Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aappaat, marlunngorneq 17. december 2002 nal. 10:15

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19

 

 

Ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisi­gigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsissaannut siunnersuut.

(Aningaasarsiornermut Nunanullu Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera, aappassaaneernera pingajussaaneerneralu)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

 

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Taamaalilluta oqaluuserisassani immikkoortoq 19 tikipparput; Ukiumut aningaasanut inatsise­qarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsissaannut siunnersuut.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasarsiornermut Nunanullu Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Naalakkersuisut sinnerlugit ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsigigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siun­nersuut saqqummiutilerpara.

 

Ulloq 15. oktober 2002-mi Inatsisartunut qinersisoqarnissaa nalunaarutigineqarmat taamanik­kut Inatsisartuusut 2003-mut aningaasanut inatsisissaq suli naammassillugu suliarisimanngi­laat. Taamaattumik taamanikkut Inatsisartuusut, Inatsisartut aningaasaliissutaat pillugit inatsi­saagallartussaq akuersissutigaat.

2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut nutaaq Naalakkersuisoq saq­qummiutissamaarpaat 2003-mi upernaakkut katersuunnermik Inatsisartuni suliarineqartus­sanngorlugu.

Pissutsilli ilaat Inatsisartut upernaakkut katersuunnermi aningaasanut inatsimmi akuersissute­qarnissaannut utaqqisinneqarsinnaanngillat. Inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu maannakkuuliinnartoq Naalakkersuisut siunnersuutigaat immikkorluinnaq aningaasartuutissa­nut ikittunnguugaluanut aningaasaliissasugut.

 

Inatsisartut upernaakkut katersuunnermi 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutis­saq suliarilerpassuk 2003-mut ataatsimut pingaarnersiulluni tulleriaarineq isummerfigissavar­put.

 

Missingersuutit pillugit Inatsisartut inatsisitsinni ataatsimoortumik ataatsikkullu aningaasaliis­sutissanik pingaarnersiulluni tulleriiaarisarneq tunngaviusumik periaasiuvoq pingaarutilik.

 

Nunatta karsiani aningaasanik pingaarnersiullutik Inatsisartut tulleriiaarisinnaatitaanerata attatiinnarneqarnissaanut illersorneqarsinnaanissaanullu taamatullu isumatuumik Aningaasar­siornermut Naalakkersuinikkut isummersortarnissamut pingaaruteqarluni pisariaqarpoq.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut siunnersuutigaat Inatsisartut maannakkuuliinnartoq siu­nertanut nutaanut aningaasaliissutissanik immikkoortitseriissasut.

 

Tamatumunnga pissutaavoq Naalakkersuisut isumaqarmata 2003-mut aningaasanut inatsissa­mik kingusinaartumik akuersissutiginninnissaq arlalippassuartigut suliassaqarfinnut pineqar­tunut imaannanngitsunik kingunerluttussaasoq, kingunerlussinnaasoq.

 

Ataatsimullu isigalugu aammattaaq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pitsaanngitsunik kin­guneqaratarsinnaalluni.

 

2002-mut naleqqiullugu 2003-mi sillimmasiissutinut annertunerusumik aningaasaliisoqarnis­saanik siunnersuuteqarneq pissutaavoq sillimmasiisarfinni nalinginnaasumik allanngoriartor­neq ilaatigut 2001-mi nunani tamalaani pisut kingunerisaannik sillimmasiisarfinni sillimma­sissutit qaffanneqarnerannik kinguneqarsimammat.

Namminersornerullutik Oqartussat maannamutut 2003-mi sillimmasersimanissaat ingerlatiin­narsinnaajumallugu sillimmasiissutinut aningaasaliissutit 1,9 million kruuninik amerlineqarnis­saat pisariaqartinneqarpoq. Taamaalilluni tamakkununnga tunngasunik ataatsimut sillimma­siissutinut aningaasartuutit 9,8 million kruuninik amerlassuseqalissallutik.

 

Sinerissamut qanittumi aalisarnermut aalisariutinik naleqqussaanermut 6,8 million kruuninik aningaasaliissutit 2003-mi atugassanngortinneqassasut siunnersuutigineqarpoq. Pissutigalugu aalisariutinik naleqqussaanerup ilaa naatsorsuutigineqartutut 2002-mi naammassineqarsinnaa­simanngimmat.

 

Taamaammat ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi 2002-mi tamakku sipaarsigineqartussanngorput. Imaluunniit atuinikinneruffiusussanngorput.

 

Manna tikillugu 2003-mi aalisariutinik naleqqussaanissamut aningaasanik immikkoortitsiso­qanngilaq. Aalisariutinik naleqqussaanermik suliaq ingerlaannarsinnaaqqullugu Naalakkersui­sut siunnersuutigaat maannakkuuliinnartoq 2003-mi siunertanik tamatumunnga aningaasaliis­sutissanik immikkoortitsisoqassasoq.

 

2002-mi raajat tunineqarneranni akinut tapiissuteqartoqartarpoq. Akinik minnerpaaffissaliigal­larsimaneq ingerlatiinnarsinnaajumallugu. Qaammatini tulliuttuni nalilersuisoqartariaqarpoq tamakkununnga tunngasut allatut iluarsartuunneqarsinnaassanersut.

 

Tamatumali tungaanut Naalakkersuisut naliliipput raajat tunisaanerannut atatillugu atuukkal­lartussamik killilimmillu tapiissuteqartoqartaannarallarnissaa pisariaqartinneqartoq.

 

Nunami tunisassiorfiit pillugit naammassisaqarsinnaassutsimik naleqqussaaneq pillugu 1997-imi isumaqatigiissut 2002-p naanerani unittussaavoq. 2002-mi ukiakkut isumaqatigiissutip taassuma malitseqartinneqarsinnaanera oqallisaavoq. Naalakkersuisut naliliipput nunatsinni sumiiffiit ilaat eqqarsaatigalugit illoqarfiit ilaanni 2003-mi tunisassiornerup ingerlaannarnis­saanik piffissaa killikikkamik isumaqatigiissuteqartoqartariaqartoq.

 

2003-p qaammataani siullerni nutaanik isumaqatigiissuteqartoqartussaavoq. Isumaqatigiissutit tamakkut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutaasa amerlinerat kingunerilluar­sinnaavaat.

 

Naalakkersuisut naliliipput isumaqatigiissutit nutaat aningaasalersuinikkut matussuserneqar­nissaat qulakkeerniarlugu suliassaqarfiit ilaanni aningaasaliissutit amerlineqartariaqassasut.

 

Aamma innarluutilinnut tunngassuteqartuni ullumikkut annertuumik innarluutilinnut isuma­ginninnermut aningaasartuutit qaffariartorput. Aningaasartuutaasartut qaffariartuinnarsimap­put siusinnerusukkut naatsorsuutigineqartumik innarluutillit ikiortariallit amerlanerusut paasi­neqarsimammat.

 

Tamakkununnga tunngassuteqartuni ikiorsiissutaasartut aaqqissuussinerlu erseqqinnerusumik nalilersorlugit misissuiffigineqartariaqarput, kisiannili inuiaqatigiinni sanngiinnerusunut tunngatillugu nukingiussanik aaqqiissuteqartar­nissaq pinngitsoortinniarlugu Naalakkersuisoq naliliipput 2003-mi aningaasaliissutissat amer­lineqartariaqartut.

 

Sanaartornermut tunngassuteqartuni 2002-p ingerlanerani sanaartukkat annikilliartorsimapput arlalippassuartigut nutarteraluni iluarsaassinissat nutaanillu sanaartornissat pisariaqartitaapput.

 

Ajortualu aamma uaniissinnaavoq sanaartornerup annikilleriarnerata kingunerisinnaammagu sanaartornermik suliaqartut taamatut inuussutissarsiuteqarnerminnik taamaatitsiinnartalernerat taamaalilluta kingusinnerusukkut tamakkuninnga piginnaasallit amigaatigilersinnaallutigit.

 

2003-mut aningaasanut inatsisissap kingusinaartumik akuersissutigineqarneratigut pissutsit tamakku suli ajorseriarsinnaapput tassami sanaartugassat sanaartugassanillu pilersaarusior­nerit aallartinneqarsinnaanngillat siunertanut tamakkununnga aningaasaliissutissat Inatsisartu­nit akuersissutigineqareersimatinnagit.

