Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 4. maj 1998 nal. 17.53

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23

 

Nunarsuarmi inuiaqatigiinnut tamanut timersornikkut peqataasalernissaq pillugu nas-suiaat.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Lars Sørensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumani nunani tamalaani timersornernut peqataasalernissaq pillugu nassuiaat saaqqummiutissavara.

 

Timmersorneq pillugu Siunnersuisartoqatigiit suleqatigalugit Naalakkersuisut timersornikkut ingerlatsineq nassuiaat pillugu saqqummiutissamaarpaat. Nasssuiaatip taassuma suliarinera aallartereerpoq. Taamaattorli aningaasat tipsernermit lottornermillu pisut timmersornikkut pissutsigut tamanut pingaaruteqarluinnarput. Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput nassuiaat timersornermi pissutsinik tamanik imalik, tassani aningaasaqarneq ilanngullugu, Danmarkimi Folketingimi pinnguaatinut aningaasanillu eqquiniaanermut aalajangersimasunut inatsisip, nalinginnaasumik tipsimut lottomullu inatsimmik taaneqartartup, allanngortinnissaata sivisuumik utaqqineqartup naammassinissaa utaqqeqqaartariaqartoq.

 

1993-imi taamanikkut danskit kultureqarnermut ministeriata maanilu kultureqarnermut naalak­kersuisup isumaqatigiissutigaat inatsit, nunatta toqqaannartumik inatsimmut siunertaralugu allanngortinneqartariaqartoq, taamaalilluni aningaasat suut qanorlu amerlatigisut nunatsinnut tussanersut inatsimmi takuneqarsinnaaleqqullugit.

 

Tapiissutit ullumikkut nunatsinni kattuffinnut tuttartut agguaanneqartarput, kultureqarnermut ministeriaqarfimmut, ilinniartitaanermullu ministeriaqarfimmut immikkut isumaqatigiissutitigut. 

Qallunaat naalakkersuisorisartagaasa nikerartut inatsisip allanngortinnissaa kinguartittarsima­vaat, ilaatigut Danmarkimi kattuffinnik isumaqatigiinninniarnerit ajornakusoortut peqqutaallutik. Tassunga atatillugu erseqqissarneqassaaq Naalakkersuisut arlaleriaqalutik danskit naalakkersui­suinut erseqqissartarsimammassuk allanngortitsinissap piaartumik naammassineqarnissaa nunatsinnut qanoq pingaaruteqartigisoq. Ukioq manna Folketingip ukiorisaani inatsisip allann­gortinneqarumaarnera suli nalunarpoq, Naalakkersuisut pissutsit arajutsinaveersaarpaat.

Naalakkersuisut taamaalillutik timersernermut tunngasut tamaasa eqqarsartigalugit timersornik­kut ingerlatsineq pillugu nassuiaateqarnissartik pilersaarutigisimagaluarpaat.

Naalakkersuisulli isumaqarput, nunatsinnit sisorartartut februarimi Japanimi Olympiadeqarnerani qallunaat erfalasuannik erfalasoqarlutik peqataanerisa oqallisaanerata, kiisalu peqataanermut tamatumunnga atugassarititaasimasut, timersortartut kattuffiisa suleriaqqinnissaannik taperser­suinissamut pisariaqartinneqartumut, nunanik tamalaani timersornernut peqataasalernissap Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaa pisariaqalersikkaa. Oqaluuserinninnissamut tassunga Naalakkersuisut Timersorneq pillugu Siunnersuisartoqatigiit suleqatigalugit nassuiaat agguaan­neqartoq suliaraat.

 

Nunat tamalaat akornanni timersornikkut unammiuaarnerni nammineq nunagisaq sinnerlugu peqataasinnaanissaq timersortartunit amerlanerpaanit soorunami kissaatigineqartarpoq, pikkorin­nertut allatulluunniit peqataagaluaraanniluunniit.

 

Isaanermi ujamminillu agguaannermi nammineq erfalasorisaq takusinnaallugu nuannaarneq tulluusimaarnerlu nunatsinnit peqataasuni erseqqivissumik takuneqarsinnaasarpoq, soorlu Issitumi Nunallit Ukiuunerani Unammiuaarneri (Arctic Winter Games) Qeqertarmiullu Unam­maiuaarnerini (Island Games) isiginnaarsimagaanni.

 

Pikkorinnerit unamminerini nammineq nunagisaq sinnerlugu peqataasinnaanissaq aammattaaq aanertuumik kissaatigineqarmat, tamanna Danmarkip nunattalu akornanni pissutsit nalinginnaa­sumik ineriartornerisa kiisalu nunatta nunat tamalaat akornanni allatigut pissuserisaasa ineriartor­nerisa pissusissamisoortumik malitsigaat.

 

Inuiaqatigiillumi kalaallit aamma timersornerup timersortartunut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnul­lu pingaaruteqarnera paasillugu nunatsinnit timersortartut piukkunnaatillit timersullaqqinnerpaal­lu nunani tamalaani timersornikkut periarfissaqarnissaannut aningaasatigut tapiisarnerat alliar­tuinnarpoq. Tapersersuineq Team Grønlandimut tapiissutitigut timersortartunullu ataasiakkaanut ilinniagaqarnersiutitigut pisarpoq.

 

Ilinniagaqarnersiutit taakku 1997 tikillugu immikkut akuersissutitigut tunniunneqartarput, kisiannili Timersornermut immikkut piginnaanillit timersortartullu pikkorinnerpaat ilinniagaqar­nersiuteqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaata nr. 19-ip 3. september 1997-imeersup atuutilerneratigut maannakkut tapiissutit malittarisassatigut aalajanger­sarneqarput.

 

Tapiissutinik taakkuninnga aqutsineq Team Grønland aamma timersoqatigiit kattuffii suleqatigil­luinnarlugit ingerlanneqarpoq. Naalakkersuisut isumaqarput timersortartut pikkorinnerpaat akornanni nunatsinnut sinniisuusussat nunanit allanit timersortartugut nallersuussinnaanissaat pingaaruteqarpoq.

 

Pitsaassuseq qularnaarumallugu timersoqatigiit kattuffii tassaasariaqarput ataasiakkaanik, periarfissalittut imaluunniit pikkorinnerpaatut akuerineqarnissaamik qinnuteqartunik nalilersuil­lutillu immikkoortiterisussat.

 

Taamaattumik timersornikkut nunani tamalaani timersornernut peqataasalernissami timersoqati­giit kattuffiinik pitsaasumik suleqateqarnissaq pisariaqarpoq. Tassunga atatillugu taaneqarsinnaa­voq Team Grønland, immikkut kattuffiit attuumassutillit Timersoqatigiillu Kattuffiat suleqatiga­lugit, 1998-imi manna tikillugu nalunaarut taaneqartoq malillugu qinnuteqaatit nutaat 15-it suliarisimammatigit.

 

Nalinginnaasumik ineriartorneq inuiaqatigiillu kalaallit tapiissutigisartagaat ikittuunngitsut tunngavigalugit nunatsinnit piumasarisinnaasariaqarparput, timersortartut siunissami namminneq erafalasortik erfalasoralugu peqataasalernissaat, tamatumalu pisinnaalernissaata tungaanut danskit erfalasuat atorlugu peqataanissaminni sutigut tamatigut atugassarititaasunut sunniuteqar­tariaqarlutik.

