Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 28		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 5. maj 1998 nal. 13.25

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 28

 

Inatsisartut suleriaasiat § 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinneq: Royal Greenland A/S-mi tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsar-nissaanut pilersaarutit qanoq annertutigisumik piviusunngortinniarneqarpat.

(Inatsisartunut ilaasortaq Lars Karl Jensen)

 

 

 

Ataatsimiinermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Lars Karl Jensen, apeqquteqaateqartoq, Siumut:

Inatsisartut upernaakkut 1997-mi katersuunneranni taamanikkut Naalakkersuisut Siulittaasuat Royal Greenland A/S-ip nunami suliffissuini tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunn­gorsarneqarnissaanut pilersaarutit pillugit Inatsisartunut nassuiaateqarpoq. Tamatuma kingorna­gut taamanikkut Naalakkersuisut Siulittaasuata Royal Greenland A/S-ip nunami suliffissuini tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneqarnissaa pillugit, Royal Greenland A/S isumaqatigiissuteqarfigalugu atsioqatigaa.

 

Tamatumallu kingunerisaanik Namminersornerullutik Oqartussat Royal Greenland A/S-ip ulloq 1. januar 1998-mi aallarnerfigalugu aningaasanik 269 mio. kr.-nik taarsigassarsineranik qularna­veeqqusiipput Inatsisartut akuersissuteqarneratigut. Taakkuli ukiuni tallimani taarsersugassaap­put, tamatumunnga peqatigitillugu isumaqatigiissuteqarnerup nassataraa arlalinnik tunisassiorfe­qalernissaa, Inatsisartullu akuersissuteqarneratigut landskarsimiit tapiissuteqartoqarpoq 269 mio. kr.-nit, ukiut tallimat ingerlaneranni tunniunneqartartussanik. naluneqanngitsutut tapiissuteqar­nerup siunertaraa arlalinnik tunisassiorfeqalernissaa, sulisoqarnerullu ingerlaannarnissaa, Royal Greenland A/S-imik isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu.

 

Tunisassiorfinni arlalinni tunisassiornissamut siunissami pilersaarutit pillugit nassuiaammi saqqummiunneqarput, tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneranit aammalu ulloq 1. januar 1998-mi atuutilersoq pillugu isumaqatigiissut, maannakkut atuutilereersoq suli naammassinngitsoq nassuiaammi pilersaarutit arlallit piviusunngortinneqarnissaat ajornartorsiu­taalersimapput. Assersuutigalugu Qasigiannguani suliffissuarmut nutaamut pilersaarutigineqartu­mut imermik pilersuinissaq sillimaffigineqarsimanngilaq. Taamaammat pisariaqalersimavoq tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneqarnissaanut aningaasaliissutaareersut qaavisigut, Namminersornerullutik Oqartussat aammaarlutik aningaasaliissuteqassasut 7,5 mio. kr.-nik annertussuseqartunik.

Assersuutit aappaattut taasinnaavara Royal Greenland A/S-ip ilisimatitsissutigimmagu Paamiu- ni Maniitsumilu assagiarsunnik nioqqutissiorneq pilersaarutigineqareersoq, maannakkut tunisas­siassat pissutigalugit aallartinneqarsinnaanngitsoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqarpoq Nuummi assagiarsunnik nioqqutissiorneq Paamiunut nuunneqassasoq, Namminersornerullutik Oqartussat akiligaannik. Taamatut pisoqarnerata apeqqutigerusunnarsitippaa, qularnaallisinne­qanngitsut tunngavigalugit Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarsimanersut. Kiisalu pisariaqartinneqarnersoq isumaqatigiissutit aammaarlu­gu isumaliutigineqaqqinnissaa. Inatsisartunut piviusunngortitsinissaq pillugu saqqummiunneqar­tup, tassalu tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneqarnissaa Royal Greenlandi­mut aningaasaqarnikkut pingaarutilerujussuuvoq.

 

Kisiannili tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneqarnissaanut pilersaarut, Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiuteriigaat piffissami matumani atuuttumi, arlalitsigut naammassineqarnissaanut ajornartorsiutinik nassataqalereermat. Uani apeqqutigerusuppara Royal Greenland A/S-ip nunami suliffissuarnut tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunn­gorsarneqartup, tamatumallu Inatsisartuni 1997-mi upernaakkut katersuunnermi Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiussaanni, qanoq annertutigisumik piviusunngortitsisoqassanersoq, kiisalu tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarnissaani pilersaarutit piviusunngor­tinneqassappata, tamakkua qanoq annertutigisumik aningaasaliiffigineqaqqinnissaat naatsorsuuti­gineqarnersoq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Lars Karl Jensen Royal Greenland A/S-ip nunami suliffissuini tunisas­siornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneqarnissaa pilersaarutigineqartoq qanoq annertu­tigisumik piviusunngortitsisoqarsinnaanersoq, kiisalu tunisassiornerup annertussusiata naaper­tuuttunngorsarneqarnissaa piviusunngortinneqassappat, qanoq annertutigisumik aningaasaliiffigi­neqaqqinnissaa naatsorsuutigineqarnersoq apeqquteqaateqarpoq. Lars Karl Jensennip apeqqute­qaateqarneranut tunngaviuvoq, tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarnissaata pilersaarutigineqarnerani, Qasigiannguani suliffissualiassap pilersaarusiorneqartup nutaap pilersinneqarnissaani, imermik pilersuineq sillimaffigineqarsimanngimmat, kiisalu Royal Greenland A/S-ip nalunaaruteqarnera, Paamiuni Maniitsumilu saattualeriffissanik imaluunniit assagiarsuleriffissanik pilersitsisoqarsinnaanngitsoq, maannakkut tunisassiassat pissarsiarineqar­tartut tunngavigissagaanni.

Assersuutit taakku tunngavigalugit Lars Karl Jensen apeqquteqaateqarpoq, pilersaarutit tamarmik piviusunngortinneqassanersut aammalu pilersaarutit piviusunngortinneqassappata aningaasaliiffi­gineqaqqinnissaannik pisariaqartitsisoqassanersoq. Isumaqatigiissuteqartoqarneranut tunngaviu­voq Royal Greenland A/S-ip ukiuni arlalinni nioqqutissiorfimmini naammassisinnaasai annertu­allaarsimammata. Tunisasiornerup annertussusianik tunisassiassanik mannakkut tulaanneqartar­tunut naapertuuttunngorsaanissap nassatarissavaa, Royal Greenland A/S-ip aningaasartuutiminik ukiumut 50 mio. kr.-nit missaannik ikilisitsisinnaanissaa. Taamaattorli tunisassiornerup annertus­susiata annikillisinnerata nassatarissavaa, illoqarfinni arlalinni suliassaqartitsinermik annikilli­lerinissaq.

 

Tamanna tunngavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat aamma Royal Greenland A/S illuatungeriillutik pituttuisumik isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissut imaqarpoq Namminer­sornerullutik Oqartussat piffissap ukiunik tallimanik sivisussusillip ingerlanerani, Royal Green­land A/S-imut tapiissuteqartassasut, taamaalilluni Royal Greenland A/S illoqarfinni arlalinni suliffissanik pilersitsillunilu atatitsissasoq, nioqqutissianik allatut ittunik pilersitsinermigut. Tamanna isumaqatigiissummi qitiuvoq, tassalu suliffissanik pilersitsillunilu atatitsinissaq.

 

Tassa taamaalilluni illuatungeriilluni pituttuisumik isumaqatigiissuteqartoqarpoq, Naalakkersui­sullu soorunami ilimagaat Royal Greenland A/S pisussaaffimmik eqqortitsiumaartoq. Naalakker­suisut aammattaaq oqaatigissavaat, isumaqatigiissummi ukiumoortumik nalunaarusiortarnissa­mik pisussaaffiliisoqarmat. Naalakkersuisut taamaalillutik pilersaarutit tamarmik piviusunngor­tinneqarnissaannut periarfissamik qularnaaripput. Qasigiannguani suliffissuarmik nutaamik pilersitsinissaq eqqarsaatigalugu, Naalakkersuisut aalajangersimapput imermut ataniliinermik pilersitsinissamut aningaasanik qinnuteqartoqassasoq. Naalakkersuisut isumaqarmata pilersuinik­kut attaveqarnikkullu atortunik piorsaaneq pisortat suliassarigaat. Tunisassiornerup annertussusi­ata naapertuuttunngorsarnissaanut isumaqatigiissummi paatsuugassaanngitsumik allassimavoq, Royal Greenland A/S pisortat suliassaataannik suliaqarnissamut akisussaaffeqanngitsoq, tassun­ga ilanngullugit imermik innaallagissamillu pilersuinerit.

