Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 64		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 20. maj 1998 nal. 15.20

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 64

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Otto Steenholdt, Atassut.

 

Anders Nilsson, Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata Siulittaasua, Atassut:

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaat 1998-mi upernaakkut katersuunnermi, arlaleriarlu­ni ataatsimiittareerluni matumuuna imaattumik isumaliutissiissuteqassaaq.

 

Qaratsakkut aanaartoornermik nappaatip misissuiffigineqarnissaanik siunnersuut. Siunnersuut Inatsisartunut ilaasortamit Lars Karl Jensennimit siunnersuutigineqarpoq. Ilaasortap siunnersuu­taanik oqaluuserinninnermi, Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata siunnersuuteqartoq, siunnersuutigisaminik erseqqinnerusumik nassuiaatinniarlugu aggersarsimavaa. Nassuiaanermi tamatumani Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensennip siunnersuumminut, inuit qaratsamikkut aanaartoortartut amerliartuinnarnerat tunngavigalugu, tamatumunnga pissutaasup erseqqinneru­sumik misissuiffigalugu aallartinneqartariaqarnera tunngavilersuutigaa. Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliap siunnersuummik oqaluuserinninnerminut atatillugu Peqqinnissamut, Ilisimatu­sarnermut Avatangiisinullu Pisortaqarfik oqaaseqartissimavaa. Ataatsimiititaliap saaffiginnissu­taa Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Pisortaqarfiup imatut paasissutissiilluni akissuteqarfigaa.

 

Qaratsakkut aanaartoorneq nunatsinni nalinginnaangaatsiarpoq. Imaaliallaannarli nassuiarneqar­sinnaanngilaq, sooq nappaat taanna inuiannut allanut sanilliullugu Inuit akornanni atugaaneru­nersoq, kisiannili ilisimaneqarpoq Kiina-mi nunarujussuup taassuma ilaani aalajangersimasumi, nappaat taanna taamatorluinnaq atugaasoq. Nappaat taanna taamatut isigalugu imaaliallaannaq iliuuseqarfigineqarsinnaanngilaq, imaaliallaannarlunilu pinaveersaartinneqarsinnaanani. Qarat­sakkut aanaartoortarneq alla, tassalu aap naqitsinerata sakkortuallaarneranik pissuteqartumik qaratsakkut aanaartoortarnerup, ilisimaneqartut malillugit Nunatsinni atugaanera Danmarkimi atugaaneranit annertunerunngilaq. Pisortaqarfik isumaqarpoq, tamatumani pinaveersaartitsilluni paasisitsiniaanerup suliniutigineqarnissaa pingaaruteqartoq.

 

Tamatumunnga atatillugu pinaveersaartitsinikkut iliuuseqarnissap pingaaruteqassusianik, Pisortaqarfiup erseqqissaaneranut Ataatsimiititaliaq isumaqataavoq, tassami tupamik atuinerup appartinneqarneratigut, aamma aap naqitsinerata sakkortuallaalersinnaveersaarneratigut qaratsak­kut aanaartoorsinnaanerit annikillisinneqarsinnaammata. Inuit qaratsamikkut aanaartoorlutik aniguisut, annertuumik inuunerullu sinneranut atuuttumik innarluuteqalerajupput, inuussutissar­siorsinnaassutsimik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaasaqartarlutik, tamatumalu kingorna katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsineq piffissami sivisuumi atuukkajuttarluni. Tamanna tunngavigalugu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup, Naalakkersuisunut kaammattuuti­gissavaa, illoqarfinni ataasiakkaani aanaartoorsimasut angerlartinneqartarfiini, timip piginnaann­gorsaqqinneqarnissaanut oqalunniarnerullu sungiusaqqinneqarnissaanut periarfissarsiortoqaqqul­lugu. Ataatsimiititaliap kissaatigaa, innarluuteqalersarnerup kingunerisaanik ajornartorsiutaaler­sartut ilaasa anigorneqarnissaannut atatillugu, ajornartorsiut tamanna annertuumik qanoq iliuuseqarfigineqassasoq. Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik, tamatuma ilisima­tusarfigineqarnerata allaaserineqarneranik nassuiaateqarsimavoq, tassami ajornartorsiut tamanna Kalaallit Nunaanni najugaqartunik misissuinissarsuarmut, Dansk Institut for Klinisk Epidemiolo­gimit ingerlanneqartussamut ilaatinniarneqarmat.

 

Utaqqisut nalunaarsorsimaffii sulisussaaleqinerlu aamma sammisimavagut. Ataatsimiititaliap ataatsimiittarnermini utaqqisutut nalunaarsorsimasut amerliartuinnarneri, aammalu sulisussaale­qinerup taamaaginnaleriartornera oqaluuserisimavaa. Utaqqisutut nalunaarsorsimasut suliarine­qarnissaannut atatillugu, ajornartorsiutit paasilluarneqarnerunissaat siunertaralugu, Peqqinnissa­mut Ataatsimiititaliaq, pilaasarfimmi sulisunik aammalu Dronning Ingridip Napparsimmavissua­ni aqutsisunik ataatsimeeqateqarsimavoq. Ataatsimiinnermi paasinarsivoq utaqqisutut nalunaar­sorsimasut amerliartuinnarnerinut, Dronning Ingridip Napparsimmavissuani pilaasarfiup naammaginartumik amerlassusilinnik pilaasinnaannginnera, nassuiaatissat pingaarnerit ilagi­gaat.2 Init pilaasarfiit utaqqisunik nalunaarsorsimasunik pilersaarutaasutut pilaanermut atorne­qartut, qimanneqartuartariaqartarput suliaritikkasuartussat inissaqartinniarlugit. Ininik marlunnik pilaasarfiliortoqartariaqarpoq, utaqqisutut nalunaarsorsimasut Dronning Ingridip Napparsimma­vissuani ingerlaavartumik suliarineqartassappata.

 

1980-kkut qiteqqunneranni Dronning Ingridip Napparsimmavissuata iluarsaanneranut atatillugu, pilersaarutaasimagaluarpoq nutaamik pilaasarfiliorneq aamma nutaamik aaviisarfiliorneq sanaartornerup immikkoortuisa kingullersarissagaat. Qularnanngitsumilli Upernavimmi nappar­simmaviup ikuallanneratigut, pilersaarutit taakku kinguartinneqarput kingornalu puiguinnarne­qarlutik, pilaasarfimmi sulisunit amerlanngitsunit barakkini ukiunik 30-nik pisoqaassusilinni, ulluinnarni inissaaleqillutik sulisartunit puigorneqarsimannginnera eqqaassanngikkaanni. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap inassutigissavaa, nutaamik ullutsinnullu naleqquttumik pilaasarfittaarnissamik, aamma nutaamik aaviisarfittaarnissamik pilersaarutit saqqummeqqinne­qassasut naliliiffigineqaqqillutillu. Utaqqisutut nalunaarsorsimasut amerlavallaarunnaarnissaan­nut assigiinnerulernissaannullu, tamanna tunngavissaavoq pingaaruteqartoq. Ataatsimiinnerup nalaani, pilaasarfinnik angallattakkanik sakkutooqarfinnit ikiuiniaqatigiiffinnillu, nunarsuarmi tamani atorneqartartunik attartornikkut aaqqiissuteqarallarnissamut siunnersuummik, Peqqinnis­samut Ataatsimiititaliaq saqqummiussiffigineqarportaaq. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumassarsiaq soqutiginartuutippaa, utaqqisutullu nalunaarsorsimasunik sullissinerup pilertor­nerusumik ingerlanneqarneranik kinguneqassappat, siunnersuutip misissoqqissaariarlugu saqqummiunneqarnissaa naatsorsuutigalugu.

