Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 65		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 20.maj 1998 nal. 16.03

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 65

 

Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissutit pillugit inatsisissatut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

(Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Ukiuni pingasuni 1999-imiit 2001-imut naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqar­tussanut tapiissutigisartagassai pillugit Naalakkersuisut 12. maj 1998-imi danskit Naalakkersui­sunut isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissutip imarisai tunngavigalugit danskit Naalakker­suisui Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissutit pillugit inatsisissamut siunnersuusiorput.

 

Inatsisissatut siunnersuut matumuuna Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq danskit Naalakker­suisuinut oqaaseqaateqarnissaq siunertaralugu. Oqaaseqaat taanna maani oqaluuserineqareeruni Folketingimut ingerlatinneqassaaq. Naalakkersuisut oqaatigisinnaavaat danskit Naalakkersuisui­sa inatsisissatut siunnersuut sapinngisamik piaarnerpaamik Folketingimut saqqummiutissamaar­massuk, kisianni taama kingusitsigisumik saqqummiunneqarnera pissutigalugu, tassa Folketin­gimut qinersineq ilaatigut peqqutigalugu, ataatsimoortumik tapiissutit pillugit inatsisip akueri­neqarnissaa ukiamut aatsaat pissasoq naatsorsuutigisariaqarpoq.

 

Ataatsimoortumik tapiissutit pillugit inatsisissaq nutaaq pillugu isumaqatigiinniarnerit ukiarmi septemberimi aallartinneqarput, oqaatigineqareersutullu marlunngornermi 12. maj 1998-imi naammassineqarlutik. Isumaqatigiinniarnerit sivisusimapput, tassanilu Aningaasarnermut Ministeriaqarfimmi atorfilittat kiisalu Namminersornerullutillu Oqartussani atorfilittat peqqis­saartumik sulisimapput.

 

Danskit Naalakkersuisuinik isumaqatiginninniarnerit illuatungeriit paaseqatigiiffigilluarsima­vaat, isumaqatigiinniarnerillu Danmarkimi nunatsinnilu aningaasaqarniarneq qissimigaarluarlu­gu ingerlanneqarsimallutik.

 

Isumaqatigiissutip imaa pingaarneq tassaavoq ukiuni 1999-imi, 2000-imi 2001-imilu ataatsi-moortumik tapiissutit 2.653,5 mio. kr.-inut aalajangersarneqarnerat, 1999-imi akit akissarsiallu killiffiat aallaavigalugu naatsorsorneqarsimasut. Tamatuma kinguneraa ataatsimoortumik tapiissutit 1998-imut sanilliullutik allannguuteqannginnerat, aatsitassanut ikummatissiassanullu tunngasutigut ingerlatsinerup ukioq manna juulip aallaqqaataani Namminersornerullutik Oqar­tussanut nuunneqarnerata kingunerisaannik ukiumut 9,2 mio. kr.-it ilanngunneqarnerat eqqaas­sanngikkaanni. Tamatuma saniatigut ataatsimoortumik tapiissutit pisarneq malillugu akit akis­sarsiallu qaffaatissaannut iluarsiivigineqarsimapput. 1998-imit 1999-imut 2,7%-inik iluarsiiso­qarpoq.

 

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut oqaatigisinnaavaat danskit Naalakkersuisui isumaqa-tigiissuteqarfigineqarsimammata, soorlu taanna inatsisissatut siunnersuutip ' 1, imm. 2-ani takuneqarsinnaasoq, piffissami ataatsimoortumik tapiissuteqarfiusussami tullermi sulisilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarnerup nuunneqarnissaa pillugu illuatungeriit isumaqatigiis­suteqarsinnaalersillugit. Tamatumunnga piareersaatit naammasseriarpata suliniutit pisariaqartut Naalakkersuisut ingerlanniarpaat, danskillu Naalakkersuisuinut isumaqatigiissutigineqassalluni suliassaqarfiup taassuma tiguneqarneranut atatillugu ataatsimoortumik tapiissutitigut aningaasa­nik qanoq amerlatigisunik malitseqartitsisoqassanersoq.