 

Immikkut kattuffiit ataasiakkaat nunat tamalaat akornanni kattuffinnut ilassortanngorniarneranni sumut killinnermit takuneqarsinnaavoq, pisariaqartinneqartuni ilaasortanngorniarneq saivisuumik suliassaasoq nunat tamalaat akornanni kattuffiit ilaasortanngorniartunut nammineq, naammassi­nissaat ajornakusooqisunik, malittarisassaqarput. Taamaalilluni naammanngilaq danskit naalak­kersuisui nalunaarpata nunatta nammineerluni ilaasortanngorniarnera qallunaat naalakkersuinik­kut ingerlatsinerannut naapertuuttoq.

 

Ukiuni kingullerni naalagaaffiit nunallu immikkoortui namminersortut nutaarpassuit pilersinne­qarneri pissutaalluni, nunat tamalaat akornanni kattuffiit arlallit ilaasortanngorniartunut piuma­sarisaminnik sakkortusisitsinerinut pissutaaqataasimavoq.

 

Tamatuma nunatta soorlu Nunani tamalaani sisorartartut kattuffissuannut ilaasortanngorniarnera ajornarnerulersippaa, ilaatigut piumasaasut ilagimmassuk nammineerluni nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseqarnissaq.

Nuannaarutissaavorli nunarput nerrivimmi arsaararnermi, badmintonnernermi, assammik arsarnermi aammalu taekwondomi nunat tamalaat akornanni kattuffinnut tamakkiisumik ilaasortanngoreermat, taamaalillutillu nammineq erfalasorput atorlugu pikkorinnerit nunani tamalaani unamminerini ilaasinnaalerlutik.

 

Tassani takuneqarsinnaavoq ilaasortanngorneq ajornanngitsoq ilaatigut danskit nunallu avannar­liit immikkut kattuffiisa suleqatiginerisigut, kiisalu naalakkersuinikkut nunatsinnit danskillu naalakkersuisuinit tapersersorneqarnikkut.

 

Timersuutinit assigiinngitsunit taakkunannga misilittakkat, immikkut kattuffiit allat nunat tamalaat akornanni akuerisaasinnaanerannut suliniutit ingerlateqaainneranni atorneqarsinnaapput.

 

Nassuiaammili takuneqarsinnaasutut nunat tamalaat akornanni kimilimmik peqataasinnaassa­gaanni aaqqissuussaalluarnissaq pisariaqarpoq.

 

Naalakkersuisullumi nuannaarutigalugu paasivaat Timersoqatigiit Kattuffiata tassunga atatillugu immikkut kattuffiit tapersersornissaat pingaartikkaa, kattuffiit ataasiakkaat suliassami tamatuma­ni ikiorniarlugit siunnersortimik nunanut alllanut tunngasutigut paasisimasalimmik atorfinitsitsi­nermigut.

 

Nunatsinni immikkut kattufiit tallimat nunat tamalaat akornanni kattuffinnut tamakkiisumik ilaasortanngorpata nunarput olympiadeqartarnernut ilanngunnissaminik qinnuteqarsinnaavoq.

Taamaalilluni piumasaavoq nuna, nunat tamalaat akornanni immikkut kattuffinnik minnerpaa­mik tallimanik ilaasortaatitaqarnissamut akuerineqarsimassasoq Nunat tamalaat akornanni olympiadeqartarneq pillugu komitiimut ilaasortanngornissamik qinnuteqartoqarsinnaassappat. Tamannali immini qinnuteqaatip akuersaartumik suliarineqarnissaanut qularnaveeqqutaanngilaq.

 

Nunatsinni immikkut kattuffiit arlallit nunat tamalaat akornanni unammiuaarnernut aalajangersi­masunut nammineq erfalasorput erfalasoralugu sassarsinnaagaluartut, tamatuma olympiadeqar­nermut atatillugu pisinnaanissaa taamaalilluni suli ungaseqaaq.

 

Timersuutini amerlasuunit peqataaffigineqartartuni unammiuaarnernut atatillugu qujanartumik pissutsit allaapput. Timersortartut nunatsinneersut Issittumi Nunallit Unammiuaarnerini aamma­lu Qeqertarmiut Unammiuaarnerini naluneqanngitsutut nammineq erfalasorput erfalasoralugu peqataasarput.Kiisalu peqatigiiffiit nunatta avataani unammiuaarnernut peqataasarput. Unam­miuaarnerit taakku timersuutini amerlasuunit peqataaffigineqartartuni ingerlanneqartarput, kisiannili taanna tunngavigalugu nunatsinni timersornerup ineriartorneranut aammalu nunatta avataani nunatsinnik nunatsinnilu timersornermik ilisimanninnerup siaruarternissaanut taamatut­taaq pingaaruteqarlutik.

 

Timersortartut nunanit allaneersut peqatigalugit unammiuaarnernut peqataanissamut periarfissa­qarnerup aammalu nunatsinni pikkorinnersiukkanik timersortartoqarnitta, meeqqat inuusuttullu anguniagaqarlutillu nuannaartorisaqalersittarpaat sunngiffimminni sunik sammisaqarnissaminnut pitsaasunik toqqaanissaminnut atorsinnaasaanik. Tamanna inunnut ataasiakkaanut inuiaqatigiin­nullu iluaqutaavoq.

 

Naalakkersuisut qularutiginngilaat periarfissat ineriartortittuarnissaannut tunngavissaq tassaasoq oqartussaasut aningaasaliisartut aammalu timersoqatigiit kattuffiisa akornanni pitsaasumik qanittumillu, nassuiaammi inassuteqaatini aammattaaq ersersinneqartutut suleqatigiinneq.

 

Nassuiaatip Inatsisartuni oqaluuserisassanngortinnginnerani Naalakkersuisut aammattaaq periarfissaq iluatsillugu Timersoqatigiit Kattufiat Timersornerlu pillugu Siunnersuisartoqatigiit qutsaviginiarpaat nassuiaatip suliarineqarnerani peqataalluarsimanerannut.

 

Elisa Christiansen, Siumup oqaaseqartua:

Timersorneq pillugu Siunnersuisartoqatigiit suleqatigalugit Naalakkersuisut timersornikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat saqqummiuppaat.

 

1993-imi isumaqatigiittoqarpoq tipsernermut lottornermullu inatsimmi Kalaallit Nunaat toqqaan­nartumik ilanngutitinneqassasoq. Nunatsinni kattuffinnut tapiissutit immikkut ittumik kulturmi­nisteriamik aammalu ilinniartitaanermut ministeriamik isumaqatigiissuteqarnikkut tunniunneqar­tarput.

 

Danmark-imi kattufinnik isumaqatigiinniarnerit ajornakusoortut peqqutaallutik inatsisit nutarter­niarnerata kinguartinneqarneranik kinguneqartarsimavoq.

 

Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinut erseqqissartarsimavaat inatsisinik nutarteriniar­nerup inaarsarneqarnissaata pingaaruteqassusianik. Ukioq manna Folketingip ukiorisaani inatsisip allanngortinneqarumaarnera suli nalunarpoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut timersornermut tunngasut tamaasa eqqarsaatigalugit timersornik­kut ingerlatsineq pillugu nassuiaateqarnissartik pilersaarutigisimagaluarpaat. Nunatsinnit sisorartartut erfalasoqarlutik peqataanerisa oqallisaanerisa, kiisalu peqataanermut tamatumunnga atugassarititaasimasut, timersortartut kattuffiisa suleriaqqinnissaannik tapersersuinissamut pisariaqartinneqartumut nunani tamalaani timersornernut peqataasalernissap Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaa pisariaqalersippaa.

