Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 26		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. april 1998 nal. 13.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 26

 

Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusuni 1998-imut TAC-t pisassiissutillu pillugit Inatsisartunut nassuiaat.

(Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiutinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiutinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Matumuuna Naalakkersuisut, aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersumi kapitali 3, ' 5, immikkoortoq 1 aamma 2 toqqammavigalugit 1998-imut TAC-it pisassiissutillu pillugit Inatsisartunut nassuiaammik saqqummiussissutigissavaat.

 

Aalajangersagaq taanna naapertorlugu oqaatigineqassaaq Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisagaqatigiinnut aalajangersimasunut ukiut tamaasa pisarineqartussat annerpaaffissaat TAC aalajangersartarmatigit. Taamatuttaaq Naalakkersuisut TAC-p Kalaallit Nunaamiut aalisariutaannut aamma aalisarfigeqatigiinnissamik isumaqatigiissu­tit malillugit nunani allamiut aalisariutaannut pisassiissutinut agguarneqarnera aalajangersartar­paat.

 

Kitaani raajat pillugit isumalluarluni siunnersuineq tunngavigalugu annikilliartuaartitsinermik ingerlatseriaaseqarneq ukiumi pisassiiviusumi 1997-imi unitsikkallarneqarpoq. Inassuteqarnermi 1997-imi isumalluarsimaneq 1998-imut inassummi takussaasimanngilaq. Taamaalillutik Naalak­kersuisut annikillisitsiartuaarnissamik ingerlatseriaaseqarneq aalisartunit tamakkiisumik taperser­sorneqarlutik atuutilerseqqippaat. Taamaasilluni kitaani tamakkiisumik rajartassiissutit 1997-imi 64.600 tons-iusimasut, ukioq manna 1998-imi 60.729 tons-inut appartinneqarput. Tunup imartaani pisassiissutinut siornatut allannguuteqanngillat.

 

Norge-mik Rusland-imillu aalisarneq pillugu isumaqatigiissutini pisassiissutit ikileriarneri eqqaassanngikkaanni, aalisakkanik allanik pisassiissutit 1997-imut naleqqiullugu annertunerusu­mik allannguuteqarsimanngillat.

 

Nassuiaat inimi maani agguaanneqarsimasoq innersuussutigalugu, matumuuna Inatsisartut ilassinnilluarlutik eqqartuinissaannut tunniuppara.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

1998-mut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanni aalisakkanik qalerualinnillu nunatsinni pisarineqarsinnasunik aammalu nunat allat suleqatigalugit aalisagartasseeqatigiinner­mik Naalakkersuit saqqummiussaat Siumumit oqaaseqarfigitsiassavarput.

 

Siumumiit  nuannaarutigaarput nunatsinni aalisagartassat nammineq oqartussaaffigisatta aammalu nunanik allanik suleqateqarluni aalisagartassiissutigineqartarnerannut tunngasunik  Naalakkersuisut ersarissumik paasissutissiisarmata.

 

Pissuussutsit aalisapilunneqarlutik amerlassutsimikkut nungukkiartornissaat tamatta pingaartillu­gu mianerissavarput. Ukiuni tulleriinni 1995-mi aammalu 1996-mut raajanik pisassat ukiumut 5 %-mik appartinneqartarnerat 1997-mi pingitsoortinneqarmat tamatta isumallualersimavugut tamanna  siunissami aalisarsinnaassatta  ammut killiffigissagaat,  matumanili Kalaallit nunatta kitaani ukioq mannamut raajanik pisassat ukiumut siulianit sanilliullugit  3.871 tonsinik annikil­lineqarput aalisarnermik ingerlatsisut paaseqatigalugit pisassanik annikililiineq, pisuussutinik taakkuninnga piujuaannartitsinissamik siunertaqarmat Siumumit isumaqatigaarput.

 

Paasissutissaani takuneqarsinnasut ilagaat  avannarpasinnerusumi raajatarineqartartut annikilleri­arsimasut  paarlattuanilli  kujasinnerusumi annertuseriarlutik.  Suna pissutigalugu taamatut nikkittoqarnera  imaani uumassusilinnik misissuisut tassalu biolog-it tamanna nassuiaateqartissa­galuaraat, tamaattoq Siumumit pisuussutit nungukkiartuutaanngitsumik isumatuumillu aalisarne­qarnissaat pingaartillugu isumagigatsigu,  naatsorsuutigaarput tamanna aamma alaatsinaanneqar­simassasoq, taamatullu  aalisarnermi atortorisaarutit allat soorlu qalorsuit marloqiusat kiisalu qassutit atugaanerat ilanngullugit alaatsinaanneqassasut.

 

Avannani qaleraleqarfissuarni aalisarnerup  annertuumik  iluaqutigineqartup ineriartortinneqar­nera isumatuumik  inatsisitigullu toqqammaveqartumik ingerlanneqassasasoq  Siumup pingaar­tippaa, nunatta avataani qaleralinnik pisassiissutit 5.500 tonsinut  annertussusilerneqarnerat tunullu sineriaani  8.100 tons-inik annertussusilerneqarnerat ukiuni siuliini  pisassiisutinut  naleqquttutut Siumumit isumaqarfigaarput.

 

Kalaallit Nunaata kitaani tunumilu qaleralittassat suluppaagartassallu nunanik allanik  isumaqati­giissuteqarluni  aalisarneqartarnerat nunatta aningaasatigut pissarsissutigisaraluaraa. Siumumit nuannaarutigaarput  siusinnerusukkut innersuutigisartakkagut malillugit  Naalakkersuisut periarfissiimmata - aalisakkat taakkua ilaasa aalisarneqarnerat - Kallaalit aalisartuiinit namminer­mit  ingerlanneqarsinnaalersillugit.

 

Saattussanik aalisarnerup  ineriartornera  isumalluarfigineranniit  arriinnerusumik ineriartortinne­qaraluartoq Siumumit paasisagut malillugit 1997-mi saattuarniarneq ukiumut 25. mio kronit nalingannik aalisartunit  pissarsissutaasimasoq nuannaarutigaarput, taamatullu Naalakkersuisut nunatta avataani  pisassiissutinik  1.000 ton-inik qaffannerat,  aammami namminneq tunisassior­tunik saattussanik aalisartoqalereerpoq  pisassaqartariaqarlutillu, neriuppugullu tamanna takutit­seqataajumaartoq  avataani saattussanik aalisarneq  aamma  aalisartut aningaasaqarnerannut ikorfartuutaasumik  ineriartorfissaqartoq.  

 

Nunatta, Island-imut  Norge-mullu  ammassat pillugit isumatigiissutaanik - tamakkua aalisarne­qarnerisa  ineriartortsinnissaat siunertaralugu -  Naalakkersuisut ammassanniarnissamik unitsiti­gallarnerat Siumup isumaqatigaa,  tamatumalu nangittumik aallarteqqinneqarnissaani,  ilanngul­lugu  eqqarsaatigeqqussavarput imaani uumassusillit  nerisareqatigiinneranni  ammassat  pingaaruteqarnerat  isiginiarneqassasoq, tamakkuummatami imaani uumassusilinnik  isumalluu­teqarnitsinni sanimut qissimigaarlugit atorluarniagassagut.

 

Aalisarnermi TAC-p tassalu pisassiissutit tamarmiusut iluani  pisassanik kvote-lersuilluni agguaasisarnerup  siunissasami  Naalakkersuisunit nalilersortuarneqarnissaa inassutigalugu.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta 1998-mi aalisakkanik qalerualinnillu pisassiissutit akuersaar­lutigit Naalakkersuisut ersarissumik saqqummiussaat ilassilluarparput.      

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Naalakkersuisup pisassat amerlanerpaaffigisinnaasaannik aalajangersakkat pillugit nassuiaanera ukiut tamaasa taamatut pisussaatitaanermik maleruaaneruvoq.

Sinerissap kitaani rejerniarnermut tunngatillugu juullip qaammataani 1994 aalajangerneq nassuiaammi eqqaaneqartoq, ukiut tamaasa 1998 tikillugu rejet ukiumut pisarineqartartut 5%-mik ikilisinneqartarnissaannik, eqqartuisoq eqqaamalluarparput.

 

Neriunartoqarluarnera aallaavigalugu 1997-mi aalajangersakkamik unitsitsigallarneq 1998-mili nangeqqinneqanngitsoq, Atassummit silatusaarnertut nalilerparput, soorlulu aamma aalisarner­mik ingerlatsisut taamatut isumaqarsimasut.

 

Tunumi rejerniarneq kitaanut naleqqiullugu nunanit allanit kalluusimaarfigineqarneruvoq, tamannali nunanik allanik isumaqatigiissuteqarsimanermik niuveqatiginnissimanermilluunniit­, allaaveqarmat annerusumik uparuartugassaanngilaq. Qujanartorli mannaavoq nunatta tunuata kujataatungaani, immaqa tunumiutut avannaatungaani, aalisarfimmik nassaartoqarsimanera, tassami avannaatungaani pisat ikileriartut tassani pisat amerleriarsimammata.

 

Nuannaajallannarluinnarpoq ukiuni makkunani qalerallit imannaannaq aatsaat taama  amerlatigi­sut takkusimaanngikkunik nassaarineqarmata pingaartumik nunatta avannaani.