 

Ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqarnerinut atatillugu Naalakkersuisut sinner­lugit oqaatigissavara qulequttat pingaaruteqartut allat aamma oqaluuserineqarsimammata, taakkulu pillugit danskit Naalakkersuisui sinnerlugit Aningaasaqarnermut ministeri Mogens Lykketoft, taassuma Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiinniartoqarsimalluni. Suut erseq­qinnerusumik isumaqatigiissutigineqarsimanersut isumaqatigiissummi 12. maj 1998-imeersumi takuneqarsinnaapput.

 

Danskit Naalakkersuisuisa tipsertarnermit lottortarnernillu iluanaarutit pillugit inatsisissatut siunnersuutaata akuerineqarnissaa naatsorsuutigalugu illuatungeriit isumaqatigiipput tipsertar­nermi lottortarnermilu sinneqartoorutinit tamarmiusunit nunatsinnit akiliutigineqartarnut naa­pertuuttut Namminersornerullutik Oqartussanut ingerlaavartumik nuunneqartassasut. Tamatu­munnga atatillugu ukiumut 12 mio. kr.-it missaat nuunneqartassasut naatsorsuutigineqarpoq. Isumaqatigiissut taanna ukioq manna 1. juli aallarnerfigalugu atuutilissaaq.

 

Danmarkip ilaasunut akitsuummut eqqunneqarsimasumut taarsiissutitut ukiumut 2,8 mio. kr.-it 1998-imit Namminersornerullutik Oqartussanut nuuttartussanngorpai.

 

Aningaasat siunissami Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqartartussat erseqqinnerusu­mik agguataarneqartarnerat sumullu atorneqarnissaat pillugu apeqqut Naalakkersuisut kingusin­nerusukkut uterfiginiarpaat.

 

Isumatigiissummi ilaagujortaaq illuatungeriit oqaatigimmassuk tjenestemandit kalaallit soraar­nerussutisiaannut aningaasartuutit akilerneqartarnerat pillugu aaqqissuussilluni sulineq allartis­simasoq. Suliap taassuma september 1998 nallertinnagu naammassineqarsimanissaa naatsorsuu­tigineqarpoq.

 

Aammattaaq oqaatigineqassaaq naalagaaffiup Nunaoil A/S-mi akuunini isumaliutersuutigissa­gaa illuatungeriit isumaqatigiissutigimmassuk, piginnittuneq suliassaqarfiullu sumut tunngassu­teqarnera eqqarsaatigalugu pisuussutit uumaatsut pillugit isumaqatigiissut aallaavigalugu.

 

Tamakku saniatigut oqaatigineqassaaq Aningaasaqarnermut Ministeriaqarfiup Naalakkersuisul­lu ataatsimoorlutik 12. majimi tusagassiorfinnut nalunaarutaanni oqaatigineqarmat, issuaaneq: Kalaallit Nunaanni pisortat illuutaasa iluarsarneqarnissaannut immikkut ittumik pisariaqartitsi­neq pillugu apeqqut Namminersornerullutik Oqartussat saqqummiussimagaat. Namminersor­nerullutik Oqartussat qinnuteqaateqarnerat malillugu suliassaqarfimmi tassani teknikkikkut suliatigullu siunnersuineq naalagaaffiup isumaginiarpaa, apeqqullu taanna pillugu oqaloqatigiin­nerit nangeqqinneqassasut illuatungeriit isumaqatigiissutigaat, issuaaneq naavoq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut matumuuna kaammattutigissavaat isumaqatigiinniarnermi angusat iluarisimaarlugit Inatsisartut oqaaseqaateqassasut, angusammi taakku pissutsit atuuttut eqqarsaatigalugit pitsaanerpaanik anguneqarsinnaasutut isigineqartariaqarmata. Erseqqissaatiga­lugu oqaatigineqassaaq ataatsimoortumik tapiissutit pillugit ukiunut pingasunut isumaqatigiis­sutaasup taassuma nunatta aningaasaqarnikkut ingerlatsinera ukiuni aggersuni pingasuni anner­toorujussuarmik isumannaaliivigissammagu.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Ukiuni pingasukkaartuni naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissu­tigisartagai pillugit naalakkersuisut majip 12-ani isumaqatigiissuteqarput, tamannalu tunngavi­galugu inatsisissamut matumuuna siunnersuutit Inatsisartuni isummersorfigeqquvaat.