 

Sanaartugassat suli kinguarsarneqaqqinnissaat pinngitsoortinniarlugu inuiaqatigiillu aningaa­saqarmnerannik tamatuma kingunipiloqarnissaa pinngitsoortinniarlugu Naalakkersuisut siun­nersuutigaat Inatsisartut maannakuuliinnartoq akuersissutigissagaat pingaarnersiuilluni tul­leriiaarinerit 2002-mi Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni takuneqarsinnaasut nangillugit killimmik periarfissaliilluni sanaartugassanik aallartitsisoqassasoq.

 

Sanaartugassanik pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsi­miititaliaannit akuersissutigineqartussaavoq. Naalakkersuisoq sanaartugassanut ullumikkut ilisimaneqartunut aningaasaliisoqarnissaanullu utaqqissunneqartunut aningaasartuutissatut missiliukkat aallaavigalugit aningaasaliissutissanik siunnersuuteqarput.

 

Kiisalu Naalakkersuisut siunnersuutigaat sulisitsisut inuussutissarsiutinut ilinniartitaanernut akiliutigisartagaannut procentiliussaq 2002-misut 0,9 %-iuinnassasoq.

 

Siunertat tamakku immikkut ittut Naalakkersuisut maannakkuuliinnartoq aningaasaliissute­qarfiginissaannut pisariaqartutut isigigaat. Naalakkersuisut qulakkiissavaat aningaasaliissutit tamakku 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut upernaakkut katersuunnermut suliarineqartussami ilanngullugit suliarineqarnissaat.

 

Taamaalilluta suliassat pisariaqartinneqartut ingerlaannarnissaat angussavarput peqatigitillu­gulu upernaakkut katersuunnermi nunatta karsiani aningaasat qanoq atorneqarnissaannut qulliunerusumik pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissaannut tunngavissaqartitsiinnassalluta.

 

Inatsisartut suleriaasianni § 41 innersuussutigalugu Inatsisartut qinnuigissavakka Inat­sisartut suleriaasissaanni 30, imm. siulleq, aamma § 31, imm. siulleq saneqqunneqas­sasut. Taamaalilluni 2003-mut inatsisissamut aningaasanut inatsisaagigallagaata allanngortin­neqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut siullermeerinninnermut uiggiutiin­narlugu aappassaaniigassanngortinneqassammat pingajussaaniigassanngortinneqarlunilu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Siumup oqaaseqartua Ole Thorleifsen.

 

Ole Thorleifsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumumit nuannaarutigaarput pissusissamisoortuutillugulu taamatut Naalakkersuisut Inatsisartunut nutaanut aningaasaliissutinut 2003-mut tunngasunik pingaarutilinnut qinnuteqarnerat pimmat.

 

Nalunngilarput tamatta aningaasaqarnermut inatsit 2003 Inatsisartunit qinersisoqartariaqalernera pissutigalugu naammassineqanngitsoormat.

 

Utaqqineqartariaqarlunilu Inatsisartunik qinerseqqaarnissaq tamatuma naammaasinissaanut. Inatsisartut ataatsimiinnissaat nalinginnaasoq martsip aallartinnerani aatsaat pisussaammat taamaammat inuiaqatigiit ingerlatsinerata unittuunnginnissaa anguniarlugu makku pingaarutillit Naalakkersuisunit saqqummiunneqartut Siumumiit paasilluarlugit akuersaarpagut.

 

Ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut inatsisartut aningaasanut inatsisigallagaata nr. 6, 17. oktober 2002-meersoq allanngortinneqarnissaa Siumumiit oqaluuserereerlugu aningaasanut sinaakkusiussat iluaniimmata siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa innersuussutigaarput, kisiannili malugeqqullugu siunnersuummi immikkoortumik 7, 8, 9 10-milu katillugit 60,1 million kruuninik aningaasartallit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit akuerineqareerpata aatsaat siunertamut atorneqarsinnaaneri.

 

Naalakkersuisunut Siumumiit kaammattuutigissavarput Royal Greenlandimut tunisassiornermut naapertuuttunngorsaanermut eqaatsumik pituttorsimanngitsumillu inuiaqatigiinnullu ingerlaatsimut naleqqussartuartumik isumaqatigiissuteqartoqartarnissaa isumageqqullugu.

 

Nuka A/S aammalu taamaaqataasa tunisassiornermik ingerlanerunissatsik qulakkeertariaqarmassuk. Nuka A/S aaqqiissuteqarnissaq Siumumiit tamakkiisumik tapersersorparput.

 

Sinerissap qanittuani aalisarnerup naapertuuttunngorsarneqarnera aaqqiissuteqaqqinneqarneralu ingerlaannarsinnaaqqullugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnerat iluarisimaarlugu taperserparput. Suliallu ingerlaqqinnissaannut kattuffiit susassaqartut tamaasa peqatigalugit kiisalu Inatsisartut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaata qanimut suleqatigineqarnissaa inassutigaarput.

 

Kommunit tamarmik sanaartugassanut iluarsagassanullu tunngatillugu pilersaarusiortalernerat aammalu sanaartugassat pilersaarutaareersut ingerlateqqinnissaat Siumumiit pingaartilluinnarlugit isigigatsigit tassuunakkut unittoorneqannginnissaa pissappat maannakkuugallartoq aningaasaliissutinik atuinissamik Naalakkersuisut pisinnaatitsissummik qinnuteqaataat Siumumiit paasilluarlugit akuersaarpagut, ilanngullugulu innarluutillit kommuninini sullinneqarnerannut aningaasaliissutit malinnatinneqartuarnissaat Siumumiit pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput nalunnginnatsigu kommunit aningaasanik atuinerat aningaasaliissuteqartoqanngippat aningaasanut inatsisaanni maanna ukiup naajartulernerani amigartooruteqartussaanerannik kinguneqartussaammat.

 

Aammalu nikingasooruteqartoqarpat tassa Namminersornerusut aningaasaliissutaannik matussuserneqartussaasut.

 

Tamannalu Naalakkersuisut maanna aaqqiissuteqarfiginiarlugu qinnuteqarput. Tamanna Siumumiit tamakkiisumik akuersaarparput.

 

Taamatut oqaaseqarluta ukiumut aningaasanik qinnuteqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaattut Siumumiit taperserlugu taaseqataaffigissavarput. Qujanaq

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Aqqalukasik Kanuthsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Aqqalukasik Kanuthsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Ukiumut aningaasanik inatsiseqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut Inuit Ataqatigiinninngaaniit makku oqaaseriumavagut.

 

Allannguutissatut siunnersuummi inuiaqatigiinni pinngitsoorneqarsinnaanngitsunik ilaqarput aningaasaliiffigisariaqakkatsinnik. 2003-mi aningaasanut inatsisaagallartut tamakkiisumik upernaamut allanngortinnissaata tungaanut utaqqissunneqarsinnaanngitsunik.

 

Allannguutissatut siunnersuummi pineqarput upernaamut 2003-mi aningaasanut inatsisissap suliarineqarnissaanut ilanngunneqartussat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut piffissami aningaasaqanermut inatsisip tamakkiisumik suliarineqareernissaata tungaanut ingerlatsinermut aalisarnermut tunisassiornermut sanaartornermut inunnik isumaginninnermilu aningaasartuutissanut ilisimaneqareersunut aningaasaliinissaat pisariaqarpoq.

 

Innarluutillit ikiortariallit amerlanerunerat paasineqarsimasoq pillugu Inuit Ataqatigiit paaserusussavarput pineqartut pillugit kommuninut oqartussaaffiup tunniunneqarnerini sunik najoqqutassinneqarsimanersut.

 

Upernaamut katersuunnissatsinnut 2003-mut aningaasanik inatsisissap suliarineqarnissaanut Inuit Ataqatigiit peqataassaagut tamatumani nunatta aningaasaqarniarnera pingaarnersiuineq tulleriiaarinerlu aallaavigissagigut maannangaaq nalunaarutigeriissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta 2003-mi Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut ingerlaannartumik aappassaaneerneqarnissaanut pingajussaaneerneqarnissaanullu inatsisitigut periarfissaq malillugu allannguutissatut siunnersuut akuersaarparput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Atassummit Augusta Salling.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu ima oqaaseqassaagut.

