Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 11. maj 1998 nal. 13.24

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12

 

Suuluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia nunallu immikkoortuini timmisartuussi-sarnermi siunissami periarfissat pillugit nassuiaat.

(Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Fin Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaati­nullu Naalakkersuisoq:

Angallannikut ingerlatsinermi pissutsit inimi maani, kommunini kiisalu kingullermik Kangerlus­suarmi Angallannikkut Ingerlatsineq pillugu Isumasioqatigiinnermut atatillugu annertuumik oqallisigineqartarput.

 

Tamatumani qinikkat, atuisut, angallassisartut taamatullu pilersaarusiortartut peqataatitaqarput massakkut angallannerup aaqqissuussaanerani tamarmiusumi pissutsit aammalu tamakkua siunissami ineriartortinneqarnissaani pissutsit pingaaruteqalerumaartut pillugit isummaminnik saqqummiussisarlutik.

 

Suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia nunallu immikkoortuini timmisartuussisarnermi siunissami pieriarfissat pillugit nassuiaat manna Angallanneq pillugit Isumasioqatigiinnermi inassutigineqartut ilaannik malitseqartitsineruvoq siulleq kiisalu katersuunneq manna aqqutigalu­gu periusissaritinneqartoq malinngikkaluarlugu suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffianit­taaq nassuiaammik saqqummiussineruvoq.

 

Killiffimmik nassuiaat Aningaasanut Inatsimmi oqaasertaliussat naapertorlugit Inatsisartut Angallannermut aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut ingerlaavartumik tunniunne­qartaraluarpoq.

 

Allatut periaaseqarneq matumani atorumaneqarpoq, Naalakkersuisut isumaqarmata Inatsisartunut tamarmiusunut sulianik ingerlasunik soorluttaaq angallassinermi periaatsitsinnik misissuinerit pillugit siunissamilu pilersuinermi assartuinermilu suliassanut tunngatillugu aningaasatigut sapinngisamik pisariinnerpaamik ingerlatsinissaq pisariaqartinneqartoq pillugu tamakkiisumik saqqummiussisoqarnissaa siunertaqarluarlunilu pissusissamisoortoq.

 

Angallasseriaatsini timmisartutigut angallassinermut atortulersuutit taamaallaat qitiutillugit nassuiaammi sammineqarput, taakkununnga tunngatillugu siunissamut sammititanik aalajanger­saasoqarnissaa pisariaqarnerpaammat, ilaatigut taakkununnga tunngassutilinni pissutsit periarfis­sallu nutaat pingaaruteqartut tunngavigineqartussaammata aamma aalajangersarneqartarumaar­tussat piviusunngortinneqartarnissaat pillugit sulissutiginninnerit piffissami sivisuumi ingerla­sariaqartassammata. Tamakku saniatigut aamma isiginiarneqassaaq angallasseriaatsinik toqqaa­sarnivut sullissinerillu pitsaassusissaannik kissaatitta oqimaaqatigiittussaanerat angallassinermut tamatigoortunut akuttussutsimikkullu naammaginartunut pingaarnersiorlugit tulleriaakkatsinnut aamma inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut, angallassissutinik ingerlatsinermut tapiissutaasartut siunissami kissaatigisatsitut annikilliartortinneqarfigisariaqarnerat mianeralugu.

 

Taamaammat pingaarnersiuilluni tulleriaarinissaq pisariaqarpoq, tassa ilaasut amerlassusaatigut tunngavigisat killeqartut aamma angallassissutit pisortanit tapiiffigineqarnissamik pinngitsoor­sinnaangitsut kiisalu isorartoqisuni angllassinissamut sumiissusersiuilluni pisariaqartitsineq massakkut piviusuummata Inatsisartut pilersaarusiornermi isummerfigisaqariaqagaat.

 

Immikkoortut pingaarnerit sisamat Naalakkersuisut siunissami attaveqaatitigut atortulersuinissa­mut pilersaarusiorneranni tunngavissat pillugit erseqqissumik isummerfigineqartussatut pisaria­qartitaat tassaapput:

 

1.           Kalaallit Nunatta avataanut tunngatillugu timmisartuussinermut isaaviusussanik aala­jangersaaneq.

 

2.           Timmisartunut allaasunut nutaanut nunami attaveqaatitigut atortulersuutit siunissami qularnaarneqarnerat.

 

3.           Attaveqaatitigut atortulersuutinik inerisaaneq/annertusaaneq, taamaalilluni mittarfiit tikiffiusinnaasut sapinngisamik amerlanerpaat aningaasatigut atugassarititaasut naaper­torlugit inuit tamarmik ilaaffigisinnaasaanik aalajangersimasumik ingerlaarfeqarluni timmisartuussisarnernut ilaatinneqarsinnaaqqullugit.

 

4.           Inerisaajuarnissamut/annertusaajuarnissamut piffissalersuinermik aningaasaliissutillu annertussusissaannik aalajangersaaneq.

 

Taamaammat Inatsisartunut inassutigineqarpoq:

Atlantikoq qulaallugu nunanut allanut timmisartuussisarneq pillugu aalajangiunneqassasoq nunatsinnut isaaviit pingaarnerit marluk tassaassasut Kangerlussuaq aamma Narsarsuaq. Tamatu­ma nassatarissavaa mittarfiit taakku marluk angallannermi pisariaqartitatigut naammassisinnaa­sassaannut naapertuuttumik aserfallatsaalineqarneri ineriartortinneqarnerilu aamma pingaarner­siuilluni tulleriaarinerit taakku pisariaqartitsineq naapertorlugu aningaasanut inatsisissani ilanngunneqartalernissaat.

 

Nuup Ilulissallu mittarfiisa 1199 meterinut tallinerisigut isaaviit allat marluk pilersi neqarsinnaa­sut. Mittarfiit pineqartut ilaasutigut tunngavissaqarput Camadamiit Islandimiillu timmisartuussi­vigineqarnissaannut pileriginnilersitsisinnaasunik. Tamatuma saniatigut mittarfiit pineqartut marluk nunatsinni timmisartuussisarnerni ilaasoqarnerpaaffiusarput taamaammallu allaanerusu­nik timmisartoqalernissamik pisariaqartitsineq taakkunani malunniuteqqaartussaalluni. Sanaar­tornissamik pilersaarut sanaartornissamilu aningaasatigut missingersuutit C suliarineqassapput mittarfiup ataatsip marlulluunniit tallineqarnissaat siunissami Aningaasanut Inatsimmi sanaartu­gassanut pilersaarutini ilaatinneqalernissaasa isummerfigineqarnissaat siunertaralugu.

 

Qaqortumut tunngatillugu nunap immikkoortortaani timmisartunut suluusalinnut mittarfiliorto­qarnissaanik periarfissat aamma Kalaallit Nunaata Kujataani nalinginnaasumik angallannerup ineriartornera nalilersoqqinneqarnera ingerlaqqissasoq, aaqqiissutissanik periarfissanik allanik pilersitsinissaq siunertaralugu, maannamut aaqqiissutissanik ilusiliissutaasussaniit aningaasaqar­nikkut pitsaanerusumik tunngaveqartumik.

 

Mittarfiit allat 1199 mererinut tallineqarnissaannut pisariaqartitsinermik naliliinissaq nunatta iluani timmisartuussinerup sukumiisumik misissuiffigineqarnerata naammassineqarnissaata tungaanut utaqqissunneqassaaq, timmisartuusisarnikkut aaqqissuussineq nunap immikkoortuini mittarfiit atulerpata allannguuteqartinneqassanersoq paaseqqaarneqarnissaata tungaanut.

 

Qulimiguulliit mitsiartarfiisa helistop-it qulimiguullit mittarfiinut heliport-inut allilerinerit ingerlaqqissapput qulimiguullillu mittarfiinik heliport-inik pilersitsiortorluni nutaaliornermi Kujataa qitiutillugu salliutinneqarallassasoq, tassami massakkutut qulimiguulinnik angallassissu­teqarnermi taqqavani angallassisinnaassutsip annerusumik atorluarneqarnerusinnaanera periarfis­saginnerummat.

 

Nutaanik allanik timmisartoqalernikkut iluaqutaasinnaasut ajoqutaasinnaasullu naliliivigineqar­nerat kiisalu taakku aningaasalersorneqarsinnaanerat sukumiisumik timmisartuussinermik ingerlataqartut suleqatigalugit qulaajarneqassasut.

 

sanaartukkanut aammalu ingerlatsinermut tunngatillugu angallannikkut ineriartortitsineq ingerlaavartumik Inatsisartunut nassuiaatitigut ataqatigiissinniarneqartassapput, silaannakkut imaatigullu angallassineq pillugit inatsiseqarnermut tunngatillugit nalunaarusiassat siusinneru­sukkut neriorsuutigineqartut naapertorlugit.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia nunallu immikkoortuini timmisartuussisarnermi siunissami periarfissat pillugit nassuiaat Inatsisartunut suliassanngortip­para.

 

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

 Suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia kiisalu nunap immikkoortuini siunissami angallan­nerup periarfissai pillugit nassuiaat Siumumiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Angallannermi pissutsit ukiut makku allanngoriartulerfiini minnrunngitsumillu mittarfiliortiter­nerup ineriartortinneqarnerani ilusilersuinissaq pillugu Naalakkersuisut matumuuna nalunaarusi­akkut saqqummiussaat Siumumiit pissanganartutut isigaarput angallannerullu naleqqissaarneqar­nissaanut suleqataanissaq qilanaaralugu imatut Siumumiit oqaaseqarfigissavarput.

 

Suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia pillugu nassuiaat angallanneq pillugu isumasioqati­giinnerup kingorna piumasarineqartunik malitseqartitsisoq tunngavinnillu takutitsisoq tamatu­muuna Inatsisartunut saqqummiunneqartoq tunngaviatigut iluarisimaarparput, taamatullu ersarissunik takussutissiineq Siumumiit iluarisimaarlugu tapersersornartipparput.

 

Taamatut periuseqarluni saqqummiussineq siunissami annerusumik atorneqalernissaa tunngavia­tigut isumaqatigaarput, tassami pitsaanerpaajummat suliassat pingaaruteqartut nunatta ingerlati­taaneranut tunngasut sukumiisumik siumut ilisimatitsissutigineqartarnissaat pisariaqanngitsumik ilaatigut pakasarneqartarnerit pinngitsoorniarlugit.

 

Angallasseriaatsit silaannakkut ingerlasussat siunissami nunami maani isorartuumi pinngitsoor­neqarsinnaajunnaarlutik inissisimalersimapput, tamatumalu kinguneraa pitsaasumik akikinner­paamillu angallasseriaatsip pilersaarusiorneqarnissaa, minnerunngitsumillu isumannaatsumik aaqqiisoqarnissaa, tamannalu tunngaviatigut Siumumiit isumaqatigilluinnarparput.

 

Naluneqanngitsutuut nunatsinni aningaasarsiornikkut inissisimanerput ilaatigut ilungersunartu­mik inissisimalertarpoq tamatumalu kinguneranik pitsaasumik torersumillu pilersaarusiornissaq atorluaanissarlu anguneqartariaqarluni, taamatullu piumasaqarneq tupinnartoqanngilaq aningaa­sarsiornikkut killifiiput eqqarsaatigalugu.

