Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. april 1998 nal. 13.20

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18

 

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuut.

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalaakersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naa-lakkersuisoq:

Matumuuna Naalakkersuisut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuut saqqummiuteqqissavara.

 

Ukioq taanna saqqummiunneqarareerpoq, aammalu Inatsisartuni aalajangerneqarluni, upernaaq manna siullermeerneqarnera aamma makeqqinneqassasoq.

Pisussaavugullu saqqummiussissut tamaat aamma saqqummiuteqqissallugu.

 

Siunnersuut ataatsimut isigalugu Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuummik 1998-imi ukiukkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqartumik saqqummiusseqqinneruvoq.

Siunnersuulli iluarsiimineqartarsimavoq iseqqissarneqartarsimallunilu.

 

Taamaammat saqqummiussineq manna sioqqullugu siunnersuut nutaamik tusarniaassutigineqar­lunilu akuersissutigineqartinneqarsimavoq.

 

Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutikkut matumuuna kissaatigaat suliffeqarnermi atuartit­sinermi ilinniartitaanermilu kultur-imik tunngasuni ilaqutariinnermilu angutit arnallu naligiissi­taanerata nukittorsarneqarnissaa.

 

Naalakkersuisut paasivaat Ataatsimiititaliap ilusilersugaanerata ukiullu ingerlanerini aningaasa­liiffigineqartannginnerata inatsimmi siunertat malillugit suliassat isumagineqarsinnaanerat ajornartorsiuteqartittarsimagaa,  pingaartumik paasisitsiniaanermut siunnersuisarnermullu tunngatillugu.

 

Nalagiissitaanissamut Ataatsimiititaliap ajornartorsiutigisimavaa aaqqissuussaanikkut Nammi­nersornerullutik Oqartussanit ilaalluinnarlunilu Namminersornerullutik Oqartussanut siunnersui­sartussaatitaanini.

 

Naligiissitaalernissamut Ataatsimiitsitaliaq ukiut ingerlanerini assigiinngitsorpassuarnik suliaqar­tarpoq, 1980-ikut qiteqquneranni Ataatsimiititaliap annermik arnat naalakkersuinermi peqataa­nerat sammivaa.

 

Kingusinnerusukkut Naligiissitaalernissamut Ataatsimiititaliaq tamanut ammasunik ataatsimiitit­sisalerpoq. Ataatsimiisitsisarnermi apeqqutit naligiissitaanissamut tunngasut annertuumik soqutigineqartarput.

 

Qaammarsaanermullu atortussat ujartorneqartarlutik, taamaattoq Ataatsimiitsitaliaq tamakku­ninnga saqqummersitsisarnissaminut aningaasassaqartarsimanngilaq.

 

Naligiissitaalernissamut Ataatsimiititaliaq aamma nunani avannarlerni suleqataasimavoq, ilaatigut 1994-imi ataatsimeersuarnermi peqataanermigut, kiisalu 1996-imi Sisimiut-ni Nunanik Avannarlermiunik isumasioqatigiissitsinermigut.

 

Naligiissitaalernissamut Ataatsimiititaliap samminerusani ukiuni kingullerni arnat kiffaanngissu­seqalernissaannik angutit arnallu pisinnaatitaaffiinut saatikkiartuaarsimavaai.

 

Tamatumunnga atatillugu 1997-imi august-imi ataatsimiititaliaq Baltikum-mermiut Nunanilu Avannerlermiut ataatsimeersuarnerannut arnat angutillu oqaloqatigiiffiannik taasamut Naalakker­suisunut ilaasortat aamma peqataaffigisaanut peqataavoq.

 

Maani inatsisip iluarsaateqqinneqarnissaanut piffissanngorpoq. Naligiissitaalernissamut Ataatsi­miitsitaliaq 1997-imi august-imi Naalakkersuisunut ilaasortamut saaffiginnippoq naligiissitaanis­samut siunnersuisoqatigiinngornissartik kissaatigalugu.

 

Nunani Avannarlerni namminersorneqarfiusuni aaqqissuussaaneq assigalugu. Saaffiginnissut tunngavigalugu Naalakkersuisut Naligiissitaalernissamut Ataatsimiitsitaliap naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiinngortinneqarsinnaaneranut periarfissanik misissiutitsilerput.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliap kissaata misissuinerlu taaneqareersoq tunngavigalugit matumuuna Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut saqqummiuppaat.

