Oqaluuserisassani immikkoortoq 06-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 06-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfernat, marlunngorneq 11. marts 2003,

Oqaluuserisassani immikkoortoq 6

Pinngortitap pisuussutaanik atuineq pillugu suleqatigiissitalianut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaa pillugu, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangigaata inatsisartuni isumaqatigineqarneranik aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuat)

(Siullermeernera)

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Aamma taanna septemberimi ataatsimiinermi Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiara aalajangigaq ilanngullugu nassiussaq akuersissutigisimavaat.

Inatsisartunilu Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni Islandimilu naalakkersuisunut inassutigaat suleqatigiissitap ataatsimiititaliap, pinngortitap pisuussutaani atuineq pillugu misilittakkanik paasissutissanillu paarlaateqatigiiffiusussaq pilerseqqullugu.

Tassanilu katitigaanissaani Nunani Avannarlerni tamani immikkut pingasunik sinniititaqarfiussasoq. Ataatsimiititaliallu siulittaasoqarfiinit paarlaajaalluni iulittaasuuffigineqartariaqartoq nammineq qinissagaa.

Nunat Avannarliit pinngortitap pisuussutaanik sakkortuumik pinngitsuuisinnaanngillat.

Immap pisuussutai nunallu iluani pisuussutit minnerunngitsumik eqqarsaatigalugit.

Nunat pingasut taakku nunarujussuarnik imarujussuarnillu nalilippassuarnik nalilippassuarnik pisuussuterpassuarnillu imaqartunik assigiinngitsunik nakkutigisassaqarput.

Nunani Avannarlerni Killerni inuuniarnermi tunngaviusunik sinaakkutissat pinngortitap pilersittaannarsimavai. Aammattaaq nunat taakkua aalisarnerup iluani suliffissuaqarnikkut ingerlatsinermik inuiaqatigiit atugarisaannut, atugarissaarnerannut tunngaviusumik ullumikkut nalunngisatsinnik pilersitseqataasinnaasumik ineriartortitsisimapput.

Nunat Avannarliit Killiit pisuussutinik uumaatsunik nukissiassanillu assigiinngitsunik manna tikillugu tamakkiisumik atorluarneqanngitsunik, atuinissanut suli periarfissaqarput.

Islandimi nukimmik atorluaanerup iluanni misilittakkat Savalimmiuni Kalaallit Nunaatalu aamma iluaqutiginiarsinnaavaat. Savalimmiut aamma taamatut oliemik ujarlernermik misilittakkatik aqqutigalugit suliffissuaqarnerup niuernerup aqutsinerullu iluini, ilisimasanik pisinnaasanillu naleqarluartunik tunniusseqataasinnaapput.

Savalimmiut maligassiuinerat pimoorullugu malinniarlugu Kalaallit Nunaat Islandiluunniit aalajangerpat, misilittakkanik Savalimmiormiut katersorsimasaannik ilisimasaqarneq iluaqutissarujussuanngussaaq.

Pinngortitap pisuussutaanik atuineq pineqartillugu nunat taakku suliassaqarfinni assigiinngitsuni immikkut, tamarmik immikkut ilisimasanik pisinnaasanillu ineriartortitsisimanerat ilisimaneqarpoq.

Pisorpassuarni nunat taakku pisuussutinik taakkuninnga atuinermi aamma suleqatigiittarsimapput. Naak aaqqissuulluagaavinngikkaluartumik.

Misilittakkat akisunaarlugit pissarsiarineqarajuttarnerat nalunngilarput. Suleqatigiinneruttaaq nukittuunngortitsisarnera aamma nalunngilarput. Suleqatigiinnermi illua tungeriittamarmik ataatsimut suliniuteqarnikkut iluaqutissarsitinneqartarput. Suleqatigiissitaliallu maanni siunnersuutigineqartup ataatsimiititaliap, pilersinneqarneratigut misilittakkanik paarlaateqatigiittarnissaq aamma aqqutissiuussinnaavaat.

Taamalu Nunat Avannarliit Killiit pinngortitap pisuussutaanik atuinissaminnut periarfissaat aamma pitsanngoriartinneqassallutik.

Aamma aalajangigaq taanna taperserneqassasoq maani inatsisartunut kajumissaarutigineqarpoq.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Soorlu inatsisartut aallartitaata siulittaasua saqqummiinermini saqqummiussai toqqammavigalugit taakku immikkoortut pingasut, ataatsikkut suliarineqarput. Tassa immikkoortup sisamaat tallimaat arfernallu. Taakkua tamarmik Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangigaanik toqqammaveqartuupput.