Qalerallilli pisat amerlangaarmata qerititsiviillu ulikkaavinneri pissutaasimagunarlutik unga-sinngitsukkut TV-mi pisareriikkat igiinnartariaqalersimasut ajoraluartumik amerlaqisut, taku-tinneqartut amerlaqisunit aalassaataapput. TV-kut takutinneqartut nunatta avataanut ingerlateq­qinneqapallattarmata, pingaartumik takusassiat assuarnalaartut, Atassummit takutinneqartoq aallaavigalugu Naalakkersuisut Royal Greenland-ilu kaammattorniarpagut avannaani qerititsive­qarneq nutaamik nalilersoqqullugu, pisat igiinnarneqaratik tamarmik iluaqutaasumik atorluarne­qarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

 

Nunatta uiluii qularnanngitsumik suli annertunerusumik iluaqutigineqarsinnaagaluarput. Ajuu­saarnarpoq uumassusilinnik misissuisut misissugaat marluinnaat suli ullumi aallaavigineqarmata. Pisarineqarsinnaasut amerlassusii, navianartoqanngimmat allanngortinneqarsimanngillat, misissuinerilli takutippassuk amerlanerusunik pisaqarnissamut tunngavissaqartoq,  taava aalisariutit tamakkununnga atugassat amerlisinneqarsinnaapput, soorunami avammut  tunisiniar­nerup ajornanngissusia ajornassusialuunniit naammaginartumik oqaatigineqarsinnaanerat aallaavigalugit.

 

Taamatuttaaq ippoq saattuarniarneq qiviassagaanni, ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu Atassumminngaanniit inuiaqatigiinnut kalaallinut paaseqquarput, nunatta oqaluttuarisaanerani assagiarsuit tunisaasimanngisaannarmata. Uumassusilinnik misissuisut tamakkiisumik sumi saattuarniarfiusinnaasunik misissuinerat naammaginarluartutut oqaatigineqarsinnaanngilaq, soorlu maani nuup eqqaani misissuinerit 1991-minngaanneersut aallaavigineqartuarmata.

 

Aalisarneq pillugu nunanik allanik isumaqatigiissusiorneq ingerlallualeriartortoq Atassummit­ malugaarput. Nunat tamakku suleqatiginissaat pisariaqarluinnartuuvoq.

 

Ungasinngitsukkut Island-imi aalisarneq pillugu Nunat Avannarliit Killiit aaqqissugaannik ataatsimeersuarnermi najuunninni tamanna malugilluarpara. Nunatta avammut taama kusanartu­mik suleqatikkuminarnerminillu nittaasarnissaa siunissami pingaaruteqarluinnartuuvoq.

 

Island-imulli ammassannik isumaqatigiissuteqarneq tamaat ataatsimut isigalugu, nunatta am-massannik nammineerluni aalisartalernissaa aallartinissalerpoq. Aprilip aallaqqaataanit  ammas­sat pillugit isumaqatigiissutip atorunnaarsinneqarsimanera pissusissamisoorpoq, Naalakkersuisut aalisagaq taanna qangarsuaaniilli maani nunatsinni nalunngisarput suliffissuarnulli tuniorarnagit ulloq manna tikillugu pissuserisimasarput allanngortinneqassappat periarfissaqalissammat.

 

Naluneqanngilaq Island, Norge Savalimmiullumi imannaannaq ammassannik qaloortartut. Uumassusilinnik misissuisartut suliakkertariaqarput qanoq ammassaat taamatorsuaq qaloorne-qartarnerat alliartuinnarluni ingerlaannassappat aalisakkanut allanut, arfernut timmisanullumi siunissami sunniuteqaratarsinnaanersoq misissoqqullugu. Qallunaat oqaasiat - fødekæde  tassa uumassusillit, oqarta tappiorannartuarannguaniit arfersuit ilanngullugit imminnut inuussutigalu­tik pisuummata, taamalu aalisagaq aalajangersimasoq sunaluunniit, oqarta ammassaat, taakku akornanni nungutaappat aalisagarpassuit imminnut attuumassuteqarluinnarnerata kipitinneqara­tarsinnaanera ilisimatuut ilaannit maannangaaq annilaanngatigineqalereermat.

 

Ajuusaarnarpoq Barentshave-mi saarullittarisinnaasat saarulliusaartassallu amerlassusii ikili-sinneqariartulersimammata, aamma nunatta pisarisinnaasaanik annikillissutaasunik.

Nunat allat imartaminni nunatta pisarisinnaasaanik annikillileringaangata illuatungilertarnissaat siunissami pisariaqartuassaaq. Naalakkersuisut Barentshave-mi aalisarnitsinni annikillisaanerit akillugit nunat allat nunatsinni pisassaannik annikillilerisimanerat Atassumminngaanniit­ pitsaa­sutut isigaarput.

 

Nassuiaat manna iluatsillugu Atassummit qangarsuarli anersaaruluupput nangeqqitsigu.  Avataa­ni aalisarnerup aallarteqqaarneraninngaanniilli pisarisuukkanik eqqaanerujussuaq ulloq manna millialagani ingerlanneqartoq.

Aalisagassaaleqinerup nalaani pissutsit taamaattut ingerlaannarsinnaanngillat. Atassummit inassutigissavarput aalisakkat pisarisuukkat eqqarneqarunnaassasut, tamarmilli inuiaqatigiinnut iluaqutissatut nunamut niuneqartassasut.

 

Aalisakkat inuussutigissallugit pitsassuit tonsit qassimmitaava avataani aalisalernerup aallaqqaa­taaniilli avammut igiinnarneqarpat? Annertuallaarpata tusassallugilluunniit kanngunaqaat, pisuussutinik uumassusilinnik iluaqutiginagit ikkatilliineq unitsilluinnartariaqarpoq.

 

Nunat saniligut ammassassuarnik aalisagallit oqaloqatiginerisigut nunatsinni aalisariutit tamak­kuninnga aalisaqataassinnaanerannik eqqarsaat Atassummiit ilalerlugu naggasiutigaarput, nassuiaallu tamaat ataatsimut isigalugu tusaatissatut tigugallarlugu. Eqqaanerujussuarmulli sakkortuumik oqaaseqarfigisatsinnut una ilanngullara: Inatsiseqarmat ajoraluartumik pisarisuuk­kanik toqqortuisimasutuut taallugit nakkutigineqarnerat kiisalu pillarneqartarnerat iluatissarsima­gaangata, isumaqarpunga aalisagassaaleqinerup nalaani iluatinnartunillu aalisakkanik nunamut tulaassuisinnaaneq tamatumap killormut akornuseraa. Suliassaalerpoq nerineqarsinnaasunik aalisagatsialassuarnik ajoraluartumik eqqaaneq unitsilluinnarneqartariaqalermat.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatta aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisagaqatigiinnut aalajangersimasunut ukiut tamavii­sa pisarineqarsinnaasussat annerpaaffissaasa TAC-t aalajangersarneqartarnerannut atatillugu Naalakkersuisut matumani Inatsisartunut nassuiaateqarmata iluarisimaarnarpoq, Inuit Ataqatigiil­lu neriutigivarput periuseq tamanna ileqquliunneqassasoq - tassalu ukiumoortumik aalisagartas­sat pillugit nalunaaruteqartoqartalissasoq.

 

Taamaalillutami Inatsisartut tungaanniit aalisagartassaativut  aningaasarsiornitsinnilu isumalluu­tiginiakkavut aalisapilunneqarlutik nungusarneqannginnissaat aamma nakkutigisinnaalissavar­put, minnerunngitsumillu siunissami aalisagartassat tamakku assigiinngitsut qanoq annertutigisu­mik iluaqutiginiarneqassanersut Inatsisartut tungaannit oqaaseqarfigisinnaanngussallutigit.

 

Nassuiaat ataatsimut isigalugu taamaattumik paasissutissiilluarmat Inuit Ataqatigiinniit ilassillu­arumavarput kisiannili aamma imaattunik oqaaseqassalluta - pingaartumik siunissami aalisagar­tassiisarnissarput eqqarsaatigalugu:

 

Nassuiaammi takuneqarsinnaasutuut ukiuni makkunanerpiaq  - aalisartut kattuffii aamma qanimut paaseqatigalugit raajartassat ikiliartuaartinneqarput. Tamanna soorunami nunami suliffissuarni imaanilu aalisariutini suliassaqartitsiniarnermut pitsaanngikkaluartoq - taamaattoq ikililerisariaqarnerup pisariaqarsimasup  takutippaatigut - pisuussutitsinnik uumassusilinnik iluaquteqarniarnerput aamma mianersorfissaqartoq isumatusaarlutalu atuinerput ingerlattuartaria­qaripput kinguaassavut tamakkuninnga siunissami isumalluuteqarsinnaanissaat aamma qulakke­erniarsimassagutsigu. 

Raajaqassusermi - taamatullu aalisakkat suulluunniit allat - qutsinnermiup kisimiilluni qanoq amerlatigissanersut naalagaaffiginngilai - uagummi inuit annertuumik peqassutsimut, ilorraap tungaanut imaluunniit killup tungilerluinnaanut  aamma sunniuteqarpugut tamannalu aamma puigortariaqanngilarput.

