Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 28. april 1998 nal. 13.30

Oqaluuserisassani immmikkoortoq 13

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa pillugu nassuiaat.

(Peqqinnisssamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatngiisinut, Ilisimatusarnermut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

1996-imi ukiakkut ataatsimiinermi tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa pillugu siunertaqarnermik saqqummiussineq Inatsisartut akueraat. Tamatuma kingorna nassuiaasiorluni suliaq annertooq aallartinneqarpoq, Inatsisartut 1998-imi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiussisoqarnissaa siunertaralugu. Suliaq massakkut naammassineqarpoq, inerneralu nassuiaatitut matumatut ilusilerlugu saqqummiunneqarluni. Oqartussat suleqatigisallu assigiinngitsorpassuit nassuiaatip suliarineqarnerani peqataasimapput, taamatuttaarlu nassuiaat illuatungerisanut susassaqartunut tusarniaatigineqarsimalluni.

Periarfissaq manna atorlugu nassuiaatip kusanaqisup suliarilluagaasullu suliarineqarnerani peqataasimasorpassuit Naalakkersuisut matumuuna assorsuaq qutsavigissavaat.

Inatsisartut 1996-imi ukiakkut ataatsimiinneranni aalajanginermi oqartoqarpoq "tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnera suliatigut inuttullu illersorneqarsinnaasumik pisariaqarmat suliniutit nuussinissamut tunngaviusut tamarmik ataqatigiissaarneqarnissaat pisariaqartoq. Taamaattumik suleqatigiissitaliamik ataqatigiis-saarisussamik pilersitsisoqartariaqarpoq, suliassap tamatuma naammassineqarnissaanut siun-nersuusiorsinnaasumik, kiisalu Kalaallit Nunaannut nuussinerup aningaasatigut kingunerisassaanik naatsorsuisinnaasumik".

Nassuiaat tamanna tunngavigalugu suliarineqarpoq. Tassani Kalaallit Nunaannut nuussinerup sanaartornikkut ingerlatsinikkullu, ilinniartitaanikkut, najukkami tarnikkut napparsimasulerinermi inatsisilerinikkullu tunngaviusut nassuiarneqarput, kiisalu tarnimikkut napparsimasunik nunami maaneereersunik katsorsaanerup pitsanngorsarneqarnissaanut siunnersuusiortoqarluni, matumani peqqinnissaqarfimmut aningaasatigut kingunerisassaanik naatsorsuineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Aallaqqaasiullugu Naalakkersuisut Inatsisartunut malugeqqussavaat nassuiaammi "nuussineq" pineqartoq taamaallaat tassaammat tarnimikkut napparsimasunik Vordingborgimi Amtshospitalimi katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnera. Taamaalilluni erseqqissarneqassaaq tarnimikkut napparsimasut immikkut ulorianaateqartut ikittuinnannguit Nykøbing Sjællandimi Amtshospitalimi immikkoortortamut isumannaallisakkamut inissinneqarsimasut inersimasunik tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa pillugu suliassiissutigineqartumi matumani ilaatinneqanngimmata.

Suliassiissutigineqartuni gerontopsykiatri (utoqqaat utoqqanngoreerlutik tarnimikkut napparsimalersimasut, puigututsinnermik napparsimasut imaluunniit utoqqaat tarnimikkut napparsimallutillu allamik nappaateqartut) kiisalu meeqqaanik inuusuttunillu tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq aamma ilaatinneqanngillat.

Tarnimikkut napparsimasut ullumikkut Danmarkiliartittakkavut tassaapput ullumikkut Kalaallit Nunaanni napparsimmavinni katsorsarneqarsinnaanngitsut.

Nuussinermik suliaqarnermi ilaatigut napparsimasut tarnimikkut napparsimasunut immikkortortani matoqqasuni katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisut, ilaatigullu napparsimasut qqartuus-siviup aalajangiineratigut tarnimikkut napparssimasunut immikkortortami matoqqasumi katsorsarneqartussanngorlugit inissinneqartut pineqarput. Napparsimasut taakku manna tikillugu Danmarkimut allartinneqartarsimapput, Kalaallit Nunaanni tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortami matoqqasumi unitsitsinissamut periarfissaqanngimmat.

Tarnimikkut napparsimasunik Kalaallit Nunaanni katsorsaanermi pingaarnertut anguniagaq tassaasariaqarpoq katsorsaanikkut suliniutitut neqeroorutigineqartut nappaatip ilisarnaataanik katsorsaanerup saniatigut napparsimasut ataasiakkaat inuunerisa annerusumik pitsassuseqalernissaannik siunertaqarneq, tassanilu inuttut annertunerusumik inniminassuseqarneq nammineq inuunermut annertunerusumik paasisimasaqarnermik akisussaaffeqarnermillu kinguneqartoq ilaatinneqassapput.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaani tunngaviulluinnartoq tassaavoq illutigut pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat.

Nassuiaammi sanaartukkatigut periarfissat marluk saqqummiunneqarsimapput:

Periarfissami 1-imi allaaserineqarpoq immikkoortortanik marlunnik 15-inut inissalinnik pilersitsisoqassasoq, massakkullu tarnimikkut napparsimasunut immikkoortaqarfik ilutsini allanngortinnagu atorneqassalluni. Periarfissami 1-imi sanaartugassanut ani-ngaasartuutit 106 mio. kr.-iutinneqarput, sulisunut inissiat 50-it nutaat ilanngullugit.

Periarfissami 2-mi allaaserineqarpoq tarnimikkut napparsimasunut napparsimmavik ataatsimoortoq napparsimasunut katillugit 45-nut inissalik pilersinneqassasoq. Periarfissami 2-mi sanaartukkanut aningaasartuutit 143 mio. kr.-iupput, sulisunut inissiat 50-it nutaat ilanngullugit.

Aammattaaq nassuiaammi oqaatigineqarpoq tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup tamarmi Kalaallit Nunaannut nuunneqarnerani ukiumoortumik aningaasaliissutinik pisariaqartitsinermi aaqqiissutit arlaata sorliup toqqarneqarnera apeqquttaanngitsoq. Taamaalillutik ingerlatsinermut aningaasartuutaanerulersussat ullumikkumut sanilliullutik 11,4 mio. kr.-iusussaapput.

Kisianni periarfissaq 1 naleqquttutut isigineqanngilaq, tassami Dronning Ingridip Napparsimmavissuani tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfiup ammasup allanngortinnagu atorneqarnera katsorsaavinnik naleqqutinngitsumik avissaartitsinermik kinguneqartussaammat. Taamaattumik tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup nuunneqarnera Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut atasunik tarnimikkut napparsimasunik ataatsimoortumik katsorsaaviliornikkut ingerlanneqassasoq kaammattutigineqarpoq.

Aamma nassuiaammi oqaatigineqarpoq tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq massakkut inatsit atuuttoq 1938-imeersoq tunngavigalugit nuunniartariaqanngitsoq. Inatsisilerinikkut isigalugu inatsit taanna tunngavigalugu nuussineq akornutissaqanngikkaluarpoq, kisianni inatsit taanna ullutsinnut naleqquttuunngimmat Kalaallillu Nunaanni pisariaqartitarpianut naapertuuttuunngimmat piaarnerpaamik nuussinissamillu aalajangernissaq utaqqeqqaarnagu allanngortinneqartariaqarpoq. Suliassaqarfimmi tassani inatsisiliorsinnaatitaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa kissaatigineqarnersoq, imaluunniit danskit tarnimikkut napparsimasut pillugit inatsisaata 1989-imeersup massakkut allanngortiterneqartup, nunatsinni immikkut pissutsit pisariaqartitaannik allanngortillugu, Kunngip peqqussutaatigut atortuulersinneqarnissaa utaqqineqassanersoq nassuiaammi isummerfigineqarsimanngilaq. Kisianni Kunngip peqqussutaatigut atortuulersitsinissaq siunertaralugu danskit inatsisinik massakkut allanngortiterinerat utaqqimaarneqassasoq Naalakkersuisut sinnerlugit inassuteqaatigissavara.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaani tunnga-vik pisariaqartoq tassaavoq ilinniartitaanikkut ingerlatat arlallit aallartinneqarnissaat. Tarni-mikkut napparsimasunik katsorsaanerup Danmarkimit Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa sioqqullugu ilinniartitaanikkut annertunerusumik suliniuteqalernissaq pisariaqarpoq. Suliassaq taanna ukiup ataatsip marlulluunniit ingerlanerinnaanni naammassineqarsinnaanngilaq, ukiunilu amerlanerusuni ilinniartitaanikkut, pikkorissartitsinertigut ilinniaqqitsitsinertigullu siunertaqar-luartumik ingerlatsineq pisariaqartinneqarluni, tassami tarnimikkut napparsimasunik katsorsaa-nermut tunngasutigut ilinniartitaanikkut annertoorujussuarmik kinguaattoorsimagatta. Suliniutit tamakku siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sulisunik avataanit tikisinneqartartunik pisariaqartitsinermik annikinnerpaaffissaaniititsilersinnaassussaassapput.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermi ilinniartitaanikkut annertoorujussuarmik kinguaattoorsimaneq pineqarmat nassuiaatip suliarineqarneranut atatillugu 1998-ip ingerlanerani kommunini tapersersuisutut sulisut ilinniagaqarsimanngitsut 80-it qaammatini pingasuni pikkorissartinneqarnissaat suliniutigineqalereersimavoq.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaani tunnga-vik pisariaqarluinnartoq tassaavoq atorfinnik pilersinneqartunik uagut nammineq inuttaliisin-naanissarput. Ataatsimut isigalugu peqqinnissaqarfimmi sulisunik massakkut pissarsiniarneq ajornartorsiuterujussuuvoq, tamannalu tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermik sulias-saqarfimmut aamma atuuppoq.

Nassuiaammi inerniliunneqarpoq tarnimikkut napparsimasunik peqqissaanermi / paaqquttarinnermi, isumaginninnermi katsorsaanermilu suliassat suliarineqarnissaanni sulisunik Danmarki-meersunik/Skandinaviameersunik tikisitsisarnissaq Kalaallit Nunaata siunissami suli ukiorpas-suarni pinngitsoorsinnaassanngikkaa. Tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanermik Kalaallit Nunaannut nuussinermut atatillugu tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermi sulisunik pisariaqartitsineq pinngitsuuisinnaannginnerlu annertusiartupiloortussaapput.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup nuunneqarnissaanut tunngaviusut sisamaat tas-saavoq suliassaqarfiup taassuma iluani kiffartuussinerup piareersarneqarnissaa, tassa tarnimik-kut napparsimasut napparsimmavimmut unitsinneqanngitsut najukkani ataasiakkaani katsor-sarneqarnerat paaqqutarineqarnerallu eqqarsaatigalugit. Nassuiaammi Kalaallit Nunaanni tarnimikkut sakkortuumik nappaatillit 500-t missaanniittutut naatsorsorneqarsimapput - innuttaaqataasut sanngiitsut, katsorsarneqarnissamik pisariaqartitaminnik ajoraluartumik neqeroorfigineqarajunngitsut. Taamaalilluni tarnimikkut sakkortuumik nappaatilippassuit nunami maaneereersut katsorsarneqarnerisa isumagineqarnerisalu pitsanngorsaavigineqarnissaannik pisariaqartitsineq annertoorujussuaq nasssuiaatip qulaajarsimavaa.

Nassuiaatip kaammattuutitaani tarnimikkut napparsimasut napparsimmavimmut unitsinneqaratik katsorsarneqarnermikkut massakkut najukkani ataasiakkaani ingerlanneqareersukkut nukittorsaavigineqarnissaat saqqummiunneqarpoq, najukkanilu ataasiakkaani tamakkunani piareersaasoqarnissaa pisariaqartutut isigineqarpoq, tamatumunnga peqatigitillugu nukinnik najukkani ataasiakkaani pigineqareersunik tamakkiinerpaamik atuisoqarnissaa qulakkeerneqartariaqarluni.

Najukkani ataasiakkaani tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq naammaginartumik ingerlanneqassappat isumaginninnerup iluani tarnimikkut nappaatilinnut napparsimmavimmi unin-ngatitaanngitsunut neqeroorutinik amerlanerusunik pitsaanerusunillu pilersitsisoqarneratigut tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup piareersaavigineqarnissaa nassuiaammi tunngavissat ilaattut tikkuarneqarpoq. Isumaginninnikkut neqeroorutit imminni tarnikkut nappaammut katsorsaataanngillat, kisiannili katsorsarneqarnissamik neqeroorutit kissaatigineqartutut sunniuteqarnissaannut amerlasuutigut pingaaruteqarluinnartumik tunngaviusartussaallutillu nappaatip inooqatigiinnikkut kingunerisaasa ilaannut oqilisaassisuusinnaapput. Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermi suliniutit annertunerulersinneqarnerat, taamalu tarnimikkut napparsimasut maaneereersut atugaannik oqilisaassinerit tarnimikkut napparsimasunut katsorsaasarfittut immikkoortortaqarfiusunut unitsitsisarnernik unitsitseqqittarnernillu pinaveersaartitsivioqataasinnaapput.

Qulaani taaneqartut tunngavigalugit tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa Naalakkersuisut kaammattuutigisinnaanngilaat, tassami sulisunik naammattunik pissarsisinnaanitsinnut arlaatigulluunniit qularnaveeqqutissaqannginnatta. Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq Dronning Ingridip Napparsimmavissuani tamakkiisumik piorsarneqarsimasoq sulisunik 120-nik pisariaqartitsiviusussaavoq, tamannalu sulisoqarneq eqqarsaatigalugu massakkut sulisooreersut 80-inik amerlineqarnerannik nassataqartussaavoq. Atorfiit pisariaqartinneqartut inuttalerneqarsinnaanerat qulakkeereernagu tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermik nuussineq pissutsit ajunngikkaluarpataluunniit naleqqutinngitsutut paasinarsisinnaavoq, ajornerpaagunilu akisussaassuseqanngitsumik iliornerussalluni, tassani napparsimasut arlalissuit katsorsarneqarnissamik paaqqutarineqarnissamillu annertoorujussuarmik pisariaqartitsisut matumani pineqarmata.