 

Ataatsimiititaliamit aamma inassutigineqassaaq, utaqqisutut nalunaarsorsimasunik suliarinnin­nissami: "Grenåmi periaaseq" atorniarsareqqullugu, imaappoq napparsimasut ataasiakkaat, sumi, ullorlu suna suliaritinnissaannik nalunaarfiginnittarneq. "Grenåmi periaaseq" atussagaanni, utaqqisutut nalunaarsorsimasunik suliarinninnermi akisussaaffik pingaarneq ataatsimut inissinne­qartariaqarpoq, inissiiffigineqartussarlu taanna Dronning Ingridip Napparsimmavissuani, nakorsani immikkut ilisimasalinniikkuni naleqqunneruvoq. Matumani eqqarsaatigineqarpoq allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu akisussaaffik. Utaqqisutut nalunaarsorsimaffinni ataasiak­kaani napparsimasut amerlassusiannik, nunap immikkoortuinut agguataarsimanerinik aammalu suliassat qanoq ittuussusiannik naliliineq aallaavigalugu, napparsimasunik suliarinninnissaq siunertaqarluartumik pilersaarusiorneqarsinnaavoq imatut agguarlugu:

 

1.           Immikkut ilisimasallit napparsimmavinnut ataasiakkaanut ingerlatillugit utaqqisutut                    nalunaarsorsimaffinnik "saliiartortillugit".

 

2.           Napparsimasunik Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut aggersaaneq.

 

3.           Aamma napparsimasut Kalaallit Nunaata avataanut ingerlatitassat.

 

Tamatuma kingorna utaqqisutut nalunaarsorsimasunik suliarinninnissaq pilersaarusiorneqarsin­naavoq, utaqqisutut nalunaarsorsimaffinni tamani utaqqisut ataasiakkaarlugit, ataavartumillu naliliiffigineqarneri aallaavigalugit ungasinnerusoq isigalugu isumaqatigiissutit tunngavigalugit. Suleriaatsip tamatuma kingunerissavaa, napparsimasut ataasiakkaarlutik tamarmik suliaritinnis­saminnut pilersaarummik erseqqissumik paasitinneqarnissaat, minnerunngitsumillu sumi qaqugulu tamatuma pinissaanik.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Peqqinnissamut Pisortaqarfik sulisussarsiorluni annertuumik suliaqartoq. Suliniuteqarnerup suli annertunerulernissaa pisariaqarpoq, tamatumunngalu ikior­siissutissaq naalakkersuisoqarfiup avataanit pissarsiarineqarpoq. Imaassinnaavoq aningaasarsiati­gut atorfinitsitaanermilu atukkat pitsanngorsartariaqartut. Aamma imaassinnaavoq inissinnian­rnermi periarfissat pitsanngorsartariaqartut: Ulloq taanna atorfininnermi atorfeqarnermut atatillugu inigisassamik tunineqarneq, aappaasumut suliffissaqartitsineq meeqqanullu meeqqeri­vinni inissaqartitsineq. Siunnersuutinut taama ittunut akerliusoqartarsimavoq, tamakku assigiinn­gisitsinertut isigineqartarmata. Tamannali sulisorisanit atorfissaqarteqisatsinnit, Danmarkimi najugaqarfimminni imaluunniit Nunatta avataani najugaqarfimminni iniminnut, aappaasup suliffianut meeqqamillu meeqqerivinni inissaqartitaareerfiannit, qimaguttussanit taamatut isumaqarfigineqanngilaq. Nunatsinnukartissinnaanngilagut avatangiisitigut atugarisaannit qimaligaannillu pitsaanerusumik atugassaqartitsinngikkutta. Sulisussaaleqinerup taamaaginnar­neranut atatillugu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqaaserineqartunut, Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik imatut oqaaseqaateqarput: Ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit isumaqar­put, tamatumani sumiiffimmiit sumiiffimmut pissutsit assigiinngeqimmata, sulisut inissaqartin­neqarnerat, meeqqallu paaqqinnittarfinni inissaqartinnissaat pillugit, Kommuunit qanimut suleqatigineqartariaqartut taamatut qulaaniit Kommuunit naalakkereernagit. Tassalu siumaliutis­siissut atsiorneqarsimalluni: Maliinannguaq M. Mølgaardimit, Knud Sørensennimit, Niels Mátâmit, Kristine Raahaugemit Anders Nilssonnimillu.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:

Aallaqqaasiullugu Naalakkersuisut sinnerlugit matumani sammineqartut pillugit, Ataatsimiititali­ap peqqissaartumik oqaluuserinnissimaneranut, Inatsisartut Peqinnissamut Ataatsimiititaliaat qutsavigissavara.

 

Qaratsakkut aanaartoornermik nappaatip misissuiffigineqarnissaanik Inatsisartunut ilaasortap Hr. Lars Karl Jensennip siunnersuutaanut atatillugu, Naalakkersuisut naammagisimaarlugu malugini­arpaat Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap paasilluarsimammagu, Nunatsinni qaratsakkut aanaarto­ortarnerpassuit, sunik patsiseqarnersut imaaliallaannaq paasineqarsinnaanngimmata. Taamatullu tupamik atuinerup appartinneqarnissaata, aamma aap naqitsinerata qaffatsinnaveersaarneqarnis­saata pingaaruteqassusia, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap tamakkiisumik isumaqataaffigalugit. Suliassaqarfimmi ilisimatusarnikkut suliniutigineqartut pillugit Peqqinnissamut Ataatsimiititali­aq Pisortaqarfimmit aamma ilisimatinneqarpoq, tassa ajornartorsiut Kalaallit Nunaanni najuga­qartunik misissuinissarsuarmut, Dansk Institut for Klinisk Epidemiologimit ingerlanneqartussa­mut ilaatinniarneqarmat. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa, illoqarfinni ataasiakkaani aanaartoorsimasut angerlartinneqartarfiini, timip piginnaanngorsaqqin­neqarnissaanut oqalunniarnerullu sunigusaqqinneqarnissaanut periarfissarsiortoqaqqullugu. Naalakkersuisut ilisimavaat, nappaatit ilaannut atatillugu tassunga ilanngullugit qaratsakkut aanaartoorneq kiisalu ajutoornikkut, qaratsakkut ajoquserneq annertuumik piginnaanngorsaqqin­nissamik pisariaqarfiusartut. Piginnaanngorsaqqiineq immini Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 6. november 1997-meersoq naapertorlugu katsorsaa­nerup ilagaa. Inunnik isumaginninnerup iluani sungiusaanerit ilinniartitsinerillu aalajangersakka­nit Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7, 3. november 1994-meersumi ilaatigut matussuserneqarsimasorinarput. Taamaattumik siunertalim­mik annertuumillu piginnaanngorsaqqiineq pillugu, akisussaaffiniik agguataarineq peqqinnissa­mik inunnillu isumaginnittoqarfiup akornanni aaqqiiffigineqartariaqarpoq, taamaasilluni siuner­talimmik immikkullu ilisimaqarfiusumik qaratsamikkut ajoqusersimasunik piginnaanngorsaqqii­neq pilersinneqarsinnaanngoqqullugu. Aammattaaq annertusisamik piginnaanngorsaqqiinissamut neqroorutissanik pilersitsinerup aningaasatigut kingunerisassai misissuiffigineqassapput.

