Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 52		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 20. maj 1998 nal. 11.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 52

 

Suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinneq:

Saniatigooralugu aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut qaleralinniarsinnaalernissaannik siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Manasse Berthelsen)

 

 

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taava tikissavarput immikkoortoq 52, Suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqamma­vigalugu oqallinneq, saniatigooralugu aalisarnermik inuutissarsiuteqartut qaleralinniarsinnaaler­fissaannut siunnersuut. Tassani siunnersuuteqartoq Inatsisartunut ilaasortaq Manassa Berthelsen saqqummiigallassaaq.

 

Manasse Berthelsen, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Saniatigooralugu aalisarnermik inuutissarsiuuteqartut qaleralinniarsinnaalernissaannut siunner­suut.

 

Naluneqanngitsutut Naalakkersuisut sinerissami qanittumi qaleralinniarneq pillugu nalunaaru­siorput, tassanilu saniatigooralugu qaleralinniartartut tunisisinnaanerat mattunneqarluni.

 

Tamannalu annertuumik illoqarfinni qaleralinniarfiusuni annertuumik kinguneqapiluttussaavoq, tassami ilaqutariippassuit ulluinnarni inuuniarnerminni naammattusaatitut atorluartarpaat. Ingammik ukiuunerani sikuutillugu inuuniarneq ilungersunartuusarpoq, nioqqutissat timmisar­tukkut tikisinneqartartut akisusaqimmata.

 

Pisanik killilersuiniarneq tassani siunertaagunarmat, tamaammat paasiuminaatsilluinnarpara, sooq sanitigooralugu aalisartut eqqorneqassasut. Pisanimmi killilersuiniaraanni qassusersorluni qaleralinniarneq siulliullugu inerteqqulaalersinneqartariaqarpoq. Taassumalu kingorna aatsaat takuneqarsinnaanngussaaq, ilumut annertuallaamik qaleralinnartoqarnersoq.

 

Aamma tulluartuunngilaq Tunumi qaleralinniarnerup siuarsarneqarnissaanut, saniatigooralugu aalisartut mattuneqassappata.

 

Taamammat Inatsisartunut siunnersuutigissavara, sinerissami qanittumi qaleralinniarneq pillugu Naalakkersuisut nalunaarutaanni nr. 6-mi sanatigooralugu aalisartut aamma qaleralinnik tunisi­sinnaanisaat ammaanneqarnissaa.

 

Uummannami nalunaarut aalassataasimaqaaq, siunnersuutinnut ilannguppara Uummannarmiut allagarisimasaat, Uummannami borgmesteri siuttoralugu. Aammalu ilisimavara Uumannami SIP atsiornernik katersisimasoq, maannamullu atsiornerit 340 sinnerlugit pissarsiarereersimallugit, kingornalu paasivarput Aalisarnermut Naalakkersuisumut atsiornernerit 1400-ut pallillugit tunniunneqareersimasut.

 

Neriullunga siunnersuutiga paasineqarluarluni suliarilluarneqarumaartoq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Manasse Berthelsen saniatigooralugu aalisarnermik inuutissarsiuteqartut qaleralinniarsinnaallutillu tunisilersinnaanissaannut siunnersuummik saqqummiussaqarpoq.

 

Aallaqqaasiullugu nalunaarutigilara qaleralinniarnermik akuersissummik peqartussatitaanerup eqqunneqarnissaa 1. juli 1998-mut kinguartinneqarmat, tamanna pissuteqarpoq qarasaasiatigut paasissutisseeriaatsinik nutaanik qaleralinniartorpassuarnik akuersissuteqarnermut atorneqartus­sanik atuilernissaq kinguaattoormat, kinguaattoorneq taanna attorneqartunut tamanut nalunaaruti­gineqareerpoq.

 

Naalakkersuisut 1994-mi aalisarneq pillugu isumasioqatigiittoqarnerata kingorna qaleralinniar­nermi malittarisassanik tamanut atuutunik eqqussinissamik suliniuteqarsimapput. Qaleralinniar­neq ukiuni kingullerni 10-ni pingaartumik ukiut kingulliit 5-at ineriartupiloorsimavoq, 1980-kut qiteqqunneranni ukiumut 7.000 tons-it tulaanneqartarsimapput, ukiorlu kingulleq 21.000 tons-it tulaanneqarsimallutik. Ineriartorneq taanna piffissami saarulliup immattinnik qimagussimaffiani nuannaarutissaagaluartoq biolog-it ukiut kingullerpaani qaleralinniarnerup naleqqutinngitsumik ineriartornissaannik aarlerisaarisarsimapput.

 

Ugguuna biolog-it nunatta eqqaani aalisakkat pillugit siunnersuutaat issuaaffigissavara:

 

NAFO, tassa Atlantikup avannaani kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik, siunnersuivoq aalisarneq ukiuni kingullerni aalisarnermi anguneqartarsimasunit annerussanngitsoq aammalu sinerissamut qanittumi aalisarfiusartut pingasut immikkut TAC-mik pisassiiffiullutik killilersuif­figineqassasut. Sinerissamut qanittumi aalisarfiusartuni aalisagaqassutsip ajutuuinnissaannik malunnartoqanngilaq, kisiannili Qeqertarsuup tunuani Uummannamilu aalisarpallaalerneq malunnarsisimalluni, tassalu aalisarnerup annikillisinneratigut aalisakkanik pitsaanerusumik iluaqutiginninneq anguneqarsinnaavoq.

 

Kiisalu mianersorluni periaatsip malinneqarnissaa inassutigineqarpoq aalisakkanik iluaqutigin­ninnissamik iliuusissaq aaliangersarneqalerpat, tassami aalisarnermik tassannga paasissutissat pisut aalisarnerullu qanoq annertussusiata sanilliunnissaanut atorneqarsinnaasut suli amigaateqar­mata.

