Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 22		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. april 1998 nal. 15.25

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 22

 

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu ukioq 1997-imut nalunaarut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermtu Ilageeqarnermullu Naalakkersui- soq:

Naalakkersuisut sinnerlugit maanna saqqummiutissavara Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu ukioq 1997-imut nalunaarut.

 

Inatsisartut inatsisaat malillugu Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu ukiumut nalunaarut Oqaatsinik Pikkorissarfiup siulersuisuinit suliarineqassaaq Inatsisartullu upernaakkut katersuunneranni saqqummiunneqassalluni.

 

Inatsit 1998-imi januarip aallaqqaataani aatsaat atortuulersinneqarmat ukioq 1997 siulersuisut sunniuteqarfigisinnaasimanngilaat, taamaattumik ukioq 1997-imut nalunaarut pikkorissarfiup ulluinnarni pisortaa suleqatigalugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit suliarineqarsimavoq.

 

1997-imi novemberip 21-ani Sisimiuniippunga Oqaatsinik Pikkorissarfiup atoqqaartinneqarnera­ni peqataassallunga, peqataanera uannut nuannersuuvoq naalakkersuisooqatigiit anguniagaasa ilaat naammassineqartoq taamaalillugu uppernarsigakku.

 

Oqaatsinik pikkorissarfimmik Sisimiuni pilersitsinissaq pillugu aalajangiineq  Inatsisartut 1996-imi ukiakkut katersuunneranni akuersissutiginninnikkut pivoq. Kalaallit Nunatsinni oqaatsinik ilinniartitsineq pisariaqartinneqarneratut pitsaanerulersinniarlugu aalajangiineqarpoq. Nunatsinni inersimasut tamarmik nunat allamiut oqaasiinut aalajangersimasunut piginnaasaqarnissaminnut pisariaqartitsisut Oqaatsinik Pikkorissarfimmi periarfissinneqassapput pimoorussamik pikkoris­sartinneqarnissaminnut pikkorissartinneqartarnissaminnulluunniit, nunat allamiut oqaasiinik pineqartunik pisariaqartitsinertik malillugu piginnaasaqalissutigisassaminnik.

 

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu inatsisip akuersissutigineqarneratigut ilaatigut pingaartinneqar­poq nunanut allanukarluni oqaatsinik ilinniarnissamut periarfissiisoqarnissaa, tamatumalu peqatigisaanik pikkorissartitsinissat nunatsinni innuttaasunut tamanut neqeroorutigineqarsinnaa­lissallutik. Periarfissaq tamanna iluaqutigineqassappat nunatsinni innuttaasut tamarmik periarfis­sinneqartariaqarput.

 

Ukiumut nalunaarummi taaneqartutuut Pikkorissarfiup atoqqaartinneqarnera sioqqullugu tamatumalu kingornatigut amerlasuunik ingerlatsisoqarsimanera nuannaarutissaavoq. Canadami Danmarkimiluunniit oqaatsinik ilinniarfinni højskolinilu atuariartornissamut 28-it akuerineqarsi­mapput. Atuariartornerilli ilaat qaammatinik qulinik sivisunerusimanngillat. Tassa imaappoq 1995-imi inuusuttut katillugit 65-it ilinniariartortinneqarsimapput. Kiisalu 200-ut efterskolinut atuariartorsimapput.

 

Kalaallit Nunatsinni tuluttut tyskisulluunniit pikkorissartitsinerit arfineq-pingasut assigiinngitsu­nit peqataaffigineqarsinnaasut ingerlanneqarsimapput, pikkorissartitsinerni taakkunani 71-it peqataasimallutik.

 

Oqaatsinik Pikkorissarfiup 1997-imi novemberip 21-ani aatsaat atoqqaartinneqarnera pisimasoq eqqarsaatigalugu inuit taama amerlatigisut Oqaatsinik Pikkorissarfiup ingerlataani peqataasi­mammata tulluusimaarutissaavoq.

 

Tamakku saniatigut sulisorisat aamma periarfissaqarsimapput 1998-imi pisussat eqqarsaatersuu­tigalugillu pilersaarusiorneqarnissaannut. Isummiussimasat pissanganarput, qilanaarilereerparalu 1999-imi upernaakkut katersuunnissami siulersuisut 1998 pillugu nalunaarutissaata saqqum­miunnissaa, siunniussami angusat pillugit ilisimatitsissuteqarnissara ilanngullugu.