 

Innarluutilinnik sullissinermi akisussaasutut pisortaqarfiit akornanni, nammagassat suliassallu agguataarneqarnissaat siunertaralugu Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup aammalu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup akornanni, allaffiit pisortaannit peqataaffigineqartumik juni 1997-mi oqaloqatigiittoqartarsimavoq. Inaarutaasumik aalajanger­nissamut tunngavissiornissaq siunertaralugu misissueqqissaarinerup ingerlateqqinneqarnissaa Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup isumaginiarpaa. Inatsiartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata ilaatigut Dronning Ingridip Napparsimmavissuata pilaasarfiani, sulisunik ataatsimeeqateqartarnikkut peqqinnissaqarfiup ajornartorsiutai annerusumik paasisaqarfiginiarsi­mavai. Tassani assigiinngitsut tulliuttuni tulleriiaarlugit eqqartorneqartussat oqallisigineqarsi­mapput. Dronning Ingridip Napparsimmavissuani pilattaaviit suliassaqaruttulernermi naammak­kunnaartarmata,  taamaammallu suliaqarsinnaassutsip annertusineqarnissaa sulissutigniarneqar­neranut Naalakkrsuisut isumaqataapput. Pilaasarfiit aaviisarfiillu amerlineqarnissaannut pisaria­qartitsineq aningaasaliissutigisariaqakkallu, Naalakkersuisunit misissortinneqarsimapput 1999-mut aningasanut inatsisissamut siunnersuummut tulleriiaarinissamut ilannguttussanngorlugit.

 

Dronning Ingridip Napparsimmavissuani aqutsisut, pilaasarfinnik angallattakkanik aaqqiissutaa­gallartussanik neqeroorutit pillugit paasiniaaqqullugu, Peqqinnissamut Ilisimatusarfnermullu Pisortaqarfimmit qinnuigineqarsimapput. Taamaammat Naalakkersuisut sukumiinerusumik isummertoqannginnerani, misissuinermi tamatumani paasisat utaqqimaaqqaarumavaat. Piffisap aalajangersimasup iluani napparsimasut ataasiakkaat, katsorsarneqqarnissaat qularnaarneqaqqul­lugu nukissat pigineqareersut atorlugit, peqqinnissaqarfiup patajaatsumik naammassisaqarfiullu­artumillu ingerlanneqarnissaa Naalakkersuisut anguniagaraat. Taamatulli qularnaarisoqarnissaa ullumikkut ajornarpoq, sulisussarsioniartarneq suliassallu amerlavallaalertarneri ajornartorsiutaa­sorujussuummata. Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu naalakkersuisoqarfik Dronning Ingridip Napparsimmavissuata aqutsisui peqatigalugit, ilungersorluni sivisuumik atuuttussanik isumaqati­giissuteqarniarsarivoq, nappaatinut immikkut suliarisarialinnut arlalinnut sulisussarsiniarnikkut ajornartorsiorfiunerpaasunut tunngasunik. Isiluutinik siulluutinillu suliarinnittarnissamik Rigshospitalimut qanittukkut isumaqatigiissuteqartoqassaaq, seeqqumikkullu suliaritittussanut tunngatillugu, napparsimmaviup namminersortup Hamletip suleqatigineqarnera nangeqqinne­qassalluni.

 

Najukkani peqqinnissaqarfiit nakorsanit, immikkut ilinniarsimasunit sullinneqarnikkut, tassunga ilanngullugu pilaasartunit angalaartartunit, pisariaqartitaasa naammassineqarnissaannik qularto­qaqqunagu Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik Dronning Ingridillu Napparsim­mavissua, ataatsimoorlutik nakorsat immikkut ilinniarsimasut pillugit pilersaarusiorneq ingerla­tarivaat, allaffisornermullu tunngasortai Dronning Ingridip Napparsimmavissuanit ingerlaavartu­mik isumagineqarlutik. Pisut ingerlanerat Naalakkersuisut malinnaavigiuassavaat, immikkut katsorsaaneq pillugu pilersaarusiornerup, pissusissamisoornerpaamik ataatsimut inissinneqarnis­saa anguniarlugu. Naalakkersuisup nuannaarutigalugu maluginiarpaat, Peqqinnissamut Ilisimatu­sarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Peqqinnissaqarfimmut sulisussanik pissarsiniarluni ilunger­suuteqarnera, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamit naammagisimaarneqartoq. Naalakkersuisut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaat, suliniutit suli annertusarneqartariaqarmata aammalu aalajanger­simasumik sulisoqarniarnermi, sulisorilikkallu pigiinnarniarnerini akissarsiatigut atorfeqartitaa­nikkullu, ineqarnikkut, aapparisat suliffeqarneratigut, kiisalu meeqqat paaqqinnittarfinni inissa­qarneratigut atukkat pingaaruteqarmata.

 

Peqqinnissaqarfiup avataaniit  sulisussarsiaasa atugarisaannut Kommuunit akisussaaqataaneran­nik Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Marcussen Mølgaardip, ikinnerussuteqarluni oqaaseqaateqarpoq. Naalakkersuisut kissaatigisaat tassaanngilaq suliassat assigiinngeqisunik tunngaveqarluni aaqqinniagassat Kommuuninut akisussaaffigitilerneqarnissaat, isumaqataappulli avataaniit sulisussarsiornerup ajornarunnaarsinnissaa aqqutissiuunniarlugu, Kommuunit suleqati­gineqarnerata pitsaanerpaap qularnaarneqarnissaa tassani pineqarmat.

 

Niels Mátâq, Siumup oqaaseqartua:

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissummini taagorsimasai Siumumiit misissuataar­pavut imatullu oqaaseqarfigissallugit. Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensennip siunnersuu­taanut atatillugu, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Peqqqinnisamut, Ilisimatusarnermut Avatan­giisinullu Pisortaqarfik oqaaseqartissimavaa. Oqaaseqaammi erseqqissumik oqaatigineqarpoq, nappaat taanna Nunatsinni nalinginnaangaatsiartoq, nunailu allani soorlu Kina-mi aamma taamatorluinnaq atugaasoq. Nappaallu taanna imaaliallaannaq iliuuseqarfigineqarsinnaanngitsoq nassuiarneqarluni.

 

Kiisalu aanaartoorneq alla tassalu aap naqitsinerata sakkortuallaarneranik pissuteqartartoq, Nunatsinni atugaanera, Danmarkimiit atugaanera annertunerunngitsoq oqaatigineqarpoq, matumuunali oqaatigineqarsinnaavoq, qaratsakkut aanaartoortarneq paasisitsiniutigineqarsinnaa­soq, taamaaliornissaq suliniutigeqqullugu inassutigineqartoq Siumumiit isumaqatigaarput. Nappaat qaratsakkut aanaartoorneq nappaataavoq tassanngaannaq takkuttartoq, taamaattumik paasisitsiniutigineqarnissaa pingaaruteqarluinnarluni.

 

Kiisalu aamma Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqaatigineqarpoq, pinaveersaartitsinerup saqqummiisarneratuut aamma ajoqutaasoq tupa, tassami tupatornerup aap nqaitsinera sakkortu­ninngortittarmagu. Ilumoorluinnarpormi qaratsakkut aanaartoorsimasut annikinnerusumik annertunerusumilluunniit timimikkut innarluuteqalertarmata, taamaannerlu piffissami sivisuumi atuukkajuttarluni. Nappaatip sukkulluunniit nalliussinnaasartumi, eqqorneqarsimasut ajorunnaar­lutillu, kisiannili timikkut oqalunniarnikkullu nalaanneqarsimasut annertuumik ikiorneqartarnis­saat, angerlaraangatalu timip piginnaanngorsaqqinnerani periarfissarsiortoqaqqullugu, Peqqinnis­samut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqaatigineqartoq. Ikiorsiisinnaaneq kiisalu ajornartorsiutaasut anigorniarneqarneranni, ikiorneqartarnisaannik annertuumik qanoq iliuuseqar­nissamik piumasaqarnera isumaqatigaarput.