 

Taamaattumik raajartassat ikililertariaqarnerannut aalisapiluppallaalersimanerput pissutaasima­nersoq - minnerunngitsumillu ataatsimoortumik pisassiisarnerup iluani kvote-lersuineq aqqutiga­lugu aaqqissuusseriaaserput -  maannakkut aamma atugarput patsisaasimasinnaanersoq paaseq­qissaassallugu Inuit Ataqatigiit pisariaqarsorivarput allamik aqutseriaatsimik taarsiisoqarsinnaanersoq aamma paasiniarlutigu.

 

Ukiunimi kingullerni 1990-ikkut aallartisimalaaginnartulli kilisaatitigut ikilisaagaluarluta - ukiunilu kingullerpaani sinerissamut qanittumut raajarniutikillisaagaluarluta - takuneqarsinnaasu­tuut raajartassat suli qaqinneqartartut mikilliartuinnalerlutillu ikiliartuliinnarsimapput. Tamanna kilisaassuit aalisariutillumi mikinerusut pisaqamanerusunik atortoqalersimanerannik patsiseqar­sinnaammat - soorlumi kilisaassuit marlunnik qalorsualersorlutik kalittalersimanerata tamanna aamma takutikkaat - oqarsinnaagunarpugut raajat aalisapiluppallaalersimagatsigit taamaattumillu mianersorluinnartariaqarluta.

 

Oqaatigineqareersutuut raajarniarnerput kilisaatikillisaanerup aalisariutikillisaanerullu saniatigut maannakkut kvote-lersuinikkut aqunniarsarivarput. Tamannali siuliani oqaatigeriikkattuut aalisariutit atortorissaarnerulernerat ilutigalugu iluatsivittutut oqaatigineqarsinnaagunanngimmat Inuit Ataqatigiinniit kissaatigissavarput Aalisarnermut ataatsimiititaliarput aqqutigalugu maan­nangaaq misissorneqaleriissasoq aqutseriaatsimik allamik atugaqalissannginnersugut.

 

Nalunngilarput savalimmiormiut 1995-ip tungaanut imartaminni kvote-lersuillutik aalisartitsiner­tik tamatuma kingorna aqutseriaatsimik allamik taarsersimammassuk, tassalu Aullunik aalisarfiu­sussanik aaqqissuussinertut taasaminnik, tassagooq fiskedageordning@ qallunaatoorlugu, taman­nalu assorsuaq aamma savalimmiormiut unnersiutigimmassuk taamaaliornikkummigooq aalisapilussinnaaneq pakkersimaaginnarnagu aamma maanna takusinnaalermassuk imartaminni kingumut aalisagaqarlualeqqittoq maanna aamma iluaqutigillualeriikkaminnik.

 

Inuit Ataqatigiit soorunami maannangaaq malaatiinnarlugu oqaluttarfillu manna atorlugu oqarsinnaanngilagut aamma uagut taama iliulissanersugut - kisianniliuna kissaatigigipput Aalisarnermut ataatsimiititaliaq aqqutigalugu Savalimmiuni periuserineqartoq paasisassarsiorfi­gineqassasoq raajarniarnermi aqutseriaatsitut aamma uagut atorsinnaaneripput aamma paasine­qarsinnaaqqullugu.

 

Raajarniarneq eqqarsaatigalugu taamatuttaaq siunissami David Stræde-mi raajaqarfiit eqqarsaati­galugit canadamiunik isumaqatigiissuteqarsinnaanissarput Naalakkersuisunut kaammattuutigis­savarput, soorluttaaq nunat allat imartaanni pisassarigaluatsinnik maannakkut atuinnginnerput eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut tungaannit qanoq iliuusissanik saqqummiussiumaartoqarnissaa aamma Inuit Ataqatigiinniit inassutigissavarput.

 

Aalisakkat allat aamma imartatsinniittut eqqarsaatigalugit nuannaarutigivarput maanna paasisin­naagatsigu suluppaakkat aammalumi ammassaat, nunani allani aalisartunut niuffatigiinnarnagit naammineq annerusumik aalisalersinnaassagigut Naalakkersuisunit aamma siunnerfigineqalersi­mammat. Tamanna pissusissamisoorpoq annertusarniarneqartuartariaqarlunilu aalisartortatta qaamasumik siunissaqartuarnissaat - minnerunngitsumillu aamma nunami suliffissaqartitsiuar­nissaq eqqarsaatigalugu.

 

Taamatullu nassuiaat manna ilassilluagarput taamatut oqaaseqarfigereerlugu Inuit Ataqatigiit neriutigivarput matumani innersuussutigisavut - pingaartumik raajarniarnerput eqqarsaatigalugu aamma Aalisarnermut ataatsimiititaliami oqaluuserineqaqqikkumaartut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Pisassiissutit taamatullu aamma pisassat amerlanerpaaffissaat ukiut tamaasa aalajangerneqartar­tut  nunatsinniit nunatsinnullu innuttaasunut taama pingaaruteqartigimmata, isumaqarpunga pisassat amerlanerpaaffissaasa ukiumoortumik aalajangerniarnerini nalunartut pillugit aalisagaa­tillu nungusarneqapilunnginnissaat qulakkeerniarlugu tamatigut aallaavigineqartariaqartassasoq neriulluarpaluppallaanngitsumik naliliineq, taamaattumik Akulliit Partiiat sinnerlugu paasissutis­siissutigineqartut matuma kinguliiniittut tusaatissatut tiguakka akeralugillu, taakkuami tassaam­mata 

1.           Kitaani raajartassat amerlanerpaaffissaat 1997-imi 64.600 tonsiusut 1998-imi 60.729-nut      appartinneqassasut.

 

2.           Tunup imartaani pisassiissutit 1997-imi pisassiissutitut allanngoratik          amerlassuseqaan­narnissaat.

 

3.           Aalisakkanik allanik pisassiissutit 1997-imut naleqqiullugu annertunerusumik allannguu-

teqassanngitsut aalajangerneqarsimasut.

 

Taama naatsumik (qitisiuisumilli) oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara akueralugulu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut inatsisaat normu 18, 31. oktober 1996-imeersoq tunngavigalugu Naalakkersuisut, ukiut tamaasa imartani nunatta aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisagaqatigiinnut

kalaallit aalisariutaasa ilaannut immikkoortunut, nunallu allamiut  aalisariutaannut aalajangersaa­sartussaapput, soorunami nunat tamalaat isumaqatigiissutaat (taa..)  aalajangersakkat mianeralu­git.

 

1994-imi taamanikkut Naalakkersuisuusut aalajangersimapput; 1998 tikillugu rajarniarnerup tamakkerluni ukiumut 5 %-inik annikillisinneqassasoq. Taamatut aalajangiisimaneq arlalitsigut inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqarpoq. Minnerunngitsumik aalisarnermik inuutissarsiute­qartunut, tassami taakkuupput annerpaamik pilliuteqarsimasut, ilaatigut akiligassanut malinnaa­sinnaajunnaarluni  uniinnartariaqarlernermik kinguneqartartumik.

 

Illua`tungaatigulli pisassanik annikilliliineq qularnanngitsumik peqassutsimut sunniuteqarsima­nissaa naatsorsuutigisariaqarluni. Aammalu raaajat ikiliartornerannik pisaasartullu milliartor­nerannik oqartarnerit aalisartut ilisimasaat naliliisarnerallu aamma pisassiissutit siunissami agguaanneqartarnissaanni tusaaniarneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut, tassami naluneqanngilaq  ukiuni kingullerni aalisarnermik nakkutilliineq annertusisimavoq, minnikoor­tarneq  qujanartumik annertuumik annikillisimalluni.

 

Tamakkuupput  ilaatigut Kattusseqatigiinniit eqqaamaqqullugit kaammattuutigerusutavut, taamaattumik ukiup tulliani pisassiissutissat aalajangersarneqalerpata, aalisartut sinniisaat ilanngullugit tusarniarneqartariaqarput.  

 

Naluneqanngilaq ukiuni kingullerni Kangaatsiap kommunia suliffissaqarniarnikkut  aningaasar­siornikkullu  annertuumik ajornartorsiuteqartoq. Uiluinniarneq eqqarsaatigalugu Kangaatsiap kommuniani  700 tons-it  ukioq mannamut pisassiissutaapput, aammalu saattussat 935 tons aamma Kangaatsiap kommuniani pisarineqartussaallutik.

 

Ukiut tamaasa Inatsisartuni ilaasortatut Kangaatsiap kommuniani angalasarninni paasisarpara; aalisartut Kangaatsiap kommunianeersut amerlanertigut pisassiissutinut pineqartunut isiginnaar­tuinnartut inissisimasut, taamaattumik Naalakkersuisut paasisariaqalerpaat, Kangaatsiami ajornartorsiutit pimoorullugit sulissutigissangaanni, aalisartut Kangaatsiameersut aamma  aalisarnermi annertuumik peqataatinneqarnissaat sulissutigisariaqarmat.

 

Soorunami aalisagartassiinermi nunatsinni aningaasarsiornermut annertuumik sunniuteqartarpoq,  taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput sapinngisamik  pissutsit piviusut tunngavigalugit pisassiisarnerit nalilersorneqartarnissaat.

 

Tassami pisassiissutigineqartartut ukiuni kingullerni ikiligaluttuinnarput, taamaammat sapinngi­samik susassaqartut tamarmik nalilersueqataasarnissaat pisariaqarpoq. Tamannami nunatta aningaasatigut isertittagaanut annertunerpaamik sunniuteqartarmat.