 

Inatsisissatut siunnersuutikkut siunnersuisoqatigiit inuiaqatigiinni ullumikkornit annertuneroqi­sumik pingaaruteqalersinnaapput.

 

Inuiaqatigiit Kallaallit naligiisitsiniarluni sunniutilimmik suliaqartoqarnissaa atorfissaqartippaat. Inuiaqatgiinni arnat angutillu piginnaatitaaffii inissisimanerilu oqallisigineqartariaqarput.

Sulinermi naligiissitaaneq sullivinni avatangiisinut pitsaasunik pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Atuartitsinermi ilinniartitaanermilu naligiissitaaneq nunatsinni inuttut suliatigullu nukissat ineriartortinneqarnerannut pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Kulturritta ineriartortinneqarnerani kulturimut tunngassuteqartuni naligiissitaaneq ilaalluinnar­tariaqarpoq.

 

Ilaqutariittut inuunermi naligiissitaaneq nukittorsaqqittariaqarpoq arnat, angutit meeqqallu ajunngitsumik inooqqullugit ineriartoqqullugillu. Ilaqutariit inuiaqatigiinnitsinnut tunngaviupput, pitsaasunillu atugassaqartittariaqarput, inuuneq oqimaaqatigiissoq anguniarlugu.

 

Naligiinnginneq ilaqutariinni peqqarniilliornernik ersersetsisarpoq, tamannalu akiorniartariaqar­poq.

 

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pilersinneqariarpata Naalakkersuisut suliassaat tulleq tassaassaaq angutit arnallu naligiissitaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip ilusilersorneqarnissaa.

 

Taamatut inatsisiliornikkut naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit piginnaatitaaffeqarneruler­nissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarlutik Naalakkersuisut siunnersuut Inatsisartunut siullermiigassanngorlugu saqqummiuteqqippaat.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutaat Siumumiit taperserparput.

 

Siumup pingaartillugu siunertaraa Nunatsinni inuuttaasut naligiimmik pineqarlutik atugassaqar­tinneqarnissaat aammalu sumi inunngorsimaneq, arnaaneq angutaanerluunniit qanoq ittumilluun­niit upperisaqarneq tunngavigalugit Nunatsinni inunnik assigiinngisitsisoqanngisaannarnissaa.

 

Tamakkulu tunngavigalugit Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq pillugu inatsit  1985-imi akuerseqataaffigisimavarput. Inatsillu atuuttoq malillugu Ataatsimiititaliap sulinera malinnaaffi­gisimallugu.

Maluginiarparpullu nunarsuatsinni innuttaasunut allamut sanilliulluta Nunatsinni naligiissitaa­nikkut angusavut ajunngeqisut.

 

Inatsisissatullu saqqummiunneqartup, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit suliassaattut, ersarissumik taakkartorneqartut Siumumit akuersaarluinnarparput.

 

Pisariaqarluinnarpormi Kalaallit Nunatsinni inuiaqatigiinni angutit arnallu naligiissitaanissaat sulissutigiuassallugu, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit nammineerlutik, Siumut isumaqartuarpoq inuttut inooqatigiinnermi innutaasoq, arnaaguni angutaaguniluunniit, pisussaa­soq ilaquttaminut, qanigisaminut, suleqatiminut nunaqqatiminullu inooqatigiinnerup timikkut tarnikkullu atoruminarsartuarneqarnissaannut suleqataajuartariaqartoq.

 

Tamannalu tamanit akisussaanermik, eqeersimaarnermik kiffanngissuseqarlutillu ineriartornis­saannut pitsaasumik periarfissaqarnissaat qularnaarniarneqarpoq Naligiissitaanissamut Siunner­suisoqatigiit aqqutigalugittaaq.

 

Viggo Mikaelsen, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiukkut ataatsimiinnermi saqqummiussamut oqaaseqaatigut innersuussutigalugit mannalu saqqummiusseqqinnerummat imaattumik nangissummik oqaaseqassaagut.

 

Atassut-miit maluginiarsimavarput siunnersuut iluarsiivigineqartarsimasoq erseqqissaavigineqar­tarsimallunilu ukioq saqqummiunneqarnerata kingorna aammalu manna saqqummiussineq sioqqullugu siunnersuut nutaamik tusarniaassutigineqarsimalluni akuersissutigitinneqarsimallu­nilu. Atassut-miit oqaatigissavarput taamaasiortoqarsimanerani iluarisimaaratsigu.