Qaammatit arlalialunnguaannaalluunniit siumut isigaluni sulisussarsiniarnermi pissutsit qanoq innissaasa eqqoriarneqarsinnaannginnerat ajornartorsiutaavoq. Ukiuni aggersuni qaninnerpaani pissutsit malunnaatilinnik allanngornissaat ilimagissallugu piviusorsiornerunngilaq. Nassuiaammi taaneqartut tusarniaavigineqartullu sulisussarsiniarneq pillugu ernummatigisaat Naalakkersuisut isumaqatigaat.

Tassani aamma ilaavoq taamatut nuussinerup annertoorujussuarmik aningaasartuuteqarnerulerneq inuiatigiinnut kalaallinut nassatarisussaammagu, tamatumunngalu atatillugu erseqqissassallugu pisariaqarpoq taamatut annertoorujussuarmik aningaasaliinerup aningaasaliissutit amerlassusiat isigalugu inuit ikittuinnaat sunniuteqarfigisussaammagit. Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup nuunneqarnissaanik isummernermi aningaasartuutaanerusussat pingaarnerutillugit isiginiarneqassanngillat, tassami aningaasatigut pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq soorunami pineqarmat. Sulisussarsiniarnermi ajornartorsiut ajornartorsiutit oqimaannersaattut Naalakkersuisut isigaat. Taamaattorli ikittuinnarnut pisussaaffeqarata aammali kalaallini inuiaqatigiinni ullumikkut katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisorpassuarnut pisussaaffeqarnerput imaaliallaannarluta saneqqussinnaanngilarput.

Allatut oqaatigalugu imaappoq tarnimikkut napparsimasunik Vordingborgimi Amtshospitalimi katsorsaanerup nunatsinnut nuunneqarnissaa nassuiaammi piffissaliunneqartunut sanilliullugu ukiunik pingasunit-tallimanut, pingaartumillu sulisunik naammattunik pissarsinissatta annertunerusumik qulakkeerneqarsinnaalernissaata tungaanut kinguartinneqarnissaa Naalakkersuisut nassuiaat tunngavigalugu inassutigissavaat. Taamaalilluni tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa katsorsarneqarnissamik neqeroorutit ajornerulinnginnissaat qulakkeerneqareerpat aatsaat pisariaqarpoq, tassa napparsimasut ullumikkut katsorsarneqarnermik pitsaaqataanik katsorsarneqarnissaminnut qulakkeerunneqareerpata.

Tarnimikkulli napparsimasunik katsorsaanerup Danmarkimit Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaanik anguniagaqarnitta pingaarnerusutigut aalajangiusimanissaa pingaartuuvoq, tassami katsorsaanikkut isigalugu tarnimikkut napparsimasut nalinginnaasumik avatangiisiminnit taama ungasitsigisumiillutik katsorsarneqartarnerat naleqqutinngitsutut isigineqartariaqarmat. Taamatuttaaq kalaallit tarnimikkut napparsimasut Danmarkimi katsorsarneqartarnerat tusagassiorfitsigut oqaluuserineqangaatsiartarsimavoq, tassami kalaallinik tarnimikkut napparsimasunik Danmarkiliartitsisarneq nunat tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffii tunngavigalugit isiginiarneqartarsimammat. Kisianni tamatumunnga atatillugu katsorsaanerup immikkut ilinniagaqarsimanermik sulisunillu pisariaqartitsivioqisup katsorsaanermik pisariaqartut naapertorlugit pitsaassusilimmik qulakkeereqqaarani nuussineq pissutsinik ajornerulersitseqataaginnartussaasoq erseqqissarneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisulli sinnerlugit inassutigissavara inatsisilerineq, ilinniartitaaneq najukkamilu tarnikkut napparsimasulerineq eqqarsaatigalugit kaammattuutit akuersaarneqarlutillu sapinngisamik piaarnerpaamik aallartisarneqassasut, taakkumi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Vordingborgimi Amtshospitalimi tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup nunatsinnut nuunneqarsinnaanissaanut pisariaqartinneqartumik tunngavissaasutut isigineqarmata. Taamaalilluni nassuiaammik suliaqarnermi innuttaaqativut arlallit sanngiitsorujussuit, ilarpassuilu maani nunatsinneereersut, immikkut annertuumik isiginiarneqarsimapput. Taamaattumik Peqqinnissa-qarfiup iluinnaani tassunga piareersaateqarnermut annertusisamut, inuiaqatigiit kalaallit ukiumut 6,5 mio. kr.-it missaannik aningaasartuuteqalernerunerannik kinguneqassaaq.

Nassuiaammi tusarniaanermullu akissutit ilarpassuini takuneqarsinnaasutut tarnimikkut napparsimasut maani nunatsinneereersut katsorsarneqarnikkut isumaginninnikkullu kiffartuunneqarnikkut pitsanngorsaavigineqarnissamik pisariaqartitsipput. Kisianni tarnimikkut napparsimasunik isumaginninnikkut kiffartuussinikkut suliniutit tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup nuunneqarnissaa pillugu suliassiissutini ilaanngillat. Taamaalilluni tarnimikkut napparsimasut isumaginninnikkut kiffartuunneqarnerannik piareersaanerup aningaasatigut kingunerisassai nassuiaammi matumani isummerfigineqarsimanngillat.

Taamaattumik tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut inassutiginiarpaat Kalaallit Nunaanni tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq ataatsimoortumik pilersaarusiuunneqassasoq, tassa-ni isumaginninnikkut aamma pisussaaffilersuisoqassalluni, tassami tarnimikkut napparsimasunut suliniuteqarneq suliassaqarfiummat peqqinnissaqarfiup kisimiilluni ingerlassinnaanngisaa. Ataat-simoortumik aaqqiissuteqarnerup nunat tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffiinik, innerunngitsumik nunanit allanit, unioqqutitsisutut uparuartorneqarnerput aamma pakkersimaassavaa, tas-sami taamatut isornartorsiuineq amerlasoorpassuartigut tassaasimammat napparsimasunik katsorsarneqareersunik angerlartitsinissamut Kalaallit Nunaata piumassuseqannginneranik uparuartuineq.

Nassuiaat tusarniaanermullu akissutit takkussimasut tunngavigalugit makku Inatsisartunit akuerineqarnissaat Naalakkersuisut inassutigaat:

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaanik aalajangernissaq nassuiaammi piffissaliunneqartunut sanilliullugu ukiunik pingasunit-tallimanut, pingaartumillu sulisunik naammattunik pissarsinissap annertunerusumik qulakkeerneqarsinnaalernissaata tungaanut, kinguartinneqassasoq.

Suliassaqarfimmi tassani inatsisit Kalaallit Nunaanni pissutsit pisariaqartitaat tunngavigalugit tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq pillugu danskit inatsisaata 1989-imeersup Kunngip peqqussutaatigut Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarneratigut allanngortinneqassasut, danskit inatsisiminnik allanngortiterinerat naammassippat.

Ilinniartitaaneq eqqarsaatigalugu nassuiaammi kaammattuutigineqartut akuerineqassasut.

Najukkami tarnikkut napparsimasulerinermi suliniutitigut piareersarnissaq pillugu nassuiaammi kaammattuutit akuerineqassasut.

Kalaallit Nunaanni tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup tamarmiusup pilersaarusiorneqarnera sapinngisamik piaarnerpaamik aallartinneqassasoq, ullumikkut Kalaallit Nunaanni tarnimikkut napparsimasut atugaannik pitsanngoriartitsisumik, oqartussallu susassaqartut tamarmik peqataatinneqassasut, matumani isumaginninnermut oqartussat Pinerluuteqarsimasunillu Isumaginnittoqarfik minnerunngitsumik ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Taamatut oqaaseqarlunga tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissa pillugu nassuiaat annertooq Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartuni oqaluuserisassanngortippara.

1996-imi ukiakkut ataatsimiinermi tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa pillugu siunertaqarnermik saqqummiussineq Inatsisartut akueraat. Tamatuma kingorna nassuiaasiorluni suliaq annertooq aallartinneqarpoq, Inatsisartut 1998-imi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiussisoqarnissaa siunertaralugu. Suliaq massakkut naammassineqarpoq, inerneralu nassuiaatitut matumatut ilusilerlugu saqqummiunneqarluni. Oqartussat suleqatigisallu assigiinngitsorpassuit nassuiaatip suliarineqarnerani peqataasimap-put, taamatuttaarlu nassuiaat illuatungerisanut susassaqartunut tusarniaatigineqarsimalluni.

Periarfissaq manna atorlugu nassuiaatip kusanaqisup suliarilluagaasullu suliarineqarnerani peqataasimasorpassuit Naalakkersuisut matumuuna assorsuaq qutsavigissavaat.

Tarnimikkut napparsimasut ullumikkut Danmarkiliartittakkavut tassaapput ullumikkut Kalaallit Nunaanni napparsimmavinni katsorsarneqarsinnaanngitsut.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaani tunngaviulluinnartoq tassaavoq illutigut pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat.

Nassuiaammi sanaartukkatigut periarfissat marluk saqqummiunneqarsimapput:

Nassuiaammi inerniliunneqarpoq tarnimikkut napparsimasunik peqqissaanermi / paaqquttarinnermi, isumaginninnermi katsorsaanermilu suliassat suliarineqarnissaanni sulisunik Danmarki-meersunik/Skandinaviameersunik tikisitsisarnissaq Kalaallit Nunaata siunissami suli ukiorpassuarni pinngitsoorsinnaassanngikkaa. Tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanermik Kalaallit Nunaannut nuussinermut atatillugu tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermi sulisunik pisariaqartitsineq pinngitsuuisinnaannginnerlu annertusiartupiloortussaapput.

Tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup nuunneqarnissaanut tunngaviusut sisamaat tas-saavoq suliassaqarfiup taassuma iluani kiffartuussinerup piareersarneqarnissaa, tassa tarnimikkut napparsimasut napparsimmavimmut unitsinneqanngitsut najukkani ataasiakkaani katsorsarneqarnerat paaqqutarineqarnerallu eqqarsaatigalugit. Nassuiaammi Kalaallit Nunaanni tarnimikkut sakkortuumik nappaatillit 500-t missaanniittutut naatsorsorneqarsimapput innuttaaqataasut sanngiitsut, katsorsarneqarnissamik pisariaqartitaminnik ajoraluartumik neqeroorfigineqarajunngitsut. Taamaalilluni tarnimikkut sakkortuumik nappaatilippassuit nunami maaneereersut katsorsarneqarnerisa isumagineqarnerisalu pitsanngorsaavigineqarnissaannik pisariaqartitsineq annertoorujussuaq nasssuiaatip qulaajarsimavaa.

qaammatit arlalialunnguaannaalluunniit siumut isigaluni sulisussarsiniarnermi pissutsit qanoq innissaasa eqqoriarneqarsinnaannginnerat ajornartorsiutaavoq. Ukiuni aggersuni qaninnerpaani pissutsit malunnaatilinnik allanngornissaat ilimagissallugu piviusorsiornerunngilaq. Nassuiaammi taaneqartut tusarniaavigineqartullu sulisussarsiniarneq pillugu ernummatigisaat Naalakkersuisut isumaqatigaat.

Taamaattumik tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut inassutiginiarpaat Kalaallit Nunaanni tarnimikkut napparsimasunik katsorsaaneq ataatsimoortumik pilersaarusiuunneqassasoq, tassani isumaginninnikkut aamma pisussaaffilersuisoqassalluni, tassami tarnimikkut napparsimasunut suliniuteqarneq suliassaqarfiummat peqqinnissaqarfiup kisimiilluni ingerlassinnaanngisaa. Ataatsimoortumik aaqqiissuteqarnerup nunat tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffiinik, innerunngitsumik nunanit allanit, unioqqutitsisutut uparuartorneqarnerput aamma pakkersimaassavaa, tassami taamatut isornartorsiuineq amerlasoorpassuartigut tassaasimammat napparsimasunik katsorsarneqareersunik angerlartitsinissamut Kalaallit Nunaata piumassuseqannginneranik uparuartuineq.

Nassuiaat tusarniaanermullu akissutit takkussimasut tunngavigalugit makku Inatsisartunit akuerineqarnissaat Naalakkersuisut inassutigaat:

Ilinniartitaaneq eqqarsaatigalugu nassuiaammi kaammattuutigineqartut akuerineqassasut.

Najukkami tarnikkut napparsimasulerinermi suliniutitigut piareersarnissaq pillugu nassuiaammi kaammattuutit akuerineqassasut.

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Tarnimikkut nappaatillit pillugit sullissinerup ajunnginnerpaamik imaqarluartumillu ingerlanneqartuarnissaa Siumup anguniartuarpaa. Aammalu katsorsassallutik maannakkut Danmarkimi inissinneqarallarsimasut tarnikkut timikkullu atugarisaasa pitsaanerpaamik aaqqissuusivigineqarnissaat.

Tassungalu atatillugu pingaartilluinnarlugu tarnimikkut nappaatillit Danmarkimiittut nunatsinnut angerlarartinneqarnerannut atatillugu isumatuumik pilersaarusiorluakkamik aaqqissuussinissaq, soorlu makkua eqqarsaatigalugit, tarnimukkut nappaatilinnut najugassat, suliffissat minnerunngitsumillu nappaatilinnik sullissisussat atugarisassaat massakkullu sullissisut atugarisaat eqqarsaatigalugit.

Aammalu qulakkeertariaqartoq oqartussaasut kalluarneqartut tamarmik ilisimassagaat napparsimasunut tunngatillugu akisussaaneq oqartussaanerlu qanoq inissisimanersut napparsimasup inuttut isumagisinnaasariaqarnera aammalu nakorsat aqqutigalugit katsorsarsinnaasariaqarnera eqqarsaatigalugittaaq.

