimmata. Suliniutinik pinaveersaartitsinermik siunertaqartunik ingiaqateqartinneqartassapput. Pinaveersaartitsineq akimanerpaaq inuiaqatigiit aaqqissuussaaneraniippoq, taamaalillunilu inatsisiliornermi.

Inuit aamma angajoqqaat ulluinnarni atukkamikkut oqilisaavigineqanngikkunik angajoqqaatut akisussaaffik pitsaasumik naammassisinnaanngilaat peqqissuunissaminnik illersuisinnaanngillat. Innuttaaqataasutullu oqartussaaqataaneq timitalersinnaanagu. Tamakkiisumik meeqqat atugaannik ilumoorullugu pitsanngorsaassagutta taakku ilanngullugit siuarsartariaqarput.

Kalaallit nunarput meeraaffigalugu meeqqanut tamanut nuannersuussaaq. Meeqqat inuunerup ataqqinassusiata mianernassusianik paasinnissinnaanerannut tamatta aqqutissiuusseqataassuugut. Inuit Ataqatigiinni tamatumunnga aamma suleqataarusuppugut.

Taamatut naggaserpagut Naalakkersuisut saqqummiussaanni nassuiaammut oqaasii. Taavalu soorunami neriuutigissavarput maanna saqqummiussagut ingerlariaqqinnissamut aamma ilanngullugit Naalakkersuisut suliumaartut.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Kattusseqatigiinni nuannaarutigaarput meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaammik Naalakkersuisut saqqummiussaqarnerat. Nassuiaat soqutinarluinnartoq imaqarluartorlu meeraq pingaarnerutillugu assigiinngitsorpassuarnik soqutiginartunik imaqartoq ilaatigut aamma kingusinnerusukkut aalajangiiffigisassanut imaannaanngitsunut oqallinnernullu aallaavissatut pingaarutilittut Kattusseqatigiinniit soqutigalugu suleriaqqinnissami suleqataaffiginissaanut nakimanata peqataanissarput matumuuna erseqqissarniarparput.

Ajornartorsiutit qiterisaat Kattusseqatigiinni isumaqarpugut ersarissumik qaqilerneqartariaqartoq sooruna meeqqat taamannak annertutigisunik ajornartorsiuteqalertartut? Nassuerutigisariaqartulli ilagaat nunatsinni ajoraluartumik aamma meerartaqaratta ikiorneqarnissaminnik ilaatigut annertuumik pisariaqartitsisunik. Amerlanertigut angajoqqaat ilaasa meeqqaminnik paarsinerlunnerat aammalu imigassamik ikiaroornartumillu atuinerlunnerat aamma pissutigalugit meeqqat amerlasoorujussuit pisuussuteqanngitsut tujormisinneqartarmata.

Qujanartumilli angajoqqaat amerlanersaat meeqqaminnik pisussaaffitsik akisussaaffitillu ajunngitsumik paaralugit nakkutigivaat. Taamaakkaluartoq meeqqat siuliani pineqartut ikiorneqarnissaminnullu pisariaqartitseqisut aamma pillugit minnerunngitsumillu Kalaallit Nunatta inuisalu siunissaat pitsaanerusoq anguniarlugu avaqqunneqarsinnaanngilaq Inatsisartut immikkut illuinnartumik iliuuseqarnissaat anguniarlugu suliniuteqarnissaq.

Nassuiaammi ilaatigut isumaginninnermi iluarsaaqqinnermut ataatsimiitialiarsuup suliarisimasaasa pingaarutillit malinnaatinneqarnerisa aammalu Inatsisartut oqallittarneri assigiinngitsut aallaavigalugit minnerunngitsumillu aamma meeqqat inuusuttullu pillugit isumasioqatigiittarnerit tunngavigalugit nassuiaatip suliarilluagaasup suliarineqarsimaneranut Kattusseqatigiinniit pinngitsoornianngilagut suliap annertuup suliarineqarnerani Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfimmi sulisut isumasioqatigiittarnerni peqataasimasut allallu suliap piviusunngortinneqarnerani peqataasimasut tamaasa qujassuteqarfigissallugit.

Qujanarujussuaq suliariumaakkanut aalajangiinissanut ilaatigut imaanaanngitsunut toqqammavissanik ajunngitsunik meeqqat inuusuttullu ullumikkorniit suli pitsaanerusunik ikiorserneqarlutillu sullinneqarnissaannut tunngavissanik meeqqanut inuusuttunullu sullissinermi malittarisassanik atortikkuminarnerusunik eqaannerusunillu sullissisinnaanermut periarfissiisinnaasunik aalajangersaanissaq tunngavilerneqarsinnaaqqullugu nassuiaammik saqqummiisoqarmat.

Nassuiaalli tikitsinnagu tamatta angajoqqaajusugut pisussaaffigut eqqaasitsissutigiitigalugit allakkani iluartuni pinngortitami tamani pingaarnerpaajunerput eqqaasitsissutigissallugu pissutissaqarsoraarput.

Meerarpassuit sumiginnagaasartut illersorfissaqartinneqarnissaat pillugit angajoqqaanut eqqaasitsissutiginiarparput meeraq asuliinnaq sumiginnagassanngorlugu pinngortinneqarneq ajormat. Tassami pinngortitarpassuarnit tamanit pingaarnerpaajuvoq. Taassuminngalu sumiginnaasut eqqaseqqittariaqarput minnerunngitsumik meeqqap nuannaarluni toqqissisimallunilu pilluarlunilu angajoqqaaminik asanninneq piviusoq tunngavigalugu ineriartornissaa illersorneqarsinnaaqqullugu. Meeqqammi tamatigut angajoqqaani toqqaamavigisarmagit toqqammavigiuassallugillu.

Taamaattoqanngippammi angajoqqaat meeqqaminnik naammattumik nakkutiginninngitsut aamma pisussaaffimminnik naammassinnissinnaanngitsut meeqqaminnik arsaarneqartarmata meeqqamullu angajoqqaajusunullu nuanninngitsumik kinguneqartartunik.

Taamatut eqqaasitsereerluta meeraq pingaarnerutillugu nassuiaat Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik taperserparput nassuiaammi siunertarineqartut arlalissuit meeqqanik isumassuineq pillugu suliniarnermi anguniarneqarmata aammalu misittagaalersimasut assigiinngitsut ajunngitsut iluaqutigalugit suliat ingerlateqqinnissaat siunertaammat. Tassami inimi maani aamma oqallittarnerpassuit takutereerpaat pinngitsoorata tamatta suli ikioqatigiinnerulluta meeqqat inuusuttullu atugarisaasa pitsanngorsarneqarnissaat suleqataaffigisariaqaripput.

Aammalu meeqqat inuusuttullu ajornartorsiuteqartut sapinngisamik ajornartorsiutasa oqimaallivallaannginnerini ajornarsivallaannginnerinilu ullumikkornit piaarnerusumik ikiuiniarneq toqqammavilerneqaannarani aamma inunnik isumaginninnermi sullissisut atukkamikkut pitsanngorsaavigineqarnissaat minnerunngitsumillu aamma angajoqqaarsiaasartunut aamma atugassarititaasut ataatsimoorussamik nunarput tamaat isigalugu aningaasatigut aaqqiisoqarnissaa ilanngullugu sulissutigineqarnissaa Kattusseqatigiinniit suleqataanissatsinnu piareersimavugut.

Meeqqat inuusuttullu ajornartorsiutillit atukkamikkut pitsanngorsaavigineqarnisaat eqqartorneqartillugu soorunami aamma meeqqat inuusuttullu innarluutillit atugaat ilaatigut arlalitsigullu iluarsisariaqartut eqqaanngitsoorneqarsinnanngillat. Nalunngilarpummi nassuerutigisariaqarlutigulu ullumikkut imaluunniit eqqornerusumik oqaatigalugu maannamut inunnik isumaginninnermut tunngasutigut sullissisut ilinniarluarsimasut amigaatigineqartuarmata. Allaat aasaq manna annertuumik innarluutillit najugaat majoriaq ilaatigut sulisoqarnikkut ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu matusariaqarsimavoq, Danmark-imullu nuuttariaqalersimalluni.

Tamanna assorsuaq uggornarpoq. Tassami Naalakkersuisut anguniagarigaluarmassuk innarluutillit Danmark-imiittut nunatsinnut uterartinneqarnissaat. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit paasisinnaalluarparput innarluutilinnik ilaqutallit naammagittaalliuuteqartarnerat.

Tamanik naluneqanngilaq ukiuni kingullerni inunnik isumaginnittunngorniat arlalissuit ilinniarnerminnik naammassinnissimagaluartut nunatsinni pigineqarmata. Kisiannili aningasaqartitaanerup tungaatigut imaluunniit aningaasarsiaqartitaanerup tungaatiguta ammalu suliffinni atugassarititaasunut tunngasut ilaatigut naamaginannginneri pissutigalugit suliffeqarfinnut allanut ingerlaqqiinnartariaqartartut arlalissuummata.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit pisariaqartilluinnartutut piumasaqaatigaarput isumaginninnermi sullissisunut tunngasut piaarnerpaamik qulaajarneqartariaqartut. Aamma Kattusseqatigiinni ajornartorsiutit qaangerniarlugit suliniarnermi pingaartillugu Naalakkersuisunut kaammattuutiginiarparput meeqqat inuusuttullu ilaasa ajornartorsiutaat qaangerniarlugit suliniarnermi ajornartorsiutit pilinnginnerini sapinngisamik piaartumik suliniarnerit aallartinneqartariaqartut eqqumaffigineroqqullugit.

Kattusseqatigiinni soorunami aamma nalunngilarput taamaaliornissamut sulisorisat amerlineqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Taamaammat tamatta piareersimaffigisariaqarparput suliniutit aamma aningaasanik naleqanngitsoortussaanngimmata. Naluneqanngilarmi ajornartorsiutit assigiinngitsut iluarsineqartarnerat amerlanertigut kingusippallaarujussuartumik iluarsiiviginiarlugit aaqqinniarneqartarmata nukippassuit aningaasarpassuillu atorlugit.

Taamaammat Kattusseqatigiinniit siunissaq ungasinnerusoq aamma isigalugu ajornartorsiutinik qaangiiniaanermi suleqataanissatsinnut aammalu suleqataaqqinnissatsinnut makkuninnga siunnersuuteqarpugut. Siullermik meeqqat inuusuttuaqqat inuusuttullu pillugit ersarinnerusumik ataatsimoorussamillu politikkeqalerniarta meeqqat inuusuttuaqqallu inuusuttullu ajornartorsiuteqalernissaat ikiorserneqarnissaannut utaqqisariaarullugu.

Aappassaannik. Meeqqat inuusuttuaqqallu qulit missaannik ukiulinniit 15-t missanik ukiulinnut immikkut meeraanermiit inuusuttunngulernermut ikaarsaariarnermik taallugu meeqqat inuusuttuaqqallu ajornartorsiutigisartagaat pillugit pisortatigoortumik meeqqat inuusuttuaq- qallu qanoq inissisimanerat apeqqutaatinnagu meeqqat inuusuttuaqqallu ajornartorsiutigisartagaat pillugit qaammarsaaneq kommunit peqatigalugit ingerlanneqartariaqartoq. Nalunnginnatsigu meeqqat inuusuttuaqqallu meeraanermiik inersimasunngulernermut pisussaaffinnik akisussaaffinnillu ersarinnerusunik qaammarsaaffigineqartariaqarnissaat pisariaqarluinnartut.

Angajoqaat pisussaaffii soorunami tiguniarneqassanngillat, kisianni pissutsit piviusut takutippaat tamanna aamma nassuiaammi ersarissumik oqaatigineqarpoq meeqqat inuusuttullu ajornartorsiuteqartut ima amerlatigisut allaat ilisimaneqarani qanoq amerlatiginersut. Kisianni Isumaginninnermut Naalakkersuisup qanittukkut inimi maani ilaatigut oqaatigaa meeqqat inuusuttullu ajornartorsiutilli ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni amerlatsissimasut utaqqisut 50-t missaanik amerlassuseqartut. Kisianni aamma naluarput ilumut pisariaqartitsisut allat qanoq amerlatiginersut.

Pingajussaannik. Meeqqat inuusuttuaqqat inuusuttullu susassaqartinneqarnissaat ersarissumik aalajangersaaffigineqarniarlik tassami maannakkut meerarpassuit inuusuttuararpassuillu ilaat sumunnarfissaqaratik ilaanni unnuarsuarmut tarfiinnartariaqartarput. Nunat allat assersuutigalugit qiviarutsigit Island-imi meeqqat upernaat, aasat taamaasa illoqarfinni saliitinneqartarput. Allatulluunniit illoqarfinni takujuminarsaatinneqartarlutik. Danmark-imi nunanilu allani inuusuttut 18-leereersimasut pisussaaffigaat sakkutuujunissaq allallu nunaminnut kiffartuussisussaatitaanermik pisussaaffilerneqartartut eqqarsaatigalugit nunatsinni pisussaaffiit akisussaaffiillu pillugit eqqumanerusariaqartugut Kattusseqatigiinniit piumasaqaatigaarput.

Sisamassaannik. Meeqqat inuusuttullu timikkut anersaakkullu nukittunerulernissaat pillugit suli annerusumik piginnaanngorsaaqqittariaqarpugut minnerunngitsumik aamma timersornikkut pissarsiarineqarsinnaasut aamma aqqutigalugit piginnaanngorsaaqqinneq anguniarneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit piumasaqaatigaarput. Soorlu maannakkut meeqqat atuarfinni meeqqat arpatsinneqartarnerat aamma suliniutaasoq ajunngitsoq eqqarsaatigalugu annertusarneqartariaqartoq. Taamaammat suliniutit taamaattut annertusarneqartariaqarsorinarput.