 

Tamatumalu oqaluuserinissaanut Naalakkersuisut saqqummiussaat agguaanneqarsimasoq Siumumit nuannaarutigaarput.

 

Inuiaat Kalaallit annertuneruleraluttuinnartumik timersortartunut nunani allani unammeqataanis­sanut piukkunnaateqartunut nallersuussinnaalluartunullumi tapiisaleraluttuinnarput.

Tapiisarneq Team Grønland aammalu ilinniarnermi tapiissutitigut pisarput.

 

Ukiuni kingullerni naalagaaffiit nunallu immikkoortui namminersortut nutaarpassuit pilersinne­qarneri pissutaallutik, nunat tamalaat akornanni kattuffiit arlallit ilaasortanngorniartunut piuma­sarisaminnik sakkortusisitsinerinut pissutaaqatasimavoq.

 

Tamatuma nunatta soorlu Nunani tamalaani sisorartartut kattuffissuanut ilaasortanngorniarnera ajornarnerulersissimagaa paasivarput, ilaatigut piumasaasut ilagimmassuk nammineerluni nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut íngerlatseriaaseqarnissaq aammalu nunatsinni timersortartut kattuffii ikinnerpaamik tallimat nunat allat kattuffissuinut ilaasortaanissaat.

 

Siumumit nuannaarutigaarput nunarput nerrivimmi arsaararnermi, badmintornnernermi, assam­mik arsarnermi aammalu Taekwon Do-mi nunat tamalaat akornanni kattuffinnut tamakkkiisumik ilaasortanngoreersimammat, taamaasilluta nammineq erfalasorput atorlugu pikkorinnerit nunani tamalaani unamminerini ilaasinnaalerluta.

 

Tassani takuneqarsinnaavoq ilaasortanngorneq ajornanngitsoq ilaatigut Danskit Nunallu Avan­narliit immikkut kattuffiisa suleqatiginerisigut, kiisalu naalakkersuinikkut nunatsinni Danskillu naalakkersuisuinit tapersersorneqarnikkut.

 

Timersuutit qulaani taakkartukkat misilittagaqarfigineri iluaqutigalugit kattuffiit allat suliniute­qarnerminnut iluaqutigilluarsinnaavaat.

 

Naluneqanngilaq timersorneq tamakkiisumik tapersersorneqarpat suli periarfissaqarnerulissasu­gut nunanut allanut unammillersinnaasunik peqalernissamik, taamaattumik Siumumit pingaartip­parput timersorneq tamakkiisumik tapersersussallutigu, aatsaammi taamaaliornikkut nunanut allanut unammillersinnaasunik peqalissaagut taamaasillutalu nunanut allanut aamma nammineq erfalasorput nittarsaassinnaalissallutigu.

 

Siumumiit nuanninngilluinnartutut isigaarput timersortartut annertuumik Team Grønland-imit tapersersorneqartut Nagano-mi Ol-eqarmat nammineq erfalasorput nittarsaassinnaanngimmassul­luunniit, tamanna Dansk Olympisk Komite-mit akuerineqanngimmat, allaallu taamaasiorpata anisitaanissaannik siorasaarneqarlutik. Tamanna timersornerup anersaavanut akerliulluinnartutut Siumumit isumaqarfigaarput.

 

Taamaattumik piaarnerpaamik anguniarneqartariaqarpoq nammineq erfalusutta timersornermi nunat tamat peqataaffigisaanni nittarsaattalerneqarnissaa soorlu peqataasut tamarmik taamaasior­tartut.

 

Taamatut Siumumit oqaaseqaateqarluta kaammattuutigissavarput nunatsinnit unammisartutta namminerisamik erfalasoqarlutik aallartinneqartalernissaanik naalakkersuisunit suliniutit ingerlaqqittariaqartut piaartumillu naammassiniarneqartariaqartut.

 

Siumumittaaq taperserparput nunarput tipsernermut lottornermullu inatsisinut toqqaannartumik ilanngunneqarnissaa anguniarneqassasoq.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:

Nassuiaatip imaraa nunani tamalaani timersornikkut Kalaallit Nunaata peqataasalernissaa, ilaatigut siunertaralugu nunarput sinnerlugu peqataasut erfalasutta nittarsaassutigisalernissaa.

 

Kalaallit Nunaamiusugut ukiuunerani Olympiadeqarnermi Kalaallit Nunaaat sinnerlugu peqataa­simasut tulluusimaarutigisimaqaagut, tangassimaarnartutullu oqaatigisariaqarluni.

 

Soorunami suli tulluusimaarnarnerussagaluarpoq nammineq Nunatta erfalasua piqataatitatta nittarsaassinnaagaluarpassuk. Kisianni nassuiaammi eqqartorneqarput ajornartorsiutit assigiinn­gitsut imaannaanngitsullu pissutigalugit tamanna pisinnaanngikkallartoq.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq Olympiadeqarnermi kalaaleq peqataasoq Kalaallit erfalasuanik tigummiarluni assilisikkuni piaarnerpaamik angerlartitaassasoq. Tamanna Atassut-miit ingasatta­jaarnerujussuartut oqaatigisariaqarparput, kisiannili paasivarput naggataarnersiornermi ingerlaa­qatigiinnermi kalaaleq peqataasoq Kalaallit erfalasuaraanik aalateruteqarluni ingerlaaqataasima­soq, qujanartumillu arlaanik tamanna kinguneqartinneqarsimanngitsoq. Neriuutigissavarpullu kingusinnerusukkut arlaatigut kinguneqartinneqassanngitsoq.

 

Kalaallit Nunaanni timersoqatigiit Kattuffiat Grønland Olympisk Kometimik siunissami pilersit­sinissamik suliniuteqarpoq, suliarlu tamanna paasinarpoq ajornartorsiutinik imaannaanngitsunik aqqusaagassaqartoq, nunarsuarmi pissutsit assigiinngitsut peqqutigalugit.

 

Taamaakkaluartoq suliniartut nikallujaallutik suliniartuaannarnissaannik kissaappagut, taperser­sorumallugillu. Taamaattumik Atassut-miit Naalakkersuisugut inassavagut Qallunaat Nunaanni naalakkersuisut peqatigalugit nunat namminersortuunngikkaluartut namminersornerusulli Olympiadeqartarnerani peqataanerminni nammineq erfalasortik atorlugu peqataasalersinnaanerat anguniaqqullugu.

 

Olympiadeqarnerup saniatigut assammik arsartartut, suloorartartut, Taekwon Do-mik aammalu nerrivimmi arsaarartartut nunarput sinnerlugu nunani tamalaani unammiuaarnermi erfalasorput atorlugu peqataasinnaatitaapput.

 

Tamakkulimi unammersuartarnerannit nunaqqataasugut pissangalluta malinnaaffigilluartarpagut. Tamakkua saniatigut Qeqertarmiut aamma Nunat Isittormiut unammiuaarneranni Nunatsinniit peqataasut tamakkiisumik erfalasorput atorlugu unammiuaqataasarput, angisaqarluartarnerallu nunaqqataasunut tulluusimaarnartuuvoq nuannersoq, siunissamilu suli pitsaanerusumik angusa­qartarnissaanik kissaappagut.

 

Nassuiaammi Naalakkersuisut oqaatigaat ukioq 2002-mi Nunat Issittormiut unammiuaarnissaat Nunatsinni immaqalu illoqarfik Eqaluit soleqatigalugu isumaqatigiinniutigineqartoq.