 

Taama oqaaseqatsiarlunga ukiumut nalunaarut Inatsisartunut ilisimatitsissutitut saqqummiup­para.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit nunatsinni Oqaatsinik Pikkorissarfimmik pilersitsisoqarnissa piviusunngortinniarlugu annertuumik suliniuteqarfigereerlugu maannakkut piviusunngortinneqarnera nuannaarutigeqaar­put, tassa 21. November 1997-imi Sisimiuni atoqqaartinneqarmat, taamaattumik nunarput inuilu pilluaqqungaarpagut, neriuutigalugu oqaatsinik pikkorissarfiup nunatsinni najugaqartunit avataaneersunillu tamanit atorluarneqarumaartoq.

 

Naalakkersuisut qutsavigissavagut Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu inatsisartunit piumasaqaa­taasut naapertorlugit saqqummiummatigit, naak Oqaatsinik Pikkorissarfiup atuunneraniit piffissaq sivikitsuinnaq ingerlasimagaluartoq, taamaattoq atorneqarnera nalunaarummi takune­qarsinnaalereerpoq uppernarsineqarlunilu, ilumut nunatsinni Oqaatsinik Pikkorissarfik inuiaqati­giinni pisariaqartinneqarlunilu pilersinneqarsimasoq, taamaattumik nunatsinni tamarmi atorluar­neqarnissaa anguniarlugu annertunerusumik suliniuteqartoqartariaqarnera Siumumiit kaammat­tuutigissavarput.

 

Siumumiit Oqaatsinik Pikkorissarfiup sivikitsumik atuutereernerani suliniutaasut saqqummiun­neqartut naammagisimaarpagut, saqqummiunneqarpoq tuluit tyskillu oqaasiinik pikkorissaaneq aallartilluareersimasoq.

 

Siumumi pingaartipparput aamma qallunaatut kalaallisullu pikkorissaanerit annertuumik periarfissinneqarnissaat, taakkunanilu ilinniartitsisussanik maannakkut noqqaasoqartoqarnera neriuutigeqaarput iluatsitsiffiulluarumaartoq.

Maannakkut oqaatsinik pikkorissartitsisarnerup aqunneqarnerata sukumiisumik malinaavigine­qarnera qulakkeerinniffigineqarmat, Siumumiit iluarisimaarparput.

 

Nunanut allanut aallartitsilluni paarlaateqatigiinnermillu ingerlatsilluni oqaatsinik ilinniarnissaq inuusuttunut pilerinartuunera kajumissaarutigilluinnartariaqarparput.

 

Ullumikkut takornariaqarnermi nunanullu allanut attaveqarluinnartariaqalernitsinni tamatta pinngitsoorata allamiut oqaasiinik ilikkarnissatsinnik timitaliinissamik ammaasoqarnera eqqu­maffigilluinnartariaqartuusoq Siumumiit isumaqarfigigatsigu, matumuuna Kommunet, suliffe­qarfiit inuillu ataasiakkaat atuilluarnisssaannik kaammattuuteqarfigeqqillugit, Naalakkersuisut nalunaarutaat Siumumiit iluarisimaaripput oqaatigissavara.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit Oqaatsinik Pikkorissarfik pilersinniarneqalermat pilersinneqarmallu soorunami isumalluarsimaqaagut, isumaqartuarsimagattami nunatsinni Oqaatsinik Pikkorissarfimmik pilersitsinitsigut, uagut nammineq oqaatsigut piinnarnagit aammali nunat allamiut oqaasii Nunatta ineriartortinneqarnerani atorfissaqartileraluttuinnakkagut, qularnanngitsumillu ilaatigut itikkattumik ilikkarsimasagut, taamaalilluta annertunerusumik ilikkarlugillu atorluarsinnaaler­nerisigut ulluinnarni sulinitsinni kiffartuussinitsinnilu tamanut iluaqutaasumik sunniuteqalernitsi­gut anguneqarsinnaasut annerusut angusinnaalissagatsigit.

 

Taamaattumik Atassummiit pissangasimavugut Oqaatsinik Pikkorissarfiup nutaasumik ingerlati­lernerani nalunaarut siulleq qanoq imaqarumaarnersoq, suulluunniimmi pilerlaat sukkulluunniit tusiapillaassuteqartarnerat arlaannaataluunniit miserratigisinnaanngisaanik isersiuteqartarmat.

 

Atassummiit oqaatigissavarput nalunaarut atuarluareerlugu aallarnisarnermilu atugarineqartut paasilluarlugit, ingerlasimanermik nalunaarusiaq sulinerullu ingerlanerani naammassineqarsima­sut pitaasut piffissamut atorneqarsimasumut sivikitsumut naleqqiullugit, nalunaarusiap ersersitai imaannaanngitsutut piumassuseqarluarlunilu sulisimanerup erserneratut nalileratsigit.