Taavalu partiit oqaaseqartuinut killippugut. Oqaaseqartoq siulleq Doris Jakobsen , Siumut.

Takanna.

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq.

Nunat Avannarliit Killiit inatsisartutigut suleqatigiinnerat nunatsinni peqataaffigisarput, siunissami ineriartorluni nunanut taakkununnga pineqartunut, tassalu nunatsinnut, Savalimmiunut, Islandimullu innuttaasunut iluaqutaasumik kinguneqarnissaa tamatta siunertaraarput.

Oqartoqartaraluarpoq silarsuarmi avatitsinni suleqatigiiffippassuit naammareermata, allanik suleqatigiiffissanik ilalersortariaqanngitsut.

Uagut taamatut Siumumi isumaqanngilagut.

Isumaqarpugut inuiannguit Atlantikup avannaani inuusut aaqissuulluakkamik suleqatigiinnermik tunngaveqarunik, inuussutissarsiornikkut, kulturikkut, aningaasarsiornikkut angallannikkut il.il. aqqutigalugit suleqatigiinnertik nukittortissinnaagaat.

Tamannalu Siumumit upperaarput suleqataaffiginiarlugulu.

Siunnersuutit inatsisartut Nunani Killerni pingasuni sinniisorisaasa saqqummiussaat ataatsimut oqaaseqarfiginiarpagut.

Siumumi pingaartilluinnarparput nunatsinni oqaluttuarisaanitta pissusitoqqattalu oqaluttuarisaanerat sapinngisamik eriagisassatut ataqqillugillu nunatsinni tammatsaalissallugit.

Kalaallit qangaaniilli ileqqorisatta ilaat tammariartorput. Ilisimannittut ikittunnguit tassaapput utoqqartargut. Siunissami kingulissatta uagullu pingaartilluinnartariaqarparput pisussaaffigalugulu inuiaqatigiittut pingaartitagut, nunatsinnilu kinaassusitsinnut ersersitsisut pisinnaatilluta tammatsaalissallutigit.

Matumani Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata sulissutigeqqusaa, Nunani Avannarlerni Killerni piniarnikkut ileqqutoqqatta sulilu maannakkut atuuttut qaannamik qilalukkanik piniarnerit, periaaserineqartartullu allat suli atugaatillugit sulilu paasissutissat utoqqartatsinnik pissariarisinnaatillugit, oqaatsit, assilissat, atuakkat, filmit allallu atortorissaarutit atorlugit tammatsaalineqarnissaat Siumumi tapersersornartillugu pingaaruteqarluinnartutut isigivarput.

Tamanna tunngavigalugu piniarnikkut ileqqutoqaasa uppernarsaasersornerat pillugu saqqummiunneqartut isumaqatiginangaarmata, piaartumik aallartinnissaat kaammattuutigiinnagassaagaluarpoq.

Kisiannili aamma eqqaamasariaqarparput tamatumani pilersaarusiorluakkamik minnerunngitsumillu taamaaliornissamut suliaqarluni imaluunniit suliaqarlutik aallarniisussat pissarsiarisariaqarnerat pingaartorujussuusoq inuttassarsilluartariaqarmat.

Tamatumani naammassiniartariaqarpoq naalakkersuisunullu suliap piviusunngortinnissaa pimoorullugu anguniarneqartariaqarluni.

Pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarnera pillugu nunat tamat ataatsimeersuarnissaanik Nunat Avannarliit siunnersuisoqatigiiffiata september 2001 akuersissutigaa akuersissutigisaa, Savalimmiut, Kalaallit Nunaata Islandimiullu naalakkersuisuinut aaqqissuuteqqullugu inassutigisaa Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

Nungusaataangitsumik pisuussutit uumassusillit atorneqarnerat nunat pingasut ataatsimeersuartik oqallisigissagaat isumassarsiaavoq pitsaasoq.

Maannamut tamakkunatigut suleqatigiinneqarpoq. Tassami ilisimatusarnikkut ingerlatsinerit, taakkununngalu ilanngullugit paasissutissanik paarlaasseqatigiittarnerit ingerlanneqareerput.

