Oqaluuserisassani immikkoortoq 36-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 25. oktober 1999 nal. 15.25
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen.
Hans Enoksen, Siumut, Suliffeqarnermut Ataatsimiititaliaq, isumaliutissiissummik saqqummiussisoq:
Suliffissarsiuussisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik peqqussutissamut siunnersuut Ataatsimiititaliaq siunnerlugu matumuuna saqqummiutissavara:
Ataatsimiititaliarmi ilaasortaapput: Hans Enoksen. Tommy Marų, Siumut. Ole
Lynge, Inuit Ataqatigiit. Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit. Taavalu Jakob Siverthsenimut sinniisutut Finn
Karlsen, Atassut.
Inatsisartut suliffeqarnermut
ataatsimiititaliaata inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni
siuller-meerneqareermat, nassuiaatitai ilanngullugit misissuataarpaa.
Suliffeqarnermut
ataatsimiititaliap maluginiarsimavaa, peqqussutissamut siunnersuumut
naliginnaasumik nassuiaatini ilisimatitsissutigineqanngitsoq oqartussaaffiit,
kattuffiillu kikkut peqqussutissatut siunnersuutip saqqummiunnissaa sioqqullugu
Naalakkersuisunik tusarniaaffigineqarsi-manersut, tamanna amigaataavoq
ajuusaarnartoq.
Taamaammat suliffeqarnermut
ataatsimiititaliaq sulinerminut atatillugu, tusarniaanermi
akissutisiaasimasunik piniarsimavoq. Ataatsimiititaliap peqatigitillugu
allakkiaq Naalakkersuisut tusarniaanerminni akissutisiaasa imaanut naatsumik
nassuiaataasoq, Naalakkersuisunit pissarsiarisimavaa. Aammattaaq allakkiami ilaavoq,
oqartussaaffinnut kattuffinnullu Naalakkersuisut oqaaseqaateqaqqusimasaannut
nalunaarsuut.
Allakkiaq ataatsimiititaliap
isumaliutissiissutaanut ilanngussatut ilanngunneqarpoq.
Suliffeqarnermut
ataatsimiititaliap Isumaginninnermut suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq
qinnuigisimavaa, misileraanerit peqqussutissatut siunnersuut aallavigalugu
ingertilersaarneqartut pillugit erseqqinnerusumik nassuiaateqaqqullugu.
Naalakkersuisuni ilaasortap
akissutaa, ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut ilanngullugu
ilanngunneqarpoq. Suliffeqarnermut ataatsimiititaliap isumaqatigiittup
misileraanerit pilersaarutigineqartut pilersinneqarnissaanut inatsisitigut
tunngavissaqalernissaa isumaqataaffigaa. Suliffissaaleqineq taama
annertutigisoq inuiaqatigiinnik piinnarani aammali inunnik ataasiakkaanik
annertuutigut artukkiisarpoq.
Taamaammat
suliffissarsiuuseriaatsimik eqqaatsumik nunatsinni sulisorineqarsinnaasut
suliffeqarnikkut pisariaqartitaanut naapertuuttunik
pisinnaasaqalersinniarlugit, qitiusumik siammisissumillu oqartussaasut
suleqatigineranni tunngavissamik pilersitsinissaq pingaaruteqarluinnarpoq.
Suliffeqarnermut
ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, aalajangersagaq suliffissarsiuussisarneq
pillugu peqqussummi atuuttumi ilanngunneqartussatut siunnersuutigineqartoq §
20-p kingorna, § 20-vi a-tut ilanngunneqassasoq. Ataatsimiititaliap
naatsorsuutigaa, Naalakkersuisut allanngutissatut siunnersuummik taamaattumik
imalimmik saqqummiussaqassasut.
Inatsisartut inatsisissaannik
nalilersuisarfiata suliffeqarnermut ataatsimiititaliamut maluginiaqqusimavaa,
misileraanernik ingerlatsinermut atatillugu, piginnaatitsissut.
Peqqussummi aalajangersakkat
avaqqussinnaavaat, assut ersarluttoq. Taamaammat Inatsisartut inatsisissaannik
nalilersuisarfiata inassutigaa, ataatsimiititaliap aalajangersakkap
oqaasertalerneqarnerata allanngortinneqarnissaa isumaliutigissagaa.
Taamaaliornikkut peqqussummi
aalajangersakkat sorliit suliffissarsiuussisarnermut tunngasunik
misileraanernik ingerlatsinermi, Naalakkersuisuni avaqqunneqarsinnaanersut
erseqqissarneqarsinnnaaqqullugu.