Aamma taakkua saniatigut nassuiaammi meeqqat inuusuttullu ajornartorsiutaannik qaangiiniaanermi suliniutigineqartut paasilluarlugit Kattusseqatigiinniit taperserumavagut. Aammali pinaveersaartitsinermi suliniuteqarnerup suli annertunerusumik aamma kommunini pinaveersaartitsiniarluni suliniarnerit aningaasaliiffigineqarnerulernissaat ilanngullugit sulissutigeqqullugit inassutigerusuppagut.Taakkununnga tapertaasussanik pilersitsinissaq ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq aamma Kattusseqatigiinniit kaammattuutigaarput.

Suliat ingerlateqqinneqartarneranni Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutiginiarparput nalunaarsuineq ersarinnerusoq ingerlateqqullugu. Tassami inatsisartuni kingusinnerusukkut aalajangiinissat eqqarsaatigalugit Inatsisartut ilisimaniassagatsigu pisariaqartitsineq qanoq sumilu annertutiginersoq.

Nalunngilarput pisariaqartitsineq annertoqisoq, kisianni pisariaqartitsineq kisitsisinngorlugu aamma takuneqarsinnaasariaqarpoq, sumiuna pisariaqartitsineq annertunerusoq? Qanoruna pisariaqartitsineq annertutigisoq? Nunap ilaani sumi pisariaqartitsineq qanoq ippa? Nunaqarfiit avinngarusimasumiittut illoqarfiillu isorliunerusuniittut qanoq matumani inissisimappat? Kommunit aningaasakilliornerit qanoq inissisimappat? Naggataatigut Naalakkersuisut qanoq isumaqarpat imaluunniit pilersaaruteqarpat kommunini ilaqutariinnut katsorsaavinnik imaluunniit ulloq unnuarlu meeqqanut inuusuttunullu paaqqinnittarfinnik angerlarsimaffinnik pilersitsisinnaanernut tunngatillugu isumaliutiginnittoqarnerluni, imaluunniit qanoq isumaliortoqarnerluni?

Isumaqaratta taamaaliornikkut meeqqat inuusuttullu kommuneqarfigisaminnit aamma avammut allartinngikkaluarlugit sullissineq pitsaanerususoq inuiaqatigiinnullu akikinnerusoq ingerlanneqarsinnaasoq periarfissiuunneqassagaluartoq.

Kattusseqatigiinni soorunami isumaqarpugut ajornartorsiuterpassuit taagorneqartut Namminersornerullutik Oqartussat kisimiillutik imaluunniit kommunit kisimiillutik qaangerniarsinnaanngikkaat. Taamaammallu suleqatigiilluarnikkut tamakku qaangerneqarnissaat pisariaqarluinnartoq isumaqarpugut.

Kattusseqatigiinni aamma kaammattuutigaarput meeqqat inuusuttullu ajornartorsiuteqalersimasut kisiisa aallaaviginagit kisiannili aamma taakkua soorunami ajornartorsiutaat aaqqinniarlugit suliat ingerlatissagigut. Tassami isumaqartuaratta anguniarlugulu meeqqat inuusuttullu ajornartorsiulinnginnerini suliniarnerit ingerlanneqartuartariaqartut. Aammalu atugassarititaasut pitsanngorsartuarneqarnissaat pingaaruteqarluinnartut. Soorlu siuliini oqaaseqarnitsinni tamakku pillugit aamma siunnersuuteqartugut.

Nalunngilarpummi ajornartorsiutaalertartut aamma meeqqat inuusuttunngulernerminni meeraanermiik inuusuttunngulernermut ikaarsaariarfiup nalaani assigiinngitsutigut ussernartorsioruttulerfiup nalaani pisartut. Naak ilaatigut meeqqat angerlarsimaffimminniluunniit ajornartorsiuteqanngikkaluartut aamma aqqusaartaagaannik.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigeqqinniarparput soorlu ilaatigut oqareersugit meeqqat qulit missaanik ukiullit aallarnerfigalugit kommunini tamani meeqqanut sammisassaqartitsinermut atatillugu meeqqat meeraanermiit inuusuttunngulermut ikaarsaariarfiup nalaaniittut, akisussaaffinnik, pisussaaffinnik, ilinniagaqarnissap pingaaruteqassusianik, imigassamik ikiaroornartumillu ajornartorsiuteqartarnermut, atornerluisarnermullu tunngassuteqartut, naamaarniartarnermilu ajornartorsiutaasartut kinguneriisartagaannik annertunerusumik ataavarnerusumillu paasisitsiniaaffigineqarnissaat qaammarsaaffigineqarnissaallu eqqarsaatigalugit sulissugineqarnissaat anguniarlugu iliuuseqartoqartariaqartoq.

Aammalu kinguaassiuutitigut atoqatigiittarnermut tunngasut, nappaatit, meerartaajaartarnermut tunngasut, imminortarnermut tunngasut, allarpassuillu meeqqat inuusuttunngoriartornerminnut ikaarsaariarfimminni paasisariaqagaat pisariaqartitaallu annertunerusumik suliniutigineqartariaqartut isumaqarpugut.

Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat imartooq soqutinartorlu akuersaarparput.

Ole Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Qujanaq. Taava tullinnguuttoq qaqitinnagu oqaatigilaassavara tassa oqallinneq takkajaajusinnaammat saqqummiussisussat tamakkereerpata unikkallatsialaarumaaratta nalunaaquttap akunnerata affaanik, nerinissaq eqqarsaatigalugu. Tassa partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui saqqummiussereermata attaviitsunut ingerlaqqippugut, siullermik Per Berthelsen.

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Qujanaq. Oqaaserpassuit oqaaqqissaaruterpassuillu atornagit uanga tunginniit naatsuarannguarmik taaginnassavara nalunaarusiaq soqutiginartoq annertoqisorlu annertuumik isumaqatigalugu tusaatissatut tigujumagakku. Taassumalu aamma oqariartuutaa tassalu piffissami aggersumi ataatsimiititaliortoqarnissaq isumaqatigalugu tikilluaqquvarattaaq.

Sulimi aporfiusinnaasunik qulaajagassanik peqaqaaq suliniarnerup naammaginarnerpaamik angusaqarfiusinnaanissaa iluatsinneqarsinnaassappat. Oqaaseqarsinnaanera iluatsillugu innarluutillit angajoqqaavisa una qulequtaq siullermik oqallisissianngortitaagaluarmat saqqummiussaat saqqummiutissallugu neriorsuutigisara atuarlugu issualaassavara. Tassanimi aamma immat ajornartorsiut aaqqinniarlugu isummmersorfigisariaqartussaq kommunit ataaniinneratut innersuussisoqaannarani oqartussaasunit oqaloqatigiissutigineqartariaqarluni.

Ajornartorsiutimmi pileraangatsigit aqqusinerminngaaniit tusarsinnaasat ilaatigut qanorsuaq oqalukkaluaruttaluunniit imaqarnerullutillu paasissutissaqarnerusarput. Issuaaneq imaattoq naatsoq ingerlatissavara: "Meeraq qitiusoq sunaava, uagut angajoqqaat meeqqanut inuusuttunullu inarluutilinnut ajuusaarutigivarput nassuiaammi ilanngunneqannginnerat. Nassuiaat taava qanoq naleqartigaa meeqqanut innarluuteqanngitsuinnarnut tunngasuussappat?

Neriorsorneqartuarpugut sulili amigaataavoq ersinngitsumik innarluutillit inatsiliuunneqarnissaat malittarisassiuuneqarnissaat. Neriorsortuusaarneqarusunngilagut neriorsortuusaarneqapiluppallaartaqaagummi naammaleqaaq. Inatsisartunuku innarluutillit qineqqusaarutigiinnaraat. Siorna innarluutillit kingullermik neriorsorneqarput nunatsinnut angerlartinneqassasut. Ukioq manna innarluutilinnut meeqqeriviit matoorarneqarput meeqqallu aallartinneqaqqilerlutik. Aappaagumi 2000-imi qanoq pisoqassava?

Piumasaraarput piviusorsiorpalaarnerusumik pilersaarusiortoqartarnissaa sulisorineqartut aningasaqarnerlu malillugu Inatsisartut erseqqissumik nalunarutigisariaqarpaat suut piviusunngortinneqarsinnaanersut suullu piuviusunngortissinnaannginnerlugit erseqqissumik malittarisassaqartittariaqarpaatigut.

Piumasaraarput meeqqerivinnik sulisunik ilinniarnikunik pikkorissunillu meeqqavut sullinneqassasut. Naatsumik oqaatigalugu pilersaarusiorluakkamik massakkumut siunissamullu. Sunngiffimmi sammisaqartitsivissanik amigaateqarpugut meeqqatta peqataaffigisinnaasaannik angajoqqaat sinnerlugit aflast-iisinnasunik, qasuersaartitsisinnaasunik pisariaqartitsivugut ilaqutariit innarluutilinnut nukittorsarniassammata.

Kalaallit Nunaata Inatsisartui 1992-imi FN -ip konventionia meeqqat pisinnaatitaaffiinut ilanngukkaluarmat meeqqat inuusuttullu innarluutillit Kalaallit Nunaanni pisinnaatitaaffii pitsaanerulinngillat. Taamaattumik uagut angajoqqaat ilaqutaasullu misigisimavugut meeqqat sinnerlugit ilisisimatitsissutigisariaqarlugu Inatsisartut politikkerillu meeqqat innarluutillit puiguinnartutut illugit pimmatigit Kalaallit Nunaanni aamma meeraagaluartut.

Timikkut arlaatigut amigaateqaraluaraanni soorlu talermik, niumilluunniit, tusilaraanni, tappiikkaanni allatulluunniit isikkoqaraanni pissusilersoraluaraanniluunniit aamma ajunngitsumik pineqartariaqarput. Ajornanngilaq uummammik pisumik sullitaqarluni innarluutillit aamma nuannisaarsinnaasariaqarput."

Taamatut angajoqqat una ataatsimiissut qulequtaralugu allanngortinneqanngikkallarmat saqqummiunneqartussanngormat uani ataatsimiittarfiup silataani akerliussutsiminnik aammalu ajornartorsiutiminnik saqqummiussaqarniarmata tassani inuit ikittuarannguit anillapput taamaattumillu uumap tusaqqusap avammut ingerlatinneqarnera killilerujussuummat neriorsuutigaara uanga oqaluttarfimminngaaniit saqqummiukkummaarlugu allanik ilaartorpallaarnagu.

Qujanaq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Ujaraanngitsoq allisarpoq iliarsuusoq qaqisarpoq uanga tiguinnarpara, taanna tamatta nalunngilarput. Qangarsuaaniilli aamma meeqqat oqaluttuarissaanitsinni ajornartorsiuteqartarsimasut. Taavalu suut tamarmik qitiutikkumaneqarput maanna meeraq, ippassaq inuk, taava suugaluarnersut qitiutinneqassapput. Allaallu ullumikkut suut tamarmik pikkorinneqqusaaffigineqarput kinamitaava naannerusumik allassava? Kinamitaava pitsaanerusumik oqassava? Meeraq qitiutinneqaleriarmat?

1997-imili isumaliutissiissutit landstinngimi oqallisigineqartarsimaqaat. Manna tikipparput suli aamma ilaqqillugu annerusumik oqallinniarluta. Aamma meeqqat ukiuat innersuussuterpassuit tassaniipput suliuniutissarparujussuit, kinamitaava pitsaanerusumik siunnersuuteqarniarpa? Maleruagassat nutarterlugit iliuuseqartarnerit pitsanngorsarlugit. Nipi tassani isumasioqatigiinnerparujussuit arfinilliinnannguit maani taaneqarput tassa meeraq qitiutissimavaat, arfinileriaannarnagu kisianni amerlanerungaartunik.

Suulluunniit tamarmik oqareernittuut pikkorinneqqisaaffigineqartarput ilaatigullumi meeraqarsimanngisaannartut allaat nipittuullugu suaartaleraangata oqafigineqarusuttarput illit tamakku nalunnguatsiarpatit. Kisianniliuna ilinniarneq aamma aqqutaasartoq naak qitornaqanngikkaluarluni ilinniarnermi ilinniakkat atorlugit angajoqqaat ilaatigut ajoqersuuttutut nipilimmik oqaluutissallugit imaakkuni imaakkuni pitsaanerusoq.

Soorunami akinissaat taakkua qilarnaarnartaraluarput meeqqanik najugaqarluni allisaasimaneq aamma angajoqqaajusunut qanoq sunniuteqartoq eqqarsaatigissagaanni. Meeqqat illumiit illumut tamarmik assigiimmik immaqa inuiaqatigiit akuerisaannik angerlarsimaffeqartikkumallugit aaliangiineq uanga eqqarsarnartoqartittaqaara. Soorlu naalagaaffissuit ilaanni oqaluttuat nalunngikkipput allaat atornerlunneqartarsimasoq assigiimmik allisarlugit assigiilluinnarmik siunertalerlugit taanna uanga amiilaareqaara.

Ilaqutariit meerartallit isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartut siusissukkut iliuuseqarfigineqartussat kiap nalilertarpaa siusissukkut iliuuseqarfigineqartussat? Angerlarsisimaffinnguit eqqissisimaarlutik immaqa ilaatigut avataaniit isigisuninngaaniit pitsaasorsuarmik nalilerneqarnatik nalilersortuarneqartarsimanerpat pitsaasumik iliuuseqanngitsutuut isigalugit taavalu naggataatigut qanoq iliornissaq aalajangertarlugu.

Meeqqamik qitiutitsiniartut meeraq angerlarsimaffianiit peersitaq eqqarsaatigisanngilaat aamma meerannguaq taanna misigissuseqarmat. Misigissusaat sumut sammippat? Qatanngutiminut taakkununngalu asanninnera avataaniit isigisup immaqa ulluni tamani takusanngisaa angerlarsimaffiup igaasa iluanni pissutsit allanit ilisimaneqanngitsut qanoq meeqqamut pingaaruteqarneri avataaniit isiginnaartut itissusiat tikillugu paasisanngilaa.

Angajoqqaarpassuaqarpoq saamasut ilaanni saamavallaanngitsut eqqissisimaartut ilaanni piumalleriarlutik oqqatimisaartartut. Tassalu ilaannikkuinnaanngitsoq aamma saamaattartunnguullutik ilaqutariit allat tamakkua assigiinngitsut eqqarsaatigisariaqassapput.

