Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 5.oktober 1998 nal. 13.03

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36

 

Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneranik Inatsisartut inatsisis­saannut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata allangortin­neqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut saqqummiutissavara.

 

Siunnersuut saqqummiunneqarpoq 1995-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni Inatsi-sartut ataatsimiititaliaqarnikkut aaqqissuussaanerat pillugu suleqatigiissitap atorfilinnik inutta-qartup isumaliutissiissutaa tunngavigalugu.

 

Ataatsimiititalianut, ataatsimiititalianut aalajangiisartunut siunnersuisoqatigiinnullu ilaasortat toqqarneqartarnerannut piginnaatitaaffiup Naalakkersuisunut nuunneqarnissaanik isumaliutis-siissummi kaammattuutigineqartut Inatsisartunit isumaqatigineqarput.

 

Tamatumminnga pissuteqartumik Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqar­nissaa siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni oqaasiliortunut ilaasortat toqqarneqartarnerannut piginnaatitaaffik Inatsisartuniit Naalakkersuisunut nuunneqassammat.

 

Siunnersuut nassuiaatitaalu innersuussutigalugit matumuuna siunnersuut Inatsisartunut sulias-sanngortinneqarpoq.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut saqqummiussaat Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata allangortinneqar­nissaanik imalik Siumumiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Allannguutissaq Inatsisartut oqartussaassusiannik, tassa inatsisiliortutut sulinerannik erseqqissaa­nerup ilagaa, taamaammat Siumumiit pissusissamisoortutut isigaarput.

Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata siunertarisai, tassalu oqaasiliortut suliarissagaat oqaatsit oqariartaatsillu nutaat, naalisakkat ilanngullugit katersussallugit, nalunaarsussallugit akuerissallugillu kalaallit oqaasii pillugit pisortat inuillu siunnersortassallugit, kiisalu suliffeqar­fiit kalaallisut aammalu Kalaallit Nunaanni atsersuisartut imaluunniit atissanik inassuteqartartut suleqatigissallugit, inatsimmi allassimasut allanngortinneqanngillat, taamaasillutalu uagut Inatsisartuni ilaasortat oqaasiliortunut ilaasortanut suliassat ersarissut piumasaqaatigeerpagut inatsit aqqutigalugu.

 

Siumumiit oqaatigisagut tunngavigalugit inatsimmi allanngortitsiniarneq, tassalu Naalakkersuisut oqaasiliortunut toqqaasalernissaat Siumumiit akuersaarparput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Saqqummiussami oqaatigineqareersutuut 1995-imili siunnersuut pineqartoq Inatsisartunut saqqummiunneqareersimavoq, oqaluuserineqarnerminilu akuersissutigineqareersimalluni.

 

Allannguutissallu nalinginnaasumik oqaasertaanni oqaatigineqarpoq, Inatsisartut inatsisilior­nerinnarmik tunngaviatigut sapinngisamik sammisaqartariaqartut, inatsisinullu namminneq aalajangikkaminnut atuutsitsisussat aalajangiiniartarnerannut toqqaannartumik akuliunnaveer­saartariaqassallutik.

 

Soorlu aallaqqaataani oqaatigereeripput Atassumminngaanniit inatsimmut allannguutissaq oqallisigalugu Inatsisartut akuersareersimavaat, taamaattumik oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngorluni, tassa ilaasortassanik toqqaasussaatitaaneq Inatsisartuniit Naalakkersui­sunut nuutsinneqarnissaa inatsisip aappaaniittoq, paragrafit aappaanniitoq, ullorlu inatsisip atulerfissaa Atassutimmiit akuersaarlugit taama naatsumik oqaaseqarfigaarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Allannguutissatut siunnersuut matumani sammisarput oqaasiliortut suliassaasa allanngortinne­qarneranik nassataqartussaangimat taamaallalli ilaasortassanik toqqaasussaatitaanerup naalaker­suisunit isumagineqartalernissaannik ukiortaamiit kinguneqartussaammat Inuit Ataqatigiit annertunerusumik oqaaseqarfiginatigu siunnerfigisaq akuersaalersaaratsigu manna nalunaaruti­giinnassavarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut 1995-mi upernaakkut ataatsimiinnitsinni Inatsisartut ataatsimiititaliaqarnerat pillugu suleqatigiissitap atorfinnik inuttaqartut isumaliutissiissutaa Inatsisartunit akuersaarneqareermat aammalu suleqatigiissitap Inatsisartut inatsiliornerinnarmik tunngaviatigut sapinngisamik sammisaqartalerneranniik eqqaasitsissuteqarnerat tunngavigalugu Kattusseqatitt sinnerlugit allannguutissatut siunnersuut annerusumik oqaaseqarfiginagu taperserpara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanq. Tassa paasivara oqaaseqartut tamarmik isumaqaataasut siunnersuutigineqartutuut aaqqivigineqarnissaa, isumaqatigiinnerlu taama annertutigimmat imatut aamma paasivara pisariaqanngitsorluunniit ataatsimiititaliamut immikkut eqqartoqqissallugu imatullu paasillugu taamatut isikkoqarluni aappassaaneernissaminut ingerlatiinnarneqassasoq. Qujavunga oqaaseqar­tunut tamanut tapersiilluarnerat ersarippoq.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassat immikkoortoq 36-at -Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut siullermeerneqar­nerata oqaluuserineqarnera tamaannga naavoq, taavalu taamatut isikkoqarluni aappassaaneerne­qarnissaminut ingerlaqqinnissaa inassutigineqarluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.

 

Ataasinngorneq 5.oktober 1998 nal.13.11

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 44.

 

Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq il.il ullormusiaqarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq)

Siulermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmut ilaasortaq, Atassut.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. ullor­musiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata atuuttup allannguutissaatut siunnersuut Naalakkersuisut matumuuna saqqummiuppaat.

 

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartarneq pillugu Inatsisartuni siusinnerusukkut siunnersuutaa­sartut oqallittarnerillu tungavigalugit siunnersuut manna saqqummiunneqarpoq, matumani angajoqqaat marluliaatitaartut taakkunanngaluunniit amerlanerusunik ataatsikkut meerartaartut atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

 

Angajoqqaat marluliaatitaartut amerlanerusunilluunniit meerartaartut ilaqutariinnut allanut sanilliullu­tik artukkerneqarneru­sarput. Ilaqutariit taakku suli pitsaanerusunik atugassaqar-titaanissar­tik pisariaqartittarpaat.

 

Peqqussummi atuuttumi sulinngiffeqarsinnaatitaaneq assigiinngitsunut sisamanut immikkoor­tinneqarsimavoq, tassalu naartunerup nalaani sulinngiffeqarneq, qasuersaarnerup nalaani sulinngiffe­qarneq, ataataasup sulinngiffeqarnera aamma angajoqqaat marluullutik sulinngiffeqar­nerat.

 

Siunnersuutikkut matumuuna anaanaasup sivisunerusumik qasuersaarnissaminut periarfissaqar­tinneqarnissaa, tassalu ullumikkumit sap. akunnerinit 14-init sap. akunnerinut 18-inut sivitsui­nermikkut  Naalakkersuisut pingaartillugu isiginiarsimavaat. Aammattaaq angajoqqaat marluul­lutik sulinngiffeqartarnerisa sap. akunnerinit arfinilinnit sap. akunnerinut qulinut sivitsorneqar­nissaa siunnersuutigineqarpoq. Taamatut aaqqissuussinikkut angajoqqaat arlaata sorliup sulin­ngiffeqarumanerata isiginiarneqarnissaanut ilaqutariinnut periarfissiivoq. Taamaattorli angajoq­qaat ataatsikkoorlutik sulinngiffeqarsinnaanngillat. Angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaatitaanerat qasuersaarnermi sulinngiffeqarsinnaatitaanermut uiggiutiinnarlugu aallartittarpoq.

 

Siunnersuummut atatillugu aningaasartuutaasussat matumunnga annertunngillat.

 

Ukiuni kingullerni marlulisut agguaqatigiissillugu ukiumut aqqaniliusarsimapput, taakkunan-ngalu amerlanerusunik ataatsikkut meerartaartoqartarsimanani. Sivitsuinissamik siunnersuum­mut atatillugu katillugit aningaasartuutaajumaartussat aningaasaliissutissatut akuersissutaasut iluanni aningaasartuutigineqarsinnaassapput.

 

Siunnersuummi sulinngiffeqarsinnaatitaanerup pineqarnera Naalakkersuisut malugeqqussavaat sulinngiffeqarneq akissarsiaqaataassanersoq akissarsiaqaataassannginnersorluunniit suliffeqar­nermi illuatungeriit isumaqatigiinniutigisassarpaat.

 

Taamatut oqaaseqarlutik naartunermut, erninermut meeravissartaarnermullu atatillugu sulin-ngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut siunnersuut Inatsisartuni oqaluuserisassanngorlugu Naalakkersuisut saqqummiuppaat.

 

Lannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Peqqussutip pineqartup allannguutissaatut marluliaatitaarnermut imaluunnit amerlanerusunik meerartaarnermut atatillugu anaanaasup erninerup kingorna sulinngiffeqartarnerat sap. akunneri­sa 14-niit 18-nut sivitsorneqarnissaannik siunnersuut Siumumiit ima oqaaseqarfigissavarput.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput 1995-mi Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge, Siumumeer­sup angajoqqaat marluliaatitaartut amerlanerusunilluunniit meerartaartut sivisunerusumik sulinngiffeqartalernissaannik siunnersuutaa taamanikkulli aamma Inatsisartunit isumaqatigine­qartoq maanna malitseqartinneqarluni erseqqissumik siunnersuusiorfigineqarmat.

 

Naalakkersuisut angajoqqaat marlulisut amerlanerusunilluunniit meerartaartut sivisunerusumik meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqartalernissaannik siunnersuutaat Siumumiit tamakkiisu­mik taperserparput. Angajoqqaat marluliaatitaartut imaluunniit amerlanerusunik meerartaartut allanut sanilliullutik artukkinneqartarput annertuumik. Peqqussutissami angajoqqaat pingaartu­millu anaannanngortut sivisunerusumik erninermik kingorna qasuersaarsinnaalernissaat periarfis­sinneqassammata Siumumiit qutsateriissavavut. Taassuma saniatigut angajoqqaat marluullutik sap. akunneri arfinilinniit sap akunneri qulinut sulinngiffeqarsinnaalernermut sivitsuiffigineqar­mata Siumumiit taamaattoqarsinnaalernera pingaartillugu akuersaarparput.

