Ualikkut Inatsisartut ataatsimiittarfianni katersuunneq |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Katersuunnermik aqutsisoq: Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Kaj Kleist, Inatsisartut Allattoqarfianni pisortaq.
Kalaallisuinnaq ullumikkut ingerlassaagut.
Soorunami uani kalaallisuinnaq qallunaatullu oqaluttoqarsinnavoq soorunami,
kisianni massakkut nutserisoqaratta qamani nutserisut ingerlaannartumik
nutserimmata, taamaattumik qallunaatuinnaq oqaluttut siutequtsissapput, taava
taamaalillutik malinnaasinnaassapput.
Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Qallunaatut oqaasillit toqqaannartumik nutserineq
tusarnaarniarlugu tusartaammik atisisinnaapput. Ataatsimiinneq kalaallisut
ingerlanneqassaaq, oqaaseqarniaraannili oqaatsit pikkoriffiginerusat atorlugit
oqaluttoqarsinnaavoq.
Ataatsimiinneq ammarpoq. Inatsisartut ataatsimiittarfiannut tamassi tikilluaritsi,
inginniaritsi.
Kalaallit Nunaanni init akimanersaannut
tikilluaritsi oqaluttarfiillu aamma akimanersaannut. Ataatsimiinnerput maani
ingerlasussaq neriuppunga tamatta nuannaarluta qiimalluta aammalu maani inimi
ileqquusartut malillugit ingerlassaaq, tassa maani iliorsinnaanigut tamarmik
killeqartitaapput, maani nasaqarluta ataatsimiinneq ajorpugut, taanna
eqqaasitsissutigissavara aamma, taamaattumik nasalerlutik ataatsimiigiartut
nasatik qamunga ilisassavaat. Ataatsimiinneq Tamarmik Inatsisartut
ataatsimiinnerattut ingerlasussaavoq, taamaattumillu malittarisassat aamma
ataatsimiinnermi malitassat najoqqutaralugit ingerlassaagut. Oqaatsit
maanngaanniit aninneqartut tamarmik inuup anitsisup akisussaaffigai, aammalu
oqaatsit kusananngitsut oqaasipiluutit allalluunniit maanngaanniit
aniateqqusaanngillat aammalu oqariaatsit inoqatinut ippinnarsinnaasut
aninneqarpata siulittaasoq sianertarpoq qinnutigalugulu oqaatsit taama ittut
atorneqannginnissaat.
Taama pisoqarneq ajorpoq – tassa tamarmik
ilaasortat nakkutigisarmatigit oqaatsit atugassatik aamma imminut innimigaluni
ataqqeqatigiilluni oqaatsit aniatinneqassasut, kisianni soorunami torsuusami
immissinnut oqaluukkumagussi ajortunik ajunngitsunillu
akuuleruffigineqassanngilasi, kisianni inimi maani oqaatsit kusanartumik aamma
pissuserissaartumik aniatinneqartussaapput, taamaattumillu aamma
ataatsimiinnerit taamaalillutik ingerlassapput.
Ataatsimiinnermi pisarnitsitut Inatsisartut
Siulittaasoqarfiannit nikittaalluta ataatsimiinneq nakkutigissavarput, taamaalilluni
inip matuma ataqqinartup aamma taamaalilluni nakkutigineqarnera
akisussaaffigigatsigu, taamaattumillu aamma ingerlatsineq uagut
nakkutigissavarput.
Tassa maannakkut katersuunnerput aallartillugu
ulluni tullerni pisussat erseqqissaatigineqassapput aammalu taakkua
najoqqutaralugit Inuusuttut Inatsisartui taamalillutik sulinissaat
qilanaarisarput aallartissavarput.
Aqagu qulingiluanut tikilluaqqusillunga
oqalugialaarumaarama ullumikkut oqaaseqanngikkallarlunga, tassa paasigakku
ualeq maani katersuunnermi aaqqissuussinerup imarisai erseqqissarlugit aammalu
pilersaarutit qanoq ingerlanneqarnerat annertunerusumik tikinneqarumaartut.
Inatsisartut Allattoqarfiani qullersaasoq Kaj
Kleist maani ataatsiminnermi pisarnermisut nakkutilliisunut aamma ilaassaaq
kiisalu aamma Inatsisartunut Allattoqarfianni sulisut allat maaniittut aamma
tamarmik ikiuutissapput.