 

Siullermik Siumumiit oqaatigissavarput taamatut isumaqatigiinniarnissamut tunngatillu siusin­nerusukkullu assigiinngitsutigut isumassanik eqqartuillutalu isummersueqataanniartarsimagatta. Maannakkut nuannaarutigeqaarput Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui imminnut qanillu­tik paaseqatigiissuteqarlutillu isumaqatigiissuteqarsinnaassimammata. Tamanna pingaaruteqa­qaaq nalaaffeqatigiinnitsinni aammalu maani namminersornerulersimasumut nunamut taamatut ajunngitsigisumik paaseqatigiissutaasimammat aamma tapiissutit 2.653,5 mio. kr.-it allanillu allaat ilassuteqartinneqarlutik.

 

Tamanna Siumumiit iluarisimaaqaarput, tassami siusinnerusukkut ikiliartuaartitsinissamik eqqarsaataasimagaluartut uani qimanneqarluinnarsimammata, allaat paaseqatigiilluarnikkut akerlianik pisoqartussanngorluni. Tamanna angusaasoq kusanaqaaq, danskillu Naalakkersuisui nersortariaqarput Namminersornerulernitsinni suli tassuunnakkut paasinnillutik tapersersuiner­mik angisooq ersersimmassuk.

 

Tapiissutit makkuninnga ilassuteqartinneqarnerat Siumumiit sakkortunerpaamik akuersaarpa­gut, tassa nunatsinnut aatsitassanut ikummatissanullu aqutsiveqarfiup nuunneqarnerata kingu­nerisaanik 9,2 mio. kr.-it akit, akissarsiallu qaffariaatissaannut 2,7 procentimik iluarsiineq, danskit Naalakkersuisuisa tipsernernit lottortarnernillu iluanaarutit julip aallaqqaataa aallarnerfi­galugu ukiumut 12 mio.-inik pissarsissutaalersussaq.

 

Danmarkip ilaasunut akitsuummut eqqunneqarsimasumut ukiumut 2,8 mio. kr.-it ukioq manna­miit Namminersornerusunut nuunneqartussat, taakkua angusarisaasut ilallugit aamma sulisilluni ajoqqusersinnaannermut sillimmasiisarnerup nuunneqarnissaa pillugu illua tungeriit isumaqati­giissuteqarsimapput, kingusinnerusukkut uterfigineqartussamik. Tassungalu atatillugu suliassa­qarfiup taassuma tigunissaannut piareersaatit aallartereersut aningaasatigut ataatsimoortumik tapiissutinut malitsigisassai isumaqatigiinniutigineqassallutik.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut inatsisissatut nutaatut saqqummiutaat Siumumiit tamakkiisumik iluarisimaarlugillu isumaqataaffigaagut, aammalu ukiamut danskit Folketingianni akuerineqar­nissaat pisussaammat naalakkersuisunillu ingerlateqqinneqarnissaat pingaartikkipput Siumittaaq oqaatigissavarput.

 

Qujavugut taamatut  isumaqatiginninniarneq iluatsissimammat, aammalu nunatsinnit Folketin­gimut ilaasortagut tassani piareersaaqqataallutillu isummersueqataaneri nalunnginnatsigu qujaf­figerusuppagut, qularinngilarpullu aamma tassuunakkut  danskit Folketingianni tapersersuiner­tik ersersikkumaaraat.

 

Naggataagut Naalakkersuisut nunarpullu pilluaqqorusuppagut sapiissuteqartumik naalagaaffe­qartigiinnikkut danskit Naalakkersuisuinut pitsaasumik periuseqartumik iliuuseqarnermikkut angusaqarluarmata, tamatsinnut toqqissisimanartunik kinguneqartussamik, taamalu ukiorpassu­arni aserfallatsaaligassanik pilersaarusiugaangitsumillu sukumiinngitsumillu ingerlatsisima­nerup kingunerisaanik aningaasarpassuarnik naleqartumik nunatta kisimi isumagisinnaanngil­luinnagaannik oqariartuuteqarlutillu nassuitsumik apuussaqarnermikkut paasineqarluarnerat ilassilluarneqarnerallu danskit Naalakkersuisuinit.