Imarpik qulaallugu timmisartuussinerup isumannaatsumik aaqqinneqarnissaa inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpoq, taakkulu aaqqinneqarnissaat ikioqatigiilluarnikkut anguneqartariaqar­poq sumiiffimmi pissutsit pivallaarnagit kisiannili inuiaqatigiinnut akikinnerpaaq iluaqutissarlu annerpaaq anguniarlugit, Naalakkersuisut saqqummiussaat tassalu nunatsinnut isaaviit pingaar­nerit marluussasut tunngaviatigut Siumumiit isumaqatigilluinnarpagut, tassalu Kangerlussuaq Narsarsuarlu pingaarnertut isaaviussasut Nunatsinnut angallannermi.

 

Taassumallu saniatigut periarfissat allat pitsaasutut imminullu nammassinnaasut avataaniit isaavissatut saqqummissagaluarpata nalilersuilluarnikkut aaqqinneqarnissaat isumaqatigalugu oqaatiginiarparput, soorlu tassani pineqarput Nuup Ilulissallu mittarfii tallineqassagaluarpata, kisiannili qulaarnaarneqartariaqarpoq aningaasatigut imminut nammassinnaanissaat misissussal­lugu, tamatsinnummi pingaaruteqarluinnarmat qularnaassallugu nunami maani pisariaqanngitsu­mik aningaasartuutissat amerlisarneqarnissaat pinngitsoorniartariaqarluinnarmat.

 

Uagutsinnut soqutiginarluinnarpoq nuna manna avataaniit annertuumik soqutiginartunngortissal­lugu pingaartumik angallannikkut periarfissat pitsanngorsarnerisigut, tassami taamaliornikkut nunat sanilerisagut ullumikkornit pitsaanerusumik attaveqarfigisinnaanngussavagut tunisassior­nikkut takornariartitsinikullu iluaqutigilluarsinnaasatsinnik, tamatumalu kingunerissavaa annertuumik suliffissatigut aningaasarsiornikkullu siuarsarneqarnissarput taamaammat tunngavi­atigut illoqarfiit Nuuk Ilulissallu ilaasunik orninneqarnerpaasartut salliullugit misissuiffigineqar­nissaat tunngaviatigut tapersersornartipparput illersorlugulu.

 

Matumuunalu sukumiisumik pilersaarusiornerup ingerlanissaa kaammattuutigaarput, aningaasat pisariaqartinneqartussat tamakkiisumik inatsisartunut saqqummiunneqarnissaat pingaarluinnartu­tut isigigatsigut, ataatsimoortumik aaqqiinissaq tamatsinnut inuianullu pingaarluinnartutut isigigatsigu.

 

Ilanngullugu Qaqortumut tunngatillugu suluusalinnut mittarfiliortoqarnissaanik misissuinissaq Siumumiit tunngaviatigut tapersersorparput, tassungalu ilanngullugu kissaatigaarput Kujataani angallanneq eqqarsaatigalugu Qaqortoq suluusalinnut mittarfittaassagaluarpat illoqarfiit eqqaa­niittut ilanngullugit sukumiisumik misissuiffigineqarnissaat kissaatigaarput ataqatigiissaarinissaq pingaaruteqarluinnartutut isigigatsigu.

 

Taassumalu saniatigut Kujataani angallasseriaatsip heleportit eqqarsaatigalugit nutaaliorluni ingerlatsiniarneq Siumumiit tunngaviatigut tapersersoratsigu, isumaqarpugummi nutaamut ikaarsaariarnissamut tunngavissat pigineqareersut atorluarneqartariaqartut pilersaarusiornissat tunngavimmikkut atorneqarluarsinnaasut anguneqassappata, qilanaarlutalu misiliinissaq utaqqis­savarput Nunatta sinnerani ajornartorsiutaasartut qaangerneqarsinnaanissaat tamatta atorfissaqar­tikkatsigu ilaasunik kiffartuussineq tamatsinnut naammaginartumik anguneqarnissaa pisariaqar­mat.

 

Kiisalu ilanngullugu eqqarsaatigeqquarput silaannakkut angallanneq mittarfiliarineqartut atulerpata qanoq aaqqiisoqarniarnersoq, tassami illoqarfiit ilaat ullumikkut angallavigineqarnerat ilaatigut assigiinngilluinnartumik ingerlavoq, ilaat sapaatip akunneranut arlaleriarlutik tikinne­qartarput, ilaallu aamma killeqartumik orninneqartarlutik.

 

Angallassineq nutaamik aaqqissuunneqalerpat takorloorsinnaavarput ullumikkut timmisartut atorneqartut atorneqartut atorneqaannassappata immaqa ilaat sapaatip akunneranut ataasiaannar­lutik tikinneqartalissapput ilaasussat amerlassusiat eqqarsaatigalugu, taamaattoqassappallu allaanerusumik timmisartut atorneqartut nalilersorneqarnissaat kissaatigaarput, tassami mittarfiit pilersinneqarpata tamatta isumaqarfigigunarpagut ilaasunik angallassineq annertuumik pitsann­gortinneqassasoq immaq sapaatip akunneranut ullut tamakkiallugit allaat angalasoqarsinnaalissa­soq, tamakkulu pitsaasumik aaqqinneqarnissaat Naalakkersuisunut eqqumaffigeqquarput, kisiannili aamma aningaasarsiornikkut kingunerisinnaasaasa nalilersoqqissaarneqarnissaat kissaatigalugu.

 

Mittarfiit tallineqarnissaanik kommunit sanaartorfigineqartut saaffiginnissuteqarsimanerannut tunngasut Naalakkersuisut isummiussaat tunngaviatigut Siumumiit taperserparput, tassalu suleqatigiissitat pilersinneqarsimasut isummersornissaat utaqqeqqaarneqartariaqartoq.

 

Maannakkut mittarfiit mittarfissallu pillugit qanoq ililluni atortorissaarutit taakkua atorluarneqar­nissaat suli nalilersorneqarmata utaqqimaarallarpavut.

 

Nutaanik allanik timmisartoqalernikkut angallassinerup pitsaaqutissai ajoqutaasinnaasullu nalinersoqqissaarneqarnissaat Naalakkersuisunut Siumut-miit kissaatigaarput, tamakkulu qilanaarluta utaqqissavagut, aaqqiisoqarniarnissaanullu suleqataanissarput neriorsuutigalugu, ilanngullugu piumasarinearparput mittarfiit atulerpata ilaasut akiliutaasa qanoq appartigisinnaa­nersut misissoqqullugit, tamattami naatsorsuutigilluinnarunaratsigu mittarfiit atulerpata akit annertuumik appariartinneqarsinnaanissaat tamakkulu qilanaarluta utaqqissavagut neriuutigalu­gulu malunnarluartumik ilaasut akiliutaasa appartinneqarnissaat anguneqassasoq.

 

Kiisalu ilanngullugu piffinni angallaneq nalinersorluarneqarnissaa kissaatigaarput, tassami nunaqarfiit suli arlallit ukiuunerani angallanneq eqqarsaatigalugu unittuuittarmata tamannalu illersoruminaalluinnartutut isigaarput ilaasunik angallassineq eqqarsaatigalugu, naalakkersuisu­nullu kaammatuutiginiarparput nunaqarfiit helistopeqanngitsut siunissami pilersaarusiornissami eqqarsaatigeqqullugit ajornartorsiutaasartut qangerneqarnissaat anguniarlugu.

 

Ilanngullugu maluginiarparput mittarfiit sanaartorneqartut naalakkersuinikkut siuniunneqartut malillugit ingerlasut ataasiakkaannguit eqqaassanngikkaanni, nalunaarusiarlu sanaartornerup sumut killinnerinik takussutissatut saqqummersinneqartoq paasissutissatut pitsaasutut isigalugu Siumut-miit tusaatissatut tiguarput.

 

Suliassatullu siunniussat nalilersorluarnissaat eqqarsaatigalugu Siumut-miit kaammattutigissa­varput Inatsisartut angallannermut ataatsimiititaliaat qanimut suleqatigalugu pilersaarusiorneq ingerlanneqassasoq.

 

Anders Nilsson, Atassut-ip oqaaseqartua:

Naammattunik aningaasaateqartuugutta suut tamarmik killeqarnavianngikkaluarput - taamatut­taaq angallannermi. Taamanngilarli.

 

Suliassat angisuut pisariaqariartuinnavipput. Nutarterinermi suliassat atuarfinnut, inissianut, napparsimavinnut, innaallagissiorfinnut umiarsualivinnullu tunngasut - tassaapput ataatsikkoor­tut taasinnaasatta ilaannaralanngui.

 

Taamaattumik siunissami takorluukkat piviusorsiunngitsut piareersarnissaannut piffissaq naleqqutinngilaq.

 

Nassuiaammik Kalaallit Nunaannut isaaviit pingaarnerit marluk siunnersuutigineqarput. Tassalu Kangerlussuaq Narsarsuarlu.

 

Mittarfinni taakkunani marlunni assigiissut tassaavoq - arlaannaannulluunniit ingerlasoqarneq ajornera - akunniffiuinnartaramimmi. Mittarfimmi sulisut takornariamininnguillu matumani eqqaanngikkallassavakka.

 

Narsarsuaq eqqarsaatigalugu kujataamiunut erseqqissumik allamik periarfissaqanngilaq. Kujataa­ni angallanneq ingasanngilaq kujataanilu illoqarfiit imminnut qanitsiterlutik.

 

Kangerlussuarli alaavoq. Kalaallit Nunaata silarsuullu sinnerata akornanni angallannerup annersaa Kangerlussaq aqqusaarlugu pisarpoq. Malugiuk oqarama aqqusaarlugu - oqarnanga Kangerlussuarmut, Kangerlussuarmillu.

 

Siusinnerusukkut oqaluttarfimmit maanngaannit Kangerlussuup illoqarfivinngorlugu piorsarnis­saanut aserfallatsaalineqarnissaanullu naatsorsuutigineqarsinnaasutut aningaasartuutinut nalu­naarsuutit Atassut-mit ujartorpavut. Taakkuummatami Kangerlussuup Kalaallit Nunaanni inulinnit silarsuullu sinneranut angalanermi akitsorsaataasumik aqqusaaqqaagassatut piuinnartin­nissaa aalajangiutissagutsigu pisussaaffigiligassavut.

 

Kalaallit Nunaannut isaaviit suli marluk Nuummi Ilulissanilu 1199 meter-mut allilerinikkut pisussatut siunnersuutigineqarput. Taakku marluk ilaasut eqqarsaatigalugit inissisimalluarneri pissutigalugit aammalu nunatsinni immini angallannermi mittarfinni anginersaammata.

 

Nuuk eqqarsaatigalugu akerlileriarfissanngilaq. Ilaasut usillu Kangerlussuakkoortartut affaat tikillugit Nuummukartarput Nuummeersuusarlutilluunniit.

 

Ilulissat eqqarsaatigalugit Diskobugt-mit avannamut mittarfiit suli inerneqarnatillu ingerlalinn­gillat. Kangerlussuarmit avannamut ingerlasunut suli allani timmisartunut suluusalinnut mittarfe­qanngilaq. Ukiulli marluk imaluunniit aappagu pissutsit qanoq ikkumaarnerpat? Aasiannukartut Uummanniartullu qanoq atsigisumik Ilulissiartartunut sunniuteqassappat?