Naalakkersuisullu ullumikkut saqqummiussaat tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnisaa pillugu nassuiaat assut suliarilluagaasoq pingaarteqalugu sammisimavarput, nuannaarutigalugu 1996-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni oqaaseqarnitsinni kisssaatigisatsitut piffissaq eqqorlugu saqqummiunneqarmat.

Siumumiillu imatut oqaaseqaateqarfiginiarlugu:

Tarnimikkut napparsimasunik Vordingborgimi Amtshospitalimi katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaa pillugu tusarniaareernerup kingorna Naalakkersuisut inassuteqaataat Siumup paasilluarmagit. Tassami Siumup pingaartitatut eqqaareernikuuvaa, tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Nunatsinnut nuunneqarnissaa katsorsarneqarnissamik neqeroorutit ajornerulinnginnissaat qulakkeerneqareerpat aatsaat pisariaqartoq.

Tassami nalunnginnatsigu, tarnimikkut napparsimasut ullumikkut Danmarkiliartittakkavut tassaammata ullumikkut Nunatsinni, Kalaallit Nunaanni, napparsimmavinni katsorsarneqarsinnaanngitsut kisimik pineqartut. Taamaattumik Siumup Naalakkersuisut isumaqatigai tarnimikkut napparsimasunik Vordingborgimi Amtshospitalimi katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaa aatsaat pissasoq, sulisunik naammattunik pissarsinissaq annertunerusumik qulakkeerneqarsinnaalereerpat.

Ullumikkullu peqqinnissaqarfiup immikkut ittunik katsorsaanernik peqqissaanernillu ilinniarsimasunik sulisussaqarniarneranik ajornartorsiutit, Kalaallit Nunaanni kisimi ajornartorsiutaanngitsut, tunngavigissagaani naatsorsuutigisariaqarparput suli ukiut tallimat angullugit ajornartorsiut aaqqikkallarsinnaanagu. Siumup taamaattumik taperserluinnarpaa sulisunik massakkut sulisooreersunik sulisussanillu ilinniartitsinerup pimoorussamik ingerlanneqalernissaa, nassuiaammi kaammattuutigineqartut tunngavigalugit.

Siumup pingaartillugu eqqaarusuppaa, tarnimikkut nappaatilinnik pitsaanerpaamik isumaginninniarluni, isumassuiniarluni, katsorsaaniarlunilu piumasaqaatit naammassiniarlugit peqqinnissaqarfimmi, isumaginninnittoqarfimmi pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfimmilu sullissisut ilinniartitaanikkut ataqatigiissaarluakkamik aaqqissuussivigineqarnissaat tapersersortit, tarnimikkut nappaatilinnut najugaqatigiiffinniittunut/inissiani illersugaasuniittunut ikiortit, ilanngullugittaaq.

Siumumiillu nuannaarutigaarput 1998-ip ingerlanerani Kommuunini tapersersortit 80-it suliamik ilinniagaqarsimanngitsut tarnimikkut nappaatilinnik sullissisartut nunap immikkoortuini piginnaaneqarnerulerfissamik pikkorissartitsinermi qaammatinik pingasunik sivisussuseqartuni peqataanermikkut piginnaaneqarnerulernissaannut periarfisiissoqalermat.

Tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanerup Nunatsinnut nuunneqarnerani sumi katsorsaasarnerup napparsimmavittassaata inissinneqarnissaa pillugu Siumumit isumaqarpugut tamanna Nunatsinni peqqinnissaqarfik pillugu aammalu sulisunik atorluaanissaq pillugu oqallinnermi ilaatittariaqartoq.

Najukkami tarnikkut napparsimasulerinermi suliniutitigut piareersarnissaq pillugu nassuiaammi kaammattuutit Siumup taperserpai. Najukkami tarnikkut napparsimasulerinermi siunertanut ukununnga suliniutaammata:

-tarnikkut nappaatillit katsorsassallugit, peqqissassallugit tapersersussallugillu

-tarnikkut nappaatillit ataasiakkaat pisariaqartitaat malillugit katsorsaanissat minnerpaamik annertussusillit sunniuteqarluartullu aallartinnissaat

-tarnikkut katsorsarneqarnissamut oqinnerpaamik periarfissinneqarnissaq qulakkiissallugu

-inunnut ataasiakkaamut suliniutissat ataqatigiississallugit ingerlanneqartuarnissaallu pilersissallugu

-nukissat pigineqartut sapinngissamik pitsaanerpaamik iluaqutiginiassallugit

-aqutsisoqarfiit assigiinngitsut akimorlugit aammalu tamatumunnga naleqquttumik suliaqaqatigiikkuutaat akornanni suleqatigiinneq annerpaatittuassallugu.

Siumup pingaartittorujussuuaa siunertat piviusumik ingerlanneqarnissaat kaammattuutitigullu piviusunngortinniarlugit suliniarneq illoqarfikkuutaani assigiingitsunik suliallit suleqatigalugit nuannaarutigilluinnarlugu.

Siumup massakkut sullissinerup pitsanngorsarnissaanut aqqutissat ammareersut atorluarneqarnissaat kissaatigaa.

Taammaattumik sumiiffinni tarnikkut napparsimasulerinermi suliassanik suleqatigiinnit tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmit ulluinnarni siunnersorneqarsinnaaneq ilitsersorneqarsinnaanerlu pillugit oqarasuaatikkut saaffiginnittarfiit aammalu katsorsaasarnermi nassuiaasarnermilu isiginnaarutit (Telepsykiatri) aqqutigalugit tarnikkut katsorsaasarnerup piaartumik aallartinneqarnissaa tikkuarusullugu.

Nalunaarummi oqaatigineqarpoq sinerissamiit nakorsanik immikkut tarnikkut nappaatinik ilisimasalinnik angalatitsisarneq ukiuni arlaqalersuni sulisussaaleqineq pissutigalugu ingerlanneqartarsimanngitsoq nangeqqittariaqartoq. Siumut isumaqarpoq aamma pisariaqartoq tarnimikkut nappaatillit nunatsinnut utertinneqarnissaat utaqqinngikkaluarlugu tamanna pisinnaappat suli pitsaanerussagaluartoq.

Najugaqarfinni ataasiakkaani napparsimasunik, ilaqutaasunik, angajoqqaanik sullissisunillu siunnersuineq, sullissineq aamma immikkut ilisimasalinnik tikisitsisarnikkut nukittorsarneqarsinnaavoq, suliniaqatigiinnut tamanut tapersersoqatigiinniarnermut iluaqutaasussaq.

Namminneq kajumissutsiminnik peqatigiiffiit suliniaqatigiiffiilluunniit soorlu Sugisaq, Kisimiinngilatit ilaalu ilanngullugit tarnimikkut artorsaatilinnik suliniarnerat aammalu soorunami palasit ajoqit allanillu suliarineqartut ikorfartoqatigiiffigisariaqarpavut.

Nunatsinni akornatsinni tarnimikkut qasusoortut anersaakkut annikilliortut nalaataqarnerlunnerup kingunerissaanik saaffissaaleqisut minnerpaatigulluunniit ikiuunniarfigissallugit peqataanitsigut.

Siumumiillu nammineq kajumissutsimik suliniuteqartut tamaasa nuannaarutigalugit qujaffigerusuppavut suliniartuarnerisalu nukittorsartuarnissaat tapersersortuarumallugit.

Qulaani taakkartukkavut tunngavigalugit Nunatsinni tarnimikkut napparsimasunik katsorsaasarnerup tamarmiusup pilersaarusiorneqarnera sapinngisamik piaarnerpaamik aallartinneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut inassuteqaataat akuersaarpavut.

Massakkullu Vordingborgimi Amtshospitalimi katsorsartereerlutik peqqissisimasut Nunatsinnullu, nunaminnut angerlarnissaminnut piareersut ullumikkut Danmarkimi najugaqalersimasut Nunatsinni inissaqannginnertik suliffisaqannginnertillu pissutigalugit ikiorniarneqarnerisa aaqqiiviginiarneqarnissaat ilanngullugit.

Aammalu tarnimikkut napparsimasutut pineqaatissinneqarsimasut katsorsartereersimallutik pineqaatissinneqarunnaartut nunavimminnullu uternissamik kissaateqanngitsut siunissami illoqarfinnut sumiiffinnut ataatsimut katersuutiinnannginnissaat anguniarlugu pilersaarusiorluarneqarnissaa Siumumiit isumaliutissiissutigalugu inassutiginiarparput.

Tarnimikkut nappaatillit atugaannik pitsanngoriartitsissagutta pisariaqarluinnarpoq oqartussat susassaqartullu tamarmik peqataatigiillutik tatigeqatigiilluinnarlutillu suleqatigiinnissaat.

Tarnikkut katsorsaasarnermi inatsisip 1989-imeersup allanngortinneqarnissaa pillugu Siumup Naalakkersuisut isumaqatigai danskit inatsisiminnik allangortiterinerat naammassereerpat, Kalaallit Nunatsinni allanngortitsinissaq aatsaat pissasoq.

Inatsisillu nutarnernissaanut suleqatigiissitanik pilersitsisoqarnissaa pissusissamisoortutut Siumumit isigaarput. Inatsimmi ullumikkut atuuttoq ullutsinnut naleqqukkunnaarsimammat. Nunatsinni pisariaqartitarpianut naapertuuttunngorlugu pissutinullu Nunatsinni immikkut ittunut tunngavilersorluarlugu allanngortiterneqarnissaata suliarineqarnissaa Siumup kissaatigaa.

Taamak oqaaseqarluta nassuiaat imartoqisoq tusaatissatut tiguvarput.

Naggataagut nassuiaammik suleqataasimasut tamaassa qutsavigaavut suliamut annertuumut sulilluarsimanerannut.

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Nassuiaammi quppernerit siulliit - nassuiaatip inassutai eqqikkaaneralu - atuarakkit nuan-naajallappunga. Kiisami eqikkaanermik erseqqissumik saqqummertoqarpoq.

1982-imili angerlarartitsinissaq oqallisigilerparput ajornartorsiutit sunnguamik itisileriffigissanagit, taavalu oqallinnerit aallarteqqikkaangata ukiut marlussuit qaangiunnerini aaqqiissutissaqarumaartoq tamatigut neriorsuutigineqartarluni.

Napparsimasunik angerlarartitsisinnaanngilagut sulisut tungaasigut ajornartorsiuterpassuit aaqqiiviginissaat isumannaaqqaartinnagu massakut taanna erseqqissumik oqaatigineqarpoq. Taannaagamimi akornutit annersaat angerlarartitsinissamilu tunngavinni pingaarnersaasoq.

Nassuiaat malillugu angerlarartitsinissaq isumalluarnarnerpaaq tunngaviussappat aatsaat aallartisarniarneqalersinnaavoq ukiut tallimat qaangiunnerini ukioq 2003-mi inaarneqarsin-naassallunilu siusinnerpaamik maannakkumiit ukiut arfineq pingasut qaangiunnerini tassalu ukioq 2006-imi.Tamanna tamanut ilisimatitsissutaavoq pitsaasoq.

Tamanna Vordingborgimi napparsimasunut nakeriallannassaqaaq. Kisianni Vordingborg-imit katsorsaanikkut ingerlalluarfiusumit, peqqinnissaqarfitsinni sulisussaaleqiffioqisumut, sulissunut taarterpassuaqarfiusunut, sulisunik paarlakaaffioqisunut, naammaginanngitsumillu suliassarpassuaqartunut, napparsimasut angerlartinnissaat illersoriarfissaqartinngikkallarparput.

Ajunngitsortaali aana, napparsimasunut atugassarititaasut pitsanngorsaavigineqarsinnaan-nginnerinut patsisitut Vordingborg Amtimit utoqqatsissutaajuarlutik nalornisitsiuartut tassuuna peerneqarput. Tassami napparsimasut suli qanoq sivisutigisumik Vording-borgimi katsorsarneqartarnissaat ilisimaneqanngimmat, Nunatsinnimi oqaluttaratta imaaliallaannaq angerlarartitsisoqalersinnaasoq.

Massakkut ukiut tallimat piffissarilerpavut. Maannalu eqqissilluta pitsanngoriaatissat pisaria-qaqisut siornaak angusavut suliniutinik nutaanik malitseqartissinnaalerpavut napparsimasunut ullunik atoruminarnerusunik angusinissatsinnut.

Kisianni napparsimasut atugaasa pitsanngorsarnissaat pillugit Vordingborgimi napparsimmavimmi qullersanuinnaq piumasaqaateqassanngilagut. Uaguttaarli nammineq malittarisassaativut periarfissaqartitsiffigullu misissoqqissaartariaqarpavut.

Nunatsinnut tikeraartitsisarneq qanoq ingerlava?

Taama ungasitsigisumust atassuteqarneq qanoq ippa? - Qanoq akulikitsigisunik sianertoqarsinnaasarpa?

Taama ungasitsigisumiittortatsinnut ilaquttaasunit videokkut atassuteqaatit inerisarsinnaanerpavut?

Inuit Aningaasaateqarfiat piuvoq, ukiumut 70.000 kr.-nik Namminersornerullutik Oqartussanit napparsimasut immikkut qanoq pineqarsinnaanerinut, nunanut allanut angalasarsinnaanerinut, sanalugassanut, katerisimaarnernut kalaaliminertugassanullu ilaalu ilanngullugit aningaasaliiffigineqartartoq.

Aningaasaateqarfiup qinnuteqarfigineqarsinnaanerani piumasaqaataavoq aningaasaateqarfiit allat aningaasanik pissarsifiginiarlugit misilinneqareersimanissaat. Sulisunut tamanna piffissarujussuarmik atuiffiusarpoq, aningaasanik pissarsiffiusanngitsumik.

Aningaasaateqarfiup pissarsiffiginiarnerani piumasaqaatip taassuma peerneqarnissaa kissaatigineqarpoq.