 

Taamatut pisoqartarnera nalinginnaanngeqimmat isumaqatigiinniarnerup angusaqarfiulluarnissaa neriuutigaarput, aammalu Nuuk Kommunea ikiuulluarnissa kaammattuutigaarput, soorunami tamatumani nalunngilarput piriarfissat annertuumik apeqqutaasussaaneri. Taamaattumik suleqati­giilluartoqarnissaa annertuumik kaammattuutigissavarput.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut inassuteqaataat Atassut-miit isumaqatigaagut, soorunami Nunat­sinni timersortartugut nunani allani unammersuartoqartarnerani erfalasutta siunissami tamakkii­sumik atorneqalernissaa kissaatiginaqimmat.

 

Taamaasilluni Nunatta nunani allani suli ullumikkornit annerusumik ilisimaneqarnerulernissaa annertusarneqassammat.

 

Nunani allani unammersuaqataasarneq eqqartortillugu Atassut-miit eqqaanngitsoorsinnaanngilar­put pikkorilluartuunissaq, aammalu sungiusaasunik pikkorilluartunik peqarnissaq. Taamatut oqarnitsinnut tunngavigaarput nalunnginnatsigu Kalaallit sungiusarluarsimasut nunani allani timersortartunut unammillerluarsinnaaleriartortut.

Timmersornermik Siunnersuisoqatigiit Team Grønland aamma Timersoqatigiiffiup Kattuffiat siunissami sulilluarnissaanik kissaappagut.

 

Atassut-miit taamatut oqaaseqarluta nassuiaat ataatsimut isigalugu tusaatissatut tiguarput.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ukiuni kingullerni Kalaallit timersornikkut nunarsuarmiunut malinnaajartornerat ersarissoq Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigalugu maluginiarsimavarput. Sulili annerusumik angusaqartoqartas­sappat malinnaassaguttalu annertunerusumik tamatta peqataasariaqarpugut. Tassani politikerit angajoqqaat timersoqatigiiffiit atuarfiillu ikioqatigiilluarlutik ingerlanissaat pinngitsoorneqarsin­naanngilaq.

 

Taakkuli saniatigut soorlu nalunaarummi saqqummiunneqartutuut unammiat nunatsinneersut nunatta nammineerluni erfalasuanik, avannaamiusoorluni aappalaartuanik, nunarsuaq tamakker­lugu unammersuarnerit pingaarnersaani Olympiadimi nassataqarsinnaannginnerat akuersaarumi­naappoq. Inuit Ataqatigiinniillu maluginiarparput tamanna annermik matumani nalunaarusiami sammineqartoq.

 

Maluginiakkattalu pingaartut ilagaat, matumani annermik nunanut allanut unammisartut pineqar­tut, amigaatigaarpullu tamakku tamaasa angussagaanni, toqqammaviusumik aallaaviit oqallisigi­neqarnisaat. Tassa nunatsinni timersoqatigiiffippassuit ullutsinni ingerlaneri siunissaallu pillugit oqallinnissaq.

 

'Tamannali aatsaat kingusinnerusukkut qaquguugaluarnersoq pissasoq nalunaarummi oqaatigine­qarpoq. Qallunaat Nunaannigooq tipsernermut lottornermullu inatsisip allanngortiternissaanik isumaqatigiinniarnerit naammassippata.

 

Inatsisartunut 1995-imi ilaasortanngorpugut tamanna utaqqineqartoq, kiisa ukiut 3-it qaangiup­put. Ilami 1993-imili utaqqisaasimaguni suli ukiummita qassit utaqqineqassava?

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, nunatsinni timersornerup ineriartortinnissaa pingaartikkaanni, nammineq nunatsinni alloriaataasinnaasut suusinnaaneri pillugit piaartumik oqallittariaqartugut.

 

Inatsilli piffissami qanittumi allanngornissaa suli ilimanaateqanngippat utaqqiinnartariaqanngik­kipput.

 

Eqqaamaneqarunnarsivormi aamma Inuit Ataqatigiinniit siorna siunnersuutigigaluaratsigu kommune-ni timersornermi siunnersortinik atorfinitsitsisinnaanissaq inatsisartuni tapersersorlugu aningaasaleeqataaffigissagipput.

 

Tamannali partiinit Siumumit Atassummillu akerlerineqarsimavoq. Siunnersuutigigaluarparpum­mi kommune-it periarfissinneqassasut timersornermik siunnersortimik atorfinitsitsinissaminnut, affaa Namminersornerullutik Oqartussanit affaalu kommne-it akilerneqartumik.

 

Sulilu taanna isuma pigaarput, tassami kommune-it tamarmik taamatut ittumik atorfinitsitsisin­naanngillat, kommune-it ilaat ukiumut 90 mio.kr.-ninik sinneqartoortut ilaallu amigartoorlutik. Tamakkulumi annertunerusumik nuna tamakkerlugu timersornermik nalunaarusiaq saqqummiun­neqarpat itinerusumik sammiumaarparput. Ilami timersorneq siuariartussappat sorlarisai tikillugit sullissinissaq, akissarsiassarlu pinngikkaluarlugu nersornaqisumik sullissisorpassuit atugarisaat sutigut tamatigut oqilisarniartariaqarput.

 

Eqqaamaneqarunnarsivortaaq Inuit Ataqatigiinniit nunatsinni timersornermik ilinniarfeqalernis­saa arlaleriarlugu siunnersuutigisarsimagatsigu. Sulilu neriuppugut siunissami apeqqut tamanna pimoorullugu anguniarneqarumaartoq, atuarfiit pioreersut piinnarnagit namminerisamilli timersornermik ilinniarfivimmik pitaarnikkut.

 

Naak timersornermi kattuffiit 4-it nunarsuarmi unammiuaarnerni erfalasorput nassarsinnaagalu­araat, OL-imut saqqumilaarteqqusaannginerata takutippaa ullutsinni nunatsinni qanoq inissisima­nersugut. Suli avataaniit Qallunaat Nunaanniillu tatigineqarnerput annertoqaaq.

 

Ilami Kalaallit Nunaanniit peqataatitagut, tapersersorlugit aningaasalersukkagut erseqqilluinnar­tumik peqquneqarsimapput Kalaallit Nunaannut atasuunertik ersersissanngikkaat. Allaammi kalaaleq peqataasoq oqarfigineqarsimavoq Kalaallit erfalasuaraanik tigumiarluni assilitikkaluaru­ni piaarnerpaamik angerlartitaassasoq. Taamaattoqarnerata takutippaatigut suli nunasiaagallar­nermi pissutsit ullumikkut uagutsinnut atuuttut.

 

Allaassagaluarpormi nunatsinniit peqataatitagut Qallunaat aallaqqaammulli sungiusarnerat nunanilu allani timersuumminnik aallussinerat akilersoraluarpassuk. Kalaallilli nammineerlutik naqqaniit sungiusarlugillu periarfissatuannguatik atorlugit, nunani allani sungiusarnerinik akilersuisut saqqumilaartinneqarsinnaannginneri Inuit Ataqatigiinniit akueriuminaatsipparput. Qanoq ilillutami timersornikkut nunarput nittarsaatissagatsigu? Taava sumut iluaqutaasimava taamatut OL-imut ilaatitsiniapiloortarnerput?