 

Paamiuni Maniitsumilu saattualerifissanik/assagiarsuleriffissanik pilersitsinissaq, tunisassiorsin­naanerup napertuuttunngornissaanik isumaqatigiissummut ilaanngilaq. Illua tungeriilli isumaqa­tigiipput naatsorsuutigisat arlallit eqquutissappata, Royal Greenland A/S illoqarfinni taakkunani saattualeriffinnut aningaasaliiumaartoq. Naatsorsuutigisat tassaapput naammattumik aalisarsin­naaneq aqqutissiuunneqassasoq, kiisalu pisassiissutinut naammattunik tunngavissaliisoqassallu­ni, taamaalilluni saattuanik nioqqutissiorneq niuernermut atugassarititaasut tunngavigalugit pilersinneqarsinnaaqqullugu. Royal Greenland A/S isumaqarpoq saattualeriffik iluanaarutaalluni ingerlassaguni, ukiumut saattuanik 2.000 tonsinik pilersorneqartariaqartoq. Oqaatigineqassaaq 1997-mi Sisimiuni saattualeriffimmut 1.040 tonsit, Aasiannut 1.323 tonsit, kiisalu Nuummut 41 tonsit tulaanneqarsimammata.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput, tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngor­sarnissaanik isumaqatigiissut, pissutsini siusinnerusukkut annertuallaamik tunisassiorsinnaaner­mik pigisaqareersumi, pisassiissutit ikiliartortut saqqumilaarnerusunngornerisa suliarineranni, sakkuussasoq naleqquttuulluni pisariaqartinneqartoq. Isumaqatigiissummut tunngaviusoq erseqqilluinnarsimavoq, aammalu Naalakkersuisut maannakkut ilimagaat, tunisassiornerup annertussusiata naapertuuttunngorsarneqarnissaanik pilersaarummi immikkuualuttut piviusunn­gortinnissaannut akuersissuteqaqqinnissamik pisariaqartitsisoqanngitsoq. Naggataatigut oqaatigi­neqassaaq, isumaqatigiissut tunngavigalugu aalajangerneqarmat taanna, tassa ukioq 2000-tip affaata siulliup ingerlanerani nalilersorneqassasoq. Taamaattumik taamanikkussamut naleqqus­saanissat pissusissamisoorsinnaapput, pissusiviusut isumaqatigiissutigineqartup nalaani naatsor­suutigisanit allatut ingerlalersimagaluarpata.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Hr. Lars Karl Jensennip Royal Greenland A/S-ip nunami suliffissuaataa­ni naapertuuttunngorsaanermi pilersaarutigneqartut, tamarmik piviusunngortinneqassanersumik apeqquteqaataa ilanngullugulu apeqquteqaataa, taamaattoqassappat aningaasaliisoqaqqittariaqas­sanersoq Siumumiit ima oqaaseqarfigissavarput. Inatsisartunut ilaasortap Hr. Lars Karl Jensennip apeqquteqarnermini tunngavilersuutai, Qasigiannguani nutaamik fabrikkiliornermi imilersorne­qarnissaata siumut sillimaffigineqarsimannginnera, aammalu Paamiuni Maniitsumilu saattussa­nik tunisassiorfiliorsinnaanermik eqqarsaatit, Lars Karl Jensennip isumaa malillugu allanngortin­neqarsimanngitsut.

 

Siorna tunisassiornermut naapertuuttunngorsaanermi anguniarneqartussanut nalunaarusiami saqqummiunneqartut ilagaat, naapertuuttunngorsaasariaqarnermut ilaatigut peqqutaasut tunnga­viunerpaasullu tassaasut, suliffissuit rejeleriffiusut naammassisinnaasaasa annertussusaanik annikinnerulersunik tulaassuiffigineqareersut qaavatigut, TAC-ip rejenut tunngatillugu appartin­neqarsimanera peqqutaalluni, aammalu tunisassiorfiit taama amerlatiguassappata, Royal Green­land A/S-ip teknologi-kkut malinnaaniarluni aningaasaliissuteqartarnissaata malinnaasinnaajun­naarnissaa. Allatut oqaatigalugu, pissutsit tamaanga killittut aaqqiiffigineqanngippata, unammil­lersinnaanerup annikillivallaarnissaa annilaangatigineqarmat, Royal Greenlandillu aningaasaqar­niarnera taamaaliornikkut nakkaakkaluttuinnartinneqassammat. Tunisassiornermut naapertuut­tunngorsaanermut tunngatillugu isumaqatigiissummittaaq illuatungeriit, tassa Namminersor­nerullutik Oqartussat Royal Greenland A/S-ilu pisussaaffitsigut imminnut pituttorput, isumaqati­giissut ilaatigut imaqartineqarmat, illoqarfinni rejenik tunisassiornerup unitsitsiffiusariaqalerfiini, imaluunniit tunisassiorfinnik matusivinnerni suliffissat allat pinngitsoornatik allatut aaqqissuus­sinikkut pigiuarneqassasut. Taamaaliornikkut Royal Greenland A/S inuiaqatigiinnut suliffissa­qartitsiniarnissamut ataavartumik peqataanissaminut pituttorneqarporlusooq.

 

Naalakkersuisut akissuteqaataatigut erserpoq pilersaarutinik naapertuuttunngorsaaniarnermi isumaqatigiissut malillugu pilersinniagaasunik qanimut malinnaajumasut ukiumoortumik nalunaarusiortarneq aqqutigalugu. Tamanna Siumumiit iluarinarteqaarput, tassami taamaalior­nikkut pilersaarutit piviusunngortinniarneqarnerat, nakkutigineqartumik malinnaavigineqartuas­sammat. Naalakkersuisut ukioq 2000-tip affaata siulliup ingerlanerani, isumaqatigiissutip nalilersoqqinnissaanik pilersaarutaat aamma Siumumiit ilalernartipparput. Taama oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap Hr. Lars Karl Jensennip apeqquteqaataanut Naalakkersuisut akissuteqaa­taat, Siumumi tusaatissatut tiguarput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Apeqqutigineqartumut Naalakkersuisup akissutaa Atassumminngaanniit oqaatigissavarput tunngavilersorluagaasoq, tassa taamatut nalilerparput. Akissutip imaa uaniippoq, taama iliorneq pissutsit pissusiviusut naapertorlugit allatut iliorneq ajornarsimasoq. Taamaattoq tupinnakulup­poq Qasigiannguani suliffissuassap pilersinneqarnissaa pilersaarusiorneqalermat, qanoq ililluni suliffissuassaq imilersorneqassanersoq pilersaarusiortunit sillimaffigineqarsimanngimmat. Tassa suliffissualiorneq pillugu oqarta ilisimatuut Quilimmi imeqanngitsoq aatsaat kingusinaarlutik paasisimammassuk. Ajornartorsiulli qaangerneqarsimavoq, qujanartumik Naalakkersuisut isumaqarmata suliassat taamaattut soorlu imilersuinissaq pisortat suliassarigaat. Paasinarluarpoq oqaatigineqarmat pilersaarutit piviusunngortinneqarsinnaanerat tunisassiassat qanoq tuttuvigine­qartumik amerlassuseqarnerannik, kiisalu suliffiliortussap aningaasatigut ukiuni makkunani qanoq ingerlalluartigissusianik aallaaveqassasut. Assorsuaq ussernartorsiornarpoq qangali uteqattaarneqartartoq pingaartumik uannit, suliffissualiussagaanni pingaaruteqartut eqqaamasas­sat tassa, aalisagaqarpa qanoq amerlatigisunik aalisagaqarpa, umiarsualivia qanoq ippa, imeqar­pa, sulisussaqarpa, taakkua sisamat tunngaviugajuttarput imaluunnit tunngaviginiarneqartarput suliffissuarmik aallartitsiniaraanni. Paasinarpoq Royal Greenland taakkua isigisimagai akissum­mi aamma taanna ersarippoq.

 