 

Utaqqisut nalunaarsorsimaffii sulisussaaleqinerlu aamma oqaatigineqarpoq oqallisigineqarlunilu. Utaqqisut nalunaarsorsimasut suliarineqarnissaannut atatillugu, ajornartorsiutit paasilluarneqar­nerunissaat siunertaralugu, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Dronning Ingridip Napparsimma­vissuani nakorsat aqutsisullu ataatsimeeqatigisimavai. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap nappaatillit suliaritinnissaminnut utaqqisut, ukiut tamaasa ikaliartuinnarnerat, periarfissat qaninnerit atorlugit aaqqiivigineqarsinnaanerata angusaqarfiginiarnissaanut, sulisullu atugaasigut aaqqiivigineqarnissaat, Siumumiit arlaleriaqaluta oqaaseqarfigisareersimavarput. Ataatsimiititali­allu napparsimmavissuarmi nakorsat sulisullu, assut ajornartorsiutaannik qaangiiniarnissaminnik tapersersuerusunnera isumaqatigilluinnarparput.

 

Pilattaasarfik nutaaq aamma aaviisarfik nutaaq eqqartorneqartut ilagivaat. Aamma nakorsat ataatsimeeqatigineranni paasinarsivoq, utaqqisut nalunaarsorsimasut amerliartuinnarnerinut, Dronning Ingridip Napparsimmavisuani pilaasarfiup naammaginartunik amerlassusilinnut pilaasinnaannginnera, peqquteqartoq pilaasarfiup mikivallaalersimanera, taamaattumillu ajornar­torsiutit nakorsat saqqummiussaat tunngavigalugit, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliu­tissiissummini oqarnera isumaqatigaarput.

 

Ullutsinni naleqquttumik pilaasarfeqalernissamik, aammalu aaviisarfeqalernissamik pilersaarut, saqqummiuteqqittariaqartoq naliliiffigeqqinneqarlunilu suliaritinnissamut utaqqisut ikilisinneqar­nissaanut iluaqutaassaqimmat. Ataatsimiinnermi aamma saqqummiunneqarpoq periarfissat ilagigaat, pilaasarfik angallattagaq nakorsat oqarnerattuut aaqqiissutaagallartussatut atorsinnaa­soq. Tassani pineqarput sakkutooqarfinniit ikiuiniaqatigiiffinniillu nunarsuarni tamani atorneqar­tartunik, aaqqiissuteqarallarnissamut siunnersuummik, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq saqqummiussiffigineqarmat. Peqqinnisamullu Ataatsimiititaliap saqqummiussaq soqutigalugu, siunnersuutip misissoqqissaarlugu saqqummiuteqqinnissaa inassutigaa. Siumumiit isumaqataa­vugut misissuilluarnissamik inassuteqaammut.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani aamma oqaatigineqarpoq, utaqqisut nalunaarsorsimaffiini ataasiakkaani napparsimasut amerlassusiannik, nunap immikkoortuinut agguataarisimaneq, napparsimasunik suliarinninnissamik siunertaqartumik pilersaarusiortoqarsi­masoq. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani immikkoortut pingasut taagorne­qartut takuneqarsinnaasut, Siumumiit isumaqarpugut, utaqqisunut ikilisaataasinnaasut, sulisunul­lu iluaqutissat atorneqartariaqartut taamatut pilersaarusiorluarnikkut suleqatigiinnikkullu angusaqarfiulluarsinnaasut, tamannalu suliaritissallutik utaqqisut aamma toqqissisimalernerannik kinguneqariartorsinnaasoq.

 

Sulisussaaleqinerup taamaaginnartussatut isikkoqaleriartornera pillugu, Naalakkersuisunut ilaasortaq Marianne Jensen Ataatsimiititaliap isumasioqatigivaa, Ataatsimiititaliap oqaatigaa isumaqarluni, Peqqinnissamut Pisortaqarfik sulisussarsiorluni annertuumik suliaqartoq. Siumu­miit isumaqarpugut, nakorsaqarniarnermut sapinngisamik suli annertunerusumik inuttassarsiui­nerit ingerlattariaqartut, napparsimasunillu paarsisut juumuullu pissarsiariniartarnerat pimoorun­neqarnerusariaqartoq, kiisalu Ataatsimiititaliaq Siumumiit isumaqatigaarput, aamma pisariaqar­timmagu aningaasarsiatigut atorfinitsitsisarnermilu atukkat pitsanngorsartariaqartut. Aamma Siumumiit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput, atorfinitsitsiniarnermut atatillugu atorfinittussap aappaanut meeraanullu, atungassarititat ajunnginnerusinnaanerat Kommuuninut suleqatiginninnikkut anguniartariaqartut. Peqqinnissakkummi sulisorisat innuttaasunut peqqin­nissakkut pingaaruteqaqimmata atukkatigut tapersersorneqartuartariaqarmata. Siumumiit taamatut oqaaseqarluta, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummit aallaqqaatigalugu oqaatigissavarput, Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata assigiinngitsunik napparsimmaveqarfinut tunngasunik tunngasunik paasiniaareerluni, nammine­erluni isumaliutissiissummik saqqummiussaqartarnera assut iluarinartikkatsigu, taamaalilluni paasissutissat isummersorfissallu Inatsisartunut pisariaqartut saqqummiuttarlugit. Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensennip siunnersuutaanut, tassa qaratsakkut aanaartoornermik nappaatip misissuiffigineqarnissaanik imaqartoq pillugu, Ataatsimiititaliap saaffiginnissutaa pillugu, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Pisortaqarfiup akissuteqaataa, Atassummit tusaatissatut tiguarput. Atassummiillu Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput, Naalakkersuisut kaammattormagit illoqarfinni ataasiakkaani aanaartoorsimasut angerlartinneqartarfiini, timip piginnaanngorsaqqinneqarnissaanut oqalunniarnermullu sungiusaqqitsinneqartarfissaannut periarfissarsiortoqarnissaanik kissaateqarmat. Atassutip Ataatsimiititaliatulli, utaqqisut nalunaar­sorneqartut amerliartuinnarnerat sulisussaaleqinerullu milliartunnginnera annilaanganartutut isigaa, taamaattumillu iliuusaasinnaasunik allanik Ataatsimiititaliap isummersorneri paasilluarlu­git taperserpai.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap ullutsinnut naleqquttumik nutaamik pilattaasarfittaarnissamik, aammalu nutaamik aaviisarfittaarnissamik saqqummiussisoqaqqinnissaanik kissaateqarnera paasilluarsinnaavaa,  tamatumanili pisariaqartitsinermik tulleriiaarinissamik, Inatsisartuni akuttunngitsunik oqaaseqartarneq, aamma qissimigaanngitsoorsinnaanatigu. Ataatsimiititaliap pilattaasarfinnik angallattakkanik eqqartuisimanera, Atassummit assut soqutiginartipparput, tassami suulluunniit eqqarsarluarnikkut pingaartumillu aningaasarpassuit atunngikkaluarlugit, utaqqisut allattorfiannik naalisaasinnaasut iluaqutigininarneqartariaqarput. Ilami periarfissanik assigiinngitsunik eqqartuerusaarneq piviusumik timitalerneqartariaqalerpoq.