 

Nalunaarut immini pisimasunik erseqqissunik oqaluttuartoq atuarlugu nuannerpoq tulluusi- maarnarlunilu, Oqaatsinik Pikkorissarfik-up taannalu aqqutigalugu ilaatigut Nunatta avataanit soqutigineqarnera annertooq malugisariaqarmat. Nalunanngilaq Oqaatsinik Pikkorissarfik siunissami taama ingerlaannassaguni aammalumi taamaattariaqarpoq, Nunatta nunallu allat imminnut ilisareqatigiinnerulernerannut annertuumik sunniuteqarumaartoq.

 

Suulluunniit nutaat ilaanneeriarlutik uuliaat aamma kinertuulertarmat soorunami kinertilissagalu­arpat piaarnerpaamik kalerriunneqarnissaa piumasarisariaqarpoq, piaarnerpaamillu uuliarissarnis­saanut Atassut uuliarissaanisssamut piareersimajumavoq.

 

Nalunaarut manna Atassummiit tusaatissatut pitsaasutut tiguarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Oqaatsimik Pikkorissarfiup ukiumoortumik nalunaarutaa aallartisarniarnermi aqqusaarsimasanik oqaluttuarfiusoq, Inuit Ataqatigiinniit ilassilluarparput, nuannaarutigalugulu Oqaatsinik Pikoris­sarfik tamakkiisumik sulilernissaminut piareersimammat.

 

1997-imi november tikillugu oqaatsinik pikkorissarfiup angerlarsimaffissaa suliarineqarsimavoq, aatsaallu tassani pikkorissartitsinerit tamakkiisut ingerlanneqarsinnaalersimallutik, taamaakkalu­artorlu suliassat annertuut Oqaatsinik Pikkorissarfiup tigoreersimavai ingerlallualereersimallugil­lu.

 

Suliassarlu tulleq tassaassaaq suut-uku pingaartinnerullugit oqaatsinik pikkorissartitsisoqassasoq, Oqaatsinik Pikkorissarfiup inatsisissaata suliarinerani Inuit Ataqatigiinniit pingaartitatta ilaat saqqummiussimavagut, soorlu kalaallit nunaqavissut qallunaatut oqalunnissaminnut inorsartut pikkorissartinneqartarnissaat, ingammik ilinniarfinni qallunaatut pisinnaasat killiliisuuppata.

 

Inuussutissarsiutitut pingaarnertut ilanngussimavarput takornariartitsineq, nunanilu allamiuni sullissiniaraanni pingaaruteqarluinnartuuvoq sullitat paasisinnaanissaat paasitissinnaanissaallu, taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput, TAKUSS suleqatigalugu Qaanaami Nuummilu tuluttut tyskisullu pikkorissartitsisoqarsimammat, aammattaarlu Kangerlussuarmi outfitter-inut pikkorissartitsisoqarsimammat. Inuit Ataqatigiinniittaaq siunissami aalluttariaqak­katut pingaartunut ilaatinneqarnissaat kaammattuutigissavarput.

 

Qaffasinnerusumik ilinniartut Canada-mi sapaatip akunneri arfineq pingasut pikkorissartarnerat, tassa ilinniartut 13-it tuluttut pikkorissartinneqarrtarnerat aqqutissiuussisussaavoq nunatta avammut pitsaasumik kiinnertarnissaanut, taamaammat Canada-mi nutaanik suleqatissarsiornerit pitsaasumik kinguneqarluarumaartut Inuit Ataqatigiinniit neriuutigaarput.

 

Inuit Ataqatigiinniit suli qilanaaraarput Namminersornerullutik Oqartussat oqaatsinut allaffittaar­nissaat, taassumami suliassaasa annersarisussaammagu oqatsitta nalunaarsorneqarnerat, oqaatsit atorneqarnerisa malinnaaffiginissaat, pingaarnerpaatullu allamiut oqaasii kalaallisut oqaatsitsin­nut naleqqussartuarnissaat. Qularutiginngilarpullu Oqaatsinik Pikkorissarfiup iluaqutigilluartus­saagaa.