Taamatut nalilersuinermi ajoraluartumik illoqarfiit marluk tassa Maniitsoq Paamiullu neriulluaa­tigisaraluaminnik pakatsisinneqarput, saattualeriffissaagaluatut pilersaarutaagaluit illoqarfinni taakkunani tunisassiaasinnaasutut naatsorsukkat annikippallaarneri pissutigalugit. Ungasinngit­sukkut ippassaaniinnannguaq 1998-mut TAC-t, taama taaneqartartut, pisassiissutillu pillugit Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup nassuiaataa maani Landstinngimi oqallisigigatsigu. Atassummiit uparuakkatta ilagaat, saattussat pillugit misissuinerit annikippallaarneri, ilaatigullu misissuisimanerit ikittuinnaat ilaallu allaat 1991-meersut aallaavigalugit saattuarniarneq ingerlanneqarmat. Ippassaaniinnaq Atassummiit  oqarpugut misissuinerit pimoorussaanerusumik ingerlanneqartuuppata, immaqa tunisat suli amerlanerulissagaluartut suliffinnillu pilersitsissagaluarlutik. Maana erseqqissaatigissavarput saattussanik misissuinerit Paamiut eqqaani 1996-meersut tuttuviginartutuut nalileratsigit. Nassuiaammi naapertuuttunngorsaanissamik tassa Royal Greenlandip aningaasartuutissaminik 50 mio. kr.-nik ikilisitsinissaa taaneqarpoq. Tamannalu illoqarfinni arlalinni suliassaqartitsiniar­nermik annikillisitsisussaavoq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat Royal Greenlandilu isumaqatigiissuteqarsimapput Nammi­nersornerullutik Oqartussat tapiissuteqartarnissaannik kingunilimmik. Tamanna pissusissamiso­ortutuut Atassummiit isigaarput, aningaasat tapiissutissat suna siunertarineraat isumaqatigiissu­taanni ersarimmat. Uaguttaarmi aamma Atassummiit neriuutigilluinnarparput Royal Greenland neriorsuumminik eqqortitsiumaartoq, tamannalumi nakkutigineqarsinnaassaaq ukiumoortumik aamma nalunaarusiortarnissamik piumaffigineqareersimammat. Isumaqatigiissutip ukioq 2000-tip affaata ingerlanerani nalilersoqqinneqarnissaa atassummiit iluaraarput. Ingerlariaqqinnissami pissutsit taamanikkut paasisat qanoq aalajangernissamut aalajangiisuujumaarmata. Neriuutigil­luinnarparput illoqarfiit saqqummiussami taaneqartut pakatsisinneqarsimasut, taamanikkut misissueqqinnermi imatut naliliiffigineqarumaartut, imannak aalisarneqartussanik peqartigisut, massakkut nangaaneq taamanikkut qaangersinnaallugu.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siorna majip ulluisa 5-maanni, tassalu ullumikkumiit ukioq ataaseqqinnaaq qaangiuteriallartorli, Royal Greenland A/S-ip nunami tunisassiorfiutaasa tunisassiassaqassutsimut naapertuuttunngor­sarneqarnera pillugu, Naalakkersuisut nassuiaatigisaat, partiinit aamma isummersorfigineqareer­luni maani inimi siullermik saqqummiunneqaqqaarpoq, taamanilu Inatsisartut kissaateqarnerat malillugu Aalisarnermut Ataatsimiititaliamut innersuunneqareersimalluni, kingorna aamma junip 3-juani 1997-mi nangeqqinneqarluni. Taamaattumik taamanili eqqartoreersimasagut innersuussu­tigineqartullu ullumikkut qanoq kinguneqarsimanerinik paasissutissinneqarnissarput pisariaqar­mat, Inuit Ataqatigiit pissusissamisoorsorivarput, soorlumi Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensennip apeqquteqaateqarneratigut tamanna aamma maanna siunertarineqartoq. Siornami Inatsisartut tamarmiusut pingaartumillu Aalisarnermut Ataatsimiititaliap immikkut taamaniilli ernumanartutut isigisimasaa tikkuassagaanni oqartariaqarpugut, ernumanerput maanna tunnga­vissaqarluarsimammat pingaartumik illoqarfiit marluk tassalu Maniitsup kiisalu Paamiut Kommuuniini suliassaqartitsiniarnerup tungaatigut, pissusiulersimasut annerusumik eqqarsaati­gissagaanni. Taamanimi Inuit Ataqatigiinniit siullermik majip 5-maanni, kingornalu Aalisarner­mut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiissoq, aamma aqqutigalugu junip 3-juanni, isumaliutissiissute­qarsimavugut ima oqaasertaqartunik, ilaatigut illoqarfiit pineqartut taakku marluk eqqarsaatigi­nerullugit, issuaaneruvoq: Ataatsimiititaliap oqaluuseraa tassalu majip 21-ani aammalu majip 26-ani 1997-mi, tunisassiorfiit tunisassiassaqassutsimut naapertuuttunngorsarneranni tunisassiorner­tigut allanngortiterinerit pilersaarutigineqartut, Kommuunenut eqqugaasussanut qanoq kingune­qarumaarnersut, tassunga atatillugu Ataatsimiititaliap pingaartillugu Naalakkersuisunut kaam­mattuutigerusuppaa, Kommuunet tunisassiorfiit tunisassiassaqassutsimut naapertuussarnerisa kingunerisaanik suliffissanik annaasaqartussat, sapinngisamik annikinnerpaamik eqqugaanissaat suliniutigeqqullugu.

 

Ataatsimiititaliap tamatumunnga atatillugu naammagisimaarlugu maluginiarpaa, Naalakkersuisut siulittaasuata, tassalu taamani Lars Emil Johansennip, nassuiaatip saqqummiunnerani tassalu majip 5-maani tamanna suliniutigineqassasoq neriorsuutigimmagu, tassalu issuaaneq naavoq. Naak Aalisarnermut Naalakkersuisup matumani ilumoornerassagaluarlugu oqarmat, Paamiuni Maniitsumilu saattualeriffissanik pilersitsinissaq tunisassiorsinnaanerup naapertuuttunngorsarnis­saanik Royal Greenlandimut isumaqatigiissutigineqarsimasumut ilaatinneqanngitsoq. Inuit Ataqatigiit sakkortuumik uparuartariaqarsorivarput Naalakkersuisut aatsaaginnaq issuakkatuut Inatsisartunut neriorsuutigereersimasartik maannamut ataatsimilluunniit eqqortinniarsimanngim­massuk. Ilisimaneqartutuummi Paamiut eqqaaginnaraanni suliffiit 50-sit missaat maannakkut annaaneqareersimapput, Royal Greenlandip Paamiuni qaleralinnik avaleqqerisitsisimanera maanna illoqarfimmut allamut nuunneqarnerinnaatigut.

 

Suliffiit Paamiut Kommuuneata aningaasarsiorneranut pingaaruteqarluinnaqisut, suliffissanilli allanik taamaaqataanik neriorsuutigineqareersutuut tarserneqarnissaannik takusinnaaleriikkatsi­tuulli, maannamut aamma taarteqartinneqanngilluinnarsimasunik. Inuit Ataqatigiit pissutsit ullumikkut taamaalersimammata taamaattumik Naalakkersuisunut sakkortunerpaamik avoqqaar­liutigerusuppagut, apeqqutigisariaqarparpullu sumiiffiit ilaannaat aamma suliffissat tungaatigut qaarsilaarluareersut kisimik piorsaavigineqaannarnissaat Naalakkersuisunit anguniarneqarnersoq, illoqarfiilli allat soorlu Paamiut Maniitsorlu illuatungaatigut perlersiarineqaannassanersut. Naak Paamiut eqqaat raajaqarfissuullunilu maanna aamma saattuaqarfiullualeraluartoq, aamma imaassimanerpa aatsaat piorsaavigineqarsinnaassasoq Aalisarnermut Naalakkersuisup qinersi­viup allanngortinneqarneratigut aamma Paamiut qinersivigilertuuppagu.

 

Taamak eqqarsaqqajaanarpormi Naalakkersuisormi maannamut suli taqqavunnarsimanngilaq, naak aamma Naalakkersuisut siulittaasuannit minnerunngitsumillu pisortatigoortumik Paamiut Kommuuneanit arlaleriaqaluni aamma maannamut saaffigineqartareeraluarluni. Taamaattumik oqaluuserisap matuma pisariaqartup naggasernerani Inuit Ataqatigiinniit oqaatigeqqissavarput, Royal Greenlandimut tunngatillugu siornali maani inimi aammalu Aalisarnermi Ataatsimiititalia­mi noqqaassutigisareersimasagut, ulloq manna tikillugu aalajangiusimalluinnaratsigit. Allatut oqaatigalugu tassa imaattuarsinnarpoq, Royal Greenlandip tunisassiornermigut allanngortiteriffi­gineqarnerani Kommuunet suliffissatigut maannamut annaasaqalereersimasut, annikinnerpaamik eqqugaanissaat tunaartariuarlugu suliniuteqartuartariaqaratta, tamatumanili Naalakkersuisut annertuumik Inatsisartunut neriorsuutigeriikkaminnik eqqortitsiniarnermikkut tamatuminnga aamma pisussaaffeqarmata.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Lars Karl Jensennip apeqquteqaataanut tunuliaqutaasoq tassaavoq, tunisassiornerup annertussusi­ata naapertuuttunngornissaanut pilersaarutini sillimaffigineqarsimanngimmata, imermik pilersui­nerit aamma innaallagissamik pilersuinerit. Akissuteqaammi paasivara, sumaqatigiissuteqarnerup kingunerigaa, Namminersornerullutik Oqartussat ukiut 5-mat ingerlaneranni, Royal Greenland A/S-imut tapiissuteqartassasut, tamatumalu kingorna Royal Greenland pisussaassasoq, tunisas­siornernik assigiingitsunik pilersitsinikkut illoqarfinni arlalinni, suliffinnik aalajangersimasunik amerlassusilinnik pilersitsinissamut atatitsinissamullu.