 

Tamatsinnut neriunaateqalersitsinermik kinguneqartumik Naalakkersuisut ilungersuuteqarlutillu anguniagaqarusussuseqarnerminnik takutitsinerat Siumumiit nuannaarutigeqisarput pillugu naalakkersuisut qutsavigingaarpagut, kissaatigissallugulu naalakkersuisut siulittaasuata ataqqi­nartup ilaminut danskillu naalakkersuisuinut qujassuterput ingerlateqqikkumaaraa.

 

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Oqaasissakka naalisarujussuassagukkit immaqa hallelujaamik oqaannaruma naammakkaluar­poq. Kisianni qujamasunneq angingaartoq puiunngilluinnarumallugu Atassummiit aallaqqaa­siullugu allaat Naalakkersuisut qutsavigalugit pilluaqquniarpagut, suliaq pitsaasumik angusaqar­fiusimasoq pillugu, qamannga pisumik qutsavigiumallugit.

 

Qularineqassanngilaq oqaaseqaat Atassummiit, imaluunniit Atassumeersoq, ukiaru Folketingi­mi oqaluuserisassaq naammagisimaarinninnermik qujamasunnermillu imaqassammat. Nuan­naarutigilluinnarparput isumaqatigiinniarnermi illua tungeriit paaseqatigiillutik kusanartumik oqaloqatigiissinnaassimammata.

 

Isumaqatigiissutip imaa pingaarneq naammagisimaarluagarput tassaavoq ukiunut pingasunut aningaasat pisartakkatta kingumut qulakkiigaaneri, asulu 1999-imi akit akissarsiallu killiffiat aallaavigalugu naatsorsorneqarsimagillutik.

 

Soorunami aamma pisuussutitta uummaatsut tungaasigut ingerlatsiviup ilungersuullugu nunat­sinnut nuutsinniaasaarsimasatta nuunneqarnermini aningaasartani nassarumaarai naatsorsuuti­gereersimavarput, tassalu taakkuupput 9,2 mio. kr.-it.

 

Inatsisissatut siunnersuutip ' 1, imm. 2-ani piffissami ataatsimoortumik tapiissuteqarfiusussami tullermi sulisillu ajoqqusersinnaannermut sillimmasiisarnerup nuunneqarnissaa isumaqatigiinni­artut naapifigisimasaat aamma nersornartuuvoq, pissanngitigissavarpullu piareersaatit maanna suliarineqartut ineriarpata aningaasanik qanoq amerlatigisunik malitseqarumaarnersoq.

 

Uannulli aamma namminermut nuannaajallannartoq tassaavoq qulakkerneqarsimammat tipser­tarnermi lottortarnermilu sinneqartoorutitut iluanaarutit nunatsinni akiliutigineqartartutut naa­pertuuttut maannga nuunneqartussanngormata, tassa inatsisissatut siunnersuut Folketingimi akuerineqassappat. Taama oqarpunga ukiuni arlaqalersuni Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisuusoq ikiortigilluarlugu qasseeriaqalunga Folkertingimi saqqummiuteqattaartarsi­magakku ilaanni oqaatsit sakkukitsuinnaanngitsut atorlugit. Aningaasat taakku ukiumut 12 mio. kr.-it, nunatsinni timersortartut atorfissaqarteqaat, asulu aamma ukioq manna 1. juli aallarnerfi­galugu isumaqatigiissut siusinaartumik 6 mio.-inik aningaasartqarluni aallartimisaaleriissalluni, tassa qallunaat Naalakkersuisuisa aningaasat taakku inatsisit atuutsilernissaa utaqqeqqaanngik­kaluarlugu aningaasat taaneqartut nassaariniartussaammatigit.

 

Aningaasat tipsernermit lottornermillu pisut timersortartunut qujarunnarnerarlugit oqaraluartil­luta ilassutiginiarparput aamma aningaasat taakku meeqqanut inuusuttunullu sullissinermi atorneqarneruleqqullugit.