Ataatsimiinnerit Inatsisartuni ataatsimiinnertut
nalinginnaasutut ingerlanneqassapput aamma taamatut Inatsisartut
Allattoqarfiannit kiffartuunneqassaasi. Sulisut tamarmik piareersimapput
ikiuutissallutik, aammalu apeqqutit nalorninartut inatsisinut tunngasut
imaluunniit allanut tunngappata allaffeqarfik aamma saaffigissavarsi.
Inatsisartut aamma atorfilittatsinnit tamarmik
kiffartuunneqartarput. Sumilluunniit inatsisinut tunngappata apeqqutit
suugaluarpataluunniit nalornigunik allaffeqarfimmi qullersaasut saaffigisarpaat
kina oqaloqatigissanerlugu una unalu pillugu. Tamakkuupput aamma
ataatsimiinnissinni tamarmik Inatsisartut
pisarnerattut ikiuullutik ingerlassiumaartut.
Taava Inatsisartut Allattoqarfianni qullersaasup
ingerlanissaq pillugu nassuiaateqassaaq aammalu sulisut ilisaritissallugit.
Neriuppunga aatsaannguaq oqarnittut nuannersumik,
qiimasumik nakimaatsumillu maani ataatsimiinnersi ingerlajumaartoq. Tamassi
tikilluaritsi.
Kaj Kleist, Inatsisartut Allattoqarfianni pisortaq.
Uanga oqaluttarfimmut qaqinngisaannarama aamma
qinigaannginnama taamaattumik qaqissanngilanga. Maanngaanniit
oqaaseqatsiassaanga.
Siullermik iluarissagaluarpara ataasiakkaarlusi
immissinnut ilisaritilaarsinnaasuugussi, suminngaanneernerlusi, ilinniarfik
suna aammalu illoqarfik suminngaanneernerlusi pitsaanersussagaluarpoq taamatut
siullermeerlusi, naatsukullannguamik kinaassutsissinnik nalunaaruteqalaarusii.
Tassalu oqarfigissavassi; aajikkua
Naalakkersuisut, ukua siulliit sisamat Naalakkersuisutut inissisimasut, taakku
ilissi siunnersuutisi aammalu ataatsimiititaliani eqqartorneqareernerisigut
aamma Naalakkesuisut akissuteqartarlutillu piumaarput Naalakkersuisutut
inissisimasut, kisianni siullermik immaqa siulliutik nikuillutik
oqaatigilaarukkit kinaanerlutit suminngaanneernerlutillu, takanna.
Poul Olsen, Siumup Inuusuttai, Sisimiut
Naja Stefani, Atassutip Inuusuttai, Sisimiut
Tobiasine Abelsen, Ammassallip Kommunia, Tasiilaq
Tukumminnguaq Nykjær Olsen, Avanersuup Atuarfia,
Qaanaaq
Qârqutsiánguaq Sadorana, Avanersuup Atuarfia,
Qaanaaq
Arnatsiaq Larsen, Inuit Ataqatigiit,
Nuuk
Ânâ-Grethe Mathiassen,
Perorsaanermik Ilinniarfik, Ilulissat
Helene Egede, Perorsaanermik Ilinniarfik, Ilulissat
Finn Lennert, Sanaartornermik Ilinniarfik, Sisimiut
Jens Nielsen, Sanaartornermik Ilinniarfik, Sisimiut
Birgitte Fly, Sanaartornermik Ilinniarfik, Sisimiut
Carl-Emil Fencker, Qeqqani Ilinniarnertuunngorniarfik, Nuuk
Stephan Montgomery Andersen, Qeqqani Ilinniarnertuunngorniarfik, Nuuk
Sofie Olsvig, Prinsesse Margrethep Atuarfia, Upernavik
Juliane Henningsen, Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik, Aasiaat
Ib Uldum, Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik, Aasiaat
Marie Fleischer, Demokraatit, Nuuk
Aggu Løvstrøm, Isumaginninnermi Siunnersortinngorniat Ilinniarfiat, Nuuk
Henriette Malakiassen, Isumaginninnermi Siunnersortinngorniat Ilinniarfiat, Nuuk
Sussi Adel Holm, Ilinniarfissuaq, Nuuk
Karen Steenholdt, Ilinniarfissuaq, Nuuk
Ingrid Napaattooq, Ittoqqortoormiit
Jakob Lund, Ilisimatusarfik, Nuuk
Johanne Olsen Kreutzmann, Ilisimatusarfik, Nuuk
Kaj Kleist, Inatsisartut Allattoqarfianni pisortaq:
Tassa nalunaarutigissavarput ajutoorneq siulleq –
tassa Qaqortuminngaanneersut tamassa qulaavaapput missinnaanatik, neriussaagut
aqagu takkussinnaajumaassasut.