 

Ilulissanilu mittarfiup 1199 meter-mut allilernissaa qanoq akeqassava? Aammalu mittarfik suli allilerneqarnerusinnaanerpa?

 

Nassuiaammi tamanna eqqaaneqanngilaq.

 

1199 meter-mut allilerinissami 50 mill. koruunit sinnerlugit akeqarsinnaanera taaneqarpoq. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Ilulissaniinnerani taavani mittarfiup imarpik qulaallugu timmisartuussinermut allilerfissaqannginnera oqaatigineqarpoq. Ilulissani imarpik qulaallugu timmisartuussinermut mittarfiliortoqassappat allami inissittariaqartussaavoq, massakkut mittar­fiup inissisimanera napillugu sananeqarnissaalu 600-700 mill. koruuneqassalluni.

 

Aasiaat soqutiginarput.

 

Tassani kommunip Island-mut suliffiutaat suleqatigalugu missingersuusiorsimapput mittarfissaq maanna suliarineqalereersoq ingerlaannartumik 1199 meter-nut allilerneqarsinnaasoq 30-35 mill. koruuninik akisunerussuteqartumik. Allaat aningaasaliinissamut Island-miut taarsigassarsisitsi­nissamik neqeroorsimallutik.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq Aasianni mittarfissap aallartinneqareersup missingersuusiornera­nut naleqqiullugu 17 mill. koruuninik akikinnerussasoq. Tassalu Aasianni mittarfissap 1199 meter-nut massakkut allilerneqareersinnaanerani aningaasartuutit amerlissutissaasa affaat. Aningaasartuuteqarnerussutissat Aasiaat kommuniata aningaasaleeqataaffigiumallugit neqero­oruteqarpoq.

 

Aammattaaq oqaatigineqarpoq Aasianni mittarfik imarpik qulaallugu timmisartuussinermut allilerneqarsinnaasoq Ilulissani aningaasartuutaasussanit akininneroqisumik.

 

Aasianni imarpik qulaallugu mittarfik Kangerlussuarmut allileriffigineqartussaanngitsumut taarsiunneqarsinnaalluarpoq. Aasianni imarpik qulaallugu mittarfik sananeqarsinnaassagunarpoq Kangerlussuarmi allilerinermit aserfallatsaaliuinermilu sipaarneqarsinnaasut atorlugit.

 

Aasianni imarpik qulaalugu timmiarsartunut mittarfiliornissamut aningaasaliissutaasinnaasut ilaat tassaapput ukiuni makkunani Greenland Tourism-mut milionilippassuarnik aningaasaliissu­taasartut pakatsinermik kinguneqartuartut.

 

Diskobugt-mi imarpik qulaallugu mittarfeqarlerneq takornariaqarnermut allanit tamanit annermik ineriartuutaassaaq.

 

Atassut-ip aningaasatigut misissueqqissaarnerit ujartorpai makkununnga tunngassuteqartut:

 

Kangerlussuup aserfallatsaalineqarneranut allilerneqarneranullu aningaasartuutit, Kangerlussuar­mi innuttaasunut tunngasaortaanni allilerinerit ilanngullugit.

 

Ilulissani 1199 meter-mik mittarfiliornermi aningaasartuutissat.

 

Ilulissani kingusinnerusukkut imarpik qulaallugu timmisartuussinermut mittarfiliornissami aningaasartuutissat.

 

Aasianni 1199 meter-mut allilerinermi aningaasartuutissat.

 

Aasianni mittarfiup imarpik qulaallugu mittarfimmut allilerneqarnissaani aningaasartuutit tassuunalu Kangerlussuarmi aserfallatsaaliinermut allilerinermullu aningaasartuutit sipaarneqar­lutik.

 

Taamaalilluni - massakkut tunngaviusut pissutigalugit - Ilulissani 1199 meter-mut allilerinissa­mik Naalakkersuisut inassutaat Atassut-ip akuerisinnaanngilaa.

Akerlianik Qaqortumi nunap immikkoortuani mittarfiliorsinnaanerup naliliiffigeqqinnissaanik inassut Atassut-ip tapersersorsinnaavaa.

 

Mittarfiit sinnerisa 1199 meter-nut allilerneqarnissaannik pisariaqartitsinerup naliliiffigeqqinne­qarnissaanik inassut Atassut-ip tapersersorpaa - uani Aasiaat kisiisa pinnagit, Atassut-ip paasin­ninnera malillugu siunissami angallannerup qanoq iluseqarnissaatta annertuumik ataatsimut nutaamik misissoqqissaarneqarnissaani ilaatinneqartariaqartutut isumaqarfigisariaqarmat.

 

Helistop-it heliport-nut allilerneqarnissaannik inassut Atassut-ip tapersersorpaa, taamaattoq kaammattuutigalugu Naalakkersuisut pilersaarusiornerminni helistop-nut heliport-nullu taarsiul­lugu mittarfinnik ujaraaqqersukkanik sanaartornermut tunngasumik aningaasat eqqaamaniaqqul­lugit.

 

Timmisartunik sannamikkut allaasunik nutaanik pissarsiniarnerup naliliiffigeqqinnissaanik inassut Atassut-ip tapersersorpaa.

 

Angallannerup ineriartortitaanerata Inatsisartunut nassuiaateqartarnermut atatitaanissaanik inassut Atassut-ip tapersersorpaa.

 

Mittarfiit allileriffigineqarnerinut atatillugu Atassut-mit piffissaq iluatsillugu suliat ingerlanne­qarsimanerinik iluarinninnini oqaatigiumavaa. Suliassat missingersuusianut naleqqiullutik akikinnerusimapput, aammalu sulisut maanimiut atorluarneqarsimallutik.

 

Taamatut oqaaseqarluta Atassut-mit kaammattuutigaarput nassuiaat Angallannermut Ataatsimii­titaliamut ingerlatinneqassasoq apeqqutit Kangerlussuarmut Ilulissanullu tunngasut Aasianni mittarfiup allilernissaanut tunngatillugit maani uparuakkavut qulaajarsinnaanissaat siunertaralu­gu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit aallaqqaatigalugu maluginiarpaat oqaluuserisassap uuma taaguutaa tassaasoq Anassuiaat@. Nassuiaateqarfigineqartut tassaallutik suluusalinnut mittarfiliortiternermi killiffik aammalu nunap immikkoortuini timmisartuussinermi siunissami periarfissat.

 

Mittarfiliassatut aalajangiunneqareersut, ilaatigullumi inaarsarneqarlereersut, eqqarsaatigigaanni taama oqaluuserisassamik qulequtsiineq isornartoqanngilaq.

 

Taamali oqareerluta Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaatitut saqqummiuttagaasa qanoq atorneqartariaqarnerinik sunillu imaqartariaqarnerinik Angallannermut Ataatsimiititaliamit isummiunneqarsimasoq eqqortuunerassavarput. Angallannermut Ataatsimiititaliaq eqqortumik isummeersuuteqarmat imaattumik:

 

ANassuiaatit taamaallaat imaqartariaqarput Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnerat pillugu killiffimmik. Taamami periuseqarnissamik Inatsisartut suleriaasianni aalajangersakkakkut Inatsisartut periarfissinneqartussaapput, Naalakkersuisut Inatsisartut aalangiuteriigaasa iluanni sulinerannik nakkutilliinissamut.

 

Naalakkersuisulli oqaluuserisassaq una nassuiaataannaasussaagami inatsisissatut peqqussutissa­tulluunniit ilusiligaanngitsoq atorlugu, Inatsisartut isummersoqquaat ilaatigut sanaassatut Naalakkersuisut pilersaarutaattut taaneqarsinnaasutigut. Isummerfigeqqusat, oqareernitsitut inatsisissatut ilusiligaanngitsut, ilaqarput sanaartornissamut inatsisissatut isumaqartinneqarsin­naasunik.

 

Tamakkulu ilaqarput mittarfioreersut ilaasa tallineqarnissaannik, uffaluunniit isummerfigitinni­akkap aningaasatigut nassatassaannik ilaqanngitsut. Inatsisartut sanaassanut tunngasunik isummissagunik, minnerpaamik aalajangiiffigisamik aningaasatigut nassatassaat aningaasalii­nerullu inuiaqatigiinnut qanoq sinniuteqarnissaa ilisimasariaqarpaat.

 

Isummerfigeqqusat ilaqarput Inatsisartut ataatsimiititaasa arlaqartut Naalakkersuisunut naam­masseqqullugit piumasaqaatigisimasaat qulaatiinnarlugit Naalakkersuisut iliuuseriniagaattut taaneqarsinnaasunik.

 

Aamma isummerfigeqqusat ilaqarput siunissami timmisartut qanoq ittut atorneqartiaqarnerannik Naalakkersuisut, angallassissutaatilinninngooq, timmissartortitseqatigiinnik, tusarniaareerlutik inassuteqatigerusutaannik.

 

Angallassissutaatillit kikkut tusarniaavigineqarsimanersut taakkulu suut tunngavigalugit sooq taama isummersimasinnaanersut takussutissartaqartinneqanngillat. Inatsisartummi Angallanner­mut Ataatsimiititaliaannulluunniit tamakku saqqummiunneqarsimanngisaannarput.

 

Apeqqummi matumani timmisartuutileqatigiit sorliit qanoq isumaqarnersut paasiniassallugu Inatsisartut, Angallannermut Ataatsimiititaliamikkut, paasiniaaqqaarnissamut periarfissaqartaria­qarput.

 

Piffissarli manna iluatsillugu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisunut eqqaasitsissutigerusuppaat, Grønlandsfly pingajorarterutaa sinnilaaginnarlugu Namminersornerulluni Oqartussanit piginne­qataaffigineqartoq ilaatigullu taamaalilluni SAS-ip piginneqataaneratigut taassuma soqutigisaa­nut annertuutigut pituttoreersimasoq kisiat tusarniaavigissalugu naammanngimmat, soorlumi tamanna aamma ersertoq ukioq Kangerlussuarmi angallanneq pillugu isumasioqatigiinnermi.

 

Inatsisartuni arajutisimaneqarnavianngilaq, mittarfiit nutaassat atulernerisigut Grønlandsfly-ip billetsinut akigitikkusutaanit akikinnerungaartumik angallassisalersuttunik peqarmat. Tamakku periarfissinniarlugit, inatsisartullu angallassinikkut unammilleqatigiinnerup atugaanerulernissaa­nik akuersaareersimanerat innersuussutigalugu, timmisartortsiseqatigiinnik allanik maani angerlarsimaffeqartunik aallartittoqarnissaa aqqutissiuunneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit Naalakkeruisunut kaammattuutigerusuppaat.

 

Ilumut silaannakkut angallannermi unammilleqatigiinnikkut billetsit akikinnerungaalernissaan­nik innuttaasunut neriorsuuteqareersimaneq ilumoorunneqarpat, suliassaq nukinginnarpoq. Timmisartuussiviimmi nutaat siulliit oktober-mi aallartinneqartussat kikkunnit ingerlanneqaleru­maarnerisa aalajangersaaffiginissaat qaammatimininnguani tulliuttuni naammassineareertariaqar­mat.