Tassa angerlarsimaffiup asanaqutai qanorluunniit avataaniit isiginiartigigaluaraanni nuanniitsut nuannersullu meeqqap alliartornermini aqqutigisartagai assigiiaaginnartuunngitsut eqqarsaatigineqartariaqartulli. Taava avataaniit takkullutik anisitsiartortut ilisarisimanngisat meeqqamut qanoq sunniuteqartarpat.

Takorlooriarsiuk isertoq kinaagaluarnersoq immaqalu pineqartoq tasissiullugu annikkaa. Angerlarsimaffianiit qatanngutaaniit qanormitaava taanna meeraq eqqarsarpa. Nuannaarluni anisarnerpa? Ila uanga naatsorsuutigaara ungalluni immaqalu tukernersorluni pigaluartoq takornartap illumiit, qatanngutaaniit angajoqqaaviniillu annikkaa.

Tassaniippa meeqqamik qitiutitsineq? Tassa qatanngutinit, angajoqqaanit, illumit, pissarissartorsuunngikkaluartumit immaqa taamaattorli sorlaqarfimmiit kaanngartitaaneq meeqqamut qanoq siunniuteqartarnersoq. Eqqarsaatigineqanngisaannarunarput, inuiaqatigiilli piumagaat imaassaaq imaassaaq, taanna aallaavigineqaleraangat. Angajoqqaat aamma illuatungiliutsittariaqarput angerlarsimaffillumi.

Ilaqutariinnut allarluinnarnut isertitaaneq qanoq meeqqamut sunniuteqartarpa? Qatanngutiginngisami akornanni qitiutinneqarnissaa tamatta takorloornerparput? Naamik ittoorpoq inuit ilisarisimanngilai. Isertitaaffini naluaa, qitiutipparput?

Ilaqutariinnit ilisarisimanngisaminit piffissamili ilisarinnilerfimmini immaqa ilisarinerulerlugit nuannarilikkamini, qatanngutimisut isigilikkamini angajoqqaamisut allaat isigilikkamini nuannarinnileruttornera taamaattorli aamma oqarfigineqarnera qimagutinneqassasoq angerlarsimaffimminut uteqqissasoq. Tassani meeraq qanoq aalaterneqartigisarnersoq eqqarsaatigineqartarnerpoq.

Pisuutut pissarissaarfimmi illumi inimiluunniit najugaqarsimalluni kingumut peroriartorfimminut iseqqinnera pissarissaartuunngitsumut qanormitaava meeqqamut sunniuteqartarpa?

Tamakku eqqarsaatigineqartarnerput? Tassa pissarissaarluni inuusimanermiit kingumut inimut inunngorfimmut pissarissaarfiunngitsumut uteqqinneq qanoq meeqqamut sunniuteqartarnersoq uanga assorsuaq eqqarsaatigisarpara. Oqarta meeqqatut ililluni eqqarsarneq ilaannikkut pisariaqartassaaq.

Taava angajoqqaat meeqqaminnik asannittut arsaarneqartulli qanoq aamma eqqarsartarnerput, assigiinngilagummi meeqqanut asanninneq qanoq ittoq takutittarlugu. Tassa aamma angajoqqaat tamarmik assigiinngitsumik allisarsimarmata, allisaariaaseqarlutillu meeqqaminnut immaqa ingerlateqqitaminnik.

Meeraq pissarissaarumalersoq angerlarsimaffimminni pissarliorfiusumi sunik eqqarsartarnerpa? Uanga ukua ikkunani pisaruttorlugit maanga nuutsitaangama pisinnaajunnaarpakka, imaattunik atisarissaartaruttorlunga uunga iserama angerlarsimaffinnut taakku pisinnaajunnaarpakka, qanormitaava eqqarsartai ingerlaqqittarpat?

Meeqqat qanoq ittumik perorsagaassasut inuiaqatigiit aalajangertalermatigit meeraq angerlarsimaffimminit, tassa peersitaasoq aamma akissarsiutaalissaaq, ilami aningaasanut inatsisissaq eqqartoratsigu tamatta nipigileratsigu suminngaanniiguna aningaasanik amerlanerusunik pissarsiniorniartugut.

Inuussutissarsiutit uumassusillit ilaatigut alarlugit arlalluinnarnik qinilerpugut ullumikkullu takusinnaavarput akissarsiutissaq aamma alla nassaarineqareersimasoq.

Angajoqqaarsiaasartussat nukittorsarlugit tassani allassimavoq, nukittorsarneqassapput angajoqqaarsiaasartussat aningaasatigut ikiorserlugit, ikiorserluarlugit ilami aallaat inuussutissarsiutigalugu taanna sullivigilissallugu, professionelimik qallunaatut taaneqartartoq, inuiaqatigiinniit taakkua isumagineqassasut. Siunissamimitaava qanoq issava? Ila immaqa oqartoqarsinnaalissaaq, kammalaanaa sussa meerartaarata meeqqanut inissiiviusartussatut inuuniuteqaliinnarta, taava pitsaasorsuarmik aningaasaqartinneqassaagut suliffissarsiortariaqanngilagut allanik suliffissaarunnartunik taanna tassaanngaanniit aningaasalersorneqassaagut pitsaasumik. Aamma ilinniartinneqassaagut allanik annerusumik, tassa inuussutissarsiutigalugu professionelitut aamma tassani ilinniartinneqassaagut.

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut utaqqisorpassuaqalerpoq, tassa tamatta miserratigisinnaanngisarput inuiaqatigiit ingerlaasianni tikitarput. Tassa paasilluarsinnaavara angajoqqaat akuerinngisaannik meeqqamik arsaarinnittarneq inuiaqatigiinnut akitsuleqimmat, tassa meeqqap qitiutinnerata akii taassumalu kingunera.

Suli naggaataatigut eqqarsaatigisara ilissinnut aamma anilaarlara. Imaanngilaq aatanngornera pissutigigiga, kisianni taamatut meeqqat arsaallugit angajoqqaajusunut pineqaleraangata uaniluunniit angerlarsimaffimminngaanniit anisinneqassagaangata periarfissaq eqqarsaatigineqarneq ajortoq uparuarusullugu, tassa aataasut aamma aperineqaqqaarsinnaaneri. Uani eqqartorpakka angerlarsimaffimmi ilisarisimalluinnaqqinnaakkaminniit nalunngisaminninngaanniit anisinneqarneri, tukernersortut qiasut anninneqarneri allamut sianiginngisaminnukaanneqarneri. Taakku pitinnagimmita qanoq ippa aataa aanaalu qularnanngitsumik pulaartuartarsimasai aamma taakkua eqqarsaatigissallugit, meeraq nuannaarnerulluni angerlarsimaffimmininngaanniit anissanerpa oqarfigineqaruni, makku makku pissutigalugit allatut ajornartumik aanannit aatannilu najugaqarallassaatit. Taanna eqqarsaatigineqarsinnaassappat uanga tassa akunnermiliuttutuut isigigiga, meeqqap nalunngereermagit aammalu ikilerneqaatiginagit ilisarisimasani taamaalilluni ornissinnaassammagit, immaqalu ukuninnga inuussutissarsiutigalugu siunissami sulilertussanit aamma aatakkuminiikkaluartoq isumagineqarsinnaassalluni.

Tassa taamatut naatsunnguamik isumaliutersorpunga.

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiinut oqaaserineqartunut aamma Kattusseqatigiinnut aammalu Attaviitsunut oqaaserisassinnut assut qujanarsuaq.

Malunnarpoq paasisakka aallaavigalugit oqallinnerlu tunngavigalugu uani saqqummiunneqartut assut isumaqatigiinnermik imallit. Aamma malunnarpoq una suliassaq annertooq assut oqaaseqartuninngaanniit partiininngaanniit, Kattusseqatigiinninngaanniit aamma Attaviitsuninngaanniit tapersersorneqartoq, taassumalu ingerlaqqinnissaa soorunalimi aamma pisussaassaaq.

Una suliaq sivisuumik suliarineqarsimavoq aamma sivisuinnarnani aamma itisuumik suliarineqarsimavoq, ataatsimiinnerit, isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerit ingerlanneqartarsimapput uuma nalunaarusiap suliarineqarnissaa sioqqullugu. Tamakkulu saqqummiunneqartut aallaavigalugit, soorlu oqaaseqartut tamarmik oqaatigereeraat una nalunaarusiaq saqqummersinneqarsimalluni. Taassumalu nalunaarusiap ullumikkut meeqqanut inuusuttunullu ajortorsiutit suuneq, suusut aamma sumiittut ersersippai, tassanilu suleriaqqinnissamut suut sakkussaanersut aamma annertuumik tikkuussiffigalugit.

Maannakkut pisariaqartinneqartoq aamma oqaaseqartuninngaanniit malugisinnaasara, tassaavoq maannakkut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiissutissanik pisariaqartitsisoqartoq. Ullumikkut inatsiseqarpugut peqqussutissaqarpugut meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartumik taanna nutartigassaavoq, nutarternissaanullu tassa tamakku oqallinnerit aallaavigalugit nutarterinerup qanoq isikkoqarsinnaanera suliarineqassaaq.

Uani oqallinnermi oqallinnerullu aallaavia tassaasoq meeraq qitiutinneqartariaqartoq. Meeraq inuusuttorlu immikkut isiginiarneqassaaq, iliuusissallu meeraq inuusuttorlu aallaavigalugit siunissami suleriaqqinneq ingerlassaaq. Kisianni aamma taamatut oqarsinnarluta angajoqqaat minnerpaamilluunniit qimanneqarsinnaanngitsut taanna isumaqarpunga maani inimi aamma ersersinneqartoq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.

Angajoqqaat, anaanaq ataataq taakkua ajornartorsiuteqarpata, tassami ajornartorsiuteqarnerit pissutaallutik meeqqanik ajoraluartumik angajoqqaaninngaanniit peersitsisoqartarpoq. Ajornartorsiuteqartuarpoq angerlarsimaffimmi, taanna ajortorsiut sorlaatigut naniniarneqartariaqarpoq. Suusinnaavorluunniit angajoqqaat imigassartornerat aallaaviusinnaavoq, imigassartornerullu sorlaat sumiinnersoq nassaarisinnarlugu, taanna ajornartorsiut qaangerneqartariaqarpoq. Aamma imigassaannaanngilaq, aamma ikiaroornartut allallu ajornartorsiutaasinnaasut angerlarsiffinni, kinguaassiutitigut aamma atornerluinerit peqqutaaqataasarput meeqqanik peersitsigallarnernut. Tamakku tamaqqinnaamik passunneqartariaqarput meeqqap angerlaqqinnissaa soorunami siunertaasarmat, taassuma sulissutigineranut atatillugu.

Nalunngilagut angajoqqaat qanorluunniit meeqqaminnut iliuuseqarsimagaluaraangamik angajoqqaat meeqqatik meerarivaat, angajoqqaat meeqqatik asasuaannarpaat, angajoqqaallu meeqqaminnik arsaarneqaraangamik aliasuttarput, aammalu taassuma ajornartorsiutip aaqqeriarsinnaanissaanut suleqataaneq pinngitsoornani tullinnguuttarpoq.

Maannakkullu oqaatsit maani inimi saqqummersinneqartut, oqaatigineqartut aallaavigalugit una suliassaq ingerlaqqittussaassaaq. Una suliassaq soorlu aatsaannguaq Siulittaasoq oqareertoq, aalajangiiffiusussaanngilaq, oqalliffiuvoq immersorfiuvoq uuma inatsisissap/peqqussutissap sapinngisamik ajunnginnerpaamik inaarsarneqarsinnaanissaa suliarineqarsinnaanissaalu anguniarlugu.

Aammalu oqallinneq inuiaqatigiit akornanni ingerlavoq qujanartumik, tusagassiuutitigut taanna ingerlanneqarpoq. Aamma Isumaginninnermut Pisortaqarfik aallakkatigut suliassamut uunga attuumassuteqarpiartumik saaffigineqartarpoq, telefonikkut saaffiginnittut massakkut takkussuupput aamma internetikkut qisuariaatit takkussuupput, tamarmillu oqareernittut suliassap ingerlaqqinnissaanut atorfissaqartussaassapput.

Taamannak oqaaseqalaarsinnarlunga, taava partiininngaanniit, Kattuseqatigiinniit aamma Attaviitsuninngaanniit oqaaserineqartut ilai, naak tamaasa akissuteqarfiginianngikkaluarlugit ilai qisuariarfigissavakka.

Tassa siullermik Per Berthelsenip akunneq kingulleq innarluutillit kanani ataatsimiittarfiup saani naammagittaalliornerannut tunngassuteqartoq. Tassa uani meeqqat pillugit nassuiaammi, isumaqarpunga taanna tamatta isumaqatigiissutigisinnaagipput meeqqat tamarmik assigiimmik atugassaqartinnissaat taanna tunngaviusumik aallaaviusussaavoq, aamma taanna aallaavigalugu suliassaq una ingerlanneqarpoq. Meeqqat kinaagaluarunik, qanoq upperisaqaraluarunik, nukappiaraagunik, niviarsiaraagunik suugaluarunilluunniit assigiimmik pineqartussaapput tunngaviatigut.

Taava soorunami meeqqat inuusuttullu timimikkut arlaatigut innarluuteqarunik taava taakku inatsisit allat atorlugit sullissinerit ingerlanneqartussaassaaq. Taamaattumik tassuuna paaseqatigiittariaqarpugut ingerlaqqeriarnissatsinni, aamma taanna isumaqarpunga pisariaqartoq erseqqissaatigissallugu.

Aamma oqaatigineqartut aallaavigalugit ukua angajoqqaat paarsinerminnik qasullutik pisariaqartitsisarnerat allanik taarserneqalaarsinnaanissamik, tamakku tamarmik uani siunnersuummi ilanngunneqartut aamma takusinnaavarput.