 

Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit suliassaminnut isumaginninniarnissaminnut aningaasa­nik immikkut qinnuteqarnikkut aningaasaliiffiginiarneqarput, suliniarnerminni nukissaqarluas­sappata immikkut qinnuteqaat akuerineqartariaqarpoq.

 

Naalakkersuisut taperserpavut inatsisissatut siunnersuutikkut suliffeqarnermi, atuartitsinermi ilinniartitsinermilu, kulturimut tunngasuni ilaqutariinnermilu angutit arnallu naligiissitaanerisa nukittorsarneqarnissaa kissaatigimmassuk.

 

Atassut-miit oqaatigissavarput maluginiaratsigu suliffeqartitaanikkut ulluinnarni inuunermi minnerunngitsumillu politikkikkut suliaqarnermi arnat angutillu naligiinerusumik periarfissaqar­titaanissaannik anguniagaqarneq kinguneqarluarsimasoq maannamut tkusinnaagatsigu, ilumum­mi allaammi maannakkut Qallunaat Nunaata Inatsisartuini Kalaallimik Arnamik sinniisoqarlersi­mavugut.

 

Taamatut naligiisitaanermut angusimasavut iluarisamaaraluarlugit eqqaanngitsoorisinnaannngila­gut arnanik annersaasarnerujussuit, qimarnguviit annertunerujartuinnartumik atorneqaleraluttuin­nartut naligiissitaanissamut anguniagaqarnitsinnut akerliulluinnartut. Taamaasiortarnerit tsaann­gitsuusaaginnartutut pissusilersornata qaangiiniaaqataasariaqarpugut pinngitsoqarata, soorunalu­mi aamma angutit taamma pineqartartut puijussanngilagut.

 

Minnerunngitsumik taanngitsoorneqarsinnaangitsoq, meeqqanik atornerluisarneq ukiuni kingul­lerni tusarsaagaluttuinnalesoq annertusiartuinnartorlu nipangersimaffigiinnarneqarsinnanngilluin­nartoq politikkikkut piaartumik qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartutut Atassut-miit taarusuppar­put.

 

Sappatip akunnera 18 ullumikkut ingerlavoq. Nalunngilarput illoqarfinni arlalinni peqatigiiffiit kattullutik suleqatigiilluarlutillu annertuunik aaqqissuussusartut oqallitsitsillutik, pinaveersartitsi­nernik aammalu naligiissitaanernut tunngsunik. Atassutmiit taamatut suliniarluartut tamaasa qutsaviginiarpavut aammalu sapaatip akunnera una tamakkununnga tunngasunik oqallitsitsilluar­nissaanik kissaallugit, neriuutigalugulu peqataaffigilluarneqassasut.

 

Naggataatigut Atassummiit Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit siunissami sulilluaqqinnis­saannik kissaappavut.

 

Taamatut oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuutip taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqar­nissaminut ingerlaqqinnissaa Atassummiit isumaqatigaarput.

 

Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput Naalakkersuisut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutaat, ukiukkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqaq­qaaraluarnerminit tamatumuuna piareersarluagaanerulluni saqqummiunneqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput naligiissitaanissamut ataatsimiititaliap saqqumilaarneru­sumik sulinissaminut aporfigisaraa aalajangersimasumik namminerisaminnik allafeqannginnini, aningaasanullu inatsisit aqqutigalugu aalajangersimasunik aningaasalersorneqannginnini.

 

Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliap saqqumilaartumik inuiaqatigiinnillu peqataaffigilluarne­qartumik arnat angutillu sulisoqarnermi, atuartitsinermi ilinniartitaanermi kulturimut tunngasuni pingaartumillu ilaqutariinnut tunngassuteqartuni ammasumik oqallissaariuartarnissaa, Inuit Ataqatigiinnit pingaarluinnartutut isigaarput, tamannalumi Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuu­tikkut aqqutissiunniarneqarpoq, Naligiissitaanissamut siunnerrsuisoqatgiinnik pilersitsinikkut.

 

Inuiaqatigiit Kalaallit inuussutissarsiornikkut, ilinniartitaanikkut aningaasarsiornikkut naalakker­suinikkullu suli namminersorneruleriartorput, tamannalu ilutigalugu naleqqussaaniartuartariaqar­pugut, inuup nammineersinnaassusaa naalakkersuinikkullu peqataasinnaanerata pisinnaatitaaf­fiummat qulakkeerniarnissaanut.