Kisiannili ilisimasagut atorluartariaqarpagut. Tassalu atorluaanissarput ataatsimoornerulluta ataqqeqatigiilluta suleqarigiillutalu ingerlatarput, siunissatsinnik qularnaarissappat taamaattussaavorlu, taava pisuussutit uumassusillit qanoq atorluarneqarneri isumaqatigilluta kingulissatsinnut qularnaartariaqarpagut.

Taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit ataatsimiinnissaannik allaffeqarfiata maanna Islandimiittup pilersaarusiornissaa isumaqatigaarput.

Taamaalilluni aasaru Savalimmiuni Nunat Avannarliit Killiit ataatsimiinnissaanni oqallisigineqarsinnaaqqullugu.

Ilisimavarput nunat aasarumiit, Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinneranni siulittaasuulersussaasoq. Taamaattumik pilersaarusiornissami qitiusumik inissisimanerput atorluartariaqarpoq.

Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerat aalisarnerinnarmiinngilaq. Soorlumi aamma saqqumiussat ilaat taamatut oqariartuuteqartoq.

Inuussutissarsiornerup siuarsarnissaani nukissiuuteqarnerup ineriartortinnissaani oliesiornikkut Savalimmiuni misilittakkat, nioqqutissanillu atorluaanikkut niueqatigiissinnaanerit allarpassuartigullu suleqatigiiffiusinnaasut politikerit, nunani taakkunani sinniisuusut peqatigalugit oqallisiginissaat piffissanngorsoraarput.

Tamatumanilu ataatsimeersuarnissami pisussami eqqartugassanut ilanngunneqarsinnaaneri kaammattuutigissavagut.

Siumumit immikkut taanngitsoorusunngilarput Nunat Avannarliit Killiit imminnut attaveqatigiinnerisa aamma nukittorsarnisaannut tunngasut oqallittarnerni ilaatitaanissaat.

Tassami immitsinnut tikittarsinnaanigut annikinnerusumik pilertornerusumillu akikinnerusumik pilertornerusumillu, iueqatigiinnermi peqqinnissakkullu sulisut tungaasigut aamma suleqatigiissinnaanerit ilanngullugit oqallisissaanut aamma ilaatinnissaat Siumumit kissaatigissavarput.

Taama oqaaseqarluta Siumumit saqqummiussisussat taperserpagut sulilluarnissaannillu kissaallugit.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Siumumiit Doris Jakobsenimut qujanaq.

Tullinnguuppoq Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit.

Takanna.

Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit ataqatigiit Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiata inassuteqaataat pingasuusut naleqquttutut tapersersornartutullu isigaat.

Ukiut marlut qaangiupput taamatut inassuteqartoqarmat. Piffissanngorporlu inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaat.

Siullermut atatillugu ileqqutoqqagut piniartuunikkullu kultureqarnerput sanngiilliartorput. Tamatumanilu nunarsuarmioqatigiinnermi killeqarfiit nungujartuaarnerat kisimi pissutaanngilaq, kisiannili aamma silatta silaannattalu allanngoriartupiloornerat pissutaaqataanngitsuunngillat.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit piniartuunikkut ileqqutoqqat uppernarsaasersorneqarnissaannut isuma tulluartutut isigilluinnarpaat. Isumaqarpugut uppernarsaasersuinikkut qangali amigaataasut immersorneqassasut.

Taamatut suliniuteqarnermi piniarnikkut inuussutissarsiuuteqartut qanimut suleqataassapput, taakkulu saniatigut atuakkiortortagut tusagassiornermilu suliallit suleqataasinnaallutik.

Eqqaaneqarsinnaavoq matumani aamma KNAKP ukioq manna 50-iliisussammat, taannalu aamma nammineerluni atuakkamik saqqummersitsilersaarmat.

Taamaaliorneq kulturikkut kingornussassatsinnut taamaallaat iluaqutaassanngilaq, kisiannili aamma nunarsuaq tamakkerlugu nunat tamalaat FN-ip ataani suleqatigiiffii suliniutaannut naapertuuttuussalluni.

Piviusunngortitsiniarluni suliniuteqarluni piareersaanermut atatillu naalakkersuisut kaammattorusuppagut, ileqqutoqqat uppernarsaasersornissaannut WAIPO aammalu UNESCO-mi suliniutaasut isiginiaqqullugit.

Pisariaqarpoq nunat tamalaat suliniaqatigiiffiini ataatsimut suliniutaasut ataqatigiissaarneqarnissaat. Taamaaliornikkut ajornannginnerusumik nunatsinnullu naleqquttumik Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfianit, aamma nunatsinni soqutigisaqaqatigiiffiinit suliniutigineqarsinnaammata.