Kiisalu 1998-ip naajartulernerani sulinngiffeqartut marluliaatillit peqqussutip januarip aallaqqaa­taani 1999-mi atuutilerneratigut sulinngiffeqarnerminni sivitsuisinnaatitaalernissaat ilan-ngullugu akuersaarumavarput.

 

Siumumi angajoqqaat meerartaartut aallaqqaamulli meerartaaminnik eqqissillutik saamisaqartar­nissaminnut periarfissaqartarnissaasa pitsanngorsarniarneqarnerat pingaartillugu peqqussutissa­mik siunnersuut taanna taama  naatsumik oqaaseqarluta tamakkiisumik taperserparput, aappas­saaneerneqannginnerminilu Inunnik Isumaginninnermut Suliffissaqartitsiniarnermullu Ataatsi­miititaliami isummerfigineqarnissaa inassutigissallugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormu­siaqarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut peqqussutis­saatut siunnersuut Atassummiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Meerartaartartut tamarmik nalunngilaat meeranguaq peqqissunnguulluni inunngoraangat angajoqqaajulluni qanoq nuannaarutigineqartartigalunilu asaneqartartigisoq, peroriartorneranilu angajoqqaanut nuannaarutaanera milliartussanani inuunerullu ingerlaqqinnissaanut nukissamik nutaamik tunisisarluni, taamaattumik meeqqat inunngorneraniit angajoqqaajusunit pingaartumik anaanaasumit najorneqarluni isumannaatsumik paaqqutarineqarnissaa pingaartorujussuuvoq meeqqat ineriartorneranut aalajangiisorujussuusarami.

 

Angajoqqaat marlulisut taakkuningalu amerlanerusunik ataatsikkut meerartaartartut sulinngiffe­qarsinnaanerisa sap. akunnerinik 14-nit sap. akunnerinut 18-nut peqqussutip allangortinneratigut sivitsuiffiginiarneqarnerat kiisalu angajoqqaat marluullutik sulinngiffeqartarnerisa sap. akunneri­sa arfinilinniit sap. akunnerinut qulinut sivitsorneqarnissaannik siunnerfeqarneq Atassummiit assut taperseratsigu. Taamaalilluni angajoqqaat meqqat inunngorneranniit sivisunerusumik paaqutarinninnissamut periarfissinneqartussanngormata Atassummit tamakkiisumik tapersersor­parput, ajornanngippat meeqqat inooqqaarneranniit perornissaasa tungaanut ullut tamaasa angajoqqaanik najorneqarnissaq meeqqat assut pisariaqartikkaat nalunnginnatsigu. Taamaalior­neq meeqqat pitsaasumik ineriartornissaannut aalajangiisuulluinnartartoq nalunnginatsigu.

 

Nunatsinni naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq 22.oktober 1990 Inatsisartut peqqussusiornermikkut akuersissutigaat, tamatumalu kingorna maannamut peqqussut tallimariarluni allanngortinneqartussanngorpoq. Matumuuna oqaatigissavarput allannguutissat suliarineqartarneranni Atassummiit tamatigut suleqataasarsimagatta, tamatumani meeqqat inun-ngorneranniit pitsaasumik angajoqqaanit najorneqarlutik paaqqutarineqartarnissaat qitiutittarsi­magatsigu, soorlumi oqaasinnaaqartugut: meeqqat inuusuttullu siunissarigipput.

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutip allanngortinneqarnissaa Atassummiit tamakkiisumik taerserparput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinninngaanniit nuannaarutigaarput naartunermut, erninermut meeravissiartaarner­mullu sulinngiffeqartarneq il.il ullormusiaqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut siunner­suut Inatsisartuni 1995-mi ukiakkut ataatsimiinnermi oqallissimanerput taamatuttaaq Inunnik Isumaginninermut Ataatsimiititaliarsuup meeqqanik ataatsikkut inunngortunik marlunnik amerlanerusunilluunniit erninermi angajoqqaat sulinngiffeqartarnerat sap. akunnerini 14-niit 18-nut erninerup kingornatigut sivitsorneqarnissaannut inassuteqaatip tunngavigalugit suliarineqarsi­mammata.

 

Inuit Ataqatigiit angajoqqaanngortut meeqqat inunngorneranniit qanittumik attaveqarnissaat pingaartittuarparput, taamaattumik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut ataatsimut isigalu­gu naammagisimaarparput. Ukiut pingasut ingerlaneranni ukiut tamaasa sap. akunneranik sulin-ngiffeqartarnerup sivitsornerata kingunerisaanik 1999 aallarnerfigalugu naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sullinngiffeqartarnerneq ataatsimut katillugit sap. akunnerini 22-nngussapput.

 

Taamatut pitsanngoriaatit angajoqqanngortunut oqilisaassigaluartut Inuit Atqatigiinniit oqaatigis­savarput naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu sulinngiffeqartarneq nunanut allanut sanilliuttakatsinnut sanilliullugu suli pitsanngorsartuartariaqarmat, tamatumanilu suliner­mik inuussutissarsiuteqartut kattuffii suleqatigalugit pitsanngorsaajuarnissaq Inuit Ataqatiinniit suleqataaffigerusupparput.

 

Sulinngiffeqartarneq ukiut pingasut ingerlaneranni pitsanngoriartinneqaraluartoq taamaattoq Inuit Ataqatigiinniit ilungersornartutut isigaarput sulinngiffeqartarnerup kingorna meeqqat paaqqutarineqartarnerat angajoqqaanut sulilertussanut annertuumik ajornartorsiutaasarmat. Tamatumani peqqutaavoq meeqqat meeqqerivinni utaqqisut ullumikkut katillugit 1.400 missaa­niimmata. Inuit Ataqatigiit ilaqutariinnut meeralinnut oqilisaassinissamik meeqqallu peroriartor­tut isumannaatsumik isumagineqarnissaannik anguniagaqarnermik pingaartitsisuugatta partiit allat suleqatiseraavut meeqqriviliornermut ukiuni tulliuttuni Inatsisartut aningaasaliissutaat kommunit qinnuteqaataannut naleqquttumik aningaasaliinissamut aqqutissiuussinissamut. Akuersaarneqarsinnaanngilarmi 1999-mut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi kommunit qinnuteqaataat 30 mio. koruunit missaaniittut naalakkersuisut siunnersuumminni taamaallaat 5,5 mio. koruunit missaanni meeqqeriviliornermut atorneqartussatut siunnersuutigimmassut.

 

Kommuneqarfiit takutippaat ajornartorsiummik suleqataanissamik piareersimanertik, taamaattu­mik Inuit Ataqatigiinniit kissaatigivarput peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqan-nginnerani Inatsisartut Isumaginninermut Ataatsimiitaliaani kommuneqarfiit isumaginninikkut sanaartugassat eqqarsaatigalugit qinnuteqaataat tulleriaarinermullu tunngasut ataatsimitalimit misissorneqassasut.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiinninngaannit ataatanngortut kingumut kaammattoqqissavavut sulinngiffeqarsinnaatitaanertik atorluaqqullugu, paasiniaanermimi paasineqarmat ataatanngortar­tut taamaallaat 30% -it missaasa sulinngiffeqarsinnaatitaanermut pisinnaatitaaffitsik atortarsima­gaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartut Isuamginninner­mut Ataatsimiititaliaani suliassanngortinneqarnissaa akuersaarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa Kattuseqatigiinniit tamakkiisumik taperserpara, oqartarpugummi meeqqat siunissaraagut, kisianni teknikkimut tunngasut soorunami aamma pingaaruteqaraluaqisut, illatigut eqqartorneqaleraangata amerlanertigut isumaga malillu­gu meeqqat tunulliunneqaqajaavallaartarput, taamaattumik peqqussutip maannakkut atuuttup allanngortinneqarnissaa pisariaqarpoq, tassami arnat marlulisut, taakkuninngaluuniit amerlaneru­sunik meerartaartut, meeraartaartartut, qularnanngitsumik annerusumik pisariaqartitsisarnerat aamma tassaniimmat.

 

Peqqussutissatut allannguutisami siunnersuummi ajornartorsiutaassanngikkaluartoq taamaattoq ' 9, immikkoortoq 2-mut siunnersuut isummamigut ajunngikkaluartoq, kisianni oqaaseqatigiit uku: meeqqanik ataatsikkut inunngortunik, tassa issuaaneq, Ataatsimiititaliami eqqartorneqarnis­saa imaluunniit oqaasiliortunut qanoq oqaasissaqarnerannik tusarniaassutigineqarnissaa Kattus­seqatigiinniit isumalioqqutigineqaqquarput, tassami meeqqat amerlanertigut ataatsikkut inunn­gorneq ajormata, amerlanertigummi, tassa arnami ataatsimi, meeqqap aappa tamatigut siulliusar­mat, aappalu kingulliulluni il.il.

 

Taamaattumik peqqussummi eqqortumik oqaasertaliinissaq pingaartillugu oqaaseqaaseqatigiit iluarsineqarnissaat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavara, taamatullu naatsumik suliap aappassaaneerneqannginermini akuersaarlugu Ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa inassutigaara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naa-lakkersuisoq:

Siullermik qujassutigaara partiit tamarmik aammalu Kattusseqatigiit Naalakkersuisut peqqussu­tip iluani allannguutissatut siunnersuutaat ilassilluarmatigit.

 

Partiininngaanniit oqaatigineqartunut qujassuunga, tassa tassani aamma ersersinneqarmat partiit nunatsinni tamarmik siunertarigaat meeqqat inunngorneranninngaanniit angajoqqaaminnit sivisunerusumik najorneqartarnissaannik anguniagaqarneq, tamanna assortuussutissaangitsoq paasinarpoq, taamaattumik naalakkersuinikkut anguniagaq taanna ukiut tamaasa angusaqarfiusar­toq aamma ingerlaqqippoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ilanngullugit taasai oqaaseqarfigilaasavakka, tassa naak qularin-ngikaluarlugu Isumaginninnermut Inatsisartut Ataatsimiititaliaanni aamma tamanna tikinneqaru­maartoq, tassa meeqqanut paaqqinnittarfeqarnermut tunngassuteqartoq, naak uunga peqqussum­mut taanna tunngassuteqanngikkaluartoq, taanna erseqqissaatigilaasavara, meeqqanut paaqqinnit­tarfiliorneq allamiimmat, aamma taanna finanslovikkut nalilersorneqarsinnaammat, aningaasanut inatsisip immaqa oqaluuserineqarnerani, kisianni uunga peqqussummut ilanngunneqarsinnaan-ngimmat.

 

Soorunami eqqartorneqarsinnaavoq, taanna Inatsisartut Ataatsimiititaliaata nammineq aalajangi­gassaraa.