Suarannguatut isigineqarsinnaavoq. Taamaapporlumi uagutsinnut inimi maani isersimasunut Nunatsinniittullumi allanut. Kisianni napparsimasunut 20-t missaanniittunut uagut Vor-dingborgimiitsitatsinnut tamakkualunnguit ulluinnarni nikallunarsinnaaqisuni, pingaartuupput.

Ajornartorsiut pingaaruteqaqisoq naammassineqartariaqartorlu tassaavoq napparsimasunik angerlarartitsinissaq. Napparsimasumik angerlartitsilernerup nalunaarutigineqarneranit uagut nammineq pisortaqarfitta perusaarlutik napparsimasumik tikilluaqqusinissaasa tungaannut piffissaq ukiup affaanik ukiumilluunniit ilivitsumik sivisusseqariaannaavoq. Tamanna narrutsannaqaaq.

Tassani pissutaagunarpoq angerlartitsinermi suliffeqarfiit assigiinngitsunik sammisaqarfiusut assigiinngitsut akuliuttussaanerat taavalu taakku arlaannaasaluunniit akisussaaffik tigummiumassanagu.

Ajornartorsiut imaannaanngilaq. Tamannalumi nassuiaammi ajunngivissumik sammineqarpoq. Nunatsinni tarnip nakorsaatut katsorsaaveqarnerup piorsarnissaa pisariaqarpoq. Napparsimasoq, suli nakorsanit paasisimannittunit nakkutigineqarnissamik pisariaqartitsisoq, imaaliinnarlugu angerlartissinnaanngilarput.

Nassuiaammi inassuterpassuit uteqattaassanngilakka. Atassummit taakku tapersersorpavut.

Ataasiinnarli eqqarsarnarpoq:

Ukiorpassuit ingerlagallartussaapput Nunatsinni kommunit tamarmik psyskologinik kalaallinik ilinniarsimasunik sulisussaqalernissaannut; ilinniarsimasullumi allat tarnimikkut napparsimasunik immikkut passusisinnaasussat anguneqarnissaannut.

Tamakku peqataannik nassuiaammi immikkoortoq atuarneqarsinnaavoq, tassalu nunani allani telepsykiatri atorlugu misilittakkat pitsaalluinnartut anguneqarsimanerannut tunngasoq.

Peqqinnissamut ataatsimiititaliami ilaasortat paasiniaallutik angalanerminni taamatorpiaq tusartinneqarput, tusagarlu Peqqinnissamut Pisortaqarfimmut apuullugu: Telepsykiatri nassaarineqarsimavoq ilimagisamit pitsaanerusumik sunniuteqartoq.

Telepsykiatrip atulersinneratigut tarnimikkut napparsimasut periarfississavavut ilinniarluarsimasunit katsorsarneqarnissaannut napparsimasup nammineq oqaasii atorlugit kommunini tamani, taamanissami sulisunik ilinniarluarsimasunik naammattunik nuna tamakkerlugu telepsykiatrisk klinik sulisussaqartilerutsigu.

Sooq nassuiaammi taamatut periarfissaqarnera tulluaqisoq inassutigineqarsimanngila?

Matumuunalu tamanna Atassummit inassutigineqarpoq.

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq siunissami tarnikkut nappaatilinnut napparsimavissaq Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut atasumik inissinneqassasoq. Atassummit inassutigissavarput massakkorpiaq nunatsinni immikkoortulersuiniarneq eqqarsaatigalugu Nuup avataani inissiinissamik KANUKOKA-p siunnersuutaa suli isumaliutersuutigineqarallaqqullugu.

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni sakkortuunik pinerluuteqarsimasut ukiorpassuanngortuni Qallunaat Nunaannut pineqaatissinneqarnerat toqqammavigalugu ingerlatinneqartarsimapput, tamannalumi ukiuni kingullerni inuit pisinnaatitaaffii toqqaammavigalugit sakkortuumik uparuartorneqarsimavoq.

Inatsisartut l996-imi ukiakkut ataatsimiinnerani Inuit Ataqatigiinniit tapersersorsimavarput tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaanut toqqammavissanik ersarissunik misissuisoqarnissaa. Tamannalumi maanna pisimammat nuannaarutigaarput.

Taamanikkullu aamma Inuit Ataqatigiinniit ersarissumik uparuarsimavarput, ullumikkut nunatsinni tarnimikkut nappaatillit najugaqarfimminni aallunneqarnerat naammaginanngitsoq, ilinniarsimanngitsunillu sulisoqarnermi, sulisunut sullissanullu toqqissisimananngitsumik ingerlassisoqartoq. Taamaattumik nuannaarutigaarput apeqqut tamanna uani isumaliutissiissummi sukumiisumik sammineqarsimammat.

Tarnimmikut napparsimasunik katsorsaanerup maanna Qallunaat Nunaanni ingerlanneqartartup, nunatsinnut nuuneqarnissaanut innersuussutit suleqatigiisitallu isumaliutissiissutaat assigiinngitsunik oqaaseqarfigissavagut. Siullermik Naalakkersuisut katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaanut aalajangernissap ukiunik pingasuniit tallimanut kinguartinneqarnissaanik innersuussutaa isumaqatigaarput.

Tassami oqartoqarneratuut sumut iluaqutaassava katsorsaasarnerup tuaviupiluttumik nuunneqarnissaa piinnarlugu, katsorsakkat ajornerusumik sullinneqalerpata. Tassami ilisimasatsitut maanna peqqinnissaqarfimmi annertoqisumik sulisoqarniarnikkut ajornartorsiuteqarpugut. Ilami sulisussatulluunniit tikisittakkagut iluamik inissaqartinneqanngitsut sulluta tikisitat inissanik 5o-inik pisariaqartitsitut tikisissavagut? Taakku saniatigut atuarfeqarnikkut, meeqqanut paaqqinnittarfeqarnikkut allatigullu periarfissat qulakkeerneqarsimasariaqarput.

Soorunami Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput tarnimikkut innarluutillit katsorsarneqartarnerisa Qallunaat Nunaanniit nuunneqarnissaa, uanilu nappaatit imaannanngitsut uagut ilinniarsimasunik sussaqartinngisagut pineqarput. Taamattumik tamatumap peqqissaarluinnartumik suliarineqarnissaa kissaatigaarput.

Piffissallu tulliuttup annertuumik piareersarnermut atorneqarnissaa kaammattuutigissavarput. Ilinniartitsinerit pilersaarusiorluakkat, ingerlanneqartariaqarput.

Isumaliutissiissummili innersuussutigineqartoq siunissami tarnimikkut nappaatillit katsorsarneqartarfissaata Nuummi inissinneqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit isumaqatiginngilarput. Soorlumi aamma KANUKOKA ersarissumik tamatumani isummersimasoq. Nuummi eqiterineq naammalerpoq, inissaaleqineq, atuarfissaaleqineq meeqqanullu paaqqinnittarfissaaleqineq annertoqaaq, tamakkulu isiginngitsuusaaginnarlugit iliuuseqartuassagutta naggataatigut imminut aaginnartussaavugut.

Soorunami atorluaaniarneq pioreersullu suleqatigiilluarnissaat paasisinnaavarput, kisianni inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit unaannaarannguaq kisiat isiginagu pilersaarusiorneq ingerlanneqartariaqarpoq. Naak Nuummiinnissaanut akikillisaatissat taakkartorneqaraluartut, periarfissanillu marlunnik innersuussinermi, siulleq 143.mio.kr-ninik naleqartussatut aappaalu l06.mio.kr-ninik, atorfeqartitsinerup saniatigtut nutaanik 5o-inik inissialiornissaq kisimi aningaasartuutaasussaanngilaq, tassami atuarfiit meeqqanullu paaqqinnittarfiit allallu tamatumi aamma eqqarsaatigisariaqassammata.

Uffa massa nunatta ilaani illoqarfiit ilaat inuerukkaluttuinnartut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut iliniagaqarnikkut pikkorissaajuarnikkullu piareersarnerup saniatigut ukiut tulliuttut atorneqartariaqartut kattorsaavissap nunatta sinnerani sumi inissinneqarsinnaaneranut sukumiisumik misissuinermut. Ukiuni pingasuni tallimanilu aalajangernissamut kinguartitsiniarutta sumiinnissaata aalajangernissaa tuaviuuttariaqanngilarput. Tamatumanilu kommuunit periarfissineqartariaqarput neqeroorsinnaanerminnik.

Tamatumanissaaq maanna napparsimaveqarfiit aaqqissuussaaneranik allanngortiterinialersaarneq qissimingaartariaqarpoq. Ataqatigiissaakkamik aaqqissuussinissaq tamatumani pisariaqavissammat.

Inuit Ataqatigiinniit tupigusuutiginngitsuunngilarput inatsit l938-imili Qallunaat Naalagaaffianit suliarineqarsimasoq nunatsinni malitsilerlugu allanngortinneqarsimanngimmat. Taama qanganisaatigisoq soorunalimiuna ullumikkumut naleqqukkunnaarsimaqili. Isumaqatigaarpulli tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanermut qallunaat inatsisaata l989-imeersup, nunatsinni naleqqussarlugu atortuulersinnissaa.

Tamatumanili apeqqutigissavarput Qallunaat inatsisiminnik allanngortitserinissaat qaqugu naammassissagatinneqarnersoq, isumaqarpugullu tamanna utaqqeqqaartariaqanngitsoq. Aammalu suliami matumani Eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuaq qanoq atorneqarnialersaarnersoq apeqqutigissavarput. Tassami Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut suliami matumani taakku avaqqunneqarsinnaanngitsut.

Soorlu aamma ukiut siuliini oqaatigisarsimagipput, nunatsinni tarnimikkut nappaatillit paaqqutarineqarnerat ajorluinnartoq. Tamatumanili nersortariaqarsoraavut ilinniarsimanngikkaluarlutik aalajaallutik tarnimikkut napparsimasunik paaqqutaqartut. Ilami taakku suliaat sakkortusaqaat, nukittusaqalutillu. Ilinniartitsinerit pikkorissaanerillu matumani pisariaqarluinnarput. Iliniartitseqqinnissamullu periarfissat suulluunniit atorluarniartariaqarput.

Aatsaammi taamaaliornikkut nalorninerit imminullu annikigisinnaasarnerit qaangerneqarsinnaammata. Aammalu nappatip sakkortusinissaanut pinaveersaartitsisinnaallutik. Taamaalillutillu aamma siunissami Qallunaat Nunaannut aallartitsisariaqartarnissat ingalassimaartinneqarsinnaassapput.

Tupaallannanngitsuunngilaq tarnimikkut nappatillit nunatsinniittut maanna 5oo-it pallisimassagaat naatsorsuutigineqarmat. Taamattumik kisitsisiinnaalluunniit taakku takutippaat, tarnimikkut nappaatilinnik paaqqutarinninnermi pilersaarusiorluakkamik pikkorissartuarlunilu ilinniaqarnissaq.

Nalunaarummi aamma ersersinneqarpoq tarnimikkut nappaatillit iisartagaannarnik katsorsarneqartarnerat orniginanngitsoq, tamannalumi aamma Inuit Ataqatigiinniit uparuarsimavarput, katsorsaanermi iisartagartortitsineq kisimi pinnani oqaloqateqarluni paasinnittatsikkut inuullu pissusaannut tunngasutigut katsorsaasinnaaneq ingerlanneqartariaqarpoq. Tamatumanilu peqqinissaqarfiup isumaginnittoqarfiillu qanimut suleqatigiilluanissaat pisariaqarpoq. Tassami taamatut nappaatillit iluamik katsorsarneqassappata avatangiisit napparsimasunullu atugassatititaasut apeqqutaaqataalluinnarmata.

Taamatut maanna tarnimikkut nappaatilinnut ikiortaasut napparsimavinni sulisut komuuninilu isumaginnittoqarfinni sulisut pikkorissartariaqarnerisa saniatigut tarnimikkut nappaatilinnut qanigisaasut aamma ikorfartorneqartariaqarput, toqqammaviusunik nalornissutaasartunut qanoq iliuusaasinnaasut pillugit.

Sinerissami tarnimikkut nappaatillit sullinneqarnerata iluarinannginneranut uppernarsaataasut ersarissut ilagaat, l996-imi tarnip nakorsaata angalasimanermini oqaatigisimammagu, illoqarfiit ilaat l991-imili tikeraarneqaramik aatsaat tikinneqaqqissimasut.

Tamannalu allaat sakkortuumik tarnimikkut nappaatillit paasineqanngitsoorneqartarneranik kinguneqarsimasoq, taamaammallu napparsimasut taakku Inatsisartut inatsisaat malillugu annertuumik innarluutillit ikiorserneqarsinnaanerannik periarfissinneqassanatik. Taakkulu saniatigut aamma tarnimikkut nappaatillit iisartagartortinneqarnermikkut naleqqussaavigineqarnissaminnut periarfissinneqassanatik. Tamakku pissutsit akuersaarneqarsinnaanngillat, tarnimikkullu nappaatillit siunissaat maanna ersarissumik politikkeqarfigineqartariaqalerpoq.

Ilinniartitsinerit eqqarsaatigalugit Peqqissaanermut Ilinniarfik kisimi pinnani aamma Isumaginnninnermi perorsaasunngorniat, Isumaginninnermilu siunnersortinngorniat ilinniarfii suli annertunerusumik tarnimikkut nappaatillit pillugit ilinniartitsinissaminnik pikkorissaanissaminnillu periarfissinneqartariaqarput. Tassanilu sulisitsisut taakkununnga akiliutigisartagaat AEB-nik taaneqartartut ukiumut 3o.mio.kr ilaat atorluarneqarsinnaapput.

Ilinniartitaanerillu annertusissappata aamma ilinniarnissamut atugassat atuakkat pigisariaqarput, nalunaarummilu oqaatigineqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput, ilinniutit tarnimikkut nappaatilinnut attuumassuteqartut nutserneqarnissaat aallartittariaqartoq, ilinniartussat kisiisa eqqarsaatiginagit, aammali sinerissami sullissisut toqqammavigisinnaasaanik paasissitissanik tunioraasinnaanissaat siunertaralugu.

