Ullut ataatsimiiffiusut qulingiluaat, ataasinngorneq oktoberip 8-at 2001, nal. 13:00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31

Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Siullermeerneqarnera)

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut:

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaannit, Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

 

Siunnersuut isigineqassaaq Naalakkersuisut imaatigut assartuinermik allangortiterinissamut siunnersuuteqarnerisa inatsisitigut tunngavissaatut tamannalu 2002-mi Inatsisartut aningasanut inatsisissaattut siunnersuummi ilaavoq, Naalakkersuisut imatut siunnersuuteqarlutik.

 

Siullermik assartuinermi aaqqissuussinermik nutaamik akiligassat piviusorsiortut naapertorlugit ingerlasumik atulersitsisoqassasoq. Aappaattullu assigiimmik akeqartitsinermut akitsuut marlunngorlugu immikkoortinneqarluni atorunnaarsinneqassasoq.

 

Erseqqissassavara siunnersuut saqqummiunneqartoq imatut ilusilerneqarsimammat. Inatsisartut siunnersuummi akuersinermikkut qilersorneqassanngitsut Naalakkersuisut usinik imaatigut assartuinerup allanngortiternissaannut siunnersuutaanni akuersisussatut. Taamatullu oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaannit, Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartuni suliarilluarneqarnissaa innersuussutigissavara. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulliulluni oqaaseqassaaq Per-Rosing Petersen Siumut.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Siumumiit nalunaarutigissavarput annertunerusumik oqaaseqarfiginagu peqqussutissatut siunnersuut isumaqatigalugu tamakkiisumik tapersersoratsigu, tassuunalu aamma innersuussutigissavarput ataaveqarnermut, pilersuinermut ineqarnermullut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa.

 

Godman Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Qulaani pineqartoq Atassummiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput. Tassa Naalakkersuisut pisariaqartissimavaat siunnersuutip qulequtaanik erserissaanissaq. Taamaattumillu immikkut uparuagassartaqanngimmat Atassummiit iluarisimaarlugu tapersissavarput.

 

Pineqartumillu akitsuutit procentiata aalajangersimasup Inatsisartuni ukiumoortumik aalajangiiffigineqartarnissaa iluarisimaarlutigu. Atassummiit taamatut oqaaseqarluta allannguutissatut siunnersuut taperserparput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Tassa Naalakkersuisut usinik imaatigut angallassinisssamut peqqussutissatut siunnersuutaanni ataatsimoortumi januarip aallaqqaataani 2002-mi atuutilersussatut assigiimmik akeqartitsinerup marloqiusanngorlugu atorunnaarsinneqarnissanut siunnersuuteqarput. Immikkoortumi tassaniippoq usinik angallassinermut akeqartitseriaaseq nutaaq tamatumani aamma ilaalluni assigiimmik akeqartitsisarnikkut isertittakkat 29 mio. kr-nik ikilineqarnissaat.

 

Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq assigiimmik akitsuusiisarneq nutaamik katiterneqalissasoq. Usinut sinerissami kujammullu ingerlatassani atorunnaassalluni. Usinilli Kalaallit Nunaaliaatassanut ataannassalluni. Tamatumap kingunerissavaa nunatta karsia 2002-mi akitsuutitigut 30 mio. kr-nit missaanik isertitaqarnissaa. Usinik imaatigut angallassinermi allanngortitsinissamut tunngatillugu aamma takutinneqarpoq ikittukkuutaarlugit nassiussineq ataatsikkut amerlasuukkaarlugit nassiussinermiit akisunerusartoq.

 

Tamanna tunngavigalugu naatsorsuutigineqarpoq nunatta avannaanut isorliunerusunullu nassiussineq maannakkorniit akisunerulertussatut. Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip nalilersorlugu samminerani isummat tunngaviusut pingaartitavut makkuninnga ilaatigut tunngaveqarput.