Suliffeqarnermut
ataatsimiititaliap Isumaginninnermut suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq
qinnuigisimavaa. Peqqussummi atuuttumi aalajangersakkat sorliit misileraanernik
ingerlatsinermi avaqqunneqartarnissaat eqqarsaatiginerlugu
nassuiaateqaqqullugu.
Naalakkersuisunut ilaasortaq
ataatsimiititaliamut akissuteqarluni imaattumik allappoq: "Peqqussummi
aalajangersakkat sanioqqunneqarsinnaanerannut tunngatillugu
ilisimatitsissutigineqassaaq, aalajangersagaq ivertinneqarmat periarfissatut
misileraanerit eqaatsumik ingerlanneqarsinnaanerannut sillimmataasutut.
Taamaattumik pisortaqarfiup aalajangersagaq saneqqunneqartariaqassanersoq
pilersaarusiorneq naammassippat, aatsaat oqaaseqarfigisinnaavaa".
Suliffeqarnermut ataatsimiititaliap
peqqussutissatut siunnersuumi, siunnersuutigineqartutut annertutigisumik
ersarlutsigisumillu piginnaatitsisoqarnissaa nangaanartoqartippaa.
Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigineqartut naapertorlugit,
Naalakkersuisut misileraanissamut pilersaarutit, pilersaarusiorneri imak
ingerlatsigereerpaat, inaarutaasumik pilersaarusiat, suliniutissallu
allaserinerisa decemberip aallartissimalernerani naammassereersimanissaat
naatsorsuutigalugu.
Taamaalillutik misileraanissamut pilersaarusit
imak ersaritsigilereersimasussaassapput, allaat sanioqqutsinissamik
piginnaatsitsissut pilersaarusiat eqaatsumik ingerlanissaanut
akornutaanngitsumik killiliiffigineqarsinnaasariaqarluni.
Taamaammat suliffeqarnermut
ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa, allannguutissatut
siunnersuusiornermigut erseqqissaqqullugu Inatsisartut peqqussutaanni,
misileraanernut atatillugu aalajangersakkat sorliit Naalakkersuisut
piginnaartinneqarneratigut, sanioqqunneqarsinnaasunngortinniarneqarnersut.
Ataatsimiititaliami ilaasortat
aqqi taagoreerakkit tamaanga killippunga. Qujanaq.
Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu
Naalakkersuisoq, akissuteqartoq:
Qujanaq.
Nuannaarutigaara Suliffeqarnermut
Ataatsimiititaliap suliffeqarnermi iluarsaaqqinnermut atasumik misileraanerit
peqqussutitigut tunngavissinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuutaat
isumaqataaffigimmassuk.
Naalakkersuisut
siullermeerinninnermi oqaatigeriikkattut pingaartippaat, misiliaraanerit
KANUKOKA, kommunet ataatsiakkaat, Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, aamma
kattuffiit qanimut suleqatigalugit ingerlanneqarnissaat. Taamaammat
Naalakkersuisuni nuannaarutigaarput, siunnersuut una qanimut
suleqatigisassatsinnit tapersersorneqarmat.
Suliffissarsiuussisarfiit suliffeqarfinnit
atorluarneqarnerulernissaat, suliffeqareersut suliffeqarfinni piginnaasatigut
pisariaqartitsinermut pikkorissartuarnissaat, suliffissaaleqisullu
suliffeqarnermut uteqqinnissaminnut pitsaasumik periarfissinneqartarnissaat
aqqutissiuutissavaat.
Suliffissarsiuusisarfiit
inuiaqatigiinnik sullissilluartut nunatsinni tikisitanik
atorfissaqartitsinerput pitsaasumik killilersimaartissinnaassavaat,
najugaqavissullu piukkunnarsartuarnissamikkut salliutinneqarnissaat
aqqutissiuutissallugu.
Taamaammat Naalakkersuisuni
akornutissaqartinngilarput, siunnersuutip immikkoortuata aappaata
peerneqarnissaa, tamanna misileraanerit naammaginartumik
ingerlanneqarnissaannut akornutaanavianngimmat.
Tamanna tunngavigalugu maani
aappassaanerinninnermut atasumik, §-inut iluarsiissutissaq aamma siunnersuutip
immikkoortuata 2-p peerneqarnissaanik imaqartoq, matumuuna allannguutissatut
siunnersuutitut saqqummiuppara.
Inassutigissavara Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuutaat akuersissutigineqassasoq. Taamalu allannguutai
ilanngullugit pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqassasoq.
Paaviaaraq Heilmann, Siumup oqaaseqartua:
Sinnersuutip
siullermeerneqarnerani Siumumiit oqaaseqaatigut innersuussutigalugit aammalu
Inatsisartut Suliffeqarnermut ataatsimiititaliaata aappassaannerneqannginnerani
isumaliutissiissummini taakkartugaat Naalakkersuisunit
aaqqiiffiginiarneqarmata, taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut
ingerlaqqinnissaa isumaqataaffigaarput.
Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:
Peqqussutip
allanngortinneqarrnissaanik siunnersuummut aappassaanerinninnermut
tunngatillugu Atassumiit imaattumik oqaaseqassaagut:
Siullermik
siullermeerinninnitsinni oqaatsigut innersuussutigissavagut.
Peqqussutissap
aappassaaneerneqannginnermi Inatsisartut suliffeqarnermut ataatsimiititaliaata
Suliffeqarnermut Naalakkersuisumut isumasiuisimanerminut tunngatillugu oqaasii
tamakkiisumik taperserpavut. Tamatumani ataatsimiititaliap uparuarsimasai
Naalakkersuisup tusaalluarsimagai maluginiarparput, allannguutaalaartussatullu
siunnersuutaat malinniarsimallugit.
Aammattaaq maluginiarparput
Naalakkersuisup akissuteqaammini ersarissumik oqaatigigaa,
suliffissarsiuusisarfiit suliffeqarfinnit atorluarneqarnerulernissaat
pingaartillugu, aammalu suliffeqareersut suliffeqarfinni piginnaasatigut
pikkorissartuarnissaat pingaartillugit.
Aammalu pingaarluinnartutut
oqaatigisariaqarpoq suliffissaaleqisut suliffeqarfinnut uteqqinnissaannut
pitsaasumik periarfissinneqartarnissaat aqqutissiuunneqarmata, tamanna
Atassummiit pisariaqarluinnartutut oqaatigerusupparput. Tassami
suliffissaaleqisut sivisuallaamik sulinngikkaangamik suliffeqarnermut
uteqqinniartarnertik assorsuaq artorsaatigisaraat nalunnginnatsigu,
taamaattumik pisariaqarluinnarpoq sulilivitsinnatik sulileqqinnissamut
piareersaqqaartarnissaat.
Taamatut oqaaseqarluta
peqqussutissatut allanngortinneqarnissaat taamatut isikkoqarluni
pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa taaseqataaffigissavarput.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Matuma siullermeerneqarneranut
atatillugu Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqaatigut tammakkiisut aamma
innersuussutigaagut.
Siuliap siullermeerneqarnerata
kingorna paasinarsisimavoq annikittutigut inatsisissap ilusaa
iluarsineqartariaqartoq, tamannnalumi matumuuna iluarsineqarsimammat Inuit
Ataqatigiinniit akuerseqataaffigissavarput.
Naalakkersuisunut
kaammattuutigissavarput sinerissami suliffissarsiuussisarfiit kommunekkaartumik
aaqqissuusseqqinnertut ilusilimmik ingerlataqareersut, misilittaanermut qanimut
suleqatigilluinnarneqassasut. Taamaalilluni misilittaanerit sapinngisamik
iluatsillusinnaanissaat qulak-keerniarneqassappat, suliffissarsiuussisarfinni
sulisoqarnikkut naammattumik inuttassaqartitsinerat aamma
oqimaalutarneqartariaqarmata. Inuit Ataqatigiinniit naleqquttutut
isigissavarput nunap immikkoortuini misiliinerit aallarnisarneqassappata.
Taamatut oqaaseqarluta
suliffissarsiuussisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarnissaanik siunnersuut taamatut iluseqarluni
pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaaq Inuit Ataqatigiit
akuersaarpaat.
Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Suliffissarsiuussisarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik Inatsisartut peqqussutaannik siunnersuut. Kattusseqatigiinniit nuannaarutigaarput nassuiaatit ersarissut nassuiaanneqarsimagatta, tamannalu iluarisimaarlugu.
Qularutiginngilarpummi siunissami innuttaasunut kikkunnulluunniit sunniuteqarluartussaasoq. Suliffissaaleqisunik, aammalu sulerusuttunullu siunissaq qaamanerulersutut isikkoqalersimammat.
Kiisalu §-mi iluarsiissut aammalu siunnersuutip immikkoortoq 2-p peerneqarnissaanik siunnersuut akueraarput. Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit siullermik oqaaseqaatigut innersuussutigissavagut, aappaassaaneerneralu akuersissutigalugu, pingajussaaneernissaalu taaseqataaffigissallugu.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Ja, takusinnaasakka malillugit, tassa oqaaseqaqqittoqassanngilaq, taamaalillutalu maannakkut tassa taasiinnartussaassaagut.
Tassa maannakkut siunnersuutip taamatut aappassaaneerneqarnerani, taamatut iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.
20.
Ja 20, tassa maani najuuttut tamarmik.
Oqaluuserisaq naammassivoq.