Avannaarsuani Atlantikup avannaatungaa nerisassaqarfiulluartutut taaneqartartoq sanileralugu inuuffugaarput. Inuinnarnuunngitsoq uumasorpassuarnulli millionilikkaanut uumaffiullunilu nerisaqaqatigiiffiuvoq.

Nunat tamalaat akornanni ataatsimeersuarnikkut isumalluutinik atuinerput qulaajarneqassaaq, taamaaliornikkullu Namminersornerullutik Oqartussat suliniutaat TULUGAQ nukittorsarneqarsinnaalluni.

Qularnanngitsumillu atuinitsinni nunarsuarmioqatitsinnit upperineqarnerulernissarput anguneqarsinnaavoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput nunat illuatungeriit akornanni paasisitsiniaanerit ingerlanneqartariaqartut. Imatut paasillugu nunatsinni innuttaasut kisimik paasisitsiaaffigineqaratik, nunarsuarmioqataasulli aamma paasisitsiniaaffigineqartariaqartut.

Taamaaliornikkut ilisimatinneqarniassammata piujuartitsinissaq nungusaataanngitsumik atuineq pillugu nunatsinni qanoq inatsisiliornikuunersugut aammalu malittarisassaqartitsinersugut.

Issittut Igalaava imaqartariaqarpoq inuiaat avaataaniittut issittumullu nasiffeqarnissaminnut pisariaqartitsisut periarfissaqarluartariaqarput. Taamaasillutik paasisassat pitsaanerulerniassammata.

Aammattaaq piujuartitsineq tunngavigalugu ineriartorneq pillugu inatsisartuni siorna upernaakkut eqqartuisimaneq innersuussutigissavarput. Kiisalu inatsisartut Kalaallit Nunaanni piujuaannartitsineq nungusaataanngitsumik atuineq pillugu pilersaarusiornissamut aalajangersagaat, aamma Kalaallit Nunaanni Agenda 21-p atuutilernissaa pillugu.

Taamatut suliniuteqarnermi naalakkersuisoqarfik sorleq siuuttuulluni akisussaasuussanersoq uniffiunani utaqqisitsiinnassanngilaq. Utaqqisitsinikkummi inuusuttortagut avatitsinni ilinniartuusut uumasut nungutaanissaanik ulorianartorsiortinneqartut pillugit pasilliinermit tusangiasaarneqartuarput.

Nunat Avannarliit Killiit piujuartitsineq pillugu oqallittarnerini, rejet pillugit tunisassiorneq avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput rejenik avammut ataqatigiissaakkamik nioqquteqarnikkut pitsaanerusumik aqutsisoqarsinnaasoq, aammalu akilersuititsisoqarsinnaasoq soorluli nunat ungasittumiittut pisuussutiminnik atuisartut taamatut atuinertik aquttaraat.

Inuit Ataqatigiit Nunat Avannarliit piujuartitsinermik tunngaveqarluni ineriartornermi, pissusissatut tunngaviusumik isumaqatigiissutaat nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu, nassuiaammi ullumikkut eqqartorneqartussami aamma ilaammata taanna innersuussutigissavarput.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit naalakkersuisut Johannesburgimi 2002-mi nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisit pillugit ataatsimeersuarnermi, inerniliinerat eqqaasitsissutigerusupparput taannalu 2002-mi ukiakkut inatsisartut ataatsimiinneranni agguaanneqarsimavoq.

Piujuartitsinermik ineriartornermut Johannesburgimi ataatsimeersuarnermi qanilliallanneqarsimasoq tassani oqaatigineqarpoq. Tassa nunat tamat akornanni nunami innuttaasut nunallu inoqqaavisa isumalluutinik nutaanngortuartunik, uumassuseqartunillu nioqqutissiornissamut nungusaataanngitsumik atuinermut niuernermullu pisariaqartitsinera pisinnaatitaaffeqarnerallu pineqarmata.

Siunnersuutip pingajuannut tassa suleqatigiissitaliornissamut inassuteqaammut, pinngortitap pisuussutaani atuineq pillugu suleqatigiissitaliatut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaanut atatillugu.

Eqqaasitsissutigerusupparput kapisillit aalisarneq immamilu miluumasut pillugit suleqatigiiffiit pioreersut aamma suleqataaffiummata.