 

Allamiut oqaasiinik kalaallit oqaasiisa malinnaatinneqarsimannginnerat ukioq ataatsimiinnitsin­ni, kalaallit inuussutissarsiutitigut periarfissaasa eqqartornerani paasivarput, tassa sanaartornermi najoqqutarineqartussat allallu qallunaatuinnaq ingerlanneqarput, taamaattumik oqaatsinik allattoqarfik Oqaatsinillu Pikkorissarfik suleqatigiillutik sulinermi oqaatsit, sulinermi atortoris­saarutit allallu qallunaatuinnaq allamiutulluunniit oqaaseqartinneqartut kalaallit oqaasiinut naleqqussarneqarnissaat suliassaraat annertooq.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumalluarfigaarput Oqaatsinik Pikkorissarfiup atortorissaarutit atorlugit ungasissumut pikkorissartitsisarsinnaanissaq misileralerniarmagu, maannakkummi ungasissumut ilinniartitsisinnaaneq atortorissaarutit ikiorsiullugit inerisarneqaleruttorpoq, qularinngilarpullu siunissami periarfissat amerlanerungaassasut, taamalilluni inuit amerlanerusut suli Oqaatsinik pikkorissarfik iluaqutigilerumaaraat.

 

Nalunaarummittaaq maluginiarparput qallunaat kalaallisut pikkorissarusuttut saaffiginnittarsima­nerat najoqqutaralugu kalaallisut pikkorissaasussamik atorfinitsitsiniartut, pikkorissaatissanillu sanaartorniartut, pikkorissartitsisarnerit taamaattut pingaartillugit sungiusaasoqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Nalunngilarput nunatsinni inunngorsimasut ikinngeqisut qallunaatuinnaq oqaasillit kalaallisut oqalunnissamik annertuumik pisariaqartitsisut, taamaammat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuuti­gissavarput taakku pingaartinnerullugit ingerlanneqarnissaat, Oqaatsinimmi Pikkorissarfiup inuttatigut atortutigullu pisinnaasaat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsatigalugu iluaqutigisus­sanngorlugit. Taamaammat nunaqavissut kalaallisut pisinnaanngitsut salliutinneqarnissaat pisariaqarpoq, tikisitat ukiut ikittunnguit qaangiuppata aallaqqittussat salliutinnagit.

 

Kalaallisut pikkorissaasarnissamut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigerusuppagut makkua:

Oqaatsimik sumilluunniit ilikkarniaraanni ilungersuuteqaraannilu aalangiisuusartoq pingaarner­saasartoq tassaasoq avatangiisit qanoq ittuunerat, qallunaallu kalaalllisut ilikkarusukkaluartut, ingammik illoqarfinni, annertuumik ajornartorsiuteqartarput, qallunaat oqaasii atorlugit saaffigi­neqartarmata.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit Oqaatsinut Pikkorissarfimmut kaammattuutigissavarput illoqarfinni angisuuni pikkorissartitsineq pinnagu piffinnili kalaallisut oqaluffiunerusuni inger­lanneqartarnissaa, soorlu nunaqarfinni, imaluunniit periarfissiuunneqartariaqarpoq qallunaat kalaallisut pikkorissarusuttut nunaqarfinni piffissami aalajangersimasumi kalaallisut oqalunner­mik paasisassarsiortinneqartarnissaannut periarfissiuutequllugit, Inuit Ataqatigiinnimi qularigat­sigu, soorlu Nuummi Sisimiuniluunniit qallunaat kalaallisut pikkorissaanermi qanoq ilikkagaqar­tigisinnaanerat, pikkorissartut oqareernittut qallunaatuinnaq oqaluunneqartaramik, taamaalillutik kalaallisut oqalunnermik sungiusarsinnaanerat annertuumik killilerneqartarluni.

 

Qularutiginngilara Oqaatsinik Pikkorissarfiup periarfissaasinnaasunik ujartuilluarsinnaanera, tassanimi pisortaasoq ilisimavarput nunaqarfimmiuusimasoq, annertuumillu kalaallisut ilikkaga­qarsimalluni, naak inunnguuseralugu oqaaserinngikkaluarlugu.

 

Minnerunngitsumik kalaallit kalaallisut oqaasillit oqaatsimik itisilersinnaanerat, nagguissiorsin­naanissaat pissutsinillu allanik oqaatsinut tunngasunik pikkorissartitsinissamik neqeroortoqarpat, qularutiginngilluinnarparput soqutiginnilluartoqarumaartoq.

 

Taamatut Oqaatsinik Pikkorissarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaa Inuit Ataqatigiinniit oqaase­qarfigaarput, kissaallugillu ingerlalluarnissaannik.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Oqaatsinik Pikkorissarfiup, 1997-imi 21. november-imi aatsaat atoqqaartinneqarnera eqqarsaati­galugu sammmisat taamak amerlatiginerat inuillu Oqaatsinik Pikkorissarfimmiissimasut taama amerlatiginerat, Akulliit Partiiat sinnerlugu tupigusuutiginngitsoorsinnaanngilara.