Kisianni paasinarsisimavoq pilersaarutit nassuiaammi eqqartorneqartut ilaasa piviusunngortinnis­saat ajornartorsiutaasimasoq, aammattaaq paasinarsisimavoq pissutsit assigiinngitsut sillimaffigi­neqarsimanngitsut, tamatumalu kingunerisimallugu tunisassiornerup annertussusia naapertuut­tunngorsarneqarnissaannut aningaasaliissutaareersut qaavisigut Namminersorullutik Oqartussat aammaarlutik aningaasaliissuteqaqqinnissaat.

 

Tamanna toqqissisimananngilaq, aammattaaq aperisariaqarsorinarpoq, fabrikkit aalajangersima­sunik tusassiornissamut tassa raajat eqqarsaatiginerullugit annertuallaamik aaqqissuussaanngin­nersut, taamaalillutik tunisassianut allanut pisariitsumik nooriataarnissaminnut periarfissaqaratik. Immaqa tamanna aamma patsisaavoq tunisassiornerit allanngortinnerinut aalisakkanillu allanik tunisassiulernermut aningaasartuutit qaffasippallaartarnerinut. Tamatumani  assersuutissaqqillu­arpoq Qasigiannguani tunisassiat allanngortinnerat, tassa aviisi sapaatip akunneranut saqqum­mersartoq naapertorlugu 38,3 mio. koruuninik akeqarsimammat.

 

Tusassiorfeeqqat ullormiit ullormut tusassianut allanut nuussinnaasut illoqarfinni assigiinngitsu­ni pisariaqartinneqannginnerlutik, soorlu immikkoortortatsinni aamma sammineqareersimasut siusinnerusukkut.

 

Aalisakkat nunatta imartaaniittut tassaanerupput aalisakkat ukiup ilaani aalajangersimasumi aalisarneqartartut, taamaattumik ukioq kaajallallugu aalisarneqarsinnaasanngillat, tassa raajat qalerallillu eqqaassanngikkaanni. Fabrikkiliortoqarsinnaagami assagiarsuinnarnik tunisassiortus­samik? Aningaasatigut taanna akilersinnaanaviarsimanngilaq fabrikki ukiumut qaammatini arlalinni matoqqasassappat. Pitsaanerunngila aningaasat Royal Greenland-imut tunniunnagit kommuuninut ataasiakkaanut tunniuttarutsigit, tassami kommuunini ataasiakkaani inuussutissar­siornermi siunnersuisoqatigiit ilisimaneruvaat aningaasat sumut atorneqassanersut.

 

Taamaalillugulu qulakkeersinnaallugu suliffissaqarnissaq, taamaalilluni isumaga naapertorlugu Royal Greenland-ip pikkorissumik pisortaqartoq Namminersornerullutik Oqartussanut sukkul­luunniit pituttorsimassanngilaq, niuernerpalaartumillu aqutsinissaq pimoorullugu sammisinnaas­sallugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap, Lars Karl Jensen-ip apeqquteqaammini assigiinngitsutigut aarloqqute­qarnera, Kattusseqatigiit, tungaanniit paasilluarsinnaavara. Tassami niuernermik ingerlatalik ilinniarsimasorlu kinaluunniit oqarumajunnanngilaq; Anioqqutissiorfinni naammassisinnaasat amerlavallaarnerarlugit@ - niuertummi pikkorissut niuillaqqissullu nioqqutissiorfimmi naammas­sisinnaasat amerlanerpaat perusuttarpaat !

 

Royal Greenland-ip naatsorsuutai, nunanullu allanut akiitsui, aammalu nunani allani annertuunik ingerlataqarnera, nunatsinnilu  sulisunik ikilisaasuannguarluni, suliffissuarnik matusingallartar­nerpassui, aalisartunullu sulisartunullu annertuumik erloqisitsisarlutillu erloqisitsiuartut eqqar­saatigingaanni, suliffeqarfissuaq inuiaqatigiit kalaallit pigisaannik oqaatigineqartartoq, ingerlati­taanermigut sulisoqarnermigullu torralataanngilluinnartumik ingerlanneqalersimasoq Kattusseqa­tigiinniit sakkortuumik uparuartariaqarsoraara.

 

Makku pissutigalugit: Suliffeqarfissuaq inuiaqatigiit pigisaat, taama inuiaqatigiinnut annertutigi­sumik sunniutilik, isumannaatsumik naalaaserlunnanngitsumillu ingerlanneqassappat, ilinniartit­sisunik aviisiliortunillu aqunneqarlunilu ingerlanneqartariaqanngilaq.

 

Taamaattumik piginnittut sinnerlugit akisussaatut, tassalu Inatsisartut, eqqarsaatigeqqittariaqaler­paat, suliffeqarfissuarmi (inuiaqatigiit pigisaanni pigisaat inuiaqatigiit piumasaat  naapertorlugit,) aalisartunut sulisartunut kalaallinullu inuaqatigiinnut iluaqutaasumik ingerlaqqilernissaa anguni­arlugu, pisortat taarserneqarnissaat piumasaqaatigisallugu.

 

Taamatut Kattusseqatigiinniit piumasaqarnera, inunnik pineqartunik ajorinninnertut pissuteqann­gilaq, kisianni suliffeqarfissuaq inuiaqatigiit pigisarimmassuk, inuiaqatigiit sinniisaasa ilaattut, pisussaaffeqarlunga akisussaaffeqarlungalu nalunnginnakku, suliffeqarfissuup aningaasatigut niuernikkullu ingerlanneqarnermigut isumannaatsumik ingerlanneqarnissaa qulakkeerneqartaria­qartoq, taamatut piumasaqaateqarpunga.

 

Nalunngilara, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffiit, Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut  eqqartorneqaleraangata, Inatsisartut oqaasissaqanngitsutut, susinnaassuseqanngitsu­tullu inissinneqartarnerat, tassagooq piginneqartigiilluni ingerlatseqatigiilluni inatsit  naapertor­lugu akulerunnissaq mianernartoqarmat.

 

Apeqqutigisariaqarporlu: Kina piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataasoq, qisuarianngitsoorsinnaava, suliffeqarfik piginneqataaffigisani amingartooruteqarluni ajortumik ingerlalersimappat ?

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit inassutigissuara;  pissutsit ajortut iluarsineqarnissaat anguni­arlugu Naalakkersuisut iliuuseqartariaqartut. Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Inatsisartuni ilaasortap, Lars Karl Jensen-ip oqaluuserisassanngortitaa paasilluarlugu taperserpara.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Siumup oqaaseqartua aammalu Atassutip oqaaseqartua qutsavigissavakka, Naalakker­suisut akissuteqaataannut paasinnillutik aammalu akisussaassuseqassusermik nipilimmik oqaaseqarmata.

 

Qasigiannguit eqqarsaatigalugu Atassummiit, Otto Steenholdt-ip oqaatigisaanut aamma isumaqa­tiginngitsoorneqarsinnaanngilaq soorunami imeqarnissaa eqqarsaatigalugu pilersaarutigineqaq­qaarnerani puigorneqarsimammat, taanna aamma tupinnalaarpoq, Naalakkersuisuulluni tassunga akisussaasuulluni. Puigornikuulluni allanngortiterineq eqqaamaneqassammat allanngortiterinis­samut tunngatillugu suliaq Naalakkersuisup Siulittaasuata siuliata akisussaaffigigalugu ingerlas­simanngippagu, kisianni ulluinnarni pilersaarusiorneq imerneqarnermut tunngasoq taanna qimanneqarsimanera puigorneqarsimaneraluunniit tupinnalaarpoq.

 

Inuit Ataqatigiinniit, Johan Lund Olsen-ip siullermik oqarfigissavara, isumakkeerfigaakkit taamatut  kusanaatsigisumik pasinerlukkamma, tassangooq qinersivik allanngorpaat aatsaat immaqa Paamiut immaqalu Maniitsoq ornillugillu qanoq iliuuseqarfiginiarneqassasut, taamatut oqaatiginiarneqarpoq.

 

Soorunami Naalakkersuisut eqqortinniassavaat, aamma Naalakkersuisut taamanikkut Siulittaas­suata oqaatigisaa minnerpaamik, Maniitsoq Paamiullu sapinngisamik eqqortinniarneqassasut taanna suliffiit eqqarsaatigalugit, taanna soorunami Naalakkersuisuni suli ulloq manna tikillugu sorsuutigaarput. Paamiut eqqarsaatigalugu aamma Naalakkersuini peqataavunga aamma Amutsi­vik eqqarsaatigiinnarlugu aamma suliffiup taassumap ingerlaqqilernissaa suliffinnik umiatsiaaq­qiorfimmik pilersitsoqarnissaa anguniarlugu sulineq massakkut ingerlavoq, taanna Naalakkersui­suni suminngaanniit tassunga aamma inuussutissarsiornermut tunngassuteqarmat peqataaffigi­vara.