 

Aamma Ataatsimiititaliap Grenå-mi periaatsimik taallugu, inassuteqarnera, misilitassatut aamma innersuussutigerusunnarpoq. Atassummit oqaatigissavarput, sulisussaaleqinerup eqqartorneqarsi­manerani Ataatsimiititaliap isummersorsimanra tassani taperseratsigu. Taamatullu oqaaseqarluta Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, akuersaartumik ilalerparput kiisalu aamma Naalakkersui­sunut ilaasortap akissutaa pillugu qutsavigaarput.

 

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qaratsakkut aanaartoornermik nappaatip misissuiffigineqarnissaanut Lars Karl Jensennip siunnersuutaa, Inuit Ataqatigiinniit paasilluarparput. Nappaat imaannaanngitsoq piareersimaffigi­neqanngilluinnarluni takkussinnaasartoq arlalippassuarnillu artornartumik eqquisartoq. Inuit Ataqatigiinniit iluarisimaarparput, Kalaallit Nunaanni najugaqartunut misissuinissarsuarmut tamanna ilanngunniarneqarmat. Matumanilu ataatsimiinnerit ukiut kingulliit ingerlanneqartut ilaanni oqaatigisimasarput, aammali aaqqiiviginiarlugu neriorsuutigineqarsimasoq suli isuman­naarneqarsimanngimmat avoqqaarliuteqalaassalluta. Tassami aamma Peqqinnissamut Naalakker­suisup akissuteqarnerani malunnarmat, tamanna suli aaqqinneqarsimanngitsoq. Tassani pineqar­put aanaartoorsimallutik piginnaanngorsarneqartussat, kikkunnit isumagineqarnissanik akisus­saaffiliineq. Tamatumanimi Peqqinnissaqarfiup Inunnillu Isumaginnittoqarfiup, sunik akisussaaf­feqarnera erseqqissaavigineqartariaqartoq, Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Tamannalu piaartumik aaqqiivigineqartariaqarpoq. Suliaritinniarlutik utaqqisorpassuit aatsaat taama amerla­tigilersimasut, Inuit Ataqatigiinniit ilungersunartutut isigaagut. Ilami 2800-jut pallilersimavaat. Taamaattumik Peqqinnissamut Ataatsimiititap allatut iliuusissanik ujartuilluni aaqqinissamik innersuussinera tapersersorparput. Inuit Ataqatigiinni Peqqinnissamut Ataatsimiititami suleqataa­nitsinni pingaartissimavarput, maannamut peqqinnissaqarfiup inissisimanera nalilissallugu. Tamannalu pillugu peqqinnissaqarfimmi sulisuusut, qanimut oqaloqatiginissaat aamma pingaar­tissimallutigu. Tusakkagut paasisagullu imaannaanngeqaat allaammi peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutit ima ilungersunartigilersimasut oqaatigineqarpoq, Peqqinnissaqarfik isasuulersutut taaneqarluni. Suliaritinniarlutik utaqqisut aatsaat taama amerlatigilersimapput, matumanili maluginiagassaq unaavoq, utaqqisut suliaritinneranni allaat aamma taama amerlatigisut takkuteq­qittarsimammata.

 

Taakku saniatigut sulisussaaleqinerup kinguneranik pilattaasarfimmi arlaat napparsimatillugu suliarinninnissat kinguartinneqartariaqarlutik. Oqaatigineqartutullu pilattaasarfiit amigarput, pilattaaniartummi imminnut utaqqisaqattaattariaqarlutik aamma oqaatigaat. Taamaalillutik suliaritinniarlutik utaqqisut amerligaluttuinnarput. Tupaallannartullu ilagaat, pilattaasarfimmi sulisunik amigaateqarnerup aammalumi peqqinnissaqarfimmi tamani, sulisunik amigaateqar­nerup kinguneranik sulisut annertuumik sulerulutsinneqarmata.

 

Tamatumalu kingunerisarlugu sulisut sulerulukatallutik ilaatigut soraaginnartarneri, allaat peqqissaasutut naammasserlaat isumalluutigut taama pinialersaartalersimallutik. Tamanna paasinarpoq isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngitsorlu Inuit Ataqatigiiniit isumaqarpugut. Taamaattumik Peqqinnissamut Ataatsimiititaq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput oqarmat, sulilersunut atugassarititaasut pitsanngorsarnissaat sukumiisumik anguniartariaqarpoq. Maanna­mi peqqissaasut erseqqissumik oqaatigaat, taartaaginnarlutik tikittartut imminermit akissarsiaat qaffasinneroqisut akuersaaginnarsinnaajunnaarlugit. Maannami taartaagallartunuinnaq 6,5 mio. kr.-nit missiliorlugit ukiumut atorneqartartut, ilaatigut peqqissaasunit oqaatigineqarpoq, Peqqin­nissamullu Naalakkersuisup peqqissaasut ulluanni oqarneratuut, qallunaat nunaanni peqqissaasu­nut akissarsiarititaasut assigineqalissappata, 500.000 kr.-nit taamaallaat akissarsiat qaffaatissaa­nut naleqartut. Tassa imaappoq, allaat akissarsiaasut Qallunaat Nunaannut nalimmassarniarutsi­git millionerpaalussuarnik sipaarsinnaagaluarpugut.

 

Soorunami imaaliallaannaq pissutsit aaqqinneqarsinnaanngikkaluartut, maanna atorfeqavissul­luunniit tigummiinnarnissaat minnerpaamik anguniartariaqarparput. Taamaattumik Naalakker­suisunit ajornartorsiutip tamatuma eqqumaffigilluarnissaa, Inuit Ataqatigiinniit kaammattuuti­gerusupparput.

 

Naggasiutigalugu ikinnerussuteqarluta oqaaseqarnitsinni patsisigaarput, isumaliutissiissutip matuma suliarineqarnerani atorfinittussat aappaasa suliffissaqartinnissaat, meeraasalu paaqqinnit­tarfinni inissaqartereernissaat, naalakkiutitut paasineqarsinnaasoq tapersersorusussimannginnatsi­gu. Matumanilu erseqqissaatigissavarput illoqarfiit Kommuunillu atungassarititaat assigiinnge­qimmata, Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigiinnassavarput, sulisussarsiornermi Kommuunit qanimut suleqatigisarnissaat. Ilaatigut inissaqartitaanerit, aappaasut suliffissaat meeqqallu paaqqinnittarfeqarnissaat eqqarsaatigalugit. Taama oqaaseqarluta Peqqinnissamut Ataatsimiitita isumaliutissiissutaa Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Isumaliutissiissut misissuataareerlugu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isummerneri inassutaalu matumuuna tamakkiisumik taperserpakka. Minnerunngitsumik pujortartarneq akiorniarlugu pinaveersaartitsinermik, aamma qaratsakkut aanaartoorsinnaaneq annikillisarniarlugu, aap naqitsinerata qaffasippallaannginnissaa anguniarlugu pinaveersaartitsinermik suliniuteqarnerit. Paasivara, qaratsakkut aanaartoortarneq allanut sanilliullugu Inuit, tassa issittumi Inuit, akornan­ni atungaanerusoq, taamatullu aamma Kiina-mi nunap ilaani aalajangersimasuni, nappaat taanna taamatorluinnaq atungaasoq.