 

Taamaattumik timmisartut qanoq ittut mittarfilianut 1 mia. koruunit sinnerlugit Inatsisartut aningaasaligaannik sanaartorneqartunut naleqquttuunersut pingaaruteqarpoq. Nassuiaatikkummi matumani oqaluuserineqartumi timmisartut nunatsinni angallannermi siunissamik piukkunneqar­tut tamarmik naleqquttortaqanngillat. Imaappoq mittarfiliat ataaserluunniit suli naamassinngitsoq naappallaartutut atortulersuutissatut piukkunneqartut eqqarsaatigalugit nalinerneqareerput!

 

Sanaassanut aningaasaliissutit amerlanerpaartaasa mittarfiliortiternernut pituttorneqareersima­nerat  innersuussutigalugu, nunap immikkoortuini mittarfilat imaluunniit mittarfioreersut ilaasa tallineqartariaqarnerinik isumaliornermi, suliassatut piukkunneqartut ataasiakkaat naammassine­qarsinnaanerinut aningaasatigut nassatarisassaat Inatsisartut ataatsimiititaasa arlaqartut ukiup affaa kingulleq Naalakkersuisunit naammasseqqullugit piumasaqaatigeriigaasa sooq suusupagi­neqarsimanerat Inuit Ataqatigiit ilanngullugu paaserusuppaat.

 

Aammalu mittarfissuit ullumikkut nunatsinnut isaaffittut taaneqarsinnaasut oqimaaqatigiissumik atorluarniarnissaanni nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanera najoqqutarineqarluinnartariaqar­toq Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut tusaaneqaqquaat. Tamatumani timmisartortiseqatigiiffis­suit SAS-ikkutut ittut piumasarisimasinnaasaat kisiisa najoqqutarineqartariaqanngitsut isumaqar­pugut.

 

Nunap immikkoortuini suluusalinnut mittarfiliat ingerlanneqarnerinut nassuiaat Inuit Ataqatigiit naammaginartutut akuersaarpaat. Taamaakkaluartoq ippigalugu maluginanngitsuunngilarput Naalakkersuisut ataatsimut nassuiaataattut naatsorsuutigisaput arlalitsigut ilaqarmat taamaallaat ANaalakkersuisoqarfiup@ kisimiilluni pilersaarusiaattut isummerfigeqqusaattullu toqqaannartumik oqaatigineqartunik.

 

Taamaattumik nassuiaat tamakkerlugu Inatsisartunut pituttuisumik aalajangiiffigineqarsinnaann­gitsutut nalilerparput, suleriaatsimilu maleruaqqusatigut periarfissaqarpat Angallannermut Ataatsimiititaliamit aningaasanullu tunngasortaasigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ukiamut saqqummiuteqqitassanngorlugu misissorneqassasoq piumasarissallutigu.

 

Naggataatigut siulittaasoqarfimmut kaammattuutigerusupparput, Naalakkersuisunit oqaluuseri­sassatut siunnersuutigineqartut qanoq iluseqarnissaannik Inatsisartut suleriaasianni piumasarine­qartutut aalajangersakkat Naalakkersuisunut paasiqatiginissutigineqarnissaat isumannaaqqullugu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Nassuiaat uani pineqartoq assut soqutigalugu atuarsimavara, immikkoortorlu kingulleq imatorsu­aq oqaaseqarfiginngeriarakku una oqaaseqarfigerusuppara.

 

Siullermik Naalakkersuisut angallanikkut politikkimi anguniagassatut oqaatigisaat, tassani allassimalluni, issuarpara AInnuttaasut nunami sumi inissisimanerat apeqqutaatinnagu angallassi­nissamut periarfissaat angallassinerillu akuttussusii sapinngisamik akitigut piviusorsiortut qulakkeerneqassapput@, issuaaneq naavoq. Oqaatsit kusanassusii, kisianni assut erseqqarluttut.

 

Mittarfiliortiterpugut, aamma Mittarfeqarfiit mittarfiit inuttalersussavaat, taamaalilluni timmisar­tuussisinnaanissaq periarfissaqalissaaq, kisianni Grønlandsfly-p nammineq aalajangertussaavaa timmisartuussinerit qanoq akuttussuseqassanersut akulikissuseeqassanersulluunniit. Taamaalillu­ni imaatussaavoq Grønlandsfly-p nammineq aalajangissallugu Aakit qanoq piviusorsiortuutiginis­saat@, taamaattoq Naalakkersusiut tassani aamma akuliussinnaapput, tassa billitsit qanoq akeqar­nissaat aalajangertussaagamikku.

 

Helikopter-nik timmisartuussinermut tunngatillugu allaaneruvoq. Heliport-it helistop-illu sanatippavut. Heliport-nut tunngatillugu taakku Mittarfeqarfiit inuttalertussaavaat, taavalu helistop-nut tunngatillugu taakku piffissatigut inuttalerneqartussaapput KNI aqqutigalugu. Tamannalu ajunngilaq. Kisianni timmisartuussisarnerit akulikissusissaat aalajangerneqassanngi­laq Asapinngisamik akitigut piviusorsiortumik@, tassa akit qanorlu akulikitsigisumik timmisar­tuussisarnissat qanoq akissaqartingineq aallaavigalugu Naalakkersuisut aalajangertussaammati­gik, inuiaqatigiinnut aningaasaqarnikkut pitsaanerpaassaq aallaviginagu.

 

Sumiiffinni ataatsikkaani timmisartuussisarnerit akulikissusissaannik aalajangiinermi tunngavis­sat naapertuilluarnerusut, assartuussinermut periarfissanik allanik aamma ilaasut qanoq amerlati­gisinnaanerannik aallaaveqartut, naleqqunnerussagaluarput. Nunatsinni timmisartuussisarnermi aamma umiarsuarnik sinersortaatinik angallassinermi akit apparsimaartinniarlugit tapiissutaasar­tut sukumiisumik nalunaarsuusiorneqarnissaat siornatigut kissaatigisimagaluarpara, taanna aallaavigalugu inatsisartuni oqallissinnaaniassagatta.

 

Nunaqarfik qulinik inulik uloormut pingasoriarluni helikopter-mik miffigineqartassava? Aap imaluunniit naagga kryds-leruk.

 

Nunaqarfiup 250-nik inoqartup ukiuunerani sikusartuunngitsumiittup umiarsuarmit sinersortaam­mit ullut 14-ikkuutaarlugit tikinneqartartup helikopter-mit tikinneqartarnissaa pisariaqarpa? Aap imaluunniit naagga kryds-leruk.

 

Angallannermi politikkikkut apeqqutit taamaattut pingaarnerutillugit oqallisigisariaqaraluarpa­gut, soorunami oqallinnermi kryds-lersuinissaq pisariaqassanngilaq, imaanngimmat immersugas­samik immersuissasugut. Taava angallannikkut qanoq pisariaqartitsitigineq pillugu isummagut saqqummiutereerutsigik kisitsisitai tikissinnaassavagut, misissorlugulu qanoq akulikitsigisumik timmisartuussisarnissaq akissaqartinneripput.

 

Timmisartunut mittarfinnut tunngatillugu siornatigut saqqummiussimavara, aningaasaatitta killeqaqisut pingaarnerusutigut tulleriissaarnerat pitsaanerpaangitsumik pisimasoq, taavalu meeqqat atuarfii pillugit oqallinnermi oqaatigaara, pitsaanerussagaluartoq mittarfiliassat ilaat taamaatiinnarutigik taavalu aningaasat meeqqat atuarfiata pitsanngorsaavigineqarnissaanut atorlugit. Kisianni soorlu arlaleriaqalunga oqartarsimasunga, Inatsisartut ilassutitut aningaasaliis­sutinut inatsisissaat taamatut oqalliffigissallugu naleqqussorinngilara, pissusissamisoornerussa­galuarpoq aningaasanut inatsisissamut atatillugu oqallisigigaanni.

 

Isumaqarpunga Ilulissat eqqaassanngikkaanni mittarfiit nutaat 1199 meter-nut tallinissaat utaqqisittariaqartoq. Nuummut tunngatillugu isumaqartuarpunga 1799 meter-nut tallisariaqartoq, taannalu 1999-mi aningaasanut inatsisissamut ilannguttariaqartoq.

 

Nuummi mittarfiup 1799 meter-nut tallinerata Grønlandsfly-p aningaasaqarneranut ajoqutaanis­saata takutiinnarpaa, Nuummiit Kangerlussuarmut akit silaannarmit tigusaasut, tassa annertual­laarujussuartut.

Nunap immikkoortuini suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia atuarakku maluginiarpara, suliaq ajunngitsumik sukkasuumillu ingerlanneqartoq aamma piffissaliussat malikannerlugit ingerlasoq, kisianni landskarsip naatsorsuutai atuarlugit paarlattuanik paasisaqarpunga. Sorleq eqqortuunerpoq?

 

Aamma atuarpara sanaartornermut aningaasartuutit ataatsimut isigalugit naatsoruutigisamit appasinnerungaatsiartut, tassa sanasussatut neqerooruteqartut tungaanniit ersernerluttuliat eqqaassanngikkaanni. Taama pisoqartillugu kaammaattuutigerusuppara, pisarnertut akiligassat entreprenør-nut nassiunneqaannartassanngitsut, akiligassalli siunnersuisunut ingerlateqqinneqar­tassasut.

 

Aamma isumakulunnartippara, suliap naatsorsuutigisamit annertuneruneranut akiligassanik suliassanngortinneqarsimasut taama amerlatigisunik aningaasartaqarmata.

 

Sisimiuni Kangerluarsunnguakkut ikaartarfiliornermi 15 mill. Maniitsumi aqqusinniornermi piumasaqaatit annertussusii taaneqarsimanngitsut - pitsaassagaluarpoq aningaasat qanoq amerla­tigisut piumasarineqarnersut paasissallugu. Aasianni aqqusinniornermut atatillugu ullormut akiliutaasartussanik piumasaqaatit, tassani aamma takuneqarsinnaanngilaq aningaasat qanoq amerlatigisut pineqarnersut.

 

Firma-nut peqataatinneqartunut tunngatillugu eqqaamaniarpara, aalajangeratta mittarfiit taakkua sanaartornerini kalaallit sulisorineqassasut aamma firmat nunatsinneersut suliassanik tunineqas­sasut. Kisianni firmat peqataatinneqartut nalunaarsornerat takullugu assut isumakulunnartippara - sooruna taama pisoqarsimasoq?

 

Aamma isumaqaraluarpunga firmat nunatsinni inuussutissarsiummik ingerlatsisinnaanermut allagartallit kisimik nunatsinni sulisinnaatitaasut! Tamanna eqqunngippat kissaatigissavara, tamatuma inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumit oqaaseqarfigineqarnissaa.

 

Nassuiaammi allassiamvoq, issuarpara Ainuussutissarsiuteqarnermut allagartamik peqarnissaq naammassineqartarsimasoq, tassa suleqatigiikkuutaani tamani inuussutissarsiuteqarnermut allagartalinnik peqataasoqartarmat@, issuaaneq naavoq. Isumaqarpunga tamanna sanaartornermi inatsimmut imaluunniit inuussutissarsiornermi inatsimmut naapertuutinngitsoq, kissaatigalugulu tamatuma erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqarnissaa.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nassuiaat pilersaarutinik kusanartunik pilerinartunillu imalik Kattuseqatigiit sinnerlugit sukumii­sumik misissorsimavara.