 

Namminersornerulersimanerput taamaalilluni kusassaataaginnannginnerpoq, ingammik nunanut allanut kiinnerniarnitsinni. Ussernartorsiornaraluartoq oqaatsit tassunga tunngasut annertunerusu­mik anissallugit, piffissanngorpat Inuit Ataqatigiinniit anikkumaaratsigit, apeqqummi matumani, pimoorullugu effalasutta unammersuarnerni pingaarutilinni nassarsinnaajualernissaa anguniar­tariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Tamannali aatsaat aqqut takisooq atorlugu pisinnaassasoq ilimasaarutigineqarpoq. Taamaattumik namminersulivinnissatta pingaaruteqarnera ullumi aamma takutinneqarujoq. Taamaakkaluartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ilaatitsisarnitsigut siuariartortuarnerput unitsinnagu ineriar­tortinniartuartariaqaripput.

 

Uanili Kalaallit Nunaanni assammik arsartartut kattuffiata oqaatigisaa isumaqatigaarput. Matu­mani OL kisiat ilungersuutiginagu periarfissat allat aamma isiginiartariaqarpagut. Nunarsuarmi unammersuarnerit allat pissartanngorniuttarnerillu erfalasutsinnik nassataqarsinnaanitsinnik akuersaartut eqqarsaatigalugit.

 

Assammik arsartartullu matumani nersortariaqarsoraagut ingerlalluarnerat siunissaqarluarnerallu takussutissaqarmat. Taamaattumik taakku Arcitc Winter Games-inut Island Games-inullu peqataatinneqarneq ajortut allat aamma siunissami tapersersornerunissaat pisariaqarpoq.

 

Uanili una eqqumaffigisariaqartoq tassaavoq nunani tamalaani timersornermi peqataanerulernis­saq anguniaraanni, tamanna aamma akeqarmat, taamaattumillu ataatsimoorussami qanoq naleqarsinnaanerata naatsorsorneqarnera matumani saqqummiussami amigaataasoraarput. Taamatummi anguniagaqassagaanni naammanngilaq oqaasiinnartigut tapersersuineq.

 

Arctic Winter Games-ip aamma Island Games-ip ingerlanneqartarneri nunatsinni timersortartutta nunatta avataani unammisarnerinut nallersuukkiartorneranullu aqqutaapput pitsaasut. Taamaattu­millu taakku suli ingerlanneqartuarnissaat Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqartutut isigaarput.

 

Timersuutit ataasiakkaarlugit oqaaseqarfiginissaat ussernartorsiornaraluartoq immikkut Arctic Circle Race-ip ingerlanneqartalernera nuannaarutigaarput, siunissaqarluartutullu isigisariaqar­soralutigu, naak kingullermik alianartumik pisoqaraluartoq.

 

Taassumammi aaqqissuussap nunatsinni immikkorluinaq iliuusaanerata takutippaa, aamma uagut nammineq pilersitatsinnik nunarsuarmioqatitsinnut neqeroorsinnaasugut. Taamaattumik Arctic Circle Race-imik aaqqissuisut siunissaq eqqarsaatigalugu periutsinik aaqqissuusseriaatsinillu alakkaamasaqanerulernissat tapersersorneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Soorlu nunani allani assingusunik aaqqissuussani periutsinik paasisassarsiorluni angalanissamik periarfissiuunneqarnerisigut.

 

Matumanissaaq immikkut eqqaanngitsoorusunngilarput taamatut uagutsinnut nittarsaassisunut pingaarutilinnut ilaalluinnarmata nunatsinni Tae Kwon Do-rtartut. Taakkumi maannamut kisiartaallutik arlaleriarlutik nunarsuarmi pissartaatitsinikuupput.

 

Matumanissaaq immikkut taasariaqarsoraagut Atammimmiut nerrivimmi arsaarartartut. Kalaa­liulluni tulluusimaarnanngitsuunngilaq nunarsuup avannarpiarsuani nunaqarfinnguit ilaanneersut nunarsuarmioqatitsinnut allaat nittarsaanneqartalersimammata.

 

Tassami ungasinngitsukkut Atammimmiut nunarsuaq tamakkerlugu nerrivimmik arsaarartartut aviisianni, nunarsuarmi nerrivimmi arsaarartartullammassuit sammineqartarfianni immikkut taakkartorneqarsimammata. Taakkumi takutippaat sorpassuit timersortarferujussuillu atunngik­kaluarlugit angusaqartoqarsinnaasoq.

 

Kisianni soorunami tassunga uniinnarani suli ineriartortitsijuarnissaq pisariaqarpoq. Oqareernit­situullu nunatsinni siunissami timersorneq pimoorussamik ineriartortinneqassappat sorlarisaat aallaaviusariaqarput, taakkumi pitsanngorsarneqanngippata siuariartortoqarsinnaanngimmat.

 

Timersorneq peqqinnaannarani allatigut nunagisap nittarsaanneranut pingaaruteqarluinnartuu­voq. Nunarsuarmioqatitsinnillu ilisimaneqalerlutalu inuiattut saqqummissagutta namminerisat­sinnik inuiaassuserpullu tunaaralugu saqqummertalernissarput anguniagassat pingaartut ilagaat. Tamaattumik aamma Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut ukioq 2000-imi aasakkut OL-eqarnis­saanut erfalasutta nassarsinnaanissaata periarfissiuunneqarnissaa ajornakusuussagaluarpalluunniit peqataatitaqassagutta ujartorneqartariaqartoq.

 

Naggasiullugu qulaani taakkartoriikkagut tamaasa ataatsimut isigalugit Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut politikkikkuunnaanngitsoq aammali timersoqatigiiffiit kattuffiannit Team Grønland-imillu nutaamik nalilersuinerit ingerlanneqartariaqartut. Siunissami nunani tamalaani peqataanerujartulernitsinni timersuutit sorliit aallunneqassanersut anguniarlugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta nunatta iluani timersorneq ataatsimut isigalugu oqallinnissarput qila­naaralugu Inuit Ataqatigiinniit utaqqissavarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Nunani tamalaani timersornermut peqataasalernissaq pillugu nassuiaat soqutigalugu misissua­taarsimavara, paasivaralu Naalakkersuisut Timersorneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suleqatigalu­git timersornikkut ingerlatsineq pillugu nassiuaammik tamakkiisumik saqqummiussaqarniartut, taannali maanna naammassineqarsinnaasimanngitsoq, Danmarkimi naalakkersuisut nikerartut inatsisip nutarternissaa kinguarsarsimammassuk, Danmarkimi kattuffinnut isumaqatigiinniarnerit ajornakusoortut pissutigalugit.

 

Timersuutitigut unammiuaarnermut, tassaagaluarpata timersullaqqinnerpaat unammineri allalluunniit unammineri, soorumani aamma inuusuttut unammineri puigornagit, nunatta peqataatitaqartarnera assortuussutigineqarsinnaanngitsumik nunatsinnik avammut ilisarititsineru­sarpoq pitsaavissoq, timersornerup tungaatigut aamma inuttut isigalugu taamaattumik isumaqar­pugut, tamanna arlaleriarluta oqaatigisarsimavarput, inuiaqatigiit sunngiffimmi sammisassaqar­titsinermut aningaasatigut pilliuteqarnerusariaqartut.

 

Timersornikkut unammiuarnerni nunatta erfalasuata ilasaritittarnerata pingaaruteqarnera kialuun­niit qularutissaqartinngilaa. Olympiadeqarnernut tunngatillugu tamatumani naalagaaffeqatigiin­nerput akornusiisuuvoq, aammami peqataanissap piareersarneranut Olympiademullu namminer­mut peqataanermut tunngatillugu aningaasanut tunngasortai saneqqutiinnarneqarsinnaassagu­nanngillat. Tamatumani aningaasat inuiattut misigissutsitulli pingaaruteqartigisut oqarsinnaagu­narpugut.