 

Qularnanngivissumik soorlu saqqummiussissummi aamma eqqaaneqartoq, tamanna Kalaallit Nunatsinni oqaatsinik ilinniartitsinermut nukittorsataassaqaaq.

 

Imaa tamarmi ersimmat utertaaffigeqqinnagu annertunerusumik oqaaseqarnanga aammalu Oqaatsinik Pikkkorissarfik siunissami neriulluarfigalugu nassuiaat akueraara tusaatissatullu tigullugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu ukiumut nalunaarusiaq Kattusseqatigiinniit soqutgalugu misissorsimavara imatullu oqaaseqar­figerusuppara:

 

Inatsisartuni 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnermi akuersis­sutigineqarpoq Oqaatsinik pikkorissar­fimmik Sisimiuni pilersit­sisoqassasoq, tamatumunngalu atatillugu immikkut siulersuisoqalernis­saa aamma ilanngullugu akuersissutigalutigu.

 

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu inatsit 1998-imi januarip aallaqqaataani aatsaat atortuulersinne­qarpoq, aammalu tamanna pissutigalugu siulersuisut maannamut suliniutinik ersarissunik takussutissiisinnaasimanngillat, taamaakkaluartoq suliap nutaajoqisup neriunartoqarluartullu qularutigitinngilaa pissanganaqutigalugulu pingaarnerusutut isumaqarfigigatsigu Pikkorissarfiup nunatsinni innuttaasunit tamanit atorluarneqarnissaa.

 

Malunnarpoq Kalaallit Nunatsinni, pingaartumillu Namminersornerul­lutik Oqartussat suliffeqar­fissuini, inunnik sullissivinni, soorlu angalatitsivinni, allanilu saaffiginnittarfinni sullis­sisut oqaatsinik pikkorissarusullutik kissaateqartut amerlaqisut, - taamatuttaaq takornariaqarnerup annertusarneqar­tuarnissaa siunertaralugu aamma tamakkunani sullississisut sapinngisamik pikkorissartinneqarnissaat tapersersorneqartariaqarpoq. Oqaatsinik Pikkorissarfik sivikikkaluar­tumik atuukkaluarluni malunnarpoq annertuumik soqutigineqarlunilu atorfissaqartinneqartoq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Kattusseqatigiit sinnerlugit Oqaatsinik pikkorissarfik pillugu nalunaarusiaq tusaatissatut tiguara, sulisuilu sulilluarnissaannik kissaallugit.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiit Kattusseqatigiillu oqaluttuisa oqaasiinut Oqaatsinut Pikkorissarfik sinnerlugu qujavunga, aammalu siunissami iingerlallunarnissaannik kissaataasut qamuuna Oqaatsinik Pikkorissarfik sinnerlugu aamma tigorusullugit.

 

Maanna akissuteqarnera iluatsillugu oqaatigilaassavara pikani qulaatungaani issiammata ulluin­narni Sisimiuni Oqaatsinut Pikkorissarfimmi sulisuusut.

 

Soorluttaaq saqqummiininni oqaatigereeriga, nalunaarutissaq una, pisortatigut toqqarneqarsima­soq pisortaqarfigalu suleqatigalugu suliarineqarsimavoq, aappaaguli siulersuisut namminneerlu­tik suliassartik taanna tigussavaat ingerlallugulu.

 

Ullunilu makkunani suliffeqarfinnit assigiinngitsunit kattuffinniillu inuit toqqartorneqarsimasut tamaasa pissarsiarereerpagut, paasillugillu kikkut siulersuisuni ilaasortassatut toqqarneqarnersut, tassungalu aamma ilanngullugu ippassaq siulittaasussaat inissinneqarpoq.

 

Nuannerpoq takullugu taamatut pilersaaruteqarsimaneq eqqortuusimasoq, tassami taamak sivikitsigisumik ingerlareeraluarluni soqutigineqarluarnera, aammalu sulisuisa inissinniarneri tamarmik piffissami sivikitsumi piareerput.

 

Nuannaarutigaaralu oqaaseqartut tamarmik taamatut ingerlasimanera malugilluarsimammassuk.

 

Ilumoorpoq oqaatsinik ilinniarneq annertunerusumik ingerlanneqartariaqarpoq nunatsinni, kisianni nunatsinni innuttaasut isumaqassanngillat issiaviminnut ingiinnarlutik ilinniartitsisup oqalunneratigut taamaallaat oqaatsinik ilikkarsinnaallutik. Sunaluunniit ilinniassagaanni, piumassuseq ilikkagaqarusunnerlu tunuliaqutaasarput.