Kiisalu aamma angajoqqaarsianut apeqqutit assigiinngitsut tamaqqinnaamik aamma isumaqarpunga ersarissumik uani nalunaarusiami taakkartorneqartut.

Taava partiit oqaaseqartuinut allanut, oqareernittut assut oqaatsisi imartupput, aamma takusinnaavara malugisinnaallugulu soqutiginnillusi ullumikkut oqaasissasi suliarisimagisi. Taamaattumik meeraq pingaarnerutillugu oqallinneq uani takusinnaavara oqaasissiornerni taanna siulliunneqarsimasoq.

Aammalu oqaaseqartut ilaat, soorlu Siumup oqaaseqartuata Ruth Heilmannip kaammattuutigigaa ilaqutariinnut siunnersorti kommunini tamani atorfinitsinneqarnissaata taassuma anguniarneqarnissaa taassuma anguniarneqarnissaa sulissutigineqassasoq. Taanna uani aamma nalunaarusiami allaqqavoq, soorunami taanna isumaqatiginniutigineqartussaassaaq kommunit Namminersornerullutik Oqartussat akornanni, taassuma qanoq piviusunngortinneqarsinnaanissaa isikkoqassanersoq. Tassa imaappoq uani nalunaarusiami aamma peqqussusiassami pinngitsuuinnatik kommunit Namminersornerullutik Oqartussat annertuumik oqaloqatigiittussaassapput, taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq, kommunini sullissineq innuttaasut tikillugit sullissineruvoq, inatsisiliortulli kipparissumik inatsisiliortussaapput taakkulu aallaavigalugit innuttaasunut qanimut sullissineq ingerlanneqartussaalluni.

Taava aamma taaneqartoq unaavoq FN-ip nalunaarusiassaanut Kalaallit Nunaata aamma peqataatinneqarnissaa pinngitsoornani pissasoq. Tassa Qallunaat Nunaata taanna FN-imut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarusiortarneq ingerlattarpaa, aamma taassuma suliarinerani Kalaallit Nunaannut saaffiginnissaaq uagut tassunga nalunaarusiassamut sutigut oqaaseqaateqarusunnersugut, tassalu ajoraluartumik kukkuluttornikkut siullermik 1997/1998-ikkunni taanna Kalaallit Nunaaninngaanniit oqariartuut ilanngunneqarsimanngilaq. Kisiannili ukioq 2002-mi nutaamik nalunaarusiortoqartussaavoq, aammalu kalaallit ilanngukkumasaat 2002 aallartilaarpat suliarineqartussaassapput. Tassulu danskit kalaallillu taanna suleqatigiissutigisussaavaat, taavalu uagut oqaaseqaatissagut Kalaallit Nunaaninngaanniit pissarsiarineqareeriarpata taava taakkua qallunaat meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit FN-imut ilanngukkumasatik suliarisussaassavaat.

Meeqqat inuusuttullu sumiginnakkat aammalu paarineqanngitsut taakkua ikiorneqarsinnaanissaat, soorlu aamma Siumup oqaaseqartuata annertuumik eqqagaa, taannalu aallaavigalugu una peqqussut allanngortinniarneqarpoq. Taamaattumillu suliniutit annertuut oqareernittut pinngitsoornani Naalakkersuisoqarfimminngaanniit ingerlanneqartussaassapput.

Taavalu atuarfiit aammalu meeqqeriviit taakkua suleqatigiissinnaanissaat aamma suleqatigiinnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq, aammalu ataqatigiissarnissaat taanna taakkartuutigineqartoq Naalakkersuisunut suliniutigisassanngorlugu, taanna aamma piffissami matumanerpiaq manna ataatsimiittarfik aallaavigalugu sanarfineqarpoq, aammalu neriuutigeqaara naammaginartumik tamatsinnut aaqqiiffiginissaa pisinnaassasoq.

Ilumoorpoq, soorlu aamma oqaatigineqartutut meeraannaanngitsut massakkut inatsimmi uani eqqartorneqarput, ajornartorsiut annertooq aamma pinngitsoornani tikinneqartariaqartoq, tassaavoq meeqqat inuusuttunngoriartornerisa nalaanni ajornartorsiutinngortartut. Tassa meeqqat 13-ininngaanniit 15/16-it tungaannut ukioqaleraangamik ussernartunut pulaqqajaalersarput, taamaaligaangalatalu tassa angajoqqaanit tapersersorneqarnissaq, angajoqqaanit asaneqarnissaq nakkutigineqarnissaq, aatsaat iluamik pisariaqarsimasarpoq.

Taamaattumik taassuma tungaatigut suliniutissat annertuut pinngitsoornatik aamma ingerlanneqartariaqartussaassapput. Ilumoorpoq massakkut radiokkut tusagassiuutitigullu saqqummersartut ilaatigut avaanngunarsinnaasarput, kisiannili tassa suliniutit oqareernittut annertuut neriuutigissavara maaniinnaanngitsoq aammali kommunini maannangaaq sulissutigalugit aallartinneqariissasut. Aammalu nalunngilara taamaattoqartoq, tassami inuusuttunngulersut taamannallu ajornartorsiutillit arlaatigut ikiorneqanngikkunik inuiaqatigiinnut annertoorujussuarmik aningaasartuutinngortartut, aammalu siunissaminnik ilaannikkut aseruisinnaasartut takusinnaasaratsigit.

Taava Atassumminngaanniit Jakob Sivertseniminngaanniit naartunermi erninermilu barselertarnerup sivitsorneqarsinnaanissaanik apeqqut saqqummiunneqarpoq, taanna inatsimmi allamiippoq, uani sullissimiinngilaq kisiannili peqqussut 2002-mi taanna misissorneqartussaassaaq, aammalu tassunga atatillugu Inatsisartut aappaagu saqqummiussiffigineqartussaassapput peqqussutip taassuma nutarterneqarluni qanoq isikkoqarsinnaaneranik ikkumaarnersoq, tassa tamatuma suliap ingerlanneqarnerani tusarniaanerit ingerlanneqarput, soorlu nunat allat Danmarkikkut taanna ajornartorsiut qanoq aaqqinnikuuaat, tassunga tunngassuteqartoq kingusinnerusukkut tikinneqartussaassaaq.

Oqaatigineqartut aamma Atassumminngaanniit ilagaat ukua pisortaqarfiit kommuneqarfinni, illoqarfinni suleqatigiinnerusariaqarnerat, uanga neriuutigeqaara suleqatigiiffiit SSPKS-nik taaneqartartut kommuneqarfinni, illoqarfinni nunaqarfinnilu sapinngisamik ingerlanneqassasut, nalunngilara ilaatigut annertuumik peqataaffigineqartunik ingerlanneqartut. Tassami taakku ilaannikkut aqqutissiuussisarput periarfissanik assigiinngitsunik, taakkulu pisortaninngaanniit annertuumik tusaaniarneqartarput qanoq siunnersuutit isikkoqarnerinik.

Taavalu taaneqartut ilagaat, aamma ilumoortoq, tassa ilinniarsimasunik sulisoqarnerup ajornartorsiutaanera taanna isumaqatiginniarnermut attuumassuteqartorujussuuvoq, kisianni aamma ulluni kingullerni aamma soorlu oqaatigisariga inunnik isumaginninnermik suliaqartut massakkut misissuiffigineqarput naliginnaasumik inunnik isumaginninnermik suliaqartut, ulluinnarni sulinerminni atugassarititaasut qanoq isikkoqarnerinik. Tassungalu aamma sanilliullugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisuusartut atugarisaat qanoq isikkoqarnersut, taakkua massakkut naammassineqartutut isikkoqarput, aammalu naammassereeriarpata saqqummiunneqarpatalu pinngitsooratik isummerfigineqartussaassapput taakkua ajornartorsiutit assigiinngitsut taakkartorneqartut qanoq ilillutik aaqqiiffigineqarsinnaanersut. Taakkua Isumaginninnermi Naalakkersuisoqarfimmiinngillat taakkua Aningaasaqarnermi Naalakkersuisoqarfimmiipput, tassami taakkua sulisoqarnikkut isumaqatigiinniartarneq ulluinnarni tigummivaat.

Taakkua ataasiaannarni aamma partiininngaanniit oqaatigineqartoq unaavoq, meeqqat unnukkut tavattartut qanoruku aaqqiivigineqarsinnaassasut. Taakkartorneqartut tikkuartorneqartorlu ilagivaat meeqqat unnukkut killeqartinneqalissappat qulinuussavaa isikkanersuussavaa imaluunniit qassinuussava? Aamma akisussaaffik kiap tigussavaa? Tassunga tunngatillugu oqaatiginngitsoorsinnaanngilarput akisussaaffik angajoqqaaniimmat. Angajoqqaat akisussaaffiannik erseqqissaavigineqartuartariaqarput tassaapput taakkua akisussaanerpaat meeqqamik perortikkiartuaarneranut tunngassuteqartunut apeqqutinut tamanut. Kisiannili soorunalimi taakkua naammassinnissinnaanngippata taava pisortat tullinnguuttarput ajornartorsiummillu tigusillutik, taakkualu pinngitsoornatik aamma aaqqiiffigineqartussaassapput.

Aamma Atassumminngaanniit eqqaaneqartoq tassaavoq imigassamut tunngassuteqartoq ajornartorsiutit, taakku ilumut ajornartorsiutit immaqa maani inimi qaatuppugulli eqqartorneqartut kisianni suli ullumikkut tassa Kalaallit Nunaanni imertoqartarpoq, aamma imertoqartuartassaaq. Kisianni aamma tassunga ilanngullugu oqaatigissavarput, soorunami angajoqqaaqarmat imertaraluarlutik meeqqaminnik paarsilluartunik, aamma angajoqqaaqarpoq imerneq ajorlutik meeqqaminnik paarsineq sapertunik. Angajoqqaaqarpoq assigiinngitsorujussuarnik inissisimasunik, tamakkualu eqqartortillugit una imigassaq kisimi taaneqakkajuttarnera taanna ilaatigut soorunami eqqortortaqartarpoq, kisianni aamma ilaannikkut aamma eqqoqqissaarneq ajorpoq.

Meeqqerivitsigut ajornartorsiutit aamma taakkartorneqarput ilaatigut, ilumoorpoq Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut ukiut tamangajaasa aningaasanik sanaartornermut atugassanik ukiut kingulliit eqqarsaatigalugit 20 - 25 mio. kr.-it missaanni atugassinneqartarpoq. Pisariaqartitsinerlu annertunerugaluarpoq kisiannili tassa nunatta ukiuni makkunani tassa nammassinnaasaa aammalu nammattarsimasaa tassa taamatut isikkoqarput. Kisianni neriuutigissavara meeqqat pillugit ajornartorsiutit aaqqinniarneqarnerinut tamakku tamarmik aamma siunissami sulinissami tikinneqassasut. Ilumoormat meeqqat paarineqarusukkaluarlutik inissaqanngitsut ullumikkut amerlasoorujussuupput. Meeqqat ullumikkut affai sinnilaarlugit kisimik ulluunerani paaqqinnittarfimmiipput, aamma kommunit tamaqqinnaamik siunertaqarput qanoq meeqqamik qanoq angitigisut procentinngorlugit meeqqerivinni inissittarnissaannut siunertalik. Kommunit immaqa ullumikkut marluk kiseqqinnaamik siunertaminnik angusisimapput, sinneri tassa sukataartussaassapput pinngitsoornatik siunertaqarunik siunertamik anguniarnissaata tungaanut.

Taava Inuit Ataqatigiinninngaanniit Asii Chemnitz Narupip aamma oqariartuutai aamma kusanavissortutut uanga nalilerpakka, aamma malunnarpoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit Asiip una suliassaq soqutigalugu oqaaseqarfigigaa, aammalu meeqqanut inuusuttunullu politikki ersarissoq ujartorlugu. Aammalu taakkartorneqartut ilagaat ulluunerani, ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulisut, taakkua qanoq ililluni atorluarneqarsinnaanersut, aammalu taakkua suliaasa avataatigut sunik allanik suliakkersorneqarsinnaanerata periarfissiuunneqarsinnaanissaa. Kisianni soorlu aatsaannguaq oqaatigigiga ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni aammalu inunnik isumaginninnerup ataani inuit sulisartut ukiuni makkunani annertuumik ajornartorsiutaapput, taamaattumik artorsareertut taakkua qulaatigut suli suliakkeqqissallugit immaqa aappaatigooqarsinnaavoq. Kisiannili taanna piffimmiit piffimmut, sulisumiit sulisumut taanna nalilerneqartariaqartussaassaaq.

Taava aamma FN-ip meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersagaata ilumut paasisitsiniutigineqarnissaa taanna aamma oqallinneq nutaajunngilaq, aamma neriuutigeqaara taassuma piviusunngortinnissaa pissasoq. Aamma tassunga tunngatillugu oqaatigissavara Inunnik Isumaginninnermut Pisortaqarfiup hjemmeside-aniimmat meeqqat pisinnaatitaaffiata nalunaarusiorneqarnera, tassanilu atuarneqarsinnaavoq meeqqat pisinnaatitaaffii qanoq imaqarnersut, aammalu paasissutissat allat tassunga tunngassuteqartut qanoq innersut.

Aamma taakkartorneqartut Asiiminngaanniit ilagaat meeqqat, inuusuttuminngaanniit inersimasumut ikaarsaalernermi taakkua ajornartorsiutaasinnaasartut, tassa 18-inik inuk ukioqalerneratigut inersimasutut naatsorsuunneqartalernerata qanoq ililluni akimorneqarsinnaanissaanut tunngassuteqartut, taakkua pinngitsoornatik tikinneqaqqittussaassapput, soorlu illit nammineq oqartutit aamma taakkua, taanna pineqartoq inuk isumaqatigalugu ingerlanneqarsinnaanissaa, isumaqarpunga periarfissaalluartoq.