 

Meeqqanut paaqqinnittarfiit Inuit Ataqatigiinninngaanniit eqqaaneqarmata oqaatigissavara kommunit aamma Naalakkersuisut akornatsinni oqaloqatigiinnerit ingerlaavarmata, meeqqanut paaqqinnittarfilionissanut tunngassuteqartut. Aningaasat 30 mio. kr.-it uani tagginneqarput, kisianni eqqaammassavarput kissaatit taamaattarmata, immaqa ilaatigut aningaasartaqanngitsut, kommunit kissaaterpassuaqartarput, aamma aningaasartaat eqqaamasariaqarput ilaanersut.

 

Naalakkersuisuni piareersimaniartarpugut kommunit isumaqatigiissuteqarfiginiartarlugit, ilaatigut aningaasartai nikerartinneqartarlutik. Ukiup ataatsip ingerlanerinnaanni ilaatigut meeqqanik paaqqinnittarfiit sisamat allanngortarput, taanna eqqaamaqqulaasavara, tassa kommu­nit aningaasatigut inissisimanerat aammalu qanoq tulleriaareriataarsinnaasarnerat taanna pingaar­torujussuuvoq, aamma Naalakkersuisuni finansudvalgimut ingerlatitaqartarpugut meeqqanut paaqqinnittarfiit tungasigut allanngortoqaraangat, taakkua eqqaamaqqulaasavakka, pissutsit allanngortarmata aamma aningaasat, kommunip karsia aamma apeqqutaatillugu.

 

Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut soorunami Ataatsimiititaliami oqallisigineqaqqis­sinnaapput, kisianni eqqaammaqqulaasavara tassa marlulissat imaluunniit amerlanerusunik tassani meeraqalersut pineqarmata, allatut qanoq aaqqissuussisoqarsinnaannera taanna oqallisigi­neqaqqissinnaavoq, kisianni neriuppunga siunertagut uaniittut ersarissut paasiuminaatsunngortin­neqarnaveersaarumaartut.

 

Taamannak oqaase1arlunga naggasiullugu eqqaalaasavara ilumoormat nunanut immaqa suleqa­titsinnut skandinaviamiittunut naleqqiulluta suli kinguarsimagatta, aamma malunnartumik sulisitsisut sulisartullu akornanni kattuffissuit akornanni isumaqatigiinniarnerni assorujussuaq nunani avannarlerni pingaartinneqartarput makku apeqqutit, immaqa nunatsinni uagut ilaatigut tamakku qarsupittumik pinianngikkaluarlugit, kisianni allanut naleqqiullugit isumaqatigiinniuti­nut ilaatigut pingaartippallaartanngisagut.

 

Taamaattumik ersersinniarsariujuarpara Naalakkersuisuninnganniit illua-tungeriit, sulisitsisut sulisartullu akornanni aamma isumaqatigiinniarnerni aamma tamakku pingaartinneqartariaqar­neri, tassami tassaniimmat pissusiviusoq piviusorlu, taamaattumik Naalakkersusisut tungaan­ninnganniit, politikkerit tungaaninngaanniit aalajangiisarnerit ima ittut piuminarnerusinnaassaga­luarput aamma sulisartuni, sulisitsisut sulisartullu akornanni isumaqatigiinniarnerit ersarilluin­nartunik siunnerfeqartarsinnaappata.

 

Taamannak oqaaseqarlunga qujavunga oqaatigineqartunut aammalu Ataatsimiititaliami qularuti­ginngilara taakku saqqummiunneqartut eqqaaneqarumaartut.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq imatut assortorniangikkaluarlugu, kisianni peqqussutissatut  una siunnersuut pinngitsoornani aamma soorunami sulileqqinnissamut attuumaqimmat, taamaat­tumik aamma Inuit Ataqatigiinni taassuma ajornartorsiutaanera ersarissarniarsarisimavarput, tassami ilisimaneqarmat angajoqqaarpassuaqartoq nunatsinni aamma sinerissami ilatigut sulin-ngiffeqareernerup kingunerisaanik paaqqinnittarfinni inissaqartitsinngineq tunngavigalugu taava aamma arlaqartarmata taamaalillutik aamma suliuinnaartut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaannit kissaatigivarput tamakkua ikilisarneqassappata tamatumani suleqatigiinnissaq saneqqunneqarsinnaanngitsoq.

 

Aappaatut oqaatigissavara, soorunami Ataatsimiititaliami assorujussuaq pissanganartuussaaq kommunit asuli nuannariinnarlugu taamatut aningaasanik amerlatigisunik qinnuteqartarnerat ilumoornersoq, uanga nammineerlunga ilimagivara kommunit ilaatigut taama annertutigisumik qinnuteqarsimaneri soorunami aallaaveqarsimassasoq pinngitsoornani tamakkua akissaqartinne­qalersimammata, taamaakkami tamatumani piareersimanissaq aamma pinngitsoornani siunissami eqqumaffigineqarnissaa assorujussuaq pingaartittariaqarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Paatsungalersitsinianngilanga, aamma inatsisissamut allannguutissami siunnersuummi sooruna­mi suna pineqartoq ersarippoq, kisianniuku oqaasertai taakku oqaaseqatigiit inatsimmi allassima­sut imaattut: meeqqanik ataatsikkut inunngortuni, taakku Ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaa eqqaaginnariga aamma tamanna skandinaviamut assersuunneqarsinnaanngilaq kingulliunitsinnut, tassami nalunngilarput meeqqat ataatsikkut innunngorneq ajortut arnamit ataatsimiit, taanna ersarippoq, qanoq ilillutik ataatsikkut inunngussagamik arnamiit ataatsimiit meeqqat marluk imaluunniit arlaqartut, tulleriaattarput, siulleq, aappaat pingajuat immaqaluunniit arlaqarnerusi­magunik arlariit, taanna pineqaannarpoq, taamaattumik isumaqarpunga Ataatsimiititaliami oqaasertai aaqqittariaqartut, tamattali pingaartipparput suulluunniit inatsisit paatsuungananngit­sumik ersarissumillu aaqqinneqartarnissaat, aamma oqaasertaasigut, qujanaq.

 

Finn Karlsen, Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortaq, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaasilluni ullormut oqaluuserisassani immikkortoq 44 - naartunermut, erninermut meeravis­siartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq il.il ullormusiaqarnerlu pillugit Inatsisartut peq-qussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuutip siuller-meernqarnerata oqaluuserineqarnera tamaannga naammasivarput.  Aappassaaneerneqannginner­minilu Isuamginninnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarallassalluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Ataasinngorneq 5.oktober 1998 nal. 13.40

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 47.

 

Nunami inuussutissarsiutinut tapersiineq pillugu nassuiaat.

(Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Nunami inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu isumaliutissiissut  naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara.

 

1998-imi Inatsisartut ukiuunerani ataatsimiinneranni naalakkersuisut nunami inuussutissarsiutit ineriartornikkut periarfissaannik misissuinissaminnik neriorsuuteqarput kiisalu 1998-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiiinnerini siunnersuutinik aalajangersimasunik saqqummiussaqar­nissaminnik neriorsuillutik. Tamanna pivoq inatsisartunut ilaasortat Hans Enoksenip Siumume­ersup kiisalu Finn Karlsenip Atassummeersup siunnersuuteqarneri aallaavigalugit.

 

Tamatumunnga nangitsissutitut naalakkersuisut suleqatigiissitaliorput pisortat namminersortullu suleqatigiiffiinit aallartitanik inuttaqartunik ajornartorsiutinillu misissuataarisussanik. Imalu iluatsilluartigaagut ilaatigut sulisitsisut namminersortut kattuffii, Sulisa A/S, KANUKOKA kiisalu Grønlandsbanken A/S suleqataanissaminnut nukissaqarsinnaasimallutik. Periarfissarlu manna atorlugu peqataasorpassuit piffissamik taama annertutigisumik suliamut atuinerannik qutsavigerusuppakka. Qujanarsuaq.

 

Isumaliutissiissummik saqqummiussinikkut imaanngilaq siunissami inuussutissarsiornikkut ingerlatsinissap ilusissaanik naalakkersuisut saqqummiussisut. Naalakkersuisut isumaqarput isumaliutissiissut tassaasoq suliassami tamatumani siunissami ingerlatsinissap aalajangersarne­qarnissaanut alloriarneq pingaaruteqartoq. Ingerlatsineq taamaattoq inuussutissarsiortunit ujartorneqarpoq, aamma Inuussutissarsiorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnit ukiup matuma aallartinnerani pilersinneqartunit.

 

Isumaliutissiissutikkut nunami inuussutissarsiornermi atugassarisaasunik periarfissanillu ataatsimut saqqummiisoqarnissaa anguniarneqarpoq. Isumaliutissiissut sulianut aallarnisaataasu­tut malitseqartinneqartariaqartutullu naalakkersuisunit isigineqarpoq. Atugassarisaasunik pitsan-ngorsaaneq inuussutissarsiorneq pillugu ingerlatsinerup suliffeqarfinnik ingerlalluartunik akilersinnaasunillu siuarsaaffiusup ilagilluinnartariaqarpaa, aamma nunami inuussutissarsiutit eqqarsaatigalugit. Isumaliutissiissummi atugassarisaasut misissoqqissaarneqarnissaannik immaqalu iluarsineqarnissaannik kaammattuutigineqartut naalakkersuisut inuussutissarsiornikkut ingerlatsinerannut naapertuulluinnarput.

 

Inuussutissarsiornikkut ingerlatsinermi tapiissuteqartarnerup inuussutissarsiutillu ataasiakkaat illersorneqartarnerinik annermik aallaaveqartarnerup qimakkiartorneqarnissaa naalakkersuisunit anguniagaavoq.

 

Pissutsit suliffeqarfiit unammillersinnaanerinut ineriartornissaminnullu periarfissaannut pingaaruteqartut pitsanngorsarneqassapput. Aamma kissaatigineqarpoq niuernermi atugassarisaa­sut annerusumik tunngavigineqalissasut. Kingulliullugu taaneqartukkut pisortat namminersortul­lu unammilleqatigiinnikkut naligiissinneqarnissaat ilaatigut siunertarineqarpoq.

 

Ineriartorneq sapinngisamik annerpaamik sunniuteqaqqullugu naalakkersuinikkut aningaasarsior­nikkullu suliniartoqarnissaa pingaartillugu anguniagaavoq. Qularnaarneqartariaqarpoq aningaa­sarsiornikkut tunngavissarissaartoqarnissaa  isertitat  suliassaqartitsinerlu annertusineqaqqullugit.