 

Allatigut aamma periarfissanik ujartuisoqarpoq, aamma oqaatigerusuppara Paamiut eqqarsaatiga­lugit aammalu Maniitsoq, saattussat eqqarsaatigalugit Naalakkersuisunit periarfissaq malersorsi­mavarput, Royal Greenland-ip tungaanniit saattussanik tunisassiornerup pilersinneqarnissaa anguniarlugu, Paamiuni Maniitsumilu sullivinnik pilersitsoqarnissaa, kisiannili pissutsit assi­giinngitsut pissutigalugit taanna angujuminaassimavoq.

 

Ilaatigut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaqatigisimavaa Naalakkersuisut oqarmata akisuallaartoq aamma Nuummi assagiarsuleriffik Nuumminngaanniit Paamiunut nuussallugu, tassami 13 mio. koruuniniit 30 mio. koruunit tungaanut akeqartussaammat, kisiannili assagiar­sunnik tunitsivik puttasoq Naalakkersuisunut saaffiginnissutaasimasoq namminersortumit ingerlanniarneqartoq taanna innersuussutigisimavarput, tassani aamma aalisartut kommuuni pingasuneersut aamma periarfissaqassammata tunisisarsinnaanissaannut, taanna periarfissatut Inatsisartullu aningaasanut inatsisaannut aattuinngitsumik taanna ingerlanneqartussaavoq.

 

Taamaattumik, Johan Lund Olsen-ip pasilliutai, oqareernittut isumakkeerfigaara taamatut kusanaatsigisumik Naalakkersuisutut uannut pasilliuteqarmat, periarfissat allat aamma suli misissorpagut, Paamiut tikissimannginneranut pissutaasut arlaqarput, tassa naammasseqqaaru­sussimavara qanoq isikkulimmik assigiinngitsutigut aaqqiisinnaanersugut assagiarsunniarneq eqqarsaatigalugu aammalu Amutsivik ilaatigut annertunerusumik atorneqanngitsoq taassuma aaqqigiviginissaat utaqqillugit. Periarfissarsiuteqqaarusukkatsigit maani taakkua aaqqinnissaat.

 

Kisianni aamma Paamiut kisimi kommuuniunngilaq allami aamma kommuneqarpoq. Kommuu­nit aamma allat tikittussaavakka aamma tikissimanngisakka, taamaattumik neriuppunga Inatsi­sartuni ilaasortat Naalakkersuisunut arlaannaanulluunniit pasilliiniarsarissanngitsut qinersivittut isiginnginnamikku tikissanngikkaat, - akisussaaffeqarpugut nunarput eqqarsaatigalugu.

 

Manittsoq eqqarsaatigalugu saattussanut aamma akissutigisara Paamiunut tunngasoq tassunga attuumavoq, maannakkut Maaniitsoq eqqarsaatigalugu taanna, Johan Lund Olsen-imut eqqaasis­sutigilaassavara tassa qineqqusaassaguma aammami taanna oqaatigereerpara Maniitsoq kom­muunia qinersiseriaaserlu allanngortinneqanngippat aamma Maniitsoq uani eqqugaavoq, eqqaasissutigiinnarpara.

Raajanut tungatillugu tunisassiorfik Maniitsumi ingerlasoq eqqarsaatigineqarsimagaluarpoq, Royal Greenland-iminngaanniit tassa ukioq mannaminngaanniit unitsinneqassasoq. Kisianni Naalakkersuisunit kaammattuutigisimavarput aamma ajornanngippat ingerlatiinnarneqassasoq, manna tikillugu ingerlavoq, kisianni matuma kingornatigut namminersortut raajaleriffimmi maani  Nuummi pilersitsissappata taava tunngavissai Maniitsumi ilumoorpoq ingerlaannarsin­naaneranut aamma killinissapput. Taamaattumik una Naalakkersuini ilungersuutigiginga aamma Sulisa iluaqutaasinnaappat, tassami iluaqutaasussanngorlugu pilersinneqarmat, iluaqutaasinnaap­pat Sulisa taava aamma raajartassat nunatta avataani pisarineqarsinnaasut nunatsinnut pisassiis­sutaasimasut taakkua ilaasa qaqinnerisigut aalisarneqarnerisigut aamma Maniitsup allallu fabrikkit raajaleriffii  ingerlaannarnissaannut periarfissiinissarput aqqutissiuunniarsarivarput ilungersuullugu. Naak ilaatigut Sulisa-p soqutigerpianngikkaluaraa, kisianni tassa tunngasoq annertuumik Naalakkersuisuniit uanga aqqutigalunga malersungarivarput.

 

Ataatsimut isigalugu oqareernittut taanna akissuteqaat apeqquteqaammut amerlanernit taperser­neqarmat qutsavigissavakka.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Naalakkersuisut akissuteqaataasigut tunngaviat paatsuunngilara, aamma uani ilaatigut partiit oqaaseqartuaninngaanniit Atassutip aamma tamanna aallavigalugu oqaaseqarnera malugalugu.

 

Siullermik Bjarne Kreutsmann-ip oqaasia una eqqarsarnartoqartikkakku oqaatigeqqilaassavara issuarlugu fabrikkiliortoqarsinnaava assagiarsuinnarnik tunisassiortunik, taanna sangutillugu oqarusunnassaaq fabrikkeqarsinnaavugut angisoorujussuarmik suliffigineqarani napaannatumik taanna akilersinnaanngitsoraara uanga inuiaqatigiit taamak ikitsigitillugit.

 

Soorunami taanna fabrikki allani aamma suliaqarpoq, Paamiut tassani eqqarsaatigigaanni annikitsunnguanik kisiannili suliffippassuit annaasimavagut. Taannartaa qiviallattaallugu immaqa eqqarsartoqarsinnaagaluarpoq Paamiut piinnavillugit taamatut oqaluuserisassanngortitsi­gunga, kisianni una tamakkerluni aningaasatigut inissisimaneranik patajaallisaatigisatuagut imaappoq avammut nioqquteqarnermik isumalluutituagut fabrikkit allanngortitilermata taama­nikkut oqaatigineqarpoq, TAC-p apparneratigut raajanut fabrikkit suliaqarsinnaassusiat annikere­ersoq suli annikinninngortussaavoq.

 

Aamma Royal Greenland-ip saqqummiussaani ilaatigut oqaatigineqarpoq, allatut ajornaqaaq Royal Greenland-i akilersinnaasumik ingerlassappat, imaluunniit nakkartooruteqarpallaarani, suliffiit amerlasuut matusariaqarpavut, taava Aalisarnermut ataatsimiititaliami oqallisiginerani tamatumap ilanngullugu pingaartillutigu taavarput. Suliffeqarfissuit taakkua allanngortiterneqar­nerannut atasumik aamma fabrikkit allat eqqorneqartussat uani assersuutigisakka Maniitsoq Paamiullu suliassaannik arsaarsinnarlugit unitsiinnarneqarnissaat, Aalisarnermut ataatsimiititali­ap kissaatiginngikkaa taakkunanili suliarineqarsinnaasunik allanik nassaarniartoqarnissaa aamma taamatut akuersinissatsinnut Aalisarnermut ataatsimiititaliaminngaanniit soorlumi saqqummius­sami aamma takuneqarsinnaasoq. 

 

Tamanna akuersinissamut apeqqutaalluinnartuuvoq, taamaattumik ilaatigut taamanikkut Naalak­kersuisuni Siulittaasuusup neriorsuutigisai suliffeqarfissuit naammassiniagassaattut aallaavigalu­git uani ujartuinera immaqa eqqumiigineqarpallaarsinnaanngikkaluarpoq, isumaqarama piler­saarutit taamak aningaasartaqartigisut pisussaaffigalutigit qanoq ineriartortinneqarnersut, aammalu pilersaarutaasut malikannerlugit malillugilluunniit ineriartortinneqarnersut aamma akisussaasutut akuerseqataasimagutta nakkutigisariaqarigut.

 

Suliffeqarfissuit killiffigisaat taamanikkut saqqummiinermi qiviarutsigu oqaatigineqarput suliaqarsinnaasuutsiminnut annertussusii sanilliukkaanni 50 (procentiinnai) taavalu aamma isumalluarnartoqarpoq allanngortiterinerup nassatarisaanut 75 procentimik taakkua qaffattussaa­sut. Taamaalilluni aamma nunatsinni suliffeqarsinnaasut sulisinnaasut amerlinissaat aamma nassatarissallugu.

 

Uani assigiinngitsutigut partiit oqaaseqaataat ilaatigut taamatut akuersiissuteqarnermut naamma­ginniinnarneq ilaatigullu aamma partiit ilaanninngaanniit sakkortuumik qisuariarnerit soorunami taakku uteqqiaaneqarsinnaagaluartut tikeqqissanngilakka, pingaarnerutilluguli eqqaarusuppara Aalisarnermut Naalakkersuisup akissuteqaataani maluginiarakku aalisakkanut suliffissuit allanngortiterniarneranni tunisassiassanik naapertuuttunngorsaanermi allaaviusut ilaasa suunerat torrallavillugu marlunnik ersersimmagu. Siullermik Royal Greenland A/S-p aningaasartuutaan­nut ukiumut 50 mio. koruunit missaannik akiliisitsinissaq tamatuma nassatarissagaa, taavalu aamma aappassaannik ersersimmagu isumaqatigiissut illugiinnut pituttuisuusoq ukiut tallimat ingerlaneranni illoqarfinni arlalinni Royal Greenland-ip suliffissuarni nioqqutissanik allatut ittunik pilersitsinikkut suliffissanik pilersitsisoqassasoq.