Tassa tassani eqqarsaatigaagut NAMMCO, NASCO, NAFO NKO aammalu allat. Tassani sulisugut ikeqisut ulapputeqaqisullu aallartittarpagut, taakkualu ineriartorneq aamma qanimut malinnaaffigivaat.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut nunat tamalaat akornanni piujuartitsineq pillugu ataatsimeersuaqatigiinnikkut, massakkut aamma ullumikkut eqqartukkatsinni pisariaqartitagut assigiinngitsut qaqinneqarlutik siaruaanneqarsinnaasut.

Tassanilu aamma eqqartorneqarsinnaasoq ataatsimeersuarnermi tassani, qanoq ittunik suleqatigiissitat nutaanngortariaqarnersut imaluunniit nutaamik suleqatigiiffiliortoqassanersoq.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit siunnersuutigerusupparput tamatuma qaqugu pinissaa kingusinnerusukkut aalajangerneqartariaqartoq. Ataatsimeersuarnerup aatsaannguaq eqqaasama kingornanut.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Henriette Rasmussen, qujanaq.

Tullinnguuppoq Ellen Christoffersen, Atassut.

Takanna.

Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.

Atassummit Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangisaat pingasut assigiinngitsut tassaasut, aalakangikkat nr. 1, 2001, nr. 2, 2001 aammalu nr. 3, 2001 ataatsimut oqaaseqarfiginissaat siunnerfigisimavagut.

Naak inatsisartunit isumaqatigineqarneranik inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutit pingasut assigiinngitsunik qulequtaqaraluartut, tunngaviisigut assigiissutigaat Nunat Avannarliit Killiit annertuumik suleqatigiiffigisinnaasaannik erseqqissaaneq, tassuunakkullu aamma suleqatiserinninneq.

Annertuumik isumaqatigineqarneranik aalajangiiffigisassatut siunnersuutit ilisimasanik katersueqatigiissinnaanermik ujartuiinnaratik aamma annertuumik ilisimasanik, Nunat Avannarliit Killiit imminut iluaquseeqatigiissinnaanerinut periarfissaleerusunnermik ersersitsipput.

Pinngortitami pisuussutit uumaatsut uumassusillillu annertuumik Nunat Avannarliit Killiit ulluinnarni inooriaasitsinnik, minnerunngitsumillu aamma siulitta inooriaaserisimasaannik pingaaruteqarluinnarput.

Sulilu ulloq manna tikillugu qitiulluinnartumik inooriaasitsinni inissisimanerat pingaartillugu Atassummiit oqaatigissavarput, inatsisartuni isumaqatigineqarneranik aalajangiiffigisassatut siunnersuutit tamaasa taperserlutigit.

Naatsorsuutigaarpullu Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiit aasaru naapeqatigiinnerisa kingorna suleriaqqinnissamut tunngavissat saqqummiunneqarsinnaalerumaartut.

Qujanaq.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Atassut sinnerlugu Ellen Christoffersenimut qujanaq.

Tullinnguuppoq Per Berthelsen, Demokraatit.

Takanna.

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

Demokraatit tungaannit akunnattooruteqanngilluinnarluta Nunani Avannarlerni Killerni naalakkersuisut nunani pineqartuni piniariusitoqqat tammatsaaliorlugit uppernarsaasersorneqarnissaannik pilersitsiniarlutik, sulinissaannik siunnersuummi inassutaasoq akuersaarparput.

Nalunnginnatsigu tamanna punngippat aammaasiit oqariartaasitoqaq ajuusaarnartumik uppernarsisussaasasgatsigu, tassalu peqqissimineq siulliunngisaannartoq.

Taamatummi misillernissaq Demokraatit tungaannit peqataaffigiumanngilluinnarparput, taamaammallu tassa matumuuna taviaarluta kaammattuutigaarput Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisooqatigiivisa, tassa siunnerfiusup piviusunngortinneqarsinnaanissaa angujumallugu, pisariaqartumik pilersaarusiornissamik aningaasanillu pissarsiornissamik inassutaa ilalerneqassasoq.

Naggasiullugulu Demokraatinit taassavarput tusaamagatsigu Nunat Avannarliit Killiit nunani pingasuni, taakkunani piniariaatsit pillugit angalatitaasumik saqqummersitaliaat Nuummut anngutissasoq.

Taannalu uanga oqaaseqartutut iluatsitsillunga Thorshavnimi takunikuugakku iluatsillugu saqqummersitaliatut angalatillugu, saqqummersitatut soqutiginarluinnartuusutut siornali nalilernikuugakku, matumuuna takusarneqarluinnartariaqartutut ussassaarutigiumavara.

