Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngornq 16.februar 2000 nal. 13.20

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16

 

Utoqqarnut inissiat ineqartunut assigiimmik akeqartinneqasinnaanerannut suliniutinik aallartitsisoqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Anthon Frederiksen)

(Siullermeernera)

Ataatsimiinermi aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Aamma utoqqaat ilaannit saaffigineqarnera tunngavigalugu minnerunngitsumillu aamma Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup suliaanik saqqummiussinermi nalunaarusiaq ilaatigut suli tamakkiisumik timitalerneqanngitsoq innersuussutigalugu matumuuna siunnersuutigaara utoqqarnut inissiat najugaqartunut assigiinnerusumik akeqartinneqarsinnaalerneranut suliniutinik aallartitsisoqaqqullugu, tassami utoqqarpassuit apeqqusertaannarmassuk sooq init assigiit angeqqatigiit, ilaatigut sanileriit najugaqartunit assigiingitsumik akilersorneqartarnersut.

Assersuut: Utoqqarnut inissiat assigiit sanileriit aappariinut najugaqartunut qaammammut 1.425 kr.-inik akiliisarput, saniliani najugaqartut taamaallaat 400 kr.-inik akiliisarlutik.

Aamma taamaappoq assigiinngitsumik akilioraasitsisarneq utoqqaat illuini najugaqartunut, tassalu taakkua assigiinngitsunik ineeqqanut najukkaminnut akilersuitinneqartarmata, uffa massa utoqqaat aamma piumasariujuaraluaraat naligiinnerusumik pineqarnissartik.

Taamaattumik pissutsit ilaatigut taama equngassuteqartigisut tamanut naammaginarnerusumik aaqqivigineqarnissaat matumuuna siunnersuutigaara.

Nalunngilarput utoqqalinersiutit 200 kr.-it missaanik qaffanneqarsimasut, tassa tassani aningaasat tigusartakkat eqqarsaatigalugit, kisianni taanna qaffaat apeqquserneqartariaqarpoq ilumut qaffaatitut oqaatigineqarsinnaanersoq, ilaatigummi akileraarutit minnerunngitsumillu ineqanermut tapiissutit eqqarsaatigalugit utoqqaat ilaannut annaasaqaataasimammat. Taamaattumik iluarsartuussineq atuisunut ajorseriaataasumik sunniuteqartussaanngitsoq ujartorneqartariaqarnera taamaalillugu saqqummiuppara.

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Utoqqaat utoqqarnut inissiani najugaqartut akiliutigisartagaasa allanngortinneqarnissaannik Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen siunnersuuteqarpoq.

Siunnersuut siunnersuutitut aalajangiiffigisassatut suliassanngorlugu Inatsisartut siulittaasoqarfiannit innersuussutigineqarpoq.

Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani utoqqarnut inissiani akiliutaasartut immikkut taaneqarsimannginnerat aallaqqaammut erseqqissarneqarpat pisussissamisuussaaq, taamaammallu Anthon Frederiksenip isumaliutissiissummik innersuussuteqarnera tamatumani ataatsimut isiginninnertut oqaatigineqartariaqarpoq.

Paatsuuisoqaqqunagulu aamma erseqqissarneqassaaq pensionisiat 1998-imi qaffanneqarsimammata, kisermaanut ukiumut 6000 kr.-inik kiisalu aappariinnut 9000 kr.-inik, tassallu kisermaat qaammammut 500 kr.-inik, aappariillu 750 kr.-inik amerlanerusunik pissarsisalerlutik, Anthon Frederiksenillu oqaatigisaatut 200 kr.-iunatik. Aammattaarlu akileraarutitaqanngitsumik saniatigut isertitarisinnaasaat 1999-imi januarip aallaqqaataani atuutilersumik qaffanneqarput, kisermaanut 14.000 kr-inik 28.000 kr.-inut, kiisalu aappariinnut 21.000 kr.-iniit 42.000 kr.-inut.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip siunnersuutaanut tunngatillugu utoqqaat illuini najugaqarnermut akiliutaasartut misissorneqartariaqarnerat Naalakkersuisut arajutsisimanngilaat.

Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 11, 30. oktober 1998-imeersumi § 5, imm. 4 tunngavigalugu ilaatigut utoqqarnut inissiani najugaqarnermut akiliutit pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaatitaapput.

Isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqarneq pensionisiat pillugit peqqussummi § 31, imm. 1-imi aalajangersaavigineqarpoq imaalillugu, pensionisialik pisortat najugaqarnermut aningaasartuuteqarfigisartagaannut isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut nuuppat qaammammi nuuffiusumi tullianilu pensionisiat allannguuteqartinnagit tunniunneqartassasut, tamatuma kingorna pensionisialinnut aningaasartaritinneqartut 20%-ii tunniunneqartassasut.

Pensionisialik aapparminik meeqqaminilluunniit pilersuisussaatitaappat pensionisiat amerlassusii allanngortinnagit tunniunneqartassapput, tassanilu takuneqarsinnavoq § 31, imm. 2.

Aammattaarlu Inatsisartut peqqussutaanni § 31, imm. 3-imi malittarisassakkut aalajangersarneqarpoq pensionisialik saniatigut isertitaqaruni najugaqarnermut tamakiisumik ilaannakortumilluunniit akiliisinneqartassasoq. Akiliutilli isertitat 60%-iinik amerlanerussanngillat aammalu pensionisiallip pensionisiami minnerpaamik 20%-iisa amerlaqataannik aningaasaateqartassaaq.

Anthon Frederiksenip nammineq assersuutitut eqqaavaa utoqqaat angerlarsimaffiani sanileriillutik najugallit marluk imaluunnit utoqqaat inissiaataani sanileriillutik najugaqartut marluk, misigisarmata assigiinngitsumik najugaqarnerminnut akiliisitaasarlutik. Tassunga peqqutaassaaq saniatigut isertitaasa assigiinnginnerat. Utoqqaat angerlarsimaffiani najugalik atorfilittut pensionisialik - taannami saniatigut isertitaammattaaq - misigisassaaq atorfilittut pensionisiaqanngitsumit annerusumik akiliisarluni. Malittarisassat taama ittuunerannut pissutaavoq Naalakkersuisut ataatsimut isumaqarmata peqarnerulaartut nammataqarnerulaartariaqartut.

Naalakkersuisulli ilisimavaat utoqqarnut inissianut tunngasut - aamma taakkunani najugaqarnermut akiliutit - misissorneqartariaqartut, ilaatigut malittarisassiornissaq siunertaralugu, aammali malittarisassat assigiiaarnerusut pilersinneqarnissaat siunertaralugu.

Ulloq mannamut isumaginninnermi ulloq unnuarlu najugaqarfinni ineqarnermut akiliutit amerlassusissaat kommunit aalajangigassarisarpaat pensionisiat pillugit peqqussutikkut tunngaviliussat iluanni. Tassalu imaappoq akiliuteqartarnermi tamatumani ilisimasat kommunit pigigaat. Ilisimasat tamakku suliariumallugit katersorneqassapput. Suliassarlu piffissamik nukinnillu malunnaatilimmik atuiffiusariaqassaaq.

Isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniuttakkat allanngortiterneqarnerat Isumaginninnermut Pisortaqarfiup sulisuinik assut atuiffioreerpoq maannakkut.

Utoqqarnut inissiani ineqarnermut akiliutaasartut piaarnerpaamik assigiissaarneqarnissaat qulakkeerniarlugu sulinissaq piaartumik aallartinneqassappat namminerlu sulisorisat aningaasaatigisallu atorneqassappata, taava suliassat soorlu innarluutilinnut - imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartut ilai massakkorpiaq tunulliunneqartariaqassapput.

Siunnersuummi pineqartut tamakku misissugassaminnut Naalakkersuisut ilanngutereerpaat, suliassalli pingaarnersiorlugit tulleriiaartariaqarlugit. Pisortaqarfiullu Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaat suleqatigalugu aallartereerpoq pitsaanerpaamik tulleriiaarinissaq siunertaralugu.

Tulleriissaariniarluni suleqatigiinnermi tamatumani anguniagassatut pingaarnertut siunniunneqartut aallaavigalugit Pisortaqarfik suliniassaaq, Pisortaqarfimmilu sulisut tamatuminnga suliaqarsinnaasut amerlassusiat naapertorlugu suliassat naammassineqassapput.