 

Oqaatsinik ilinniarneq sakkussaavoq ullumikkut pinngitsoorsinnaanngisarput, avatitsiniit allatut oqaasillit ttikerartut eqqortumik paasisasssagutsigit, uagullu aamma nunanut allanut angalagaan­gatta paasissutissanik eqqortunik tunisissagutta, allamik sakkussaqanngilagut, oqaatsit taakua oqaloqatigiissutigisinnaasagut malillugit paasissutissanik tunniussisarnissarnissarput aqqutaas­saaq.

 

Isumaqarpungalu Oqaatsinik pikkorissarfiup siunertani taanna aallartilluareeraa, taannalu oqaluttuniit malugineqarluarmat kingumut qujassutigissavara.

 

Inuit Ataqatigiinniit oqaatsinik allattoqarfik qilanaarinerarmassuk, ilumoorpoq massakkut pilersinniarneqartoq, maannamullu taassuma piareersaasussaanik atorfinitsitsereerpugut, tassaa­vorlu nunatsinni ilisimaneqarluartoq, Karl Kristian Olsen, Puju, suliassamut tassunga inississi­magatsigu.

 

Amigaataavoq ilumut soorlu kigutileriffinni allaniluunniit oqaatsit aalajangersimalluinnartut, nakorsiarnermiluunniit imaluunniit arlaannik suliaritinniarluni, aalajangersimalluinnartut oqaatsit atorneqartartut tamakkerlutik kalaallisut nutserneqarsimanngillat, taannalu ilaatigut annertuumik ajornartorsiutigaarput, taamaattumik ilumoorpoq, Oqaatsinik allattoqarfik aammalu Oqaatsinut pikkorissarfik, soorngunami taakkua suliat taakkunanngaaneersut toqqammavigalugit ikioqati­giillutik oqaatsinik atuilluarnissatsinnik sulilernissaat uangattaaq qilanaarutigaara, aammalu tamanna pinngitsoorneqarsinnaangilaq.

 

Siulersuisut katiterneqarnerat massakut naammassivoq, pilersaarutaagallartullu malillugit taakua ssulissapput, siunissamili suliassatik nammineerlutik ingerlatilissavaat, tassanilu suut salliutinni­arneqarnissaannik tunngasutigut oqaatigineqartut iluarisimaarpakka, ilaatigut ilumoormat salliutinneqartut tassaasariaqarput aamma nunatsinni inunngorsimallutik imaluunniit sivisuumik sulissallutik qallunaatut oqaasillit oqaatsiminnik ilinniarnissaminnut salliutinneqartussatuut pingaartutut uangattaaq isigigakku, taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit tikkuarneqarmat qujassut­tigissavara.

 

Imaanngilaq Sisimiuni atuarfik kisiat atorlugu ilinniartitsineq ingerlanneqartassasoq, taannami oqallisigineqareerpoq, tassa imaappoq tassani ilinniartitsisuusut aamma sinerissamut nikerarlutik ingerlasarlutik ilinniartitsisinnaanerat pilersaarutini ilaareerpoq.

 

Eqqarsaatersuutinuttaaq ilaasinnaavoq, immaqa iluaqutaasinnaasoq, nunaqarfiit ilaanni kalaalli­suinnaq oqaluffiulluartuni ilinniartitsinerit ilaasa periarfissinneqarsinnaanissaat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga, tamakkerlugit oqaaseqartut akissutteqarffiginngikkaluarlugit, isuma­qatigiilluarmata nalunaarut taamatut ilusilerlugu saqqummiunneqarnera assut naammagisimaar­nartoq, soorlulu oqareersunga aappaagu qularnanngitsumik qinersisoqareerpat, upernaakkut ataatsimeeqqaarnermi nalunaarut siulersuisut nammineerlutik suliarisimasaat saqqummiunneqar­tussaassaaq, uanilu malugeqqussavara soorngunami aamma uanga taamanikkumut qanoq nalunaaruteqartoqarumaaarnersoq inuttut aamma soqutigilluinnarlugu malinnaaffigerusukkakku.

 

Qujanarsuaq, uangattaaq periarfissaq manna atorusuppara, Oqaatsinik Pikkorissarfik pilluaqqus­sallugu, neriuppungalu aamma ukiuni aggersuni tamanut iluaqutaasumik sunniuteqarluarumaar­toq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Pingasunngorneq 29. april 1998 nal. 16.00

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaatit.