Maannalu pisuussutsut uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarnerat pillugu nunat tamat ataatsimeersuartinneqarnissaannik, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangigaa imaluunniit aalajangigaata nr. 2, 2001-p inatisartunit isumaqatigineqarneranik inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummut atatillugu oqaatigissavara.

Demokraatit isumaqatigilluinnaratsigu nunani pineqartuni pisuussutsit uumassusillit nungutsaaliuineq tunngavigalugu piniarneqartuunerat pillugu, paasiniarumallugu ammasumik piviusorsiortumillu oqallitsitsiniarnissaq.

Tamannami ullutsinni sammineqaqaaq, tamatumalu nunarsuarmi qumaraluttuinnartumi siunissami alaatsinaanneqarlunilu oqallisaasarnera annikinnerulernavianngimmat, Demokraatinit qularinngilluinnarparput.

Taamaallaallu aammasumik ilumoortumillu oqallitsitsinikkut paatsoorneqarnissamut equngasumillu nalilersuiffigineqarnissamut immitsinnut illersorniarsinnaavugut. Tamannami piorsarsimassutsitsinnut annertoqisumik innarliisinnaavoq.

Takuinnartigumi soorlu Greenpeacemi ukiorpassuanngortut matuma siorna puisit piaraasa illersornissaa pillugu, akerliussutsimik takutitsinerat qanoq sakkortutigisumik uatsinnut tuttoq.

Taamatummi ittut suli sinnattupalaatut malippaatigut allaat ullutsinni piniartoqarneq ajorluinnartumik atugaqarfiulersillugu.

Taamaattumik annikitsunik oqaaseqarluta Demokraatinit Nunani Avannarlerni Killerni siunnersuisoqatigiiffiup inassuteqaataa nr. 2 ukioq 2001-imeersoq taperserparput. Tamatumami kinguneriniartussaassammagu nunat allat paasinninnerusumik isiginnilernissaat, nunarput pisuussutinik uumassusilinnik atuinermini piujuartitsinissaq ataqqillugu ilumut ingerlaniarmat.

Taamatullu kulturerisaq aallaavigalugu inuuneq aatsat avatangiiserisanut paasitinneqarsinnaavoq nammineerluni piumassuseqarneq taaneqartutut ittoq ammasumik takutinniarneqarpat. Takutillugulu pisuussutitta qanoq ulorianartorsiorsinnaanerat eqqumaffigilluinnaratsigu.

Pisuussutsimmi uumassusillit tamarluinnatsinnut attuumassuteqartuupput. Tassaappummi pisuussutsit kinguaarisatsinnut tunniuteqqitassaralugit paarigallakkagut.

Pinngortitap pisuussutaanik atuineq pillugu suleqatigiissitaliat ataatsimiitialimik pilersitsisoqarnissaa pillugu, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangigaata nr. 3-p 2001-imeersup inatsisartunit isumaqatigineqarneranik aalajangiiffigisassatut siunnersuummut atatillugu, Demokraatinit makku oqaaseqaatigiumavagut.

Misilittakkanik paasissutissanillu paarlagiiaateqatigiittarneq ineriartortitsiniarnermi pingaaruteqarluinnartuupput, pisariaqanngitsumimmi puugutaq itisooq arlaleriarluni assigiinngitsunit pilersinneqaqattaartariaqassanngippat.

Tamallu aamma pinissaq tunngaviusariaqarpoq nunatta suleqatigiiffinni assigiinngitsorpassuarni peqataanerani.

Nunanummi allanut tunngasumik nassuiaat, ullumi kingusinnerusukkut oqallisigisassarput qiviarutsigu, tassani takusinnaassavarput nunatsinnit nukippassuit aningaasarpassuillu atorneqartut, nunatta oqalliffinni assigiinngitsorpassuarni peqataatinneqarnissaanut.

Peqataaffiillu arlaqaqisut eqqarsaatigalugit Demokraatinit apeqquserumavarput peqataanerni pissarsiaasartut ilumut aningaasartuutinut sanilliussigaanni naapertuuttumik pissarsiaqarfiusarnersut.