 

Suliffeqarfiutillit suliffeqarfiuteqalersussallu suliamut piginnaanngorsarneqarnissaat isumaliutis­siissummi sukumiisumik sammineqarpoq. Neqeroorutinik maanna atuuttunik misissueqqissaar­nermi paasinarsivoq maanna neqeroorutigineqartut nalunaarsorneqartariaqartut ataqatigiissaarne­qartariaqarlutillu. Ilinniartitaanermut tunngasuni ilitsersuisarnerup paasissutissiisarnerullu nukittorsarneqartariaqarneri ilanngullugit tikkuarneqarput.

 

Naalakkersuisut kaammatuutinut taakkununnga isumaqataapput.

 

Ilinniarfissat pillugit pitsaanerusumik suleqatigiinnikkut nukissat pigineqareersut naammaginar­nerusumik atorneqarsinnaapput. Tamatumalu peqatigisaanik ilinniarfissat aallarnisaasunut sammisitaanerusut pilersinneqarnissaat sulissutigeqqinneqartariaqarpoq.

 

Siunnersuisarneq aamma pingaartillugu isumaliutissiissummi sammineqarpoq. Aallarnisaasut suliffeqarfiillu piginnaanilinnik siunnersorteqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq suliap suliffeqar­fiulluuniit suussusaa apeqqutaatinnagu kiisalu suliffeqarfiup nunami sumiissusaa apeqqutaatin­nagu.

 

Siunissami suliffeqarfiit akilersinnaasut pilersinneqarnissaannut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu siunnersuisut iluaqutaasussaapput.

 

Naalakkersuisut isumaqarput suliffeqarfiit siunnersorteqartuarnissaannut aningaasanik sulisussa­nillu immikkoortitsisoqartariaqartoq. Suliffeqarfinnut qanorluuniit ittunut Sulisa A/S-ip siunnersuinissamik neqerooruteqartartutut paasissutissiisartutullu pingaarutilimmik inissisimaler­nissaa naatsorsuutigineqarpoq. Aamma Sulisa A/S-ip ataqatigiissaarisartunngorsinnaanera naatsorsuutigineqarpoq. Tamannalu Sulisa A/S-ip pilersaarutigisaanut naalakkersuisullu nukittorsarusutaanut naapertuulluinnarpoq.

 

Inatsisartut akuersinissaat  naatsorsuutigalugu atuisartut niuerniartartullu nunatsinni niuerfimmik eqqumaffiginninneruleqqullugit ANunatsinni tunisassianik pisigit@ paasititsiniutigineqassaaq. Tamatumunnga atatillugu Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfiup kiisalu uanga Naalakkersuisoqarfimma suleqatigiinnerisigut ilisimatitsis­sut suliarineqartoq innersuussutigissavara. Ilisimatitsissut Inatsisartunut ilaasortanut ataatsimiin­nermi matumani agguaanneqarpoq.

 

Nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarnera qulaajarniar­lugu aaqqissuussinerit maanna atuuttut isumaliutissiissummi misissuataarneqarput.

 

Nalunaarusiami erserpoq nunami inuussutissarsiutit aningaasassarsiuunneqartarnerini ajornartor­siutaanerusartut aningaasalersuiffiusartunik aallaaveqanngitsut. Akerlianilli aallarnisaasut inuussutissarsiummut atugassanik ileqqaagaqartannginnerat ajornartorsiutiviusoq. Suliniutissat saqqummiunneqartartut naammattumik suliarineqartannginnerat aamma ajornartorsiutaavoq qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartoq.

 

Ajornartorsiutit tamakku pissutaallutik aningaasalersuisarfiit pioreersut sapiiserlutik aningaasalii­nissaminnut tunuarsimaartarput.

 

Ajornartorsiutit tamakku qanoq aaqqinneqarsinnaanerinik isumaliutissiissut imaqarpoq. Isumaliutissiissutip kingunerisaatut siullertut naalakkersuisut ataatsimiinnermi matumani nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik saqqummiussaqarput. Inatsisissatut siunnersuut oqaluuserisassatut 48-itut oqallisigineqassaaq.

 

Isumaliutissiissummi naggasiullugu oqaatsit ajornartorsiutaasarneri eqqartorneqarput Inatsisartu­nut ilaasortap Hans Enoksenip Ukiukkut 1998-imi apeqquteqaateqarneranut pissutaasut. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq Inatsisartut ataatsimiinneranni oqaatsit pillugit allattoqar­fimmik pilersitsisoqarnissaa pillugu nassuiaammik immikkoortumik saqqummiussisoqassammat.

Inuussutissarsiornermi oqaatsit inissisimanerat pillugu isumaliutissiissummi oqaatigineqarpoq kalaallisut oqaatsivut pingaarnerusumik inissisimalissappata suli tunniusimanerusumik sulisoqar­tariaqartoq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput taama sulisoqartariaqartoq, tamannali eqqarsaatigilluakkanik aalajangiinikkut pisariaqarpoq. Naalakkersuisut aallartilluareerput; suliniutit ikinngitsut aallartinneqareerput aallartinneqalerlutilluunniit.

 

Taamaattorli pingaartumik oqaatsit sulianut assigiinngitsunut tunngassuteqartut oqaatsitsigut ineriartortittariaqarpavut. Kisiannili oqaatsit nutaat aalajangersarneqartarnerisa  kiisalu kalaallisut oqaatsitta ineriartornerisa nunani allani atorneqartunut naapertuunneri misissortuarneqartariaqar­put eqqarsaatigineqartariaqarlutillu. Aammattaaq oqaatsit pillugit piumasaqaatini aalajangersima­suni aningaasartuutigineqartussat isiginiartariaqarpavut.

 

Isumaliutissiissummi tamakku pillugit oqallissaarutinik saqqummiussisoqarpoq Inatsisartuniin­naanngitsoq naalakkersuisuniinaanngitsorlu ingerlatinneqartariaqartunik, aammali inuussutissar­siortunit inuiaqatigiinnillu kalaallinit oqallisigineqartariaqartunik. Tamatumani nutaanik inatsisiliornerup sunik iluaqutissartaqarneranik ajoqutissartaqarneranillu oqallinneq ilaqartinne­qartariaqarpoq.

 

Oqallisissat pingaarutillit angusaqarfiusumik oqallisigineqarnissaat neriuutigalugu matumuuna isumaliutissiissut Inatsisartunut oqallisigisassanngortippara.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Nunanmi inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu isumaliutissiissut maani saqqummiunneqar­toq ukiup affaa sioqqullugu inuiaqatigiit akornanni inimilu maani annertuumik oqallisaanikuusoq maannakkut tamakkiinerusumik tunngavilersorlugu naalakkersuisut saqqummiussaat Siumumiit isumalluarfigaarput. Minnerunngitsumik aamma inuussutissarsiorneq pillugu siunnersuisoqati­giinnik pilersitsineq, tamanna nunami suliffinnik pilersitsiniartunik nutaanik sorlaliilluni periarfissiinissamik siunertaqarmat.

 

Isumaliutissiissutikkut takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut ingerlareersunut tassalu aalisarnerup aammalu pisortat taamatullu selskabit ingerlataannut unamillerluni nutaamik aallartinniarneq aammalu suliffeqarfiit ingerlareersut kingornussisussanik tiguneqassatillugit ullumikkut akimmiffiusartut suleqatigiisitami inunnik suliamut paasisimasaqartunik inuttalinnik peqqissaarullugit qulaajarneqarsimasut. Tamanna Siumumiit qujassutigaarput.

 

Maannakkut periusiusut qiviaraanni SULISA A/S inuussutissarsiutinut inerisaanermi sullisinis­samik siunertaqartoq 1993-mi pilersinneqarpoq. Tamatuma saniatigut periarfissat allarpassuit inuiaqatigiinni inuussutissarsiutitigut ingerlatsiniartunut ajunngilluinnartumik aqqutissiuussi­nerusut Inatsisartutigoortumik naalakkersuinikkut pilersinneqartut ilagaat takornariaqarnermut aammalu illusisarfiutitaarniartunut aningaasaleeriaatsit aammalu taakkununnga ilagitillugu siunertaqartumik ileqqaakkanik aningaaseriviit Namminersornerullutillu Oqartussat tamarmik immikkut 4 procentimik ernianut tapiisarnerat tamatumani anguneqarsimasoq.

 

Siumut isumaqarpoq inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerannik ullumikkut killiffik isigalugu nunami suliffeqarfiit amerlanerusut pilersinnissaat aqqutissiuullugu inuussutissarsiutitigut tapersiisarfimmik pilersitsinissaq pingaaruteqartussaasoq, tamannali maannakkut maani itisilernagu oqaluuserisassaq immikkoortoq 48 tikinneqarpat tamanna uterfigeqqissavarput.

 

Taamaakkaluartorli Siumumiit tapersiisarfimmik pilersitsineq kisiat aqqutigalugu suna tamarmi aaqqittussatut takorluungilarput. Isumaqarpugut aamma suliffeqarfiit siunissami pilersinneqartus­sat aallartinniarnermi tunngavissanik kiisalu akilersinnaasumik ingerlanissaat ilanngullugu qulakkeerniagassaasoq. Aamma ingerlatsinikkut siunnersorneqarnikkut taamatullu ingerlatsisus­sat sulisullu suliamut ilinniartitaanissaat, kiisalu inatsisitigut pitsaasumik toqqammaveqarnissaat siunissami suliffissanik aallartitsisussanut pingaruteqartussaasoq.

 

Siumumiit suliffeqarfiit sulianut piginnaanngorluarsimasut imminnullu napatissinnaasut siunissami pilersinneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut saqqummiussinerat tunngaviatigut taperserparput, suleriaqqinnisamilu makkua ilanngullugit inassutigalugitigit:

 

Siunnersorneqartarnermut tunngatillugu Siumumi isumaqarpugut nunami suliffiit amerlavallaar­tut assigiiaartumik pissuseqarlutik ingerlasinnaanerat minnerpaamik inissillugu pisariaqartoq, taamaattumik siunissami suliffinnik aallartitsiniartut siunnersorneqarneranni Sulisa A/S-i pisussaaffimmigut ullumikkut inissisimanera misilittagaalu aallaavigalugit matumani aamma inuussutissarsiorneq pillugu siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit suliffiit assigiiaarpallaanngitsu­mik ingerlatsisinnaanissaat nakkutigineqarnissaat angusariaqartoq, tassami Sulisa A/S-imi misilittakkat takutereerpaat siunissami suliffeqarfiit ataqatigiissaarneqartumik ineriartortitaanis­saat pisariaqartoq.