Tarnimikkut nappaatillit pillugit qaammarsaaneq nunatsinni pisariaqalerpoq, aammalu siunissaq eqqarsaatigalugu maanna Qallunaat Nunaanni pineqaatissinneqarsimasut eqqarsaatigalugit ersarissumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq, inoqatigut pineqaatissinneqarsimasut angerlartussangorunik komuunimi tikiffissaminni inissaqartinnissaat paaqqutarineqarnerallu eqqarsaatigalugu.

Maannami qallunaat nunaanniisitsinitsinni qallunaarpassuit sulisippagut akissarsiaqartillugillu, siunissamilu nuutsitsisinnaanissaq piffissaq ungasinnerusoq isigalugu imminut akilersinnaasussaavoq. Kisiannili tassa ilinniartitsinerit pikkorissaanerillu siulliuttariaqarput.

Naggasiullugu tarnimikkut nappaatillit katsorsaavissaata nuummiisinnissaanut Naalakkersuisut kaammattuutaat pillugu Inuit Ataqatigiinniit ima oqarusuppugut. Maanna naammalerpoq Nuummi eqiterisitsineq. Nuummiut naammagittarnerat aamma killeqartariaqarpoq. Tassami taama eqiterinermi Nuummiut inissaaleqisorpassuit aamma eqqarsaatigineqartariaqarput.

Ilami ilaat allaat ukiuni quliniit 15-inut utaqqisariaqartarput, Nuummi katsorsaaviliornermi inissiat tikisitanut 5o-it imaaliallaannaq taava suliarineqassappat? Uffa massa soorlu Paamiuni inissiarpassuit inussaqanngitsut. Katsorsaavissaq sinerissami sananeqarniarli aamma katsorsakkanut pitsaanerpaassaaq illoqarfissuarmiinnani illoqarfimmi minnerusumi pinngortitamullu qaninnerusumi sanagaanni. Tarneq nukittorsassappat pinngortitaq nukittorsaataavoq pitsak.

Taama oqaaseqarluta isumaliutissiissutip Peqqinnissamut ataatsimiititami oqaluuserineqarnissaa innersuussutigaarput. Naggasiullugulu aamma suleqatigiissitat arlariit sukumiisumik suliaqarsimaneranut qutsavigalugit.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiat:

Aallaqqaammut qujassaanga nassuiaat una ersarissoq pillugu, aammalu qutsavigerusullugit nassuiaatip suliarineqarnerani peqataasimasut tamaasa. Taamatullu aamma periarfissaq siulleq tassa periarfissaq siulleq aamma periarfissat aappaat pillugit saqqummiussissummi nassuiaammilu assigiinngissut annikitsoq eqqaassanngikkaanni nassuiaat taamatullu Naalakkersuit kaammattuutaat isumatuutut isumaqarfigalugit.

Ilinniarsimasunik atorfilinnulluunniit piukkunnartunik naalagaaffeqatigiinnerup iluani amigaataareersunik sulisussarsiniarneq assut ajornakusoortarpoq. Akissarsiat tungaasigut atorfinittitaanermiluunniit atugassarititaasut kajungernarsinnaasunik nunatsinniit neqeroorutissaqanngilagut, akileraarutit qaffasissuunngikkaluarput illuatungaatigulli inuuniarneq akisoorujussuuvoq. Aamma nunatsinni piffissaq sulinermut atorneqartoq Danmark-imut naleqqiullugu qaffasinnerungaatsialersimavoq. Sulisussarsiornitsinni neqeroorutigisinnasavut tassaapput pinngortitaq avatangiiserput aamma suliffik suliffikkuminartoq atorfimmut atatillugu annertuumik piumasaqaatitalik.

Taamaattumik soorlu nassuiaammi uparuarneqartoq navianarpallaassaqaaq tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaasarneq nunatsinnut nuussallugu qulakkeersinnaanngikkaanni suliaq isumannaatsumik nunatsinni isumagineqarsinnaasoq, taava pitsaaneruinnassaaq napparsimasut avatangiisit sungiusimasatik qimallugit nunatsinnit ungasissorsuami katsorsarneqartassappata, tamatumuuna qulakkeerneqassammat pikkorissunik paarlakaappallaanngitsunillu sulisoqarnissaq. Tamanna ajuusaarnaraluarpoq.

Ajuusaarnaraluarpoq, pissutigalugu qularinngivikkakku katsorsarneqarnermi angusat pitsaanerussagaluartut avatangiisit sungiusimasat qimannagit nunatsinnillu ungasissumut nuunnani katsorsarneqarneq pisassagaluarpat.

Tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanerup nunatsinnut nuunneqarnissaa akisuujusussaavoq, tamanna ilumoorpoq. Kisianni napparsimasut Danmarkimut suliaritikkiartortarnerat aamma akisuujuvoq. Taamaattumik katsorsaanerup nunatsinnut nuunneqarneratigut angusat pitsaanerulernissaat aamma amerlanerusut katsorsarneqarsinnaalernissaat eqqarsaatigalugit isumaqarpunga

aningaasartuutit amerleriarnissaat uniffiginagu nunatsinnut nuunneqarnissaata sulissutiginera ingerlatiinnartariaqartoq.

Tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanerup Dronning Ingridip Napparsimavissuanuta avataanut inissillugu tassungali atasumik ingerlanneqarsinnaaneranut tunngavilersuutit isumatuutut isumaqarfigaakka. Taamaattoq taamatut inissiinissamut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nangaassuteqarnera paasilluarsinnaavara, taamatullu aamma Nuup illoqarfittaani inuit qasuersaartarfiisa ukiumi aasamilu atorluarneqartartut amigaatigineqaleraluttuinnarnerat pissutigalugu KANUKOKA-p akerliliinera isumaqatigalugu.

Taamaattumik siunnersuutigissavara Oasenip aamma Qaqiffiup akornanni quleriinnik marlunnik initalimmik illuliortoqarnissaanik suliaq ingerlateqqinneqassasoq.

Tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiup Nuummi inissinneqarnissaanut KANUKOKA-p akerliliinera isumaqatiginngilara, tassani innersuutissallugit aallaqqaammut oqaaserisakka. Neriussagutta piffissap sivisuallaanngitsup iluani ullummikkut akissarsiatigut atorfininnermilu atugarititaasut atuutsiinnarlugit atorfiit ilinniarsimasunut inuttalersinnaanissaannik, taava pisariaqarpoq sulisussat avinngarusimanatik suliaminnulli attuumassuteqartut qanimut najorlugit suliffeqarnissaat, tamannalu taamaallaat Nuummi pisinnaavoq.

Inatsisinut tunngasortai eqqaassagaanni inatsisit nutarternissaasa piaarnerpaamik sulissutigineqalernissaanut isumaqataavunga, taamatullu aamma ilinniartitaanikkut suliniutissat pillugit nassuiaammi kaammattuutigineqartut taperserlugit.

Taama oqaaseqarlunga nassuiaat akersaarpara tusaatissatullu tigullugu.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit paasilluarsinnaavara Naalakkersuisut inassutigimmassuk tarnimikkut napparsimasunik katsorsaasarnerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaanik aalajangernissaq ukiut pingasut tallimalluunniit akornanni pisussanngorlugu kinguartinneqassasoq.

Tassami ullumikkut peqqinnissaqarsimmi pissutsit taama ajortigitillugit aammalu ajornartorsiutit

taama annertutigitillugit tamakku qalliinnarlugit akisussaaffinnik pisussaaffinnillu allanik pissutsit taamaakkallartillugit tigusiniarneq pissutsinut piviusunut naapertuutinngilaq.

Taamaattumik Kattusseqatigiit ilungersortumik kaammattuutigissavarput nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulisussaaleqinerup pingaartumik aamma tarnip pissusaanik ilinniarsimasunik amigaateqarnerup pimoorullugu qaangerniarneqarnissaa sulissutigeqqullugu.

Tassami inuit tarnimikkut nappaatillit nunatsinneersut ilaatigullu peqqinnissaqarfimmut saaffiginninneq ajortut naatsorsuutigineqarpoq 500-t missaaniissasut. Aammalu puigortariaqanngilaq peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiuterpassuit allat qaangerniarneqaqqaartariaqarnerat.

Ilanngullugu eqqaamasariaqarpoq, ukiuni kingullerni tarnimikkut nappaatillit amerliartornerat ilutigalugu palasit ajoqillu suliakkersorneqarnerat annertuumik ersarissigaluttuinnartoq naak tamanna akissaatitigut malunnaateqartinneqanngikkaluartoq.

Taamaattumik Kattusseqatigiit naalakkersuisut inassuteqaataat paasilluarlugit akuersaarpagut. Nassuerutigisariaqarpormi sulisussat ilinniarluarsimasut aningaasallu ingerlatsinermut pikkorissartitsisarnernut ilaalu ilanngullugit naammattut suli pigineqanngimmata.

Naatsumik oqaatigalugu, ajoraluartumik maannakkut tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaa nukissaqarfiginagulu akissaqarfiginngikkallarpoq. Danskit naalagaaffiannut pallorluta qinnulooriartussanngikkutta.

Kisianni soorunami Kattusseqatigiinniit kaammattueqataarusullutalu suleqataarusuppugut sapinngisamik ajornartorsiutip matumani pineqartut qaangerniaanissaanut. Tassami siullermik ilinniartitaaneq, pilersaarusiorluarneq aammalu inatsisitigut pitsaasunik tunngavissaqarneq aallunneqartariaqarput. Oqartussaaffinnimmi akisussaaffinnillu tigusiniaannarluni tigusisoqarsinnaanngilaq, aammali inuiaqatigiit nammassinnaasaat nalilersorluartariaqarput.

Aamma pingaaruteqarluinnartutut Kattusseqatigiinniit isumaqarfigaarput Kalaallit Nunatsinni tarnimikkut napparsimasunut atugarititaasut sapinngisamik nunatsinnut naleqquttuunissaat. Taamaattumik isumaqatigilluinnarparput inatsit pineqartut danskit pissusaanniit annertuumik aallaaveqartut ilaatigut nunatsinni pissutsinut naleqqutinngitsut nunatsinnut naleqqussarneqaqqaartariaqarmata.

Kiisalu nunatsinni peqqinnisarfiup iluani tarnimikkut nappaatillit sullinneqarnissaannut sillimaniarnerlu sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu pissutsit ullumikkornit pitsanngorsaaffiginiarneqarnissaat annertuumik sulissutigisariaqartoq aamma ilanngullugu eqqaasitsissutigisariaqarparput.

Kattusseqatigiinniimmi pingaartilluinnarparput sunaluunniit suliaq danskit naalagaaffiannit ingerlanneqarsimasoq tigussallutigu, kisianni taamaaliortinnata qulakkeertariaqarpoq suliassat tamatigut piareersarluarsimanissaat. Taamaattumik aamma pikkorissartitsisoqarnissaanik pilersaaruteqartoqarnera pissusissamisoorluinnartutut takorloorparput. Taamaattumik aamma pikkorissartitsisoqarnissaanik pilersaaruteqartoqartarnera imaluunniit pilersaaruteqartoqarnera pissusissamisoorluinnartutut takorloorparput. Aammalu Kattusseqatigiinniit pingaartipparput najukkami tarnikkut napparsimasulerinermi, suliniutitigut piareersarluarsimanissaq. Taamaattumik kommunit piareersarnermi qanimut suleqataajuarnissaat, sutigullu tamatigut tarnimikkut napparsimasut atugarisaasa pitsaasumik suleqataaffiginissaat anguniaqqullugu ilanngullugu kaammattuutigissallutigu.

Taamaattumik nassuerutigisariaqarpoq Danmarkimi tarnimikkut nappaateqarlutik uninngasut, ajuusaarnaraluartumik imaaliallaannaq Kalaallit Nunatsinnut utertinneqarsinnaangikkallarnerat, sulisoqarniarnikkut kiisalu aamma tarnimikkut katsorsaaviup pilersinneqarsinnaangikkallarnera allallu ajornartorsiutit pissutigalugit.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut, tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanerup Kalaallit Nunatsinnut nuunneqarnissaa pillugu pilersaarusiaq ukioq 2006-mi naammassineqartussatut pimoorullugu sulissutigineqaqqaartariaqarttoq. Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat soqutiginartoq imartoorlu tusaatissatut tiguara.

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Naalakkersuisut sinnerlugit qamannga pisumik qujassutigerusuppara Naalakkersuisut inassuteqaataa, uani aamma saqqummiusissummi naggataatigut taaneqartut, tamarluinnarmik partiit oqaluttuinit aammalu Kttusseqatigiinninngaanniit tapersersorneqarmata. Nuannaarutigaaralu taamak erseqqitsigisumik aamma partiit oqaluttui Kattusseqatigiillu isummaminnik uani saqqummiussimmata. Tassami inuit ataasiakkaat, ulluinnarni aamma atugarisaannut attuumassuteqarluinnarput massakkut oqaluuserisarput, taamaattumillu nuannaarutigaara assut tassani aamma akisussaassuseqarnermik takutitsilluni ersarissuliorneq matumani tusagarput.

Aammalu oqaatigissallugu uani suliniutissatut taakkartorneqartut, pilersaarusiorluakkamik ingerlateqqinnissaanut massakkut periarfissinneqaratta. Aammalu tassani ammasumik ajornartorsiutit saqqummiunneqarnerini aamma oqaatigineqarmata, suliniutissat aamma aningaasatigut kingunerisassai. Tassanilu aamma naatsorsuutigilluinnarpara soorunalimi inatsisartuni partiit oqaluttui aammalu Kattusseqatigiinninngaaniit ilinniartitaanikkut allatigullu uani inassutigineqartut ilalernerani aamma aningaasatigut nassatarisassai aamma uani saqqummiunneqartut ilanngullugit inassutigigaat. Taannalu soorunalimi naalakkersuisuni 1999-mut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut atatillugu inatsisartut uani oqaaseqaataat aamma eqqaamaniassavagut.