 

Piareersarnernut atatillugu apeqqut alla pingaaruteqartoq tassaavoq, timersuutit amerlasuunit peqataaffigineqartut piareersarlugit suliap saniatigut suliassaq tassaavoq akiu­unnissamut maattusarneq. (Kamptræning)

 

Akiuunnissamut maattusarneq timersullaqqinnerpaat akornanniittutut angusaqarnissamut aqqutissaavoq. Sianiutit, teknikki, periaaseq kiisalu timip sungiusarluarsimassusia tamarmik imminnut ataqatigiittussaapput, kisianni timersuutit assigiinngitsut suulluunniit eqqarsaatigalugit naammaginakannersumik angusaqassagaanni tamanna aningaasanik akeqartarpoq.

 

Ajoraluartumik timersuutit assigiinngitsut sungiunnissaannut maani nunatsinni anngunniuttar­nerilluunniit amigaatigaavut. Taamatut sungiussineq anguneqarsinnaanngilaq pissartanngorniuti­vinnerit pitinnagit nunap immikkoortoqarfiini unammiuaarnikkut.

 

Sungiussineq aatsaat anguneartarpoq nunat tamalaat unamminerini peqataanertigut, nunattalu nunap assingani sumi inissisimanera eqqaassagaanni tamanna aningaasarpassuarnik naleqartus­saavoq.

 

Taamaattumik aningaasat amerlanerungaartut pisariaqartinneqarput, taakku Nunatsinni Timerso­qatigiit Kattuffiannut tapiissutitut tunniunneqartassallutik, tassanngaanniillu specialforbundinut agguaanneqartassallutik.

 

Tamatiguussutsip timersullaqqinnerpaaqarnissaq pisariaqartippaa, timersullaqqinnerpaallu tamatiguussuseq pinngitsoorsinnaanngilaat naammaginakannersumik angusaqassagunik. Tamanna aningaasarpassuarnik naleqarpoq.

 

Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Issittuni Nunallit unammiuaarneri (Arctic Winter Games) sisorartartut nunatsinneersut ajornartorsiuteqarsimanngillat, kisianni ukiut ingerlaneranni naalagaaferujussuit soorlu Ruslandikkut peqataasalermata erniinnaq ajornartorsiutigilerpaat guld-tinnannissartik. Uatsinnut mattutissanngikkutta uagut silarsuannguarput kisiat naammagalugu, tassa timersornikkut isigalugu, taava immitsinnut sinnassaannassaagut ineriartornissamullu periarfissat killilerlugit. Naagga, silarsuarmut avatitsinnut akuliuttariaqarpugut timersornikkut pikkorinnerpaanik nunatsinni pilersitsissagutta.

Naammanngilaq timersortartuvut unammiuaarnerni timersuutitigullu unamminerni annertuneru­suni silarsuarmi sumiluunniit peqataanerini angusaqarluarnissaa kissaakkutsigik, naqqaniit suliaq ingerlattariaqarpoq tamannalu akisuujuvoq. Kisianni tamanna nunatta avammut kiinnernerisar­paa ajunngitsoq.

 

Timersornerup iluani tamarmi timersornikkut ingerlatsineq pillugu tamakkiinerusumik piler­saarutigineqartutut nassuiaateqartoqarnissaa qilanaaralugu utaqqissavara, unalu nassuiaat tusaatissatut tigullugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnakkatta ilagaat, nunatsinni timersornermik ingerlataqartut sutigut tamatigut tapersersornissaat aamma politik-kikkut, minnerunngitsumik tinersortartut nunatsinneersut ukiuni kingullerni nunarsuup sinnerani timersuutinut assigiinngitsunut naller­suukkiartorlutik peqataasalernerat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaattumik aamma aningaasatigut annertuumik tapersersuinissaq pisariaqarluinnarpoq, minnerunngitsumik timersortartut nunanut allanut unammiartortarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaammat nunatsinni timersortartunut aamma annertuumik pingaaruteqarpoq, Danmarkimi tipsernermi, lottomilu aningaasat iluanaarutigineqartartut ilaasa timersornermut agguaanneqartar­tut, nunatsinni timersortartunut annerusumik iluaqutigineqarnissaat pimoorunnerullugu anguniar­neqarnissaa.

 

1993-imili Danskit Naalakkersuisuinut saaffiginnissimaneq utaqqiinnarneqarsinnaanngilaq, taamaattumik Kattusseqatigiinniit Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliamut inassutigissavara tipsernermi, lottornermilu iluanaarutaasartut ilaasa timersornermut agguaanne­qartartut ilaat, nunatsinni timersortartunut tutsinneqartartut amerlineqarnissaat piaartumik, nunatsinniik Folketingimut ilaasortaatitatsinnut suliakkiissutigineqassasoq.

 

Nunatsinniimmi aningaasat ukiumut agguaqatigiissillugu 45 mio. kr.-it missaat tipsernermut lottornermut allanullu aningaasannanniutinut atorneqartarput, taamaattorli taakkua 10%-erinngi­saalluunniit nunatsinnut utertinneqartarluni.

 

Nassuiaammi Naalakkersuisuniit inassuteqaatigineqartut assigiinngitsut qulingiluat Kattusseqati­giinniit tamakkiisumik taperserpakka, soorunalumi eqqaasitsissutigissallugu, timersornermik tapersersuissagaanni oqaasiinnaq naammanngilluinnarmat, aammalu aningaasatigut tapersersui­nissaq saneqqunneqarsinnaanngimmat.

 

Tassami nalunngilarput sinerissami timersortartorpassuit qujanartumik nersortariaqarluinnartu­millu namminneq piumassusertik aallaavigalugu ingerlatsisuummata. Aammali ilisimaneqarpoq timersoqatigiiffiit amerlanersaat sungiusaasoqarnikkut annertuumik ajornartorsiuteqartartut, taamaattumik inassuteqaatigineqartut timitalimmik piviusunngortinneqassappata minnerpaamik timersortartunut sungiusaasoqarnikkut iluarsiiniarnermut aningaasaliinikkut Inatsisartut peqataa­sariaqarmata Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput.

 

Naggataatigullu sinerissami ilinniartut timersornermik ingerlatsisut, nunanullu allanut unammi­artortartut, ilinniarnerminni immikkut ittumik aaqqissuussivigineqarnissaat ilanngullugu kaammattuutigissavara.

 

Taamatut oqaaseqarlunga kaammattuutit inassuteqaatillu Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniarti­taanermullu Ataatsimiititaliaani oqaluuserineqarnissaat inassutigaara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Oqaaserineqartunut qujavunga, una tassa nassuiaataavoq, naallu ilaatigut kissaatigineqaraluartoq Kultureqarnermut Atuartsitaanermullu Ataatsimiititaliap suliarineqarnissaa, isumaqarpunga taassumap sulinissaanut patsisissaqarpallaarata, tassa uani nassuiaatsigisaq unaaneruvoq, sumut killippugut, qanoq ilioarniarpugut. Nassuiaammilu ersersinniarsimasarput unaavoq ukiuunerani Olympiadeqarnermi oqallisigineqartut nalilersuinerit assigiinngitsut pisimasut tunngavigalugit pingaartissimagatsigu massakkut nassuiaateqarnissarput.

