Nutaarsiassat

30-08-2016

Kommuni Kujallermi isumaginninnikkut immikkut iluarsartuusseqqittoqarnissaa atukkatigullu nukittorsaasoqarnissaa ersarissumik pisariaqaertinneqarpoq

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaat ulluni 22.-26. august 2016-imi Kommuni Kujallermi illoqarfinnut nunaqarfinnullu paasisassarsiorluni angalaarpoq.

Kommunip kinguartoorutigisimasai isumagininninnikkut suliassat, matumanilu minnerunngitsumik meeqqanut inuusuttunullu suliassat pingaarnertut paasisassarsiorluni angalaarnermi sammineqarput. Tamatuma saniatigut nuna tamakkerlugu hashimik akiuiniarluni iliuusissatut pilersaarut upernaaq 2016-imeersoq  nutaaq Peqqissutsimut Naalakkersuisoq peqatigalugu kommunimi innuttaasunik paasisitissiinermik oqaloqateqarnermillu ataatsimiititaliaq ingerlatsivoq.  

Kommunimi angalaarneq, sulisunik innuttaasunillu oqaloqateqarneq, angalaarnerup naajartornerani kommunimi isumaginninnermut ataatsimiititaliap sinniisaanik ataatsimeeqateqarnermi saqqummiunneqartut ataatsimiititaliamut annertuumik ernumalersitsipput. Kommunimi namminermi attaveqaqatigiinnerup pitsanngorsarneqarnissaa siunertaralugu kommuni arlalinnik unammilligassaqarpoq. Kommunimi namminermi attaveqaqatigiinnermi sumiginnaaneq allaffissornikkullu naapertuuttoqannginnerata kinguneraa innuttaasut atugaasa sulisullu atugaasa toqqaannartumik ajorseriarsimanerannik.

Kommunimi namminermi attaveqariaaseq pitsaanerusimagaluarpat ineqarnermut akiliutinik kinguaattoornernut tunngasut ajoraluartumik kinguneraat innuttaasut inigisaminniit anisitaasartut piffissaagallartillugu ikiorneqarsimasinnaagaluartut siunnersorneqarsimasinnaagaluartullu amerliartuinnarsimaneri. Innuttaasut aqunneqarnissaannut periarfissaqarmat ataatsimiititaliamit erseqqissaatigineqassaaq, taamaaliornikkut ineqarnermut akiligassanullu aalajangersimasunut allanut akiliinissamut qulakkeerisoqarsinnaalluni.

Kommunimi illoqarfit assigiinngitsut akornanni pinaveersaartitsinermut suliniutit assigiinngitsorujussuusut ataatsimiititaliamit aammattaaq paasineqarpoq. Pingaartumik kommunip nunaqarfiini pinaveersaartitsinermut suliniutit annikillisimasorujussuusut amigaataanerilu ataatsimiititaliamit pingaartumik ernumanartinneqarput. Taamaattoq erseqqissaatigineqassaaq illoqarfinni ataasiakkaani pinaveersaartitsinermi suliniutit ilaat ingerlalluarmata, taamaattumik suliniutinik aalajangersimasunik sunniuteqartunillu ingerlatsineq kommunimit siunissaq eqqarsaatigalugu ingerlatiinnarneqartariaqarpoq.

Periusissiaq (Herning-modellen) aningaasarliornermi, piviusumik, iluatsilluartumillu isumaginninnermut tunngasuni minnerunngitsumillu pinaveersaartitsinermi suliniutit ataatsimiititaliamit kommunimut eqqumaffigeqquneqarput, taamaaliornikkut innuttaasut inuuniarnikkut ineriartornikkullu aningaasarsiornikkut kinguariartornermut piffissamilu kinguariartorfiusunut piffissamut qaffakkiartorfiusumut ineriartornermullu piukkunnarsarneqarsinnaaniassammata. Ilisimatusarnerup takutippaa meeqqanut inuusuttunullu isumaginninnikkut sumiginnarneqarsimasunut pitsaanerusumik pinaveersaartitsinissamut aningaasaliineq imminut akilersinnaanerusoq, siusinaartumik suliniuteqarnermi ajornartorsiutit pineqartunut taakkununnga siumut isigisumik kingunerlutsitsinerup annertunerulernissaraluannut pinaveersaartitsisinnaammat.        