Taamatut oqareerlunga oqaluttut partiit ataasiakkaat oqaaseqarfigitsiassavakka. Uani Siumup oqaaseqartuanut Kristine Raahauge-mut aamma qujassutigissavara sukumiisumik oqaaseqarnera aammalu sutigut tamatigut naalakkersuisut uani saqqummiussineranni tapersersuinera Siumuminngaaniit aamma tamakkiisumik tapersersuinerat qujassutigeqaara.

Siumup oqaluttuaninngaaniit ilaatigut oqaatigineqarpoq aamma eqqumaffiginerusariaqartut massakkut Vordingborg-imi Amtshospitalimi katsorsarneqareerlutik peqqissisimasut nunatsinnullu nunaminnut angerlarnissaminnut piareersimasut ullumikkut Danmark-imiiginnartut, taakkua nunatsinni periarfissaqannginnertik immaqa pissutigalugu Danmark-imiittut aamma taakkua aaqqiivigineqarnissaat eqqumaffigineqaqqullugu aamma suliakkiisutigineqarpoq, imaluunniit tikkuarneqarpoq. Tamanna qanimut aamma malinnaavigineqarpoq aammalu taamaattuarnissaq neriorsuutigissavara.

Ilaatigut inuit napparsimasimallutik peqqissisimasutut napparsimmavimminngaanniit anisinneqartut namminneerlutik sumi najugaqarusunnerlutik aaliangerpassuk soorunalimi tamanna naalakkersuisuninngaaniit allanngortikkuminaappoq aammalu tamanna ataqqisariaqarparput. Kisianni aamma ilumoorpoq ilaatigut taamatut aaliangertoqarmat nunatsinni periarfissat annikinneri aamma aallaavigalugit. Neriussaagut nunatsinni periarfissat pitsaanerulersinneqarnerisigut aamma nunatsinnut Danmark-imut uniinnartartut nunatsinni periarfissakinnera pissutigalugu aamma taakkua ikiliartulerumaartut.

Kisianni oqaatigisinnaavara uani pineqartumi taamatut aaliangersimasut Danmark-imiiginnartullu ilisimasagut naapertorlugit amerlanngillat, ikittuupput kisianni soorunalimi aamma taakkua isiginiarneqartariaqarput.

Atassutip oqaluttua assigiinngitsunik ataasiakkaanik aamma toqqaannartumik apeqquteqarpoq. Uani siullermik aamma Atassutip oqaluttua aamma qutsavigerusuppara aamma innersuussutigineqartunut tamakkiisumik tapersiineranut. Uani apeqqutigineqartuni ilaatigut apeqqutigineqarpoq nunatsinnut tikeraartarnermut tunngasut qanoq inissisimanersut.

Oqaatigisinnavara tassani ukiup affaa qaangiutereeraangat taassuma kingorna naliginnaasimavoq ukioq allortarlugu nunatsinnut tikeraarsinnaatitaaneq, kisiannili aamma oqaatigisinnaavara 1997-mi siorna, taasa Vordingborgimi napparsimasuutigut taakkua tamarmik nunatsinnut tikeraartinneqarsimapput.

Ajornartorsiutaasimasut uani ilagivaat tarnimikkut napparsimasut Danmark-imi katsorsartittut tikeraartarnissamut periarfissaat inatsisitigoortumik aaliangersagaanngimmata. Inunnik isumaginnittoqarfiup iluani Danmark-imiittuutinneqartariaqartut inatsisitigoortumik periarfissinneqarput ukiut tamaasa nunatsinnut tikeraarsinnaanermut. Kisiannili soorlu oqareersunga, tarnimikkut napparsimallutik Danmark-imiittut taamatut inissisimanngillat. Taamaattumillu aamma atorfilittavut qinnuigisimavakka tamatuma tungaa misissutsiaqqullugu, taamatulli innarluutilittulli inunnik isumaginnittoqarfup iluani Danmark-imi sullinneqartutuulli inatsisitigoortumik inissinneqarnissaat taanna misissuiffigeqqullugu. Neriupunga tamanna misissuiffigineqareerluni immaqa ukioq manna naanngitsoq inatsisartunut saqqummiunneqarsinnaajumaassasoq, imaluunniit qanoq taassuma misissuinerup inerneqarnera, naliliiffigineqarnera.

Aamma naatsorsuutigaarput ukioq manna Vordingborg-imi napparsimasuutigut 1998-mi tamarmik nunatsinnut tikeraarsinnaajumaassasut. Qanoq akulikitsigisumik nunatsinnut sianersinnaanerat taanna erseqqissumik ilisimaarinngilara, kisianni nalunngilara periarfissaqartoq aammalu Atassutip oqaluttuata Anders Nilsson-ip tikkuarpaa teknikkikkut periarfissat massakkut ilaat videokonferencudstyr atorlugu ilaquttaminnut qaninnerusunut attaveqarsinnaanerat taanna misissortariaqartoq. Tamanna aamma naalakkersuisuni soqutiginartipparput aammalu oqaatigisinnaavara tamannarpiaq pillugu massakkut Storstrøms Amt-imik isumaqatigiissutip nutarsarneqarnissaanut atasumik aamma tamanna ilanngullugu oqaloqatigiissutigigatsigu.

Inuit Fond-imut aningaasaliinissamut piumasaqaataasut tassani aamma Inuit Ataqatigiit, utoqqatserpunga, Atassutip oqaluttuaninngaaniit misissutsiaqquneqarput aammalu oqatigereersinnaavara tamanna misissuineq aallartinneqarsimammat aammalu erseqqissumik neriorsuutigisinnaanngikkaluarlugu massakkorpiaq oqaatigisinnaavara, naatsorsuutigigatsigu taamatut uani piumasaqaatitut uparuarneqartoq peerneqarnissaa naatsorsuutigigatsigu.

Telepsykiatri eqqarsaatigalugu oqaatigisinnaavara aamma massakkut peqqinnisaamut pisortaqarfimmi telemedicin-ip atorneqarsinnaaneruneranut periarfissanut ilaatillugu telepsykiatri aamma misissorneqartunut ilaammat. Aamma nassuiaammi uani tamanna tikinneqarpoq, kisianni aaliangersimasunik uani innersuussuteqartoqanngitsoq ilumoorpoq, kisianni naatsorsuutigaara tamanna aamma ilanngulllugu peqqinnissamut ataatsimiititaliami erseqqarinnerusumik oqallisigineqarsinnaajumaassasoq. Soorunalimi aamma taanna annertunerusumik periarfissiissutigineqassappat aamma aningaasanik nassataqartussaassaaq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip oqaasiinut aamma qujaffigivara tassanilu aamma maluginiarlugu uani inassutigineqartut tamaassa tamakkiisumik ilalerneqarmata. Inuit Ataqatigiinninngaaniit immikkut isummerfigillaquneqartoq unaavoq, matoqqasumik nunatsinni katsorsaaveqalernissaq anguneqarpat taava taamanikkussamut illoqarfimmi sumi taassuma katsorsaaviup inissisimanissaa eqqartoqqinneqarusulluni.

Tassani oqaatigisariaqarpoq soorunalimi katsorsaavissaq taama ittoq, suliffik angisuujusussaavoq aammalu illoqarfinni immaqa mikinerusuni annertuumik initussussaassalluni, kisianni soorlu aamma oqaluttut tamarmik isumaqatigiissutigigaat naalakkersuisut aamma inassutigisaat tamanit isumaqatigineqarpoq tassa, taamatut aaliangernernissaq ukiuni pingasuniit tallimanut utaqqinneqassasoq aammalu taamatut oqaaseqarneq erseqqissoq qujassutigaara.

Tassa taamaalilluta aamma uani neriulluarfigivara siornatigutuut oqallisigineqartarnerani massakut nalunaarusiaq saqqummiuteriarlugu, oqallisigeriarlugu amusartumut immaqa ikillugu puigorneqarsinnaanera uani misigisimavunga inatsisartut neriorsueqatigiittut aamma inuiaqatigiinnut neriorsuisut una uterfigeqqinneqassaaq aaliangernissaq nunatsinni katsorsaavimmik pilersitsinissaq ukiut pingasut kingusinnerpaamillu tallimat qaangiuppata inatsisartunut qaqeqqinneqassaaq inatsisartunilu taamanikkussamut aamma isumerfigineqassalluni.

Tamatuma aamma periarfissippa nunatsinni ineriartorneq aammalu sulisussatigut qanoq inissisimanissaq erseqqarinnerulersimassasoq taamanikkussamut naatsorsuutigineqarsinnaassaaq aammalu ilaatigut ineriartorneq sukkaqisumik naatsorsuutigisinnaanngisatsinnik pisarpoq. Taamaattumik periarfissaqassaaq apeqqutip taassuma erseqqarinnerusumik nalilersuiffiginissaanut, kisianni uani tunngaviatigut naalakkersuisut isumaat maannakkuugallartoq erseqqarippoq, tassa pissutsit assigiinngitsorpassuit pissutigalugit katsorsaavimmik nunatsinni pilersitsisoqassappat Nuummi inissisimasariaqarnera taanna naalakkersuisut massakkut isummerfigisimavaat soorlu oqartunga, tamanna periarfissaqassaaq uterfigeqqissinnaassallugu.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip aamma ilaatigut eqqartorpai sulisoqarniarnermi inissat kisimik ajornartorsiutaanngitsut aammalu atuarfiit, meeqqanut paaqqinnittarfiit aammalu allarpassuit tassunga attuumassuteqartut. Ilaatigut aamma tamannarpiaq pissutaalluni kisianni taannaannaanngitsoq, kisiannilu aamma napparsimasunik sullissineq napparsimmavimmiinnaanngitsoq peqqutigalugu uani aamma naalakkersuisut inassutigivaat tamarmiusumik tassungalu attuumassuteqartut tamarmik suleqataanerisigut tamarmiusumik pilersaarusiortoqassasoq. Aamma tassani inunnik isumaginninnikkut, pinerluttaalisitsinikkut allarpassuartigullu attuumassuteqartut ilanngullugit aammalu tassani soorunalimi sulisussat qanoq inissisimanissaat pisariaqartitaallu ilanngunneqartariaqassapput.

Inuit Ataqatigiinninngaaniit tupigusuutigineqarpoq massakkut inatsit 1938-meersoq suli nunatsinni atuutsinneqarmat. Inatsit Danmark-imi 1989-meersoq uanga 1995-mi peqqinnissamut naalakkersuisunngorninni nutarterneqarnissaa eqqarsaatigineqalereersimavoq, taamaattumillu tamannarpiaq aamma taamanikkulli eqqartortarparput, kisiannili aamma taamanikkulli nalilersimallugu inatsit 1989-meersoq nutarterneqarluni aallartisarneqareersimasoq ukiut arlallit matuma siornatigut. Taanna nunatsinnut atuutilernissaa eqqarsarnartoqartoq taamaattumillu nutarternerata naammasinissaa utaqqimaaraanni tamanna pisusissamisoornerussasoq. Naatsorsuutigaarput taanna suliaq ukiut arlallit Danmarkimi ingerlareersimavoq, nutarternera1989-meersup inatsisip, ukiullu arlallit naatsorsuutigineqartarsimagaluarlini Folketingimut saqqummiunneqarnissaa. Tusakkavut kingulliit imaapput, naatsorsuutigineqartoq ukioq manna imaluunniit aappaagu, taanna inatsisartunut Danmarkimi saqqummiunneqarumaartoq. Taamaattumik neriuppugut suliaq taanna naammassingajalersoq, taamaalillunilu aamma pissutsit nutaat aallaavigalugit nunatsinnut naleqqussanissaq tassuunakkut periarfissaqarsinnaassaaq, isumaqarpugullu naalakkersuisunut tamanna tulluarnerpaajussasoq, inatsisit atorunnaareersoq, nunatsinnut atuuttuulersittaqattaaginnarnagit.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma oqaatigineqarpoq tarnimikkut nappaatillit siunissaat maanna ersarissumik politikkeqarfigineqartariaqalersoq, tamanna naalakkersuisut sinnerlugit isumaqatigilluinnarpara aammalu tamannarpiaq pissutigalugu tassa Naalakkersuisuni pingaartissimavarput, massakkut oqallinnissaq aammalu pissangagisimallugu Inatsisartut qanoq aamma tassuunakkut oqariartuuteqarnissaat. Massakkut oqariartuuteqarnerit Inatsisartut oqaluttuininngaanniit aallaavigalugit aammalu una suliaq aallaavigalugu kiisalu Naalakkersuisut innersuussutaat aallaavigalugit kiisami isikkoqalerpoq aalajangersimanerusumik, siunissami tarnimikkut nappaatillit pillugit sullissinissaq aammalu tassuunakkut politikkeqalernissaq. Isumaqatigilluinnarpakkit tassuunakkut amigaateqarsimagatta aammalu tassuunakkut sullissineq annikippallaarujussuarsimasoq. Soorunalimi kissaatiginarsinnaagaluarpoq siusinnerusukkut ersarinnerusumik politikkeqarsimanissaq, kisianni tassa pissutsit taamaasimapput. Kisiannili isumaqarpunga nuannaarutigisariaqaripput massakkut oqariartuutit erseqqarissut saqqummerarmata.