 

1997-mi NAFO pisassat qaffasissusissannik siunnersuuteqanngilaq kisiannili oqaatigalugu Qeqertarsuup tunuani Uummannamilu aalisarpallaalerneq malunnarsisimasoq. Naalakkersuisut upernaaq manna sinerissamut qanittumi qaleralinniarneq pillugu nalunaarummik atulersitsipput, pingaarnerussutigut makkuninnga imalimmik:

 

Siullermik, inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnermi akuersissummik peqartussaatitaanerup eqqunneqarnera inuussutissarsiutigalugu aalisartut kisimik inuussutissarsiutigalugu qaleralinniar­sinnaanermut akuersissummik pisinnaatitaapput, taamaattorli nammineq atugassanik aalisarner­mi akuersissummik peqartoqarnissaa pisariaqanngilaq aammalu kikkulluunniit aalisarsinnaallu­tik.

 

Aappassaannik, angallatit angissusiinik killiliineq Qeqertarsuup tunuani Uummannallu pigisaani amerlanerusunik aalisartoqalersinnaaneranik killilersuinerup eqqunnera, tassa inuutissarsiutigalu­gu aalisartut killiliffigineqarnerat.

 

Pingajussaanik, qassutinik kivisittakkanik atuinerup 1. januar 2000-mi ajornartitaalernissaa. Biolog-lli siunnersuinerat sukannerulissagaluarpat qassutit atornissaannut inerteqqutit eqquunnis­saa siuartinneqarsinnaalluni, taanna Kattuffinni oqaloqatiginninnermik tunngaveqarpoq.

 

Sisamassaanik, pisanik nalunaaruteqartarnerup aallartinneqarnissaa tunioraasunik nakkutiginnin­nermut atorneqartussaq, kiisalu periaatsip kingusinnerusukkut aalisakkanik killilersuinermut ineriartortinneqarsinnaasut atulertinneqarnissaa.

 

Siulianiittut najoqqutaralugit takuneqarsinnaavoq nalunaarummut eqqorneqartut tassaajunnann­gitsut saniatigooralugit aalisartut, assersuutigineqarsinnaavoq angallatit kujataaneersut maannak­kut Qeqertarsuup tunuanut qaleralinniariartorsinnaajunnaarmata, nalunaarummi erseqqissumik siunertarineqarpoq ukiuni makkunani ineriartornerujussuup killilersimaarnissaa aammalu Naalakkersuisut isumaqartut tamanna taamaallaat pisinnaasoq killilersuinerit uani taaneqartut eqqunneqarpata.

Naalakkersuisut pingaartippaat qalerallit iluaqutigineqarnerata piuartitsinissaq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaa. Naalakkersuisut qaleralinniarnerup ingerlanera malittarijuarniarpaat aammalu Naalakkersuisut pisariaqartutut isigisaat malillugit naleqqussaasarniarlutik. Naalakker­suisut maannakkut saniatigooralugu aalisartut qaleralinnik aalisarnissaannut tunisassanullu akuersisarnissaminnik eqqarsaateqanngillat, taamaattorli Naalakkersuisut nalunaarutigissavaat misissorlugu aallartinneqarmat inatsisit iluanni saniatigooralugu aalisartut ukiuunerani qaleran­nik aaliangersimasumik amerlassusilinnik aalisarlutillu tunisissinnaanerannut periarfissaqarner­soq, tamanna tunisinermi pissutsit ajornartinngippassuk.

 

Naalakkersuisulli erseqqissaatigissavaat naleqqussaanerit tamarmik inuussutissarsiutigalugu aalisartut suleqagalugit piujuassammata.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siunnersuutigissavara ataatsimiinneq massakkut unikkallassasoq taavalu ataatsinut nangeqqinne­qarluni. Tassa soorlu taamak isumaqatigiissutigereeripput ataatsimiinnerup aallartinnerani. Ataatsimiinneq unikkallarpoq.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq nangeqqippoq, taamatullu aamma immikkoortoq 52, tassalu Suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigallugu oqallinneq: Saniatigooralugu aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut qaleralinniarsinnaalernissaannik siunnersuut oqallisigineqarnera nangis­savarput. Maannalu partiit kattusseqatigiillu oqaaseqartussai oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq Lars Karl Jensen, Siumut.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Saniatigooralugu aalisarnermik inuutissarsiuteqartut qaleralinniarsinnaalernissaannik Inatsisartu­nut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip siunnersuutaa Siumut-miit soqutigalugu annertuumik oqallisigaarput. Siunnersuutip qulequtaa qiviaraanni apererusunnarpoq kikkut saniatigooralugu aalisarnermik inuutissarsiuteqarpat? Qulequtaq oqallissutaasinnaagaluarpoq, uanili pineqartoq najukkani sikusartuni ukiuunerani suliffissat ajornarsineranni tapertaralugu aalisartut qalileralin­nik suliffissuarnut tunisisinnaanissaat pineqarmat Siumut-miit paasilluarparput, tunisisinnaa­nerullu aqqutissiuunneqarnissaa Siumut-p Naalakkersuisunut inassutigaa.

 

Siulliullugu oqaatigilara Siumut-p tunngavigatigut anguniartuarmagu inuttaasut pisussutinik uumassusilinnik assigiimmik atuisinnaatitaanissaat periarfissaqartitaassasoq kisianni tamatumani pingaartillugu tamatuma pisuussutinut nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnissaa.

 

Aalisarneq inuutissarsiutaavoq taamaallaat piniarnermik tapertaqartinneqartoq tamannalu aamma ullumikkut aalisarnermi killiffipput eqqarsaatigalugu inuutissarsiutaavoq taamatut pissuseqar­neranit avissaartikkuminaatsoq, taamaakkaluartorli aamma puiortariaqanngilaq maannakkut nunatsinni suliffeqartut inuutissarsiutimik saniatigut nammineq atugassaminnik aalisarnermi piniarnermilu ingerlatsinissamik pisinnaatitaaffeqarnerat.

 

Maannakkut nunatta avannani qaleraleqarfissuit siunissami ullumikkutut annertusiartuinnartumik aalisarfiussappata tamatuma kingunerisassai mianersuuttariaqarlersutut nalilerneqarput tamanna Naalakkersuisut saqqummiussaqatigut takuneqarsinnaavoq tamannalu aamma avaqqukkumi­naappoq, sinerissamummi qanittumi qaleralinniarneq sukkasuumik annertusiartorsimavoq tamatumalu nassatarisaanik angallatit aalisarnermi atorneqartut ima amerlisimatigaat allaat aalisarneqarsinnaasunut sanilliussinissaq pisariaqarlerluni.