Qinersisoqarnissaanik aalajangiussinerup kingorna 2003-mut Inatsisartut aningaasanik inatsisissaattut siunnersuutaasimasoq naammassineqanngitsoormat ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasaliissutinut inatsisigigallagaat kisiat tunngavigissallugu naammanngitsoq Atassummiit ilisimaarilluaratsigu allannguutissamik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut nalilerparput.

 

Tassa upernaamut Inatsisartut katersuunnissaannut taamaalilluni 2003-mi Inatsisartut aningaasanut inatsisissaata aalajangiunneqarnissaata tungaanut aningaasaliiffigisariaqakkat utaqqissunneqarsinnaangitsut arlaqartut ilisimalluarparput. Taamaattorli Atassummiit pinngitsoorusunngilagut uku apeqqutigissallugit:

 

Allannguutissatut siunnersuutip immikkoortuisa pingajuanni raajanik tunisinermi akinut tapiissutini 10 million kruunit immikkoortinneqassasut Naalakkersuisunit siunnersuutigineqarpoq. Nassuiaatigineqarlunilu aningaasat taakku ukiumut aningaasartuutaasartunut naapertuutsilerneqarsimasut.

 

Innersuussutigalugu KNAPK-p, Royal Greenlandip aammalu APK atsioqatigalugit taggissimasaat ukioq manna tapiissutaasimasut 23,6 million kruunit nalingi pisariaqartinneqassasut matumuuna Atassummiit apeqqutigissavarput uuttuut suut atorlugit 10 million kruunit raajanik tunisinermik akinut tapiissutitut aalajangiunniarneqarnersut.

 

Sanaartornermut iluarsartuussinermullu tunngatillugu aningaasaliiffigineqareersimasut aallartinneqareersinnaanissaannut, aallartinneqarsinnaanissaannut qularnaarinninniarneq Atassummiit iluarisimaarparput, nalunnginnatsigu nunatta minnerunngitsumillu kommunit aningaasaqarnerannut aningaasanillu kaaviiaartitsinerannut sanaartornermi iluarsartuussinermilu aningaasaliunneqarsimasut piffissaq eqqorlugu piviusunngortinniarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarmat.

 

Taamatulli oqareerluta aamma oqaatigissavarput soorunami Atassummiit pingaartikkatsigu Inatsisartut pingaarnersiuillutik tulleriiaarisussaanissaat. Matumuunalu Naalakkersuisunut erseqqissaatigeqqussavarput sanaartugassat iluarsagassallu nutaat sorliit aningaasaliiffigeqqullugit matumani eqqartorneqarnersut.

Taamatut oqaaseqarluta ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut inatsisissatut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip siullermeerneqarnera oqaaseqarfigaarput. Inassutigissallugulu aappassaaneerneqannginnermini aningaasaqanermut ataatsimiititaliami oqallisigineqassasoq. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Ingerlaqqitsinnata oqaatigilaassavara Inatsisartut suleriaasianni § 53-imi allassimammassuk Inatsisartut ataatsimiinneri kalaallisut ingerlanneqartassapput qallunaatullu malinnaaffigineqarsinnaassallutik.

 

Inatsisartuni ilaasortaq qallunnaatuinnaq oqaluttuuppat ataatsimiinnerit kalaallisut aamma malinnaaffigineqarsinnaassapput. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Per Skaaning, Demokratit.

 

Per Skaaning, Demokraatit oqaaseqartuat.

Tassa amerlanerusunik oqaaseqarnata nalakkersuisut aningaasanik inatsisissaagallartumik siunnersuutaasumik inatsisissaagallartumik siunnersuutaa tapersersussavarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisaattut siunnersuutip siullermeerneqarnerani aamma­lu aningaasanut inatsisaagallartup atuuttussanngortinneqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaase­qaatigut innersuussutigalugit 2003-mut aningaasanut inatsisaagallartumut allannguutissatut siunnersuummut Kattusseqatigiinniit imaattumik oqaaseqassuugut.

 

Kattusseqatigiinni pingaartilluinnakkatta ilagaat Kalaallit Nunatsinni aningaasaqarnikkut unittuunnginnissaq qulakkiissallugu. Taamaattumik ukiumi qaangiutilersumi immikkut ittu­mik pisoqarnera pissutigalugu 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaagallartup Inatsisartunit naammassineqannginnera aammalu Inatsisartut nutaat Naalakkersuisullu nutaat suliap inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisup isumatuumik pipallataanngitsumillu minnerunngit­sumillu aamma inuiaqatigiinnut sapinngisamik pitsaasumik sunniuteqarluartumillu naammas­sineqarnissaa pissutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut 2003-mut aningaasa­nut inatsisaagallartussamut allannguutissatut siunnersuuteqanerat paasilluarlugu suleqataaffi­gissavara.

 

Minnerunngitsumik aamma suliassat assigiinngitsut unittooratik annerusumillu kinguarsarne­qaratik ingerlatiinnarneqarnissaat qulakkeerumallugit.

 

Taamaatorli taamak oqareerlunga oqaatigissavara 2003-mut aningaasanut inatsisissap akuer­sissutigivinnissaa kommuninut assigiinngitsunut pilersaarutit assigiinngitsut kipusoortikkuma­nagit ilaatigut sanaartugassat iluarsaatassallu aamma eqqarsaatigalugit pilersaarutaareersut ilanngartinneqannginnissaat Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigiumavara.

 

Kattusseqatigiit sinnerlugit oqareernittut paasisinnaalluarpara suliat assigiinngitsut ingerlaan­narnissaat qulakkeerumallugit immikkut aningaasanut inatsisaagallartussap ilassuteqarfigine­qarnissaa avaqqukkuminaassasoq.

 

Maannamummi aamma paasinarsereermat kommunit ataasiakkat aamma sanaartugassat iluar­saatassallu eqqarsaatigalugit aappagumut missingersuutitik immaqa suliareqqittariaqassagaat tassa aningaasaliissutissatut siunnersuutigereersimasut allannguuteqassagaluarpata. Aammalu maannamut inuussutissarsiutit pingaarnersaat tassalu aalisarneq piniarnerlu eqqarsaatigalugit ukiup imaalinerani ilaatigut aamma pinngortitap immikkut illuinnartumik pissuteqarneranik kinguneqartumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut ilaatigut imaannaann­gitsunik atugaqartut eqqarsaatigalugit Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuuti­gissavarput aalisanermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartunut immikkut ittumik iliuuse­qarniaqqullugit. Tassami naluneqanngitsutut ajunaarnersuarmut aningaasaateqarfik maanna imaqanngilaq. Pisariaqartitsinerlu naapertorlugu ikiorsiinissamut piareersimasoqartariaqarmat.

 

Aamma piujuaannartitsinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut anguniagaat soqutiginarluinnar­tut aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartunut minnerunngitsumillu nunatsinni aningaasarsiornikkut annertuumik sunniuteqartartut pimoorullugit timitalerneqarnissaat piffin­ni assigiinngitsuni aalisartut kommunillu paaseqatigalugit suleqatigalugillu ingerlanneqarnis­saat Kattusseqatigiinniit nunatta aningaasaqarniarneranut pingaaruteqarluinnarmata aamma eqqaasitsissutigissavarput.

 

Sanaartugassanut tunngatillugu aamma sanaartugassat ilaatigut ukioq manna kommunit ilaan­nut aamma aningaasaqarnikkut suliffissaqartitsiniarnermullu sunniuteqarnerlussimasut qaan­gerniarlugit kommunit oqartussaaffii akisussaaffiillu annertunerusut tunniunneqarnissaat pimoorullugu Naalakkersuisut maannangaaq sulissutigissagaat Kattusseqatigiinniit inussiar­nersumik kaammattuutigaarput.

 

Tassami naluneqanngitsutut sanaartugassat ilaat ukioq manna aallartinneqareertussaagaluit maannamut suli aallartinneqarsimanngillat. Matumani assersuutigalugu oqaatigissavarput Ilulissani ilinniartorpassuarnik erinigineqarlutillu atorfissaqartinneqaqisut ilinniartut inissiaat suli aallartinneqanngimmata.