Pikkorissartitsinermi peqqinnissaqarfiup iluani pikkorissartitsinerit imaluunniit peqqissaanermik ilinniarfik kisiat isumalluutiginagu aamma allat periarfissat atorluarneqarsinnaanissaat tikkuarneqarmat Inuit Ataqatigiininngaanniit aamma taanna ammaffigilluinnarparput. Tassami aamma uani suliap nangeqqinneqarnissaani, suliassaqarfiit tamakkua akuussussaassapput, taamaattumillu aamma suliassaqarfiit ataasiakkaat pikkorissartitsinissamut pisariaqartitsinerat suli erseqqarinnerusumik qulaajarneqarumaarpoq. Aammalu pisariaqartinneqartut tamakkua qanoq ilillugit naammassiniarnissaat aamma naatsorsuutigaara suliami inassuteqaateqarnikkut aamma ingerlanneqarumaartoq. Kisiannili aamma uani oqaatigissallugu massakkut tapersersuisunik pikkorissartitsinissaq aamma peqqinnissaqarfiup avataani suleqatit allat qatigalugit pilersaarusiorneqarsimammat. Tassanilu amma AEB-mik taaneqartartut taakkua atorluarlugit aamma pikkorissartitsineq taanna Peqqissaanermik Ilinniarfimmi ingerlanneqartussaavoq.

Taamatut oqaaseqarlunga oqaatigeqqiinnarusuppara, nuannaarutigeqigakku massakkut erseqqissumik isummiussat saqqummiunneqarmata aammalu tarnimikkut nappaatillit, nunatsini amerlaqisut ukiorpassuarnilu naammaginanngitsumik sullinneqarsimasut, kiisalu taakkununnga ilaqutaasut aammalu minnerunngitsumik sullissisut aamma namminneq pisariaqartitsinermik takunnittut kisiannili periarfissakissimasut. Aamma taakkua tamaasa eqqarsaatigalugit nuannaarutigivara neriunartoqarnerilermat massakkut suliniutit sukumiinerusut erseqqarinnerusullu ingerlanneqartussanngormata.

Kiisalu aamma naggataatigut pinngitsoorusunngilanga Siumut oqaluttuatuulli, nammineq piumassusertik tunngavigalugu nunatsinni aamma suleqataasut, minnerunngitsumilli peqatigiiffik nutaaq, tassa tarnimikkut nappaatillit qanigisaasa peqatigiiffiat ASugisaq@, tassani ulluni pissutsinilu ajornaatsuinnaangitsuni atugaqareerlutik nukissaqarusummata pingaartitsillutillu ikiuerusussuseqarlutik aammalu pissutsinik pitsaanerusunik atugaqalernissamut suliamik annertuumik tuniserusummata. Tassani taakkua aamma sulilluarnissaanik kissaappakka aammalu kissaallugit nunatsinni innuttaasut akornanni, suliap taasumap pingaaruteqassusiata paasineqarnerullunilu erseqqarinnerusumik ingerlanneqalernissaanut periarfissinneqarnissaat, tassungalu aamma suleqataanerannut qutsavigalugit. Qujanaq.

Anders Nilsson, Atassut:

Siullermik akissutigineqartut qutsatiginiarpakka, saqqummiussatsinnut akissutaassut pillugit kisianni ilassutissaqalaarpunga. Atassummut pingaaruteqarluinnarpoq taakkua tarnimikkut nappaateqartut Danmarkimut katsorsagassanngorlugit Vordingborg-imi maluginiarneri taakkua tunuaallaffigissannginnatsigit, ukiuni tallimani aggersuni aamma. Vordingborg-imi pissutsit maalaarutigigaangatsigit taava atorfilinnit maalaarutigineqartarsimavoq ukioq ataaseq marlulluunniit isumaqatigiissuteqartarsimasugut. Taamaattumik kaammattuutigitissavarput pisortaqarfimmut maannakkut ukiuni tallimani atuuttussamik Vordingborg isumaqatigiissuteqarfigissagaat, taamaalilluta periarfissat taakkua sivisunerusumik isumaqatigiissuteqarnikkut pitsaaqutit angusinnaassagut pissarsiariniassagatsigit.

Tassa maannakkut takusinnaasakka naapertorlugit napparsimasut ukiut allortarlugu tikeraartinneqartarput, tassani Peqqinnissami Ataatsimiitsitaliami taamatut paasitinneqarsimagatta aamma ukiarmi sipaarniuteqarnermut atatillugu, ukiut tamaasa tikiraartarnerat taanna akuttortinnguatsiaraluarparput immaqaluunniit kisianni eqqaamalluanngilara. Kisianni pingaartittorujussuuvarput Vordingborg-imi napparsimasut ukiut tamaasa tikeraarsinnaanissaat. Imaanngilaq ilaquttat takussallugit nuannersuummat, kisiannili aamma Vordingborg-imi sulisut oqaaseqarnerat naapertorlugu, tassani katsorsarneqarnerannut, sapinngisamik akulikinnerpaamik ilaquttamik takusarnissaat pitsaanerpaasoq. Kisiannili aamma videonik atorlugit katsorsaanerit atorlugu, imatut tassa tasamani nakorsat oqaatigaat. Aamma taakkua katsorsaanermut iluaqutaalluinnartuupput. Tassalu ilassutigilaarniakkakka.

Maliinannguaq M. Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Ilaatigut sulisussanik amigaateqarnerup iluani aammalu pilersaarusiornissami siunissami taqqavani Vordingborg-imi sulisut oqaloqatigisimavavut ukiarmi. Tassanilu maluginiakkat ersarissut ilagisimavat sulisut namminneerlutik aamma Kalaallit Nunaanni pissutsinut ilisimasaqarpallaannginnertik ajornartorsiutigisaraat, sullissamik pissusaat aammalu periusaat inuunerallu paasineruniassagunikku.

Taamaattumik ilaatigut oqaatigineqarpoq, immaqa aamma siunissami isigineqarsinnaasoq, arlaatigut paarlaateqatigiittarsinnaanissaq sulisunik. Tassa namminneq sulisut Vordingborg-imiittut tarnimikkut nappaatilinnik ilisimasallit maanngarlutik, taavalu aamma maanimiut sulisut immaqalu aammalu pikkorissartut ilaat immaqa paarlaasseqatigiillutik arlaatigut aaqqissuusseqatigiittarnissaat tassani orniginartinneqartoq, taamaattumik aamma isumaqarpunga iluatinnaateqartoq namminermi. Nalunngikkaluarparput praktikkertoqartartoq, tassa ilinniarnerminni atatillugu suliartortoqartartoq, kisianni arlaatigut parlaasseqatigiittarnissaq siunissami iluaqutaasinnaassooq.

Uani isumaqatigilluinnarparput Inuit Ataqatigiininngaanniit saqqummiinitsinni taanngitsuugarput, ilaatigut telepsykiatri, tassa videot, videot atorlugit arlaatigut nakorsaasinnaanermut tunngasut, taakku isumaqatigilluinnaratsigit aammalu piorsarneqarnissaat ingerlanneqartariaqartoq, kisianni aamma mianersuullugu taanna kisiat isumalluutaasanngimmat. Aammami pingaaruteqartaqimmat inuit tikillugit, ornillugit, katsorsarsinnaaneri aammalu suut pisariaqartinneraat qanimut takullugit paasissutissat amerlanerusarmata, kisianni tassa taamatut aaqqissuussinermi ilapittuutitut taassumap ingerlanneqarnissaa isumaqatigaarput.

Taavalu uani nuannaarutigaarput aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit partiit allat, tassalu Siumut aammalu Atassutip oqaasseqartuisa oqaatigimassuk, sumi inissisimanissaanut tunngasoq, maannangaaq aalajangereernagu. Aamma napparsimaveqarfiup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa isigiutigalugu tamakku nalilersorneqassasut, taanna assut nuannaarutigivarput. Aamma oqareernitsituut aammalu Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit kattuffiata oqareerneratuut aammalu allagaqareerneratuut isumaqaratta, eqiterineq annertuvallaalersoq ullumikkut.

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Ja, Atassutip oqaluttua Anders Nilsson isumaqatigilluinnarparput Naalakkerssuisunit. Soorunalimi uani aalajangernitsinni aammalu uani aalajangernerup malitsigisussavaa, nunatsinni tarnimikkut nappaatillit nunatsinniittut, aamma taakkua amerlaqisut, taakkua maannakkorninngaanniit pitsaanerungaartumik sulinneqalernissaat. Aammalu tassunga ilaalluni, akuersaarnermi tassani ilavoq, najogaqarfinnut tikeraartarnerit, siunnersuisarnerit taakkua aamma pitsaanerusumik massakkut ingerlanneqalernissaat.

Kisianni taamaaliornermi aamma nunatsinninngaanniit Danmarkimut suli ukiuni arlaqartuni aallartittariaqartagassagut aamma taakkua malinnaaffigilluassagigut aammalu puiussanngikkigut. Oqaatigisinnaavaralu massakkut Vordingborg Amtshospital-imik suleqateqarneq, pisortaqarfimminngaanniit pitsaasumik aaqqissuulluakkamilllu ingerlanneqartutut oqaatigineqarsinnaammat, tassa aalajangersarneqartut suliqatigiit assigiinngitsut qanoq amerlatigisut naapittartussat aammalu assigiinngitsutigut taamatut suleqatigiinneq aaqqissuussaasumik ingerlanneqarpoq aammalu tamanna taamatut ingerlaannarnissaa angorusupparput.

Tamatuma aamma ilaatigut kingunerivaa, aammalumi oqallinnerit annertuut tusagassiutitigut, kisiannili aamma suleqatigiinnikkut paaseqatigiinnikkut maannakkut anguneqarsimavoq Vordingborg-imi tarnimikut napparsimasut atugarisaat aammalu avatangiissaat, inaat ukiunut arlaqanngitsut matuma siornatigumut massakkut pitsaaneroqisumik inissisimalersimammata. Soorunalimi tamanna qujamasuutigalugu naammagiinnarlugu nakkutiginnikkunnaassanngilagut. Aamma nakkutiginnittuarneq piumasaqartarnerlu pisariaqartillugu taanna ingerlanneqartuartariaqartoq.

Nuannaarutigivara aamma oqaatigineqarmat tikeraartarneq, napparsimasut tikeraartarnerat taanna aalajangersimanerusumik ukiut tamaasa aaqqissuunneqarnissaa aamma ilalerneqartoq. Soorlulu oqareersunga 1997-mi taassuma siornga, massakkorpiaq eqqaamaqqissaangilara qanoq pisoqarsimanera, kisianni siorna tamarmik tikeraartinneqarput aammalu naatsorsuutigaarput ukioq manna tamanna periarfissaassasoq, kisianni soorlu oqareersunga inatsisitigoortumik tamanna aalajangersagaangilaq, taamaattumillu aamma taannartaa misissorneqarpoq.

Taamatut oqaaseqarlunga aamma naatsorsuutigaara oqaaseqaatigineqartut misissugassat apeqqutillu arlallit aamma Peqqinnissamut Ataatsimiitsitaliami oqallisigineqarumaartut, taamaattumillu aamma periarfissaqaqqikkumaartugut apeqqutip uumap uterfigeqqinneqarnissaanut.

Tassalu naggataarutaasumik oqaatigissallugu tarnimikkut nappparsimasut taakkununngalu ilaqutaasut sullinneqarnerat maannamut naammaginanngilaq, innuttaaqatigut taakku, amerlaqisut, nunatsinniittut Danmarkimiittullu pitsaanerusumik pisariaqalerpavut aammalu taamaalilluta taakkua napparsimasut kisimik pitsaanerusumik atugaqalissanngillat, napparsimasut ilaqutaasut aammalu inuiaqatigiit peqqinnerusut nukittunerusullu aamma taamaasilluta anguniarsinnaavavut.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ukioq 2000-t tamatta peqqissuusussaavugut. Unali isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartoq paasissallugu aamma Peqqinnissami Ataatsiimiitsitaliami suliap ingerlateqqinnerani misissussallugu qulaajasallugulu soqutiginaateqartoq isumarpunga tassaasoq, sooruna ukiuni kingullerni nunatsinni tarnimikkut nappaatillit taamak amerleriapiloortigisut. Suna pissutaava ? Soorunami suliniut pimoorullugu suliniutigissagaanni aamma nappaatit assigiinngitsut aallaavii, pilertarneri pissutaalu paasissallugit soqutiginarpoq. Oqaannartoqarsinnaangilaq taanna nappaat akiorniartariaqarpoq, nungutinniartariaqarpoq. Kisianni aamma tunngavia aallaavialu misissortariaqarpoq.

Oqaaseqarninni oqaatigisama ilagivaat palasit ajoqillu ukiuni kingullerni aamma tarnimikkut ilungersuuteqartunik annertuumik suliaqartalersimanerat, isumaqarpunga aamma tamanna maluginiartariaqartoq, asuliinnaangilaq. Aamma nunaqarfinni aamma tamanna malunniussimavoq, taamaattumik inuiaqatigiinni ukioq 2000-t tamatta peqqissuussagutta, suliassagut amerlapput, ukiup aappaa affaq anguniagassagut amerlaqaat. Tassami suut tamarmik ataqatigiipput. Ikiaroornartoq qanoq sunniuteqarpa tamatumani aamma. Taamaattumik inassutigiinnassuara Peqqinnissamut Ataatsimiitsitaliami suliareqqinneqarnissaani aamma tamakku ilanngullugit tamarmik nalilersorneqarumaartut.

Kristine Raahauge, Siumut:

Anders Nilsson-muna una ersarissumik oqaatigimmagit, tassa Vordingborg-imi sullissinerup isumaqatigiissutiginiarnissaa ukiunik killilerlugu, taanna aamma taperserniarlugu tassa Siumumi eqqartuinitsinni ukiut tallimat angullugit ajornartorsiutitta qaanginngikkallarnissaanut, tassa nuutsitinissatsinnut piareersimanissatsinnut eqqartuinitsinni eqqaasimavarput, taamaasillutik massakkut tarnimmikkut nappaatilinnik katsorsaanerminni tigumminnittut atugarisaanik pitsaasumik aaqqissuussinissaanik periarfissinniarlugit.