 

Oqaaseqartut arlallit tikkuareerpaat ilumut tipsernermut lottornermullu inatsisiqalernissatta taassumap utaqqinera ulumut qatsunnarsilerpoq. Tassa Naalakkersuisunngoqqaarninninngaanniit utaqqisimagaluarparput aaqqinneqarnissaa, aaqqingajalersorlu qinersineqarlunilu.

 

Tassa taanna ingerlapparput, aammalu Folketingimut ilaasortagut malinnaasilluinnarpagut, tassa paasitinneqaraangatta Akileraartarnrmut Ministeriminngaanniit aningaasat taakkua tipsernermut lottornermilu Danmark-imi pissarsiarisaasartut Akileraartarnermut Danmark-imi Naalakkersui­sup ataaniippoq, kisiannili agguaattarneri, nunatsinnut tunngasortaai Kulturministeriminngaan­niit agguaanneqartarlutik.

 

Kisianni tassa naatsorsuutigilluinnarparput qanittukkut, ukioq manna immaqa, taassuma tungaata aaqqinneqarnissaa. Pissutigalugu maannamut ministeriusartut isumaqatigiissuteqarfigereersima­gatsigit taassuma suliassap inerlugu suliarinissaa. Massakkut kingumut isumalluarfigaarput maannakkut taassuma inissinnissaa anguneqarnissaanut.

 

Aammalu maani taamatut nassuiaateqarninnut tunngavigisama ilagivaat, nutaanik naalakkersui­sunngortitsinermi nutaamik ministerinngortoqarpoq, taakkulu junip aallartilaarnerani siullerme­erlunga oqaloqatigiartortussaavakka, ilaatigut uani oqallisigisatsinnut tunngasumik, unali isertuunnagu oqaatigissavara, Statsministerip taavalu ministeriusut uannga sammisaqartut erfalasutta taamatut nunanut allanut unammiarnerni atorneqarnissaat tapersersorluinnarmassuk, taannarpiarluuna aamma tunngavigalugu ministerinngorlaat taakkua naapitassakka oqaluttuukku­mallugit Inatsisartut tunuliaqutaralugit kissaatigisap taassuma pisariaqassusia, oqariartuutigini­arakku pisariaqartissimagiga upernaaq manna taamatut ataatsimiinnitta nalaani nassuiaateqarnis­sarput.

 

Malugaaralu taanna oqaaseqartunit tamanit taperserluarneqartoq, sumut killiffipput nalunaaruti­gigatsigu. Soorumami ajuusaarnaraluarpoq tamakkiisumik timersornermut tunngasunik  saqqum­miussassarput massakkorpiaq oqaatigisinnaannginnatsigu qaqugu pissanersoq, kisianni ajunngin­neruvoq killiffigisimasaq tamanit soqutigineqartoq nalunaarutigigallaraanni maannakkut, taava aningaasat pissarsiassat utaqqisagut taassumali inatsisaanik tunngasut aaqqippata, taava qularuti­gissanngilarsi aamma Inatsisartuni annertuumik nassuiaateqarumaaratta timersornermut tunnga­sumik.

 

Oqaaseqartut tamaasa qutsavigissavakka killiffitsinnik paasinnilluarlutik oqaaseqarnermikkut ersersitsimmata. Taamaalilluta aamma nukittuallalluta Danmarkimi Naalakkersuisut kissaatigi­sassinnik oqaaseqarnissinnilu tunngavigisassinnik apissitsiffigissavagut, taamaalilluta nunatsinni pitsaanerusumik angusaqarsinnaanissarput anguniarlugu.

 

Oqaaseqartut tikkuartugaat ataasiakkaat ussernartorsiornaraluartut tamaasa immikkut oqaaseqar­figissallugit, kisianni soorlu oqareersunga, paasisitsissutaavoq una sumut killinnitsinnik, kisianni paasivara assortuussutaanngitsumik oqaaseqartut tamarmik taperseraatigut, suliap uuma killiffia toqqammavigalugu ingerlaqqissasugut, tassanilu malugeqqussavara aamma oqaluttut ilaata uani qujassuteqarluni oqaaseqaataa malugilluarpara. Tassa ukiuni kingullerni Nunatsinni inatsisitigut allatigullu piumasaqarfigineqaratta Nunatsinni Timersortartut Kattuffiat suleqatigilluinnarlugu suliassat ingerlanneqassasut.

 

Una nassuiaatitut oqaatigilaarlara, tassa ukiumut aningaasaliissutaasartut eqqarsaatigissagutsigit, Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit timersornermut 1997-imi 4.010.000,00 kr.-nit immikkoortissimavagut, taavalu 1998 eqqarsaatigalugit 4.285.000,­00 kr. Taassumalu saniatigut 1997-mi tipsernerminngaanniit pissarsiarisimavagut nunatsinni 4681.000,00 kr. taavalu naatsor­suutigaarput 1998-imi 4,2 mio. kr. pissarsiarissallutigit.

 

Taakkua taatsiarneranni erseqqissumik oqaatigilaarlara, aningaasat Namminersornerullutik oqartussaninggaanniit tunniunneqartartut taakkua agguataarneri Naalakkersuisut tungaanninn­gaanniit uagut akuliuffigineq ajorpagut, aningaasat pissarsiarigaangatsigit Nunatsinni Kattuffisu­anut Tunniuttarpagut, taakkulu nammineerlutik ingerlattarpaat aningaasat sumut qanorlu atorneqarnissaat aalajangersartarlugit. Tassani suaartagarput tassaavoq ukiomoortumik aningaa­sat sumut atorneqarsimaneranik naatsorsuutik uatsinnut tunniussinissaat.

 

Tassani najoqqutarisarput unaavoq, kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat ataqqigatsigut, Naalakkersuisunginngaanniit qulaanit ukua aqunniarneqanngillat, kisianni namminneerlutik akisussaaffigalugu taakkua ingerlappaat.

 

Ilanngullugu unneqqarissutigisimasara aajuna Team Grønland-ip aningaasanik pissarsiniartar­nera. Nalunngilarput Team Grønland-i uanngaanniit toqqaannartumik aningaasanik tunineqarneq ajortoq, ajornartorsiutitta ilagisaat uaniippoq, Team Grønland-ip aningaasaateqarfiit Fond-inik taaneqartartut assigiinngitsut qinnuteqaateqarfigisarpai, niuertarfiit imaluunniit ingerlatsiviit assigiinngitsut, kisianni aamma ilaatigut ajornartorsiutit ilagisarpaat oqartarmata Namminersor­nerullutik Oqartussaninngaanniit aningaasanik ukininnga pissagussi taava uagut aningaasaleeqa­taanianngilagut, taamaattumik taanna immikkoortilluinnarlugu suliniarnissarput pisariaqartuu­voq, illuatungaatigut nammineerllutik aningaasanik pinnanniarsinnaanerat ataqqisariaqaratsigu.

 

Soorunami Team Grønland ilaatigut uagut Naalakkersuisuninngaanniit aningaasaminernik tunisinnaasarparput sponsorituut, immikkut tunissuteqarluta. Taamatut ingerlassaagut, taanna ajunnginnerutipparput, finanslovemut ikkutereernagit. Finanslovemut ikkutagut tassaapput Nunarput tamakkerlugu kattuffiit assigiinngitsut aningaasat atugassaat agguataarneqartarmata.