 

Maannakkut qaleralinnik killiersuinissaq inuutissarsortunit tapersersorneqarpoq naak killilersui­soqalerpat eqqorneqartussat siulliit tassaasut inuutissarsiutigalugu aalisartut, tamakkuuppummi aamma allatulli inuuniarnikkut aammalu angallatiminnik akilersuinissamut malinnaasariaqartut taamattumillu allaat aamma ukiuunerani sikukkut aalisarnermik ingerlatisartut akilersukkanut angummanniarlutik. Aamma eqqaamasariaqarpoq sumiiffiit ilaanni suliffissuit naammassisinnaa­saat qummut qaangerlugit tulaassuisoqartarmat taamatullu aamma suliffissuit sulisussaaleqiler­tarnerat pissutigalugu tulaassorneqartut killilersorneqartarmata.

 

Taamatulli oqareeraluarluta uani oqaluuserineqartumik siunnersuuteqartup avannaani inuuniar­nikkut pissutsit tikkuagai Siumut-mit paasilluaraluarlugit, siunnersuuteqartup oqaatigisaa qassutit atorunnaarsinnissaannik imaqartoq tassanngaannaq eqqunneqartussatut pineqassappat Siumut-mit tamanna isumaqatiginngilarput, tassami qassutit atorunnaarsikkiartorneranut atasumik qaleralinniarnermi ningittakkat annertusiartortumik eqqukkiartuarneqarnissaat tutsuigi­narnerusutut isigalugu Inatsisartuni akuersissutaareernikuummat.

 

Taamatullu aamma Siumut isumaqarpoq sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu nalunaarut maannakkut atuuttoq ima qeratatiginngitsoq kikkunnik tamanik mattussisutut isigineqarsinnaal­luni, ippassaaninnguarmi aalisarnermut inatsisip allannguutissaa akuersissutigigatsigu aamma tassani ilanngullugu akueraarput inuit aalisarnermut attuumassuteqarnikuusut aammalu aalisar­tungorniartut aalisarsinnaanermut akuersissummik pissarsisinnaanerat periarfissaqartinneqassa­soq.

 

Nunatta aningaasatigut inissisimanera pillugu ippassaq oqallinnermi Siumut-mit pingaartillugu tikkuakkatta ilagaat aningaasarsiornikkut tunngavigisatta tassalu aalisakkat tulaassorneqartut avammut tunitsivissaqarnerisa oqimaaqatigiissumik ingerlanneqarnissaat qanoq pingaaruteqarti­gisoq, matumani oqaluuserineqartumi aamma pingaartipparput suliffimmik saniatigut tapertara­lugu qaleralinniartut tunisisinnaanerat periarfissinneqarpat siuliani oqaaserisagut aallavigalugit tamatuma oqimaaqatigiissaarinerup pingaartinneqarnissaa aammalu tunisinermi killilersuisoqar­tillugu inuutissarsiuteqartut aalisarnissamik salliutitaanissaat pingaartinneqassasoq.

 

Siumut-miit taamatut oqaaseqarluta inassutigissavarput sikusartumi tapertaralugu aalisartut ukiuunerani qaleralinnik tunisisinnaanerisa periarfissarsiuunnerat maannakkut Naalakkersuisut misissorlugu aallartissimasaat peqqissaarullugu ingerlanneqassasoq tamatumani tapertaralugu aalisarnermik ingerlatsisut qaleralinnik suliffissuarnut tunisinnaalernissaat siunertaralugu.

 

Siverth K. Heilmann, Atassut-ip oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasartap Manasse Berthelsen-ip saniatigooralugu aalisarnermik inuussutissarsiute­qartut qaleralinniarsinnaallutillu tunisisinnaalernissaannut siunnersuutaa Atassut-miit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Atassut-miit tupiginngilluinnarparput siunnersuuteqartup sinerissamut qanittumi saniatigooralu­gu qaleralinniartartut tunisisinnaanerisa mattunneqarnerat qisuariarfigimmagu, qaleraleqarfiusu­nimi ilaqutariippassuit inuuniarnermikkut aningaasarsiornikkullu tapertaralugu iluaqatigilluar­massuk. Soorlu aamma kitaata kujasissuani aalisagaqarluarallarmat pisuussutivut tamanit iluaqutigineqarluarsimasut.

 

Atassut-miit pingaartipparput piniakkat suulluunniit soorlu nunatta avannaani qalerallit kikkun­nilluunniit iluaqutiginiarneqartariaqarnerat, kisiannili tunisassiorfitsigut pisassanillu killilersuiso­qartariaqarlertillugu qularutigineqartariaqanngilaq inuutissarsiutigivillugu aalisartut tamatigut salliutinneqartariaqarmata, tamannalu Atassut-miit pingaarluinnartutut isigaarput.

 

Siuliini oqaatigisavut aallaavigalugit, Naalakkersuisut sinerissamut qanittumi qaleralinniarneq pillugu nalunaarutaat immikkoortut sisamat Atassut-miit itisileqqinngikkaluarlugit taperserpagut.

 

Inatsisartut 1996-ip ukiaanerani, tassa taamanikkut katersuunnitsinni, aalisarneq pillugu Inatsi­sartut inatsisissaattut siunnersuutip suliarineqarnerani, Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaa SIK-mut tusarniaanikuuvoq, taamanikkullu inatsisissatut siunnersuutip ' 1-ip pineqartup oqariartuutaa imaattoq, issuassavara AInatsimmi pineqarput Kalaallit Nunaanni imaanilu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissar­siutigalugu inuussutissarsiutiginagulu aalisarneq, kiisalu oqartussaaffigisap avataani kalaallit inuussutissarsiutigalugu aalisarnerat@, issuaaneq naavoq.