 

Nassuiaat ataatsimut isigalugu allaanngilaq Kalaallit Nunatsinni milliard-nik arlalissuarnik koruuninik ukiumut kaaviiaartitsisartugut. Allaangilaq meeqqat, inuusuttullu atuarfiini ajorna­toriuteqanngitsugut. Allaanngilaq naammattunik ajornartorsiuteqanngitsunillu ilinniartitsisunik peqartugut. Allaanngilaq Peqqinnissaqarfimmi naammattunik nakorsassaqartugut, allanillu peqqinnissaqarfimmi pisariaqarteqisatinnik atorfilinnik peqartugut. Allaangilaq inissaaleqiso­qanngitsoq, allaanngilaq ilinniartut ineqarnermikkut ilinniagaqarnersiutimikkullu pitsaasumik aaqqiivigineqareersimasut, ilami allaanngilaq nunatsinni inuit ajornartorisuteqanngitsut.

 

Timmisartoqarfissuit pilerinaqaat, aamma naammattumik aningaasaateqartuungutta, qulaanilu taagorneqartunik ajornartorisuteqarpallaanngittuugutta akuersaarneqarsinnaangaluarput, kisianni uanga Anthon Frederiksen akuersaarsinnaanngilluinnarpara; meerartavut, inuusuttortavut, peqqinnissaqarfik inuttullu ajornartorisutilippassuit pilliutigalugit mittarfeqarfiit pingaarnerutil­lugit ineriartortitsineq.

 

Kattusseqatigiinniimmi pingaartilluinnarparput inuit atungarliortut siulliullugit ajornartorsiutaan­nik aaqqiiniaqataanissarput.

 

Taamaattumik timmisartoqarfiit 1995-mi pilersaarutigineqarlutik inimi maani siullermeerlugit akuersissutigineqarmata, ilaatigut pilersaarutit tamakiisumik akuersaarsimanngilakka, nunatsinni inuttut ajornartorsiutit salliutillugit aaqqiiviginissaat pingaarnerutikkakku.

 

Kinami ilaqutariinni ittuusoq meeqqani atisarloqisut, kaattut, peqqiilliortut, iluamik paarineqann­gitsut isiginngitsuusaarlugit, tunulliullugit biilitaarsinnaava? - tamanna naakkittaattuliorneruvoq ajorluinnarpoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

 

Takornarissat 61.000-it nunatsinnut ilaatigut tikisinneqarnissaat, kommunit ataasiakkaat ingerlat­seqatigiiffiillu ataasiakkaat iluanaarnissaat piinnarlugit, nunatta siunissami isumalluutaanik, tassa meeqqanik, inuusuttunillu tunulliutitsiniarneq akuersaarneqarsinnaanngilaq. Meeqqat inuusuttul­lu ilinniarluarsimasut timikkut tarnikkullu nukittuut peqqissullu, timmisartoqarfinniik pilerinar­nerungaarlutillu pingaarnerungaarput.

 

Taamaattumik aammaarlunga Inatsisartunut kaammattuutigeqqissuara, pilersaarutit inuit atungaannik misigissuseqanngitsut kinguartinneqarallarnissaat inullu pingaarnerutillugu naalak­kersuinikkut ingerlaaseq nanineqartariaqartoq. Inuppassuimmi ilungersorput, inuuniarnerminnilu suliffissaqarniarnikkut, inissaqarniarnikkut allarpassuartigullu tapersersorneqarnissaminnik pisariaqartitsipput.

 

Assersuutigalugu ullumikkut oqaluuserisassatta ilagaat Inatsisartunut Ilaasortat siunnersuutaat assigiinngitsut pingasut, tamarmik inuiaqatigiinni ilaatigut annertuumik pisariaqartinneqartut tapersersortariaqartullu aamma aningaasanillu nalillit. Taakku allarpassuillu inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut sumingaanniit aningaasalersorneqassagamik?

 

Nunaqarfinni angallannikkut iluarsisassat matumani aamma tunulliunneqarput, taamaattumik Naalakkersuisut inuit, nunaqarfimmiullu ajornartorsiutaannik takuunissinnaanngikkunik nassu­erutigisariaqarpaat; G-60-ip politikkia nerriviup ataatigut ingerlakkamikku!

 

Pisuut suli pisuujuneruleriartorput, piitsut suutaarukkaluttuuinnarput, illoqarfiit annerit allinga­luttuinnarput, nunaqarfiit tunulliunneqaraluttuinnarput, atungarissaartut, atungaarliortullu imminnut ungasilligaluttuinnarput. Pissutsit taamaattut Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaann­gilluinnarpavut.

 

Taamaattumik Inatsisartunut Naalakkersuisunut naalaannarunnaarlutik piumasaqartariaqarput, pissutsit ajortut iluarsiniarlugit suliniaqqullugit. Naalakkersuisummi Inatsisartunut kiffassiaan­naapput.

 

Minnerpaamilluunniit atuarfinni, Peqqinnissaqarfimmilu pissutsit akuersaarneqarsinnaanngitsut iluarsiniarneqaqqaartariaqarput, pilersaarusiat kusanartut akisoorsuillu naassanngitsumik ingerlatiinnarnagit!

 

Inoqatinut asanninneq tamanit pingaarneruvoq, pingaarnerujuassallunilu.

 

Peter G. Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq, oqaaserparujussuit, isummersuutit, tikkuartuussisutit, tamanut Naalakkersuisut sinnerlugit qujassuunga.

 

Ersarippoq, Angallannermi Ataatsimiititaliami suliassat qaqilerneqartussat Naalakkersuisut peqatigalugit ukiamut, piffissami maannaminngaanniit ukiamut, naapeqqinnissatsinni suliassann­gortinneqartut amerlanerusunit.

 

Naatsumik oqaaseqarfigeriaraluassavakka, siullermilli oqaaseqartoq kingulleq Anthon Frederik­sen isumaqatigissallugu, qularinngilara aamma maani inimi taamatut qinikkat akornanni kikkul­luunniimmi akornanni aamma isumaqatigineqartoq, tassalu inoqatinut asanninneq tamanik pingaarnerusoq taamaattuartariaqartullu. Taanna kialluunniit assortorsinnaanngilaa.

 

Mittarfiliortitserneq 1994-mi Inatsisartut tunngaviusumik isummerneranik aallaaveqarpoq. 1995-llu upernaavani inatsisiliornikkut Inatsisartunit aallartinneqarluni, taannalu sanaartukkat sumut killinneqarnit ullumikkut nassuiaateqarpugut. Malugisinnaasakkalu aallaavigalugit nassuiaat, nassuiaatitavia, tassa mittarfiliortitsinerup sumut killinnera eqqarsaatigalugu amerlanerussuteqar­luartunit tusaatissatut tiguneqarmat. Tassa mittarfiliortitsinerup sumut killinnera pilllugu Naalakkersuisut nassuiaatigisaat.

 

Siulliit pingasut ukioq manna atuutilertussaapput, ataaseq aappaagu, kingulliillu immikkoortup aappaani aallartitserneqartut, tassa Upernavik, Paamiut Qaanaarlu eqqarsaatigalugit tassunga siusippallarpoq killiffik sumut killinnersoq oqaatigissallugu, kisianni oqaatigisinnaavara Uperna­vimmut tunngatillugu sanaartugassat neqeroorutigineqareersimasut, aallartinnissaat akuerisaare­ermat.

 

Taavalu Paamiuni aqquserniaq taanna akuerisaareerluni aallartivinnissaalu ukiaru decemberimi allatut isummertoqanngippat taava suliariumannittussarsiuussineqartussaalluni. Aammalu tamatumap nalaani Qaanaaq eqqarsaatigalugu isummerfigineqarsinnaalluni.

 

Angallannermut ataatsimiititaliaq isumaqatigissavara oqarmat siunissaq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisuninngaaniit nassuiaatit ilusilerneqartarnissaat taanna inatsisartut siulittaasoqarfi­annit paaseqatigineqartariaqarmat ilaatigut pingaartumik suliassaq uunga tunngasoq maluginiar­simavara angallannermut ataatsimiititaliami oqaluuserineqartarsimasoq aamma marloriarlunga aggeqquneqartarsimavunga.

 

Nassuiaat oqaluuserisassanut ilanngunneqarsimavoq. Ippigineqartortaali paasisinnaalluakkakka tassaasut Naalakkersuisut tikkuaanerat ullumikkut mittarfioreersut ilaasa marluk isaavittut siunissami atorneqartussatut aalajangiunneqarnissaannut tunngassuteqartut. Aappaattullu mittarfiit pioreersut ilaasa allat marluk takinerulaartunngorlugit atorneqarsinnaanerannut tikkuaanerput, taanna nakkarnartortaqartillugu ippigineqarlunilu oqariartorfigineqartoq.

 

Taakkununnga tunngatillugu partiininngaaniit oqaatigineqartut tikkuarneqartullu aammalu misissoqquneqartut apeqqutit inatsisartut angallanneq pillugu ataatsimiititaliaani oqaluuserine­qassasut inassutigineqarpoq. Aaamma pisariaqartinneqarnera najoqqutaralugu Naalakkersuisu­ninngaaniit tamatumani suleqataanissarput piareersimaffigaarput.

 

Pingaartumik taakkua tikkuaanerit kingulliit sisamat kangerlussuarmi isumasioqatigiittoqareer­neratigut, isumasioqatigiittoqarnerani aammalu tamatuma kingorna angallannermut ataatsimiiti­taliami marloriarlunga ataatsimeeqatiginnittarninni saqqummiussimavagut.

 

Maannakkut Inatsisartut oqaaserisaat tusaatissatut tigussavagut suleriaqqinnissatsinnilu taakkua aallaavissaraagut Naalakkersuisuni.

 

Malunnarpoq ukiaru angallanneq pillugu oqalliseqqinnissatsinni, tassami tamanna siunertaareer­mat Naalakkersuisuni Kangerlussuarmi ataatsimiinnerup kingorna suligasuartussamik suleqati­giissitaliorsimavugut.

 

Tassani ilaatigut tikkuartorneqartut apeqqutit angisuut qaqilerneqarlutik, taavalu Naalakkersuisut nassuiaateqarnissaanni inatsisartunut tunngavissiisussat. Pingaartumik aamma oqaaseqartut ilaanninngaanniit tikkuarneqartut ilaatigut akineqartussaassallutik, kikkut timmisartuussissappat nunatsinni, timmisartut suut atorniarneqarpat, il. il.

 

Taakkua oqaatigeriarlugit partiinit oqaaseqartut qutsavigissavakka Siumuminngaaniit tunngavia­tigut tamakkiisumik oqariartortoqarnera soorunami nuannaarutigaara, aamma nassuiaatit ingerlaavartumik Naalakkersuisuninngaaniit inatsisartunut suliat sumut killinnerinik tusartitsisar­nissaq isummanillu aallertarnissaq taanna pisariaqartutut tikkuarneqartoq aamma tamanna allanit Inuit Ataqatigiinnit ajorineqanngitsoq malugivara. Kisiannili oqareernittuut Naalakkersuisuni Inatsisartut siulittaasoqarfiat paaseqatiginiassavarput siunissami nassuiaatit qanoq sinaakkutillit, qanorlu imaqartariaqarnerannik nalornisoqarsinnaajunnaarlugu ilusiliinissaq siunertaralugu.