 

Taamatuttaaq aamma illoqarfiit ilaanni aningaasaleeriaaseq 6.040 atorlugu sanaartugassaaga­luit uninngatinneqartut. Aammalu Inatsisartunit akuerineqaratik ilaatigut taamaatinneqarsima­sut pillugit Naalakkersuisut sulissutigeqqittariaqaraat kaammattuutigerusupparput.

 

Tassami Inatsisartunit ilisimaneqarpoq sanaartugassat ilaatigut pisariaqarsorinanngitsumik aammalu marloqiusamik allaffissorneq ilaatigut pissutigalugit kinguarsarneqartarnerat qaan­gerneqartariaqarmat.

 

Kattusseqatigiinniit oqareernitsitut nunatta aningaasaqarnikkut imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarnissaa pingaartillugu suleqataaffigeqqissavarput. Taamaattumik suliassat suul­luunniit inuiaqatigiinnut pingaaruteqartut pissutsit piviusut tunngavigalugit pilersaarusiorluak­kamik suliarineqartarnissaat kaammattuutigeqqinniarparput.

 

Taamaammallu suliat ilaatigut aamma nukippassuarnik aningaasarpassuillu atorlugit misissui­nertigut uppernarsarneqareersut nunatsinnut niuernikkut inuussutissarsiornikkut takornariaqar­nikkut angallannikkullu siuarsaanermut pingaaruteqarluinnartussat attatiinnarneqarnissaat aamma Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput.

 

Matumani ilaatigut Nuup aamma Ilulissat timmisartunut suluusalinnut mittarfiisa pilersaarutit naapertorlugit tallineqarnissaannut suliniutit ingerlanneqareersut nunatsinnut aningaasaqarnik­kut angallannikkut niuernikkut takornariaqarnikkullu nunamut tamarmut pitsaasumik immi­nullu akilersinnaasumik ingerlanneqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniutit ingerlatiinnarneqar­nissaat qulakkeerneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit kaammattuutigeqqikkusupparput.

 

Tassami naluneqanngitsutut mittarfiit taakku marluk nunatsinni angallannikkut pingaarute­qaannaratik aammali tassaammata amigaartooruteqarfiunngitsumik ingerlatsiffiusut. Tassami Ilulissat eqqarsaatigalugit takornariartitsinerlu kisialluunniit eqqarsaatigalugu takornarissat 2001-mi naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit takornarissat nunatsinnut 4.000-tit missaat tikissimapput. Taakkunanngalu affaasa missai Ilulissanut tikissimallutik.

 

Taamaattumik takornariartitsineq siunissami inuussutissarsiutinut suli annerusumik tapertari­neqarlunilu isumalluutigineqarnerulissappat Ilulissat mittarfiata aamma tallineqarnissaa avaq­qukkuminaatsorujussuuvoq.

 

Taamaammat suliniutit taamaattut nunatsinnut tamarmut iluaqusiisussat attatiinnarneqarnis­saat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigeqqikkusupparput. Allarpassuarnik oqaasissaqarnara­luaqisoq 2003-mut aningaasanut inatsimmut siunnersuutip naammassivinnissaa qularnaarlugu oqallinnissamut peqataaqqinnissara piareersimaffigissavara.

Taamatullu oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sulianik kinguartinneqarsinnaanngitsunik pin-

n­gitsooranilu aningaasanik atuiffiusariaqartunik ingerlatsinissaat qulakkeerniarlugu 2003-mut aningaasanut inatsisisaagallartumut ilassutissatut siunnersuutaat Kattusseqatigiit sinnerlugit akuersaarpara aammalu suleriaatsimi aalajangersakkat naapertorlugit suliap aappassaaneerne­qarluni pingajussaaneerneqarnissaat aamma akuersaarlugu.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Nunanullu Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Partiit oqaaserisaat ataasiakkaarlugit naatsukullammik oqaaseqarfigissavakka.

Tassa siullermik siumuminngaaniit rgmut aammalu Nuka A/S-imut tunngasunik oqaaserisaan­nut oqaatigissavarput Naalakkersuisuninngaaniit soorunami isumaqatigiinniarnerit uani isu­maqatigiissut 97-iminngaanneersoq tassalu tunisassiorfiit pillugit naammassisaqarsinnaassutsi­mut naleqqussaanermut tunngasut taamanernisaapput massakkullu ukiup naanerani atuukkun­naartussaammata Naalakkersuisuugallartut, Naalakkersuisut siulivut taakkua isumaqatigiinni­narnernik ingerlatsereersimapput.

 

Massakkullu inaarsarnissaa taassuma Naalakkersuisunit inaarneqarluni atsiorneqarnissaa isumagissavaat.

 

Soorunami pissutsit aalisarnikkullu aamma aalisakkanillu tunisassiornikkut amerlanerusut soqutigisaqarlutik aallartitsisinnaanerat Naalakkersuisut ukiuni kingullerni arajutsisimasi­manngikkaat nalunngilarput.

 

Taamaattumik eqaatsumik aammalu mattusinertaqanngitsumik tamatuma piviusunngortinniar­nissaa Naalakkersuisut nutaat soqutigalugu ingerlateqqissavaat.

 

Taavalu Siumuminngaaniit aamma sinerissap qanittuani aalisariutinik naleqqussaanermut atatillugu kattuffiit taavalu aamma inatsisartut aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaa peqatigalugu qanimut suleqatigilluinnarlugu ilisimatitseqatigiinnermik toq­qammaveqartumik ingerlateqqinneqarnissaa kaammattuutigineqarmat tamanna Naalakkersui­suninngaaniit soqutigalugu aamma ingerlanniarparput.

 

Inuit Ataqatigiinnut, Inuit Ataqatigiinninngaanniit apeqqutigineqarpoq kommuninut innarluutillit kiffartuunneqarnerat pillugu kommuninut akisussaaffimmik tunniussuinermi najoqqutassanik taamatut akisussaaffimmik tunniussineq najoqqutassanik malitseqartinneqarsimanersoq.

 

Tamanna immaqa erseqqissumik oqaatigilluaannartariaqarpoq tamanna naammaginartumik najoqqutassanik nassataqartinneqarsimanngilaq Naalakkersuisunit siulitsinninngaaniit.

Siusinnerusukkut imaluunniit oktoberip qiteqqunnissaata tungaanut ukioq manna nunap im­mikkoortuini isumaginninnermik Naalakkersuisoqarfiup immikkoortortaqarfiisa sulisuisa aningaasanik atuisinnaanermut piginnaatitaanertik qulakkeeqqaarnagu aningaasanik ilumut matussutissaqarnersoq qulakkeeqqaarnagu tamanna ingerlattarsimavaat. Sualummik kommu­nit misileraarnerup misiliinerup avataaniittut eqqarsaatigalugit.

 

Aamma pisortaqarfiup piffissap ingerlanerani paasisimavaa innarluutillit amerlanerusut amer­lanerujartortut massakkut kiffartuunneqarnermut peqataatinneqartariaqartut.

 

Massakkut pisortaqarfimmi nutaami tassalu ilaqutariinnut peqqissutsimullu pisortaqarfimmi nutaatut pilersinneqartussaq atuutsinneqalersoq tassaavoq Naalakkersuisunut ilaasortap taava­lu kommunit pineqartut borgmesteriata akornanni misiliinermi toqqammaviusussat isumaqati­giissutigisassagaat. Siusinnerusukkut imaassimagaluarami nunap immikkoortuani immikkoor­tortaqarfiup sulisuisa borgmesterillu akornanni kommunit pineqartut borgmesteriata akornan­ni taamaallaat ingerlanneqartarsimalluni.

 

Massakkut aaqqeeriarnerup kingunerisussaavaa ingerlaavartumik ilumut aningaasanik matus­sutissaqarnersoq nakkutigineqarsinnaanngussooq. Taavalu aamma aningaasartuutissatut qin­nutigineqartut pissutsinut atuuttunut naleqqunnerusunngortariaqarput.

 

Ullumikkut oqaatigineqartariaqarpoq ukioq manna minnerunngitsumik aningaasarparujussuit tamatumunnga misiliinermut annertunerusumik nakkutigineqanngitsumik atorneqartariaqarsi­mammata.

 

Malittarisassaqannginneq aningaasartuutit atuinnariarlugit annertuutigut Namminersornerullu­tik Oqartussat akiligassanngorlugit nassiunneqartarsimaneranik kinguneqartumik.