 

EU-mut nunanullu allanut pisassiissutigineqartartut ilaatigut uagut nammineq aalisagartassatsin­niit amerlanerusarput, pingaartumik tunumi pisassissutit  eqqarsaatigalugit. Soorunami nunat tamat  aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaat eqqaamasariaqartoq ilisimavara, kisianni nunatsinni suliffissaaleqineq taama annertutigitillugu, eqqarsaatigineqartariaqalerpoq ilumut nunami allamiut taama amerlatigisunik pisassinneqartuaannassanersut ?  Minnerunngitsumik aalisartut ilaasa ukioq naaqqajanngitsorluunniit pisassaarullutik uniinnartalernerat eqqarsaatigalugu.

 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat tunngavigineqartillugu, aammalu nunatta aningaasatigut isertitagaasa amerlanersaat aalisarnermiit isertinneqartarallartillugit, suliffissaaleqinerullu maannamut misinnaatilimmik allannguuteqannginnera pissutigalugu, Kattusseqatigiinniit Aalisarnermut ataatsimiititaliamut  kaammattuutigissavara, Aalisarneq pillugu inatsimmi inuutissarsiutigalugu aalisartuunermut piumasaqaatit qasukkarneqarnissaat sulissutigeqqullugu.

 

Tassami piumasaqaatit piviusorsiunngillat atuutsinneqarsinnaanatillu.

 

Aamma Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavara, pisassiissutissat 1999-imut tunngasut aalajangerserneqannginnerini Aalisartut Peqatigiiffiisa aammalu Aalisarnermut ataatsimiititaliap annerusumik peqataatinneqarnissaa sulissutigeqqullugu.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga matumani saqqummiuneqartut Aalisarnermut ataatsimiitita­liami ilanngullugit eqqartorneqarnissaat inassutigaara.

 

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiutinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

 

Naatsumik isigalugu Naalakkersuisut nassuiaataat iluarisimaarneqartoq paasivara, partiillu ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigilaassavakka.

 

Siullermik Siumup oqaaseqartua, Lars Karl Jensen-ip qalorsuit marloqiusanik taasai, tassa qalorsuit  marluk angalammi ataatsimut kalillugit raajarniartarnerup nalilersorneqarnissaa kissaatigaa, tassunga atatillugu oqaatigissavara ukiassamut naatsorsuutigigakku pilersaarutigigat­sigu Naalakkersuisuniit aalisarneq pillugu isumasioqatigiinneq ingerlanneqassammat, tassanilu aamma  taakkua nalilersuiffigineqassapput, tassa qalorsuit marluutillugit raajarniarnermut kalinneqartarneri  nalilersorneqassapput aamma atuisunut namminermi. Tassunga atatillugu taakku atorneqartarneranut tunngatillugu oqaatigerusuppara aamma taakku atorneqartarmata annertunerusumik kaliffinni  naterissuni aammali imartarput naterissuinnaanngimmat tamani kaliffiusartuni atorneqarsinnaasaratik.

 

Aamma maluginiarpara Siumumit oqaatigineqarmat, ammassaat suluppaakkallu kalaallit aalisartuinit annertunerujartortumik akuuffigineqariartornerat taanna nuannaarutigineqartoq aamma  soorunami Naalakkersuisut taanna assut pingaartippaat, siunissami aalisakkat allat aamma annertunerusumik nunanut allanut niuerutigisartakkagut taakkua kalaallit annerujartuin­nartumik aalisassagaat, taanna siunertaalluinnarpoq. Kisianni aamma aalisartut ilaatigut aningaa­satigut annertuumik sillimmateqarluni aalisariaatsit imaluunniit aalisakkat allat aalisarneqarnis­saat  pisariaqartarmat aamma imaannaanngitsuuvoq taassuma piviusungortinniarnissaa.

 

Ammassat Norge-p, Island-ip nunattalu isumaqatigiissutaat seqineq aallaavigalugu kalaallit oqartarpugut immaqa - nunatta saqqaani oqarsinnaavugut imartaani atorunnaarsissimasarput tassaavoq immaqa paatsuallalaartoqarsimavoq. Atorunnaarsissimavarput  ammassannik isumaqa­tigiissut taamaalilluta pitsanngorsarniarlugit kalaallit aalisartortatta ammassanniartortatta sumiiffinni assigiinngitsuni imartani pingasuni, tassa nunatta Norge-p immaqalu Island-ip imartaani eqaannerusumik aalisaqatigiittarsinnaaneq ammassaat eqqarsaatigalugit (angorusullu­git) isumaqatigiissut atorunnaarsissimavarput nutarterniarsaralugulu.

 

Nutarterniarsarinera oqamaappoq, kisianni Norge-p Island-illu akornanni ajornarsiut annertu­neruvoq, uagut Norge-mut Island-imullu ajornartorsiutigisatsinnut sanilliullugu, tassa Norge-kkut Island-ilu ajornartorsiuteqarput nutarteriarniarnermi kisiannili pisassiissutit tassaniittut uagut aalisartortatsinnut pisassaritinneqartut taakkua annertunerusumik naatsorsuutiginngilarput, isumaqatigiittoqanngikkallarnerani akornuserneqassasut, tassa Island-ilu marluulluta isumaqati­giissuteqarallarsinnaanerput tamatta pingasuulluta isumaqatigiinnissatta tungaanut anguneqarsin­naasoq naatsorsuutigigatsigu.

 

Ataatsimut isigalugu Siumup iluarisimaaraa paasivara. Atassumminngaanniit aamma paasinar­poq pilerisimaarneqartoq nassuiaateqarneq ataatsimut isigalugu. Kisiannili qalerallit avannaani aalisarneqarnerat eqqarsaatigalugu uparuarneqartoq Atassumminngaanniit oqaaseqartumit Otto Steenholdt-imit, oqaatigissavara qerititsivinnik pilersuineq suli ingerlammat, immaqa eqqarsaati­gineqarsinnaasumik sukkaannerugaluartumik kisianni piorsaaneq ingerlavoq, aammalu qujanar­tumik namminersortut aamma Royal Greenland-iunngitsoq namminersortut allat tunisassiortut allat aamma piorsaanerat suli ingerlammat, pingaartumik Upernaviup kommuunia eqqarsaatiga­lugu.

 

Taamaalilluni ajornatorsiutit annikilliartorput, kisiannili saqqummersartut siusinnerusukkut immaqa  ajornartorsiutaasaraluartut saqqummerneq ajortut saqqummertartut amerliartorput, qujanartumik  taamaalilluta ajornartorsiutit piviusut aamma ilisimaleriartoratsigit.

Taamaalilluta piviusut tunngaviginerullugit aaqqiiniarnerit siunissami aamma aaqqinniarneqar­tassammata.

 

Ukioq manna tunngatillugu aamma eqqaasariaqartoq qaleralinniarneq eqqarsaatigalugu avannaa­ni  tassaavoq umiarsuarnik tunitsiveqartitsineq aasamut aallartissammat, tassa oqaatigisariaqar­poq uani siusinnersukkut ajornartorsiutaasarsimasut uparuarneqartarsimasullu Royal Greenland-imit  aaqqinneqartutut oqaatigineqartarsimasut kingornatigut paasisarpagut aaqqinneqartarsi­manngitsut, taamaattumilli ukioq manna aallarnerfigalugu assersuutigalugu Uummannaq pingaartumik eqqarsaatigalugu tunitsiveqartitsineq (umiarsuarnut)  taanna pitsanngorsaavigine­qartussaavoq. Tamatuma kingunerisaaanik assigiinngitsut piviusut saqqummersitsisarput aammalu nassuernerit  assigiinngitsuninngaannit puttallakaallutik.

 

Uiluiit eqqarsaatigalugit annertunerusumik misissorneqarnissai Atassutip oqaaseqartuata ujartorpaa,  taanna aamma uagut kissaatigisimavarput aalisakkanut misissuisunut taannalu naatsorsuutigaarput,  siunissami aamma soorunami nukissaat taakku apeqqutaassapput. Taakkua aamma siunissami misissuiffigissagaat naatsorsuutigaarput.

 

Aamma Atassumminngaanniit oqaatigineqarpoq, tassa ammassannik allanillumi akuujartorner­put aalisarnermi iluarisimaarneqartoq, taanna assut uagut pingaartipparput Naalakkersuisunut taanna uteqqittarusuppara arlaleriarlunga, tassa pisassiissutaasartut nunatta imartaani aammalu nunatta eqqaani imartanilu allani uagut annertunerujartuinnartumik aalisartortatta akuuffigissa­gaat siunertaalluinnarpoq Naalakkersuisuninngaanniit.

 

Ammassaalli eqqarsaatigalugit aamma ilumoortortalimmik Otto Steenholdt oqarpoq, tassa uumasut nerisaqaqatigiinneranni pingaaruteqarluinnarput ammassaat, kisianni aamma illu­a`tungaatigut eqqaamasassaq tassaavoq ammassaat inuusarnerat taamatut oqartannguatsiarput, sivikitsunnguuvoq taamaattumillu uumaneranni atorluarnissaat aamma pingaartillugu eqqaama­sariaqarparput. Aamma suffinikkaarsuupput - kinguaassiorluartuupput, taakku aamma atorluar­nissaat pisariaqarpoq.