 

Apeqqutit angisoorujussuit Atassumminngaaniit saqqummiunneqartut torrutiinnarlugit oqaase­qarfigiuminaatsippakka. Kangerlussuaq imaluunniit Aasiaat, Ilulissat Aasiaat, isumaqarpunga Atassutip kissaateqarneratuut taakkua erseqqinnerusumik nalilersorneqassasut maanngaaniit torrutiinnarlugu akisoqarneraninngaaniit orniginarnerutippakka apeqqutit taamak annertutigisut sukumiisumik nalilerneqarnissaat ukiaru Inatsisartunut saqqummiussilinnginnermi.

 

Naggataatigut oqaatigilara aallartikkama oqaatigisara ukua sanaartukkat aap aningaasartaqarput aamma ataatsimiinnermi kingullermi tusartuarparput aningaasarpassuit tamatumani atorneqarsi­masut. Sivitsorami 1994-mi tunngaviusumik isummernitsinninngaaniit sulilu ataaseq atulerani. Pilersaarutit naapertorlugit ukiamut pingasut atulerpata Grønlandsflyminngaaniit tusarniaanivut imaapput:

 

Erseqqissarlara Grønlandsflyp nammineerluni akit taakkua akiligassarinngimmagit kisiannili Naalakkersuisunut akueritittarlugit, kisianni maannakkut oqaatigereerusutara tassaavoq, Grøn­landsfly Qeqertarsuup tunuaniissimavoq Kommunillu atuisullu ataatsimeeqatigalugit maannak­kut Sisimiuniippoq aamma nunatta sineriaa taamaalilluni tikinniarlugu ilimasaarivoq. Taamaalil­luni siusinaartumik piffissaagallartillugu pilersaarutit angalanermut pilersaarutit fartplanit taakkua naammassiniarlugit.

 

Tamatumunnga ilagitillugu peqatigitillugu nalunaarutigisimasaasa ilagaat mittarfiit taakkua pingasut siulliit atorneqalerpata akitigut atuisunut sunniuteqarnissaat ilimaginerlugu soorunami taakkua erseqqinnerusumik Naalakkersuisunut apuuppata isummersorfiginiarumaarpagut.

 

Assersuutigalugu Ilulissaninngaaniit Uummannamut akit 17 %-mik apparnissaat ilimasaarutigi­neqarpoq. Ilulissaninngaaniit Aasiannut 30%-mik akikillinissaat ilimasaarutigineqarpoq, Aasianninngaaniit Kangerlussuarmut 46 %-mik akikillinissaat ilimasaarutigineqarpoq. Sisimiu­niit Kangerlussuarmut 37 %-nik, Sisimiuniit Nuummut 41%-inik kiisalu Aasianniit Sisimiunut 66%-inik akikilleriarsinnaallugit ilimasaarutigaa.

 

Malugalugu krydssubsiderinngimik taasartagarput taanna ataannaraluarpalluunniit. Krydssubsi­deringip peernissaanut tunngasoq apeqqut ukiamut uterfigissavarput. Ilimasaarutigisinnaanngi­lara Naalakkersuisuni inissaqartissinnaajumaarnerlugu ukiamut aningaasanut inatsisip ilusilerni­arnerani.

 

Kisianni siunissaq eqqarsaatigalugu taassumap aamma suli soqutiginarnerulersippaa ukua %-tit billetit akiisa appartinneqarsinnaanerannut assersuutip malugalugu assersuutip suli apparteriar­sinnaanissaat. Aamma malugalugu Grønlandsflyminngaaniit ukua saqqummiusssaammata.

 

Inatsisartut qaqugu pinerpoq isummissappata taava  ingerlaviit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit timmisartortitseqatigiiffiit arlaqarnerusut sullissinissaannut isumaqatigiissuteqartoqartarsinnaa­lissasoq. Aamma tamatumani akitigut aamma sunniuteqartoqarsinnaanera pinngitsoornani  nalilerniagassat ilagivaat.

 

Kisianni tassa tamakkiisorujussuarmik taakkua isummersornissaput ukiaru pissaaq. Naatsumik oqaatigeqqiinnarlara maannamut mittarfiliat sanaartorneqartut taakkua killiffiat inatsisartinit tusaatissatut tiguneqarpoq. Mittarfiit allat tallineqarnissaanut tunngasoq taavalu mittarfiit isaaviit isummerfigineqarnissaanut tunngasoq, taanna kingusinnerusukkut inatsisartuni nalilerumaneqar­toq paasivara.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Angallannermut Naalakkersuisup akissutaanut oqaasiinut qujavunga. Kisianni oqaaserisartakka­nut allanut assingusumik aamma suliassanik allanik allanullu sammisumik imaluunniit allanut tunngasunik pisartutuut maani maqaasisaqarpunga oqaaseqarnerma kinguninngornatigut apeqqu­tinnguanik apeqquteqarsimaninnut akissutinik. Kisiat imatut paasineqarsinnaassagunarpoq aamma aappassaaneerinermut akineqarsinnaasut, imaluunniit akineqarumanngitsut.

 

Taamaattumik marlussunnguit taaqqilaassavakka neriullunga uanga nammineerlunga apersuuser­simasakka qulaarsivigineqalaarumaartut. Ullumi aqagu aqaguaguluunniit. Tassa siullermik oqarpunga nunap immikkoortuini suluusalinnut mittarfiliortiternerup killiffia atuarakku malugi­niarpara suliaq ajunngitsumik sukkasuumillu ingerlanneqartoq. Aamma piffissaliussat malikan­nerlugit ingerlasoq.

 

Kisianni Landskarsip naatsorsuutai atuarlugit paarlattuanik paasisaqarpunga. Sorleq eqqortuuva? Aappassaanik firmanut peqataatinneqartunut tunngatillugu eqqaamaniarpara aalajangeratta mittarfiit taakkua sanaartornerini kalaallit sulisorineqassasut. Aamma firmat nunatsinneersut suliassanik tunineqassasut. Kisianni firmat peqataatinneqartut nalunaarsornerat takkullugu assut isumakulunnartippara, sooruna taamak isikkoqartoq.

 

Pingajussaanik aamma isumaqaraluarpunga firmat nunatsinni inuussutissarsiummik ingerlatsisin­naanissamut allagartallit kisimik nunatsinni sulisinnaatitaasut tamanna eqqunngippat kissaatigis­savara tamatuma Inuussutissarsiornermit Naalakkersuisumit oqaaseqarfigineqarnissaa. Kiisalu sisamassaanik issuarpara nassuiaammi allassimasoq imaattoq, tassa issuaaneq aallartippoq, "inuussutissarsiuteqarnermut allagartanik peqarnissaq naammassineqartarsimasoq tassani allassimavoq tassa suleqatigiikkuutaani tamani inuussutissarsiuteqarnermut allagartalinnik peqataasoqartarmat" issuaaneq naavoq.

 

Isumaqarpunga tamanna sanaartornermi inatsimmut imaluunniit inuutissarsiornermi inatsimmut naapertuutinngitsoq. Kissaatigalugulu tamatuma erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqarnis­saa. Allamik naamik.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaa-tinullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Ija apeqqutit taakkua sisamat imatut akissuteqarfigissavakka. Siulleq eqqoriartariaqassavara suna pineqarpiarnersoq. Tassa uani pineqannguatsiarpoq, missingersersuutit mittarfiliortiternermut atatillugu akit aningaasartuutigineqartut, mittarfiit ataasiakkaat pillugit aningaasartuutigineqartut, taavalu ukioq naagaangat 31. december taava taakkua akilerneqarsimanngippata taava aningaasat taakkua nuunneqartussaapput aningaasanut inatsimmut nutaamut. Tassanilu aningaasanut inatsimmut ilassutinut suliarinnileraangatta takusarparput qinnuteqartoqaqqittoq, soorlusooq isikkoqartartoq aningaasartuutigeriikkatta qaavatigut suli akiliiniartugut. Tassa taamaanngikkalu­arpoq. Tassani taassumap erserneriinnarivai genbevillingssystemimit oqaatigisartakkatta ilusili­gaanera. Taamaammat kisitsisit tassani assigiinngissinnaasarput, naggataatigut assigiittussaapput.

 

Apeqqutip aappaanut atatillugu oqaatigissavara mittarfiliortiternermi, soorlu aamma nassuiaam­mi saqqummiunneqartutuut mittarfiit mittarfittaviit eqqarsaatigaligit naatsorsuutigineqartuminn­gaaniit akikinnerupput. Kisiannili illorsuartaat taakkua eqqarsaatigalugit ilaatigut missingersuuti­ninngaaniit qaffasinnerusumik akeqartarlutik.

 

Akiligassat tamakkiisumik suliassallu naammassineri naammassippata takuneqarsinnaassaput sanaartukkat taakkua eqqarsaatigalugit qanoq aningaasartortoqarnersoq. Missingersuutigeqqaar­neqartunullu sanilliullugit qanoq sipaartoqarsimanersoq imaluunniit aningaasartortoqarnerulaar­simanersoq takuneqarsinnaassapput. Naggataali maannakkut takusinaasagut tassaapput mittarfiit siulliit sisamat sananeqarnerini missingersuutaaqqaartut iluini aningaasartuutit annertussuseqas­sammata.

 

Isumaqatigiinngissutaasut sanaartortitsisut sanaartortullu akornanni taakkua maanngaaniit oqaaseqarfigissanngilakka. Isumaqatigiinnginnerit sumiluunniit sanaartorfinni pisarput aammalu isumaqatigiinniarnerit aqqutigalugit aammalu pisariaqaraangat eqqartuussiviit aqqutigalugit taakkua naammassiniarneqartarput. Suliassalli ukua Bjarneminngaaniit oqaatigineqartut aamma taamaapput.

 

Næringsbreveqarneq imaluunniit inuutissarsiorsinnaanermut allagartaqarnissaq nunatsinni akuerineqarsinnaasumik taakkununnga inatsisilerituunit ila qassinimmita nalilersuiffigineqarsi­mappat. Namminersornerullutik Oqartussat sulisitsisullu peqatigiiffiata akornanni piffissarujus­suaq atorlugu inatsisileritoorparujussuillu atorlugit paaseqatigiissutiginiarneqarsimapput. Taakkulu naapertorlugit maannakkut ingerlasoqartoq upperaara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit, (oqaseqaqqinniarpoq):

Qujanaq. Una Inuit Ataqatigiinninngaaniit erseqqissaatigissavarput oqaaseqarnitsinni piaaraluta illoqarfiit ataasiakkaat aqqinik taaguinaveersaarsimagatta nalunaarusiap inassuteqaatigisimasa­misut taagorsimasai isummerfigineqartussatut ullumikkut piffissaasorinnginnatsigu.

 

Kisiannili Atassutip oqaaluttuatulli uagut aamma arajutsisimanngilarput mittarfiliaasut talline­qarnissaannut Qeqertarsuup tunuani pissutsit. Paasissutissanik Naalakkersuisuminngaaniit peqarfigineqarpasinngitsut angallannermut ataatsimiititaliami aammalu aningaasaqarnermi ataatsimiitsitaliami arajutsisimannginnatsigu Aasiaat Kommunianinngaaniit assersuutigalugu Naalakkersuisoqarfik aamma paasissutissanik tamakkuninnga tuniorarneqarsimasoq.