 

Nunatta isorartunerujussua, inoqarfiillu imminnut siammasinnerujussui mianeralugit ineriartortitsisoqarnissaa. Taamaattumik usinik imaatigut angallassinermut Inatsisartut peqqussutissaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuutip nunatta avannaanut isorliunerusunullu aningaasatigut kingunerisassai pillugit ataatsimiititaliani susassaqartuni sukumiisumik suliarineqarnissaa Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta kaammattuuteqarlutalu suliap aappassaaneerlugu suliarineqannginnerani ataatsimiititaliami suliarineqarnissaanut inassuteqarpugut.

 

Ove-Karl Evaldsen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nunanni, nunatsinnillu Nunaannullu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguuteqartinneqarnissaanut peqqussutissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Usit imaatigut assartorneqartut nunatsinnut nunatsinni nunatsinniillu assartorneqarnerinut akiligassat akileqquneqartut procentianik aalajangersimasumik akitsuusiussap assigiinngiiaarnissaanut siunnersuut Kattusseqatigiinniit imaaliallaannarlugu akuersaarsinnaanngilarput, makku pissutigalugit.

 

Siullertut imaatigut assartuinermi akit pillugit paasissutissat naammattut inatsisartunut tunniunneqanngillat. Aappassaanik imaatigut assartuinermi nunatta iluani illoqarfimmiit nunaqarfimmut, nunaqarfinniillu illoqarfinnut aammalu nunaqarfiit akornanni imaatigut assartuinerup allanngortinneqarnerata innuttaasunut atuisunullu qanoq sunniuteqarsinnaaneranut tunngasut paasissutissat piginnginnatsigit.

 

Suliamut taamak annikitsigisumik saqqummiineq Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput. Minnerunngitsumik nunaqarfinnut isorliunerusunullu taamatuttaaq tamatumap qanoq sunniuteqarsinnaaneranut tunngasut misissuiffigineqarsimatinnagit aammalu Inatsisartunut paasissutissiisoqarsimatinnagu.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut apererusuppagut procenti qanoq angitigisoq matumani eqqartorneqarnersoq?

 

Taamatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqarluta allannguutissatut siunnersuut akuersaanngilarput. Piumasaralugulu suliap aappassaaneerneqannginnerani inuussutissarsiornermut niueqatigiinnermullu ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqassasoq. Paasissutissallu sapinngisamik amerlanerpaat saqqummiunneqassasut. Qujanaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Nalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Partiit oqaaseqartuinut qujarusuppunga, tapersersuinerat erseqqippoq malunnarlunilu. Kattusseqatigiit oqaaseqartuanut Ove-Karl Evaldsenimut oqaatigerusuppara matumani pineqartoq paatsoorneqarsimannguatsiarmat. Siullermik Naalakkersuisut aperineqarput procent-i qanoq atsigisoq matumani eqqartorneqarnersoq. Tassa assigiimmik akeqartitsilluni akitsuut ullumikkut piuvoq. Procenti taanna pioreerpoq.

 

Taannaluuna inatsisitigut massakkut allanngortiteriniarnerput imaaliniarparput, taamatut procentilersuisarneq Inatsisartunit aalajangerneqarsinnaasunngorlugu, assigiimmiunngitsoq, kisiannili usit Kalaallit Nunaannukartut immikkut Inatsisartut piumagunik, usit Kalaallit Nunaanniit ingerlanneqartut usillu Kalaallit Nunaata iluani ingelanneqartut immikkut Inatsisartut periarfissinneqarput matumani akitsuusiinissaminnut.

 

Kisianni erseqqissaqqikkusuppara akitsuut pioreerpoq eqqaamanerlunngikkukkulu 9%-ip missaani naleqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisuniit soorunami apeqqutit suulluunniit peqqussutissap allannguutissanut attuumassuteqartut ataatsimiitialiami suliarineqalerpata piareersimavugut aamma aggersarneqarnerput najoqqutaralugu akissuteqarfigissallugit.

 

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Tassa allanik oqaaseqartoqarnianngimmat taamaalilluni immikkoortoq 31, tassalu