 

Taamatut ilusiliilluni, tassalu siunnersorneqarnikkut nunatsinni ingerlatsisoqarnerani pitsaasumik angusaqariartorneq assersuutissaqarpoq, tassa maanna nunalerinermut aammalu savaateqarner­mut siunnersorteqarfinnik ingerlatsisoqarmat, tamatuma pitsaasumik kingunera takuneqarsinnaa­soq tassaavoq ullumikkut savaateqarnermik nunalerinermillu ingerlatsisut maannakkut annertusi­artuinnartumik angusaqariartormata.

 

Kiisalu aamma maannakkumut nunami suliffinnik aammalu mandetimenik taaneqartartut atorlugit aallartitsisaraluartut unittoortarnerannut ilinniarfigisariaqarpoq, tamanna suliaqarfinnut assigiiaanik amerlavallaartunik aammalu tunitsivissatigut amigaateqarneq pissutigalugu akilersinnaanngitsumik ingerlalersarnerannik nassataqartarmat.

 

Tamatumunnga tunngatillugu Siumup pingaarutilittut isigaa suliffeqarfinnik aallartitsiniartut tunngavissanik isumassarsisut ingerlatsinissamik aammalu inatsisitigut illersorneqarnikkut periarfissaqartitaanissaat.

 

Tamaattumik Naalakkersuisut taperserpagut namminersortut pisortallu unammilleqatigiinnikkut naligiissinneqarnissaat siunertarimmassuk. Tamannalu pingaarutilittut isigalugu Siumumiit inassutigeriissavarput namminersorlutik nunami suliffinnik ingerlatsisut aammalu pilersitsisussat ingerlatsinikkut innaallagissamut imermullu oqilisaanneqarnissaat Naalakkersuisuni aqqutis­siuunneqassasoq.

 

Aammalu matumani ilanngullugu suliffeqarfiit kinguaariinnut tullernut ingerlateqqinneqartar­nerannut suliffiit pioreersut ingerlaannarsinnaannissaat qulakkeerniarlugu Naalakkersuisuninn­gaanniit aqqutissiuunneqartarnissaat.

 

Suliffeqarfinnik pilersitsiniartunut ilinniartitaanermi, Siumuminngaanniit pingaartipparput nunatsinni oqaatigissallugu tulluussimaarutissatta annerit ilagimmassuk inuussutissarsiornermut tunngasunut ilinniarfippassuaqaratta, tamaattumik suliffinnik aallartitsiniartut amerlanersaat suliamut ilinniagaqareersimasuussarput misilittagaqarlutillu.

 

Siumup nuannaarutigaa ilinniartitaanerit suliffeqarnermulu tunngasutigut pitsanngorsaatissat Naalakkersuisuniit maannakkut sulissutigineqarmata.

 

Isumaliutissiissummi matumani sulisitsisut akiliuteqartarnerannik aaqqissuussineq, AIP-lu aqqutigalugu sulisitsisup akiliutaasa ilaannik, tassa ilinniartitsisoqartillugu, utertitsinikkut pissarsilluni suliffeqarfiup sulisunik pikkorissartitsisinnaanera eqqartorneqarpoq. Tassani Siumumiit maluginiarparput tamatuma suliffimmik aallartitsiniartunut aammalu sulisunngortus­sat pikkorissartinneqartarnerannut qanoq pingaaruteqartiginissaa ersertinneqartoq.

 

AIP-mik aaqqissuussinerup suliffeqarfiit ilaannaannit atugarineqarneranik Siumumiit malugini­akkatta ilagaat, taamaattumik suliffeqarfiit tamarmik AIP-mik aaqqissuussinermut tapiisinnaa­nerat ujartorparput, aaqqiivigineqarnissaalu anguniarlugu sulisitsisut kattuffii peqatigalugit tamatuma paaseqatiginiarfigineqarnissaa Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigeriisalluti­gu.

Nunami suliffiit amerlanerusut pilersinneqarnissaat anguniarlugu nunatsinni oqallinnermi ilagitillugu suliassanik agguaassisarnermi saaffiginnittarnermilu oqaatsinik ajornartorsiuteqarneq pillugu Naalakkersuisut saqqummiussaat Siumumiit paasilluarparput. Taakku Namminersorneru­lerneq pillugu inatsimmi, tassalu oqaatsigut, ' 9-mi allassimareermata.

 

Siumumiit neriuppugut sulisitsisut kattuffii, maannakkut marluusut, tassalu Inuit Nunaanni Suliffiutillit Kattuffiat aammalu Kalallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat suleqatigiillutik, minnerunngitsumillu pisortat suliffeqarfiutaat peqatigalugit kalaallisut oqaatsitta suliffeqarfinni tamani atugaanerulernissaat suleqataaffigissagaat.

 

Naggataatigut nunami inuussutissarsiutinik tapersiisarneq pillugu isumaliutissiissummut Siumumiit oqaaseqaatigut innersuussutigalugit nunatsinni inuussutissarsiutinik aallartitsiniartut aammalu ingerlatsisussat akilersinnaasumik ingerlanissaat qulakkeerniarlugu Siumumiit isumaqarpugut ukiut tulliit 2000-llit iserfissagut tassaasariaqartut inuussutissarsiutitigut iluarsaaqqinnerup ukiuinik taaneqartariaqartut. Taakkua suleqataaffiginissaat Siumumi qilanaara­lugu nunami inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu isumaliutissiissummik kaammattuuti-gineqartunik nangitsissutaasutut siunnersuut saqqummiunneqarpoq.

 

Siunnersuut Naalakkersuisut naalakkersuinikkut iliuusissaannik toqqaannartumik nangitsineru­voq.

 

Siunnersuutip aningaasanut tunngasortai 1999-imi Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip oqallisigineqarnerani suli annerusumik misissutaarneqarpoq, oqallisigineqarnerisa kiguserisaanik 1999-imut aningaasanik tunngassuteqartut pillugit nassuiaatini oqaatigineqartunit sanilliullugu qularnaveeqqusiisarnernut taakkununnga marlunnut tamanut 500.000 koruuniinnaat qinnutigineqarput, tamaammat aningaasanut inatsimmut ilanngussami 1999-imut aningaasat ikilineqarput.

 

Tamatumunnga pissutaavoq aaqqissuussineq aallartinneqassammat kiisalu taarsigassarsiat aatsaat akilersorneqanngitsoorpata qulornaveeqqusiussat akilerneqartussaammata.

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatigineqartut kiisalu Inatsisartut aningaasanut inatsisissaa­tut siunnersuummut ilanngussani assigiinngissutit ilaasortat ilisimanneqqullugu tamanna nalunaarutigineqarpoq.

 

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit nunami inuusutissarsiutinut aningaasalersui­nikkut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisas­sanngortippara.

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisissatut siunnersuut inuussutissarsiutinut nunamiittunut tapiisarneq pillugu isumaliutissiis­summik oqaluuserisami immikoortoq  47-mi sammisatsinnik tunngaveqarpoq.

 

Isumaliutissiissummi tassani sukumiilluinnartumik suliaasumi ilaatigut qulaajarneqarput ajornartorsiutit aallartitsiniartunut tunngasut, suliffeqarfinnut kinguaariit nikkinneranni allanit tiguneqartussanut tunngasut aammalu pilersitanik ineriartortitsinissamut ikiorsiisarnermut tunngasut.

 

Aallartitsiniartunut tunngatillugu nassuerutigisariaqarparput nammineq aningaasaatigeriikkanik aallarniutissaqarnissaq  ajornartorsiutaajuarmat 1997-imi inatsisartut akileraarutitigut oqilisaati­talimmik sipaagaqarnissamik aaqqissuussinerat NANOQ KONTO-mik taaneqartartoq kisiat isumalluutigalugu aaqqinneqarsin­naanngitsumik. 

 

Nunatsinni inuit ikittuunngillat suliassamut paasisimasaqarluar­lutik isumataartartut suliffimmik aallartitsiniarlutik, ajornar­torsiulli unaagajuttarpoq nammineq aningaasaatigeriikkanik naammat­tunik aallarniutissaqarnissaq.

 

Suleqatigiissitat isumaqatigaagut oqarmata kalaallit inuiaqati­giit naammattunik aningaasatigut sillimmateqartut, kisiannili annaasaqariataarsinnaanermut sapiisernissaq  kissaatiginartutut annertutigigajunngitsoq.

 

Taamaattumik aallartitsiniarumaartut Siumumiit inakkumavagut pisinnaasartik atorlugu nammineq ileqqaarniartaqqullugit ilaatigut NANOQ KONTO aqqutigalugu, taamaalilluni aallartitsinermi aningaasaleeqqaar­tarnermi ajornartorsiutaasartut sapinngisamik pinngitsoorneqar­sinnaaleqqullugit.

 

Kisiannili aallarniutinik aningaasaliisarnerup ajornartorsiutaa­nerata annertussusia nassuerutigalu­gu taperserparput siunnersuu­tigineqarmat Namminersornerullutik Oqartussat aningaaserivimmi, sparekassimi, aningaasaliisarfimmi akuerineqartuni imaluunniit Vestnordenfondimi attartukkanut 50%-imik qularnaveeqqusiisinnaalernissaat.

 

Siumut isumaqarpoq taamaaliornikkut qulakkeerneqassasoq Namminer­sornerullutik Oqartussat paasinerlunneqarsinnaajunnaarnissaat toqqaannartumik tapiissuteqartarnikkut aningaasatigut unammille­qatigiinnermik equtitsiniartutut, tamatumalu peqatigisaanik aningaasaateqarfiit amerlanerusunik taarsigassarsisitsisinnaalis­sapput, tassami Namminersornerullutik Oqartussat qularnaveeqqu­siineratigut aningaasaateqarfiit annaasaqarsinnaanerat an­nikillissammat.

 

Pingaaruteqarluinnarpoq qulakkiissallugu pilersaarutit pitsaasut napasinnaalluartullu kisimik taperserneqartarnissaat taamaalior­nikkut landskassip annaasinnaasai minnerpaatikkumallugit.

 

Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq qularnaveeqqusiisoqannginnerani paasisimasaqarluartut sukumiisumik naliliisarnissaat, pilersaarut tutsuviginarnersoq napasinnaanersorlu paasiumallugu. Tamatumunnga tunngatillugu eqqaamasariaqarparput nunatsinni niuerfissagut killeqaqimmata, taamaattumillu suliffeqarfiit assigiit qanoq amerlatigisut akilersinnaasumik ingerlasinnaanissaat killeqarmat. Tassalu akilersinnaasumik ingerlasinnaanissaq pingaarnerpaajuvoq, tassami ikorfartuineq tassaaniassammat imminut napatissinnaanissa­mut aqqutissiuussisussaq.