 

Aningaasartuutissat Atassutip oqaluttuata oqarneratut unamminartut taassumalu saniatigut ullumikkut suluusalinnut mittarfeqarfioreersut nunat immikkoortuini soorunami patsisaaqataasi­massapput ilaasut ingerlaarfinnut taakkununnga orniguttarnerinut. Taakkuinnaalli najoqqutarine­qartariaqanngillat siunissami ineriartortitsinermi.

 

Pilersaarusiorneq manna piviusunngortitsinerlu ingerlanneqaruttornerani, ingerlatseruttornermi matumani eqqaaneqartartoq inatsisartuni aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit pingaartitarput tassaavoq, silaannakkut angallannerup annertusineqarneratigut usinik assartuinerup aamma ilanngunneqarnissaa. Tamatumanilu naliliiniarnermi ilaatigut nioqqutissat silaannakkut assartor­niarneqartut tunisassiat silaannakkut assartorniarneqartut ingerlaarfinni takinerumaani mittarfe­qalerumaasinnaasuni qanoq toqqorsiveqarnissaat. Sutigut atortulersorsimaneq tassani apeqqutaa­qataanngitsuunngilaq.

 

Arajutsisimanngilarput Aasianni suliniaqatigiit aammalu sulisitsisut kommunilu suleqatigiillutik, kiisalu KNI-p nammineq quiutigeriigai eqqarsaatigalugit annertuutigut piareersimasut, ilaasuin­naat eqqarsaatiginagit aammali assartuinikkut siunissami periarfissaqarnissaq eqqarsaatigalugu. Tassungalu aamma tunngatillugu pinngitsoorusunngilanga eqqaasitsissutigissallugu Nalakkersui­sunut ilaasortap ukioq aamma Kangerlussuarmi isumasioqatigiinnerup tusagassiuutitigullu saqqummiutaa tassaaammat siunissami timmisartunut mittarfiliat ineriartorteqqinnerini Kommu­nit pineqartut ataasiakkaat aningaasaleeqataasinnaanerata aalajangiisuujumaarnissaa Naalakker­suisumit siulittuutigineqarmat.

 

Massakkulli pissutit tamakku oqaatsimiit ataatsimilluunniit naliliiniarnermi eqqaaneqarsimann­gillat. Sanimut qiviarnaveersaarluni siunnerfik ataaseq puttarsineqarpoq. Tamanna aningaasanut tulleriiaarinissami inatsisartuni tunngavigineqartariaqanngitsoq Naalakkersuisut ilisimasariaqar­paat.

 

Kiisalu timmisartortitseqatigiinnut piginnittuunermut, piginneqataanermut Grønlandsfly eqqarsa­tigalugu 37,5%-tiat Namminersornerullutik Oqartussat kisiisa pigaat. Sinneri Naalagaaffiup SAS-llu pigisaraat. Taamaattumik orniginartoq tassaasinnaavoq nalunaarusiap nassuiaatip saqqaani assiliartaliunneqarsimasoq timmisartut pingasut tamarmik papiisamikkut nunatta aappalaartuanik aappalaartulerneqarsimasut. Suli tamanna nunatsinni piviusunngunngilaq. Orniginarsinnaavoq kipisuitsumik Grønlandsflymut ukiumut taamannak millionilikkaanik tapersersuinermut taarsiullugu unammillersumik imaluunniit unammillersunik pilersitsiniarnerup nukingiullugu inatsisartuninngaaniit isummerfiginissaa.

 

Aningaasaliinerit taamaattut ataasiartumik aningaasaliinerussapput, siunissamili kipisuitsumik aningaasanik tapiissuteqartariaqarnermut kipisitsisussaallutik. Kiisalu tupigikulupparput Inuit Ataqatigiinninngaanniit Siumuminngaaniit oqaatigineqarmat saqqummiusseriaaseq imatut ittoq periuseq taamaattoq Siumukkut periutsitut ajunngitsutut nalilerusukkaat. Tupinnaqaaq immaqa inatsisartut sinnerisa ilisimanngisaannik Siumukkut ilisimasaqarsimanerput sattaaserlunilusooq inatsisartuni aalajangertitsiniarneq taamaattoq periuserineqartussatut Siumukkormiut akuerissap­passuk tamanna assut eqqarsarnartoqartipparput Inuit Ataqatigiinninngaaniit.

 

Kiisalu nunaqarfiit helestoppeqanngitsut ilaatigut aamma Akulliit Partiiata oqaasereqqusai nunaqarfiinngooq 250-nik inoqartut ullut 14-nikkaarlugillu umiarsuaqartartut aamma helekop­terinik tikinneqartarnissaat pisariaqarpa? Nipi siullermiilinngilaq Akulliit Partiianinngaaniit aninneqarluni. Nunaqarfimmiut aamma innuttaasutut malinnaarusunnerat suusupagineqartaria­qanngilaq. Innuttaapput ineriartornermut malinnaarusupput. Ilorrisimaarutaasinnaasut imaluun­niit sillimaniarniarnermut isumannaatsumillu inuunissamut tunngavigerusutat nunaqarfimmiut illoqarfimmiusulli perusuppaat.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Finn Karlsen, Siulittaasoqarfik, Atassut:

Ingerlaqqinnginnitsinni eqqaasitsissutigissavara nassuiaat tusaatissatut tiguneqarmat, kisiannili politikkikkut isummerfigisassartai isumaqatigiissutigineqarlutik aamma. Soorlu Naalakkersuisoq oqartoq ataatsimiitsitaliani susassaqartuni ingerlanneqassasut. Taamaattumik allamut ajornann­gippat uteqattaarinnginnissaq piniarpara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqallinneq manna inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqaaq. Taamaattumik saqqummiukkusutagut aamma periarfissaqarfigisariaqarpagut saqqummiutissallugit. Aap akit appartinneqarnissaanik neriorsuisoqarpoq. Ila soorlu qanga ukiorpaalussuit matuma siorna aalisarnermut atortut aquu­teralaat allallu aallaasillu tamarmik akikillineqarnissaat neriorsuutigineqallarmat. Aamma maannakkut sanaartornermi akit naatsorsuutigineqartuninngaaniit qaffasinnerunngitsut oqaatigi­neqarput, naatsorsuutigineqartumiit. Taamaavinngilaq. Tassa taama puiututiginngilagut, piler­saarut aallaqqaammulli pilersaarutigilerneqarmat naattorsuutigineqarpoq sanaartugassat 840 mio.-ninik naleqassasut.

 

Kisianni suliassat ingerlanerani milliardit sinnerlugit akeqartussanngortut naatsorsuutigineqarlu­tut paasitinneqarpugut. Taamaattumik taamanikkorninngaaniit soorunami aamma ullumikkumut ukiorpaaluit qaangiupput. Aammalu akit qaffakkiartorput. Kisianni naatsorsuutigineqaqqaartut tassaapput eqqortumik oqaatigissagaanni 840 mio. kr-nit.

 

Massakkullu naatsorsuutigisaniit aningaasartuutit amerlaneroqaat. Nunaqarfinni mitsiartarfinnik taaneqarput nalunaarusiami taakkua helekopterinut mittarfiuniartut. Taakkununnga tunngatillugu, Kangerluk, Itilleq Sarfannguaq aamma eqqaaneqarsimapput. Taakkunanilu pilersaarusiortoqarsi­manngitsorluunniit allaat nassuiaammi oqaatigineqarpoq. Taamaattumik aamma uanga oqaase­qarninni ilaatigut tassa maqaasisara taanna massakkut illoqarfiit annerusut pingaartumik anneru­sumik salliutinneqarnerat ingasappallaalermat, nunaqarfinni angallannikkut pissutsit aamma annerusumik isigineqartariaqarput.

 

Akit appartinneqarniarput. Aap aammami suli massakkut sanaartukkat naammassineqanngillat. Kisianni aamma nalunngilarput ippassaaniinnannguaq timmisartornermik akit qaffanneqarput. Soormi apparsaaniarnermillu oqalulluta aamma akit qaffajorassavagut massakkut. Taamaattumik oqaaserineqartut ilaatigut naleqquppallaanngillat eqqortunut tunngaviusunut piviusunut.

 

Isumannaallisaaneq qiviassagaanni qanittukkut ajunaarnersuaqartuusaartillugu Kangerlussuarmi sungiusartoqarpoq. Ullumikkut pissutsit oqaatigivaat nakorsat malinnaasinnaanngilluinnarput ajunaarnersuaqassagaluarpat. Taavami mittarfiit arlissuanngorpata aamma taassumap tungaatigut isumannaallisaaneq qanoq issava?

 

Tamakkua tamarmik nalilersorluartariaqarput aamma angallannermut ataatsimiititaliami isuma­qarpunga oqallisissat annertoqisut oqallisigineqartariaqartut.

 

Kikkut timmisartuussissappat? Aamma isumaqarpunga tassani annertuumik pingaaruteqartoq taanna eqqartussallugu. Aamma angallannermut ataatsimiititaliami. Tassami ilumoorsinnaanngi­laq nunatsinni namminersorlutik ingerlatsiniartut allaat ilaatigut Naalakkersuisuninngaaniit periarfissanik aporfeqartinneqarlutillu killilersuiffigineqassappata.

 

Unammilleqatigiinneq aamma taassumap tungaatigut ammasumik ingerlanneqartariaqarpoq. Aasianni Ilulissanilu pinnaannerit isumaqarpunga qatsunnarsisut. Aamma massakkut aamma taakkua pinnaatsinneqaqqilerput. Borgmesterit taakku marluk sorsuummata ukioq tamangajaat kaajallallugu aamma tassani pinnaattitsisoqaqqinnialerpoq. Isumaqarpunga tamakku pingaar­nerunngitsut, pingaarnerusoq tassaavoq inuiaqatigiinni inuttut atukkat siulliullugit aaqqinneqar­nissaat.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Oqaaserpassuit aniatinneqartut immaqa akerlilersorsinnaagaluarlugit, pingaaruteqarluinnarmat manna suliassaq pitsaasumik aaqqinneqarnissaa inuiaqatigiinni uagut ataatsimiititaliami suleqa­taarusussuserput isaapparput. Taavalu immaqa suarsuit assortuussutiginngikkaluarlugit tamatsin­nut pitsaanerpaaq anguniarnissaanut uagut suleqataarusulluinnarpugut.

 

Uagut oqaaseqarnitsinni taavarput saqqummiunneqartoq taanna nalunaarusiaq pitsaasutut pissutigalugu imaallaat siusissumi paasivagut pissutsit suut tikkuarneqartussat aammalu aaqqin­niarneqartussat. Taamaalilluta ataatsimiititaliami suleriaqqinnissatsinnut ikioqatigiinnissatsinnul­lu aqqutissat pitsaasut nassaarisinnaagatsigit. Partiit ataasiakkaat ajugaaniarnerinnaat pinnagu, kisiannili inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit.

 

Ussernartorsiornarsinnaagaluarpoq mittarfiit tamakku neqeroorfigineqartut, soorlu oqaatigineqar­poq mittarfissi tallisinnaavarput 35 mio.-nilerlugu kisianni qularinngiivippara taamaattoqalissap­pat inimi maani nilliasoqalissasoq oqarluni akikinneqqusaannerit atorneqartariaqartut. Aamma qularinngilara taanna sulisitsisut tungaaninngaaniit annertuumik nilliaatigineqassasoq tassami sanasooreernerput pissutigiinnarlugu unamminertaqanngitsumik sanaatta saniatigut akinik neqerooruteqalaaginnarluta taamatut aaqqiisinnaanissarput isumaqarpunga akuersaaruminaat­suussasoq sulisitsisut eqqarsaatigalugit.