 

Raajarniarnermi sinerissap avataani eqqaasarnerujussuit Atassutip oqaaseqartuata Otto Steenholdt-ip eqqaavaa, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara siusinnerusukkornit pitsaanerun­gaartumik nakkutilliineq aammalu taakku eqqarsaatigalugit aaqqissuussineq ingerlammat, nakkutilliisoqarpugut aammalu (ineriartortitsisunik )atortunik annertuumik ingerlavoq eqqarsaa­tigalugit ristit tassa  qalorsuarnut ikkuttakkat aalisakkanik allanik immikkoortiterisinnaasut ammalu ilaatigut mikisunik  pisarisariaqarsorinanngitsunik immikkoortiterisinnaasut. Taassuma saniatigut aamma nalunaaruteqarpugut sumiiffinni assigiinngitsuni saniatigut pisarisuukkanik aalajangersimasumik piumasaqaateqarluta, tassa imaappoq pisarisuukkat amerlavallaarpata saniatigut taava aalisarfik qimanneqassasoq, allamilu aalisarneq nanginneqassasoq piumasaareer­poq.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Johan Lund Olsennip oqaatigisaanut tunngatillugu makkua oqaatigissavakka. Tassa paasigakku aamma nassuiaat Inuit Ataqatigiinniit iluarisimaarneqartoq. Unalu oqaatigissallugu raajarniarnermi oqaatigineqarmat pisarineqartartut ikiligaluttuinnarlutillu milligaluttuinnartut. 1998-mi qaammatini siullerni pingasuni aatsaat taama raajarniarneq ingerlalluartigaaq, aatsaallu taama kilisaataatigut raajarniarnermi peqataasut, immaqa oqartoqar­sinnaavoq ikitsigalutik. Tassa imaappoq immaqa imaassinnaavoq nakkutilliisoqarnerput pitsaa­nerulersimasoq, kisianni piviusoq unaavoq, aatsaat taama pisarineqartartut raajat qaammatini siullerni ukiup aallartinnerani amerlatigimmata. Taannalu aamma Aalisarnermut Pisortaqarfim­minngaanniit Aalisarnermut Ataatsimiititaliamut aamma pisassiissutit malinnaatinneqarmata tassuunakkut immaqa aamma takuneqarsinnaavoq.

 

Aamma Johan Lund Olsennip Inuit Ataqatigiinneersup assersuutitut taavaa Savalimmiuni aqutseriaaseq tassa fiskedagenik taasaq. Tassa ilumoorpoq Savalimmiuni ukiut kingulliit aalisarneq pitsanngoriarsimavoq ukiunut siuliinut naleqqiullugu, kisianni qularaara uanga nammineq aamma arlalissuit qularivaat, fiskedagenik aaqqissuusseriaaseq tunngaviusoq aalisa­gaqarnerulerneranut, taanna ilimaginngilluinnarpara uanga. Tassa fiskedagenik eqqumiikkaluar­tumik amerlassusiliiniartarnermi tunngavigineqartarmata uagut periaaserput tassa biologit misissuisimanerat, imatut imatullu amerlatigisunik aalisagaqarpoq, taakkua ullunngortinniarsari­sarpaat, taamaakkami piviusorsiortuunersoq arlalippassuarnik atlantikup avannaani aalisartut naalakkersuisui naapikkaangamik taanna nalilersortarpaat.

 

Aamma aqutsisortatta imaluunnit atorfilittatta taanna assortuussutigisaraat ilisimalluarpara. Fiskedagenut tunngatillugu aamma oqaatigissuara tassuunakkut aqunneqarsinnaanngimmat, qanoq amerlatiginersut pisarineqassanersut, imaakkami soorlu aamma arlalinnit taaneqartoq atortorissaaraluttuinnarpugut, taamaalillunilu ullut aalajangersimasut aalisarnermi pisarineqarsin­naasut siusinnerusukkorninngaannit annertunerujussuit massakkut pisarineqarsinnaapput. Taamaakkami aqutseriaaseq fiskedagenik aallaaveqartoq naatsorsuutigivallaanngilara uanga maannamut, aamma nunani avannarlerni aalisarnermut naalakkersuisunik oqaloqateqartarninni taanna siunniuttariaqartoq.

 

Kisianni ilumoorpoq Johan Lund Olsenni nalilersuiuartariaqarpugut piffissap ingerlanerani aaqqissuusseriaatsigut aqutseriaatsigullu pingaartumik aalisagartassiisarnermi qanoq ittut atussanerlugit nalilersortuartariaqarpagut, taanna isumaqarpunga tamatta pisussaaffigigipput.

 

Canadamiut isumaqatigiissuteqarfigisinnaanerat taanna aamma kissaatigisama ilagivaat. Aamma­lu atorfilittakka maajip naanerani naapittussaapput, Canadami aalisarnermi tunngasumik sammisaqartut pisortaqarfiisalu akornanni. Tassunga ilanngullugu taalaarlara, qanittunnguakkut naatsorsuutigigatsigu tupinnaraluartumik ukiorpassuarni aalisarnermik ingerlataqarsimanitsinni Islandimik aammalumi Canadamik aammami tassunga ilanngullugu Savalimmiut, qanittunnguu­galuarlugit sanilerisatut isigigaluarlugit isumaqatigiissuteqarsimannginnatta aalisarnermut tunngasunik suleqatigiinnissamut. Kisianni Savalimmiuni siorna isumaqatigiissuteqarpugut naatsorsuutigaarpullu Islandimut ukioq manna ukiup affaata siulliup ingerlanerani isumaqatigiis­sutit naammassineqarsinnaassasoq. Taanna siunniussaavoq aamma Canadamiunut tunngatillugu, taamaalillunilu siunissami aqutseriaatsit naligiinnerusut, agguaasseriaatsit naligiinnerusut immaqa aamma atulerumaartut neriuutigaarput. Aamma Akulliit Partiiata iluarisimaaraa nassui­aat paasivara.

 

Kattusseqatigiit Kangaatsiamut tunngatillugu saattussat Kangaatsiami niuernerup 35 tonsiusup pisarineqartussaallutik taamatut oqarpoq. Naluara suna tunngavigineraa, kisianni biologit siunnersuuteqarput, sumiiffikkaartumik aallaaveqartumik pisassiisoqassasoq saattussanik ilaasa assagiarsunnik taasarpaat. Taakkua tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut aalajangiipput ukioq manna 1998-mi sinerissap qanittuani 5000 tonsinik pisassiigallartoqassasoq. Qeqertarsuup eqqaani 1000 tonsinik pisassiisoqassasoq. Taavalu sinerissap avataani 2000 tonsinik pisassiiso­qassasoq. Taamaakkami kommuunikkaartumik ukioq manna pisassiisoqanngilaq, kisianni imaassinnaavoq siunissami sumiiffikkaartumik pisassiisarnerit assagiarsuit imaluunniit saattussat eqqarsaatigalugit pisariaqassasoq.

 