Nalunaarut siulleq, ajoraluartumik tassa
sinniisussanik aggersaasinnaannginnatta utaaqqiinnassavagut aammattaarlu
Ittoqqortoormiuniit aqagu Reykjavikimiit, Keflavikimiit Københavnikkoorluni
maanga ingerlaartussaassaaq aamma apuutissajunnarsivoq immaq sisamanngorpat.
Taamaalillunga tamassi qutsavigaassi,
takusinnaavara imaalitsiaannaq oqaaseqarsinnaassusi, taamaammat pissanganassaaq
ulluni tulliuttuni, tassami ulapingaatsiartussaavusi imaluunniit
ulapingaatsiartussaavugut tamatta, qularnanngitsumik unnuttalerlugu
pisariaqartussaassaaq.
Aqagu aallarteqqaarnermi ullaap tungaa, tassa
arfineq-sisamat qaangilaarnerani tanneq marluk aallartissaagut, tassalu
toqqaannartumik radiokkut TV-kkullu ataatsimiinneq
malinaaffigineqarsinnaassaaq, tassa radioavisit naammasseriarpata, taavalu
ataatsimiinnerup ammarnera, taavalu ullormut oqaluuserisassanut naasuiaat
akuersissutigineqarneralu, tassa oqaluuserisassatut siunnersuutigineqarsimasut
akuersissutigineqartussaammata, aatsaallu maani akuerineqareerpata
oqaluuserisassatut akuerineqartussaallutik.
Taava tamatuma kingorna siunnersuutit
assigiinngitsut katillugit 34, 35 36-t missaanniittut qulequtaannai oqaatigineqassapput
oqaluttarfimminngaanniit, tassa aqqaninngulernerata tungaannut, tassa
kaffisornissap tungaannut, taava ataatsiminneq naammassissaaq, taavalu
ataatsimiititaliani sulineq aallartissalluni.
Taamaalilluni pingasunngorpat aalajangiiffigissassatut
siunnersuutit katillugit 24-usut saqqummiunneqassapput, tassanilu
oqartariaqarpugut immaqa piffissaq qaangertoortussaassavarput,
allassimagaluarpugut nalunaaqutaq ataatsiniit arferngup tungaannut
ingerlassasugut, kisianni siunnersuutit taama amerlatiginngimata aammalu
siullermeernertut pisussaammata aamma oqallinneq aallartikkiartuarsinnaammat
nerereernerup kingorna aamma ingerlaqqissinnaanera pisariaqartussaassaaq –
taamaakkajuttarpoq. Neriussaagut sivisunaarpallaarnavianngitsut.
Taavalu sisamanngorpat taakku
aalajangiiffigisassatut siunnersuutit aappassaaneerneqarnerat
aalajangiiffigineqassapput, taava taassuma kingorna aamma oqallinnerit
assigiinngitsut arfinillit aamma siunnersuutigineqarsimapput. Taakkuttaaq aamma
inissaqarniassappata aamma unnuttalerlugu qularnanngitsumik ataatsimiinneq
ingerlattariaqassavarput, kisianni piffissaq oqalukkusussuserlu tassani
apeqqutaajumaarput.
Aammattaaq oqaatigissavara, soorlu siulittaasup
oqaatigereeraa oqallinnermi imaluunniit siunnersuuteqarnermi oqaaseqaqqinnermiluunniit
malittarisassagut, tassa suleriaassitsinni § 28 aamma 29, tassalu
ileqqorissaarnissamik malittarisassagut, unitsitsisinnaasoq aqutsinermi
ataatsimiinnermi tassaavoq siulittaasoq, arlaannik
perulluliortoqalissagaluarpat imaluunniit susoqalissagaluarpat ataatsimiinneq
unitsissinnaavaa, kingumullu ullumut allamut nuutsillugit, kisianni taamaattut
pisoqarajunngilaq aamma neriuppunga ilissi eqqissisimasumik nuannersumillu
oqallinnerit ingerlassinnaajumaarisi.