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Utoqqarnut inissiat, utoqqarnut najugaqartunut assigiimmik akeqartitsisinnaanerannik suliniutinik aallartitsisoqaqqullugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaatut siunnersuut Inatsiartunut ilaasortamit Anthon Frederiksen -minngaanneersoq imaattumik Siumumiit oqaaseqarfigissavarput.

Siumumiik siunnersuutigineqartup isumaa siunertaalu paasilluarlugit annertuumik oqallisige-reerlugu naalakkersuisunut inassutigissavarput pineqartoq nalilersorluaqqullugu isumannaalli-saatitullu tunniunneqartartut pillugit suleqatigiissitap suliassaanut ilanngullugu suliassanngor-tinneqarsinnaanersoq misissoqqullugu, pisariaqassappallu allamik suleqatigiisitaliornikkut suliassap naammassiniarneqarnissaa anguniaqqullugu.

Suliassap aallaqqaammut oqimaassinnaanera naatsorsuutigisinnaavarput, tassami aallaqqaataaniit misissueqqissaarnerit pisussaassammata, ilaatigut pissuteqartumik tassunga tunngassuteqartut Isumaginninneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup suliassaanut pineqartoq ilaatinneqarsimanngimmat.

Siumumiit nalunngilarput utoqqarnut inissiani akigitinneqartartut pillugit naalakkersuisut malittarisassiorsinnaaasut, massakkullu maleruaqqusat ullumikkut atuuttut sukaterneqassappata kommuunit suleqatigilluinnarlugit tamatuma pinissaa inassutigissavarput.

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut taperserlugu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiiti-taliamit aappassaaneerneqannginnermini ingerlatinneqarnissaa inassutigissavarput.

Godmann Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaassortap Anthon Frederiksen-ip utoqqarnut inigitinneqartunut akiliutip allan-nguuteqarnissaanut siunnersuutaanut Atassut-miik qimerloorluareerlugu imaattumik oqaaseqaateqassaagut.

Atassut-ip qangaaniilli pingaartitarilluinnarpaa inuttaasut assigiinnerusumik periarfissaqarlutik atukkamikkut pineqartuarnissaat. Taamaattumik naalakkerssuisup akissuteqaammini ersarissumik oqaatigaa suliap pineqartunut attuumassuteqartup pitsaanerusumik atuutsinissaanut isummersuutit pitsaanerulernisaannut aaqqiiniutissat ingerlaqqitussaaneri.

Siunnersuuteqartup oqaatigisaatut inigisat assigiit assigiimmik akilersorneqarsimappata soorunami tamanna pissusissamisoorsimassanngilaq, aaqqittariaqartutullu issigissavarput. Nalunngilarpulli aamma illumi najugaqartup akissaatitigut inississimanera tunngaviit ilagisaraat, tamannarpiarlu tunngavigineqartarsimaguni taava paatsoornikkut pisoqartarsimanissaa soorunami ilimanarluni, sumiluunniimmi inimi atuinermi ersarissumik malittarisassaqareermat. Malittareqqusalli avaqqullugit periaatsit atorneqartarsimassappata tamanna Atassut-miik akuersaarsinnaangilarput. Taamaattumik pineqartoq ineqarnermi ataatsimiitsitaliami sukumiisumik misissorlugulu eqqartorneqarnissaanut isummertoqarnissaa innersuussutigerusupparput, taama pisoqareerpat tunngavigissaarnerulluta oqallissinnaalissagatta.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip, Kattusseqatigiinneersup, siunnersuutigaa utoqqarnut inissiat assigiimmik akeqartinneqarsinnaalernissaat misissorneqartariaqartoq aamma siunnersuutigaa utoqqaat illuini najugaqartut akiliisinneqartarnerat naammaginarnerusumik aaqqiivigineqarnissaat.

Siunnersuut naatsumik ima oqaaseqarfigissavarput:

Init assigiit angeqatigiit attartortunit assigiinngitsunik akilersortinneqarsinnaasarput. Aap, ilaatigut ineqarnermut akiliutit assigiinngitsuusinnaasarput pineqartoq aningaasaqarnianikkut inissisimanera apeqqutaalluni.