Nunatsinni kommunit allat assigalugit kommuni ukiuni arlalinni isumaginninnikkut immikkoortortaqarfimmi pingaartumik ilinniarsimasunik sulisoqarniarnikkut ajornartorsiuteqarpoq, suliassat amerliartuinnarnerisa peqatigisaanik sulisut aalajaatsut stressernermik nuanniilliornerujussuarmillu eqqorneqartarput. Tamatumani sipaarniarneq sulisoqarnerullu ilutigisaanik sulisut aalajaatsut tunniusimasullu tatisimalersimavaat nungullarsarlugillu, pineqartumilu ataatsimut isigalugu atukkatigut inuuniarnermilu pitsaanngitsumik uteqqiattumik ineriartorsimalluni. Ajornartorsiutit amerlaneri kommunimit nassuerutigineqarpoq, siunissarlu qaninnerusoq ungasinnerusorlu isigalugit siumut isigisumik aalajangersimasunik suliniutinik aallartitsisimasoqarsimasorinarluni. Ilorraap tungaanut pitsaasumik ineriartornerup pitsanngorsartuarneqarnissaa, aammattaaq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu illoqarfittut ikinngutigisaata Aahusip pineqartumi ikiuinerisa kingorna, tamatumalu ilutigisaanik piffinni sumiiffinni sulisut ilinniakkatigut nukittorsartuarneqarnissaat   pingaaruteqarmat ataatsimiititaliamit erseqqissaatigineqassaaq.  

Kommunit nammineersinnaatitaanerat ataatsimiititaliamit annertuumik ataqqineqarpoq, taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat namminneq malittarisassaminnik aamma inatsisiminnik kiisalu nunat tamat isumaqatigiissutaannik soorlu Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissut aamma Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaannik pisussaaffiinut tunngatillugu kommunit nammineersinnaatitaanerat isiginerlutsitsissanngillat akerlilersuinatillu.

Komuninut innarluutilinnik angerlartitsinermi pineqartumi nakkutilliinermi sulisunut innarluutilinnullu pineqartunut tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqartarnissaanik Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut, Isumaginninnermut Inatsisillu Atortinneqarnerannut Naalakkersuisoq ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqarpoq, illuatungeriillu pineqartut ilaannut atukkatigut, isumannaatsuunissaq suliffimmilu atukkat akigineqassanngillat.      

Hashimut akiuiniarnermi ataatsimut iliuusissatut pilersaarut pisariaqartinneqartoq ataatsimiititaliamit Peqqissutsimullu Naalakkersusumit Qaqortumi Narsamilu innuttaasunut takkuttunut paasissutissiisoqarlunilu oqaloqateqarnermik ingerlatsisoqarpoq. Hashimik ajornartorsiuteqarnerup annertusiartuinnartup nungutinneqarnissaanut Inatsisartunit Naalakkersuisunillu anguniagaqartoqarnissaa ataatsimoorluni naalakkersuinikkullu piumassuseqartoqarnissaa annertuumik pingaaruteqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.  

Ataatsimiititaliap naalakkersuinikkut suliassaqarfii annertuut iluini soorlu isumaginninnikkut peqqissutsimullu politikki pillugit kommuninik, illoqarfinni politikerinik, sulisunik innuttaasunillu qanimut attaveqarumalluni nunatsinni ingerlaavartumik paasisassarsiorluni angalasarnissani Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap anguniartarpaa. Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap suliassaqarfimmi iluani paasiniaasarnissaminut pisussaaffeqarpoq, taamaaliornikkut ilisimalikkaat taamaattut inatsisiliornermi Aningaasanullu Inatsisissatut siunnersuusiornermi aamma isumaginninnikkut aamma peqqissutsimut tunngasuni suliniuteqarnermi najoqqutassatut atorneqarsinnaaniassammata.

Ataatsimiititaliami angalaqataasut paasisassarsiorlutik angalaneranni oqaloqatigisimasaanut, kommunimi angalaarnermi ataatsimiititaliamut iluaqutaasumik paasissutissiiviusumillu pissarsiviusumut ataatsimiititaliaq tamanut qujavoq.  

Annertunerusumik paasisaqarusuttut ataani taaneqartut ataatsimiititaliamut ilaasortaq Inatsisartunullu ilaasortat attavigineqarsinnaapput:

Ineqi Kielsen, (S) ataatsimiititaliami ilaasortaq Angalaqatigiillu siulittaasuat.Mobil 58 73 31

Ane Hansen, (IA), ataatsimiititaliami ilaasortaq.Mobil 58 76 61

Mimi Karlsen, (IA), ataatsimiititaliami ilaasortaq.Mobil 58 76 19

Suka Frederiksen, (S), ataatsimiititaliami sinniisussaq.Mobil 49 74 23

Laura Táunâjik, (S). Ataatsimiititaliami ilaasortaq.Mobil 56 26 49