 

Naatsumik oqaatigalugu, Inuit Ataqatigiit pingaartittuassavaat, inuiaqatigiit aqunneqassasut inuk qiteralugu. Inuk kinaluunniit qanorluunniillu suliaqaraluaruni inuttut naleqassusaa suliniarnermi qitiuvoq, saneqqunneqarsinnaangitsoq.

 

Ukiut aqqaneq pingasut siorna naligiissitaanermut ataatsimiititaliaq pilersinneqarmat Inuit Ataqatigiit annertuumik isumalluarfigalugulu qanimut peqataaffigisimavarput.

 

Isumaqarpugut ataatsimiititaliap sulinermini ullumikkut killiffigisaa eqqarsaatigalgu, aammalu pingaartumik europamiunut sanilliulluta nunatsinni pissutsit allaanerungaatsiarsinnaasarmata, pingaartumik issittumi inuussutissarsiornikkut atukkat eqqarsaatigalugit, tamakku suliniarnermi aporfiusinnaasut uniffiginagit, siunnersuisoqatigiinngortussat suli siunissami annertuunik pingaarutilinnillu suliassaqarput.

 

Angutit arnallu ullumikkut akissarsiatigut inatsisitigullu naligiissinneqaraluarlutik, taamaattoq assersuutitut eqqaaneqarsinnaavoq perorsaanermi isumaginninnermilu sulisut amerlanerpaatigut arnaammata.

 

Tassanilu aningaasarsiatigut allanut sanilliullugu suliallu pingaarutaanut naapertuutinngilluinnar­tumik aningaasarsiaqartitsisoqarpot.

 

Aamma arnat naartusut nunatsinni ilaatigut suliffimmi piukkunnarluarfigisaraluaminni atorfinin­nissaminnut tunulliunneqartarput, tamakkua akiugassaapput inuiaqatgiinni naligiissumik periuseqarluta ingerlassagutta.

 

Inuit Ataqatigiit naligiissumik periuseqarluta ingerlanissarput pingaartuutikkatsigu neriuutigaar­put siunnersuisooqatigiinngortussat ukiumut naalakkersuisunut nalunaarusiaat tamanut saqqum­miunneqartassasoq.

 

Taamatullu oqareerluta inatsisissatut siunnersuummi ' 3-imi naligiissitaanissamut siunnersuisoo­qatigiit inuttalersorneqarnissaasa katitigaanissaanut siunnersuummi, aalajangersimasumik ilaasortassanik toqqaasarnissami sulisitsisut peqatigiiffiat ilaasortassamik ataatsimik inassuteqar­tarnissaata allangortinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit inassutigaarput, tamatumani Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat inassuteqartartussanngorlugu.

 

Tamanna SIK-mut ilaasortat katitigaanerat eqqarsaatigalugit saneqqunneqarsinnaanngitsutut isigigatsigu.

 

Taamaalilluni ilaasortassat arfineq pingasut inassuteqaatit tunngavigalugit toqqarneqartussat imatut siunnersuutigaavut.

 

1. Kommunit Kattuffiat ilaasortassamik ataatsimik inassuteqassaaq.

2. Saaffiginnittarfiit Qimarnguiillu Kattuffiat ataatsimik inassuteqassaaq.

3. Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat ilaasortassamik ataatsimik inassuteqassaaq.

4. Partiit pingasut Inatsisartuni sinniisuutitaqarnerpaat tamarmik immikkut ilaasortaatitassamin­nik ataatsimik inassuteqassapput.

5. Arnat Peqatigiiffiisa Kattuffii aamma Aalisartut Piniartullu Nuliaasa Aappaasalu Peqatigiiffii­sa Kattuffiat.

6. Sulisitsisut Peqatigiiffiat aamma Nunatsinni Atorfillit Kattuffissuat.

 

Ukiuni sisamani siullermi Arnat Peqatigiiffiisa Kattuffiat aamma Sulisitsisut Peqatigiiffiat ilaasortassaminnik inassuteqassapput.

 

Taamatut oqaaseqarluta allannguutissatullu siunnersuuteqarluta Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliani eqqartorneqarnissaa kaammattuutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Akulliit Partiiat sinnerlugu tamakkiisumik taperserpara.