Utoqqaat illuini utoqqarnullu inissialiani najugaqartut akiliutigisartagaat "kaasarfimmiuilu" assigiinngitsuunerat eqqarsaatigalugit eqqaasitsissutigissavarput ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnitsinni Isumagiinninnermut Naalakkersuisup siunnersuutigimmagu apeqqutit taakkorpiaat pillugit peqqussummi malittarisassat ulluinnarni atortsinneqarnerat sukkut ajornartorsiortitsisarnersut kommunit utoqqaallu illui suleqatigalugit paasiniarneqartariaqartoq. Tamannalu ilalerneqarmat naatsorsuutigilluinnarparput Isumaginninnermi Pisortaqarfiup paasiniaalluni suliaq aallartereersimassagaa. Paasiniaasoqareerpat siunnersuuteqartup uparugai uterfigissallugit piukkunnarput.

Siunnersuuteqartup aaqqiissutissat qanoq ittorpiaanissaat itisilerlugit nassuiarsimanngimmagit saqqummiussai kisiisa tunngavigalugit siunnersuut taama isikkoqartillugu akuersaarsinnaanngilarput.

Tamatta ilisimavarput isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniunneqartartut ilaat pillugit misissuilluni suliamik Isumaginninnermi Pisortaqarfik ingerlataqarmat, Inatsisartullu neriorsorneqarpugut ukioq manna upernaakkut suliap inerneranik saqqummiussiffigineqarumaarluta. Inuit Ataqatigiinni naatsorsuutigilluinnarparput tassanngaanniit alloriaqqittoqarsinnaassasoq peqqussutit allannguutissaannik suliaqarnissamut.

Tamakkiisumik aaqqiissuteqarnissaq erininarsivoq. Inuit Ataqatigiinni ataqqivarput misissuisoqarnera, ilimagilluinnaratsigu misissuineq sakkussaassasoq pitsasoq. tunngavissarissaarnerulluta aalajangiinissatsinnut ataatsimoortumillu aaqqiissuteqarnissamut

Utoqqaat inissiani nalinginnaasuni najugallit ilanngullugit aaqqiissuteqarnermi attorneqartussaammata oqaatsigut taama naggaserpagut.

Naggasiutigalugu Inuit Ataqatigiinnit oqaatigissavarput ilungersunartutut isumaqarfigigatsigu suleqatigiissitaq isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniuneqartartut pillugit sulisinneqartoq suliani pillugit suli saqqummiussaqanngimmat.

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsiasrtunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip utoqqarnut najugaqartunut assigiinnerusumik akeqartinneranut suliniutinik aallartitsisoqaqqullugu Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaanut Kattusseqatigiinniit ima oqaaseqaateqarusuppugt.

Matumuunna siunnersuutigineqartoq paasilluarparput aammalu qineqqusaarnerpassuarni utoqqaat neqitarineqartarnerat arajutsisimanatigu. Aajunali eqqortoq utoqqaat atugarisaat qangali erloqinartut nilliaatigiuarneqartarmata allaat utoqqaat atorfilittarisimasatta ilaat nunatsinni atukkatik naammaginagit nunanut allanut nuuinnartarneri takornartaajunnaarmat. Aammalu taaneqartariaqartut ilagaat utoqqaat siuisinnaarlutik sulisinnaajunnaarnersiutillit kingullermik 1998-mi pensionisiaat qaffanneqarmata ukiullu ingerlanerini inuuniarnermi aningaasartuutit annertusiartuinnartut utoqqartatsinnut oqilisaassutitaqarsimanngitsut iluarsiivigineqartariaqartut isumaqarfigigatsigit.

Aamma ullumikkut utoqqartaqarpugut qanga atorfilittut inissisimasut sumilu inunngorsimaneq tunngavigalugu assigiinngitsitsinermi atugaqarsimasut ullumikkut suli aningaasaqarnerup tungaatigut sunnigaapilussimasunik, utoqqartavummi maannakkut nunarsuarmioqatigut allat assigalugit peqqinnerulerlutillu inuunertusinikuummata taakkuullutillu ullummikkut inuunitsinnut mikinngitsumik tunngavileeqataanikut, taamaammat taakkununnga qujaniarneq takussaasutut tigussaasutullu taaneqarsinnaanngilaq.

Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai qiviassagaanni naatsorsuutigineqarpoq ukioq 2006-mi inuit 59-niik 79-it qaangerlugit ukiullit 3.780-ussasut, taakkualu 1996-mi 2.820-simallutik. Allaanerusullu imaappoq inuit 960-it. Kisitsisit Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermillu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata 1997-meersumi nalunaarsorsimasaanittaaq takuneqarsinnaapput.