Taavalu oqaatigissavara maani sulisut,
pingaartumik annertunerusumik ilissi suleqatissasi maani tunussinni issiapput,
tassalu ataatsimiititaliani allatsit ulluinnarni Inatsisartut allattaattut,
tassa ataatsimiititaliat allattaattut inissisimapput aammalu taamatorluinnaq
sulisussaapput ilissi isummasi tunngavigalugit suliassat, tassa
isumaliutissiissutit suliarineqassapput tunngavilugu, taamaalilluni
saqqummiussinissap tungaannut aamma ikiuilluartussaassapput, tassa
imaagajuttarpoq ullaap tungaa ataatsimiinnerit pinnatik, kisiannili ataatsimiititaliani
ataatsimiinnerit pisarlutik, tassalu siunnersuut assigiinngitsut tassani
oqallisigineqartarput, kingornalu tassa isumaliutissiissummik,
isumaliutissiissummik kinguneqartarlutik saqqummiussassamik uani
oqaluttarfimminngaanniit.
Taakkua ilisaritilaasavakka, kingumut qiviarussi
takusinnaavarsi aajinnga Kent Friberg, inatsisileritooq, taavalu Jeanette B.
Christensen, tassa taanna aaqqissuisuni sukumiisumik ingerlatsisimasoq, massuma
pilersinnissaanut, aajunalu pisortaq Nicolaj Sørensen, taaava Jarvin
Melllemgaard, Ellen Kolby Chemnitz, Steffan Knudsen, Jakob Hartmann Hansen
iserpoq, kiisalu sulinitsinni aamma iluaqutaalluartoq imaqarniliortoq Elisabeth Ravn Johansen taavalu Ida Line
Olsen, tassa oqaluuserisassanik isumaginnittuusoq aajinngalu IT-mik, tassa
arlaannik ajornartorsiuteqassagussi allannissinni Angunnguaq Nikolajsen,
kalavissuaq, kiisalu Mika Willumsen, praktikanteq aamma maani IT-mik
suleqataasoq, kiisalu Dorthie Friis-Lyberth aamma takusinnaavara ikani
siulittaasup allattaa, qulaanut qiviarussi kollegasi pingasut tusarnaarput –
qinikkat.
Taamaalilluni allat aamma ukua
oqaatigilaassavakka, paasissutissat assigiinngitsut
neriorsuutigisimagaluarpagut tamaasa angutissasut ilissinnut allannginnissinni,
kisianni anguttooratta ilai aatsaat naammassipput tamarmillu
agguaanneqariinngikkunik agguaattussaassapput qaninnerusuni.
Taavalu ataatsimiinnerup ullaakkut allartinnerani
imaluunnit ataatsinut aallartinnerani Siulittaasup soorunami aamma inimi
isersimasut ilaasortat ilumut takkussimanersut aamma oqaatigisassavaat, tassami
pisussaaffiummat, soorlu Inatsisartut taama pisussaasut taamatut
ataatsimiigiarnermi taamatut najuutissallutik.
Ullaap tamaasa kanani ataatsimiinnerup nalaani
kaffisortarfimmi ullaakkorsiortoqarsinnaavoq arfineq-sisamat qeqqaningaanniit
imaluunniit qulaaluap qeqqaninngaanniit, skianni aamma ineqarfissinni aamma
nerisassanik peqassaaq ullaakkorsiorsinnaallusi ineqarfissinni, kisianni tassa
ullup-qeqqanut unnukkullu nerinerit kantinatsinni pisinnaasapput maani.
Paasivara aamma filmiliortoqartoq, tassa uumap
Inuusuttut Inatsisartui, ingerlanerani filmiliortut maani takussaasut
tassaapput kingusinnerusukkut takutitassanngorlugu suliarineqartussamik
assiliisaqattaartut taamaattumik, aamma oqaatigissavarput oqaatsisi tamarmik
allanneqarlutillu imminneqartussaapput, kingorna atorneqarsinnaajumaassammata.