 

Atassummiit Kultooreqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq pilluaq­quniarparput angusaq taanna imaannaanngitsoq nunattalu inuusortortaanut meerartaanullu pingaaruteqaqisoq sivisuumik ilungersuullugu suliniutigereerlugu kusanartumik naammassisa­qarnera pissutigalugu.

 

Sulilu isumaqatigiissut allamik ilaqarujuoq, tassalu kalaallit tjenestemandit soraarnerussutisi­aannut aningaasartuutit akilerneqartarnerat aaqqissuunneqarluni suliarineqalersimasoq, suliarlu ukioq manna naammassineqassagunarluni.

 

Naalagaaffiup Nunaoil A/S-imi piginneqataanera uparuarneqarsimammat qujarupparput, ilu­mummi piginneqataanerup pisussaaneq aamma nassatarisariaqarmagu. Sulili pissanngatitta ilaat aamma oqaaseqaammi taaneqarsimavoq, tassalu Kalaallit Nunatsinni  pisortat illuutaasa, oqarta Danmarkimit tiguneqarsimasut aserfallassimaqisullu oqallisigineqarsimanerat. Nalunngilarput suliassaq tamanna eqqaaneqaraanngat oqaaseqarniartartut ilaanniit allaat qinnuuloornermik taaneqartartoq. Atassumiit uagut taama isumaqanngilagut. Ippassaq aningaasaqarniarnermut tunngasut oqallisigitillugit Grønlandsbankip illuutaata sunaaffa aaqqissuutariaqaqisup pisiarine­qarsimanera tikikkatigu Atassutip tungaaniit ersarissumik oqaatigaarput tunisisup tigusisullu imminnut ataqqeqatigiillutik pissusilersirtartussaassut imaluunnit pissusilersortartussaaneri. Naalakkersuisut siulittaasuata tamakku pillugit oqaloqatiginnissuteqarumalluni pilersaarnera assuariffissaqartinngilarput. Atassummiit isumaqarpugut, Namminersornerullutik Oqartussat qinnuteqarnerat malillugu suliassaqarfimmi tassa teknikkikkut suliatigut siunnersuineq qallu­naanik isumagineqarnissaa angusaasoq pitsaasoq, neriuutigaarpullu suleqatigiinneq tassannga aallarnersoq annerusumik ineriartortinneqarumaartoq.

 

Suli aamma naggataagut Naalakkersuisutt pilluaqqujumavagut angusaqarsimammata pitsaasu­mik nunatta siunissaani ukiut qaninnerit pingasut aningaasatigut annertoorujussumik isuman­naallisaavigisimammassut.

 

Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissutit pillugit inatsisissatut siunnersuut pillugu oqaa­seqaat nuannaarluta Atassummiit taamatut oqaaseqarfigaarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit danskit Naalakkersuisuisa nunatsinnut aningaasaliuttagaannut ukiunut tulliuttu­nut pingasunut atuuttussatut Naalakkersuisut isumaqatigiissutigisimasaat Inuit Ataqatigiit akuersaarpaat.

 

Aningaasaliunneqartartummi tapiissutaanatik aningaasiunneqartartut annertussusaat aalaja-ngariikkanik tunngaveqareerput, tunngavimmikkullu annertunertigut aatsaat allanngortinneqar­tarlutik oqartussaafinnik nutaanik naalagaaffimmit nunatsinnut nuussisoqarneratigut.

Apeqqutit marlussuit Naalakkersuisunut apeqqutigerusutagut tassaapput nalagaaffiup aatsitassa­nut uuliasiornermullu ingerlasseqatigiiffimmik piginneqataassutaanut tunngasut, tamatumani suna danskit ajornartorsiutigineraat paaserusunnermik suliap ingerlaqqinnginnerani.

 

Aappaatut, nunatsinni iluarsagassat, illuutit, nukissiutit aqqutaat, atortulersuutit aqqutaat allallu immikkukajaaq aqqingasattariaqartut eqqarsaatigalugit ukiunngulersoq taanna eqqartorneqarluni  massakkut Naalakkersuisut danskit Naalakkersuisuisa neriorsuutigisimasaat nunatsinnut tun­niussinnaasartik tassaasoq teknikkikkut suliatigullu siunnersuineq, taanna qanoq paasisariaqar­nersoq Naalakkersuisunut nassuiaateqarfigeqqulaaraluarparput.