 

Taakkua isumalluarfigivakka aammalu apeqquteqaatinni ujartukkama qiterisaa tassaavoq, maannakkumut ukiup affaata aallarnernerani isumaqatigiissutit atuutilerneraninngaanniit soorunami naatsorsuutiginngikkarluarpara tassanngaannarujussuaq suliffimmik pilersitsisoqassa­soq. Kisianni ukiukkaarlugit nalilersorneqartarnissaa aammalu maannakkut isumaqatigiissutaasi­masut suliffissaqartitsiniarnerup tungaatigut ima amigartigippata taava sillimaffigisariaqarparput aningaasaleeqqinnissaq. Oqareernittuummi fabrikki napaannartoq pigisinnaanngilagut atorluar­tariaqarpagut. Inuit suliffissaaleqisut isiginnaaginnarsinnaanngilagut, arlaatigut suliffissaqartinni­artariaqarpagut.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik Aalisarnermut Naalakkersuisoq ilumoornerassavara ilumut Naalakkersuisut pisussaaf­figaat nunarput tamaat ataatsimut isigalugu ineriartortinnissaa. Taamaattumik Naalakkersuisup saqqummiussaani ilaatigut allassimasoq illoqarfinni arlalinni ataasiakkaani ineriartortitsineq siunertaralugu 269 mio. koruunit Royal Greenland-imut qularnaveeqqusiissutigineqarsimapput, aammali oqaaseqarnera qujassutigigaa soorlu Atassutikkormiunngooq Siumukkormiut akisus­saaffeqarlutik oqaaseqarmata qujavoq.

 

Isumaqarpunga taamatut oqarneq eqqunngitsuusoq, inuiaqatigiit ingerlaneranni pingaaruteqar­luinnarpoq illoqarfiit ataasiakkaat kisiisa eqqarsaatiginagit sutigut tamatigut aaqqiisoqartarnissaa, tamanna tunngavigalugu aammali siorna maajip tallimaanni oqallinnitsinni ilaatigut, Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatsigut tunngavigalugit Maniitsumi Paamiunilu pissutsit  ajorneruler­sussaasut taamanikkut malugereeratsigu taakku (sior..) aaqqiiniarnissaq taanna pisariaqartutut oqaaseqarfigisarput, uteqqillugu oqartariaqarpugut decemberip 19-anni Paamiut suliffissuani sulisut 50-t angerlartinneqarmata.

 

Atagu takorluulaariartigut sulisut 50-t Paamiuni eqqarsaatigeriartigit Nuummi suliffinnik 350-inik naleqarpoq, taamaattumik sanioqqunneqarsinnaasimanngilaq Naalakkersuisugut kommuuni­minngaanniit saaffiginnissutitta pimoorullugu tigunissaa, tamanna maannamut allakkatigut ataasiinnavimmilluunniit akissuteqarfigineqarsimanngillat allagarisartakkagut.

 

Ilungersunartuuvoq aammali oqaatigisariaqartoq uaniippoq, Lars Karl Jensen-ip eqqortumik oqaatigisaa maannakkut siunniunneqarpoq, Qasigiannguani nutaarsuarmik fabrikkiliortoqassasoq ilaatigut inuiaqatigiinnut 50 mio. koruuninik nalilimmik. Illua`tungaatigullu suliffiit kommunit ataasiakkaat naatsorsuutigisaanit arsaarinnissutigineqarpoq, taamaalilluni nunatsinni aammali Skandinaviami suliffissuit annerpaartaasa ilaat suliassaarutitinneqarlutik. Taamanikkut tamakkua  pissutsit aaqqinneqarnissaat Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilungersuutigisimavarput, taamaattu­millu Naalakkersuisut pisussaaffigivaat suliffiit taakkua annaanneqarsimasut 50-t taarserneqar­nissaat, tassanilu kommunit qularinngilakka tassani suleqataasinnaasut.

 

Maniitsoq eqqarsaatigissagaanni taakkua maannakkumut ilaatigut Naalakkersuisut aaqqiissute­qarnerisigut suliffinnik annaasaqartussaajunnaarnikuupput, kisiannili uagut suliffiit annaasimasa­gut arlaatigut aaqqiissuteqarfiginissaannut kaammattuutigivarput.

 

Naalakkersuisup taallatsiarpaa Amutsivik, Amutsivik eqqarsaatigissagaanni allatut ajornartumik kommuniminngaanniit tigunissaa siunniussimavarput, Naalakkersuisuninngaanniit annertuneru­sumik pilersaarutigineqarsimanngimmat. Aamma uagut taamaaliortariaqarnerpugut Royal Greenland-ip suliffissuanut taamaalilluta allanik suleqatissarsiornitsigut suliffinnik amerlaneru­sunik pilersitsinnaanissaq anguniarlugu.

 

Saaffiginnissutigisimavarput assagiarsunnik tunisassiorfiup Nuummiittup atorneqanngitsup Paamiunut nuussinnaanissaa Naalakkersuinikkut anguniartariaqartoq. Kisitsisit assigiinngitsut misissoraanni takuneqarsinnaavoq oqaatigineqarmat siullermik nutaarooq 6 mio. koruunininn­gaanniit 8 mio. koruuninut naleqarpoq, nuussinerooq 13 mio. koruunit sinnerlugit naleqartussaa­voq, uagutsinnut paasiuminaatsoq uaniippoq, nuussineriinnaq pisiaq atortussaq pisiarereerlugu nuunnerinnaa marloriaammik qanoq ililluni akisuninngorsinnaava? Tamakkuupput Naalakker­suisut, kommuunit Royal Greenland-illu oqaloqatigiissutigisariaqangaat.

 

Uagut kommunimi tusatsiagaannaat tunngavigalugit saaffiginnissutigut ukiortaami saaffiginnis­sutigut tusatsiagaannaat tunngavigalugit malinnaatinneqarpugut. Pissutsit taamaatut ingerlanne­qarsinnaanngillat, taamaattumik Aalisarnermut Naalakkersuisoq ilumoornerassavara ilumut pisussaaffigivarsi nunarput tamaat ataatsimut isigalugu ineriartortitsinermi suleqataanissarsi.

 

Ilaatigut aamma oqallinnerni assigiinngitsuni oqaatigineqartarpoq, ippassaq assersuutigiinnarlu­gu  Sulisa-gooq Maniitsumut nuulerpoq, Inatsisartut taamatut aalajangerpat? Taamatut pissusiler­sorneq qatsunnarsivoq periarfissat pigeriikkagut atorluartariaqarpagut, nutaaliortinnata. Ineriar­tortitsineq taamatut ingerlatissagussiuk illoqarfiit ilaat ulittoortussaapput, tamannaavorlu aamma pinaveersaartitsinissassinnut pisussaaffissi.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Aappassaannik oqaaseqarnissannut maanngarama tassa patsisigivara paasigakku, Aalisarnermut Naalakkersuisoq, ajuusaarnaraluaqisumik taama maani aamma attortiatigissappat, kisianni tassa oqaatsit manngertut sakkortukuluut imaluunnit saattukuluut aamma atorsinnaasariaqarpagut maani oqaluttarfimminngaanniit pingaartumik, Naalakkersuisut Inatsisartuninngaanniit peqqune­qareerlutik neriorsuutigisatik kommuninut eqqorneqareertussanut ukiup ataatsip matuma siornali oqaluttarfik  manna atorlugu kommunimut pineqartunut neriorsuutigeriikkatik taakkuluunniit eqqortinniarsinnaanngippatigit. Ilami saqqummiussinitsinni oqaatigivarput, maani Inatsisartuni siorna uani eqqartugarput oqallisigigatsigu allaat marloriartariaqarsimavarput maani inimi, naak nassuiaataannaagaluartoq.

 

Taanna ileqqorinngilarput qaqutigorujussuarlu maani atortarlutigu. Taamani Inatsisartut siuller­mik maajip tallimaanni Royal Greenland-ip taamatut aaqqissuussiffigineqarnissaa eqqartoq­qaaratsigu sivisuupilussarmik maani oqallippugut, sivisuupilussuarmik maani partiit tamarmik aamma kommunit ukua marluk pingaartumik Paamiut Maniitsorlu eqqorneqarumaartussat qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat aamma oqariartuutigivaat. Kisianni Inatsisartut taamani isumaqatigiis­sutigivaat atagu, Aalisarnermut ataatsimiititaliamut innersuukkallartigu, tassani aamma  oqallisi­gineqarniassammat.