Aammattaaq ilinniartitsisut marluk tamaani
qaaqqusimavagut arlaatigut isiginnaartussatut imaluunniit oberservatørit,
Nuummiusoorlugu, arlaatigullu periarfissaqarpat imaluunniit pisariaqassappat
aamma ikiuussinnaasut paasivakka inissisimasut.
Kisianni tassa ataatsimut isigalugit taamatut,
ukulu Nuussuarmi najugaqartut ullaakkut betjentininngaanniit aaneqartassapput,
biilerullugit bussitsinnik aasassavaat – ualikkut angerlarnissamut buskortinik
immaqa imaattorsinnaasaagut pissarsisinnaasaagut atorsinnaasassinnik.
Kisianni tassa allanik maannagallartoq
oqaasissaqanngillagut, erniinaq kanani nerinissaq pisussaassaaq, taavalu
nerinerup kingorna, tassa maanga uteqqissaagut, tassanilu Inatsit Tunngaviusoq
nassuiaateqarfigilaariarlugu ataatsimiititalianut inissitsitereq pissaaq,
taamaalilluni Siulittaasussarsiorneq neriuppugut sivikitsuusarpoq tamakkua
immaqa arfineq-pingsut naammasisinnaanissaa naatsorsutigissavarput unnuk manna.
Tassa maannakkuugallartoq oqaasissat siulliit,
nalunngilisiuk kananiippoq nerifissaq. Nerisarfiup allaffiillu sumiinnerinik
angalaarunneqalaarlusi ilitsersuunneqassaasi.
Taamaalilluni ataatsimiinneq tamaanga kipigallarpoq,
kisianni uagut maaneeqissaagut nerereerutta nalunaaqutaq 18:45 maanga
uteqqissaagut.
Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasut, Siumut.
Apeqqutissaqartoqanngilaq allamik, tassa
Inatsisartut Allaffeqarfiat tassa takusimanngikkusiuk suli, uanngaannit
anigaani tassa isertarfia una qaangeriarlugu tassa taakkaniippoq illuatungaani,
taakkaniippoq Inatsisartut Allaffeqarfiat tamarmi, taava tassaniippoq aamma
atorfilittat aatsaannguaq takusasi tamarmik tassaniipput.
Taava Siulittaasussarsiornissaq oqaatigineqarpoq
aamma unnuk naallugu atorneqarnavianngilaq, taamaattumik kina
Siulittaasuusanersoq Naalakkersuisuni taava isumaqatigiinniutigisariaqassavarsi
nerinissinni, aamma nerinermi tamakku isumaqatigiinniutigineqarsinnaapput,
ataatsimiititaliani, utoqqatserpunga, taakku piukkunerakkasi
inissarsiorsinnaavasi nerinissinni aamma siunnersuutissasi
siunnersuutigissallugit.
Apeqqutissaqartoqanngila? Qujanaq, taava nal.
18:45 maanga uteqqissaagut.
Ualikkut Inatsisartut ataatsimiittarfianni katersuunneq.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Isak Davidsen, Inatsisartut Siulittaasuata
tullia siulleq, Atassut.
Isak Davidsen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia siulleq,
Atassut.
Ataatsimiinneq ingerlaqqippoq.
Taava massakkut imikkut tikilluaqqussavakka Qaqortuminnganniit maanga tikittut
taavalu kissaateqarfigissallugit atitik taalaarumaaraat. Uanga Isak
Davidsenimik ateqarpunga Inatsisartullu Siulittaasoqarfiani ilaasortallunga
siulittaasumut tulliullunga siullertut.
Siullermik Qaqortormiut nikuillutik atitik
taalaassavaat.
Aka Debes, Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfik,
Qaqortoq
Emil Mikaelsen, Kujataani
Ilinniarnertuunngorniarfik, Qaqortoq
Hans Lars Mathiassen, Niuernermik Ilinniarfik, Qaqortoq
Jens S. Pedersen, Niuernermik , Qaqortoq
Qaavigaq Kristensen, Niuernermik Ilinniarfik,
Qaqortoq
Hans Lars Mathiassen, Niuernermik Ilinniarfik,
Qaqortoq
Elisabeth Lyberth, Sulisartut Højskoliat, Qaqortoq
Sofie Olsen, Knud Rasmussenip Højskolia, Sisimiut
Philipus Maqe, Knud Rasmussenip Højskolia, Sisimiut
Maannakkut Inatsit Tunngaviusoq pillugu nassuiaateqassaagut; kikkut aalajangiisarpat? Kent Fridberg saqqummiussissaaq, qallunaatut paasisinnaanngitsut siutequserunik kalaallisumut nutserisoq tusaasinnaavaat.