 

Nunaqarfinnut tunngasuni isumaqarpunga ajortumik sullissiniartoqarnianngitsoq pitsaasumik aaqqiiniartoqarnissaa tamatta isumaqatigiissutiginnguatsiaratsigu. Aamma qularinngilara Akulliit Partiiata taanna anguniarlugu taamatut maani saqqummiussinngitsoq. Kattusseqatigiit niaqorluu­taat tupiginngilara maani niaqorluutigimmagitigit tassami allamik periarfissaqanngillat ataatsi­miititaliami isummersornissaminnut taamaalilluni tarniluutitik maani anissinnaammatigit taanna tupinnarpallaanngilaq. Naak ilaatigut immaqa ilai tunngavii eqqorpallaanngikkaluartut. 

Kisianni uagut Siumuminngaaniit suleqataarusuppugut angallannermi nunatsinni pissutsit pitsanngorsarneqarnissaanut. Aamma qularinngilara partiit allat suleqatigilluarsinnaallugit. IA-kkut taasaat taanna Siumukkormiut immaqa allanit nalunngisaminnit pitsaanerusumik pineqartut. Isumaqarpunga taamatut oqarneq tunngavissaqanngilluinnartoq. Aamma uanga inooqataaffigisin­naanngilluinnarpara partiit ataasiakkaat Naalakkersuisuninngaaniit pitsaanerusumik pineqarnis­saat.

 

Naalakkersuisut Siumukkormiut kisimik piginngilaat inatsisartut maani paasiumasaqarunik ammaffigineqarput paasiniaanissaminnut. Taamaakkami immikkut isigineqarnissamik oqalunneq tunngavissaqanngilluinnarpoq.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Finn Karlsen, Siulittaasoqarfik, Atassut:

Erseqqissaatigeqqissavara una oqallisigisarput nassuiaat isumaqatigineqarmat, tusaatissatut tiguneqarmat. Taavalu politikkikkut isummerfigisassartai aamma isumaqatigiissutigineqareerma­ta angallannermut ataatsimiititaliami ingerlatinneqassasut, taamaattumik oqaaseqartussat tullii naatsunnguamik oqaaseqarnissaat kissaateqarfigissavakka.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Uanga Naalakkersuisumut apeqqutissaqalaarpunga tassa oqaatigineqarmat uani qujanartumik soorunami atuisartunut timmisartukkut angallanneq akikilliniartoq taamannak tassa illoqarfinni suluusalinnik mittarfeqalersussani. Apeqqutigerusukkiga illoqarfiimmi minnerit suluusalinni mittarfeqarfiunngitsut taakkununnga taakkununnga taakkunganngaaniillu angallan­neq akikillissava imaluunniit akitsussava?

 

Tassa taanna assut paaserusunnartoq. Aammalu tassunga ilanngullugu apeqqutigerusullugu  ilaatigu uani nalunaarusiami oqaatigineqarmat illoqarfik ataaseq taavalu nunaqarfiit annerit sisamat suli heleportinik soqanngitsut tassa allaat suli illoqarfeqarput ataatsimik soqanngitsumik.

 

Taamaattumik Kangaatsiarmiut tassani qanoq pilersaaruteqarfigineqarnersut aamma  apeqquti­gerusuppakka. Uanilu aamma ilanngullugu Ikerasaarsummiut taamatut periarfissinneqarnissaat 1999-mi pilersaarutaasoq soorunami taakkununnga qujanassaqisoq taanna Antuumut  oqaatigi­laarusullugu oqarmat pilersaaruteqarfigineqanngitsut. Uani nalunaarusiami taanna ersermat.

 

Taavalu tassunga ilanngullugu soorunami nunaqarfiit allat aamma neriuppunga Akulliit Partiiata nunaqarfinnut timmisartuussineq annikilliniarlugu apeqqusiinngitsoq ilumut taamaattoqassaner­soq, taamatut nipilimmik apeqqusiimmat. Tassami nunaqarfiit ilarpassui imaluunniit arlaqartut ilaatigut ukiariartornerani aammalu upernariartornerani umiarsuarmilluunniit tikinneqarsinnaa­neq ajorput. Nunakkut immakkullu tikinneqarsinnaaneq ajorput aammalu timmisartuussiffigine­qarnissaminnik pilersaaruteqarfigineqassanatik. Taamaattumik qaammat ilivittorsuaq avatangiisi­nit tikinneqarsinnaaneq ajorput.

 

Taamaattumik taakku isumaqarpunga Kangerlukkutut aamma taariikkattut Ikerasaarsukkutut ittut tamakku siunissami immikkut isigalugit pilersaarusiornermi isineqartariaqartut. Tassa taakku apeqqutigerusutakka. Tassalu aamma illoqarfinnut minnernut timmisartuussinerit akitsussappata.

 

Aammalu ilimagineqareersutut S-61-it siunissami atorneqarnerisa annikillisarneqarnissaat siunneqarsimasutut ingerlajuassappat siunissami aamma illoqarfiit mikinerusut sutigut aaqqis­suussamik akikinnerusumik tikinneqartalersinnaanissaat periarfissiuunneqartalernissaat isuma­qarpunga. Aammalu tassani takornariaqarnermi ataatsimiitsitaliami ilaasortatut ilaatigut Islandi­mut angalasimanitsinni maluginiarsimasarput unaavoq Islandimiut soqutiginnittorujussuusut nunatsinnut ikiuunnissaminnut sutigut tamatigut aammalu takornariaqarnikkut aammalu timmi­sartuussisarnikkut.

 

Taamaattumi periarfissat allat aammalu nunatsinni timmisartuutileqatigiit namminersorlutik ingerlaniartut isumaqarpunga matumani annertunerusumik siunissami ammaannissaat periarfis­siuunneqartariaqartoq.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Qujanaq. Qujanaq oqaluttutta avataatigut oqaaseqalaarnissannut akuersaarneqarama.

Uagut aamma nassuiaat tamaat ataatsimut isigalugu naammagisimaarparput. Suliaq annertooq uunga killippoq. Ersarissumik oqarfigineqarpugut, ingerlalluarpoq.

 

Siunissami nunatsinni angallannikkut qitiulersussaq ineriartornitsinnilu annertuumik pingaarute­qartussaq, iluamik aalajangiiffigisimagipput massakkut paasivarput - qujanaqaaq. Kisiannili ilaa uagut naammaginngissarput tassa, sumut siunnerfeqarnissamut mittarfinnik tallilerinissamut, sumut siunnerfeqarsinnaannissamut qinigassinneqannginnata.

 

Taamaattumik aternik taaguivugut ilisimasagut naapertorlugit. Uggoraarput Aasianni mittarfiup sananeqarnera iluatsillugu tallilaarneqarsinnaannera naatsorsorneqarsimanngimmat. Naatsorsuk­kanik uagut ilisimasaqareeratta. Tassa taanna uggorisarput. Pinnaannermik pilersitsinianngilagut- naamik - qinigassaqarusukkaluaratta Naalakkersuisut oqarfigissallugit- aap uunga ingerlaqqinni­aritsi - maannakkut suliaq taanna kinguarsarneqartussanngorpoq, ukiamullu aatsaat aalajangiisin­naanngussalluta, taanna uggoraarput. Tassami qularinngilarput Aasianni mittarfiliap suliarinera­nut atatillugu ingerlatiinnarlugu sulineq ingerlasuuppat akikinneq tassani - akikinneq tassani - aqqutigissagipput, suliarlu naammassillugu qimallugu nutaamillu aamma sulisussarsiuullugu pissagutta akisunerussaaq, taanna qularnanngilaq.

 

Kattusseqatigiinnut aamma oqqaatigisariaqarpoq una, helikopterit akisoqisut qimallugit suluusa­linnut nuukkutta, suu, akit appassapput, taanna qularnanngivippoq. Kisiannili ingerlatsinermi atortorisat assigiinngitsut uuliat allallu kingoraartissat qaffappata, soorunami akinut taanna sunniuteqarsinnaannerat uagut taanna imaattorsinnaanngilarput.

 

Aamma namminersortut periarfissinniarnerat aallartereerpoq, Tunumi Alpha Air ilaasunik angallassilluni aallarteriinnguatsiarpoq, aamma mittarfiit taakkua atulerpata qularnanngilluinnaq­qissaarpoq timmisartut mikinerusut atorlugit timmisartuaqqat atorlugit namminersortut periarfis­sinneqarnissaat annertuujumaartoq, taanna uagut qularinngilarput.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaate­qarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa oqaaseqaqqinnermi oqaaserineqartut taakkua uunga saaqqajaapput, ukiaru suleqatigiissitap maannakkut sulisinneqartup qulaajagaanut attuummassuteqarlutik, Inatsisartullu ukiaru ataatsi­miinnissaminni oqaluuserisassaannut, taakkua  taamaattumik tikissanngilakka, toqqorusunnerul­lugilli aamma Angallannermut Ataatsimiititaliaq sulereerluni uunga apeqqummut atuummasunik isummersoreerluni taava ukiaru Naalakkersuisut saqqummiussassaat oqaluuserineqalerpat. Kiasianni ataaseq apeqqutigineqartoq Maliinannguaminngaanniit taanna oqaaseqarfigissavara billittit  ilimasaarutigineqartut - oqanngilanga tassa akikillisussanngortut, ilisimasaarutigineqartut Grønlandsflyminngaanniit ilisimasagut taakkua procentinik aalajangersunik saqqummiivunga.

Tassani pineqarput mittarfinninngaanniit mittarfinnut - suminngaanniit sumut - soorunami taava allaminngaanniit tikikkaanni tassunga ingerlaqqillunilu ingerlaqqiffiusumut, akikillisimanera malunnaataasooq. Aallarfiusuminngaanniit mittarfeqarfimmut akia nikinngikkaluarpalluunniit, kisianni mittarfimminngaanniit mittarfimmut ingerlanermut aki apparpata soorunami allanut tuniluutissooq akitigut.

 

Pilersaaruteqartoqanngilaq ilisimasakka naapertorlugit illoqarfinnut mittarfeqarfiunngitsunut billittinik akitsuisoqarnissaa - ilisimasaqanngilagut Naalakkersuisuni - akerlianik ilimasaarneqar­pugut mittarfiit taakkua pingasut siulliit naammassippata taava akit ingerlaarfiit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit sunniutigisinnaasai taamanikkut taakkua saqqummiunneqarpata Naalakkersui­suni - naalakkersuinikkut isummerfiginiagassaq aajuna - taakkununnga taamaallaat tunngassava, imaluunniit akikilliliinisaaq siaassavarput. Kisianni taamaaliorutta soorunami nalunngiinnassa­varput taava sunniutissaa annikinnerussammat.

 

Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Tassa taamasilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 12, suluusalinnut mittarfiliornerup killiffia, nunallu immikkoortuini timmisartuussinerup siunissami periarfissat pillugit nassuiaatip oqallisigineqarnera taamaannga naammassivoq. Tassalu nassuiaat tusaatissatut tiguneqarluni politikkikkullu isummerfissartai Angallannermut Ataatsimiititaliamut ingerlatseqqinneqassapput, ukiamullu saqqummiunneqarlutik.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.