 

Makkua eqquinianernut kiisalu ilaasunut akitsuutit danskit, akitsuutit taakku kingulliit eqqarsaa­tigalugit danskit Naalakkersuisuisa atuuttussanngortissimasaannut tunngasoq aaqqinneqarsi­mammata pissusissamisoorpoq.

 

Naggasiullugu takkununnga atanngikkaluartoq tassaavoq, Narsarsuarmi sikunik alapernaarsui­nermi kiffartuussineq Danmarkimi silasiorfiup Metereologisk Institutip ingerlataa, tusaqqajarat­sigu unitsinneqalersaartoq sikunik alapernaarsuineq,  tamanna ilumoornersoq, qaammataasati­gullu taamaallaat isumagineqartussatut. Tusagarput eqqortuunersoq Naalakkersuisunut apeqqu­tigissavarput ilisimaneraat ilisimanngippassullu immaqa suliassaqarfiup taassuma nunatsinni oqartussaassunik tiguneqarsinnaannera suliniutissatut tulluartuusorinartuuvoq, tassami sumiis­susersiortut Royal Arctic Lineminngaanniit massakkut attartorneqartarput, tassa nunatsinnin-ngaanneersuupput, timmisartortiseqatigiit nunatsinni angerlarsimaffeqarput, annertuumillu nunatsinni pigineqarlutik, tassani Danmarkimi silasiorfiup sunniutigisinnaasai suunersut ilisi­maqqissaangitsigit.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Paasivara 1999-imut, 2000-imut aamma 2001-imut ataatsimoortumik tapiissutit 1999-imi akit akissarsiallu tunngavigalugit 2,653,5 mio. kr.-inut aalajangerneqarsimasut. Taakkunannga tassa amernerusinnaanngimmata, qujanartumimmi siulianut naleqqiullugu taamaaqqatigiinnarpaat, isumaqatiginninniartugut matumuuna qutsavigaakka sulilluarsimanerat pillugu.

 

Aamma qujassutigaaara nunatsinni pisortat inissiaataanni immikkut ittumik iluarsaassinissamik pisariaqartitsineq oqaluuserineqaqqittussanngormat, isumaqatigiinniarnissallu ingerlalluarnis­saannik kissaallugit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Namminersornerullutik Oqartussat 1999-imiit ukioq 2001-imut danskit naalagaaffiata inatsisit tunngaviusut ilaatigut tunngavigalugit nunatsinnut pisussaaffeqarneranut atatillugu isumaqati­giissutaat 13. maj 1998-imeersoq innersuussutigalugu Kalaallit Nunatsinni Namminersornerul­lutik Oqartussanut tapiissutit pillugit inatsisissamut siunnersuut Kattusseqatigiit tunngaviatigut taperserpara.

 

Ukiuni pineqartuni danskit naalagaaffiata nunatsinnut tapiissutigisartaagasa annertussisiisa allanngortinneqannginnerat Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput, tassami Inatsisartut 1998-imi ukiuunerani ataatsimiinnitsinni aatsitassat pillugit oqartussaaffiup nunatsinnut nuunneqar­nissaannut atatillugu 9 mio. kr.-it sinnilaarlugit tassunga immikkut tapiissutigineqartussanut Inatsisartunut aamma taamanikkullu akuersissutigineqareermata.

 

Pissusissamisoorpoq suliassat aamma qangali ingerlareersut, soorlu tipsernermit lottornermullu tunngasut kiisami aaqqiiffiginiarneqalermata.

 

Neriussuugullu danskit Aningaasaqarnermut ministerianik isumaqatiginnissimaneq danskit Folketingiata aamma akuersissutigijumaaraa.

 

Kiisalu kalaallit tjenestemandit soraarnerussutisiassaannut tunngatillugu aammalu 1996-imi Inatsisartunut ataatsimiinnitsinni apeqquteqaateqarsimanera aallaavigalugu aningaasat 70-80 mio. kr.-it missaaniinnerarneqartut septemberip 1998-i naatinnagu nunatsinnut nuunneqarnis­saat qulakkersimaneqarmat nuannaarutigisariaqarpoq.