Taamanikkut paatsoorneqarsinnaanngitsumik SIK-ip ilaasortani sinnerlugit sulisartut killilersiuf­figineqalernissat akuerisinnaanngilluinnarlugu oqaatigaat, SIK-ip erseqqisaatigimmagu sulisartu­nit annerpaamilluunniit nungusaataasumik aalisartoqannginnera, kisiannili SIK-ip ajoriffissaqar­tinnagu oqaatigaa killilersuisoqartillugu ilaasortamik suliffissuarnut tunisinissaannut mattunne­qarsinnaanerat.

 

Aamma taamanikkulli Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiissup erseqqissaatigaa, aalisagartassanik immikkut akuersissuteqaqqaarluni aalisarsinnaanermut piumasaqaatitallit aammalu aalisakkat suulluunniit killilersorneqartut taamaallaat inuussutissarsiutigivillugu aalisartunik aalisarneqartarnissaat sanioqqunneqarsinnaanngitsoq.

 

Atassut-miit Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpagut, qalerallit iluaqutigineqarnerata piujuartit­sinissaq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaa aammalu qaleralinniarnerup ingerlanerata malit­tariuarnissaa naleqqussaajuarnissarlu avaqqunneqarsinnaanngitsoq erseqqissaatigimmagu. Aammalu siusinnerusukkut Atassut-minngannit aalisarneq pillugu oqallittarnitsinni eqqaasarsi­mavarput qaleralinniarnermi, tassa qassusersorluni, atorunnaartitsinissamik isummamik Atassut-minngaanniit erseqqissumik oqaatigisarsimagatsigu, qassusersornerup atorunnaarsikkiartorneqar­nissaa isumaqatigalutigu kisiannili nigittagarsornerup aammalu atortorissaarutaasut tamakku isumannaaqqaarlugit aamma atorunnaarsitsinissaq atsaat piumaartoq.

 

Taamaattorli aamma Naalakkersuisut inatsisit iluanni saniatigooralugu aalisartut ukiuunerani qaleralinnik piffissami aalajangersimasumi aalisarlutillu tunisisinnaanerannut periarfissaqarner­soq misissorumammassuk Atassut-miit iluarisimaarparput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqaataat isumaqati­galugu Atassut-miit nalunaarutigaarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Avannaani qaleralinniarnermi saniatigooralugu aalisarnermik inuussutissarsiortariaqartut maannamut pisinnaatitaaffigisaminnit Naalakkersuisunit killilersuiffigineqarlutik tunisisinnaa­junnaarsinniarneqarnerata allanngortittariaqarneranik siunertaqarluni Inatsisartunut ilaasortap Mannarsi Berthelsen-ip siunnersuuteqarnera Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut imaattunik oqaase­qarluta taperserusupparput.

 

Siunnersuuteqartoq ilumoorluinnarpoq oqarmat; qaleralinniarneq ilaqutariippassuarnit aasaa­nerinnaani suliffeqarsinnaasunut aningaasarsiutitut tapertarineqarluartarmat - pingaartumillu ukiukkut sikuunerata nalaani ulluinnarni inuuniarnermi ilaqutariinnut ikinngeqisunut aamma isumalluutaasarmat.

 

Taamaattumik aamma tupigissassaanngitsumik Sulinermik Inussutissarsiuteqartut Kattuffiata Naalakkersuisut iliuuseriniagaannut akerliunerminnik takutitsiniarlutik Aalisarnermut Naalakker­suisumut atsiornerpassuarnik apuussaqarput TV-kkut aamma isiginnaarsimasatsinnik, neriutigi­varpullu tamanna maanna siunnersuuteqartoqarneratigut saniatigooralugu aalisartut ukiuunerani qaleralinnik aalisarlutillu kingumut tunisisinnaanissaannut aamma aqqutissiussisumik sunniute­qarumaartoq.

 

Tamanna soorluuna Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumit aamma ammaffigineqartoq, siunnersuuteqartumut akissuteqaateqarluni oqaatigimmagu misissornerarlugu, issuarparalu: Ainatsisit iluanni saniatigooralugu aalisartut ukiuunerani qaleralinnik aalajangersimasumik amerlassusilinnik aalisarlutillu tunisisiinnaaneran­nut periarfissaqarnersoq, tamanna tunisinermi pissutsit ajornartissanngippassuk@, issuaaneq naavoq.

 

Soorunami tamanna naammagisimaarsinnaagaluarlugu Inuit Ataqatigiit oqartariaqarpugut misissuiinnarnissaq orniginartinngilluinnaratsigu, siunnersuuteqartummi eqqortumik oqaatigere­erpaa ingammik ukiuunerani sikuutillugu inuuniarneq ilaqutariinnut ilungersunarluinnartartoq - pingaartumik aamma nioqqutissat akisuvallaarnerisa nalerpiaani, tassami tamakku timmisartuk­kut tikiseqqaartariaqartarmata.

 

Taamaattumik ilungersortumik kaammattuutigerusussavarput pissutsit tamakku aamma Naalak­kersuisunit isigimaniarneqarlutik aaqqiissuteqartoqaqqullugu - tassungalu atatillugu qaleralinni­arnermi qassutinik kivisittakkanik atuisariaqarnerup siusinnerusukkut ajornartitaalersinnaanissaa ilanngullugu aamma nalilersuiniartoqaqqullugu. Maannamummi ukiut kiisa arlerpai qassusersor­tariaqarnerup qimakkiartulertariaqarneranut oqalorusaarnersuarmut - naak aamma Qeqertarsuup tunuani Uummannamilu qaleralinniarnermi mianersoqqusisoqareeraluartoq.

 

Taamatuttaaq nalilersuinermi akissaatikinnerpaat periarfissaminnit mattunneqannginnissaat siunertaralugu isertitaqqortussuseq aallavigalugu qaleralinniarsinnaatitaanermut taamatullu tunisiuarsinnaanissamut ammaassisumik aaqqissuussiniartoqassasoq Inuit Ataqatigiit-niit isumaliutigeqqussavarput, kommunit qaleraleqarfiusut aningaasarsiornikkut periarfissaannik akornusiivallaanngitsumik aamma tamakkiinerusumik iluarsiiniartoqarsinaaqqullugu.