 

Taamatut naleqqiussinerit uannut assut eqqarsariarnarput isumaliulersillungalu, Nunatsinnut aamma nunanut issittunut illua-tungaanilu Kiina-mut misissussallugu suliassaqqinnginnersoq, sooq qaratsakkut aanaartoortarnerup nunap ilaani pineqartuni nalinginnaanerusoq. Taama naatsumik oqaaseqarlunga isumaliutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa soqutigalugu Kattusseqati­giinniit misissorsimavara. Aamma Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensennip siunnersuutaa, paasilluarlugu tamakkiisumik taperserpara, tassami qaratsamikkut aanaartoorsimasunik pigin­naanngorsaqqiineq pillugu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutaa aamma taamaa­lillugu taperserakku. Kattusseqatigiinniillu toqqissisimanarinngilara; napparsimasunik suliaritin­niarluni utaqqisut amerlingaluttuinnarnerat, taamaattumik Kattusseqatigiinniit ilungersortumik kaammattuutigissuarput, utaqqisut sapinngisamik ikilisarneqarnissaat pimoorunnerullugu sulissutigineqassasoq, taamaammallu ilaatigut suliaritinniarlutik utaqqisut ikilisarneqarnissaat eqqarsaatigalugu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani, pilaasarfimmik aaviisarfimmillu nutaamik pilersitsisoqarnissaanik Ataatsimiititaliap kaammattuutaa taperserlugu.

 

Kisianni utaqqisut amerligaluttuinnartut ikilisarniarlugit, nutaanik pilersitsinissat kisiisa utaq­qiinnartariaqanngitsut Kattusseqatigiinniit ilanngullugu eqqaasitsissutigissuarput.

Taamaattumik ajornartorsiutinik qaangiiniarnermi periuserineqarsinnaasut atorneqarsinnaasut, soorlu Ataatsimiititaliap isnassuteqaataatut, Grenå-mi periaaseq atorlugu aaqqiiniarneq ilanngul­lugu aqqutigineqarsinnaanera tapersertariaqarpara. Peqqinnissaqarfimmi pissutsit naammagi­nanngilluinnarnerannut pissutaaqataalluinnartutut, Kattusseqatigiinniit aamma siusinnerusukkulli ilaatigut eqqaareersimavagut tassaasut, sulisut akissarsiaqartinneqarnerannut, aammalu sulisut naliginnaasumik suliffimminni atungassarititaasunut tunngasut pitsaanerulersittariaqarnerat.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqatigilluinnarpara oqarmat, sulisussanik avtaaneersunik pisariaqarteqisat­sinnik Nunatsinnukartitsisinnaanngilagut, avatangiisitigut atungassarisaannit qimaligaannillu pitsaanerusumik atungassaqartinngikkutsigit, kisiannili aamma Ataatsimiititaliami ikinnerussute­qarluni oqaaseqaateqartoq ilaatigut ilumoorpoq oqarami: "Tamakku pillugit Kommuunit qanimut suleqatigineqartariaqarput. Taamatut oqaseqarlunga isumaliutissiissut akuersaarlugu tusaatissatut tiguara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujassutigerusuppakka oqaaserineqartut aammalu nuannaarutigalugu maluginiarlugu, isumaqatigiittoqaqimmat Inatsisartut akornanni aammalu Naalakkersuisut akornanni. Tassanilu aamma minnerunngitsumik Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaat, tamanit Naalakker­suisunit Inatsisartullu oqaluttuinit aamma isumaqatigineqarmata. Taamaakkaluartoq marlussun­nik erseqqissaateqarusuppunga. Siullermik paatsuungasoqaqqunagu erseqqissalaassavara uani, qaratsamik aanaartoortarnermik tunngasumik assigiinngitsut marluk pineqarmata. Qaratsamik aanaartoortarneq ataaseq taanna Kalaallit aammalu Inuit akornanni aammalu Kiina-mi naligin­naanerusoq, taannalu annertunerusumik suli ilisimasaqarfigineqanngitsoq sooq taamatut pilersar­nersoq, aammalu qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanersoq. Taavalu taannalu annertunerujussuar­mik nunani allaninngaanniit atorneqartoq.

 

Taava aanaartooriaaseq alla nunani allani aamma atorneqartoq, taannalu nunanut allanut sanil­liuttakkatsinnut naleqqiullugu Nunatsinni atungaanera annertunerunngitsutut oqaatigineqartoq. Kisianni soorlu aamma oqaatigineqartoq, Nunatsinni innuttaasut peqqinnissakkut misissuiffigi­neqarnissaat annertooq, aallartinneqartussaq tassani qaratsamik aanaartoortarnerit aamma ilanngullugit misissuiffigineqarnissaat Naalakkersuisoqarfimminngaanniit inassutigisimagipput.

 

Maluginiarpara aamma isumaqatigiittoqartoq Inatsiartut oqaluttuininngaanniit, peqqinnissaqar­fimmi sulisut, aningaasarsiaasigut pitsanngorsaavigineqarnissaat aammalu suliffimmi atungari­saasigut, kiisalu aamma ulluinnarni inooqataanerminni aamma pitsanngorsaavigineqarnissaat amerlanernit kissaatigineqartoq. Aammalu pilattaavimmik aavisarfimmillu nutaamik pilersitsiso­qarnissaa amerlanernit, aamma taanna piaarnerpaamik pinissaa kissaatigineqartoq, tassani Atassumminngaanniit oqaluttoq kisimi oqarluni, tamanna soorunalimi  tulleriiaarinermik aamma ilaasariaqartoq.

 

Sulisut aningaasarsiaanut tunngasut annertunerusumik uanga oqaaseqarfigissanngilakka, taanna akisussaaffik Naalakkersuisuni agguataarisimanermi allami inissisimammat. Kisiannili una Peqqinnissamut Naalakkersuisutut erseqqissarusuppara oqaatigerusuppara, ilumoormat atorfiit amerlasuut aalaakkaasunik inuttalerneqarsinnaannginneri pissutaallutik, taartaagallartussanut ukiut tamassa Nunatsinni millionerpassuit atortaratsigit. Aningaasat taakkua inuiaqatigiinnut aningaasaataajaaginnanngillat, kisiannili aamma allatigut iluaattortaqarput. Soorlu suleqat nammakkersueqataasarpoq taarterpassuarnik tikisitsisarnerit aalaakkaasumik sulisunut, annertuu­mik ulluinnarni sulineranni nammakkersueqataasarpoq. Tikittunut paasititsiniaanerit allallu eqqarsaatigalugit, kiisalu aamma aalaakkaasumik atorfillit ulapereertut annertuumik nammakker­sorneqartareersut.

 

Feeriarnermi, erninermi sulinngiffeqarnerup nalaani, pikkorissarnerup nalaani, napparsimanermi annertunerusumik taarteqarsinnaanerminnut tassani aamma periarfissaqanngimmata. Taamaalil­luni qaavatigut aamma tamakkua nammakkersuutaasarput nutaat tikittorpassuit. Kiisalu min­nerunngitsumik aamma soorunalimi sullitassanut sullitanut napparsimasunut, kiinnat nutaarpas­suit takusarneri aallaqqaataaninngaanniillu aallartittarnerit soorunami tamanna aamma naamma­ginanngilaq. Kisiannili aamma ilanngullugu oqaatigisariaqarpara, ukioq kingulleq peqqissaasut eqqarsaatigalugit sygeplejerskit, amerlanerusunik ukiunut siuliinut naleqqiullugit amerlanerusu­nik aalaakkaasumik atorfinitsitsisimagatta. Kisiannili aamma taassuma ilutigisaanik atorfiit inuttaligassat aamma amerlisimapput, taamaattumik amerlanerusunik atorfintsitsigaluarluta iluaqutaanera tassani aamma killeqarpoq.