Aammalu taakkartorneqartut ilagaat una SSPK-qarfiit aamma pisortaqarfiit suleqatigiinnerulernissaat, pisortaqarfiit ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat ataanniittut, tassa Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Peqqinnissamut Pisortaqarfik kiisalu aamma Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, taakkua ullumikkut suleqatigiissitaqarput tamakku tungaatigut suliniuteqartussamik aammalu suliniuteqartumik aamma anguniagaqartumik. Tassalu Naalakkersuisut ukua marluk una ataatsimiinneq naammasseriarpat isumaqatigiinnikuuvugut periutsit tamakkua ajornartorsiutillu suut oqaloqatigiissutiginiarlutigit, aammalu suliniutit uatsinnut kattullugit suliakkiissutigineqarsimasut qanoq suli ullumikkuminngaanniit pitsaanerusumik ingerlariaqqissinnaanissaata qanoq anguneqarsinnaanissaa taamaasilluta eqqartorniarparput.

Ilumoorpoq aamma oqartoqarmat Børnehjemmemi ullumikkut utaqqisoqarpoq, taanna aamma siusinnerusukkut maani oqaatigineqartareerpoq. Aamma tassunga tunngatillugu eqqaasitsissutigivara siorna Inatsisartut maani ataatsimiinnerminni 10 mio. kr.-it akuersissutigisimavaat angerlarsimaffinnut meeqqanut ajornartorsiuteqartunut angerlarsimaffimmut sananissamut atugassamut. Tassalu ukioq manna taakkuninnga 10 mio. kr.-init millionit pilersaarusiornermut atorneqartussaapput, tassalu ukioq tulleq angerlarsimaffimmik sananissamut sinneri atorneqartussaassallutik.

Taava aamma una isummanik katersuiffik meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartunik, taanna massakkut eqqartorneqartareerluni aamma qujanartumik piviusunngortinneqarsimavoq, tassungalu isummanik katersuiffimmi suliaqartussamik atorfinitsitsisoqarsimavoq, suleqatigiissitarlu pilersinneqarsimasoq massakkut aallartissimavoq, aammalu nalunngilarput ukiuni tulliuttuni pingasuni taassuma suleqatigiissitap sulinissani ingerlattussaassagaa.

Aamma pissanganarpoq tamakku meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasat ataatsimut kateriffeqarsinnaanerata qanoq atorneqarsinnaanissaa. Nunatta isorartoorsuuvoq taamaattumillu ilisimasat pisariaqartorujussuuvoq ataatsimut katersorlugit atornissaat.

Taava aamma Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut, tassa partiinit oqaatigineqartutut isikkoqakannerput tassami aallarteqqaarama oqaatigaara partiit oqariartuutaat Kattusseqatigiillu imminnut naleqquttorujussuit aamma assigiittorujussuit.

Taamaattumik una apeqqutigineqartoq Kattusseqatigiinninngaanniit, tassa isumaginninnermut suliffeqarnermut suliaqartunut tunngassuteqartut apeqqutit iternga tikillugu misissuiffigineqartariaqartut, tassa tassunga tunngatillugu oqaatigissavara taanna suliaq ingerlammat qujanartumik, kingusinnerusukkullu saqqummiussassaqartussaassaaq taakkua qanoq aaqqiiffigineqartussaassanersut.

Aamma isumaginninneq pillugu ilisimatusarneq taatsiarneqarpoq aammalu taanna qujanartumik ukiuni kingullerni ingerlanneqalersimavoq, neriuutigissaqaraalu ukiuni tulliuttuni ingerlanneqassasoq, tassa pisariaqartorujussuuvoq taassuma aamma ingerlattuarnissaa.

Aammalu aningaasanut tunngassuteqartut taakkua qujanartumik maannakkut oqallinnermi annertoorsuarmik tikinneqanngillat, soorunami una aaqqiiniarneq meeqqallu inuusuttullu tungaatigut sulinerup pitsanngorsartinneqarnissaa aningaasanik annertuunik malitseqartussaavoq, aamma oqarsinnaavugut taamaaliunngikkuttami akissaqanngilagut, akissaqanngilagut inuit meeqqat ullumikkut pissutsit atorlugit alliartortinneqarnissaanut isiginnaaginnassalluta. Taamaattumik aningaasanik malitseqartussaavoq, oqaatigineqareerpoq taakkua aningaasat ullumikkut suli tikinneqanngillat, taamaattumik politikkikkut meeqqat inuusuttullu pillugit anguniakkat massakkut eqqartorneqarput qujanartumik, taakkua aningaasanut tunngassuteqartut taakkua kingusinnerusukkut uuma peqqussutissap upernassamut suliarineqarnissaanut annertunerusumik tikinneqartussaassapput.

Oqaatigeriikkattullu una annertunerusumik aalajangiiffigineqartussaanngimmat uanga inerniliinianngilanga, inerniliiguma kukkussaanga, suli isummat katersuunnissaat pisariaqartorujussuuvoq, taamaattumik manna oqallinneq assut nuannerpoq aamma taannaannaassanngilaq ingerlaqqissaaq sapinngisamik peqqussummik ajunnginnerpaamik aamma siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu attanneqarsinnaasumik pilersitsinissarput tamanik pisariaqarnerpaavoq.

Tassa tassunga oqaasisakka killeqarallarput.

Godmand Rasmussen, Atassut:

Uanga pinngitsoornianngilanga taanna siornali oqallisigineqartalermat inunnik isumaginninnermut tunngasut inuuninni pingaartinnerpaasami ilagimmatigit ilassusiilaarniarlunga.

Tassa qulequtaq una atuassanngilara.

Naalakkersuisut nassuiaat meeqqat inuusuttullu pillugit ikiorsiisarnermut tunngatillugu una nalunaarummut uanga inuttut taanna suliarisimavara.

Ulluni kingullerni ilami siusinnerusukkut qulaani eqqartorneqartoq tusarnartaajunnaarsimavoq tassa nunarput tamaat isigalugu. Ajoraluartumik ajornartorsiut imaannaanngitsoq naapitassaajualersimavoq, ilami oqaatigissagaanni ileqqussaannartut allaat isigineqalersimalluni, tamaannaavorlu ajuusaarnarnerpaaq.

Ajornartorsiut pineqartoq qangali Atassutip iluarsiiffigineqarnissaanut uparuartuisarsimavoq, aaqqiiniarnermilu tunuartinngisaannarsimalluni, kukkunerussanngilarli oqassagaanni ajornartorsiut ajoraluartumik piffiit ilaanni pitsanngoriaateqartaraluartoq taamaattoq piffiit ilaanni suli ajornartorsiut angeqaaq.

Oqallisissiaq meeraq pingaarnerutillugu nipi tunngavik siunnerfillu tusaannarlugu pitsaasuuvoq, aaqqeeriartarnerilli amerlaqisut takussaasumik maannamut tamakkiisumik ajoraluartumik ilorraap tungaanut sangutittarsimanngilagut. Nassuiaammi oqaatigineqarpoq misilittakkat takutikkaat meeqqat inuusuttullu inissinneqarnissamik tungaanut sivisuallaamik sumiginnagaasarneri. Inuit tamatta angajoqqaajugutta meeqqanik akisussaanermik tigummiaaqartuugutta paasisariaqaligarput uaniippoq, akisussaaneq tamarmi angajoqqaaniippoq. Akisussaassuseqanngitsumik iliornitsigut meeqqat inuusuttuaqqallu pitsaanerusumik ineriartorlutik inuuneqalernissaraluat aserortarparput, tamannalu nassuerutigisariaqarparput.

Atassummiit qangali oqaluttarfikkut oqaatigiuartagarput unaavoq, meeqqat pisuussutiginngisaanik tarningisigut ikilertarpagut, akisussaassuseq tamakkiisumik paasisimannginnatsigu suli! Aammali inuusuttuaqqanut meeqqanullu pisuusut ilaginngitsuunngilaat avatangiisit. Ukiuni siusunnerusuni ilorraap tungaanut sangutitseriartarnigut pitsanngortikkuminaattarsimaqaat, tassa meeqqat angerlarsimaffii avataanut inissiisarnerni. Tasiilamili periaaseq atorneqalersoq pitsaalluinnartutut isigaara, tassami isumaqarnarmat qaammarsaanikkut angajoqqaanik akisussaasunillu periaaseq aatsaat ilorraap tungaanut saatinneqarsinnaasoq. Mannali oqaluttarfikkut arlaleriarlugu oqaatigisarsimavara, pitsaasutuut kommunit ilaanut atorneqartartoq Inunnik Isumaginninnermut suliaqartut ajornartorsiutilinnut illunut orniguttarnermikkut angusarisarsimasaata ilorraap tungaanut sangutitaasarnerata iluatsinnaataat, ingerlanneqartuartariaqaraluartorlu.

Kisiannili akimmiffiit annerpaartarisarlugu Isumaginninnermi suliaqartut amigaataajuarneri. Naak ilinniarsimasut amerlasuut nunatsinni pigigaluarlutigit, kisiannili akissaatit taamak itsillugit ajoraluartumik suliffinnut allanut nuuttariaqartartunik.

Kialuunniit eqqoriarsinnaavaa meeraq angerlarsimaffimmi allarluinnarmi inissinneqartoq, qanoq misigissutsimigut eqqorneqartassanersoq. Angajoqqaat, qatanngutit, ilaquttat, qanigisat avissaarneri oqimaattassaqaaq. Periarfissat ilagaat ilaqutariinnut nuutitsisarneq, tamannali pitsaanerpaajunngilaq. Taamaattumik qaammarsaaneq sakkortunerusoq angajoqqaanut meeqqanik sumiginnaasunut atortariaqalerparput. Nassuiaammi oqaatigineqarpoq, avammut inissiigallartarnissaq suli annertuumik pingaaruteqassasoq. Naliliineq siunissamut taamatut isikkoqaannarsinnaanngilaq. Taamaattumik siuliani oqaatigisakka qaammarsaaneq aammalu qaammarsaaneq pisariaqassaaq. Akuerineqarsinnaanngilarmi meeraq pisuussuteqanngitsumut pisuussut meeqqamut kisiat tutsittassallugu. Aammali qujanartumi angajoqqaarpassuaqarpoq meeqqaminnik paarsilluartunik, asannittunillu. Takornartaanngilarli qanoq atukkamikkut pitsaasumik atugaqartitaagaluarlutik aamma nakkutigisariaqalersartunik ilaqaratta, tassani pisooqataalluinnarpoq avatangiisit ikaarsaariarnerlu.

Meeqqanut pitsaanerpaamik atugaqarnissamik isummersuuteqartuartuuvugut, aallariartarnerilli ajoraluartumik tamakkiisumik aaqqiivigineq pisinnaanngitsoq nassuerutigisariaqarparput.

Taamaattumik suli aammalu qaammarsaaneq angajoqqaanut ilaqutaasunullu atussagutsigu naleqqunnerpaatuut maanngaanniit nalilerumavara. Qujanaq.

Ruth Heilmann, Siumut:

Tassa uanga Siumut oqaaseqartuatut nuannaarutigisorujussuuara maani oqaaserineqartut, assigiittorujussuummata tassa tamatta assigiittorujussuarnik oqariartuuteqarpugut, aammalu oqariartuutitta Naalakkersuisunit tigulluarneqarnera taanna aamma uanga qujassutigerusuppara. Uani oqallisigaagut, tassa Meeqqat Inuusuttullu atugarisaat, tassungalu ilanngullugu ilaqutariit soorunami taakku imminnut avissaarsinnaanngimmata ataatsimut uani isigineqarnissaat assorujussuaq tamatta pingaartipparput, aammalu Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuarmi Isumaliutissiissut saqqummiukkatsigu, tassa erinitsaassimavarput immikkut maani inimi Meeqqat Inuusuttullu pillugit annertuumik oqallinnissaq, tamanilu maanna pisinnaammat assorujussuaq nuannerpoq.

Tassa uani meeqqat pisariaqartitai aallaavigalugit ikiorsiinerup ingerlanneqartalernissaa aammalu piaartumik ilaqutariit ajornartorsiutaasa aallunneqarnissaat aammalu pissutsit ajorsivallaartinnagit iliuuseqarnikkut aamma taassuma qaangerniarnissaa uani annertuumik sammineqarpoq. Isumaqarpungalu taannarpiaq qiteralugu peqqussutissamik massakkut upernaamut saqqummersussamut Naalakkersuisut suliaqarnissaa taassuminnga aallaaveqartinneqarumaartoq.

Assigiinngitsut oqaaserineqartut eqqaassagaanni, Kattuseqatigiinni isumaqarpunga aamma oqaatigineqartoq ilaat pingaaruteqartoq, soorlu uagut aamma Islandimi pissutsit eqqaavagut, tassani inuusuttuaranngulernermi qanoq iliuuserineqarsinnaasut inuiaqatigiit akornanni. Aamma uani eqqaaneqarput, soorlu inuiaqatigiinni kiffartuussineq aamma inuusuttuni ingerlanneqarsinnaasoq, aamma siusinnerusukkut eqqaamavara Naalakkersuisut, Jørgen Wæver-Johansen Isumaginninnermi Naalakkersuisuulluni, saqqummiunnikuuaa GU-mi imaluunniit Ilinniagaqartut soorlu utoqqarnut, innarluutilinnut pulaarlutik aamma ikioqataasinnaanerannik saqqummiinera. Soorunami tamakku isummat, isumassarsiaapput pitsaasut aamma qularnanngitsumik utoqqarnik aamma taamatut piviusunngortinneqaruni nuannaarnerulernermik aamma nassataqarsinnaapput, taamaattumik iluatsinnaatai tamakku aamma eqqarsaatigalugit uterfigineqarsinnaanerat, neriuppunga aamma eqqarsaatissiissutigineqartoq Naalakkersuisumut.