 

Naggataatigut pisortat illuutaasa iluarsaaneqarnissaannut suliassaqarfinni teknikkikkut suliati­gullu siunnersuinermik naalagaaffiup suleqataarusunnera naammagisimaartariaqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga oqaaseqaat akuersaarpara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq, siullermik partiit ataasiakkaat oqaasii oqaaseqarfigitinnagit oqaatigissavara erseqqis­sarlugu tassa  isumaqatigiinniarneq sivisooq ingerlasimasoq, taavalu Naalakkersuisut siulittaa­suat, Hr. Jonathan Motzfeldt, taavalu uanga Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutut qajaqatigiil­luinnarluta suliassaq ingerlassimagatsigu. Isumaqarpunga taanna oqallatsiaannarnerinnartut oqaatiginagu, erseqqissumik oqaatigisariaqartoq. Jonathan Motzfeldtip ilaasimanera pitsaaqqu­taavoq, angusaq pitsaasumik aamma inerneqarpoq, aamma nalunngilara Juntaap ilaginngikku­ninga aamma angusaq tamaattoq angusimagunarnavianngikkaluarit, tassa qajaqatigiinnerup ersernera taanna isumaqarpunga qularnaatsoq.

 

Partiit oqaaseqaataat naatsunnguamik oqaatigissavakka, tassa Siumut, Atassut, IA, Akulliit Partiaat Kattusseqatigiillu tamarmik tamakkiisumik tapersiiput aamma nersorinnissutaat qujas­sutigaarput.

 

Apeqqutit marlussuit ilaatigut IA.minngaanniit qaffatsinneqartut, taakkua Naalakkersuisut siulittaasuata akissavai, qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Uangattaaq qujassutigaara taamatut partiininngaannit maani ilassilluarneqarnera taama isumaqa­tigiinniarsimanerup killiffiani. Isumaqatigiinniartarnerit ukiuni 19-it misaani malinnaafigisimal­lugit malunnarpoq danskit Naalakkersuisuisa Namminersornerulersimanerput, periarfissallu tassaniittut, akisussaaqqataaffgigaat malugisinnaallugu, tamannalu nuannersuuvoq.

 

Taamaattumik aamma isumaqatigiinniarnernut killiffigineqartartut ilaatigut eqqaasitsissutigisar­pagut, siuliinni qanoq iliornikkut tunngavissagut aneriarfissaallu tikkuartarlugit.

 

Inuit Ataqatigiit ataatsitassat allaffik pillugu apeqqutigisaat, oqaatigissavara tassani danskit naalagaaffiata siusinnerusukkulli Nuna Oil-ip aktiaasa nunatsinnit pisiarineqarsinnaanerat imaluunniit allatut nalagaaffiup tassani piginneqataanera aaqqissinnaanera saqqummiussima­vaat,  taakkulu isumaqatigiinniarnermut ukununnga atatillugit naammassineqarnissaat angusin­naannginnatsigu ataatsimiititaliaq danskit Naalakkersuisuinit aammalu uagut Aatsitassat tun­gaaatigut Direktoratitsinnit ingerlanneqartut, siunnersuut taanna misissorpaat, ilaatigut DONG-ip piginneqatasiinnaanera tassani misissukkanut  ilaavoq, maannamullu uagut tungitsinninn­gaanniit erseqqissarsimavarput Nuna Oil-ip aaqqissuunneqarnermigut danskit uagullu piginne­qatigiinnerput 50 procentimik tamanit pigineqarmat.

 

Uagutsinnut soqutiginarpoq paasilluassallugu, isertitat aamma  tassaniittut aatsitassat tungaati­gut aaqqissuussineq naligiilluinnartumik tamarmik, aningaasatigullu manna tikillugu aviffigeqa­tigiinnissamik fordelingsnøgleqarmat, aamma tassuunnakkut equngasumik aaqqiisoqannginnis­sa pingaartikkipput.

 

Taamaattumik taanna apeqqut Inuit Ataqatigiinneersoq uterfigineqartussaavoq, taanna suliassaq siunnersuut ataatsimiititaliamut takkuteriarpat.