Taavalu aamma massakkut eqqartorneqartoq Nuummut nuunnissaa, taannalu uagut soorlu oqaaseqarnitsinni oqartugut, peqqinnissaq tamaat isigalugu aaqqissuussinermut tunngatillugu aalajangiinissaq. Uanilu tarnimikkut nappaatillit katsorsarneqartartut piffimmi ataatsimi eqiteruppallaanerannut aamma uparuaavugut taamak pisoqannginnissaanik. Ila aamma tamaani Nuummi sulisut tamanna eqqaasimammassuk, maani soorlu ulloq unnuarlu sullinniakkatik amerlavallaaneri peqqutigalugit aamma ajornartorsiutaasartoq.

Ataatsimiinermi aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Anders Andreassen, Siumut:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 13, tarnimikkut napparsimasunik katsorsaanerup Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaa pillugu nassuiaat oqaluuserineqarnera tamaannga killippoq aammalu ullumikkut oqaluuserisassavut tamakkerpavut. Taavalu aqagu pingasunngornermi makku oqaluuserisassatut siunniunneqarput.

Immikkoortoq 2. Oqaluuserisassat pillugit nassuiaat nangeqqinneqarnera.

Taavalu immikkoortoq 18. Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuut, siullermeerneqarnera.

Immikkoortoq 26. Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusuni 1998-mut TAC-t pisassiissutillu pillugit Inatsisartunut nassuiaat.

Immikkoortoq 22. Oqaatsinik pikkorissartitsineq pillugu ukioq 1997-mut nalunaarut. Kiisalu pingasunngornikkut apeqquteqaatit marluk.

Siulleq Anthon Frederiksen-imit apeqquteqaat. Taavalu aappaat Inatsiartunut ilaasortap Josef Motzfeldt-ip apeqquteqaataa.

Ullumikkullu ataatsimiinneq tamaannga killeqarpoq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Pingasunngorneq 29. april nal. 13.00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 2

Oqaluuserisassat pillugit nassuiaat.

(Siulittaasoqarfik)

(Nangeqqinneqarnera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Anders Andreassen:

Inatsisartuni ilaasortaq Karl Lyberthip april 24-aniit qanoq sivisutiginissaa aalajangerneqanngitsumik Siulittaasoqarfimmiit akuerineqarpoq arnami toqunera pissutigalugu ataatsimeeqataan-ngikkallarnissaminik.

Tamatumunnga peqatigitillugu siulittaasoqarfiup Elisa Kristiansen sinniisussatut aggersarpaa, Elisa Kristiansen Inatsisartunut qinigaasinaassuseqarpoq.

Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut inassutigissavaa Elisa Kristiansen Karl Lyberthimut sinniisussatut Inatsisartuni ataatsimeeqataassasoq, qanoq sivisussuseqarnissaanik aalajangiiffigineqanngikkallartumik.

Tassunga tunngasumik oqaasissaqartoqarnerluni? Naamik.

Elisa Kristiansen qinnuigissavakkit Inatsisartuni issiavissannut ingeqqullutit - tikilluarit.

Taavalu aamma ullumikkut 29. april silagissuup ataani, Atassut partiitut 20-nik ukioqalerneranik pilluaqqungaarparput.

Immikkoortoq 2; Oqaluuserisassat pillugit nassuiaat, nangeqqinneqarnera.

Immikkoortoq 18; Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut siullermeerneqarnera.

Immikkortoq 26; Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusuni 1998-imut TAC-t pisassissutillu pillugit Inatsisartunut nassuiaat.

Imikkoortoq 22; oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu ukioq 1997-imut nalunaarut.

Kiisalu pingasunngornikkut apeqquteqaatit marluk, immikkoortoq 35 Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip apeqquteqaatigaa nunatsinni nakorsassaaleqineq kigutillu nakorsassaaleqineq aaqqiissuteqartinniarlugu Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnersut.

Ammalu immikkoortoq 39, tassa apeqquteqaat. Inatsisartunut ilaasortap Josef Motzfeldtip apeqquteqaatigiitigalugu siunnersuutigaa Naalakkersuisoqarfinni siunnersuisoqatigiit qassit amma suut atortuuneri, sunik suliassaqartitaaneri, qanoq aningaasatigut atugassaqartitaaneri kiisalu immikkut qassinik sulisoqartitaaneri pillugit nassuiaasoqassasoq.

Siulliullugulu immikkoortoq aappaat oqaluuserisassat pillugit nassuiaat imaattoq oqaatigilaassavara.

Siulittaasoqarfiup makku Inatsisartunut inassuteqaatigissavaai, ulloq 28. april 1998-imi Inatsisartut upernaakkut katersuunneranni ullunik ataatsimiiffiusussani 8-niit 13-at ilanngullugu oqaluuserisassat inassutigineqartussatut nalunaarsukkat agguaanneqarput.

Naalakkersuisut allattoqarfiata allakatigut ulloq 24. april 1998-mi nalunaarutigaa Naalakkersuisut Inatsisartut siulittaasoqarfiat qinnuteqarfigigaa, oqaluuserisassani immikkoortup 8-p, ineqarnermut tapiissuteqartarnerup inatsisitigut atulertinneqarnissaa kinguartinneqassasoq.

Naalaakersuisut ilanngullugu qinnuteqaatigaat oqaluuserisassani immikkortoq 20, radiokkut TV-kullu aallakaatitsisarneq pillugu nassuiaat aamma kinguartinneqassasoq.

Immikkoortut taaneqartut oqaluuserisassatut siunnersuutini ilanngunneqanngillat.

Immikkoortunut 14-imut 15-imullu paasissutissat april 28-ni 1998-imi suli tiguneqanngimmata Siulittaasoqarfiup kingusinnerusukkut taakkununnga immikkut inassuteqaateqarnissani sillimaffiginiarpaa.

Siulitaasoqarfiup ilanngullugu oqaatigissavaa, immikkoortoq 25, aalisarnermut inatsisip allan-ngortinneqarnissaanut siunnersuut 4. maj 1998-imi siullermeerlugu oqaluuserineqassasoq , suliassamut paasissutissatut saqqummiussassaq, 29. april 1998-imi oqaluuserineqarnissaminik piffissaq eqqorlugu tiguneqanngimmat.

Taamatut oqaaseqarluta Siulittaasoqarfiup matumuuna inassuteqaataa saqqummiuppaa.

Tassunga tunngasumik oqaasissaqartoqarnerluni.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut ilaasortatut Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisumut apeqquteqaatigerusuppara, tassa Boligstøtte-mut tunngasut kinguartinneqarmata, aammalu oqaatigineqarani qaqugumut oqaluuserineqassanersut.

Tassami siorna aamma naammagittaalliutigisimagatsigu ineqarnermut tunngasut eqaartornerani, Boligstøtte-mut tunngasut ilanngunneqarsimanngimmata. Kisiannili tassa ukiarmi Boligstøtte-mut tunngasut Inatsisartunut maani sammisimavagut, ilaatigullu neriorsuutigineqarsimammat upernaaq manna allannguutissanik siunnersuuteqartoqarumaartoq aammami nalunngisatsituut Boligstøtte pillugu inatsisit pisoqanngorsimaqaat aammalu pinartunngorsimavoq isumarput malillugu piaartumik nutarterneqarnissaat.

Tassunga tunngatillugu taanna apeqqutigerusuppara, Boligstøtte pillugu oqaluuserinninnissaq qaqugumut kinguartinneqarnersoq, naatsorsuutigisinnaanerippullu upernaaq manna oqaluuserineqarnissaa.

Knud Sørensen, Atassut:

Siullermik soorunami Siulittaasoqarfiup inassuteqaataai uku Atassut-minngaanniit akuerissavagut.

Kisianni Atassut-minngaanniit ippinnartortaqartipparput, tassa uani Naalakkersuisuninngaanniit qinnuteqaataasut kinguartitsiniarnermik suna pissutigalugu kinguartikkumaneqartut takusinnaannginnatsigu.

Piffissaq peqqutaasimanersoq, tassami ullormut oqaluuserisassat maani aallartilluta oqaluuserigatsigit Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarmat, oqaluuserisassanut Naalakkersuisuninngaanniit tunniunneqartut piffissaq eqqorlugu tunniunneqarsimasut.

Taamaattumik paasiuminaappoq qanoq ingerlasoqarnersoq.

Ukiigatta (siorna) assiginnginnarpaat?

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Inatsisartut Siulittaasuaninngaanniit pilluaqquneqarnerput Atassut-ip 20-liinerani tuppalliutigalugu qujanartutut tiguarput, qujanarujussuaq.

Maliinannguaq Mølgaard Markussen-ip apeqqutaa akissavara.

Nassuiaat naatsorsuutigineqarpoq upernaaq manna tunniunneqassasoq, kisianni inatsisiliornissaq Boligstøtte pillugu, taanna pilersaarummit annertuneruvoq.

Misissueqqissaarnerit takutippaat Boligstøtte-imut aaqqissuussineq 1953-iminngaanniit Inatsisartuni aammalu Landsråde-toqqani allanngorteqáttaartoq suliassaq angisuupilussuuvoaq, taamaattumillu inatsisiliorneqassaguni, taava Inatsisartuni piareersarneqarpoq maanna akisussaaffimmik anginerusumik saqqummiunneqassasoq.

Oqarputittaaq nutarterlugu, kisiannilu nutartiinnassanngilaq, siunnerfillu nutaaq aallaavigalugu tassalu taanna pillugu naatsorsuutigineqarpoq nassuiaat apuukkumaartoq, upernaaq manna. Kisiannili inatsisiliornissaq nammineq ukiamut siuliini taasakka, Boligstøtte-imut tunngasut 1953-iminngaanniit allanngorartittuarneqarsimatut ukiorpassuarni, taakkua nalileriarlugit allaanerusumik aaqqiinissaq siunnerfiugami.

Taannalu pillugu upernaaq manna inerneqarsinnaanngilaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Apeqqutissakka apeqqutigineqareerput, kisianni Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup akissutaa naammaginngilara.

Pissutigalugu nassuiaat ataatsimiikkatta tunniunneqareerpoq, aamma Inatsisartuni oqaluuserineqarpoq.

Neriorsuisoqarporlu ukioq, massakkut upernaakkut ataatsimiinnitsinni Boligstøtte-mut tunngasut aaqqissuunneqarneri aallartinneqassasut, taamaattumik ilaatigut naatsorsuutigilluinnarsimavarput Boligstøtte-mut tunngasut suliassat massakkut suliarineqassasut.

Aammami Naalakkersuisut suinnersuutaanneereermata suliassanut ilaallutik. Taamaattumik eqqumiiginarpoq sooq ineqarnermut tunngasut massakkut peerneqartoq.

Soorlu aamma ilaatigut Knud Sørensen-iminngaanniit iluamik oqaatigineqarpoq. Taamaattumik paatsuunganartippara uanga soormi tassunga tunngasut nukinginnartutullu isigisariaqartut kinguartinniarneqarnerat akuersaaruminaatsippara.

Pisariaqartinneqaqimmat annertuumik.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut ukiarmili aamma ammaanermut ilanngullugu Kalaallit Nunaanni illoqarnerup tungaatigut ajornartorsiutit annertuumik alaatsinaatiinnarnagit kisiannili iliuuseqarfiginiarlugit oqaaseqarfigisimavaat.

Amma Boligstøtte-mut tunngatillugu aaqqiiniarnerit tassani ilaapput. Isertuutissanngilarput maannakkut bloktilskud-inik isumaqatigiinninniarneq ilaatigut Danmark-imi qinersinerit, Naalakkersuisunut oqaloqatiginninnerni aamma kinguartoorutitsinnut ilaammata.

Pissutsinik aamma uagut ilaatigut aqussinnaanngisatsinnik avataaniit pisoqartarmat eqqaamaasavarput. Qaqugu dansk-it qinersissanersut uagut aalajangersinnaanngilagut, aamma allallu dansk-it naalakkersuinikkut iliuusaat.

Kisianni isumaqatigiinniarnigut aamma illoqarnermut iluarsaassinissanik, ilaatigullu Boligstøtte-mut tunngasumik aaqqiiniarnitsinnik siunnerfigisagut maannakkut naammassisinnaasimanngilagut isumaqatigiinniarnerni.

Taamaattumillu isumaqatigiinninniarnerup ingerlaqqinnissaa maannakkut maj-ip qiteqqutilernerani Finansminister-ip siunnersuutigaa inerniassagigut.

Inerniaanermilu tassani illoqarnikkut, iluarsaassinissamut allanullu tunngasut tassani aamma ilaammata. Erseqqinnerusumik paasisaqarnissarput tassani aamma pissutaasunut ilaavoq, taanna oqaatigerusuppara.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Paasilluarsinnaavara Kattusseqatigiit naammaginnimmassuk nassuiaat, kisianni una aamma naammaginnginneranut tunngasoq, tusaasinnaasakka najoqqutaralugit kukkusumik aallaaveqartoq naqqiissutiqalaarfigerusuppara.

Boligstøtte pillugu ukiarmi Inatsisartut oqalliltinngillat. Ukiarmi oqallipput ineqarnermut nassuiaat pillugu, oqallinnerullu taassuma inerneraa, Boligstøtte-imik atukkagut qaffatsinneqassasut, tassalu Naalakkersuisut pilersaaruteqarput taamaattumik saqqummissallutik upernaaq manna.

Taavalu pisut siusinnerusukkut oqaatigisakka peqqutigalugit inatsisiliortariaqaratta pingasoriagassamik, taavalu naliligassaalersimavoq siullermeeriarlugu ukiamut pissanersoq, imaluunniit ataatsikkoortumik Boligstøtte-mut apeqqut ismannaassanersoq, tassa suliassap anginerpaartaa isumannaatsumik pissappat ukiut 40-it missaanni allanngorarnerit tamaasa aamma qulaarqaartariaqaramik.

Tassalu taanna peqqutigerpiarpaa taamatut nassuiaatip saqqummersinniarneqarneranut, kisiannili nammineq inatsisiliornermut tunngasortaa ukiamut kinguartinneqarneranut.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluni oqaluuserisassat pillugit nassuiaat naammassigallarpoq, aamma uterfigeqqinneqarumaarpungaasiit.

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13