Pinaveersaartitsineq annertooq aamma Inuit Ataqatigiinnit oqaatigineqarpoq allaat pinaveersaartitsineq akimanerpaamik ingerlanneqarnissaa taanna isumaqatiginarluinnaqqissaarpoq, tassa pinaveersaartitsinikkut pinngitsoortiniaanikkullu annertuumik suliniarneq, iluarsaaqqinnerup malitsigisaanik kaammattuutaasut massakkut piviusunngortinneqariartuaarnerat taanna nuannersuuvoq, tassa siunnerfigineqarsimammat kommunini tamani pinaveersaartitsinermik suliaqartunik, siunnersuisunik atorfinittitsisoqassasoq taannalu kommunit amerlanerpaat maannakkut piviusunngortissimavaat. Taamaattumik isumaqarpunga uani Naalakkersuisup tigulluarmagu nuannersoq, tassa ilaqutariinni aamma taamatut siunnersortinik aamma taanna anguniagaq angusimasarput assigalugu aamma taakku anguneqarumaartoq.

Tassa ullaaq aamma tusarparput nuannaarutissaasoq soorlu qeqqani kommunit nunaqarfiini pinaveersaartitsisut pikkorissarput maanna. Tassani amerlasuut peqataaffigisaanik, taamaattumik taamatut aamma kommunit suliniartarnerat nammineq aaqqissuussaminnik isumaqarpunga taamaattut aamma iluatsinnartorujussuusut, aammalu pinngitsoorneqarsinnaanatik.

Innarluutillit uani kisermaap aamma oqalugiartoqarmat taamanikkut Atuarfitsialak sammileruttorlugu anillassimanngilagut, soorunami soqutigigaluaqaarput anillaffigissallugit, kisianni innarluutilli aamma uani immikkut oqaatigineqanngikkaluarlutik peqataapput uani nassuiaammi, aamma taakkuuku aamma pineqartut. Tassami innarluutillit nunatsinniilernerisa kingornatigut misigisimasarpugut, uanga nammineq misigisimasarpunga taakkuusut inuup naleqassusianik immaqa paasinninnerpaasut, qanoq inuunerup nuannertigisinnaassusia, nuannaarutiginnissinnaaneq taakku ersersittaraat tamatta takusarparput, assorujussuaq ilinniarfissaallutik.

Taamaattumik atugarisaasa soorunami pitsanngorsartuarnissaat taanna anguniartariaqarpoq, aammalu uani FN-imut oqariartuutigisatsinni tassa 2002-mi tunngatillugu pisariaqalersutut isumaqarfigigatsigit Siumuminngaanniit aamma oqaaseqarfigaarput, tassa ukiut tallimakkaartumik taamatut saqqummiisarneq massakkut piffissaagallartillugu taamatut iliortoqarnissaa kissaatigigatsigu. Tassa meeqqat pisinnaatitaaffii, nunatsinni aamma atuunnerat kiisalu aamma meeqqanut politikkerput ersarissoq, tassani oqariartuutigineqarnissaa uani pingaartorujussuartut uanga imaluunniit Siumuminngaanniit isumaqarfigaarput. Taamaattumik ataatsimoortumik tamatta inuiaqatigiit kalaallit politikkeqalernissarput meeqqanut, tamatta immikkuutitaarluta politikkeqarpugut, kisianni ataatsimoortumik eqikkakkamik aamma ersarissarneqartussamik isumalluarpunga taamaattumik saqqummersoqassasoq massumap oqallinnerup aamma pilersitaanik.

Uani Kattusseqatigiit aamma oqaaseqarneranni inuusuttuaranngulersut immikkut sammineqarnissaat, tassa inuusuttuaranngulerneq angajoqaanut avissaariartulerneq imaannaanngitsuummat, taanna isumaqarpunga pingaaruteqartorujussuusoq. Tassami aamma oqaratta aamma Inuit Ataqatigiit oqarpoq, naartuuneraninngaanniit angajoqqaat anaanaasoq aamma ataataasorlu piareersarneqartariaqarput. Aamma oqarpugut atualeqqaarnerminngaanniit imaluunnit meeqqap atuartunngornissaanut aamma atualernissaanut angajoqqaat peqataatinneqartariaqarput. Aamma uani oqartariaqarunarpugut, inuusuttuaranngulernermi nalunngilarput apersortinnissamut, apersortittussat atuartarput. Taassumalluunniit ilaani aamma piffissaqarfigisariaqannginnerparput aamma angajoqqaat apersortittussallu ataatsimoorlutik pikkorissartinneqarnissaat, imaluunniit sillimaffigisassanik ataatsimoorussunissamik piareersarneqarnissaat, taanna eqqarsaatissatsialaasutut isumaqarpunga tiguneqartariaqartoq aamma.

Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik Isumaginninnermi Naalakkersuisup soorunami akissuteqarneranut qujavugut, aamma naatsorsuutiginngilara uanga sivisoorujussuarmik oqaaseqarnissara, tassami oqallinnermi matumani isumaqatigiinneq annertoqimmat tamanit, aammalu pingaarnerpaaq tassaasoq ullumikkut ajornartorsiutit aaqqiiniarnerinut suliniarnitsinni tamatta isumaqatigiilluta qaangiinniaqataarusukkatta. Aamma soorunami pinngitsoorusunngilanga Siumut oqaaseqartuata kingullermik aatsaaginnaq saqqummiussaanut, tassalu paasinarluartut taakkua nunatsinni ajornartorsiutigineqartut eqqartorneqartillugit aamma nunani allani soorlu Islandimi aamma Siumut oqaaseqartuata eqqaasai periutsit meeqqanut tunngasut nunatsinni atorluarneqarsinnaasut immaqa ilaatigut, iluatinnartut taamaattut naatsorsuutigivarput aamma Naalakkersuisut upernaamut imaluunniit aappaagumut saqqummiussinissaminnik tamakku ilanngullugit eqqaamajumaaraat.

Tassami meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu peqqussutissamik saqqummiussaqartussaapput aammalu taamanikkumut soorunami qilanaarpugut suleqataanissatsinnut, oqalliseqataaqqinnissatsinnullu. Isumaqarpunga maannakkut arajutsisimaneqanngitsut pingaartumik meeqqat inuusuttuaranngornerminni, inuusuttunngornermi ikaarsaarialernerminni ajornartorsiutigisartagaat soorlu oqarnitsituut, ilami meeqqat aamma angerlarsimaffinni ajornartorsiuteqanngikkaluartut allaat meeraqatiminnik ilaatigut kalinneqartarnermikkut aamma ajornartorsiulertarmata, tamanna takornartaanngitsoq tamatta qularnanngilaq ilisimagipput. Taamaattumik uani pingaartissimavarput uagut meeqqat ajornartorsiutillit kisiisam aallaaviginagit kisiannili nunatsinni Meeqqat inuusuttullu ataatsimut isigalugit ajornartorsiutinik qaangiiniaanissaq ingerlanneqartariaqartoq.

Isumaginninnermi Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigisaa ilumoorluinnarpoq, tassa imigassaq ikiaroornartorlu ajornartorsiutinut ilaasaraluarluni, kisianni tamatigut aamma tassaniinngimmat, kisiannili nassuerutigisariaqarparput amerlanerpaarpaatigut aamma pissutaaqataalluinnartarmat. Tassami ilaatigut uannut assersuutigiguma ukiut 27-t politiini sulisarninni, ajornartorsiut ersarilluinnartumik arajutsisassaanngitsumillu takusarparput unnuakkut, ilaanni ullaassakkut ilami allaat ullaanngoreersoq imigassamik ajornartorsiuteqarneq pissutaalluni meeqqat tujormisinneqartartut, taanna isertuutiinnagassaanngilaq, ilumuungaarami allaat tusagassiuutini qanittukkut allaaserineqarpoq aamma taannarpiaq pillugu. Tassanilu oqartariaqarpugut ilumut angajoqqaat taamatut meeqqaminnik atugarliortitsisartut qaangiataaginnarneqarsinnaappat ?

Allaaneq ajorpoq massakkut ajornartorsiutit pillugit oqallikkaangatta, meeraq kisimi pisuutinneqartartoq – angajoqqaammi? Angajoqqaat tassaapput pisuunerpaat, meeqqap pisuussuteqanngitsup atugarliorneranut. Isumaqarpunga ersissutigisariaqanngikkigut angajoqqaat meeqqaminnik atugarliortitsisut ersarissumik oqarfigissallugit ullumikkut, pisussaaffigaarsi meeqqat pitsaanerpaamik atugassaqartinneqarnissaat isumagissallugu.

Taamaattumik neriuppunga aamma angajoqqaarpassuit tusarnaartut tamanna tigulluarumaaraat. Tassami ullumikkut ingerlatsinerput qiviarutsigu oqartuarpugut nassuerutigisarlugulu, immaqa silarsuarmi ingerlatsinermi aningaasartuuteqarnerpaarpaarpaajuvugut. Illuatungaatigullu oqalulluta aningaasartuutikillisaaniarluta.

Soorunami inatsisitigut pisussaaffiit aammalu inatsisinut tunngavissallit aningaasartuutit ingerlattussaavagut, tamanna tamatta maani akuerereernikuuvarput – ajunngilaq, kisianni eqqarsartariaqarpugut aamma inatsisiliunnginnitsinni peqqussusiunnginnitsinnilu tamakkua aningaasatigut qanoq kinguneqartartut.

Assersuutigeriarutsigu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut inissiisarneq, nalunngilluinnarparput qanoq akisulluinnartigisoq. Pingaartumik nunatta isorartunera eqqarsaatigigaanni assersuutigalugu, avannarpasinnerpaamiit inissiissagaanni billitsinut aningaasartuutit qanoq annertutigisut atorneqartarpat ? Kisiannili immaqa eqqarsarutta nuna immikkoortuini aallaqqaammut pilersitsinnaagutta aamma tassani bilitsinut angalanermullu aningaasartuutit sipaarneqarsinnaaneri aamma eqqartorneqarsinnaasunut qularnanngilaq ilaasinnaapput.

Kisianni annerusumik oqaaseqarnanga taakkua aappaagumut oqallinnissamut qilanaarluta peqataanissarput aammalu neriuutigalugu soorunami meeqqat ajornartorsiutigisartagaat qaangerneqassappata, soorunami aamma pinngitsoorneqarsinnaanngilaq aamma meeqqat ajornartorsiuteqartut aamma isumaannik tusagaqarnissaq pingaaruteqarpoq, naak uani nassuiaammi oqaatigineqareeraluartoq isumasioqatigiittarnerni arfiniliusuni maannakkumut aamma tusarniaasarnerit ingerlanneqarsimasut.

Taakku ajunngillat, kisianni aamma sukkulluunnit tusarniaanerit pingaartumik ajornartorsiuteqavissut tikillugit. Qanoq-ukua nammineq ajornartorsiuteqartut oqarniartut. Aamma taanna isumaqarpunga iluatsinnaateqarsinnasoq suleriaqqinnermi atussallugu. Qujanaq.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit:

Uangattaaq Ruth Heilmannitut oqassuunga, nuannissusia oqaaseqaaterpassuit isummersuutit maannga apuussorneqartut, imaallaat taava oqallinnissaq suli neqitaqarnerulluni ingerlaqqissinnaavoq.

Taamaattumik uissuumminartorujorujussuuvoq Otto Steenholdt oqaaseqarnermini allaat oqartoq, soorlulugooq uagut oqallittugut pikkorinneqqusaallutalu allanillu oqaaseqarmat. Uanga takusinnaanngilara sukuttitaa pikkorinniarnermi imaqarnersoq. Uanga imatut paasivara inuit manni oqaaseqartut tiguartillutik, tunniusimallutik qinikkatut sulinerminni pimoorussillutik saqqummiussaqartut, tanna pisariaqartippara oqaatigissallugu.

Saqqummiinitsinni Inuit Ataqatigiinniit oqaratta, una ullu unnuarlu angerlarsimaffinni pisortat, meeraq angerlartinneqartussanngoraangat naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissinneqartariaqarnerannut isuma, taanna augut suli tapersersoratsigut, taavalu oqarlunga nalunaarusiami imaluunniit nassuiaammi sooq taamaaliortoqartariaqannginneranik tunngavilersuutit akuersaarsinnaannginnatsigit.

Uani kalaallisuaani qupperneq 29-mi tunngavilersuutit pingasuupput. Ilaatigut oqaatigineqarluni Isumaginninnermi Ataatsimiititaliap aalajangiisinnaassusiata tunulliunneqarnera ajornartorsiutitut isigineqarsinnaavoq. Taanna tupigikuluttorujussuuarput Inuit Ataqatigiinni, tassami pisortat aalajangigaannik nangitassanngortitsilluni naammagittaalliorsinnaaneq tassaavoq innuttaasut inatsisitigut illersorneqarlutik pisinnaatitaaffiat. Allaat malittarisassiuunneqarpoq immikkut peqqussusiornikuuvusi 1998-imi Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat. Tassa demokratiimi ingerlatsinermi innuttaasut pisinnaatitaaffigivaat pisortat aalajangigaat nangitassanngorlugit naammagittaalliuutigisinnaallugit. Taamaattumik aaqqissuussineq taanna immini soorunami Isumaginninnermut Ataatsimiisitaliap aalajangiisinnaatitaanerat atorunnaarsittarpaa, tassa pissusissamisoorpoq.

Taava qupperaanni taanna peqqussut, allassimavoq, "Suliamut attuumassuteqartoq nangitassanngortitsisinnaasoq", taava soorunami tassani eqqartorneqarsinnaavoq ullu unnuarlu angerlarsimaffimmi pisortaq suliamut ilumut attuumassuteqarpa? Tassa maani naliligassaq. Qinikkatut sulinermi nalilersinnaavara oqarluta, aap ullu unnuarlu angerlarsimaffimmi pisortat, sulianut ataasiakkaanut immikkut ittuni pineqartuni suliamut attuumassuteqartutut isigisariaqarpoq peqqutigalugu, meeraq illersorneqartariaqarmat tassaalluni pisortaq, eqqartuussisuseritullusooq ilaa illersuisutut inissittussaq. Taamaattumik qinikkat akornanni taanna aalajangerneqarsinaavoq.