 

Taanna aaqqinneqassasoq Naalakkersuisunngortut taanna neriorsuutigereerpaat aamma aallar­tereerlugu.

 

Atassutikkut oqaaseqartuannut tassani raajat akiisa tunineqarneranni raajat akinik minnerpaaf­filiinissamut sooq 10 millioninik suna uuttuutigalugu 10 millioninik aningaasartalerneqassa­soq siunnersuutigineqarnersoq apeqqutigineqarpoq.

 

Kattuffiit pineqartut allatut isumaqarnerat 23, qassit millioninik pisariaqartitsisoqarnera eq­qaasimammassuk. Eqqaamaneqassaaq 2000-imi upernaakkut raajarniarnermi pissutsit raajat akiissa appariartupiloorujussuarnerannik akinik minnerpaaffiliisariaqarneq taamanikkut pis­sutsit toqqammavigalugit aalajangersaavigineqarsimammat aningaasaliiffigineqarlunilu.

 

Naalakkersuisut massakkut saqqummiussinitsinni ilanngullugu oqaatigivarput 2002-mi raajat tunineqarnerannut akiinik tapiissuteqartoqarpoq. Akinik minnerpaaffissaliigallarsimaneq ingerlatiinnarsinnaajumallugu.

 

Taava massakkut oqarpugut, qaammatini tulliuttuni nalilersuisoqartariaqarpoq tamakkununn­ga tunngasut allatut iluarsartuunneqarsinnaanersut. Tassa kattuffiit taavalu aamma raajanut pisiortortut peqatigalugit massakkut misissortariaqarparput ilumut ukioq kaajallavillugu assi­giilluinnaqqinnaamik ullumikkutut tapiisoqartassanersoq imaluunniit aaqqissuussineq allaa­nerusoq nassaarineqarsinnaanersoq.

 

Taamaattumik inatsisissap aningaasanut inatsisissap tamakkiisumik martsimi suliarineqarnis­saata tungaanut Naalakkersuisut naliliisimavugut 10 millionit taakkua atugassanngortinneqar­tariaqartut.

 

Taava qaammatit tullii atussavagut kattuffiit tunisassiorfiillu peqatigalugit tamatuma allaa­nerusumik aaqqinneqarsinnaanera aalisarnermik ingerlataqartunut tamakkiisumik pissutsinik ajornerulersitsinngikkaluartumik.

 

Taavalu sanaartugassanut atassutip oqaasii tassalu kommunit peqatigalugit aamma siaammaa­niarnermut tunngassuteqarnerusuugunartut taakkua Naalakkersuisunngortitseqatigiinnermi aamma Kattusseqatigiinnut taanna tunngavoq. Naalakkersuisunngortitseqatigiinnermi isuma­qatigiissutaavoq sanaartugassat oqartussaaffiginerisa siammarneqarneqarnissaat kommuninut.

 

Tassalu taanna soorunami ulluinnaq suliarineqarsinnaanngilaq. Aqaguinnarneqarsinnaanngi­laq. Misissuilluta kommunit kattuffiannik isumaqatigiissutit nutarternissaannut pisussaaffin­nik aalajangersaasimaneq allanngortinniartariaqassooq isumaqatigiinniutigalugulu. Taanna siunnerfiuvoq neriorsuutigissavara.

Taavalu Demokraatinit oqaatigineqartut qujassutigissavakka annertunerusumik Naalakkersui­sut pisariaqartutut naliliisimanerat akuersaarmassuk. Kattusseqatigiinnut Naalakkersuisuni arajutsisimanngilarput silaannaap minnerunngitsumik silaannaap kissaata allanngoriartornera­nik, allanngoriartornerata kinguneranik nunatta immikkoortuini minnerunngitsumik piniar­nerinnarmik annertunerusumik inuussuteqarfiusumik ajornartorsiutit annertuujummata.

 

Sikujumaataarnera umiatsiarfiunanilu qimusserfiusinnaanngikkallarnerani ajornartorsiutit atuuttut kommunininngaanniit eqqorneqartunit Naalakkersuisunut apuussorneqarput.

 

Soorunami taakkua nalilersuiffigineqassapput Naalakkersuisuninngaaniit. Ilungersunarpoq, pissutsit ilungersunartorujussuartut oqaatigineqartariaqarput.

 

Taavalu aamma piujuaannartitsinissaq imaluunniit nungusaataanngitsumik pisuussutinik uumassusulinnik atuinermut Kattusseqatigiit oqaasii qujassutigissavagut, qujassutigissavakka Naalakkersuisut sinnerlugit.

 

Tassanilu tassa minnerunngitsumik aalisarnermi, minnerunngitsumik aalisarnermik piniarner­milu inuussutissarsiutit ingerlannerani tamatuma toqqammaviunissaa paasinarpoq Inatsisartu­nit isumaqatigineqartoq. Kisianni aamma kommunit taavalu aamma aalisarnermik piniarner­millu ingerlataqartut kattuffiit suleqatigalugit qanoq taassuma atuutsinneqarnissaa taavalu aamma piniakkanik uumasusilinnillu nalinginnaasumik atuinerup kommuninut annertuneru­jartortumik tunniukkiartuaarnissaa aamma isumaqatigiinniutit ilagisariaqassavaat.

 

Tamakkiisumik nuna tamakkerlugu toqqammaveqarsinnaavugut. Kisianni taassuma saniatigut kommunit nammineq sumiiffitik najoqqutaralugit peqassuseq piujuaannartitsinissarlu toqqam­mavigalugu qitiusuminngaaniit aalajangersakkanik suli pitsaanerusumik siunnersuutissaqas­sappata tamatuma piviusunngortikkiartuaarnissaa Inatsisartuni ukiuni arlaqartuni oqaluuseri­neqarsimasoq Naalakkersuisut soorunami sulinerminni aamma alaatsinaassavaat, arajutsinave­ersaassavaat.

Sanaartorneq oqaaseqarfigereerpara. Marloqiusamik allaffissornermik nassataqartartoq kom­munit Namminersornerullutik Oqartussallu akornanni massakkut attaveqatigiinnermut avatan­giisinut ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut Naalakkersuisup isumagisassaasa ilagigaat­tut Naalakkersuisuni isumaqatigiissutaavoq suut sanaartornerup sanaartornermut kinequtaasi­masut kigaalaaqutaasimasinnaasut misissorluinnaqqissaartariaqartut ilaatigut taanna marloqiu­samik allaffissorneq aammalu pilersaarusiornermi kanani suleriaatsit qanoq ittuunersut ava­taaninngaaniillu siunnersortinik atuisarneq taakku taarmik ataatsimut nalilerneqassapput.

 

Tamatta soqutigisarput tassaasariaqarpoq ullumikkut sanaartornermut iluarsaasseqqinnissa­mullu aningaasaateqarfik ukiup matuma naanerani qularnanngilaq milliardit affai angullugit aningaasanik imaqalertussaammat naak sanaartugassatigut pisariaqartinneqartut sinerissami tamarmik annertuujugaluartut.

 

Taamaattumik eqaallisaanissaq ukiuni arlaqartuni eqqartorneqarsimasoq suli tamakkiisumik naammaginartumik naammassinniffiusimanngitsoq iluarsiissuteqarfiginiarlugu Naalakkersui­sut ilungersuutiginiarpaat, kisianni tassani qularnanngilaq uani sanaassat sunarpiaat Atassum­minngaaniit apeqqutigineqartut matumani pineqarnersut isumaqarpunga pissusissamisuussa­soq Attaveqatigiinnermut Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisup tamanna erseqqis­saateqarfigissappagu.

 

Aammalu qularnanngilaq innarluutillit kiffartuunneqarneranut tunngatillugu Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisut ukununnga oqaatsinnut ilassutissaqassajunnarsivoq.

 

Mittarfilersaarnianngilanga ullumikkut Kattusseqatigiit mittarfilersaarusukkaluartoq. Qular­nanngilaq upernaaru aningaasanut inatsisissamut taakkua mittarfiit qanoq iliuuseqarfigineqar­sinnaanerat Naalakkersuisut naliliiffigissavaat. Massakkut atagu una utaqqiisaagallartumik qaammatini pingasuni siullerni inatsisissami toqqammaviginiakkagu qinnutigisavullu oqaluu­serilaaqqaarallartigit.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Aap, tulliulluni oqaaseqassaaq Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq Mikael Petersen.