 

Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliap ajornartorsiutaa paasilluarpara, tassa illua`tungaatigut aaqqissuussaanikkut Namminersornerullutik Oqartussanut ilaalluinnaraluarluni illuatungaatigut Namminersornerullutik Oqartussanut siunnersuisartussaatitaagami, maannalu saqqummiuteqqin­nerani siunnersuummut arlalitsigut aaqqiissutit erseqqissaatillu taamaallaat pineqarmata, taamatullu aamma siunnersuutip maanna saqqummiunnissaa sioqqullugu nutaamik tusarniaaso­qarlunilu akuersitsisoqarsimammat matumuuna inassutigiinnassavara siunnersuut inersuarmi maani aappassaaneerlugu oqaluuserineqannginnerani taama isikkoqarluni ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut ingerlatinneqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik paatsuugasoqaqqunagu erseqqissaatigerusuppara ataatsimiinnerup aallartinnerani boligstĝtte pillugu nassuaat oqaatigineqarmat Ineqarnermut Naalakkersuisuminngaanniit oqaluuserineqarsimanngitsoq, kisianni tassa erseqqissaatigissavara siorna oktoberip 28-anni boligstĝtte pillugu nassuiaat oqaluuserineqarmat oqaluuserisassatut immikkoortoq 18-itut. Taamaattumik Ineqarnermut Naalakkersuisup oqarnera taamaalillunga naqqippara.

Inatsisartut ukiukkut 1998-imi ataatsimiinnitsinni Kattusseqatigiinniit oqaaseqaatikka innersuu­sutigalugit, Kalallit Nunatsinni Arnat Angutillu Naligiisitaanissaat pillugu Ataatsimiititaliap massakkut atuuttup  allanngortinneqarnissaanut  inatsisissamut siunnersuut tunngaviatigut isumaqatigaarput.

 

Isumaqataanitsinnut makku pingaarnertut tunngavilersuutigaagut:

 

Kalaallit Nunatsinni Arnat Angutillu Naligiissitaalernissaat pillugu ataatsimiititaliaq massakkut atuuttoq namminerisaminik aningaasaliiffigineqarneq ajorpoq, aningaasalerneqartarlunili Inatsisartut sulinerannut atugassanit  aammalu namminerisaminik allatseqartinneqarani.  Taman­na ataatsimiititaliap suliniarneranut kinguarsaataasoq malunnarsimavoq. 

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit taperserparput siunnersuisoqatigiinngortussat nammineer­nerulersinneqarnissaat.

 

Siunnersuutigineqarportaaq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit sulinerannut atatillugu siunnersuisoqatigiinni ilaasortat nammineerlutik allaffissornikkut ikiorteqalernissaminnik atorfinititsisinnaalernissaat, aammalu ukiumoortumik aningaasaliiffigineqartalernermikkut  Inatsisartut allaffianiit kiffartuunneqarunnaarlutik, nammineernerullutik eqaannerusumik  kiffartuusilersinnaassaat.

 

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pilersinneqarpata, suliat makku qularnanngitsumik ersarinnerusumik ingerlanneqalernissaat naatsorsuutigisariaqarpoq:

 

Sinerissami kommuninut siunnersuinerulersinnaaneq isumasiuinerulersinnaanerlu,  allaffissor­nikkut kiffartuunneqarnerulernissaq, - aningaasartuutissanut missingersuusiat piviusorpalaar­nerusumik siunnersuusiorfigineqartalernissaat  - ukiut tamaasa  Siunnersuisoqatigiit suliaminnik nalunaarusiortalernissaat  ilaallu ilanngulugit,  kiisalu Siunnersuisoqatigiit nammineerlutik aningaasannanniartalernissaannut aamma inatsisitigut akornutissaqanngippat, periarfissaassooq suliniarneranni tapertaliunneqarsinnaasoq.

 

Kaammattuutigissavarput Naligiisitaanissamut Siunnersuisoqatigiit ukiumiit ukiumut pilersaaru­taasussat, ukiup ataatsip iluani suut pingaarnerutillugit sammineqartassanersut, taamaalilluni suliniutitnut naammassisassanut ersarinnerusut ingerlanneqarsinnaassammata.

 

Naggataatigut Naligiisitaannissamut Siunnersuisoqatigiit sulilluarnissaannik Kattusseqatigiinniit

kissaappakka, neriullungalu sapinngisamik sinerissami kommuneqarfiit tikillugit isumasiorfigi­sarumaaraat,  aammalu arnat angutillu atugarisaat  naligiimmik kiffartuussiffigiumaaraat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suliap aappassaanneerneqannginnerani ataatsimiititaliami susassaqar­tumi suliarineqarnissaa akuersaarpara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaani Naalakker­suisoq:

Oqaatigisariaqarpara assut nuannaarutigigakku partiit tamarmik aammalu Kattusseqatigiinninn­gaanniit inatsisissatut saqqummiunneqartoq manna tamakkiisumik taperserneqarmat. Aammalu tassani inatsimmi inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqartut tamarmik ilalerneqarlutik.