Kent Fridberg, Inatsisartut Allattoqarfianni Siunnersortaaneq.
Inatsit Tunngavisoq pillugu natsumik oqaaseqassaanga aamma Inuusuttut Inatsisartui pillugit naatsumik saqqummiussissaanga.
Tunngaviusumik inatsisini suna siunertaava?
Inatsisinik tunngaviusut killiliisuupput inatsisiliortunut Folketingimi Danmarkimi, nunatsinni Inatsisartunut, naalakkersuisut taakkulu allaffeqarfiat, tassani Naalakkersuisut Naalakkersuisullu allaffeqarfiat nunatsinni, pingajuattullu eqqartuussiviit, taavalu immikkoortut sisamaat pingaarutilik uani tassalu ilissi, uagut innuttaasut.
Inatsisit tunngaviusut inuit oqartussaaqataanerat killilertarpaat imaluunniit aalajangersaaffigisarpaat taassumalu ingerlanissaa aamma. Tassani aamma innuttaasut piginnaatitaaffii kiffaanngissusaannullu tunngasut aammalu Inatsisini Tunngaviusuni Naalakkersuisut, inatsisiliortut eqqartuussisiviillu taakkua inuit uagut pisinnaatitaaffitsinnik killiliisinnaanerat killilertarpaa.
Inatsisiliortut eqqartuussiviillu qulakkeertarpaat Naalakkersuisut Inatsisartut inuit pisinnaatitaaffii unioqqutillugit inatsisiliorsinnaanerat killilertarpaat, taamaalillunilu Tunngaviusumik Inatsit allanit tamanit qulaanni inissisimavoq. Pingaartuuvoq ilisimassallugu Tunngaviusumik Inatsisit sivisuumik atuussinnaassuseqartussaapput taamaammat pissusissamisuussaaq Inatsisit Tunngaviusut inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranni ukiut arlaqanngitsut qaangiukkaangata nutarterneqartarnissaat aammalu maannakkut Tunngaviusumik Inatsit innuttaasut amerlanerpaartaasa taasissutigalugu allanngortinnissaa akuersissutiginikuuaat.
Aamma taamaammat pingaartuuvoq Inatsisini Tunngaviusuni aalajangersagassatut siunnersuutit innuttanut siammasissumik isumaqatigineqartarnissaat imatullu ilusilersorneqarsimanissaat sivisuumik atuussinnaassuseqassallutik, kialluunniimmi nalunngilaa qanoq sivisutigisumik piffissaq ingerlaqqaartariaqartoq Inatsisit Tunngavisusut allanngortinneqassappata, tamannalu aamma Inatsisist Tunngaviusut allanngortinnialissagaanni taava isumaliutigeqqaagassaavoq.
Qanoq ilineratigut Inatsit Tunngaviusoq pisoqalisoortarpa? Inatsit Tunngavisusoq ima ilusilerneqarsimagaluarpalluunniit piffissami sivisuumi atuussinnaanngorlugu inuiaqatigiit ineriartornerisa kingu nerisaanik Inatsit Tunngaviusoq pisoqalisoorsinnaavoq tamannalu Inatsisip Tunngaviusup pisoqalisoornera pisarpoq innuttaasuninngaanniit isigalugu pingaaratitat Inatsisitigut Tunngaviusutigut qulakkeerniarneqartut taakku innuttaniit akuerineqarsinnaajunnaarpata aammalu innuttat misigisimappata pingaartitatik Inatsisikkut Tunngaviusukkut qulakkeerneqartut naammaginarunnaarsimasut.
Massakkut Inatsit Tunngaviusoq naalagaaffimmut tamarmut atuuppoq tassalu Kalaallit Nunaannut, Savalimmiunut Qallunaallu Nunaannut.