 

Teknikkikkut aammalu siunnersuinertigut naalagaaffiup imminut pisussaaffilernera nunatsinni  iluarsagassat pillugit, taanna saaffiginnissut soorunami danskit aamma ilassilluarpaat nammin­neq Naalakkersuisut danskit pisussaatinnukuummata, ilaatigut Naalakkersuisut Socialdemokra­tit siuliisa Schlüterip Naalakkersuisuisa 6. februar 1989 cirkulæremikkut imminnut danskit pisussaafilersimammata Hjemmestyreminngaanniit saaffiginnissutit danskit Naalakkersuisuinut ingerlasut Statsministereqarfiup allallu fagministereqarfiit taava suleqatigiiffissamikkut nassaar­niarfigisassagaat, taamatullu imminnut pisussaaffilersimaneq tassaniittoq uagut aqqutigalugu taamatut ataatsimoortumik suliassatigut nammaqatigiilluta periarfissaasorisagut oqallisiginiar­pagut.

Aammalu imaalisoqaqqunagu ukiuni arlalinni oqalliserusaassasugut, taanna uangut ilisimatitsis­sutigaarput, ukiup ataatsimi ingerlanerani, tassa 1999-ip tungaanut, aningaasat iluarsaasinissat­sinnut tunngatillugit, maannamut naliliinnigut 4,9 mia.-it missaaniittut, taakkua tungaatigut erseqqinnerusumik paaseqatigiiffiusumillu nalilersueqatigiissasugut. Taanna aamma tassuunak­kut paaseqatigiiffiuvoq.

 

Taavalu Narsarsuarmi sikunik alapernaarsuumut tunngatillugu apeqqutigineqartoq uagut Naa­lakkersuisunit saqqummiunneqarsimanngilaq taamatut unitsitsisinnaaneq, imaluunniit allatut aaqqiisinnaaneq, kisianni suliassaq  taama ittoq aamma nunatsinninngaanniit pingaartinneqa­qimmat, angallannikkullu manna tikillugu isumannaallisaanermut pingaaruteqaqimmat, Inuit Ataqatigiit matumani apeqqutaa annertunerusumik attorneqartunut paasisassarsiorfiginissaanni aamma periarfissaqarniarumaarpugut.

 

Taama oqaaseqarlunga aamma suli qujaqqippunga, taama inussiarnersumik isumaqatigiissut maannakkut Folketingimut ingerlanneqarnerani Inatsisartunit tamanit, partiinit aamma Kattusse­qatigiinnit taperserneqarnera qujassutigalugu.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Uangattaaq aamma isumaqatiginninniarsimasut pilluaqqussavakka. Tassaanna isumalluarneru­jussuarmik annertuumik pilersitsiumananga erseqqissaassutigilaarniariga maani inimi oqallisigi­sarsimavagut tipsernermi lottornermilu pissarsiat amerlanersaat atortarlutigit timersornermut.

 

Maannamut qanoq agguaanneqarnissaanut tungasunik suli tigusaqarsimanngikkaluarluta, kisi­anni paasiniaanertigut imatut paasivarput soorunami 12 mio.-ersuit taakkua tamaasa timersor­nermut atorneqartussaanngimata, kisiannili agguataarneqartussaallutik timersornerup saniatigut kultoorikkut suliniutinut, pinaveersartitsinernut assigiingitsunut taavalu soorlu ilaatigut asser­suutigalugu nappaasuup kræftip akiorniarneqarneranut, meqqaat inuusuttuaqqallu kattuffiinut assigiinngitsunut taassumalu saniatigut sunngiffiup nalaani sammisassaqartitsiniarnernut tunn­gasut aamma eqqaammaneqassallutik, taavalu soorunami aamma meeqqat soorunami aamma mininneqartussaannatik.

 

Ilaatigununa uani imatut paatsoortoqaqqunagu, manna tikillugu 4 mio.-it eqqaani pissarsiarisar­takkagut timersornermut agguaattarsimavagut, kisianni uani qaffannerani aamma naatsorsuuti­gineqartariaqassaaq allat taakkunannga aningaasanik aamma pissarsisarnissaat.

 

Hans Enoksen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni imikkoortoq 65-i naammassivoq, tassalu Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissutit inatsisissaannut siunnersuumut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.