 

Annertoorsuarnik oqaaseqanngikkaluarlunga ataasiakkaannguit oqaaseqarfigilaassavakka. Tassa siullermik Inuit Ataqatigiinninngaanniit aammalu Siumuminngaanniit taanna piumasarineqartoq Siunnersuisoqatigiissat ilaasortalersorneqarnissaata Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiitialiami nalilersuiffigineqarnissaa taanna ajornaqutissaqanngimmat, Naalakkersuisu­ninngaanniit isigalugu, tassani ilaasortaasarumaartussat suminngaanneerneri aammalu qanoq tulleriiaarneqarneqarnissaat ilumoorpoq Inatsisartunit pitsaasumik aammalu piffissaqarluarlutik naliliiffigineqartariaqarput.

 

Taamaattumik inassutigineqartoq ataatsimiititaliami taakkua naliliiffigineqarnissaat isumaqatigi­narpoq.


Siunnersuisoqatigiissat suliassaanut tunngatillugu Kattusseqatigiinninngaanniit aammalu partiininngaanniit  ataasiakkaaniit ilaatigut tikillatsiarneqartut makkuusut: Aningaasarsiornermut aammalu aningaasaqarniarnerannut tunngassuteqartut suliassanut tunngasut nalunaarusiortarnis­sanut tunngasut taakkua inatsisissatut siunnersuummi tamarmik sillimaffigineqarput. Tassami Siunnersuisoqatigiissat aningaasaqartinneqarnerat aammalu aningaasaqartinneqarnissaat inatsi­sikkut pisussaaffigineqartussaavoq Naalakkersuisunit aammalu soorunami taamaalilluni Inatsi­sartunit.

 

Taakkuali saniatigut Siunnersuisoqatigiit nammineerlutik inatsisitigut periarfissaqartinneqassap­put, aningaasaateqarfinnit assigiinngitsunit allatigulluunniit namminneq aamma pissarsiornissa­minnut aningaasassaqarniarsarinerminnut iluaqutigisinnaasaminnik tamannalu kiffaanngissuse­qarnermut tunngassuteqartut isumaqarpunga periarfissiissutaassasoq pitsaasoq.

 

Kiisalu suliassanut tunngatillugu inatsimmi erseqqissumik oqaatigineqarpoq, nammineerlutik Suinnersuisoqatigiit suleriaasissartik aalajangersassagaat. Soorunami Naalakkersuisuninngaan­niit  Inatsisartuniillu piumaffigineqarsinnaajuassapput (atorneqarlutik) Inatsisiliassarpassuit assigiinngitsut  inuiaqatigiit akornanni inooqatigiinnermut tunngasuteqartut qularnanngilluinnar­poq  Siunnersuisoqatigiinnut aamma tusarniaassutigineqartarnissaat tamanna tulluartuussasoq.

 

Tamatumanilu suliffeqarnermut tunngasut arnat angutillu suliffinni atugarisaanut tunngassute­qartut  avatangiisinut tunngasut qularnanngilaq tamarmik tusarniaassutigineqartarnissaat aamma soqutigineqassaaq.

 

Inatsisikkut qulakkeerneqarpoq Siunnersuisoqatigiit pinngitsooratik ukiumoortumik nalunaaru­siortassasut Naalakkersuisunut Inatsisartunullu, taannalu nalunaarusiaq soorunalimi Inatsisartunit Naalakkersuisuniillu akuerserneqareeraangat taamaalilluni aamma tamanut ammaanneqartumik ingerlatinneqartarnissaa natsorsuutigaara pissasoq. Aamma taamaappoq Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit aningaasatigut ingerlatsinerat pillugu naatsorsuutit pinngitsooratik Naalak­kersuisunut aamma akuersissutigineqartartussaatitaanerat.

 

Taamannak naatsumik oqaaseqarfigalugit saqqummiussuunneqartut qujassutigeqqippara inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani ilassilluarneqarmat, taamaalillunilu aappas­saaneerneqarnissaminut ataatsimiititaliamit aamma suliarineqartussanngorluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.