Aamma raajat pillugit biologit aalisartullu naliliisarnerannut tunngatillugu Anthon Frederiksen­nip Kattusseqatigiinniit oqaatigisaa, tassunga tunngatillugu oqaatigerusukkiga ilumullimi aalisakkat allat eqqarsaatigalugit biologit aalisartullu akornanni oqaloqatigiinneq, raajat pillugit oqaloqatigiittarnertut naliliisarnerallu pitsaatigisuuppat, taava isumaqarpunga pitsaanerujussuar­mik allat eqqarsaatigalugit, aalisartut biologillu akornanni oqaloqatigiinneq ingerlassagaluartoq. Tassa maannamut misilittakkat raajat eqqarsaatigalugit aalisartut taavalu biologit tassa aalisakka­nik misissuisut akornanni oqaloqatigiinneq imaluunnit nalilersuineq imminnut ungasittorsuunn­gillat. Taamaattumillu aamma immaqa paasinarluartumik tassuunakkut raajanik pisassiinermi appaanissaq aamma aalisartut naliligaat taamatut pisariaqartoq assortunngikkaat. Tassa imatut paasisariaqarpoq aalisartut biologillu aalisakkanik misissuisut akornanni, raajat pillugit naliler­suineq ajunngitsutut ataqatigiissutullu maannakkut ingerlalersimasoq paasinarmat. Kisianni aalisakkat allat pillugit ajoraluartumik pisassiissutillu uumassusillillu allat pillugit taamaanngi­laq, neriuppugut siunissami annertunerujartuinnartumik taamaaliartussasoq. Ataatsimut isigalugu qujassutigaakka oqaatigineqartut Naalakkersuisut nassuiaataat pisassiissutaasartut pillugit iluarisimaarneqartoq paasivara, aammalu tamanna nuannaarutigaara aammalu oqaaseqaatigine­qartut assigiinngitsut Naalakkersuisut eqqaamassavaat.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Annikittuaraannannguamik taamaallaat tassa oqaaseqalaaginnassaanga aappassaanik maani oqaluttarfimmukarninnut. Tassa saqqummiussinitsinni ilaatigut tassa oqaatigivarput, Savalim­miormiut taanna maannakkut periuserilersimasaat 1995-minngaanniit aallartittoq. Tassa ullunik aalisarfiusussanik aaqqissuussinertut taagugaat tassagooq fiskedageordning. Taanna oqaatigivar­put erseqqilluinnartumik malaatiinnavillugu maanngaanniik isummerfigisinnaanatigu, kisiannili misissugassaqqissutut aammalu Aalisarnermi Ataatsimiititaliami qimerloorneqarsinnaanissaa ujartorlutigu oqaaseqarpugut. Maannamut Savalimmiormiut taamatut aaqqissuussisimanerannut paasisagut ukuupput, tassa ilaatigut aamma Atassumminngaannit ujartorneqartoq, tassa pisari­suukkat suugaluilluunniit tamarmik nunamut aamma tulaanneqartarnissaat. Savalimmiormiut taamatut aaqqissuussinermikkut aamma eqqussimammassuk. Tassa suut tamarmik aalisakkat imaaninngaannit qaqinneqartut aamma soorunami nunamut tulaanneqarnermikkut aamma suliffissaqartitsisinnaassammata iluaqutigineqarsinnaassallutillu. Taamaattumik Siumup oqaase­qartuata aamma naggasiinermini una oqaatigisaa innersuussutigalugu tassa issuarparalu: aalisar­nermi pisassiissutit tamarmiusut iluanni pisassanik kvotilersuilluni agguaassisarnerup siunissami Naalakkersuisunit nalilersortuarneqarnissaa inassutigimmassuk. Aammalu uagut Inuit Ataqati­giinninngaanniit kvotilersueriaaseq ilumut siunissami taamatut allanngortinngivillugu maannak­kutulli ingerlatiinnassaneripput taanna apeqquseratsigu. Isumaqarpunga pissutissaqarluartugut taava Aalisarnermi Ataatsimiititaliami aamma ilaatigut Savalimmiuni taanna periuserineqartoq aamma misissoqqissaassallugu. Tamanna aamma pisariaqarmat, tassa patsiseqarpoq, Naalakker­suisup nammineerluni aatsaaginnaq oqaatigivaa, raajarniarneq aatsaat taama immaqa pissarsiffiu­tigimmat qaammatit siulliit ukua pingasut qaangiutereersut eqqarsaatigalugit. Aap ilumoorpoq taamaakkaluarpoq, qaammatit siulliit pingasut ingerlanerinnaani avataasiortut raajartassat 25 %-tii tulaatereerpaat imaluunniit pisarereerpaat. Sinerissap qanittuani raajarniat 18-19 %-tip missaani aamma pisarereerpaat. Aarlerinartua uaniippoq taavami ukialiinnarpat pisassiissutit tamakkerneqarpata, tassa immaqa septembarimiluunnit oktoberimiluunnit, taava ukiup sinnera­nut aalisartut sussappat. Aalisartuinnaanngitsut sulisartut raajaleriffinni naak suliassaat taava. Taamaattuminguna tassa isumaqarnartoq una kvotilersuilluni aaqqissuussinerput immaqa aamma qimerlooqqittariaqalersoq, tamannalu tassa kissaatigiinnarparput Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu aamma misissorneqassasoq. Oqanngilagut uteqqillara aalajangiuteriivissagipput Savalimmiormiutut iliussanersugut, kisianni tassa pisariaqarpoq ilaatigut aamma ujartorneqar­mat, tassa pisarisuukkat aamma tamarmik nunamut tulaanneqartalernissaannik pisariaqartitsiso­qartoq, taannalu aamma Savalimmiormiut atugarimmassuk isumaqarpunga pissutissaqarluartugut aamma aaqqissuussinerup tamatuma aamma misissoqqissaarnissaanut.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Naalakkersuisup oqaatsitsinnut akissutaa qujassutigissavagut. Kisianni eqqarsaatersulaartarluni ajorneq ajorpoq. Avannaani qaleralinnik eqqaasimaneq eqqaaqqilaariarakku killormorluinnaq uagut ingerlaartunik soorlu takusaqartugut. Nalunngilluarparput Uummannami talittarfiliortoqar­niartoq imannaannaq akilimmik, taavalu aamma taanna atortassaaq immaqa ukiup affaa, uffalu qerititsiviit ulikkaaqqalluinnarmata allatut ajornartumik maangaannaq ilisigaluartartut issittoru­jussuugaangat neriullutik manngussanngittoq. Kisiannili manngoriataarpat tassa taakkua ulik­kaartoorutit pisarineqaannarlutik asiusussanngorlutik. Ila ajunnginnerungaluannginnerluni qerititsiviit allilernissaat siulliuttariaqartoq, taakku ukioq kaajallallugu atortussaammata. Aalisartut taavaniittut ukioq kaajallallugu aalisartariaqarmata. Una annilaangatiginagu avataaniit taamatut uparuarneqarnissaq. Ulikkaarujussuaraangata eqqaanerujussuaq tullinnguuttartoq. Taanna eqqarsaatersuutissatut maanngaannit anipparput.

 

Aamma ammassat suaat imaluunniit ammassat suallit eqqartorneqartut nalunngilagut. Arnarluin­naviit ilami suaat kisiisa tigusinnarlugit timitaat igillugit angusalluillu aamma pisarisuukkat aamma taamatut. Taanna isumaqarpunga qanorluunnit ammassat inuunikittunik taagoraluartillu­git, eqqaanermut assuarisatsinnut aamma taakku ilaapput. Taanna suaannaat pillugit tunisassiu­lernissamik eqqarsaat tamualluaqqissaartariaqartutut isigaarput, soorunami aalisagassat suulluun­niit aalisartortatsinnut iluatikkukkaluartillugit. Eqqakkat nakkutigineqarnerarlugit Naalakkersui­sup oqaasia eqqarsarnartoqartipparput, suli eqqaasoqarpallaaqaaq. Savalimmiormiut eqqaaneru­jorujussuartik massakkut aaqqippaat taama oqaraanni ajunnginneruvoq. Pisat tamarmik nunamut tulaanneqarnissaat Savalimmiormiut massakkut sulissutigalugulu aallartereerpaat. Qujanaqaaq IA-minngaanniit oqaaseqartup aamma taamatorluinnaq Atassut isumaqatigalugu oqarmat, eqqaanipilorujussuit tamakkua akuersaaginnarneqarsinnaajunnaarput. Kisiannili IA-p oqaaseqar­tuanut tassa Savalimmiormiut fiskedageordningimik taallugu periaasiat, Naalakkersuisup akissutaa isumaqatigaara. Ilumoorpoq Islandimi ataatsimiikkatta taanna aamma assortorneqartoq uanga tusarnaarakku. Eqqaamavarput qanga arfanniarneq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu killiliimmata, nunat ilaat ilisimatuussuserooq aallaavigalugu arfannialermata. Tamatta ileqimi­saarfigalugit, naamik taannaana toqqorlutik ikuunaqquullugu atorniarsaringaat.

 

Tassani ataatsimiinnermi ilaata taamatut oqarfigaanga. Taanna Savalimmiormiut periaasiat toqqorluni arfanniarnermut assersuunneqarsinnaasoq. Taanna massakkut oqaatigiinnarpara, tassa iluarineqartutut ataatsimeersuarnermi oqaatigineqanngimmat. Kisianni eqqakkat nangeqqittaria­qarput ajornaqaaq. Uangaana eqqarsaatigigaluariga tamakkua aalisarnernut misissuisut inatsimmi aamma tunuliaqutaralugu, ujaasisarmata aalisartoq iluatissarsimanersoq tassalu pisarisuukkami­nik toqqortaqalaarpat akiliisinnneqarnissaa qularutissaajunnaartarluni. Taanna killormut sammi­voq iluatissartut akilerluartariaqaraluarput, pitsaasumik atuerusunnertik aallaavigalugu taamaa­liormata. Ullumikkut pisarisuukkaminnik tigusisut allaat inatsisitigut malersugaammata. Ila ajorpoq aalisagassaaleqinerup nalaani pissutsit tamakku akuersaarneqarsinnaajunnaalerput. Qujanaq nassuiaammut.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Arlalinnit oqaatigineqartutuut isumaqatigineqarnerput nuannerpoq. Uani aalisagartassanik pisassat tamarmiusut eqqartorneranni aammalu killiffiusut Naalakkersuisuninngaannit saqqum­miussat, Siumuminngaannit akuersaareeratsigit ilaatigut aamma tamakkuninnga oqallinnermi oqaatsit nillikaasartut aammalu qanoq ingerlaaseqarsimanitsinnik eqqarsarnerit ilanngutinngitso­ornissaat ajornakusoortartorujussuupput. Maannakkut raajat annertunerusumik isumalluutigigat­sigit qalerallit saniatigut. Eqqaallatsiarpara maluginiarsimallugu  Siumuminngaannit saqqum­miussissummi oqaatigineqarmat, aammami taanna tusartareeratsigu, avannaani raajaqassuseq ikiliartortut kujataani raajaqassuseq amerlitsikkiartortoq. Avannaani raajarniarnerup annertusaa­leruttorfiani angallaterparpassuit pilersinneqarsimasut, ilaatigut tunitsivissanik immaqa qalerii­aarneq peqqutigalugu ingerlanerlioriartornerat ersernikuuvoq. Ukiullu arlaqanngitsut ingerla­neranni angallatit akilersinnaassutsimikkut assut appariartortarnikuullutik.