 

Taamatullu oqaaseqareerluta Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartoq tunngaviatigut isumaqatigigat­sigu nalunaarutigivarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Paasivara, saniatigooralugu aalisartut qaleralinnik aalisarnissaannut tunisisarnissaannullu akuersisarnissaminnik Naalakkersuisut maannakkut eqqarsaateqanngitsut, aamma Naalakkersui­sut maanna misissuilersut, saniatigooralugu aalisartut ukiuunerani qaleralinnik aalajangersimasu­mik amerlassusilinnik aalisarlutillu tunisisinnaanerannut inatsisit iluanni periarfissat suunersut - tassa tamanna tunisinermi pissutsit ajornartissanngippassuk.

 

Taakkua taamatut paasillugit taamaalillunga saqqummiunneqartoq tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Upernaaq manna ataatsimiinnitsinni oqaluuserisassani immikkoortoq 25, tassalu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 18, oktober-ip 31-ni 1996-meersup ilaatigut ' 6, immikkoortoq 5 nr. 2-ip 3-llu allanngortinneqarnerisigut piumasaqaatit qasukkarneqarnissaat akuersissutigine­qarpoq.

 

Matumanilu apeqqutaaginnarpoq Naalakkersuisut piumasaqaatinik qasukkaanissami nalunaaru­siornikkut qanoq piumassuseqartiginersut.

 

Nunatsinni aalisarneq inuutissarsiutit suli pingaarnersaraat, taamaattumik aalisarnerup isuman­naatsumik aaqqissuunneqarnissaa Kattusseqatigiit-niit aamma aalisartut isumaat tunaartaralugu ingerlanneqassasoq pingaartipparput, minnerungitsumik aamma aalisagaqassutsimut naapertuut­tumik aalisarnerup ingerlanneqarnissaa siunertaralugu.

 

Taamaattumik imartatsinni aalisakkat ilaatigut ikiliartornerat taamaakkallartillugu Kattusseqatigiit-niit akuersaaruminaatsipparput aalisarneq killeqanngitsumik kikkunnut tamanut aammaallugu ingerlanneqassasoq. Soorunami aalisarnermik inuutissarsiuteqartut sutigut tamati­gut salliusariaqarput, kisianni qaleralinniarnermut tunngatillugu, inatsisartuni ataasiarnanga, aamma upernaaq manna oqaatigisarpara; inuutissarsiornerup ajorsinerani, tassalu ukiukkut, pingaartumik avannaani sikusartumi qaleraleqarfiusuni, raajaleriffiit suliffissuit matunerisigut sulisartut suliffissaaruttartut, piffissami suliffissuit matoqqanerisa nalaanni, ningittakkersorlutik inuutissarsiortarnerisa mattunneqannginnissaat illersorneqarsinnaasariaqartoq.

 

Ilanngullugulu oqaatigilara inatsisip pineqartup siusinnerusukkut allangortinneqarneranut tunngatillugu Kattusseqatigiit-ninngaanniit oqaatigisarsimasakka tusaniarneqarsimasuugaluarpa­ta maannakkut allanngortitsiniarnermi siunnersuut saqqummiunneqassanngikkaluarmalluunniit.

 

Taamaaliornikkut inunnik isumaginninnermut aningaasartuutit, tamatta sapinngitsamik ikinner­paaffissaaniitikkusutavut, tamattalu aalisartuugutta sulisartuuguttaluunniit akileeqataaffigisartak­kavut, sipaarneqarsinnaammata qularanngitsumik kissaatigaarput, taamaattumik ingasattajaarus­silluni killilersuinerup aappaatigut annertuumik apeqqusertariqarnera aamma ilanngullugu eqqarsaatigeqquara.

 

Tamaammat Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip siunnersuutaa, pingaartumik aamma ukiuunerani inuit suliffissaaruttartut eqqarsaatigalugit aammaarlunga taperserpara.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Immaqa partiit oqaaseqartui Kattusseqatigiit-llu oqaaseqartuat ataatsimoortumik akisinnaavakka, - immaqaanngitsoq, akisinnaavakka.

 

Tassa Naalakkersuisuni akissuterput aammalu Inuit Ataqatigiit-niit Johan Lund Olsen-ip oqaaseqartup TV-kkut saqqummersimaneq pillugu innersuussutaa aamma innersuussutigalugu oqaatigisimagakku  Naalakkersuisuniit ammaffigigipput ukiuunerani, aasakkut ukiuunerani suliffissaaruttartut sulisartut periarfissinneqarnissaannik aaqqiinissaq. Taannalu aamma siunniup­parput aamma atuutilerfissarigalua maj-ip aallaqqaataa nalunaarutip nutaap atuutilerfissaa juli-ip aallaqqaataanut kinguartissimavarput, akuersissutinik agguaanissamut periarfissat kinguaattooru­taaneri pissutigalugit.

 

Naalakkersuisut sukaterisimaneq tunngaveqartippat 1994-mi, soorlu aamma akissuteqarninni oqartunnga, 1994-mi aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermi, tamatumalu kingunerisaanik aamma aalisarnerup annertusiartorsimanera aammalu aalisakkanik misissuisut ukiup kingulliup siuliini nalunaarutigisimasaat, ukiut kingullermi nalunaarutaasuninngaanniit sakkortunerujussuit tunngavigalugit nalunaarusiassaq suliarisimavaat. Kisianni nalunaarutip naammassineranut, qujanartumik, qaleralinnut aalisakkanik misissuisut nalunaarutaat siusinnerusuminngaanniit qasukkarsimavoq, imaluunniit pitsanngoriarsimavoq qaleraleqassuseq isigalugu oqassagaanni. Taamaattumik tassa taamatut ammanerulernermi Naalakkersuisut oqariartornerat, tassa ukiuu­nerani saniatigooralugu qaleralinniartartut aamma tunisisinnaalernissaat taanna sikutinnagu aaqqiiffigissagipput, taanna matumani neriorsuutigissavara.