Nunalli Avannarliit Killiit suleqatiginerat Demokraatinit isornartoqartissiinnaasatta ilaginngilaat, taamaattumik uagut tungitsinnit Nunat Avannarliit Killiit inassutaasa pingajuat 2001-imeersoq, pisuussutsit uumaatsut atorneqarnissaannut, imannak atorneqarnissaat pillugu suleqatigiissitaliornissami imaqartoq, Demokraati tungaannit iluatinnartutut isigalugu ilassilluarumavarput. Isumaqaratta sammineqartoq periarfissanik annertuunik imaqartoq.

Aatsitassalerinerummi nassuiaasiami sammisassatsinni quppernermik ataasiinnarmik ilanngunneqarsimanera Demokraatit tungaannit sullunartutut isigalugu uparuarparput.

Inatsisartut Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiannut aallartitaasa siulittaasuat isumaqatigaarput naggasiinermi tungaani ilaatigut oqarmat, misilittakkat ilaatigut akisunaarneqarsinnaasartut, tamannalu pinngitsoortinniarlugu ataatsimoorluni suleqatigiilluni ingerlaneq aqqutissatsialassuusoq.

Taamaattumillu isumaqarpugut nunagisatsinni pisuussutsit uumaatsut atorluarnissaat anguniarlugu, periarfissarsiornitsinni oqaloqatigiiffiliornikkut misilittakkatsinnik immersoqatigiissinnaalernitsigut, periarfissaasut pitsaanerusunngorsarsinnaagigut.

Taamatut oqaaseqarluta suleqatigiissitaliornissamik siunnersuutaasoq tamakkiisumik isumaqatigalugu taperseratsigu matumuuna nalunaarutigaarput. Tamatumunngalu atatillugu Demokraatit tungaannit qinnutigissavarput nunanit pingasunit tamanit pingasunik ataatsimiititaliami ilaasortaqartitsinissamut atatillugu, anguniarneqassasoq nunatta parteeqarnikkut inissisimanera pissusissamisoortutummi isigigatsigu tamanna suleqatigiinnermi ataqqineqarluni aallaaviutinneqassappat.

Tamatumunngalu atatillugu siunnersuutigissavarput soorlu partiit illuatungiliuttuusut piffissani aalajangersimasuni paarlaassinnaasarnissaat, soorluli ataatsimiititaliami siulittaasoqarnermit imaluunniiit siulittaasoqarnermi taamatut aaqqissuussineq atorneqartussaassasoq.

Taamatut oqaaseqarlunga tassa siunnersuutigineqartut pingasuusut tamaasa ilassilluarneri Demokraatit sinnerlugit nalunaarutigaara.

Qujanaq.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Demokraatit sinnerlugit Per Berthelsenimut qujanaq.

Tullinnguuppoq Kattusseqatigiit sinnerlugit Anthon Frederiksen

Takanna.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq.

Nunat Avannarliit Killiit piniarnikkut ileqqutoqaasa uppernarsaasersorneqarnerat pillugu, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangigaata nr. 1, 2001-imeersup inatsisartunit isumaqatigineqarneranit inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Aamma pisuussutsit uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarnerat pillugit nunat tamat ataatsimeersuartinneqarnissaannik, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata aalajangigaata nr.2, 2001-imeersup inatsisartunit isumaqatigineqarneranit, inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Kiisalu pinngortitap pisuussutaani atuineq pillugu suleqatigiissitaliat ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaa pillugu, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata nr. 3, 2001-imeersup inatsisartunit isumaqatigineqarneranik aalajangiiffigisassatut siunnersuutit, Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavakka.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit pingasut Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffianni aamma qinigaaffiup siuliani Kattusseqatigiit sinnerlugit peqataaffigisarsimasatsinni, suliat ataasiakkaat malinnaaffigalugillu peqataaffigisimavagut. Tamakkiisumillu tapersersoratsigit matumuuna erseqqissaatigissavara.

Taamaakkaluartoq immikkoortut ataasiakkaat soorunami aamma Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqarfiginngitsoornianngilakka.

Siullermik piniarnikkut ileqqutoqqat uppernarsaasersorneqarnerat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Kattusseqatigiit sinnerlugit suleqatigiinnikkusussuseqarnermik, aammalu piniarnermik ileqqutoqqat ilaatigut angumerilaarsimasagut maanna kingulliarsuit, ilaatigulluunnit ilisimarpiarunnaagaat pingaartumik utoqqartatta misigisimasaat eqqaamasaallu atorluarlugit katersorneqarnissaat tamakkiisumik, kingusinaannginnitsinni piviusunngortillugulu suleqatigiilluta naammassiniartariaqaripput Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

Tassami siulittaasup oqarneratuut atortorissaarutit assigiinngitsut aamma qujanaqalutillu pinngitsoorneqarsinnaanngitsut, kalaallit piniariaatsitsinnik taarsiisimapput. Qajaq, unaaq, anguigaq, nuffik allallu piniarnermut atortut periutsit ilami allaat piniarnermi oqaatsit, taggisit assigiinngitsut atorneerupput.