 

Aningaasartaai tikeriarakkit ingerlaqqilaassaanga tassunga tunngasumik. Oqaluttup ilaata tikimmagu nunatsinni tipserneq lottornerllu annertuumik ingerlanneqalersimasoq, 1996 eqqar­saatigiinnarlugu nunatsinninngaanniit tamakkununnga atorneqarsimapput 46,6 mio. kr.-nit maannalu 50 mio. kr.-nit maannakkut angulerpagut. 1986-imi 6 mio. kr.-niinnaasimagaluarput. Taamaattumik aamma tupinnanngilaq ukiuni kingullerni oqaluqatigiissutigigatsigu Naalakker­suisuni. Maannamut tipsinut akiliutaasartut nunatsinninngaanniit annerpaamik pissarsiarigatsigu 20 %-ata missaaniissimavugut 1986-imi. Ukioq 1996 assersuutigissagutsigu, nunatsinninngaan­niit akiliutaasartut 15,8 %-tiinnaa atugassatuut nunatsinni pissarsiarisarsimavarput.

 

Pissutsinuku tamakkua naammaginnginnatsigu aaqqiiniarsarisugut, massakkullu neriunarpoq, apeqqutaalluni Naalakkersuisunut ilaasortat Danmark-imi paasinninnerat. Anguniagarput unaavoq 42 %-ti pissarsiarisalissagipput. Nalunnginnatsigu Danmark-imut aningaasat taakku iseraangat Danmark-imi Naalagaaffiup pissarsiarisarpai 16 %-tit. 26 %-ti uatsinnut tunniunne­qarnissaa ilannguteriarutsigu 42 %-inik pissarsisinnaanissarput massakkut piumasaqaatitsinnut ilaasuuvoq.

 

Uanili periarfissaq atorusunngilara niaqqumuugassarparujussuassinnik tuniorassallusi, kisianni erserpoq ukiuni kingullerni tipsimut lottomullu aningaasat Danmark-imut ingerlaartartut qanoq annertutiginerat, taanna annertusiartuaartillugu pinnattaarisartakkatta aaqqiiffigineqarnissaat ilungersuutigaarput.

 

Soorlulu oqareersugut inatsisip taassuma naleqqussarnissaa ullut tamangajaasa sulissutigaarput, Radio-kut tutsiutiinnaraangata erngerluinnarluta misissuipallattarput arlaanik allanngortoqarsi­manersoq.

 

Kisianni paasivara oqaaseqartut tamarmik taperseraatigut, nunanut allanut timersornermut tunngatillugu erfalasutta nittarsaannerunissaa tamarmik taperseraat. Tassanilu taanna ujartorsi­mavarput aamma tunngavigiumallutigu Danmark-imukarnitsinni oqaloqatigiinnissatsinni, taamatut apississutaqarumalluta Naalakkersuisunut.

 

Oqaluttullu ataatsip tikitaa erseqqissaatigilaassavara, ilumoorpoq, Danmark-imi timersuutinut assigiinngitsunut annguttoqaraangat Olympiademut anngunniarsarisunik, nunatsinni sungiusaa­nerit allallu ingerlanneqartarput maanngaanniit aningaasatigut tapersersorneqarlutik, kisiannili Danmark-imut taamatut anngukkaangata Danmark-ip Naalagaaffianinngaanniit aningaasalersor­neqarnera ingerlanneqartarpoq, taanna soorunami qujassutigisassaavoq, ilaatigut annertuunik aningaasanik atuisarneq tassani ingerlanneqarmat.

 

Uani ussernartorsiornaraluarpoq assigiinngitsutigut aamma Idrætshøjskole kingumut oqaatigine­qarpoq, tamakku tungaatigut aamma oqaaserineqarsimasut kingulliit malillugit assigiinngitsunik ingerlataqarpugut, unitsinneqanngillat, ilaatigut soorlu piureersut højskolit massakkut qinnuigisi­mavagut nalunaaruteqaqqullugit qanoq atsigisumik nammineerlutik iliuuseqarsinnaaneri paaseru­sullutigut, suliallu ingerlapput.

 

Ukiunilu kingullerni pisimasut nuannaajallannartut ilagivaat timersornermut Konsulent-inik pilersitsiniarnerit 1996-mili taakkua saqqummiunneqarsimapput, tapersersorneqarmatalu aamma pilersitsisimavugut ilaatigullu aamma nunanut allanut tunngasunik Konsulent-imik atorfinitsitsi­soqarsimavoq, massakkullu suleqatigillualereerparput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga qujavunga tapersiinermut taama erseqqaritsigisumut. Aammalu qujaniarnerit oqaaseqartuninngaanniit nunatsinnut timersoqatigiiffinnut assigiinngitsunut ingerlanneqartut qujassutigaakka.

 

Ilumoorpoq soorlu ilaatigut Atammik taatsiarneqarmat, nuannersorujussuuvoq pingaartumik Arctic Winter Gamen-imi ilaalluni Atammimmiut kiserrataamik Rusland-imut unammilillaraa-ngata, tanngassimaarnartaqaaq taamaattut isigalugit, naak mikisunnguamik katersortarfeqaraluar­lutik. Atammimmiut Nunarput sinnerlugu Rusland-imut unammersuartarmata, ilaatigullu ajugaaffigisarlugit.

 

Qujavunga oqaatsinut nuannersunut suliaq ingerlateqqissavarput.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Akileraarnermut tunngasortaa erseqqissaateqarfigilaarniarpara, tassa aningaasat tassani eqqartor­neqarmata. Soorlu Kattusseqatigiinninngaanniit kaammattuutigineqartoq.

 

Ilisimatitsissutigissavara maannamut Folketingimut ilaasortat marluk kingulliit qinikkat aamma aqqutigalugit qaffatsinneqarmat.

 

Aappassaanik ilisimaneqarpoq ukiarmili maannakkut Statsministeriusup Danmark-imi Inatsisar­tut ammaanersiormata, taamanikkulli neriorsuutigimmagu inatsisiliassami ukioq manna naam­massisassat ilagissagaat. Taamaakkaluartoq Folketingimut qinersineq peqqutigalugu taanna kinguaattoorpoq.

 

Aammalu taaneqassaaq 2. august 1997-imili Finansminister Mogens Lykketoft ilagalugu taanna oqallisigineqarmat, aappassaanillu tamatuma kinguneralugu, kiisami inatsisiliortussanngornissaq tassunga.

 

Ajornartorsiut Kalaallit Nunaaniinngilaq, ajornartorsiut aamma Savalimmiuniinnngilaq, ajornar­torsiut Qallunuaat Nunaanni timersornermik kattuffissuit akornaniippoq, ataatsimulli inatsisiliun­neqartariaqarluni Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ilagalugit. Inatsisillu taamatut inissinnissaanut piareersarneq tassungalu killittoq, oqareernittuut Folketingimut qinersineqarpoq, taava maannak­kut ilisimatitsissutigissavara aamma taanna suliumajunnaarnersuaq qangiutissappat taava 12. maj 1998 oqaloqatigiissutigineqartussaammat Dagsorden-mut inissinneqarpoq Naalakkersuisut tungaaninngaanniit, Statsministerillu nammineq neriorsuutigaa ukioq manna Naalakkersuisut nutaat inatsisiliornerminni inatsisiliassatut ikkutissallugu, taamaattumik oqartoqarmat isumaqati­gaara taanna suliassaq qatsunnarsisoq, erseqqissassavara Kalaallit Nunaat kinguarsaanngilaq.

Maannakkumunni ministerit pingasut Danmark-imi aqqusaarsimavagut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.