 

Annerusumik immikkut partiit oqariartorfigerusunngilakka, tassami akissuterput Naalakkersuisu­niit partiinit qanillattorneqarmat, imaluunniit taperserneqarmat amerlanernit. Aammalu oqareer­nittut neriorsuutigigatsigu Naalakkersuisuniit sikutinnagu tamatumap aaqqiiviginissaa isumagis­sagatsigu.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Uani ersarissaatigilaaginnassuara Siumut-minngaanniit oqaaseqaatitsinnut tunngatillugu qassutit eqqagatsigit, taakkua atorunnaarsikkiartornissaannik aaliangiussisimaneq Siumut-minngaanniit ataqqerusupparput peqqutigalugu Inatsisartut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliuutissiis­summini annertuumik taakkua sammereernikuummagit.

 

Taavalu aamma nuannaarutigivara Naalakkersuisup naak akissuteqarnini uunga oqaluuserisas­sanngortitsisumut taareeraluaraa ukiuunerani suliffissat ajornarsitillugit tunisisinnaanermut periarfissiinissaq mianersukannersumik ingerlatikkusukkaa paasigakku.

 

Qassutit uterfigeqqissagukkit qassutinik kivisittakkanik atuineq taanna sinerissami assigiinngittu­tigut soorunami misilittagaqarfiuvoq iluaqutaaneri illersorneqartarput ajoqutaanerilu aamma assortorneqartarlutik.

 

Maannakkumut kommunit qaleraleqarfiit aamma ilaat, Upernaviup kommunea, kommunal­bestyrelsip aaliangersagaasigut maleruagaqqusaasigut taamaattumik peqareerput. Uani siunner­suuteqartoq assortornianngikkaluarlugu, tassalu Manasse Berthelsen-i, qassutinik tunngasumik oqaaseqarnera isumaqarpunga kommunimi aalisartut uagut ataqqiniarsimagigut kattuffiup oqariartuutaa aallaavigalugu, Aalisarnermut Ataatsimiititaliaminngaanniit, tassa qassutit ullor­miit ullormut atorunnaarsinneqarpata taarsiineqarnissaa avaqqunneqarsinnaangitsoq, kisiat atorunnaarsitsiartuaarnikkut taakkua oqilisaanneqartussaapput aamma piniutinik nikisitsisussat.

Qularnanngilaq Uumannami taanna piumasaqaataalluinnarpoq aamma Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaat utaqqinngikkaluarlugu atuutilernissaa, taassuma kommunalvedtægt-kkut, peqqussutikkut eqqunneqarsinnaanerpoq. Oqaaserisatsinnik taakkua ersarissaatigilaaginnarpak­ka.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik qujassutigissavakka siunnersuutinnut partiit kattusseqatigiillu oqaaseqareernermin- ni tamakkiisumik tapersiillutillu affarmik tapersiinerat.

 

Inuit Ataqatigiit-ninngaanniit oqaaseqarnitsinni ilanngullugu agguaapparput Uummannap illoqarfiani ataatsimiisitsisimanermik tusagassiutitsigut nalunaarutaasimasoq, tassani allassima­voq Ataamaalilluni kommunip naatsorsuutigisinnaavaa annertunerusumik isumaginninnikkut aningaasartuuteqalernissaq nalunaarutip nutaap atuutilernerata nassatarisaanik@.

 

Tassani apeqqusertariaqarpoq killilersuiniarnermi suut salliutinneqassanersut, inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit imaluunniit inuutissarsiuteqartut ataatsit isigiinnarlugit, imaluunniit kattuffik ataasiinnaq isigiinnarlugu. Tassani oqimaaqatigiissaarineq isumaqarpunga nalilersorne­qaqqittariaqartoq, taamaalilluni inuiaqatigiinnut tamanut isiginnilluni killilersuineq ingerlanne­qarsinnaasuuppat. Uani killilersuinermi siulliullugit saniatigooralugit aalisartut eqqorneqarput, kisiannili qiviarneqarsimanngilaq annerusumik qassusersorluni kivisittakkanik aalisarneq.

 

Taanna Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnermini oqaatigaat qangalili eqqunniarneqaraluartoq, kisianni­li kinguartitseriarnikkut taavalu aatsaat massakkut 2000-i aallaqqaataata tungaanut kinguartinne­qarluni.

 

Kisiannili soorlu Lars Karl Jensenip oqaatigisaa kommunini marlunni massakkut qassusersorneq inerteqqutaatinneqarpoq, tassa Upernavimmi tunumilu Tasiilami. Taakkua kissaatigisimanngilaat aalisakkanik aalisarneqapilunniissaat. Taamaattumik paasiuminaatsippara sooq taamak tunuarsi­maarfigineqartsigisoq naalakkersuisuniit qassusersornerup piaarnerusumik atorunnaarsinneqar­nissaata. Tassani ilaatigut pasinarsinnaavoq kattuffik ataaseq isiginerullugu isummersimaneq  inuiaqatigiit ataatsimut isiginagit.

 

Aamma Lars Karl Jensenip oqaaseqarneranik tupigikujuppara ippassaani nunatta aningaasaqarnikkut ingerlaneranut tunngatillugu oqaaseqarnermini erseqqissumik oqaatigaa qaleraleqarfiusut qaleraleqarluartut annertunerusumillu aalisarneq ingerlanneqarluarsinnaasoq ilimagalugu.

 

Naalakkersuisumut apeqqutigissavara ukua iliuuserineqartut sisamat saqqummiussai, tassa angallatit pisaqarsinnaassusaat, tassa aalisariuteqarnerup pisaqarsinnaassusaat unitsinnerarlugu, tassani aperisariaqarpoq aamma nutaanik anginernik angallatitaarnissaq unitsinniarneqarnersoq? Tassami taamaaliortoqanngippat takusinnaanngilara qanoq killilersorniarneqarnersoq imaluunniit pisaqarsinnaassutsip uninngatinniarnissaannut?

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Ilumulli siunnersuuteqartartut ilaat atuagassatik atuariarlugit siunnersuuteqartartuugunik tusar­naagassatillu tusarnaareersimallugit siunnersuuteqartartuugunik taava pisariaqanngitsunik oqallinneq pisassanngikkaluarpoq.