 

Mikael Petersen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup akissuteqaataanut ilassutigilaarlugu tassa tunisassiorfeqarnermut tunngatillugu Siumuminngaaniit oqariartuutigineqartoq aammalu partiinit allaninngaaniit ilanngullugit aamma eqqartorneqartut tunisassiorfeqarnermut tunnga­sut nutaamik aaqqiivigeqqinnissaannut tunngassuteqartut oqaaseqarfigilaassavakka. Aamma erseqqissaateqalaarlunga.

 

Tamanit naluneqanngitsutut Royal Greenlandip naapertuuttunngorsaaneq pillugu isumaqati­giissutaa Namminersornerullutik Oqartussanut ukioq manna 2002-mi naasussaavoq.

 

Aamma ukiuni kingullerni taanna Inatsisartuni annertoorujussuarmik oqallisigineqartarpoq. Ilaatigut pituttuivallaarnera pillugu, ilaatigullu taassumap aamma isumaqatigiissutip atuunner­mini tunisassassiassatigut suliffissuaqarnikkut soqutigisat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit. Aammalu tuniassiassat aalajangersimasut imminnut arsaartuuttumik ingerlanneqarnera taanna annertuumik ajornartorsiutaasarluni. Minnerunngitsumik soorlu qalerallit tunisassiarineqar­nerat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaattumik Naalakkersuisuni eqqumaffigeqqissaarniarparput taamatut tunisassiornerit imminnut arsaartuutinngitsumik ingerlanneqarnissaat qulakkeerniassallugu. Taamaalilluta ingerlaavartumik suliffissuaqarnikkut nunaqarfinni illoqarfinnilu ingerlatsinissaq aamma qulakkeerniarsarissallugu. Soorunami ajornartorsiutit assigiinngitsut naapinneqartarumaarput.

 

Kisianni taamatut eqqarsarluni aallaaveqarlunilu Royal Greenlandimut Nuka A/S-imullu isumaqatigiinniarnissat ingerlanniartussaassavagut ukiup aallartilaarnerani.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara uangattaaq Inatsisartut akuersaarmassuk massakkut taamatut nutaamik isumaqatigiissuteqarnissamut aamma aningaasaliissuteqaqqinnissamik tunngasut naammassiniaqquneqarmata Naalakkersuisunit.

 

Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara taakkua 18 millionit ukiumut 2003-mut tunngassuteqartut taakkua pingaarnertut aallaaveqarallarmata tassa Qeqertarsuarmi, Paamiuni Qasigiannguani kiisalu aamma Nuka A/S-imut tunngatillugu Alluitsup Paani suliffissuaqar­nikkut ingerlatsinerit suliffissaqartitsinissallu qulakkeerniarlugit.

 

Soorunami illoqarfiit allat aamma eqqarsaatigalugit Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigeriis­savarput suliffissuartigut ingerlatsinerit aalisarnermut naapertuuttumik ingerlanneqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniutit aamma aallartereerumaaratsigit. Taamaalilluta aalisarneq aamma­lu tunisassiorfitsigut ingerlatsineq imminnut naapertuuttumik ingerlanneqarnissaat qulakkeer­niarluagu.

 

Taakkua saniatigut ilanngullugu oqaatigeriissavara aamma Naalakkersuisuni siunnerfigigatsi­gu sulisussatigut amigaateqalersarneq eqqarsaatigalugu suliffissuaqarnermi nunaqarfinni illoqarfinnilu naapertuuttumik aamma taanna aaqqissuutissagatsigu.

Tassa naatsumik oqaatigalugu aalisarnerup tunisassiorfeqarnerup sulisussaqarnerullu imminut naapertuutsinnissaat sukumiisumik nalilersoqqissaarlugu aallaavigalugu isumaqatigiissutit suliariumaaratsigit.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Oqallinneq ingerlaqqitsinnagu erseqqissaatigilaassavara Naalakkersuisut siunnersuutigimma­tigit uani maannakkut inatsisaagallartumut allannguutissat, inatsisaagallartumut allannguutis­sat upernaaru 2003-mi ataatsimiinnissap tungaanut atuuttussat allannguutissat suliarineqarma­ta.

 

Taakkulu nukinginnartutut isigineqarmata taava maannamut partiip ataatsip kisimi udvalgemi suliarineqarnissaa kissaatigaa, tassa Atassutip sinnerisa nukinginnartumik suliarineqarnissaat tamarmik akuersaarpaat.

 

Taanna eqqaasitsissutigaara. Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Rosing-Petersen, Siumut.

 

Per Rosing-Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut.

Qujanaq. Naatsukullannguamik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasuatut oqaaseqassaanga - nuattorujussuugama aamma.

 

Soorlu Inatsisartut Siulittaasuata oqarneratut una ullumikkut siullermeerlugu aappassaaneerlugulu pingajussaaniigassanngorlugu Naalakkersuisunit siunnersuutigineqartoq partiit amerlanerussuteqartunit Kattusseqatigiinnillu tapersersorneqarpoq. Taamaallaat Atassumminngaaniit aappassaaneerneqannginnermini aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut ingerlatitassanngorlugu imaattorneqarpoq.

 

Tassa taakkua Atassutikkut kisimiillutik taamannak kaammattuutigaat, innersuussutigaat.

 

Kisiannili aamma uani allannguutissani siunnersuutaagallartumik aningaasat inatsisissaannut upernaamut akuersissutigineqarnissaata tungaanut allassimareerpoq uani § 1-imi taakkua qinnuteqaatit ingerlateqqinninngineranni Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata akuersissutigineqarneri toqqammavigalugit taakkua ingerlaqqinneqartassasut.

Taamaattumik taanna ataatsimiititaliap tungaaninngaaniit qujassutigalugu tiguarput. Soorunami aamma taakkua suliarigutsigit ataatsimiititaliap iluani partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaataat toqqammavigalugit suliaq ingerlakkumaarpagut. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Ole Thorleifsen, Siumut.

 

Ole Thorleifsen, Siumup oqaaseqartua.

Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup tapersiineranut qujavunga. Taavalu inassutigerusuppara una siunnersuut pingaaqisoq inuiaqatigiit ingerlaqqinnissaanut aappassaaneerneqassasoq pingajussaaneerneqassasoq. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Augusta Salling, Atassut.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Aap, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigaa raajanut akinut tapiissutit tassa ukiumut taakkua 10 millionit naammaguttussatut aaqqiissuteqarfiginiarumaarlugit. Tassa uagut uani apeqquteqarnitsinnut tunngavigaarput ilisimasagut tunngavigalugit raajanut akit massakkut annertuumik pitsanngoriaateqarsimanngimmata suli.

 

Taamaattumik ukioq mannamit 23 millionit amigarineqareersut tassa atuukkunnaareerput nungoreernikuugamik. Tassunga tunngatillugu massakkut 10 millioniinnaat eqqartorneqarnerani qanoq tamanna anguneqarsimanersoq erseqqarissumik paaserusussimagaluarparput, kisiani tusaasinnaavara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup tassani ersarissumik akisinnaanngikkaanga, kisinnili sulinerminni immaqa anguneqarsinnaanissaa taanna naatsorsuutigisimallugu.

 

Sanaartugassanut tunngatillugu neriuutigaara sanaartugassanut tunngatillugu Naalakkersuisuusup ersarissumik akisinnaassagaatigut. Tassani sorpiaat nutaat eqqartorneqarnersut. Aammalu aaqqissugassat.

Tassami pingaaruteqarluinnaqqissaarpoq Inatsisartut uagut aningaasaliinermut akuersinitsinni ilisimassagipput suut sanaartugassat tassani pineqarnersut. Aningaasartai kisiisa eqqartornagit. Taamaattumik ersarissumik oqarifigineqarnissarput tassani kissaatigilluinnarpara.

 

Taava aamma ataatsimiititaliamut ingerlatinneqarnissaanik Atassumminngaaniit kissaateqaratta. Assut ilungersuukkaluarparput taamaattoqartariaqartoq. Pissutigalugu imaanngilaq ataatsimiititaliami ingerlanneqassappat ullumikkut naammassineqarsinnaanngitsoq. Ataatsimiinneq unikkallarsinnaavoq taavalu ataatsimiititaliami ingerlanneqarluni. Taava uteqqilluta suliassat ingerlateqqillugit.