 

Siumup pingaartippaa nunatsinni najugaqavissut suliffeqarfiit allanit tiguneqartussat tigunissaan­nut pitsaanerpaanik periarfis­sinneqassasut, tamatumuuna qulakkeerumallugu suliffeqarfiit iluanaarutaat nunatsinnit ingerlaannaq nunanut allanut aniaan­nannginnissaat ukiuni arlalinni maani inuiaqatigiinni iluaqutaaq­qaaratik.

 

Tamatumunnga tunngatillugu sakkussaqqissuupput akileraarutitigut oqilisaatitalimmik ileqqaa­gaqarnissamut aaqqissuussineq siusinneru­sukkut taaneqareersoq aammalu isertitanit aki­leraarutit pillugit inatsisip allanngortinnissaanik siunnersuut ataatsimiinnermi matumani saqqummiunne­qartoq aktianik pisinermi sulilluni akissarsiat akileraarutissartaata ilaanik kinguartitsisinnaaner­mik aammalu akikinaarlugit aktianik pisinermi iluanaarutip akileraaruserneqarnissaata kinguar­tinneqarsinnaaneranik imaqar­toq periarfissaqqissuuvoq.

 

Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut Siumup pingaarteqaa siuliffeqarfiit allanit tiguneqartus­sat nunatsinni najugaqavissu­nit tiguneqartarnissaat. Taamaattumik taperserparput siunnersuutigi­neqarmat suliffeqarfiup allamit tiguneqarnissaa siunertaralugu pilersaaru­taareersut ilimageriinn­gisamik allanngoriataarnerat, soorlu piginnittup toquneratigut, patsisigalugu aningaaserivimmiit taarsigassarsianut 50 procent angullugu qularnaveeqqusiisoqarsinnaa­lernissaq Siumumiit taperserparput.

 

Siumup pingaartippaa inatsisartut, naalakkersuisut minnerunngit­sumillu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap qularnaveeqqusii­nernik nakkutilliisinnaanerata qulakkeerneqarnissaa. Taamaat­tumik taperserparput siunnersuutigineqarmat ukiut tamaasa inatsisartut aningaasanut inatsisis­saannut ilanngullugu oqaasertaliussatigut aalajangerneqartassasoq ukiumi tulliuttumi aningaasat qanoq amerlatigisut qularnaveeqqutissanngortinneqartassanersut.

 

Inuussutissarsiorneq ineriartortinneqarsinnaanngilaq sullissinikkut neqeroorutit nioqqutissiallu ineriartortinneqanngippata. Nunatsinni suliffeqarfiit inerikkiartortuarnissaat qulakkeertari­aqarpoq sullissinerit nioqqutissiallu ineriartortinnerisigut. Taamaattumik Siumut isumaqarpoq ineriartor­titsinissamut tapiisar­nermut aalajangersakkat siunnersuummiittut suliffeqarfinnut nunamiittunut ikorfartuinissamut piukkunnartuusut, taamatummi ikorfartuinissaq pisariaqarmat.

 

Siumup tapersersorpaa inatsisissatut siunnersuutip isumaliutis­siissutillu taassuma aallaaviata kingunerisaannik aningaasassar­siuunneqassasut kalaallit suliaannik pisisarnissamik kajumis­saarineq, siunnersuisarneq, ilinniartitaanissamut siunnersuisar­neq kiisalu aqutsinermut selskabi aqqutigalugu aqutsisinnaanis­saq tamakkua nammineq suliffimmik ingerlatsisussanut pingaarute­qarmata.

 

Siumup nalunngilaa aaqqissuussinerit siunnersuutigineqartut  amerlasuutigut qangatut pisortaniit tapiissuteqartarnermit allaaneruvissut. Kisiannili Siumup naalakkersuisut siunniussaat isumaqati­gai, tassami aallaqqaataani oqaatigineqareersutut siunnersuut inuussutissarsiutit nunamiittut pillugit isumaliutis­siissummi inassuteqaatinik aallaaveqarmat.

 

Qularnaveeqqusiinissanut arlariinnut tamanut 500.000 kruunit qinnutigineqarput. Anguniaruma­satut taakkartorneqartut an­nertussusiat qiviaraanni tamanna eqqumiiginalaarsinnaagaluarpoq, Siumulli paasilluarpaa nammineq taarsigassarsiarisimasat iluamik isumagineqarsimanngippata aatsaat qularnaveeqqusiissutit isumalluutaalerumaartut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit inassutigissavarput siunnersuut, naak innersuussutaangikka­luartoq allanit, siunnersuut Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nuna-lerinermul­lu ataatsimiititaliami suliarineqassasoq inimi maani aappassaane­erlugu suliarineqann­ginnerani. Ilanngullugu oqaluuserisassami immikkoortoq 47-mi oqaaserisagut innersuussutigis­savagut.

 

Siverth Karl Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq, imaallaat atikka ilikkarneqarput.

 

Nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu siunnersuut Atassum­miit qujarupparput.

 

Ukiorpassuanngulersuni Atassutip kissaatigiuarsimavaa, nunami suliffinnik pimoorussinerunis­saq, suliffeqarfinnilu kinguaariit tulliinut ingerlatitseqqinnerup tapersersorneqarnissaa pisariaqa­lersimavoq.

 

Taamatut oqartoqartillugu Atassutip erseqqissaatigissavaa, kinguariit tulliinut ingerlatitseqqin­nermi tapiissutit tunniunneqartut suliffeqarfinnik piginnittooreersunut utoqqalinersiutisiatut tunniunneqartannginnissaat.

 

Ima paasillugu: Suliffeqarfimmik tigusinermi aningaasat tigusissutigineqartut naapertuuttuunis­saat suliffeqarfiullu ingerlaavarnissaanik tunngaveqartariaqartut. Tunisisup suliffeqarfiup tunineqarnerani nalingata pisariaqanngitsumik qaffasitsinnginnissaanik, taamaalilluni tuninerani annertunerpaamik iluanaaruteqarnissaq anguniarlugu. Tapiissutigineqartut kingunerisariaqanngi­laat suliffeqarfimmik pioreersumik pisinermi pisortat aningaasalersueqataanerisigut piviusor­siunngitsumik akisunaarisitsineq.

 

Siunnersuut aallaavigissagaanni suliffissanik aallartisarniarnermi siunnersuisoqatigiiffimmik pilersitsisoqassasoq. Atassut-ip erseqqissassavaa qanoq pingaaruteqartigisoq, siunnersuisut misilittagaqarluartut atorfinitsinneqarnissaat, tassami ukiorpassuanngulersuni ilisimaarilluaratsi­gu siunnersortinik misilittagakippallaanik atorfinitsitsisarsimanerit eqqarsaatigalugit, tassami soorlulusooq Kejserip mersortartuata atisaliai millionerpassuarnik naleqarsimasut taamaallaat kinguneralugu neriulussinnarsimaneq.

 

Atassut-ip tapersersorpaattaaq suliat ataasiakkaat siuarsarneqarnissaanik tapiissuteqartarnissaq. Tassami nassuerutigisariaqarmat nunami suliffeqarfiit siunissami sulianik assigiinngitsunik inerisaanissaminnut periarfissinneqartariaqarmata, taamaaliornikkut illuatungilissagatsigu nunatsinni suliat akisunerujussuat ilaatigut nassiussuinermi aningaasartuutaasartut qaffasinneru­jussuat.

 

Qulaani siunnersuutit assigiinngitsut pineqartut sullissivimmut aaliangersimasumut suliakkiissu­tigineqassasut, eqqarsaatit siusinnerusukkut soorlu INI A/S aamma Sulisa A/S-imut suliassiisar­simanerit. Tassami taama iliorneq torrallaavallaarnerusimanngilaq, naalakkersuisuniit suliassiis­suteqartarsimaneq. Naatsorsuutigissavarput alakkersuisut sullissivimmik pilersitsiniarnerminni siusinnerusukkut kukkussutaasarsimasut utikaajaarfigineqannginnissaat eqqumaffigissagaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip siullermeerneqarnera taperserparput, aappassaaneerne­qannginnermini qulaani taakkartukkavut ataatsimiititaliap oqaluuseriu­maarai.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunami inuussutissarsiuutinut aningaasanik tapersiisarneq pillugu Naalakkersuisut siunnersuu­taat, tassa suliffeqarfimmik aallartitsiniarnermi kinguariillu nikinneranni anigaasalersuisinnaaneq ajornannginnerulersinniarlugu, kiisalu tunisassianik ineriartortitsinermut toqqaannartumik tapiisarnissaq. Inuit Ataqatigiinnit nalilersorluareerlugit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuutigineqartut siulliit marlut tassaapput aningaasanik atukkiisartut sillimmasersornis­saannik siunertaqartoq, ajoraluartumimmi atukkiisartut ullumikkut ima inississimammata, aatsaat pisortanit sillimmaserneqaqqaarlutik tassa qularnaveeqquserneqaqqaarlutik  atukkiiumasalersi­mammata. Taamatut ineriartorneq Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarnartuutipparput, pisortaniimmi sillimmaserneqaqqaarani aningaasanik atorsinnaaneq killilerujussanngorsinnaammat.

 

Namminersornerullutik Oqartussat atukkiisartut aningaasanik attartortitsinerini atukkiussaasa affaannik sillimmasiisalernissaat tassa qularnaveeqqusiisalernissaat akuersaartariaqarparput, suliffeqarfinnik aallartitsiniartut kinguariinnillu nikinnerit periarfissaat allisarniarlugit.

 

Nunami inuussutissarsiuutinut tunngatillugu Inuit Ataqatigiinniit sorsuutigiuarsimavarput, nunami inuussutissarsiuutit atorluarnernerunerisigut periarfissinneqarnerisigullu pisiassat atortussallu naammasseriikkat avataaniit tikisittakkagut ikilisarneqarnissaat, taamaalillunilu nunami maani naammassereerlugit tikisittakkatta sanaartorneqarnerisigut suliffissanik pilersitsi­sinnaalluartut qularinnginnatsigu.

 

Taamaammat naalakkersuisut tunisassianut ineriartortitsinissamut toqqaannartumik tapiisalernis­samut siunnersuutaat ilassilluarparput.