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermik Ataastimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanittaaq taakkartorneqartut inassutigineqartullu ilagaat pisariaqartitsineq annertusiartussasoq taamaattumik siunissami utoqqarnik isumassuinerup aaqqissuulluagaanissaa pingaaruteqartorujussuuvoq.

Paaqqutarisarialissuunngitsut ataatsimoorluni najugarfimmiittarsinnaanissaminnut periarfissaqassasut aammalu politikkkut pingaarnertut anguniagaavoq utoqqaq kinaluunniit sapinngisamik sivisunerpaamik namminerisamik angerlasimaffimmiissinnaassasoq. Sooq taava utoqqaat ilasa taama erloqitigalutik neriorsuutit timitalerneqanngitsut ujartuinnassavaat.

Kattusseqatigiinnittaaq aamma arajutsisimanngilarput kommunimiik kommunimut ineqarnermut akiliutip assigiinngitinneqartarneri aamma ukiup siuliani isertitaqartut tunngavigalugit akiliutinik aalajangersaaneq iluarineqanngimmat soorlu assersuut: Utoqqarnut inissiat uiguleriit tamarmik angissutsimikkut assigiit aappa 400,00 kr-nik akilerneqartoq affarlialu 1.200,00 kr-nik akiliisinneqartoq. Tamakku utoqqartatsinnut erloqissutigineqarluinnarlutillu ilungersortitsipput aaqqivigineqartariaqarlutillu.

Isumaginninnermi naalakkersuisup akissummini ima nalornerpasitsigisumik ima allappoq: Naalakkersuisullu ilisimavaat utoqqarnut inissianut tunngasut aamma taakkunani najugaqarnermut akiliutit misissorneqartariaqarunartut. Sooq ilisimaneqarsimappat aaqqiivigineqarsimanngillat?

Taamatut oqaaseqarluta suliap Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami sukumiisumik suliareqqinnissaa inassutigaarput. Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik erseqqissaatigilaassavara siunnersuut aamma taanna asuli nuannariinnarlugu silaannarmiik tigussaanngimmat aammalu ilaatigut naalakkersuisup akissuteqarnermini akissuteqaatai tassalu atorfillit immaqalu atorfiliusimanngitsut aamma taakku assigiinngitsumik pineqarsimaneri pineqarnerilu. Kisianni ukua kisitsisit siunnersuuteqarninni assersuutigisakka aappariit aappaa 1.400-it sinnilaarlugit akiliisartut oqaatigisakka aappaalu 400,-it missaani akiliisartut assersuutigisakka uani tamarmik atorfiliunngillat aammalu tamarmik atorfeqartuusimanatik aammalu ilisimasakka malillugit taakkuninngalu nalunnginninnera malillugu tamarmik immikkut saniatigut isertitaqartuunngillat.

Taamaattumik uani oqallinnermi nuannaarutigaara paasigakku pissutsit taamaattut suliarineqarnissaat aammalu misissorneqarnissaat piumassuseqarfigineqartoq kiisalu suliat aamma uani pineqartut, Atassut-miit oqaatigineqaraluarpoq Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlanneqaqqissasut, Siumumiit oqartoqarpoq Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut ingerlanneqartariaqartut, isumaqarpunga Atassutip ajorinngippagu aammalu kissaatigigaa paasigakku arlaanut ataatsimiititalinut ingerlanneqartariaqartut naleqqussinnaavoq ataatsimiititaliat taakku Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq immaqalu Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq imminnut paaseqatigiillutik suliat taakkua ataatsikkut suliarisinnaagaat.