Taava aappaattut uani allassimavoq, "Inissiinermi aningaasartuutinut kina nammattussaanersoq apeqqutaagami" aamma tamanna maani aalajangersinnaavarput, peqqussutikkut immikkut malittarisassiuullugu oqarluta, taamaattoqassatillugu – taamaattoqartillugu meeraq taava angerlanngikkallarluni, naammagittaalliortarfiup aalajangernissaa utaqqineqartillugu taava Namminersornerullutik Oqartussat akiliissapput ulluni taakkunani, immikkut konto-liuunneqarsinnaavoq finanslovimi. Immikkut qassiiliuutaanngitsumik.

Aamma tassunga qaavatigut piumasarineqarsinnaavoq, sukkasuumik tamakkua nangitassanngortinneqartartut suliarineqassasut, taamaalillutik Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup sukkasuumik, pilertortumik isummersorfigipallassinnaavaat.

Pitsaaquteqartarpoq inuit suliamik toqqaannartumik attuumassuteqanngitsut naliliisillugit, taavalu aalajangiisinnaasunngortillugit.

Taava uani pingajuattut apeqqutigineqarpoq, pisortaq angajoqqaanut naligiissinneqarsinnaava? Tassa soorunami aamma naliligassaq, ilisimaneqarpoq imaanngilaq akulikitsuaraararsuarnik pisortat taamatut pisinnaatitaaffimmik noqqaarusuummertartut. Akuttupput, kisianni suliani immikkut ittuni pisariaqarluinnartuni assorujussuaq taanna siornatigut pisinnaatitaaffitsik, pisinnaatitaaffigeqqikkusuttaraluarpaat. Aamma tassani angajoqqaanut sinniisuullutillusooq ukiorpaaluit perorsaareertaramik, imaappoq meeqqamut qanittuararsuullutik ilisarisimannillualersimasut, taamaattumik meeqqanik illersuisussatut piukkuppagut suli.

Ilumoorpoq amerlusuutigut isumaqatigiilluta maani saqqummiussivugut, taamaattorli aamma isumaqatigiinngissuteqarpugut arlalitsigut, aamma isumaqarpunga taanna pingaaruteqartoq ersersissallugu. Soorlu Isumaginninnermi Naalakkersuisoq oqaaseqaqqikkami oqarpoq, ilumoorpoq meeraq angerlarsimaffiup avataani inissittariaqartartoq, ilaatigut peqqutigalugu imigassamik ajornartorsiuteqartoqarnera, ikiaroornartunik ajornartusiuteqartoqarnera allanillu soorlu kinguaassiuutitigut atornerluisoqarsimappat, taavalu oqarluni ajornartorsiutit taakkua ilaqutariinni sorlaqartut. Taamaattumik angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartariaqartartoq.

Aap uagut ingerlaqqitaratta eqqarsaatersoraangatta, nalilersuigaangatta, ilaqutariit silaannaqanngitsumilusooq inuuneqanngimmata. Ilaqutariit inuiaqatigiinni sorlaqarlutik inuupput, taamaattumik inuiaqatigiit atugassarititaat ilaqutariinnut ilanngullugit nalilersoruttarpagut, apeqqut una tikikkaangatsigu – suminngaanniit ajornartorsiut taanna pinngorpa – sumi sorlaqarpa? Taava naammanngilaq ilaqutariit ataasiakkaat inuunerat qiviassallugu. Nalungilarput assigiinngitsutigut naligiinngitsorujussuarmik inissisimaffeqartugut sutigut tamatigut, isertitakkut, qallikkut atukkatigut, ilinniagaqassutsikkut il.il., tamakku tamarmik aamma sunniuteqartarput angajoqqaat qanoq nukissaqarluartiginissaannut, angajoqqaatut akisussaaffimmik naammassinninnissamut.

Taamaattumik oqarpugut pinaveersaartitsinermi oqalussagutta, taava inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat ilanngullugu aamma qiviartariaqarpoq. Tassuunakkut isumaqarpunga assigiinngitsunik paasinnittaaseqartugut, aamma taanna ajunngilaq, kisianni nassuerutigisariaqarpoq taavalu aamma inuiaqatigiinni nittarsaallugu.

Paatsuungalaarpunga Anthon Frederiksen oqaaseqaqqikkami oqarmat, allaanngilagooq oqallikkaangatta maani meeraq kisiat pisuutillugu oqallittartugut. Uanga taamatut isumaqanngilanga, naqissusertuartarparput angajoqqaat tassaammata sutigut tamatigut akisussaasuusut meeqqanut, taamaattumik aamma meeqqat atugarliortinneqartut, assigiinngitsutigullu atugarliuuteqarnertik pissutigalugu silammut qisuariartartut, taakkua pisuunngillat, kisianni aappaatigut taamatut eqqarsalersinnaammat Anthon Frederiksen tupiginngilara. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq oqaaseqaqqikkami assersuutitut meeqqat inuusuttullu 13-iniit 15-it tungaannut ukiullit eqqartoramigit oqarpoq, taakkuagooq ajornartorsiutinngortartut – ilaa taamatut oqaatsit atorutsigit taava ilumoorpoq, taava taakkua inuusuttuaqqat ajornartorsiutinngortippagut.

Uanga isumaqarpunga imatut oqaasertalertariaqartoq, taakkua ajornartorsiuteqartut imaluunnit ajornartorsiortinneqartut.

Aamma Isumaginninnermi Naalakkersuisoq ingerlaqqikkami oqarpoq, ikaarsaarfimmi piumanaalleruttorfiisa nalaanni, tassa taava asanninnermik atorfissaqartitsisorujussuusut, ilumoorpoq ilanngullugu taava oqaatigisariaqarpoq, taamatut sakkortuumik qisuariarlutik illuatungiliuttaqattaarlutik ikaarsaaleraangamik piffik taanna aamma tassaavoq asajuminaannerpaaffiisa nalaat, ilaa angajoqqaatut nukissaqarfiginiarnissaat taanna. Isumaqarpunga illuatungaaninngaanniit isikkivinninngaanniit assiginngitsuninngaanniit nalilersuineq taanna pissarsiffiunerpaajusarmat, taanna oqaatigilaaginnarpara.

Atassutip oqaaseqartartua oqaaseqarfigilaarusullugu aamma. Oqarami eqqarsartaatsikkut timikkullu allaat ajornartorsiutinngortartut inuusuttuaqqat inuusuttullu aqqusaarsimasai. Taava ilassuteqalaaginnarusullunga. Isumaginninnermi Ataatsimiititaliaminngaanniit illoqarfiit arlallit paasissarsiorfigalugit pulaartarsimavagut, angalaarfigisarsimavagut aamma ullu unnuarlu angerlarsimaffiit ornillugit paasisassarsiorfigalugit, tassani amerlanertigut pisortaasut nassuiaateqarfigisarpaatigut. Puigunaatsittorujussuugakku Sisimiuni nassuiaanneqarluta pisortat ilaata oqarfigimmatigut, uagut sullitagut – tassani ullu unnuarlu angerlarsimaffimmi – ima ajornartorsiortigipput, allaat misigissutsitigut innarluuteqartutut oqaatigisariaqarlutigit. Imaappoq inuunerminni aqqusaarsimasaat inuusuttunngornissami tungaanut imak sakkortutigisimapput, allaat innarluutilittut misigissutsikkut oqaatigineqartariaqarlutik. Taamaappoq aamma isumaqarpunga tamakkua pissutsit eqqartortariaqarpagut isertuaatsumik. Soorunami ilaqutariittut inuuneq kusanartorujussuarmik eqqartorusuttarparput, kisianni kigarnernik ulikkaarpoq asseq taanna, aamma taakkua eqqartortariaqarpagut, taamaattumik Otto Steenholdti apererusunnassooq qanormita ippa, ataasiaannarnani børnehaveminngaanniit aatinngitsoorluni, qanormita ippa unnuit tulleriit arfiniliinnarnik ukioqarluni qimagaalluni angajoqqaanik, akisussaaffigileriataarlugit qatanngutit nukarliit marluk, qanoq ippamitaava ullaakkut sinitsaaliorneqareersimalluni ullaakkorsiortinneqarsimanani atuariartortussaalluni, ilikkagaqarusukkaluarluni nukissaaruttarluni.

Tassa tamakkuupput pissutsit piviusut meerartatsinnut atortittakkavut, taamaattumik Otto Steenholdt maannga qaqilluni oqaaseqarnera paatsuunganartittorujussuuara. Imaanngilaq uagut ilaqutariit nivinngarlugillusooq kusanaatsumik eqqartorusukkigut. Tamakkua oqaatigivagut isumaqaratta allatut ajornartumik pissutsit tamakkua aamma qulaajarlugit nassuerutigalugillu eqqartortariaqartut.

Aamma meeraq pingaarnerutillugu isummamik pingaartitsilluta ingerlaqqinnitsinni, taava ilisimassavarput aporaaffiit uaniittarmata meeqqat ilaqutariillu iluanni aporaaffiit qiterpiaaniittarpugut, meeqqani angerlarsimaffiup avataani inissiisusanngortilluta. Taava allaat maannamut angajoqqaat ilaqutariiussuserlu ima innimigisartigisimavarput, allaat meeraq pilliuteqartittarlugu, ullut taakkua qaangiutissapput – aappaagu upernaakkut peqqussutissamut siunersuutip pingajussaannerlugu akuerereerutsigu.

Aamma eqqarsartariaaserput allanngortittussaassavarput, aamma Isumaginninnerup iluani sulisut akornanni aamma pikkorissaanerit annertuut soorunami ingerlanneqartariaqassapput.

Naggasiutigalugu Otto Steenholdtimut aamma eqqaasitsissutigilaarusuppara, aataakkut aanaakkut sumi inissisimaffeqarnersut apeqqutigimmagu, soorunami Inunnik Isumaginninnerup iluani sulisut meeqqap ilaqutai, kikkut nukissaqarnersut ikorfartuinissamut ilanngullugit nalilersortarpaat, aamma qujarunneqartaqaaq meeqqap ilisimarilluagaanik ikorfartuisussanik isumalluuteqarluni sulineq ingerlanneqarsinnaagaangat.

Jakob Sivertsen, Atassutip:

Tassaana oqaaseqartut Inuit Ataqatigiit aamma Siumut eqqaammassuk Islandimi meeqqat inuusuttullu pinngortitami saliisarnerat assut nersortariaqartoq, aamma tamanna ilumoorpoq. Tassa taassuma asserpiarpiaanik Finn Karlsen, Inatsisartuni ilaasortanngorami 1997-imi siunnersuuteqarpoq – asserluinnaqqinnaanik, aamma nunatsinni uagut meerartagut inuusuttuarartagullu pinngortitamik mianerisaqarnissamik ilinniartinneqarnissaat qanoq pingaartigisoq, aamma taanna suliassaq Naalakkersuisunit tiguneqarpoq.

Qujanartumik aamma maannakkut qaqinneqaqqippoq, neriuppugut tamatumuunakkut ajunngitsumik naammassineqarsinnaajumaartoq.

Tassaana Inuit Ataqatigiit saqqummiussaani assingulluinnartumik uani immikkoortoq 16-ini isummerfissat saqqummiussoratsigit, ilaatigut pingaartillugu oqaatigaarput ulloq unnuarlu paaqqinniffinni Meeqqanik inuusuttunillu sullissisuusut naammagittaalliorsinnaanerat kingumut nalileqqittariaqartoq. Tassa taakkua angajoqqaat sinnerlugit pisortat kissaatigisaat naapertorlugit Meeqqanik inuusuttunillu paarsisarput. Taamaattumik pingaartuuvoq aamma taakkua naliliinerat pisortanit malinneqartarsinnaanera. Pingaarnerpaatillugu Meeqqat aamma inuusuttut toqqissisimallutik peersinneqarnerminnit angerlarsimaffik tujorminartoq, taamaattoq uterfigeqqinnginneqarnissaa anguniarlugu naammagittaalliorsinnaasariaqarput, sooq pisortat kisimik naammagittaalliorsinnaassappat, aamma sulisut suliffimminnit qanimut malinnaalluartut, Meeqqanik inuusuttunillu qanimut malinnaalluartut aamma taakkua misilittakaminnik aamma suliaminnik tunngasunik naammagittaalliorsinnaasariaqarput pisortanut.

Taava aamma immikkoortoq 9-tut oqaatigaarput Meeqqat unnukkut ilaatigut sila tujorminartumik angerlarfissaqaratik aneertarnerat assut nalinginnaalersimasoq nunatsinni. Aamma tamanna ajornartorsiutaavoq annertooq, taamaattumik qangatuut meeqqat aamma angerlarsimasussaatitaanerannik ilinniartinneqarsinaanerat, soorlu atuarfimmi soqutiginarpoq. Uagut meeraagallaratta aasarsuaq arfineq pingasunut tassa isersimaqqusaavugut, taavalu ullaakkut piffissami sioqqullugu aalajangersimasumik atuariartoqqusaalluta. Tamanna aamma suli uannut qamuuna sunniuteqarpoq inatsisitigut naqissusigaanngikkaluarpoq, kisianni ilinniartitaanermut atatillugu pisussaaffittut aamma tunniunneqarnera qanoq pingaartigisoq, ullumimut uanga nammineq malugisimavara. Taamaattumiuna aamma oqaatigigipput meeqqat aamma pisussaaffissaannik tunisariaqarpagut. Meeqqat silatoorujussuupput peroriartortut, taamaattumik pisussaaffinnik aamma eqqortumik ilinniartinneqarunik aamma sapinngillat, ilikkassaqqaarpaat.