 

Pisuussutitta atorluarnissaa isiginianngikkutsigu kujataanut raajalissuaq tamatta raajarniutinik aalisariarfigissagutsigu, aamma taanna mianersorfissaqarpoq, taamaattumik Naalakkersuisunut eqqarsaatigeqquneqassaaq aamma pisassanik inissioraasarnermi aamma killiliikannertumik pisassat aqunneqarnissaat eqqarsaatigissagaat. Tassami misilittagaareersut biologit uumasunik ilisimatuunik taasinnaasatta oqaasiinnaannik aallaaveqartinnagit nunatsinni aalisarnerup ineriar­torsimaneranik aamma tunngaveqartumik ilusilersuinerit, isumaqarpunga siunissami pisassatsin­nik atorluaanermik kinguneqartussaavoq. Qalorsuit marloqiusat imaluunnit qalorsuit marluk ataatsikkut kalitat taanna oqaasiliortut immaqa oqaasilerunikku pitsaanerussooq, tassami kinguleriinngillat sanileriipput, taamaalillutillu marloqiusaallutik. Taakkua atungaanerat nateris­suinnarni atorneqartarpoq, naterissut raajaqarfiit annertoorujussuit aqqutalugisarpaat, taamaattu­mik qilanaarnarpoq aalisarnermi isumasioqatigiinnermi tamakkua nalilersorneqarnissaat aamma peqataaffigerusunnassaqaat Siumut tungaaninngaannik. Uani eqqaanerujussuaq uagut taanngik­kaluarlutigu ingerlaannartumik Siumuminngaanniik aamma isumaqatiginngilarput, pisuussutitta killeqareeqisut atorluarneqarnissaat aamma pingaartikkatsigu. Aammalu ungasinngitsukkut Aalisarnermik Naalakkersuisup oqaasia, tassa Uummannap eqqaani eqqaanerujussuaq pillugu qaleralinnik asiutitsineq, fiskemeliliorfimmik nunatsinni peqaleqqissinnaanera - tassami siusin­nerusukkut fiskemeliliorfeqarnikuuvoq arlalinnik - taanna tapersersornartipparput isuma Siumup tungaaninngaannit. Taavalu aamma maannakkut kilisaatini pisarisuukkanik eqqaaneq aammalu pisarisuungaqaraanni angallammiisitsisinnaannginneq, taamaalilluni qularnanngitsumik aamma aaqqissuunneqassagaluarput fiskemeliliorfimmik ingerlanneqarnerisigut, tamakkulu nerukkaatis­satut allatullu suliarineqarnerat aaqqissuunneqarsinnaammat. Kisiat naggataatigut oqareernittuut aalisagartassanik agguaassisimanerup ilusilersugaanera tunngavigigatsigu Siumuminngaannit taperserparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Qalerallit uani ilanngussami 1-mi takuneqarsinnaavoq kitaani qalerallit 5500 tonsit pisassiissuti­gineqartussaasut 1998-mi. Nalunngilarpullu qaleralinniarneq Ilulissat Kommuuneani, Uumman­nap Kommuuneani aammalu Upernaviup Kommuuneani annertuumik ingerlanneqartut. 5500 tonsit qiviaraanni tassaapput Ilulissat Kommuuneani ukiumut aalisarneqartartuninngaanniit ikinnerusut, taamaattumik tassani taamatut pisassiineq erseqqarinnerusumik nassuiaateqarfigine­qarnissaa kissaatiginarpoq. Pisassammi ikilineqarnerisigut aamma aningaasarsiorneq annertuu­mik sunnerneqartussaavoq. Taava Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaaseqaatinnut akissuteqar­nermini ilaatigut oqarpoq, Kangaatsiap Kommuuneanut tunngatillugu 935 tonsit, taanna kisitsit suminngaannit pisimagiga nalunerarlugu. Paaviaaraq oqarfigissuara Paaviaaraq nalusuusaarpal­laarnak, nalunavianngilat kisitsit taanna suminnganneersoq, tassa nalunaarusiami uani ersarissu­mik imatut allassimasoqarpoq issuaassuunga: "tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisut 1998-mut paasissutissat imatut aalajangersorpaat, uani uiluiit siullermik eqqarsaatigalugit, Attu 700 tonsi, aqajarua 300 tonsi, aamma Nuuk 800 tonsi, katillugit 1800 tonsi. Saattussat eqqarsaatiga­lugit uumassusilinnik misissuineq 6804 tonsit siunnersuutigaat imatut immikkoortunut aggulul­lugit, Paamiut 987 tonsi, Nuuk 231 tonsi, Maniitsoq 634 tonsi, Kangaatsiaq 935 tonsi tassunga killiinnarpakka". Taamaattumik taakku kisitsisit eqqarsaatigigaanni aammalu piffissami kingul­lermi Kangaatsiaq eqqarsaatigalugu aalisartut tassani ajornartorsiuteqarnerat uterfigalugu, taakkua eqqaasitsissutigivakka Kangaatsiami aalisartut periarfissaat annikippallaaqimmata, aammalu uku oqaatsit qularnanngittumik aamma Paaviaaqqap nammineq immaqa Kangaatsiap Kommuuneaniikkami tusarsimassuai, uagut Kommuunetsinni pisassiissutit aalisarneqarnerini isiginnaartuuinnarpugut, pisuussutigut allaninngaanniit aajortorneqarput uagullu susinnaanata, tassa aalisariuteqarnikkut Naalakkersuinerup tungaatigut qanoq iliuseqartoqartariaqarpoq aammalu tunitsiveqarnerup tungaatigut pissutsit Komuunemi pineqartumi iluarsineqassappata. Tassa taanna Kommuune eqqartorpara pissutigalugu immikkut illuinnartumik ajornartorsiuteqar­mat, aammalu tamakkua pissutsit eqqartortareeratsigit maani. Taamaalilluta ajornartorsiutinik aaqqiiniarneq aamma suleqataaffigerusukkatsigu.

 

Kiisalu aamma uteqqikkusuppara ilaatigut Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq ilumuungaartoq tassaasoq, ilumut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq eqqarsaqqittariaqalerpoq pisassiissutaasartut pillugit. Uangalu oqaaseqarninni ilaatigut eqqaavara EU-mi pisassiissutigine­qartartut nunanullu allanut pisassiissutigineqartartut ilumut eqqarsaatigeqqittariaqalinnginnerlu­tik. Nunatsinni pisassiissutit kalaallinut nungukkaangata taava aalisartortavut uniinnartarput ukiup sinnerani susinnaajunnaarlutik, illua tungaatigulli aalisagarpassuit aamma nunanut allamiunut pisassiissutigisartarigut. Taamaattumik suliffissaqartitsiniarneq aammalu aningaasar­siorneq eqqarsaatigalugu nalilersueqqinnissaq aamma uanga Kattusseqatigiinninngaanniik assorsuaq kissaatigivara.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Kingullerminngaanniit tassa Anthon Frederiksen Kattuseqatigiinniit. Anthon Frederiksen pisassiissutit pillugit Inatsisartunut nassuiaavugut. Tassani nassuiaaneq ersippoq qalerallit 5500 tonsit sumut tunnganersut, immaqa taamatut oqaruma naammakkaluarpoq. Taanna ilanngussaq 1-mik taasat taama atuarpat, ingerlaqqittuuguit tikissagaluarpat avataani aalisarneq 1998. Ilulissani, Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarneq 5500 tonsit iluaniinngilaq, taakkua uanga taama nalilerpakka. Taakku 5500 tonsitai pineqarput avataani qaleralinniarnermut Kalaallit Nunaata kitaani. Tassa nassuiaat atuarluarsimagukku taanna ersarissumik paasisimassa­galuarpat, aamma nassuiaammi ersimmat taakku uani pineqartut immikkut pisassiivigineqarsi­manngimmata. Kisiannili aqutsineq aallartinniarneqarpoq Naalakkersuisuniit licensilersuineq aallaavigalugu.

 

Taava saattussanut tunngatillugu nalunngiitsuusaarpat, tassa oqaravit una taamatut oqaaseqarnin­nut tunngavigaara illit oqaravit issuarpara: "ilaatigut aammalu saattussat 935 tons Kangaatsiap Kommuuneani pisarineqartussaallutik". Taanna suminngaanneernersoq naluara, tassa taanna oqaatigisara. Biologit oqaatigisaat tassaavoq sumiiffikkaartumik ilaatigut Kangaatsiaq uani taaneqarluni, annertussutsit taakkua tassa 935 tonsit nammanneqarsinnaasumik saattuaqarneq eqqarsaatigalugu pisarineqarsinnaasut. Taavalu Kalaallit Nunaata kitaani pisassiissutit saattussat eqqarsaatigalugit Qeqertarsuarmut tunngatillugu 1000 tonsiupput oqareernittut, saattussanut tunngatillugu sinerissamut killigititaasup iluani 5000 tonsiupput, taavalu saattussat aamma eqqarsaatigalugit avataani, tassa sinerissap avataani 2000 tonsiullutik. Tassa sumiiffikkaartumik immikkut pisassiisimanngilagut, taamaattumillu oqartoqarsinnaanngilaq pisarineqartussaallutik, tassa taanna pisara. Kangaatsiamut tunngatilllugu ilumoorpoq Anthon Frederiksennip oqaatigisai aamma uanga oqaaseq tusarsimavara, tassa allaninngaanniit uagut isiginnaartuuvugut allallu aalisarput eqqatsinni. Taanna pissutigalugu assigiinngitsutigut periarfissanik ikiorsersorniarsima­vagut Kangaatsiarmiut. Ilaatigut aamma misileraalluni aalisartitsinikkut kingusinnerusukkut annertusaavigineqartussatut, soorlu saattussat eqqarsaatigalugit Kangaatsiap eqqaarmiut aamma peqataaffigisaannik. Nipisat suaat aamma siorna ingerlanneqarsimasut, ukioq manna naatsorsuu­tigilluinnarpara tunisassiortut aamma pilersaarusiorlugu aaqqinniarsimassagaat neriorsuutigine­qareersimammat. Aamma allanik soorunami piffissap ilaa aamma ingerlasariaqarmat aningaasar­siornermut aamma allanik periarfissarsiuussineq, Kangaatsiamut tunngatillugu ingerlassaavoq taanna puigorneqanngilaq uagut Naalakkersuisuniit.