 

Aalisarnermut ataatsimiititaliaq arlaleriaqaluni ataatsimiittareerluni taannaannavik aamma eqqartorlugu tassa oqaatigivaat isumaliutissiissut aqqutigalugu juunip pingajuanni Paamiut Maniitsorlu taakkua suliffissanik annaasaqartussaammata taartissaannik nassaarunniarsigit, tassa nalunaarut erseqqilluinnartoq. Naalakkersuisut taamanikkut siulittaasorisaata aamma oqaluttarfik manna atorlugu eqqortinniassallugu aamma neriorsuutigisaa. Taamaattumik ajuusaarnarpoq, tamakkuluunniit neriorsuutigineqaqattaartut Naalakkersuisut tungaaninngaanniit naammassiniar­neqanngimmata Naalakkersuisut taama attortiatigissappata oqarfigineqarunik ila aajukumi neriorsuutisi!.

 

Aamma una oqaatigilaassavara, Naalakkersuisoq oqarpoq Maniitsumi raajalerineq unereertussaa­galuartoq Naalakkersuisut sunniuteqarneratigut maannakkut suli ingerlatinneqarsinnaasimasoq. Kisiannili aamma oqaatigineqarpoq, Sulisa aqqutigalugu maannakkut iliuuseqalersaartoqartoq nuna tamalaat imartaanni raajartassarineqartunik aalisanngitsoortakkatsinnik aalisartitsilernikkut tamakkua aamma iluaqutigineqarsinnaassasut.

 

Ila  aamma taanna qangalili oqaatigineqartuarpoq, qaquguuna tamakkua piviusunngorniartut, ila periarfissaqaraluarpugut allanik, ullut kingulliit aamma sapaatip akunnera kingulleq imartatsinni raajartassiissutigineqartartut oqallisigivagut. Ippassarlu aalisarnermut inatsit allanngortinneqar­nissaa aamma oqallisigigatsigu periarfissaq alla uteqqipparput, Inuit Ataqatigiinninngaanniit, tassami aamma nalunnginnatsigu raajartassat maannakkut ukioq mannaannaq qaammatit siulliit pingasut ingerlaneriinnaani ima annertutigisut pisarineqalereersimasut tassa avataasiortut 25 procentit taavalu sinerissap qanittuani raajarniartut 18,- 19 procentit pisarereersimaleraat.

 

Taamaattumik aarlerinarluinnarpoq, ukiamut tamakku pisassat tamakkerneqareersimanissaat, taava raajaleriffippassuit qassit unissappat? Aalisartorpassuit qassit unissappat? Ila amerlassa­qaat. Taamaattumik periarfissaq alla ippassaanikkunnili oqaatigisaqattaagarput, tassaavoq ila atagumi misililaariartigu assersuutigiinnarlugu Royal Greenland-ip kilisaassualuunniit ataasiin­narlunniit imaluunniit APK-p kilisaassua ataasiinnarluunniit nunat allat imartaannut imaluunniit nunat tamalaat imartarisaanni, aamma aalisariartinneqarnissaat atortorissaarput ungasiliarsin­naapput, taavalu taamaaliortitsinikkut  raajartassat nunamut tulaanneqartalerlik, taamaalillutalu annerusumik aamma suliffissaqartitsinissaq anguneqarsinnaaqqullugu.

Kisianni tassa aamma aajuna oqaatigineqanngitsoorsinnanngitsoq, aajuna siorna Royal Greenland-i eqqartoratsigu kingunissai illoqarfinnut ataasiakkaanut nalunaarsorneqarsimasoq taanna aajuna tigummivarput. Taassuma erseqqilluinnartumik oqaluttuutereerpaatigut tassa Maniitsumi suliffissat 66-it qanoq iliuuseqartoqanngippat annaanneqassasut. Paamiuni qanoq iliuuseqartoqanngippat suliffiit pioreersut 50-it annaaneqassasut, kisianni qinerluartaaraanni illoqarfinni allani tamani suliffiit amerlisarneqartussaapput. Taamaattumik una tassa ilungersor­tugut Paamiuni pissutsit pissusiulersimasut suliffissaqartitsiniarnerup tungaatigut aammalu Maniitsumi pissutsit maannakkut atorneqartut atorneqarumaartussallu qanoq iliuuseqanngikkut­ta, qaa taakkua neriorsuutigereerpasi aqqinniarlugit taava maannakkut timitalerniarsariniarsigit.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Nuannaarutigaarput maani oqallinneq aamma inuussutissarsiornermut sammisoq, - aalisarnermut sammisoq Lars Karl Jensen-iminngaanniit saqqummiunneqartoq. Tassami maannamut pissusiu­sut  ernummatigineqarput, aamma kommunini arlalinni, ilaatigut aamma suliffissuit matoorarni­arneqarnerat. Suliffissaaleqineq annertoorujussuaq massakkut atugaavoq, aamma oqaatigineqar­tutut Paamiuni aammalu Maniitsumi.

 

Siusinnerukkut pisuussutit eqqarsaatigalugit qalerallit raajat assagiarsuillu pingaartumik avan­naani  qalerallit sammineqannginnerugallarmata imatut ikioqatigiinneq ingerlanneqartarpoq, raajat Maniitsup avataani allanilu pisassat imaluunniit raajarniutit avaannaanukartarput taavalu ukiuunerani suliassanik immersorlugit taakani suliffissuit ukiuunerani aamma suliassaqarnias­sammata. Maannakkut qalerallit eqqarsaatigalugit avannaani annertoorujussuarmik allaat sipporussanik massakkut piniartoqarpoq, ilaatigullu ukiuunerani aamma suliffissuit immaqa suliarisinnaasaralui kujataani aalisagaqanngiffiusuni aamma tassani ikioqatigiinnikkut immaqa iliuuseqartoqarsinnaagaluarpoq. Taakkua aamma Naalakkersuisut eqqarsaatigisariaqaraat.

 

Massakkut Naalakkersuisut iliuuseqarniarnerat isumaqarpunga pitsaasutut oqaatigisariaqartoq, tassami siusinnerusukkut Qasigiannguit eqqarsaatigissagaanni, Qasigiannguit tassaasimavoq, raajanik suliffissuaqarfik aammalu Aasiaat maannakkut aamma raajanik suliffissuaqarfinngorti­taasimavoq allaallu aamma assagiarsunnik tunitsiviulluni. Taamaattumik tassuunakkut Qasigi­annguit arsaarneqarsimasutut innerat politikkikkut immaqa pikkorliornermik  aamma taasariaqar­poq, massakkut Naalakkersuisut sioqqullugu iliuusaasimasut eqqarsaatigissagaanni.

 

Taamaattumik ullumikkut killiffigisarput, unaavoq immaqa pissakilliortut pissaqarnerusunut tunioraapput, taanna isumaqarpunga akueriinnarneqarsinnaajunnaartoq. Aammalu maannakku­mut puttasumik tunitsiviliiniarneq isumaqarpunga namminersortup piumassuseqartup iliuuseqar­nera aamma tapersersortariaqartoq. Tassani eqaannerpaamik aalisartut eqqarsaatigalugit Maniit­sumiittut, Nuummiittut Paamiuniittullu aaqqiiinerusussaammat, taamaattumik isumaqarpunga taanna annertuumik tapersersortariaqartoq.

 

Aammalu Polar Seafood-i eqqaaneqatsiarmat taanna aarlerinartuuvoq, ilumoorpoq Nuummi pilersitsissagaluarpat aasimmiaasiit sulisussat amigaatigalugit, Maniitsuminngaanniit nutserneq Nuummi annertooq pisussaalissaaq, taamaattumik kissaatigaara namminersortut Polar Seafood-ikkutut ittut Royal Greenland-ilu siunissami suleqatigiinerullutik namminersortullu piumassuse­qartut nunatta ineriartortinnerat aamma suliffissaqarnikkut aaqqinniarsarissavaat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Tupigusuutiginngilara saqqummiussininni oqaaseqaatikka minnerpaamilluunniit Naalakkersuisu­niit  qisuariarfigineqanngimmata, aamma nalunngilara qularnanngitsumik attornaveersaarneqas­sasut taakkua. Kisianni qularutissaanngitsoq aajuna, ullumikkut suliffissuaqarfik eqqartorneqar­toq ajortumik ingerlavoq, ajortumillu ingerlappat suna pissutaava? Pissuteqarpoq pinngitsoorani, taannalu Naalakkersuisut qularnanngitsumik...

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermul-lu Naalakkersuisoq:

..suliassanik nunatsinneersunik, tikeraarnikuugakku taamanikkut malillugu, nunatsinneersunik pilersorneqanngilaq, nunali allani aalisakkanik pissarsianik suliaqarluni. Kisiat soorunami oqareernittut nunatsinneersunik tunisassiorneq Danmarkimi pisimappat, assersuutigalugu taareerpakka namminersortut Danmarkimi suliffiuteqartut arlalinnik suliffippaalussuarnik, taakkua aamma assigiinngitsutigut aaqqissuussinitsigut immaqa inatsisiliornitsigulluunniit maani tunisassiorsinnaanissaannik piumasaqarnissarput aamma tupinnartuunavianngilaq aningaasanik annertuumik pissarsiaqaatigereermatigit, taava aamma maani immaqa illuatingiliuutitullusoor­luunniit piumasaqaatigineqarsinnaasariaqarpoq taakkua aamma nunatsinni tunisassiornissaannik naalakkersuinikkut piumasaqarsinnaanissarput. Taanna tupinnartuusinnaanngilaq. Isumaqarpun­ga taanna tamatta malersortariaqaripput.