 

1999-imulli aningaasartassaat sullunaraluassusii. Tassa sillimmasiinermut qularneeqqusiinermut 500.000-it kiisalu tunisassiat ineriartortinnissaannut 500.000,-. Takorloorneqarlunilu taakku tapiissutaasussat isumagineqarneri aamma 500.000 koruuneqarlutik.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit Niuernermut Ataatsimiititaliami nalilersugassaqqissutut isigaarput siuliani taasarput,  kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat sillimmasiinerat qularnaveeqqusiinerat qanoq ilinikkut atuutsinneqartalissanersoq. Inatsimmimi siunnersuutigne­qarpoq aningaasanik attartortoq akilersukkaminik kinguaattoorpat sillimmasiussat tassa qularnaveeqqusiussat tunniunneqartassammata Namminersornerullutik Oqartussaniinngaanniit aningaaserivimmut.

 

Inuit Ataqatigiinnit nalilersoqquarput aningaasat atukkat akilersorneqarsinnaajunnaavinnerini aatsaat qularnaveeqqusiussaasimaut tunniunneqartarnissaat orniginannginnerunersoq. Min­nerunngitsumillu tunisassianik ineriartortitsinermi tapiissutit akileraarutaasarnerisa nalilersoqqis­saarnissaa piumasarissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit inatsisissatut siunnersuut Niuernermut Ataatsimiiti­taliamut ingerlatinneqassasoq innersuussutigissavarput, aalisarnermut Ataatsimiititalimuunngit­soq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisis­saannut siunnersuut kattusseqatigiit sinnerlugit, ilaatigullu  oqaluuserisap matuma  siuliani oqaaseqaatikka innersuussutigalugit  tamakkiisumik taperserpara.

 

Kattusseqatigiinniit   erseqqissaassutigeqqissuara Naalakkersuisut siunertaat piviusunngortinne­qassappata pisariaqarluinnarmat   inuussutissarsiutinik ingerlatsisut assigiimmik unammillersin­naanissamut periarfissaqarnissaat   aamma    Suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

Tassami  inuussutissarsiutit namminersortunit ingerlanneqartut, ingerlanniarneqartullu aningaa­salersuinikkut pisortat tungaanniit ullumikkut  annerusumik  tapersersorneqanngillat, akerlianilli taakkua Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannit sakkortuumik  ilaatigut unammil­lerneqarlutik arlalitsigut uniinnartinneqartarput.

 

Taamaattumik maannakkut nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu inatsiseqalernissaa Kattusseqatigiinniit   taperserlugu kaammattuutigissuarput; siunertat pimoorullugit  timitalimmik ingerlanneqarnissaat, tassa ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ilaasa Landskarsi tunuliaqutaralugu  namminersortunik unammiller­tarnerisa  taamaatinneqarnissaat aamma ilanngullugu sulissutigisariaqarmat, Landskarsillu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut ingasappallaamik Aanaanatut@ inissisima­sarnerata   killilerneqartariaqarnerisigut aamma ilanngullugu eqqaamasariaqarmat.

 

Tassami nalunngisatsitut assersuutigalugu  1999-imi Aningaasanut Inatsisikkut suliffeqarfiit pineqartut 400 milliuuningajannik Landskarsimiit aningaasanik tigoriaannarnik atungassaqartin­neqartussaapput. Naak suliffeqarfiit pineqartut naalakkersuinikkut niuernerpalaartumik ingerlat­sinissaannik piumasaqaateqarfigineqaraluartut. Taamatut naalakkersuinikkut piumasaqaatit  atortinneqarsinnaannginneramik ?

 

Taamaammat inatsisissap matuma qiterisaa pimoorullugu naammassiniarneqassappat, ilaatigut Landskarsip Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut aningaasat atukkiuttagai ikililertariaqarpai, aatsaammi taamaaliornikkut  namminersortunik  periarfissiineq annerusoq, aammalu namminersortut ataasiakkaat aningaasaliisinnaanerannut sapiisernissaat naligiimmik unammilleqatigiinnerup aqqani ingerlanneqalissagaluarpoq.

 

Oqaluuserisap siuliani oqaaseqaatikka innersuussutigeqqillugit, aningaasalersuinikkut tapersii­sarnissamut   periarfissat inatsisissatut siunnersuummi  ' 2 imm. 2-anut ilanngullugu kommunit aningaasanik inunnut ataasiakkaanut ingerlatseqatigiiffinnulluunniit tapersiillutik  taarsigassarsi­sitsisisaleqqiinnaanissaat Kattusseqatigiinniit ilanngullugu Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaani oqaluuserineqarnissaa kaammattuutigaara, taanna ataasimiititaliaq sunaassa­galuarnersoq tamaatta assigiinngitsumik oigunarparput, kisianni ataatsimiititaliami susassaqartu­mi oqaluuserineqarnissaa inassutigssavara.

 

Assigiimmik unammilleqatigiissinnaaneq timitalimmik periarfissikkumallugu; ilanngullugu kaammattuutigissuara; Landskarsi namminersortunut suliffiutilinnut aallartitsiniartunulluunniit aningaasanik qularnaveeqqusiisuusinnaanissami saniatigut namminersortunut aningaasanik tigoriaannarnik atukkiisinnaasariaqarnera, soorlu maannakkut suliffeqarfiit Namminersornerullu­tik Oqartussanit pigineqartut taamatut periarfissaqartinneqartut.

 

Aningaasanummi 1999-imut   Inatsisissami takuneqarsinnaareerpoq  400 mio-ingajaat taamatut atorneqartussaaammata, taamaattumik taamatut aaqqiiniarneq  immikkut aningaasartuuteqarfius­sanngilaq, taamaallaalli Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut aningaasaliissuti­gineqartartut unammilleqatigiinnerup aqqani napertuilluartumik aaqqiissuteqarfigineqaannartus­saallutik.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suliap aappassaanneerneqannginnerani ataatsimiititaliami suugaluar­nersumut  sukumiisumik oqaluuserineqarnissaa inassutigaara.

 

Paaviaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Siuliani oqaluuserisarput 47 tunngatillugu imaluunniit sanilliullugu aamma 48 assigiimmik annertuumik isumaqatigineqartoq malugisinnaavara, tamanna aamma partiinit kattuseqatigiinnul­lumi aamma qujassutigissavara.

 

Ataatsimiititaliami sumi suliarineqassanersoq assigiinngitsunik isumaqarfigineqarpoq ilai Aalisarnermut Ataatsimiititaliami, Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami aammalu Inatsiseqar­nermut Ataatsimiititlalimi. Tulluarnerpaasoraa Inuit Ataqatigiit siunnersuutaattut aappas-saaneerneqannginnerani inatsisissatut siunnersuut nalersorneqassasoq oqaaseqaatigineqartullu ilanngullugit Niueqatigiinnermi, tassa Markedsudvalgimi oqaluuserineqassasoq.

 

Taamatut oqariarlunga partiit ataasiakkaat oqaaseqarfigilaassavakka annikitsunnguamik isumaqatigineqaqimmammi. Tassa ileqqaarinissamut kaammattuineq assut qujanartoq aamma manna periarfissaq iluatsillugu atorneqartoq Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq qujassutigissa­vara, aammalu pilersaarutit imminnut napatissinnaasut, napatissinnaanerpaasorinartut taperser­sorneqartarnissaannik kaammattuinersi Siumumiit aamma nuannaarutigivara aamma naalakker­suisut siunniussaannut ataqimmat. Taavalu aningaasartaanut tunngatillugu oqaasertaliisarnissanut qularnaveeqqusiissutissat pingaartumik eqqarsaatigalugit ukiumut tulliuttunut Aningaasanut Inatsisissamut ilanngussisoqartarnissaa Siumup aamma oqariartuutigaa, tassani aamma naalak­kersuisut taamatorluinnaq isumaqarput, taamaammat aamma eqqaamasariaqassavarput Aningaa­sanut Inatsisissaq 1999-mut tunngasoq suliarinerani nangeqqinnerani aamma uani oqaatigineqar­tut eqqaamaneqartariaqarmata.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiinniit annilaanngatigilaarneqarsinnaasoq tassa imaluunniit oqaatigineqar­toq aningaaseriviit tunuarsimaarpallaarneri, taanna ilumoortortaqarsinnaavoq aammalu ilaatigut siuliani oqaluuserisatsinni aamma taaneqatsiarsimalluni. Kisianni taamaakkaluartoq qularinngi­lara uuma aaqqisiissinerup avataatigut namminersortut suli ingerlarusuttut, ingerlasullu nutaa­liorusuttullu uuma avataatigut aamma namminneq pilersitsisarnissaat aamma naatsorsuutigisaria­qassammat qularnaveeqquserneqanngikkaluarlutik bankini toqqaannartumik aningaasanik atukkinneqarsinnaasut, taanna neriuutigivarput soorunami naalakkersuisuni, imaanngilaq suna tamarmi suliassaq imaluunniit suliffik pilersitassaq imaluunniit kinguaariinnut tullernut nangitsissutissaq suliffeqarfik pinngitsoorani uuminnga aaqqissuussinermik aqqusaarisariaqar­toq. Nalinginnaasut periarfissat soorunami aamma atuutissapput, atuutiinnartariaqarlutillu.

 

Taamatut oqarlunga isumaqatigiinneq tunngaviusumik isumaqatigiinneq annertooq qujassutigis­savara, aappassaaneerneqanngineranilu oqareernittut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami partiinit ataasiakkaanit oqaatigineqartut aammalu siuliani innersuussutigisakka eqqaamallugit nalilersuisoqarnissaa inassutigissallugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Uani naalakkersuisup inassuteqaataani saqqummiussatta Siumuminngaanniit sumut oqaluuseri­neqarnissaanut tungatillugu Niuernermut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa taanna Siumuminngaanniit akuersaarlugu inooqataaffigisinnaavarput, pingaartipparpullu aamma immikkortoq 47-mi Siumup tungaaninngaanniit aamma paatsuunganeqassangaluarpata, naak Siumut aamma tassani ilaasortaatitaqaraluartoq, taakkua ersarissaaffiginissaat pisussaaffigisus­saassagatsigu.