 

Taamaalilluta qulakkeersinnaassagatsigu taamatut aningaasaliinissami akuersinissami pissutsit piviusut tunngavigalugit aammalu aningaasaliinissami inatsisit eqqortut tunngavigalugit aamma tassani Inatsisartut aalajangiitinneqarput.

 

Tamannarpiaruna uagut angujumallugu kissaatigigaluaripput taamatut aningaasat aamma annertoorsuit aammalu ilisimasariaqaratsigit suut aningaasaliiffiginerlugit. Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliami ingerlateqqaarnissaa assut uagut kissaatigigaluarparput, kisianni ajuusaarutigalugu paasivara tassa Inatsisartuni amerlanerpaat akuersaaginnarniaraat aningaasat taakkua qinnutigineqartut. Taava akuereriarlugit immaqa arlaani paasiumaaramikku suut tassanerpiaq eqqartorneqanersut. Qujanaq.

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

 

Johan Lund-Olsen, Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa oqaaseqartumut kingullermut, Atassutip oqaaseqartuanut, Augusta Sallingimut oqaatigissavara, soorunami Naalakkersuisuninngaaniit uagut isumaqatigilluinnarparput Inatsisartut pingaarnersiuillutik tulleriiaarisuusarnissaat. Taanna qularnanngilluinnarpoq. Taanna saneqqunneqarsinnaanngilaq. Aamma taamaattuartussaavoq, kisianni tassa uani siunnersuummi pingaartinneqarpoq sanaartornerup unittuuvinnginnissaa eqqarsaatigalugu sanaartugassat taakkua ingerlatinneqaannarnissaat. Atassutip saqqummiussinerminni tassa erseqqissaateqaqquaatigut Naalakkersuisoq sanaartugassat iluarsagassallu nutaat sorliit aningaasaliiffiginiarneqarnersut matumani.

 

Tassa oqaatigisinnaavara suliassat assigiinngitsut 2003-mi tassa pineqartut ukuummata, tassa Tasiilami inissiat 36-t aallartinnissaat. Qaanaami atuarfiup skolehjemmip aamma qangalili eqqartorneqartuartup aallartinneqarnissaa. Nukissiorfinnut aamma aningaasaliinissaq 1,5 millioninik. Ilulissani aamma tassa taanna Kattusseqatigiit oqaaseqartuata Anthon Frederiksenip ujartugaanut attuumassuteqarpoq. Ilulissani kollegiat taakkua ingerlaqqissinnaanissaannut aningaasaliinissat.

 

Taavalu Qeqertarsuarmi timersortarfeeqqap allineqarnissaanut aningaasaliissutissat taavalu aamma assigiinngitsualuit aamma tassaniipput. Taavalu aamma iluarsartuussinermut tassa renovering, tassa maani Nuummi Kujallerpaani kollegianik iluarsartuussinissamut atatillugu aningaasat immikkoortinneqartussat. Taavalu aamma Namminersornerullutik Oqartussat illuutaat assigiinngitsut aserfallatsaalineqarnerinut aningaasaliissutissat matumani aamma pineqarput.

 

Tassa taakkuupput nutaat kisianni oqaatigeriikkattuut una Naalakkersuisuninngaaniit soorunami pingaartilluinnarparput tassa Inatsisartut pingaarnersiuillutik tulleriiaarisarnissartik taanna ingerlattussaavaat. Taanna Naalakkersuisut soorunami qaangiataavinnarlugu qanoq iliuuseqarsinnaanngilagut, kisianni una erseqqissartariaqarparput tassa sanaartugassat assigiinngitsut aammalu sanaartorneq unittuuveqqunagu una inatsisissamut siunnersuut taanna pisariaqarluinnarpoq.

 

Kisianni aamma ilanngullugu Inatsisartut ataatsimiititaliaannut attuumassuteqartunut tassa pingaartumik Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliamut aammalu Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut neqeroorutigerusussavara ukua aatsaaginnaq taagukkakka allaganngorlugit tassami allaganngorlugit tunniunneqarnissaat. Taannalu tassa piaartumik isumaginiarsinnaassavarput. Inatsisartut sineriammeersut aqagu aallakaalersinnagit.

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aammalu Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, taakkua taaguutaat sungiukkuminaalaaramik nutaat, kisianni tassa taakkununnga attuumapput.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerannut qujavunga aammalu paasivara Kattusseqatigiinniit oqaaseqaatigut tigulluarneqartut.

 

Soorunami mittarfilerngusaanneq uani aallartinnianngilara, aamma eqqarsaatiginngilara taanna. Tassunga tunngatillugu oqaaseqarninnut attuumassuteqaannarpoq aningaasanut inatsisissanut siunnersuutaagaluartup siulliup tassani ilaatigut mittarfiit pineqartut oqaatigineqartut tallineqarnissaannut pilersaarusiornissamut aningaasanik immikkoortitsisoqareernikuugaluarmat.

 

Taannaana eqqarsaatigalugu aamma misissuinerit suliallu assigiinngitsut siusinnerusukkulli ingerlanneqareersimasut pillugit tassunga ilanngullugu taanna eqqaagiga, kisianni aamma uani tunisassiornermut tunngatillugu ilaatigut ilisimaneqareertutuut kommunini assigiinngitsuni kipiluttunartumik inisseriataartarneq aningaasaqarnermullu  suliffissaqartitsiniarnermut annertuumik ilaatigut kommuninut eqquinerluttartoq.

 

Aamma massakkut ulluni qaninnerni assersuutigalugu Ilulissani pisoq, tassa ukiarmili aasarli fabrikimi tuniasassiornermut tunngatillugu aalisartut isumaqatigiissuteqarnerat naapertorlugu fabrikip januarip naallugu ammanissaagalua maanna tassanngaannartumik aallaat ilaatigut

aalisartut paaseqatiginagit aalajangerneqarsimanera aningaasarsiornermut suliffissaqartitsiniarnermullu taamaattut sunniuteqarnerluttartut tassanngaannaq pisannginnissaat aamma Naalakkersuisunit eqqumaffigeqqunaqaaq.

 

Tassa sulisut ilaatigut 100-200-t tungaanut taamaalillutik attorneqariasaartarnerat aalisartullu aamma nunatsinni aningaasarsiornikkut assorujussuaq kipusoortitsisarmat tassanngaannaq.

Taamaattumik tamakkua tassanngaannaq periasaartarneri aamma pinaveersaartinneqarnissaat aamma allani kommunini eqqarsaatigeqqunaqaat. Taamaalilluni aningaasarsiornerup pitsaasumik ingerlaannarnissaa aamma qulakkeeqqullugu. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataasimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq.

 

Simon Olsen, Aalisarnermut Naalakkersuisoq, Siumut.

Naalakkersuisunit iluarisimaarparput Siumumit aalisarnermut tunngatillugu kattuffiit susassaqartut tamaasa peqatigalugit kiisalu aamma Inatsisartut aalisarnermut ataatsimiititaliaat qanimut suleqatiginninnissaanik inassuteqaatigineqartoq.

 

Taanna pitsaasutut nalilerparput tamannami aamma siunnerfigaarput. Atassummi apeqqutigineqartoq allannguutissatut siunnersuummi tapiissutit taakku 10 millionit pineqartut tassa imatut paasineqartut aalisarnermut imaluunniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigereeraluaraa oqaatigissavara tassa taakkua tapissutit ingerlaannarallarnissaannut pilersitsisuupput imaluunniit isigineqarput.

 

Tassami assigiinngitsunik nalilersugassaqarpugut. Aammattaaq ilisimasatsitut raajat pisassarititat ukiumut tullermut aamma qaffannikuupput. Taamaammat nalilersugassat annertungaatsiarput.

 

Inuit Ataqatigiinninngaaniit aalisarnermut tunngasunik oqariartuutigineqartoq paasinaqqissaarpoq paatsoorneqarsinnaanngilaq. Taamatuttaaq aamma Kattusseqatigiit tassani taakkartorneqartut aammalu kaammattuutigineqartut erseqqilluinnartuttaaq aamma maluginiarluaqqissaagassaapput.