Inatsit 1953-imili allanngortinneqarsimanngilaq Tunngaviusumik Inatsit., tamannalu tunngavigalugu pisariaqalersimavoq inatsisip oqallisigeqqinnissaa, nutaamik Inatsimmik Tunngaviusumik pilersitsisoqartariaqarneranik pisariaqartitsineq oqallisigalugu aammalu taassumap suna imarissaneraa oqallisisgalugu.
Inatsisit Tunngaviusut Kalaallillu Nunaat Qallunaat Nunaata naalagaaffiata Inatsisai Tunngaviusut taaneqareersutut naalagaaffimmut tamarmut atuupput, taamaalilluni aamma Kalaallit Nunaannut.
Aalajangersakkat arlallit Inatsisimmi Tunngavisumiittut inatsisiliortutut aammalu atuutsitsisutut pissaanillit akornanni suleqatigiinnerannut aalajangersaasuusoq toqqaannartumik Kalaallit Nunaanni atortuunngilaq, kisiannili qallunaat folketinngiannut aamma qallunaat naalakkerusisoqarnerannut taamaallaat tunngasuulluni.
Folketingilli nammernersorneruneq pillugu inatsit akuersissutigisimavaa taannalu malillugu Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, tassalu Inatsitsartut Naalakkersuisullu inatsisiliortuusut aamma inatsisinik atuutsitsisuusut inuiaqatigiinni kalaallini susassarisat amerlanersaanut tunngasuullutik. Eqqartuussiveqarneq, politeeqarneq nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunik susassaqarfiit taakkua suli qallunaat naalagaaffiata oqartussaaffiata iluaniipput.
Namminersorneruneq pillugu inatsisikkut Inatsisit Tunngavisuut assigalugit Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaassuseqarnerannut aalajangersaasuuvoq aammalu namminersornerunermi inatsisikkut pingaarnertigut Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni inatsisiliortut tassalu Inatsisartut aammalu Kalaallit Nunaanni atuutsitsisut tassalu Naalakkersuisut suleqatigiinnerannut maleruagassat atugassat aalajangersartarpaat. Maleruagassat taakku Inatsisartut Naalakkersuisuusullu pillugit inatsisaanni allassimapput aammalu Inatsisartut suleriaasianni allassimallutik.
Inatsisit Tunngavisut pillugit oqallinneq Kalaallit Nunaallu Qallunaat Nunaata naalagaaffiata Inatsisaasa Tunngavisusut ukiuni 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiornerannut atasumik Folketingi suliniuteqarsimavoq Inatsisit Tunngaviusut pillugit oqallinissami, tassani ilaatigut Kalallit Nunaanni Inatsisartut suleqatigalugit. Oqallinnermi pineqarput Kalaallit Nunaata siunissaanut maannakkorpiaq tunngassuteqartut aammalu Kalaallit Nunaata namminiileriartornermut
- namminiilernissamut imaluunniit namminiilivissinnaanerannut naalagaaffittut namminersortutut ingerlajartussagaluarpalluunniit taava pissusissamisoortuusinnaavoq Inatsisit Tunngaviusut oqallisigissallugit aammalu isumaliutersuutigissallugu aalajangersakkat qanoq ittut taava Kalaallit Nunaannut Inatsimmi Tunngaviusumi aalajangerssarneqartariaqarnersut.
Ilissi sulinissinnut, tassa inuusuttut Inatsisartuisisa sulinerannut tunngasut killiussat taakkua oqaaseqarfigilaassavakka.
Inuusuttut Inatsisartuisa sulinerat aamma Inatsisartuiit, taamatut taasinnaasatta, sulinerat taanna tu nuaatigullusooq ersersinniartussaavaat. Aammalu kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat Inatsisartullu inatsisartutut sulinerat paasisaqarfigitissallugu.
Tassa imaappoq inuusuttut Inatsisartuini siunnersuutit assigiinngitsut saqqummiunneqarsimapput oqallinnissamik siunertallit, soorluttaaq Inatsisartuni aamma taamaaliortoqartartoq. Aammalu inuusiúttut Inatsisartui nammineerlutik Naalakkersuisuminnik taasinnaasaannik pilersitsisoqassaaq, taakkua siunnersuutinik saqqummiussisinnaassapput aammalu inuusuttut Inatsisartut ataatsimiititalianik pilersitsitsinnaatitaapput soorluttaaq aamma Inatsisartut taamatut pisinnaatitaaffeqartut aammalu Inatsisartut ataatsimiititaliaatorluinnaq isumaliutissiissutinik saqqummiussisinnaallutik.