 

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut siulittaasuat Anders Andreassen

 

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:

Oqaatigissavara immikkortoq 35, Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip apeqquteqaataa kinguartikkallarneqassammat pingasunngorneq 6. maj-imut nuunneqarmat, taamaattoqarneranut pissutaavoq ilaatigut nutserneqarnerani kukkussuteqartoqarsimammat, imaluunniit paasiuminaat­sunik ilaqarsimammat.

 

Immikkoortoq 39.

Inatsisartunut ilaasortap Josef Motzfeldt-ip apeqquteqaatigalugulu siunnersuutigaa, naalakkersuisoqarfinni siunnersuisoqatigiit qassit aamma suut atortuuneri, sunik suliassa­qartitaaneri, qanoq aningaasatigut atugassaqartitaaneri kiisalu immikkut qassinik suliso­qartitaaneri pillugit nassuiaasoqasasoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Ataatsimiinnermut matumunnga siunnersumik imaattumik nassiussaqarpunga:

Naalakkersuisoqarfinni siunnersuisoqatigiit qassit aammalu suut atuunnerinik, sunik suliassaqar­nerinik qanorlu aningaasatigut atugassaqartitaanerinik aamma immikkut qassinik sulisoqartinne­qarneranik nassuiaasoqarnissaanik siunnersuut.

 

Tunngavilersuutigivakka makku:

Nutaarsiassaqarfiit aqqutiginerullugit tusatsiiarneqartartunik annertunerusumillli Inatsisartunit innuttaasunit ataasiakkaanit soqutigisaqaqatigiinnilluunniit ilisimaneqangaanngitsunik Naalak­kersuisut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisartut paasinarpoq, soorlu makkununnga tunngasunik: timersornermut, atuakkerinermut, kulturemut, sanalunnermut, angallannermut, suliiffissaqartitsi­niarnermut, nukissiuuteqarnermut aalisarnermut ilaallu ilanngullugit.

 

Inatsisartuni ilaasortatut nalinginnaasumik susassaqarfiginngikkigut Naalakkersuisut isumaqara­luarpataluunniit innuttaasut periarfissaminnik paasisaqarusuttut saaffiginnittarnerat najoqqutara­lugu aqqutissiuusseqataassagutta isumaqarpunga siunnersuisooqatigiit suut atuutsinneqarnersut ilisimasariaqarigut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siuliittaasuat:

Naalakkersuisoqarfinni assigiinngitsuni siunnersuisoqatigiit pilersinneqarsimasut amerlassusii suliassaqarfiit aamma aningaasatigut sulisussaqarnikkullu atugarisaat pillugit nassuiaasiortoqar­nissaanik siunnersuuteqarpoq, ullumikkut akineqartussamik.

 

Siunnersuisoqatigiit Inatsisartut inatsisiliornerisigut pilersinneqarsimasut pinnagit, siunnersuiso­qatigiilli Naalakkersuisunit Naalakkersuisoqarfinnilluunniit ataasiakkaanik pilersinneqarsimasut, taakkua akissuteqarfigissavakka:

 

Naalakkersuisut ataanni siunnersuisoqatigiiliortoqarnerani siunertarineqarpoq naalakkersuisunut ilaasortap pineqartup suliamut tunngasutigut pitsaanerpaamik siunnersorneqarnissaa, aammalu suliniaqatigiiffiit attuumassuteqartut pisariaqartumik tusarniarneqartarnissaasa qularnaarneqarne­qarnissaat.

 

Taamatuttaaq Naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani, pisariaqartitsineq naapertorlugu, ataatsimii­titaliortoqarlunilu suleqatigiissitaliortoqartarpoq, taakkuli akissuteqaammi matumani pineqann­gillat.

 

Naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut, apeqqut pillugu saaffiginnikkama, makkuninnga ilisimatinneqarpunga:

 

Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu pisortaqarfimmi nunalerinermut siunnersuisoqatigeeqarpoq, inuussutissarsiutit pillugit siunnersuisoqatigeeqarluni aammalu aalisariutikillisaanermut siunnersuisoqatigeeqarluni.

 

Inuussutissarsiutit pillugit siunnersuisoqatigiinnik, nunatsinni inuussutisssarsiutit ineriaartortin­neqarnerisa siuarsarneqarnissaat aammalu inuussutissarsiorsinnaanikkut inuussutissarsiornikkul­lu anguniakkat pillugit Naalakkersuisunut siunnersuisartuunissaq, kiisalu nunatsinni nioqqutissi­at sullissinerillu atorneqarnerulernissaannik siunertaapput.