 

Tassani soorunalimi innuttaasut akornanni aammalu minnerunngitsumik Inatsisartuni, aalajangi­gassaapput aningaasat qanoq atorneqassanersut, taamatut aningaasarpassuit tikerartitsinermut atorneqartuassanersut, sulisunut pitsanngorsaanermut atorneqassanersut imalunniit allanut atorneqassanersut, Inatsisartut tamanna aalajangigassarivaat. Tassunga tunngatillugu Maliinann­guaq Marcussen Mølgaard aamma tamatumunnga tungasumik oqaaseqaatai uterfigilaassavakka, paatsuuallannermik tunngaveqarunarmata.

 

Uani oqaatigineqarmat Danmarkimi peqqissaasut sygeplejerskit Nunatsinni atorfinittut, Danmar­kimi sygeplejerskisuulli akissaateqartinneqaleraluarpata, taava 500.000 kr.-nit taamaallaat akissarsiat qaffaatissaat naleqartut, aammalu taamaalilluta millionerpassuit sipaarneqarsinnaaga­luartut. Taanna eqquinngilaq tassa una uanga oqaatigisimasara unaavoq, massakkut taartaagallar­nermut atorneqartartoq angalanermut, inissaqartinnerannut, akissarsiaannut allanullu atorneqar­tartut ima annertutigipput, taakkua tamaasa ataatsimut isigalugit. Aningaasarsiat taamatut qaffanneqaraluarpata inuiaqatigiinnut nalissaa, massakkorninngaaniit naatsorsuigallarnerput tunngavigalugu 500.000 kr.-nit missaannit qaffasinnerussangaluarpoq. Kisianni taakkua massak­kut atortakkagut imaanngilaq taava sipaarutigineqassasut.

 

Naggataatigullu aamma oqaatigerusullugu Maliinannguaq Marcussen Mølgaardimut ikinnerussu­teqarluni oqaaseqaataanut, tassa naalakkiutitut paasisimallugu Kommuuninik suleqateqarnissa­mik oqariartuutit, tassa soorunami taanna erseqqissaannassavara, Naalakkersuisuninngaanniit ilisimalluarparput Kommuunit akisussaaffiinik naalakkersinnaanagit, taanna Kommuunit nammineerlutik akisussaaffigaat, kisianni kaammattuisinnaavugut aamma Naalakkersuisuninn­gaanniit taamaaliorsimavugut, neriuppugut aamma tamatumuunakkut Kommuunillu suleqatigiil­luarumaarluta. Nalunngilara Kommuunit ilarpassui suleqataarusullutik piareersimasut aammalu taamaattut, aammali ilaqarput aamma tassuunakkut tunuarsimaarnerusunik.

 

Naggataatigut pilattaavik nutaaq aammalu aaviisarfik nutaaq amerlanerusunik taamatut pilersitsi­soqarnissaq oqariartuutigineqarpoq, Naalakkersuisuni oqarpugut tamanna misissortissimallugu ammalu tulleriiaarinermi ilanngullugu eqqartorumaarlutigu. Kisianni Inatsisartut suna eqqartor­neripput aamma iluamik paasiniassammassuk, ilisimatitsissutigissavara massakkut naatsorsuigal­larsimanerit tunngavigalugit, pilattaasarfik ganngi nutaaq aammalu aaviisarfik nutaaq pilersinne­qassappata, naatsorsorneqarallarsimammata maannakkut 127 mio. kr.-nik akeqartussaq. Taanna ilisimatitsissutitut Inatsisartunut apuuppara.

 

Lars Karl Jensen, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Ukiuni kingullerni nappaatit ilaattut atungaalertoq ersarissorujussuarmik, tassalu qaratsakku aanaartoornermik nappaat, uani misissuisoqarnissaani oqaluuserisassanngortitara taama ilassillu­arneqartigimmat qujassutissuara. Tamatta nalugunanngilarput tusartarlugulu aamma taamatut nappaammik nalaanneqartut, illoqarfigisaminnut angerlaraangamik ilaatigut ilaquttaminni najugaqartarput ilaatigullu allaat utoqqaat illuannut inissinneqartarlutik, ilaallu aamm napparsim­mavinni. Kisianni tamatigut paaqqutarineqarnerat tamakiisumik immaqa pisartutut oqaatigine­qarneq ajorluni.

 

Taamaattumik nuannaarutigivara Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap aammalu Naalakkersuisoqar­fiup taamatut nappaateqartut angerlaraangasa eqaarsaartinneqartarnissaannik suliaqartussanik atorfinitsitsiniarneq sulissutiginiarmassuk. Aammalu pissanganassaaq uani misissuinissarsuaq Nunatsinni peqataaffigineqartussaq qanoq ilinniarfigiumaarneripput. Kiisalu aamma oqaatigine­qartutuut paasititsiniaaneq annertunerusumik ingerlanneqalerpat, aamma tamakkua sunniuteqa­qataanissaat ilorraap tungaanut qularutissaanngimmat, aallaqqaasiininni oqarnittuut taamatut siunnersuuteqarnera tamaginnik ilassilluarneqarmat qujavunga.

 

Anders Nilsson, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Atassut:

Ataatsimiititaliaq sinnerlugu qutsatigissuara tapersersorneqarneq Naalakkersuisup tungaaninn­gaanniik aammalu assigiinngitsut oqaaseqartut tungaaninngaanniit. Tassa ullumikkut Peqqinnis­samut Ataatsimiititaliami suleqatikka qutsavigerusuppakka, aalajangersimalluinnartumik sulisarmata. Taava upernaakkut ataatsimiinnitsinni eqqarsartaatsimikkut ajoquteqartut assigiinn­gitsut, nappaatillu assigiinngitsut suliarisimagatsigit pitsaasumik taanna qutsatigaara.

 

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Aap, naatsunnguamik. Uani tassa paattuulaarsimanera aap, Mariannep nassuiaatigimmagu qujassutigissuara. Kisianni tassa taamaakkaluartoq, toqqissisimasumik aammalu sullivimmik nuannersumik ornissallugulu erininartumik pilersitsinissaq, isumaqarpunga maani pingaaruteqar­torujussuusoq. Aammalu ilaatigut peqqissaasut una annertuumik naammagittaalliuutigisimavaat, suliat assigiit akissarsiat assigiit taanna imminnut atunngilluinnarmat.

 

Aammalu allaat ilaat imannak oqarlutik, immaqa soraariarlutik vikaarinnguinnarunik imminut akilersinnaanerussasoq. Tassa isumaqarpunga tamakkua ajornartorsiutaasut annertuut aammalu peqqinnissaqarfimmi sullissinermut, inunnullu sullitanut nuanninngitsunik kinguneqartartut. Tassa imaappoq: taarseraannerujussuup kinguneranik toqqissisimasumik sulinissaq, aammalu ilaatigut immaqa amigartarneq pissutigalugu, peqqissaasut sulinerminni annertuumik ajornartor­siutigisarsimavaat, nammineq ilumut suliartik akuerisinnaasutut isigisinnaanerlugu.

 

Tassa imaappoq: imminut naammaginatik angerlartariaqartarput ulapiloruluttarnertik pissutigalu­gu. Tassa tamakkorpassuit imminut ataqatigiipput, taamaattumik matumani Naalakkersuisut aammaarluta Inuit Ataqatigiinninngaanniit kaammattorusuppangut, ilaatigut soorunami  immaqa akissarsiat kisimik pisuunngikkaluartut, kisianni taamatut saqqummiinermi taakku annerpaamik eqqartorneqarmata, sukumiisumik pimoorussilluni isiginiaqqullugit. Taamaaliortoqanngippat, siunissaq peqqinnissaqarfimmut taarpallaassaaq. Taavalu aamma uani pilattaasarnermut utaqqi­sut ima amerlatigilersimammata, ajornartorsiutit aamma ima ilungersunartigilersimapput allaat, nunarsuarmi ikiuiniaqatigiiffiit sakkutooqarfiillu aaqqiissutaagallartumik iliuusissaanik allaat eqqarsartoqalersimalluni. Tassa taassumaannaallunniit takutippaa ullutsini ilungersunartumik inissisimanerput, taamaattumik suulluunniit aaqqiissutaasinnaasut ujartornissai pisariaqartoru­juuvoq.