 

Aamma oqaaseqartoq kingulleq eqqarsaatigalugu siunnersuuteqartoq Manasse Berthelsen kattuffik ataaseq, kattuffik kisiat aallaavigalugu tusarniaaneq pisimasoq, imaluuniit piumasaqar­nera, aamma eqqaamasaqarpugut maani inimi siunnersuuteqartup partiiata pingaartilluinnagari­gaat kattuffiit tusarniarneqartarnissaat. Taanna imminut assortuutilaarpoq.

 

Aammalu oqaatigivaa kingulliip oqaaseqartup eqqorniarneqartut siulliit tassaasut saniatigooralu­gu, isumaqarpunga Manasse-ip nalunaarut atualaartariaqaraa, eqqorneqartussat annertunerpaamik tassaasut aalisarnermik inuutissarsiuteqartut. Aalisanermik inuutissarsiuteqartut kattuffiata inooqataaffigivaa ilaasortatik killilerneqassammata qaleralinniaqataasinnaalersussat, tassa kattuffik akisussaassuseqartumik iliortoq, taamaattumik nuannaarutigaara, kattuffik tassuunakkut ilaasortatik eqqorneqaraluartut. Kisianni piffissaq sivisunerusoq eqqarsaatigalugu qaleralinniar­nerup aamma iluaqutigijuarnissaa eqqarsaatigalugu ilaasortanilluuniit eqqorneqaraluarpata taamatut inooqataarusummata killiliinissamik. Inuutissarsiuteqartut qaleralinniarniarnermik ingerlatsisinnaasut aalisartut killilerniarpagut uani aamma killilerneqarput.

 

Oqimaaqatigiissarineq sunaava, oqimaaqatigiissarineq tassani aamma oqaatigineqassappat eqqaamaneqartariaqarput aatsaaginnaq oqaatsikka, aalisartut tassaapput uani sakkortunerpaamik eqqorneqartut.

 

Qassutit eqqarsaatigalugit aamma Lars Karl Jensenip Siumut-meersup oqaatigisaa tassa ilumo­orpoq qassutit atorunnaariartornissaat tassuunakkut Naalakkersuisut siunniussaqarsimammata, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara ukiorpassuarni, uku Naalakkersuisut aamma sioqqullugit, aammalu Inatsisartut uku massakkut ilaasortaasut sioqqullugit, inimi maani oqallittoqartarsi­mammat qassutit pillugit. Aamma nalunngilara gruppet ataatsimiitarfianni annertuumik oqallinneq tassunga tunngasoq pisarsimasoq, kisianni inerneqanngitsumik siunnersuuteqanngit­sumik aaliangiussaqanngitsumik siunniussaqanngitsumik.

 

Massakkut Naalakkersuisut ukua, Naalakkersuisoqatigiit, siunniussaqarput taasaqarlutik kattuf­finnik oqaloqatiginnereernermikkut, januarip aallaqqaataani 2000 qassutit kivisittakkat qalera­linniarnermi atorunnaassasut. Taannalu kattuffinni aamma oqaloqatiginninnikkut pisimavoq. Aammalu tassunga tunngatillugu oqaatigissavara qaleraleqassuseq suli taamanikkornissamut ajornerulissagaluarpat taava siusinnerusukkut qassutit kivisittakkat atorneqartarneri atorunnaar­sinnissaat periarfissaasoq.

 

Aamma eqqaasissutigissavara qassutit eqqarsaatigalugit manna tikillugu qassutinik ESU aqqutigalugu atukkiisarsimaneq pisarsimavoq, aamma takkua inuutissarsiutigut suliluunniit assigiigissutigut killilersuisoqartussaatillugu taava aamma inuutissarsiortut eqqorneqartut periarfissinneqarnissaat isiginiarneqartarpoq. Uani taanna isiginiarsimavarput.

 

Taamaattumik neriuppunga siunnersuuteqartoq aamma naluaarut atuarluariarlugu matuma kingorna aamma isummersoqqikkumaartoq.

 

Naalakkersuisut siunniussatik tassa siullermik qassutit eqqarsaatigalugu januar-ip aallaqqaataa ukioq 2000-ju paasivara partiit siusinnerusukkut aamma maani annertunerusumik eqqartorneqar­tareersimammat, ilaleraat taanna suli siunniunneqassasoq amerlanerusut. Taavalu ukiup tungaa­nut Naalakkersuisut nalunaarummik allannguinissamik siunniussaqarnerat taperserneqartoq aamma paasivara, taamaattumik taakku tunngavigalugit sulissaagut Naalakkersuisuni.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Isumaqarnerput Naalakkersuisut akissuteqarnerminni piumassuseqarpaluttumik nipeqartut aammalu suliap ingerlanerani aamma malinnaanissaminut, taavalu aamma misissuilluarnissamik neqerooruteqartut.

 

Siverth K. Heilmann, Atassut:

Maanga qaqivunga neriuutigigakku oqallinnerujussuaraasiit pissanngitsoq isumaqarpunga aamma Naalakkersuisunut ilaasortaq akissutigisai uteqqittariaqanngitsut, erseqqilluinnaqqissaar­tumik paatsorneqarsinnaanngitsumillu tamatta siunnerfigisariaqarparput paasigaluarlugu siunnersuuteqartup tunngavia, kisiannili tunisassiassat pisassat tunitsiviillu imatut killeqartigitil­lugit kikkut illersussagatsigit salliutillugit? Inuutissarsiutigivillugu aalisartut taakkuuku siulliul­lutik salliutinneqartariaqartut, taanna kialluunniit assortartariaqanngilaa.

 

Soorunami ukiuunera aqqutissiuussinearneq aamma taanna uteqqinngikkaluarlugu tamatta taperserparput, pisassat nunguppata kikkut eqqorneqassappat? Tassaapput aalisartut. Aamma qassusersornermi aaqqissuussineq oqallisigijuagarput kommuneni assigiingitsuni ilaatigut piffinni assigiingitsuni qassusersorneq inerteqqutaasareerpoq aamma atorunnaarsikkiartorneqar­neranut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaminngaannit oqaatigisagut taakku piviusungussaqqaarput. Aalisartut piniartullu kattuffiat allallu tassani suleqataasariaqarput, suleqataajumaarpullu isummersueqataajuarlutillu.