Aamma inuusuttut Inatsisartuisa Inatsisartut assigalugit siunnersuutaat ataasiakkaarlugit inersuarmi maani oqaluuserisassavaat aammalu naggataatigut taasissutigaluti. Allassutaa ataasiinnavoq tassa Inatsisartuiit imatut periuseqartarput aalajangiigaangamik aalajangiisunngortarmat inatsisiliornissamut ilissili inuusuttut Inatsisartuini allaasumik periuseqartussaavusi, tassalu ulluni tulliuttuni oqallinnissi inerneranik takussutissiortussaagassi, taavalu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu inuiaqatigiit aaqqissuussaanerata killingannut tunngassuteqartut oqallisigisussaallugit.
Eqqarsaat unaavoq inuusuttut Inatsitsartuisa Naalakkersuisuinik taaneqarsinnaasut inuusuttut Inatsisartuisa siunnersuutitut saqqummiussaat tunngavigalugit oqallittussaammata aammalu inaarutaasumik pappiaqqamik takussutissiortussaallutik. Inatsisitigut Tunngaviusutigut aalajangersakkat iluanni siunnersuutinik Kalaallit Nunaani sunniuteqartussanik suliarinnittarnermut tunngatillugu.
Taamatut inaarutaasumik pappiaraliornikkut taava inuusuttut Inatsisartui periarfissaqassapput Inatsisartut Siulittaasuannut, Naalakkersuisut Siulittaasuannut Folketingillu Siulittaasuannut ilissi suliarimasassi inernerannik tunnniussisoqarnissaanik.
Isak Davidsen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia siulleq, Atassut.
Kent Fridbergimut qujavugut.
Maannakkullu ataatsimititalianut
inissitsisissaagut ataatsimiititaliallu siulittaasussaannik toqqaalluta.
Naatsumik oqaatigisinnaavarput
Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaq uani
pineqarmat, tassanilu ilaasortaassapput: Lars Kristian Jensen, Philipus Maqe,
Elisabeth Lyberth, Qârqutsiánguaq Sadorana aamma Henriette Malakiassen,
taakkualu ataatsimiittarfimmeeqquneqarput.
Kultureqarnermut Ataatsimiititaliap uku
ilaasortassatut ilaasortarissavai:
Ib Uldum, Tobiasine Abelsen, Tupaarnaq Binzer,
Jakob Lund, Helene Egede aamma Stephan Montgomery-Andersen. Taaku aamma
ataatsimiittarfimmeeqquneqarput. Ataatsimititaliat taakku taariikkama
ataatsimititaliami allatsi Stefan Knudsen ilagissavaat.
Ilaqutariinnermut Peqqissutimullu
Ataatsimiititaliami ilaasortat Jeanette Blicher-Christensen ilagissavaat.
Taava Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami
ilaasortat Ellen Kolby Chemnitz ilagissavaat.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat
Jarvin Mellemgaard ataatsimiittarfimmi 1-imi ilagissavaat.
Ataatsimiititaliamilu tassani uku ilaasortaassapput:
Juliane Henningsen, Johanne Olsen Kreutzmann,
Qâvigaq Kristiansen aamma Ânâ-Grethe Mathiassen.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami
ilaasortassatut uku toqqarneqarput:
Hans Lars Mathiassen, Carl-Emil Fencker, Finn
Lennert, Aka Debes aamma Sofie Olsen.
Niuernermut, Inuussutissarsiornermut,
Avatangiisinut Pinngortitamullu Ataatsimiititaliap ilaasortaasa Jakob Hartmann
Hansen ataatsimiittarfimmi 2-mi ilagissavaat. Ataatsimiititaliamilu
ilaasortassatut uku toqqarneqarput:
Sofie Olsvig, Emil Mikaelsen, Tukumminnguaq Nykjær
Olsen, Sussi Adel Holm aamma Birgitte Fly.
Taamaasilluta ullumikkut ataatsimiinnerput
tamaanga naavoq. Tamatuma kingorna ataatsimiititaliani inissitsititerneq
pissaaq.
Ataatsimiinneq naavoq.