Uani Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup nalunaarutaani ilumoorpoq takussaasoqanngilaq ineqarnermut akiliutigineqartartut pillugit utoqqaat inigisaannut aammalu utoqqaat illuini akiliutigineqartartunut tunngasut. Unaana immaqa uanga ersseqingitsumik oqaatigisimasara tassaasoq utoqqaat kissaateqarnerat sinerissami assigiinnerusumik tamarmik pineqarnissaminnik oqariartornerat taanna ersarluttumik immaqa siunnersuuteqarninni oqaatigisimasara taanna paatsoorneqarsimappat utoqqatsitsissutigssavara, kisianni ersarippoq una, utoqqaat sapinngissamik assigiinnerusumik atugassaqartitaanertit ujartortuarmassuk. Taamaammat ilaatigut qinnuteqartut taakkua suliassamik qaqitseqqusisut ippigisatik aallaavigalugit taamatut maannga anngussinerat Inuit Ataqatigiinniit nuannarineqarpallaarunanngikkaluartoq aammalu itigartisissutigineqartoq, kisianni paasivara Siumumiit, Atassummiit aamma Kattusseqatigiinniit taassuma suliassap malersoqqinneqarnissaa kissaatigineqartoq. Taamaattumik annerusumik oqaaseqarnanga oqartariaqarpunga qilanaarama suliassap unitsiinnarneqarani ingerlateqqinneqarnissaa aammalu misissorluarneqarnissaa atuisunut pitsaasumik sunniuteqartumik angusaqarfigineqarnissaa neriuutigalugu taamatut oqaaseqarpunga.

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu naalakkersuisoq:

Siullermik partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut tamanut qujanaq. Maluginiarpara partiit imaluunniit amerlanerussuteqartut isumaqatigiillutik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa kissaatigigaat, taannalu soorunami ajoriffissaqartinngilara.

Siumuminngaanniit oqaaseqartoq Mikael Petersen -mut tunngatillugu ilaatigut naalakkersuisunut inassutigineqarpoq pineqartoq nalilersorluaqqullugu aammalu nalilersoqqullugu isumannaallisaatit tunniunneqartut sikringsgruppe-p suliaanut ilanngullugu suliarineqarsinnaannginnersoq imaluunniit allamik suleqatigiisitaliornikkut siunnersuutigineqartup naammassiniarneqarsinnaanera taanna suliarineqarsinnaannginnersoq. Siummukkormiut siunnersuutaannut oqaatigerusuppara taanna siunniupparput. Massakkut aamma asssersuutigiinnarlugu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigineqartoq ilumoorpoq ukiarmi naalakkersuisup siunnersuutigivaa taamani apeqqutit taakkorpiaat pillugit peqqussummi malittarisassat ulluinnarni atortinniarneqartarnerat sukkut ajornartorsiutaanersoq maannakkut aamma pisortaqarfimmi suliaralugu aallartissimavarput, suliagullu taakkua siulliit tunngavigalugit, taannalu Siumumut IA-mullu akissutaavoq. Naliliinerput uaniippoq nutaamik utoqqaat inissiaataat, immaqa taamatut nutserluaannarlugu, nutaamik nalunaarusiortoqartariaqartoq, tassanilu soorunalimi aamma uagut qilanaarpugut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap suleqatiginissaanut.

Kattusseqatigiinniit oqaatigineqarpoq nalornerpaluttumik akissuteqarsimasugut naalakkersuisuningaanniit, taanna soorunalimi ajuusaarutigissavara taamaattoqarsimappat, kisianni tassunga isumaqataanngilanga. Naalakkersuisuniit erseqqissumik oqaatigaarput suliassaq manna eqqumaffigalugu aammalu suliarerusullugu kisiannili, kisiannertaqartuaannarmammi, suliassat pi-ngaarnersiorlugit tulleriaarnerini tikinneqarpat suliarisinnaassalugu. Oqaatigisinnaavara maannakkut naalakkersuisuniit aammalu pisortaqarfimmi siunniukkatsigu nalunaarusiassaq utoqqaat inissiaataat imaluunniit utoqqaat pisortat inissiaataanni najugaqartarnerannut tunngasoq ukioq naatinngau naamasinissaa angumerianiarsariniaratsigu, taamaattumik oqaatsikka taakkua neriuppunga nalornerpaluttumik nipaqanngitsut. Erseqqissumik oqaatigeqqissavara pissutsit aaqqiivigineqartariaqarnerat malittarisassallu assigiiaarnerusut naapertuunnerusullu immaqa ullutsinnut pilersinneqartariaqarput suliassarli maannakkut pingaarnersiuinermi tulleriaarinermi Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq peqatigalugu oqaluuserissavarput qaqugu suut suliarineqarnissaat. Uagullu siunnersuutiginiagarput tassaavoq nalunaarut una nutaaq ukioq naatinnagu suliarineqareersimanissaa.

Oqaluuserisaq naammassivoq.