 

Pilattaasartut oqaloqatiginerini ilaatigut oqaatigineqarpoq, speciaalit, tassa sammisat pilattaaner­mi assigiinngitsut tallimaasut, pilattaaviit marluinnaat paarlangiaallutik atortariaqartaraat. Aammalu pilattaaviit taakku suliarineqarsimasut 1965-mili, tassa imaappoq: ukiorpassuit massakkut ukiut 33-it qaangiupput, aammalu nunarput inuttusisimaqaaq taamanikkumut naleq­qiullugu. Taamaattumik tamakku ajornartorsiutit tamakku isumaqarpunga isigineqartariaqartut. Rigshospitaalimullu aallartitsisarnerit ilaatigut oqaatigineqartutuut, immaqa inummut ataatsimut 100.000 kr.-nik aallartitamut naleqarsinnaasut, Nunatsinnut aallartitsinikkut imaluunnit suliaritit­sinikkut, arlaatigut immaqa sipaarutigineqarsinnaaneri takorloorneqarsinnaalluni piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu.

 

Naggasiutigalugu aappaasut meeqqanullu paaqqinnittarfinnut tunngasut, taakku ilaatigut erseqqissaatigilaassuara tassa uani maluginiarpara, partiit allat oqaaseqartuisa ikinnerussuteqarlu­ta oqaaseqaaterput akerlerinngikkaat, tassami suliap ingerlannera immaqa nassuiaatigilaassuara imatut: tassuma isumaliutissiissutip suliarinerani siullermik allaqqasimagami, soorlu imannak paasineqarsinnaasumik, pinngitsoornani aappaasup suliffeqarnissaa, meeqqallu paaqqinnittarfin­ni inissaqarnissaat taanna pisariaqartoq.

 

Taamannak allassimanerata kinguneranik uagut ikinnerussuteqarluta oqaaseqaateqarsimavugut isumaqarluta, tamatumani Kommuunit qanimut suleqatigalugit aammalu soorlu massakkut inuttassaaleqinermi, arlaannut nakorsamut piumasunut imaluunnit niviarsiamik piumasunik nalunaartoqarsimatillugu, aapparisaasalu immaqa suliffissaat meeqqanullu paaqqinnittarfinnut tunngasut ajornartorsiutaassangatillugit qanoq eqqarsarsimagamik, taava Kommuunit saaffigalu­git paasiniaaffigineqarsinnaasut, immaqalu taamaalillutik ilaatigut ikiorneqarsinnaaneri aqqutis­siuunneqarsinnaallutik.

 

Uangattaaq nuannaarutigaara una oqaluuserisaq ullumikkut taamatut oqaluuserigatsigu, aammalu neriuutigalugu ajornartorsiutit ilungersunartut imaaliallaannarlugit aaqqinneqarsinnaanngitsut, aammalu peqqinnissaqarfimmiit ilungersuutigineqartut ullumikkut, ilorraap tungaanut aallarnis­saannut iliusissat suulluunnit tamaasa atorlugit iliuuseqartoqarumaartoq.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataanununa aamma uagut takugatsigu atsiussallu­ta assut paatsuungalaarnikuusugut. Tassami isumaliutissiissutitsinni taama oqariartuuteqanngin­natta. Aammalu Peqqinnissamut Naalakkersuisup tusarniaasarnitsigut ilisimatinneqarnikuuvugut KANUKOKAmut allakkatigut saaffiginnissimasut, tassami Kommuunini nakorsaassaaleqi­leraangamik aamma maalaartarput, taavalu aamma aaqqiiniarnermut ilaatillugu suleqatigiikku­sussusermut atatillugu, taamatut saaffiginnissimaneq pissusissamisoortutut isigivarput. Tassami peqqinnissaqarfikkut sullissineq tamatta akisussaaqataaffigigatsigu.

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Aap, unaana oqaatigiinnarniarlugu matumani isumaqatigiinngittoqanngimmat, Inuit Ataqatigiin­ninngaanniit immikkut taasisoqarnissaa kissaatiginngikkipput.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Uangaana naggataarutigalugu amma oqaatigiinnarusullugu assut nuannaarutigigakku, akisussaa­sutut Naalakkersuisutuut massakkut aamma Inatsisartut akornanni paasinninneq annertooq ersermat.  Peqqinnissaqarfiup pitsaasumik ingerlanissaanut aqqutissaq pingaarnerpaaq tassaam­mat sulisut naammattut aammalu ataavartut aammalu tamatuma anguniarneqarnissaanut suleqa­taarussussuseqarneq annertooq massakkut takutinneqarmat.

 

Tassami siornatigutuut oqareersimanittuut uanga isumaqarpuga nunarput ornissallugu suli soqutigineqartoq, takusinnaavarput ukiumut sygeplejerskit, assersuutigiinnarlugu amerlaqisut 100-it sinnerlugit taartit tikisittarpagut. Qaammatit siulliit sisamat ukioq manna 1998-imi, qammatit siulliit sisamat nakorsat taartaajartortut 68-it tikisissimavagut, aammalu ikileriarnissaat ukiup sinneranut naatsorsuutiginatigu, tassa ukiup ingerlanerani 200-it sinnerlugit nakorsat tikisittarpagut, ajoraluartumik ataavartumik atorfinikkusunngitsut. Tamannalu suliaq annertooq neriuppugut kingusinnerusukkut kinguneqarumaartoq suleqatigiinnikkut ataavartumik  amerla­nerusunik suli  sulerusuttoqalerneranik. Tassuunalu Naalakkersuisut uagut peqataarusuppugut aqqutissiuussiuarnermik, tassami taartaagallartatussanik sygeplejerskinik tikisitsisarnermi ilaatigut maalaarutigineqartartut tassaapput vikarbureauininngaanniit atorfinitsinneqartartut taakkua akisoqisumik maanngartinneqartartut.

 

Aamma una ilisimatitsissutigissavara aamma nakorsat vikar-bureauqarput, aamma uunga immaqa killittariaqarlersinnaavugut aamma allaat taakku atortariaqalissallutigit, kisiaanni taakku akisupput, akisoqaat.

 

Naggataamik Naalakkersuisut sinnerlugit aamma uanga Peqqinnisamik Ataatsimiitsitaliaq qamannga pisumik qutsavigerusuppara manna tikillugu suleqatigiinnitsinnut. Nuannerpoq Peqqinnissamut Naalakkersuisutut misigisinnaallugu qanoq tunniusimatigalusi suliaq soqutigalu­gu ilumoorullugulu ingerlakkassiuk aammalu isortarsiuisarsinnaannersi tapersersuisinnaannisi apeqquteqartarsi saaffiginnittarnisilu taakkua nauannaarutigaakka aamma neriullunga taamatut ingerlaannassasoq upperalugulu. Qujanaq.

 

Hans Enoksen, Siulitaassoqarfimmi ilaasortaq:

Taamaalilluni immikkoortoq 64-i Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa naam­massiovoq, taasisoqassanngilaq, paaseqatigiittoqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.