 

Lars Sørensen-i naqiallalaarniarpara, tassa kujataanigooq sikumik ataatsimiivilluunniit ajornar­torsiuteqartoqarneq ajorpoq. Taamaattoqanngilaq. Sikorsuaqartarpoq. Kisianni, taakku akornu­taassanngillat. Ajornartorsiutit uani suliffissanut tunngasut tamatta ikioqatigiilluta aaqqiiviginiar­tariaqarpagut imaanngitsoq, naalakkersuisut kisimik kisiannili tassani qitiulluinnarpoq Royal Greenland-imut, aalisakkanik tunisassiortut tamarmik Royal Greenland-iinnaanngitsoq, soorlu aamma taareerikka allat tunisassiortut aamma piumasaqarfigisariaqarpagut suliffinnik pilersitsi­nermi aamma peqataassasut. Naalakkersuisut kommunillu ataasiakkaat akornanni taanna oqallinneq aammal soorlu Lars Sørensen-ip ujartoraa aamma taanna pissaaq. Aamma pisariaqar­poq, aammami pisussaaffigaarput aamma naalakkersuisuni piumassuseqarluinnarpugut aammalu suliaqarluta taamaattunik suliallu ingerlateqqinnissaa aamma qilanaarivarput soorunami.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkkersuisut Siulittaasuat:

Apeqquteqaammi uani akissutigineqartut isumaqarnaraluarput naammattut. Kisianni aamma oqartariaqarpunga allarpassuit oqallinnermut susassaqanngitsut akulerussorneqarput maani. Apeqqutigineqartuni inatsisartut maani 269 mio.kr-nik qularnaveeqqusiipput siorna.Ilumut. Januarip aallaqqaataani ukioq manna taanna atulerpoq. Aap! Taamaattumillu januarip aallaqqaa­taaninngannit taanna atorlugu tunisassiorfiup naapertuuttunngornissaanik imaluunniit tunisas­siornerup naleqqussarnissaaanik, atuuttussaq taanna atulersinneqarpoq.

 

Tassanilu ajornartorsiutit tikkuartorneqartut Paamiunut Maniitsumullu tunngasut oqaatigineqar­tut, tassani arlaleriarluni oqaatigineqartoq aamma paasineqarpoq Royal Greenland-ip tamakku­ninnga paasisimasaqartutut siunnersortigalugulu aamma maani inimi naalaartagarput, aammami uagut tassa piginnittuugatta taakkunani. Oqaaseqarput saattualeriffik iluanaarutaalluni ingerlassa­guni ukiumut saattuanik 2000 tons-inik pilersorneqartariaqartoq. Akilersinnaanngitsumik sunaluunniit aallartitsiuarneq aamma maani mianersuuttariaqarpoq. Oqaluttarfik una atorneqartu­artarpoq sunik tamanik tapiissutissanik qinnuuloornernut. Inuiaqatigiit Sakiusikkut Biiniamiik­kullu sumilluunniit saattuamik ataatsimilluunniit qaqitsinngitsut tamarmik akileraartarput saattussat naammattut tunisassiarineqanngippata. Taanna aamma naammagiinnanngilaat.

 

Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut aalajangigassatsinni inuiaat taamaattunik suliaqartut taamaattunillu aamma aningaasaliisimasut namminneq soqutigigamikku taamaaliortut naatsor­suutigissavagut. Iluanaarutaasumillu aamma avammut tunisinnnaasaminnik niuissagamik taamaaaliortut aamma ilimagalugit. Tunisassiorneq akilersinnaanngitsoq qaqugorsuarmullu inuiannit akileraarutinik akilersorneqartuartussaq aallartinneqarsinnaanngilaq. Ilisimareerpavut taamaaliornivut akisoorujussuusut. Taamaattumik tupiginngilara akilersinnaasumik uani tunnga­vissaqartumik Royal Greenland-i siunnersorniarpatigut Naalakkersuisut, Inatsisartut aningaasa­nik nammakkersuutaanngitsumik kisiannili iluanaarutaasumik tunngavissaqartumik siunnersuini­arunik tunuarsimaarsimassappata. Tupiginngilluinnarpara taanna.

 

Taamaattumik nalunaarusiassat pitsaanerusut ujartorsinnaavagut. Aap, nalakkersuisuni taanna suliarissavarput, apeqqutigeqqissavagut ullumikkut oqallineq najoqqutaralugu kisitsisit tassani saqqummiunneqartut ilumoornersut ilumuunnginnersulluunniit. Kisianni ilimagineqassanngilaq uagut piginnittutut akisussaatillutaa ingerlatsivillu 157 mio.-nik amigartooruteqarsimatillugu amigartoorutissanik allanik aallartitsinissamik imaaliinnarluta akuersissasugut. Naamik! Taamaa­lilluta iliorsinnaanngilagut. Taamaattumik siunnersuissagussi Inatsisartunut qaqugorsuarmut aningaasartuutaajuartussamik pinnata iluanaariartuutissaapppat inuiaqatigiinnut aammalu suliffissaqartitsinikkut periarfissaalluarluni, taanna maanga siunnersuusiorneqassaaq. Kisianni pissutsit uaniittut misissorluarneqarnissaat, taanna aap naammassiniassavarput apersuuserneqar­mata ullumikkut.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Tunngaviusumik oqallisigisarput ima ilungersunartigaaq, uagut Atassumi aallaqqaataaniilli oqaatigalugu, Royal Greenland-imut suliassiissutigisarput aaliangiusimavarput. Suliassitarput eqqissisimalluni suliseriartigu. Piffissaq qanoq sivisutigisumi suliassikkatsiguli piffissaq qanoq sivikitsigisoq massakkut ingerlava. Suliassamik taama ilungersunaritigisumik toqqissisimanartu­mik qaangiissagutta. Kisianni soorunami isumaqatiginarpoq una taama ilungersunartigisumi inissisimatilluta Naalakkersuisut ulluinnarni ingerlatsinermik suli pitsaanerusumik annertuneru­sumillu malinnaasariaqarput nakutilliisariaqarlutillu. Akueraarput raajanik suliffissuit ikilisarne­qassasut, pisassat suliffissuarni naleqqiullugit ikippallaaqimmata. Akueraarput raajanik suliffis­suaasimasut allallu allanik nassaarniarluni suliassaannik ujarliunneqassasut. Taanna nakkutigil­luinnaqqissaartariaqarpoq.

 

Neriorsuutaasunik arlaannik sumik equngasoqalerpat piaartumik eqqorneqartut kalerrittariaqar­put, ilisimatinneqartariaqarlutik. Kisianni uanga isumaqatiginngilakka oqaluttut periarfissiiniar­toqanngitsoq. Eqqunngilaq taanna. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat tamarmik aamma IA-p sinniisuata Paamiuni umiarsuarmik tunitsivimmik, saattussanik tunitsivimmik inissiinissaq Naalakkersuisut siunniussaat akuersaarpaa. Tamarmik akuersaarpaat. Suna anguni­arlugu? Aalisartunik periarfissiigasuarnissaq, aningaasarsiornissamik periarfissiigasuarnissaq. Tassa tunngaviusoq, aamma Naalakkersuisut tunngavigisaat. Soorunami ussernartorsiornarsin­naagaluarpoq Paamiut fabrikkiani atorneqarpianngitsumi tunitsivimmik pilersitsissalluni, kisianni takusinnaavarput aningaasaartuutissat qanoq annertutigissasut, piffissarlu ima sivisutigi­soq ingerlassasoq tunisisoqarnissaata tungaanut.

 

Aamma suliassat taama ilungersunartigisut qaangerniarneqarsinnaanngillat asuli qangatakajaarlu­ni timmikalaartutut, soorlu Johan Lund-i isumaqartoq, kilisaassuit ilaat nunanut allanut aallartin­niarsiuk. Suliassat tamakkua ukioq ataaseq, ukiut marluk ukiut arlallit sioqqullugit ingerlanne­qartarput pisassiissuteqarnissaq anguneqaqqaartussaammat. Imaliinnarluni aaqqinneqarsinnaann­gillat.

 

Lars Sørensen oqarfigisariaqarpara, equngasumik ingerlatsineq tassaavoq ukiuni amerlavallaartu­ni, partiit amerlavallaat aalisarnerinnaavimmik tunngaveqarniarsarisimammata aatsitassarsior­nerit allallu pinnagit. Tassa ullumi anniaatigisarput.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.