 

EU pillugu aamma oqaatigivaa Anthon Frederiksennip Kattusseqatigiinniit annertunerusumik nunanut allanut pisassiissutigineqartartut pingaartumik EU-mut, kalaallit aalisartuisa pisarineru­sariaqaraat, tassa taanna Naalakkersuisut anguniarpaat. Kisianni ukiumiit ukiumut taanna anguneqarsinnaanngilaq, aalisariaatsit itisuumi EU-p pissarsiarisartagai eqqarsaatigalugit aalisakkat, itisuumi aalisagaammata. Aammalu qujanartumik oqaatigisattut annertunerujartortu­mik akuuffigiartorparput, taanna ingerlaqqissasoq naatsorsuutigaarput. Aammali ilanngullugu oqaatigerusullugu EU-mut tunngatillugu, EU-p nammineq nassuerutigisarmagu aalisakkat pappiaqqat niuerutigisarpagut, nammineq niuerutigeqqissagamigit, taanna isertuutaajunnaareer­nikuuvoq annertoorujussuartut Anthon Frederiksennip EU-p pisassai oqaatigivai aalisakkat, kisianni annikitsuaraannakasiit oqaluttuarisaanermi EU-mi isumaqatigiissuteqarsimanitsinni EU-p qaqittarpai.

 

Taava aappassaaneernermi oqaaseqartut aamma uterfigilaassuakka annikitsunnguamik. Ilumoor­poq tassa Johan Lund Olsennip oqaatigivaa aamma pisarisuukkat aamma tulaanneqarsinnaaneri­nut tunngasoq aammalu Atassumminngaannit Otto Steenholdtip aamma taanna oqaatigalugu. Ilumoorpoq pisarisuukkat uumasinnaanngitsut siunissami aammalu piaartumik immaqa aqqutis­siuuttariaqarpagut imaluunnit piumasarisariaqarpagut atortutigut pisarisuunnginnissaat angunias­sallugu. Taavalu pisarisoorsimagutsigit aamma immaqa tunisassiarineqarsinnaappata taava tunisassiarisariaqarpagut tulaatitillugillu. Kisianni aamma illua tungaatigut eqqaasitsissutigissa­vara, assigiinngitsutigut maleruagassanik aalajangersagaqaratta sapinngisamik pisarisuugaqarnis­saq killilersimaarniarlugu, aammalu atortutigut piorsaaneq ingerlalluni.

 

Qalerallit pillugit oqaaseqarnermut tunngatillugu aamma oqaatigisariaqarpoq aamma avannaani taanna ukioq manna, taanna tassunga tunngatillugu aamma Qanoruukkut apersorneqarninni oqaatigigakku, taamatut siunissami pisoqartarnissaa kissaatiginngilluinnaripput Naalakkersuisu­niit immaqalu tamakku pillugit pisarisuukkat eqqarsaatigalugit aammalu tulaassat tunisassiortu­ninngaannit igitsisarneq aamma eqqarsaatigalugu, immaqa aamma tamakkua inatsisitigut killilertariaqalerigut, imaluunnit piumasarisariaqaleripput eqqaasoqassanngitsoq aningaasanngor­titsisinnaagutta, taanna nalilersoqqissaartariaqarparput.

 

Taavalu fiskeriudvalgip paasisassarsiorsinnaanissaanut soorlu Savalimmiunulluunniit aqutseri­aatsimut tunngatillugit aamma inaannassavakka taamaalioqqullugit, tassa Aalisarnermut Ataatsi­miititaliaq aamma aqutseriaatsinut tunngasunik assigiinngitsunik aamma immaqa maannamornit suli annertunerusumik angalasarsinnaanera nunanut allanut sanilerisatsinnut pingaartumik, aammalu immaqa aalisartoqarfiusunut siuarsimasutut isigisatsinnut angalasinnaanerat innersuuk­kusuppara. Taamaalilluni aamma Naalakkersuisunit kisimi pinnani kisiannili aamma Inatsisartu­nut ilaasortanit Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu paasissutissat periarfissallu assigiinngitsut amerlanerusut aamma malinnaaffigilersinnaaniassammatigit, aammalu isummer­sornissaminnut tunngavissaqarnerulerniassammata. Aammalu ilanngullugu oqaatigissavara tassunga tunngatillugu periarfissaqartillugu nunanut allanut angalasussaatillunga, Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq periarfissittarakku angalaqataasinnaanissaanut, taannalu naatsorsuutigaara aamma ingerlaannassasoq. Ilumoorpoq malinnaalluarnissaq pisariaqarpoq Johan Lund Olsen aamma oqartoq aamma nammineq taanna oqaatigivaa, piffissap ingerlanerani nalilersuiuartaria­qarpugut aqutseriaatsigut allanngortitertariaqarnerigut.

 

Taavalu Otto Steenholdtip oqaaseqaqqinnermini talittarfeqarneq taavalu qerititsiveqarneq Uummannami aammalu qaleralinnik eqqaasimaneq aallaavigalugu oqaaseqarneranut tunngatillu­gu oqaaseqassaguma taassavara, talittarfeqarnermut tunngasoq kinguartiterisinnaaneq taamatut nipeqannguatsiarmat, taanna uani uanga isummerfigissannginnakku. Kisianni qerititsiveqarneq suli piorsaaffigineqartoq ingerlavoq aammalu umiarsuit aasamut tunitsiviusinnaasut pisussann­gormata.

 

Taavalu ammassat eqqarsaatigalugit ammassat eqqarsaatigalugit suai kisiisa iluaqutigalugit timitaalu igillugu taanna suminngaanneernersoq eqqoriarsinnaanngilara, kisianni Naalakkersui­sunit akuerisinnaanngilarput aamma qanittunnguakkut akuersissuteqaratta, kitaani annertunngik­kaluamik ammassanniarnermik, kitaata kujataani ammassanniarnermik misiliisoqassasoq, tassani piumasarilluinnarparput pisarineqartut tamarmik qaqinneqassasut.

 

Otto Steenholdt-ip oqaaseqarninnut oqaatigisaa, avataani eqqaasarnernut tunngatillugu oqaatigi­saanut tunngatillugu, oqaatigisara tassaavoq siornatigornit malinnaaffigineruarput avataani raajarniarnermi saniatigut pisarisuukkanik eqqaasoqartarpat suli annertuumik, tamanna aqunne­qarnerusinnaavoq pissutigalugu nakkutilliisoqartitsineq ukiuni kingullerni annertusitinneqarsi­mammat.

 

Nalilersoqqittariaqarparpulli piffissaq qanittoq eqqarsaatigalugu, pisarisuukkanik teknik-ikkut aaqqissuussisinnaanngikkutta pisarinnittoortarneq killilerniarlugu, tassungalu ilanngullugu tulaateriikkanik eqqaasarneq unitsinniarlugu iliuusissatsinnik tamatta eqqarsaqatigiittariaqarpu­gut. Immaqalu tikittariaqarlugu inatsisiliornikkut igitsinngilluinnarnissaq piumasarissallugu, tamatuma kingunerissavaa soorngunami tunisassiortut namminneq teknik-ikkut allatigullu piorsaasariaqassammata, tunisassiaasinnaasut tamakkerlugit igitaqaratik tunisassiarisinnaassa­gaat, tamanna teknik-ikkut ajornaquteqanngilaq ullumikkut, inatsisitigut piumasaqarutta, taava tunisassiortut taanna naammassisariaqarpaat. Illuatungaatigulli aningaasatigut qanoq kinguneqas­sanersoq aamma nalilersugassaavoq.

 

Lars Karl Jensen-p oqaaseqaqqinnermini tikippaa raajaqassuseq kujasinnerusumut nuukkiartor­toq, tassa paasisagut naapertorlugit aamma taamaliartorpoq. Pissanganarporlu ukiuni tulliuttuni qanoq issanersoq, taamatullu ingerlaannassanersoq, tassa avannarpasinnerusumiit kujasinnerusu­mut sineriatta kitaani raajat pisarineqartartut annertusiartortut kujasinnerusumi pisaasarput. Taanna malinnaaffigilluinnarneqartariaqarpoq.

 

Aamma Lars Karl Jensen-ip inassutiginnguatsiarmagu, isumasioqatigiinnissamik aalisarnermut,  piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliap qaaqquneqarnissaa, neriorsuutigissavaralu tamanna piumaartoq.

 

Taamatut oqaaseqaateqarlunga qujavunga nassuiaat ilassilluarneqarmat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.