 

Inuussutissarsiutit pillugit siunnersuisoqatigiinni nammineq kajumissuseq naapertorlugu ilaasortaasoqartarpoq, ataatsimiinnernullu aningaasartuutit aalisarnermut, piniarnermut, inuuus­sutissarsiornermut nunalerinermullu pisortaqarfimmi ingerlatsinermut aningaasaliissutinit matussuserneqartarlutik. Aalisarnermut, Pinarnermut, Inuussutissarsiuteqarnermut Nunaleriner­mullu pisortaqarfik siunnersuisoqatigiinnut allattoqarfiuvoq, missingerneqarporlu qaammammut nalunaaquttap akunneri qulit sulisunit siunnersuisoqatigiinnut atorneqartartut.

 

Nunalerinermut siunnersuisoqatigiit nunalerinermut tunngasutigut Naalakkersuisunut siunnersui­sartuupput, nunatsinnilu nunalerinermik inuuussutissarsiuteqarnerup malittarisassaqartinneqar­nerani nutaanik iliuuseqartoqalersillugu taakkua oqaaseqaateqartarput.

 

Kiisalu nunalerinermut siunnersuisoqatigiiffik Naalakkersuisut sinnerlugit suliassaqartarput, tassani annertunerusumik pineqarlutik savaateqarnermut siunnersorteqarfimmut, Upernaviarsum­milu misileraavimmut aqutsisuuneq.

 

Aalisarnermut Piniarnermut Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu pisortaqarfik siunnersui­soqatigiinnut allattoqarfiuvoq, ullut sulliviusut marluk ataatsimiiititaliamut atorneqartartut.

 

Sinerissamut qanittumi raajarniutikillisaanermut Inatsisartut 10 millioner krone-nik aningaasa­liissuteqarsimaneranni, aalisariutikillisaaanermut siunnersuisoqatigiiliortoqarpoq 1997-imi november-imi siunnersuisoqatigiit aalisariutikillisaanermi maleruagassiornertik naammassivaat, maleruagassat iluarsisariaqalissappata, siunnersuisoqatigiit sulinertik nangikkumaarpaat.

 

Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu pisortaqarfimmi inuussutissat pillugit siunnersuisoqatigeeqarneq pingaarnertut makkuninnga siunertaqarluni ingerlanneqartoq: Nunatsinni inuussutissat pillugit ingerlatseriaaseqarnissaq siuarsassallugu, inuussutissat peqqis­susermut pingaassusiat pillugu nunatsinni qaarmarsaassalluni siunnersuisassallunilu, nunatsinni nerisartakkat peqqinnassusiannik, kulturemut aningaasaqarnermullu tunngasortaasa ilisimatusar­figineri siuarsassallugit.

 

Inuussutissat pillugit siunnersuisoqatigiit Inatsisartunit immikkut tapiissuteqarfigisimanngilaat.

 

Kiisalu Kultureqarnermut, Ilinnairtitaanermut Ilageeqarnermullu pisortaqarfimmi timersorneq pillugu siunnersuisoqatigeeqarpoq, siunnersuisoqatigiit timersornermut tunngasutigut Naalakker­suisunut siunnersortaapput.

 

Timersorneq pillugu siunnersuisoqatigiinnut aningaasartuutit Kultureqarnermut, Ilinniartitaaner­mut Ilageeqarnermullu pisortaqarfimmit aningaasaliiissutinit aningaasartuutigineqartarput.

 

Kiisalu Takornariaqarnermut, Angallannermu Niuernermut attaveqaatinullu pisortaqarfimmi niueqatigiinneq pillugu siunnersuisoqatigeeqarpoq, ilaatigut nunat tamalaat akornanni niuernik­kut attaveqarnermik siuarsaaniarrtussamik, aningaasaliisartut nunanit allaneersut nunatsinnut soqutiginninnerannik siuarsaaniartussamik, kiisalu apeqqutini nunat tamalaat akornanni niueqati­giinnermut tunngasuni Naalakkersuisunut siunnersuisartussamik. Allatttoqarfia Takornariaqar­nermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu pisortaqarfimmiippoq, sulisullu sapaatip akunneranut akunnerit tallimat arfineq pingasullu akornanni atortaraat missingerneqarpoq. Niueqatigiinneq pillugu siunnersuisoqatigiit aningaasanut inatsisikkut 1998-imut ukiunullu missingersuusiorfiusunut 2 million-inik aningaasaliiffigineqarput.

Oqaluuserisaq naammassivoq.