Taamaammat suleriaqqinnissamut oqaaseqarineqartunut aalisarnermut Naalakkersuisutut qujajumavunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasarsiornermut Nunanullu Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Soorunami Inatsisartut ataatsimiititaliaanni partiip ataatsilluunniit kissaateqarnera saneqqukkuminaattarpoq.

 

Taamaakkaluartoq Atassutip oqaaseqartuanut oqaatigissavara inatsisissatut inatsisaagallartussatut siunnersuummi allassimasut najoqqutaralugit, ukua immikkoortoq siulleq tassalu sillimmasiisarnermut tunngasoq. Taanna avataaninngaanniit pissutsinut naammassinninnerusussaammat Inatsisartuni Naalakkersuisut allanngortissinnaanngilarput, akeq taamaattoq oqaatigineqarpoq.

 

Isumaqatigiinniarnerit pisimapput, taavalu septemberip 11-ni 2001-imi taamatut pisoqarnerata kingorna akit qaffakkiartornerat suli sunniusimaarpoq. Taavalu aamma sinerissap qanittuani aalisarnermut naleqqussaanermut inaarinissaq misissuinerit Naalakkersuisut siulliit nalaanili misissuinerit pisut najoqqutaralugit 6,8 millioninik ukiumi kingullermi aningaasartalerneqarsimavoq.

 

Tassanngaaniit sinneri tamarmik aningaasaqarnermut, Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut saaffiginnissuteqaqqaarnikkut aatsaat akuerineqartartussaammata massakkorluinnaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilumut taakkuninnga nalilersuereernissaa qinnuteqaatinik suli takkuttoqanngitsoq pisariaqarnersoq imaluunniit suliassat takkukkaangata Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq saaffiginnissutigineqaraangata isummerfigineqartassanersut taanna Atassummit soorunami inussiarnersumik kaammattuutigissavara isummerfigeqqullugu.

 

Taavalu raajanut akinut tunngasuni erseqqissaatigeqqiinnassavara periutsit allat nassaarineqarsinnaanersut ullumikkoorniit aallaanerusut kattuffiit raajanullu pisiortortut akornanni oqaluuserineqartut Naalakkersuisut ilisimavaat.

Taamaattuminguna oqartugut Inatsisartut missingersuusiornermut inatsisaat innimigalugu Naalakkersuisut oqarput. Tamakkiisumik tulleriiaarinivissaq aningaasanut inatsisissami pisussaammat. Inatsisissavimmi martsimi sammisassatsinni pisussaammat.

 

Ullumikkut utaqqiisaagallartumik 10 millioninik oqarpugut, taassumap tungaanut martsimi inatsisiliornissaviup tungaanut pissutsit misissoqqarumagatsigit asuli toqqammaveqanngiusattumik aalajangiinissamut inassuteqarumanata.

 

Taavalu Kattusseqatigiinnut oqaatigissavara soorunami qineqqusaarneq qaangiuppoq sulineq aallartippoq. Qineqqusaarnermi aningaasartuutigineqarsinnaasunik partiit tamarmik saqqummiussuinerat taavalu aamma taassumap saniatigut aningaasarsiorfiusinnaasunik saqqummiussuinerat taanna Naalakkersuisut oqimaaqatigiissaariniarlutik misissussavaat, tassuunakkullu mittarfiit tallinerinut iluaqutissanik taamannarujussuaq pitsaasunik takusaqassagutta soorunami taanna isummerfigissavarput Inatsisartunullu saqqummiullugu.

 

Kisianni ullumikkut soorunami sorliit qaqugu qanoq iliorfigineqassanersut oqaatigiuminaappoq tamaviisa misissoqqaartinnagit. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Augusta Salling pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Aap, tassa Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq sanaartugassanullu Naalakkersuisup nassuiaateqarnera sanaartugassat assigiinngitsut suut nutaat pilersaarutigineqarnersut aammalu iluarsartugassat taakkununnga tunngatillugu qujarusuppunga taakku oqaatigineqarmata sorpiaat pineqarnersut. Taamatut Inatsisartut aningaasaliissuteqarnissaannut tunngasumik.

 

Isumaqarluinnarpunga siunnersuuteqarnermi aamma taakkua ilaatinneqareersimasariaqaraluartut. Taamaalilluta partiini assigiinngitsuni isummerniarnitsinni aamma apeqquteqarpassuit assigiinngitsut pisariaqanngitsumik immaqa aamma qassiiliuutigalugillu pisimassanngikkaluarpugut. Aammalu immaqa itinerusumik nalilersuillutalu periarfissaqarsimassagaluarluta.

 

Kisianni tassa massakkut paasivarput sorpiaat pineqarnersut. Aammalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap soorunami ataasiakkaarlugit aamma suliareqqittussaammagit naatsorsuutigilluinnassavarput tassani sulinermi aamma eqqumaffigisassat assigiinngitsut tamaasa soorunami ilanngullugit Inatsisartut sinnerlugit suliarineqarumaartoq.

 

Taamaattumik taanna oqaatigisinnaavarput uani Atassumminngaanniit akuerseqataaffigissagatsigu. Kisianni uani ataatsimiititaliamut suliarineqarsinnaaneranut tunngatillugu isumaqarpunga taanna eqqumiigineqarsinnaanngitsoq Atassumminngaaniit taanna kissaatigineqartoq. Kisianni soorunami uani ikinnerussuteqarfigalugu takusinnaagatsigu soorunami aamma taanna akuersaarparput tassa amerlanerussuteqartut ingerlaannarlutik akuersissutigiumammassuk.

 

Kisiannili oqaatigeqqittariaqarpara pissusissamisoorpoq aningaasarpassuit uani eqqartorneqarmata aamma soorunami Inatsisartut sinnerlugit ataatsimiititaliat arlaasa nalileeqqaarallarsimanissaat taanna pissusissamisoortutut uagut isigisimagaluaratsigu.

 

Kisianni ajunngilaq taamaanniarli. Uani inatsisaagallartussamut siunnersuutigineqartut Atassumminngaaniit akuerseqataaffigissavagut soorlu oqareersugut nukinginnarput. Aamma oqareerpugut ataatsimiititaliamulluunniit ingerlasimassagaluarpata ullumi aamma naammassisinnaagaluarpugut.

 

Kisianni kissaatigissavarput ataatsimiititaliami matuma kingornatigut ataasiakkaarlutik saaffiginissutigineqartarnerini peqqissaartumik aamma ataatsimiititaliami nalilersorluarneqarlutik ingerlanneqarnissaat pisariaqarluinarmat. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Taamaalilluni allanik oqaaseqartoqarniassanngilaq. Taamaalillunilu siullermeerneqarnera naammassivoq.

Uani allannguutissatut siunnersuummi § 1-imi, imm. 1-imi takuneqarsinnaapput tassani suut tassani pineqartut. Aammalu taakku oqallinnermi tamarmik attorneqareerput. Taamaattumillu aamma oqaaseqartuninngaaniit erseqqissarneqarpoq inatsit taanna akuerineqarpat taava Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigalugu akuersissutitut taakkua ingerlanneqarumaartut. Taamaalilluni aamma Atassutip tassuunakkut noqqaassutigisaa naaperiarfigalugu aamma naammassineqarsinnaasutut isumaqarfigaara.

 

Taamaalilluni siullermeerneqarnera inerpoq.

 

Taavalu maannakkut aappassaaneerneqarnissaa tikipparput, tassungalu tunngatillugu oqaaseqartoqarumanersoq apeqqutigissavara?

 

Taamaattoqanngilaq.

 

Taava maannakkut aappassaaneerneqarnera taasissutigissavarput; taamatut isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nukueqqullugit.

 

31.

 

Taavalu taamak isikkoqarluni aappassaaneerneqarluni akuerineqareermat pingajussaaneerneqarluni maannakkut akuersissutigineqarnissaa tikipparput. Pingajussaaneerneqarnerani oqaaseqarumasoqarnersoq apeqqutigissavara?

 

Naamik.

 

Taava pingajussaaneerneqarnissaanut akuersissaagut. Taamak isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

31.

 

Taamaalillunilu ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2003-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagaata allanngortinneqarnera Inatsisartuni maani akuersissutigineqarpoq. Suliarineranilu taava Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigalugu naammassiniarneqassallutik.