 

Annertuuliutigingikkaluarlugu eqqaasissutigaara aamma IA-ip Aalisarnermut Ataatsimiititaliaani suleqatigilluartagarput isumaliuutissiissut <96-mi Aalisarnermut Ataatsimiititaliami suliarigatsigu atsioqataanikuuvoq uanga issuakkannik aatsaanginnaq kattuffinni tusarniaanitsinni, qanoq SIK-ip isummersimanera paatsorneqarsinnaangitsumik, taannalu uteqqissanngilara, tassa paasilluar­massuk.

 

Allatut ajornartillugu killilersuisoqartariaqartalertillugu taava aalisartut taakku salliutinneqas­sammata. Isumaqarpunga taannaluunniit naammakkaluartoq.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisunut ilaasortamut ilisimatitsissutigissavara aap nalunaarut atuarnikuuvara taannalu tunngavigalugu siunnersuuteqarsimallunga.

 

Una aatsaannguaq eqqaasara, nalilersuineq oqimaaqatigiissaarineq, pisanik killilersuiniarnermi tulleriiaarinissami sorliinukua sakkut atorlugit killilersimaartitsisoqassanersoq uanilu qassutit kivisittakkat eqqaasimavakka, ilumut naapertuilluarneruvaa? Tapertaralugu aalisartut siulliullugit eqqorneqassappata qassusersortut ingerlatiinnarlugit? Qassusersorunnaaraluarunimmi aamma aalisartut suli pisaqartuartussaapput. Taamaammat siammasinnerusumik iluaqutaanissaat tassani ujartorpara.

 

Apeqquteqaatiga siullermik oqaaseqarama Naalakkersuisup akinngimmagu apeqqutigeqqissa­vara, tassa aalisarsinnaassutsip Ilulissani Uumannamilu nikisinneqannginnissaa, tassa imatut isumaqarnerluni umiatsiaararsortut angallammik anginermik aalisarsinnaanerusumik pisaqarsin­naanerusumik pinissaat mattunneqarnersoq taamaalilluni?

 

Taamaammat aamma assersuutigilaaginnassavara Naalakkersuisup oqarnera Naalakkersuisoqati­ni ukua massakkut aaliangertut, aap aaliangersimapput qangalili kinguartittaqattaarluguli. Kisiannili kommunit qujanartumik ilaqarpugut paasinnissimasumik ajornartorsiummik, tassa qassutit kivisittakkanik Upernavimmi qangalili atorneqarunnaarsimapput aamma Ammassalimmi qaleralinniarneq aallartimmat takusinnaareersimavaat qanoq taakkua aalisariutit qassusersorluni ajoqutaasinnaanerat paasillugu inerteqqutaalersisimallugit.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Sakkut sorliit atorlugit killilersuineq imaluunniit pisanik pisaqarsinnaanerup killiliiffigineqarsin­naanera, taanna isumaqarpunga siusinnerusukkut akereeriga taanna uterfigeqqissanngilara. Unali soorlu angallateerarsortut anginerusumik angallataarniarluni qaleralinnuumminik, taanna pisaarniartoq, taanna apeqqut tassunga tunngatillugu oqaatigissavara, licens-lersuineq eqqunniar­parput juli-ip aallaqqaataani. Tassuunakkut aqqussinnaassavagut qinnuteqartut ataatsiakkaarlugit kikkut qaleralinniarnermut qanoq ittumik angallamik atorlutik iserniarnersut. Taakku aqutsissu­taassapput siusinnerusukkut, imaluunniit manna tikillugu kikkulluunniit imaalitsiaannaq qalera­linnialersinnaapput.

 

Taannaana aalisartut taakkua killilerniarigut imaalitsiaannaq qaleralinniarnermut akuulersarput. Ilaatigut soorlu assersuutigalugu immaqa 20 tons-eq raajarniut pisassiissaminik tunisisimappat taava imaalitsiaannaq massakkut periarfissaqarpoq qaleralinniarnissaminut akuulersinnaasami­nut. Taakkua matulerliarlugit aqussinnaalerniarlugit tassuunakkut aqussavagut.

 

Taamaattumik qaleraleqassutsip nalilersortuarneqarnerani nalunaarutaasut aammalu aalisartut namminneq nalunaarutigisaat kattuffitsik aqqutigalugu, taakkua malinnaaffigeqqissaarneqassap­put. Aammalu sumiiffinni qaleralinnialersinnaanermi akuersissummik pisaarniartut aalisartut peqatigiiffii aqqutigalugit kattuffiillu aamma aqqutigalugit nalilersortartussaavagut, taamaattu­mik tassuunakkut aqunneqalereertussaapput.

 

Taavalu oqaaseqartup kingulliup aamma oqaatigisaa, siunnersuuteqartup, kommunit ilaat paasinnissimapput, taava kommunit ilaat paasinnissimanngillat. Qassusersorneq eqqarsaatigalu­gu. Naalakkersuisuni pingaartissimavarput atuisut aammalu ESU-mi akilersugassarsillutik qassutitaarsimasut tamakkua periarfissinneqarnissaat, massakkut ESU kalerrinneqarpoq Naalak­kersuisut imaattumik siunniussaqarput, januar-ip aallaqqaataani 2000-mi qassusersorluni qaleralinniarnerneq inerteqqutaalissasoq. Taava ESU-ip soorunami eqqarsaatigisariaqarpaa ilumut aalisartoq qassutinik akiligassarsissanerlugu, nalunagu uffa januar-ip aallaqqaataani 2000-mi qassusersorneq atorunnaartussaasoq.

 

Taamaakkami tassuunakkut Naalakkersuisuni isumaqarpunga akisussaasuseqartumik aammalu aalisartut aalisarnermik inuutissarsiuteqartut tassuunakkut periarfissillugit aaqqisimaneq, neriuppunga nutaamik assortuussutigineqaqqissanngitsoq.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 52, tassalu saniatigooralugu aalisarner­mik inuussutissariuteqartut qaleralinniarsinnaalernissaannik siunnersuut oqaluuserineqarnera naammassivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.