 

Aningaasaliiffiiit assigiinngitsut aamma isumaliutissiissummi eqqartorneqartut siullermik oqaaseqarnitsinni eqqaanngisavut, ataasiakkaarlugit eqqartunngisavut, iluatinnartorpassuaqarput suliffinnik aallartitsiniartunut, soorlu maannakkumut nunat Atlantikumik sineriallit suleqatigiiffi­at NORA aamma isumaliutissiissutip iluani quppernerpassualimmi taakkartorneqarpoq, taanna aallartitsiniartunut aamma suliniutinut assigiinngitsunut aningaasaliiffiusinnaasoq. Tamakkua inuiaqatigiinnut ersarissumik paasissutissiissutigineqarnissaat kissaatigalugu taamatut oqaaseqaa­terput nangilaaginnassavara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Una isumaqarpunga erseqqissaassutigissallugu pisariaqarluinnartoq, tassa nunatsinni aningaasar­siornerup aammalu Aningaasanut Inatsit 1999-mut qiviaraanni anigaasarsiornerup ajorsigalut­tuinnarnera. Sukat pingasut maannamut siunertaq aallavigalugu naleqqukkunnaarsimapput, taamaattumillu pisariaqartinneqarpoq sukat sisammerneqarnissaat, tassanilu ujartorneqarpoq namminersortut aallartitsiniartut tapersersorneqarnissaat, tapersersorneqasssappatalu namminer­sorlutik aallartitsiniartut taava pinngitsoornagu qiviartariaqarpavut ullumikkut Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa Landskarsiminngaanniit qanoq annertutigisumik tapiiffigineqartarnerat. Ullumikkullu imaappoq namminersortut annerusumik Landskarsiminn­gaanniit imaluunnit immaqa oqarluaannaraanni Landskarsiminngaanniit aningaasatigut taperser­sorneqanngilluinnarput, illuatungaatigut pisortat suliffeqarfiutaat ukiut tulluanut Aningaasanut Inatsit qiviaraanni takusinnaavarput 400 milliuuningajaat taakkununnga tigoriaannartut aningaa­saliissutigineqarnissaat Aningaasanut Inatsimmi siunnersuutigineqarpoq. Taamaalillugu takusinnaavarput unammilleqatigiinneq qanoq equngatigisoq nunatsinni ingerlanneqartoq, namminersortut pisortallu suliffeqarfiutaasa akornanni, taamaattumik aningaasat taakkua Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut atugassanngortinneqartartut iluanni tapersiineq isumaqarpunga ingerlanneqartariaqartoq, taakkumi aningaasarpassuit nunatta aningaasaqarniarnera isigalugu millineqarnissaalluunniit ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqar­toq isumaqarpunga.

 

Aamma Nunat Avannarlliit Killiit aningaasaateqarfiat eqqartorneqarpoq nalunaarusiami. Taanna aningaasaateqarfik 1996-mi aallartinneqarpoq paaserusunnarporlu taassuma aallartinneqarnerata kingorna qanoq annertutigisumik Kalaallit Nunaannut qanoq aningaasaliisoqarsimava tassani.

 

Aningaasaateqarfiit soorlu SIK-kunnit naalakkersuisunillu inuttalerneqarsimasut nunatsinni suliffeqarniarneq pillugu aningaasaateqarfik 12,5 mio. -nik aningaasaatilik, qanoq taakkua atorneqarpat? Qaqnoq atorluarneqartigippat? Isumaqarpunga tamakkua aamma ataatsimiititalia­mi oqaluusereqqinneqarnissaat pisariaqartoq. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa ataatsimiititaliaq taanna paatsiveerusimaaneqarmat taagorneqartuaraluarput, Aalisarnermut aamma Inuussutissarsiornermut kisianni Niuernermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa naatsorsuutigissavarput.

 

Taavalu maani oqaluttut eqqaamassavaat taakua suliarineqartussaassammat ataatsimiititaliami, taavalu Manasse Berthelsen oqaaseqarumavoq.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Nunani inuussutissarsiutit ineriartortinneranut suliniutigisarput siulleq tassa aningaasanik atukkiisartut qitequsersorlugillu ujatsiuserlugit sulinutitta siullersaraat.

 

Aningaasanik atukkiisartut inuiaqatigiinni qitiusutut aamma inissisimanertik paasisariaqaraat Inuit Ataqatigiinninngaanniit isumaqarpugut, taakkuuppummi qularnaveeqqutinik sillimmatinik qitequtinik ujatsiusersunngikkaluartik atukkiisinnaanerat. Taanna nalinnginnaalluinnartutut isigineqartariaqaraluarnera Inuit Ataqatigiinninngaanniit allanngoriartortutut isikkoqarmat ajuusaarutigalugu oqaaseqarnitsinni oqaatigaarput.

 

Nunami inuussutissarsiutitigut inerisaanermi, tassa tunisassianik inerisaanermi tapiissut, Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma neriuutigaarput suliffinnnik nutaanik aallartitsiniartunit aamma atorneqarsinaanera. Tassani aamma nalunaarusiami imaluunniit isumaliutissiissummi ersigine­qartut angisuut ilagaat unammillerneqannginnissaq imlauunniit unammillerneqarnissamik qununeq tassani ersarissorujussuartut oqaatigineqartariaqarpoq, kisiannili toqqaannartumik tapiisinnaaneq atorneqarsinnaasariaqartoq nutaanik sanaartulernermi, Inuit Ataqatigiit isumaqar­pugut. Tassa ima paasillugu suliffinnik nutaanik aallartitsiniartoq nutaamillu sanaartulerniartoq taamaalilluni unammillinngitsoq suliffeqarfinnut allanut pioreersunut, taanna aamma toqqaannar­tumik taperneqartarsinnaanissaa aamma aqqutissiuunneqarsinnaanerata aamma Niuernermut Ataatsimiititaliami nalersugassaqqittutut Inuit Ataqatigiinninngaanniit isigaarput.

 

Aningaasanik atukkiisartut paasissutissanik qanoq annertutigisunik pasisitsiniaanerat misissua­taarsimavarput internettimi, tassanilu ajoraluartumik paasisimavarput annikkippallaamik paasisitsiuniutigineqartut. Bankituarput eqqarsaatigissagaanni adressit taamaallaat allassimapput. NORA.mut eqqarsaatigalugu taamaallaat Islandimiutut allassimapput, kiisalu asserssutissaqqis­soq allanut Vestnordenfonden, tassa Atlantikumik sineriallat aningaasaateqarfiat, taanna kalaallisut, qallunaatut Nunat Avannarlliillu oqaasii atorlugit paasisitsiniaasoqartarsimavoq. Taamaattumik aamma paasisitsiutigineqarnissaat tamakkua aningaasanik atukkiisartut suliassa­nut annertuunut ilaavoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqanermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Siullerminguna Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqarmat nunatsinni aningaasar­siorneq ajorsigaluttuinnartoq oqaatiginiariga 1999-mi aningaasanut isertitassavut 98-mut naleqqiullugit amerleriarmata, kisiannili aningaasanik atuinerput alligaluartuinnarpoq, taamatut oqartuuguit isumaqatigissavakkat. Taanna apeqqut allaavoq ajorsigaluttuinnarneranninngaanniit.

 

Taava, ilaatigut paatsoorneqarsinnaagami aamma isumaqarlunga oqaatsimik naqqissuteqartaria­qarlunga, tassa namminersortut tapiiffigineqartanngimmata isorineqarmat, isumaqarpunga ukiorparujussuarni nuannersumik pitsaasumillu aalisartortavut tapiiffigineqartartut aqqutissiiuun­neqarlutik ulluni atugaanni ajornakusoortuni ilaatigullu pitsaasuni, maannali inuussutissarsiorneq nunamut saatsinniarneqarnerulermat taava periarfissaq nutaaq ammaassiniarneq peqqutigalugu taamatut saqqummiisoqarpoq.

 

Aamma paatsoortoqannguatsiarmat erseqqissaatigilaarlara aningaasat tusaannarlugit amerlasoor­parujussuit tassa 400 milliunit tigoriaannaat eqqartormagit Kattusseqatigiit erseqqissaatiginiariga tassa taakkua atorneqartussaammata inuiaqatigiit pisaiaqartitaannut, soorlu pilersuineq eqqarsaa­tigalugu KNI imaluunniit Royal Greenland -mi allanilu taamatut aaqqiisarneq taakkununnga tunngassuteqarmat, taakkununngalu atugassiissutaammata. Maluginiaqqussavarput siornaak 269 milliuunit eqqaassanngikkaanni ukioq manna aappaagumullu taamatut atorsinnaanerit imannar­suaq saqqumilaanngimmata, illuatungaatigullu qujanartumik soorlu Tele Greenland -ip atorsima­sani taamatut utertinniarlugit 320 milliunit ukiuni tulliuttuni aallartimmagit taarsersorlugit. Tassa uani erseqqissarniaannarpara inuiaqatigiit pisariaqartitaat aallaavigalugit taamatut suliffeqarfissu­arnut aningaasaliisoqartarmat.

 

Kisianni naggataatigut nuannaarutiinnassavara taamatut siunnersuut tapersersorneqarmat aamma naak ullumikkut inerititaqanngikkaluartoq suli soorlu NANOQ Konto atorlugu atorsinnaaneq partiinit tamanit isumaqatigineqartoq maluginiarakku.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Erseqqissaanerinnaat, tassa nangilaarlugu Anthon Frederiksen-ip 400 milliuunit taakkartugai ilaatigut aamma imaqarmata innaallagissamik pilersuinermi inuiaqatigiit pisariaqar­titaannik aamma aningaasalersuineq tassaniipput, taamaakkami assialiaq equngasorujussuartut nipilerniarneqarnera aamma tassuunakkut aaqqiallalaarpoq.

 

Inuit Ataqatigiinniit oqaluttumut Manasse Berthelsen -ip taasaanut tunngatillugu tassa tunisas­siortut nutaanik tunisassiulersut aammalu nutaanik, taanna ilaatigut tunngavigalugu nutaamik suliffiutitaarniartut, taakku pillugit tassa taakkorpiaat taperserneqarsinnaaneri pillugit ilaatigut saqqummiivugut. Tassa siullermik suliffiutitaarniartoq qulakkeerunniarneqarpoq imaluunniit aningaasalersorniarneqarpoq pisariaqartitaata affaa Namminersornerullutik Oqartusaninngaanniit qularnaveeqquserneqarluni taassumalu saniatigut inuk aamma taannaasinnaavoq imaluunniit suliffeqarfik taannasinnaavoq nutaaliortoq aammalu toqqaannartumik nutaaliorniarnermini tunisassianik aamma taperserneqarsinnaasoq. Taanna erseqqissaanerinnaavoq.

 

Anthon Frderiksen, Kattusseqatigiit:

Qujanarujussuaq. Tassa erseqqisaassutigilaassavara naatsunnguamik. Soorunami Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat tapiiffigineqartartut ingerlatsinermut tunngatillugu paasilluarsinnaavara, kisianni ersarissoq aajuna taakkua namminersortunut unammillerneqarnerat

annertooq Landskarsimiit taamaalilluni aamma illersorneqartarmat. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Qujnaq. Allanik oqaasissaaqartuerummat taamaalilluta ullumikkut oqalusuerisassat kingullersaat nr. 48 Nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuinikkut tapersiineq pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, taamaalilluni oqallisiginera inerpoq, taamaalilluni aamma ullumik­kut ataatsimiinnerput tamaannga killeqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.