Immikkoortoq 13-ilu saqqummiussaqarpugut erseqqissumik oqarluta, nassuerutigisariaqarparput Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartariaqartarnerannut angajoqqaat imigassamik ajornartorsiuteqartarnerat amerlanertigut, oqanngilagut tamatigut – oqarpugut amerlanertigut peqqutaasunut ilaasarmat, aamma taanna aalajangiusimavarput. Taamaattumik piumasarisimavarput Naalakkersuisumut meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut, inissinniassagutsigit meeqqat sorlaqarfiat pinnersartariaqarparput, naasunik sikkersunik immerlugu. Taamaanngippat meeqqap uternissaanut naleqqussarneqarnavianngilaq, aamma ungasinngitsukkut Naalakkersuisortaaq TV-kut apersorneqarluni erseqqissumik oqarpoq, imigassamik ajornartorsiutilinnut katsorsartittarneq assut pingaartillugu, uanga assut qujarussimavara, kisianni uani imigassamik ajornartorsiuteqarneq pillugu meeqqat qimaguttarnerannut tunngasumik oqaatigisarput assortulaarlugulusooq oqarnera taanna eqqumiigilaarpara, isumaqarpunga Naalakkersuisoq nassuiaateqassasoq.

Uagut pingaartipparput ullumikkut siunnersuineq naammanngilaq, ajornartorsiuteqartut tikillugit peqataanissaannik piumaffigisariaqarpagut. Aamma ullumikkut suliffimmiluunniit ajornartorsiuteqartoqarpat uparuartuineq iluaqutaanngilaq, piffissanngorpoq suleqatigissallugit, uparuassallugit una ajornartorsiutigivat peqatigaluta qaangerniarniaruk, tamatigut aamma tamakku saaffiginninnerit ataqqinnillunilu inoqammut ikiuukkusunnerit nalunngilarput inuppassuit aamma qujallutik tigusaraat.

Tassa uagut isummerfissaq 16-ini saqqummiuppagut erseqqissut, aamma pingaartillugu oqaatigaarput peqqussutit allanngortinneqarnissaannut sulisussanik amigaateqarluta. Ullumikkut aamma inunnik isumaginninnermut suliat imak ilungersunartigipput, sulisorpassuit suliffik ajoraluartumik qimagartarpaat – atornarpoq – ilumoorpoq taanna. Inuit misigissusaannik sulineq artornartuuvoq, taamaattumik tupinnanngiivippoq sulisut qimagartarmassuk.

Aammalu ilaatigut peqqutaasarpoq aningaasarsiat, naleqqussarneqarsimanngimmata suliap ilungersunassusianut. Taamaattumik eqqortumik oqarnikuuvugut Naalakkersuisut peqqussutit eqqortinnissaannut ilungersorlutik saqqummiussaqarsimaguni taava ingerlatsisussat ulluinnarni suliamik naammaginartumik naammassinnittussat, naammattumik akissaaserlugit aamma suliassanut ilannguttittariaqarpaat, taamaanngippat peqqussusiussaagut malitsinneqarsinnaanngitsunik.

Allanik ilassaqaraluarpugut, kisianni isumaqarama siullermeernermi oqaatsikka naammattorsuit tassunga killiinnarpunga aamma pingaartitakka taakkua erseqqissaassuteqartikkusukkakkit. Qujanaq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inuit Ataqatigiit oqaluttuaninngaannit aperineqarama, naak apeqqutit erseqqinngikkaluartut oqaaseqaqqilaarniarpunga.

Uani-una oqaatigigiga suut tamarmik qitiutikkumaneqaraangata suna oqaliisaagaluarpalluunniit taava pitsaaneqqusaattoqalersarpoq. Ajoraluartumik akiorniagara maani inimi isersimanngilaq, aamma aperineqarama uanga maaniinnginnama, neriuppunga allaffimmininngaanniit tusarnaartoq.

Tassa uanga iluarivallaannginnakku assigiinngitsunik angerlarsimaffeqartut meeqqat. Tamarmik assigiittutut eqqarsaatigineqaleraangata. Angajoqqaat assigiinngitsunik periusillit, assigiinngitsunik aningaasarsiaqarlutik aaqqigussisut qanoq ineqarnissaminnut, qanoq iliuuseqarnissaminnut, qanoq iliornissaminut meeqqanut aamma assigiinngilluinnarmata. Ilanngui atersallussinnaasarput, kisianni oqortunik atisaqarlutik. Ilanngui ipertusinnaasarput aamma ilai eqqiluitsuullutik. Tassa tamakkuugajuttarput meeqqat imminnut sammissutigisartagaat, kisiannili meeqqat aamma sianiitsuunnginnamik, inersimasut taakkununnga qanoq iliuuseqartarnerat imminnut akerartuussutigisarpaat.

Asii Chemnitz Narupip eqqaavaa aperalungalu, tamakkumi børnehavemit aaneqanngitsoortut nallinnassusii. Ila sineriassuatsinni qassimmitaava børnehaveqarpat, imaluunniit børnehaveqanngitsut qanoq amerlatigaat, naluaat børnehave sunaanersoq, angerlarsimaffitsik nuannareqaat. Uanga uani eqqartuinnarpakka Asii Chemnitz Narupip immaqa akkersimasai, meeraq anisitaalersoq nammineq angerlarsimaffimmininngaanniit, angerlarsimaffini ilisarisimalluakkamininngaanniit qiasoq, tukernersortoq kinaagaluarnersup annikkaa. Taamaalillunga apeqqusiinnarpara meeraq qitiutitaq tassani qanoq isumaliorpa, tamassa angerlarserneq misigisimassavarsi meeraagallarissili, ajornerpaaq, kisiannili angerlarserneq taanna oqaatigisara ajornerpaajussanngilaq, ungasumut sanilliukkaanni, pinngitsaalisatuut pitsaasumik iliorniartumit illuminngaanniit anisitaaneq.

Tassa taamaattumik uani oqarpunga tamakkua pineqaleraangata soorluluunniit atuarfittaaq massakkut oqallisigineqalermat, kikkut tamaavimmik radio ammaraanni atuarfittaaq, suuneq tamaasa takussagaanni atuagassiat atuarfittaaq, kanngussisartullu atuartarlugit qanoq eqqarsaateqarneri. Tassani tamarmik ilaarusupput qujanartumik, kisianni ataatsimik oqaatigisariaqarlutik, ila kinamitaava pitsaanerpaamik oqarpa. Tassa tamakkuupput oqallit sunaluunniit aallartikkaangat ilai takisuupilupilorujussuarningaasiit ullumi atuakkiorsimasut atuarniara-luarakkit malinnaaffiginngilakka; uteqqataarinerit. Landsråditoqqamiittuuppat nalunngilluinnarpara angut ataaseq oqassasoq, a’ tusarneqaat, nuanneqaat, qarlortartut nipaat, kisianni imaqanngillat.

Takisoorujussualiorneq iluaqutaanngilaq, erseqqissunik naatsunik oqarsinnaaneq aamma Landstingimi ilaasortat ilikkartariaqarpaat. Taamaattuminguna oqaannartunga tusarnaaraluarlugit ilaatigut oqaluuserisamut tulluartuugaluarnersut. Uanga qatsutiivikkakkit oqartariaqarpunga, taamak takisuuliorujussuarneq, tusaqqusaarneq imaluunniit pitsaasorujussuarmik oqarsorineq uparuarneqalaartariaqartarpoq maanngaanniit. Taamaattumik oqaatigisariaqarpara meeqqanut pikkorippallaarlutik imminnut isigisut uanga isumaqatiginngisaannarakkit.

Angajoqqaanukua siulliullugit qiviagassat. Meeqqatik namminneq nalunnginnerummatigit, uanga meeqqakka pillugit avataaniit qanoq iliortoqarpat, oqarfigisinnaavakka – oqarfigerusullugillu akuliuffissarinngisannut akuliunnak, uangaakua qitornakka, nammineq-una angerlarsimaffitsik aallaavigalugu inuusussat. Inuiaqatigiinni appakaatitassat, taanna uanga pilersitara inuiaqatigiit ingerlateqqissavaat. Killormut sammissanngilaq, inuiaqatigiit meerarlu nakkartoq tigussanngilaat angajoqqaavininngaanniit. Tassa taakkua oqaatigiinnarpakka Asii Chemnitz Narupip apeqqutigimmagit, ilaanni qarlortartut nipaat taallaqanngitsut tusarnaarlugit tusarnertaraluarput, kisiannili imai atuaraanni qarlortarneq tammartarpoq.

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Aatsaannguaq oqaaseqarninni Asii Chemnitz Narupip aamma uparuaqqitaanut akissuteqannginnama taanna akissuteqarfigilaarniariga. Tassa pisortat naammagittaalliortarsinnaanerannut apeqqut saqqummiuteqqitaanut. Tassa paasinarpoq Danmarkimi taanna apeqqut aamma massakkut sammineqartoq misissorneqartoq, aamma uumap peqqussutissap suliarineqannginnerani, naammassineqannginnerani taassumap suliap qanoq ingerlanera misissoqqissaarneqassaaq maani, aammalu qanoq ikkunneqarsinnaanera nalilerneqassalluni Danmarkimi paasisat misissukkallu qanoq isikkoqarneri aallaavigalugit. Taanna uparuarneqartoq taanna piviusunngortinniarsarissavarput, aammalu aatsaannguaq oqaaseqarama kukkuluttutsiarnera taanna aamma naqqissavara. Tassa oqaaseqarama piffinni meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit uagut hjemmeside-tinni taanna ikkunneqarsimasoq, kisianni taamaaveqqissaanngilaq, taanaanna pilersaarutaasoq qanittukkut ikkunneqarnissaa. Tassa suli takuneqarsinnaanngilaq kisianni naatsorsuutigissavarput qanittukkut taanna pissasoq.

Taavalu Jakob Sivertsenip apeqqutaanut aamma erseqqissaatigeqqusaanut oqaaseqalaassuunga, tassa imigassamut tunngassuteqartumut. Tassa ilumoorpoq meeqqanik inuusuttuaqqanillu arsaarinnittarnermut imigassaq taanna annertunerpaamik aallaaviusartoq tamatta nalunngilarput. Kisianni aamma erseqqissaatigissavara aamma allat ajornartorsiutit ilaannikkut pissutaasarmata, taannaana erseqqissaatigiinnarlugu oqaaseqartunga. Aamma apeqqut taanna manna piffissaq atornagu, piffissaq alla atorlugu sammeqqerusoqaara oqareernittullu uku Naalakkersuisut allat peqatigalugit taassuma apeqqutip sammeqqinnissaa naatsorsuutigineqarsinnaassooq.

Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Tassa oqaaseqaqqinniarnanga eqqarsaraluarama, kisianni Otto Steenholdtip oqaaseqarnerata pinngitsaalivaanga maannga qaqeqqinnissannut. Otto Steenholdti oqaluppoq, maani allaat maani oqaatigineqartut imaqannginnerarlugit imaluunniit isumaqannginnerarlugit. Uanga tamanna isumaqatiginngilluinnarpara. Manna oqaluttarfik atortussaavarput oqalussinnaanermik killilersorneqarata, soorunami suleriaasitta iluani periarfissaritinneqartut naapertorlugit. Tusarnaarnissaannut eqiasussimagutta Inatsisartunut ilaasortaanissamut piffissaqarsimassan-ngilagut, isumaqarpunga tamanna tulluanngitsoq. Ataqqivakka partiit, ataasiakkaallu oqaaseqaatai qanoq naatsigigaluarpata qanorluunniit takitigigaluarpata.

Taamaattumik qarlortartut nipaat qanoq ilagaluarnerpaa, taanna tusarnersaarusiullugu oqaaseqarnera isumaqarpunga meeqqat atugaannik paasinnissimannginnermik tunngaveqarnermik aallaaveqartoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Maani ilungersorluta suliniarpugut, meeqqat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat pillugu. Qujanaq.

Ruth Heilmann, Siumut.

Tassa naatsuararsuarmik. Uaniuna piniaripput aamma uagut angajoqqaat tassani oqartussaaqataanerat, akisussaaqataanerat meeqqamut, taanna erseqqissaqattaarparput aamma uagut oqaaseqarnitsinni, paasitinniarsarigaluarlugu – naluara suna pillugu Otto Steenholdtip taanna paasinngitsoorsimaneraa. Isumaqarpugut aamma tassami Otto Steenholdtip oqarnermini erseqqissarniarpaa, ilaqutariit pissutsimikkut assigiinngittarnerat. Taanna ilumoorpoq aammalu taannaavoq tunngaviusartoq meeqqap qanoq ittuuneranut, aamma kinaassusianut, tassa ilaqutariit qanoq ittuunerat aamma meeqqap kingornuttarpaa. Taanna tamatta aamma nalunngilarput.

Aammalu nalunngilarput asanninneq naliitsoq meeqqap angajoqqaallu akornanniittoq, taanna aamma ilisimavarput tamatta, taannalu aallaavigalugu massakkut oqallinnerput ingerlapparput.

Uani naammagittaalliorsinnaanermut tunngatillugu oqaaserineqartut soorunami aamma uanga isumaqatigivakka, kinaluunniit naammagittaalliorsinnaasariaqarpoq, meeraaguni, sulisuuguni, angajoqqaajuguniluunniit. Taamaattumik tamarmik periarfissaqartinneqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Uani oqallinnermi uagut oqaatiginngilarput Siumuminnganniit siusunnerusukkut oqaatigereernikuugatsigu, tassa meeqqap illersorneqarsinnaanermut periarfissaqarnerulernissaa, tassa imaappoq meeqqap ombudsmand-iqalernissaanut tunngasoq, taanna siusinnerusukkut oqaatigereernikuugakku uani eqqaasimanngilarput, kisianni tassa pingaarpoq kikkuulluunnit aamma naammagittaalliuutiminnik ingerlatsiffissaqarsinnaasariaqarnerat.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Tassa taamaalilluta oqaaseqarumasut tassunga killeqarput, aamma taamaalilluni meeqqat inuusutullu pillugit nassuiaat 2001 "Meeraq pingaarnerutillugu"-mik qulequtalik immikkoortoq 29 tamaannga naammassivarput.

Oqaatigineqartutut aalajangiiffigineqanngilaq, kisianni nalunaarusiamik annertuumi suliniutit assigiinngitsut eqqartorneqarput, oqallissutigineqaqqinnissaa qularnarani.

Taamaalilluni immikkoortoq 29 naammassivarput.