Aamma taamaappoq illoqarfiit nunaqarfiillu sukkasuumik ineriartortinneqarneranni illoqarfiit nunaqarfiillu iluini, avataani ilami angallaviit ilaanni taagutit assigiinngitsut. Ilaatigut kukkusumik aammalu eqqorpianngitsumik taagorneqartalernerat pinngitsoortinniarlugu tamakku taaguutitoqqat ersarissumik nalunaarsorneqartalernerat pinngitsoortinniarlugu. Tamakku taaguutitoqqat ersarissumik nalunaarsorneqarnissaat qularnanngilaq aamma pisariaqarpoq.

Pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarnerat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut aamma Kattuseqatigiit sinnerlugit tikulluarpara tamakiisumillu taperserlugu.

Soorlu ilaatigut immikkoortumi nanut allanut tunngasut pillugit nassuiaammi aamma qulequtta tpingaartut nunanik allanik nunatsinnilu isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasut, piukuartitsinermik tunngaveqarluni ineriartornermi periusissamut tunngasut.

Piujuartitsinermi tunngaveqarluni ineriartorneq pillugu nunarsuaq tamakkerslugu qullersanik ataatsimeersusartitsisimanermi, septemberimi 2002-mi Afrikami juhallermi ingerlanneqartumi eqqartorneqarsimasut innersuussutigalugit Kattusseqatigiit sinnerslugit kaammattuutiginiarpara.

Sinerissap qanittuani ilaatigut piujuaannartitsinissamik anguniagaqarnermut naapertuutinngitsumik ingerlatsisoqartarnera, naalakkersuisunit aamma pimoorullugu kommuneqarfiit qanimut suleqatigalugit sulissutigineqartuarnissaa kaammattutigeqqippara.

Tamatumunnga ilanngullugit sinerissami aalisarnermut atortut annaaneqartartut pingaartumik qassutikut, ningittagarsiutit saattuarniarnermi atortut, allallu immaq naqqanik mingutsitsisut aamma qallorneqarnissaat ilanngullugit naalakkersuisunut matumuuna Kattusseqatigiit sinnerlugit piumasaqaatigaara.

Naggataatigut pinngortitap pisuussutaanik atuineq pillugu suleqatigiissitatut pilersitsisoqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut, Kattusseqatigiinniit paasilluarsinnaagaluarlugu, taamaattoq Nunata Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata saniatigut ataatsimiititaliamik pilersitsinissaq eqqarsarnartoqartippara.

Minnerunngitsumik nunatsinni naalakkersuinikkut anguniakkanut anguniakkat ilaannut naapertuutinngimmat. Tassalu allaffissornermut ingerlatsinermullu aningaasartuuterpassuit ikilisarniarneqarnerannut, tamaattumik Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara, Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiiffiata iluani ataatsimiititaliamik pilersitsoqarsinnaanissaa ujartoqqullugu.

Tassuunaarlugu ingerlatsinermut aningaasartuuterpassuit aamma annikillisarneqarsinnaammata.

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutit amerlanertigut tunngaviisigut paasilluarlugit taperserpakka.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Kattusseqatigiit sinnerlugit Anthon Frederiksenimut qujanaq.

Taava inatsisartut aallartitaasa siulittaasuat oqaaseqassaaq.

Takanna.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Akissuteqartinnanga oqaatigilaassavara, aatsannguaq nalunaarutigineqarmat suli Nuup silaa ila aajja, tassa taamaappoq suli iluarsiartunngilaq.

Taamaattumik tikeraartussarput suli kinguarsimasoq nalunaarutigineqarpoq.

Neriuppugut kisianni pitsaanerulerumaartoq ullup ingerlanerani.

Nuannaarutigeqaara partiit oqaaseqartuisa aamma Kattusseqatigiit ukua siunnersuutit pingasut 2001-imili ingerlanneqarsimasut, taamatut kusanartumik aammalu isumassanik tunioraanertalimmik saqqummiummatigik.

Tamaasa immikkut oqaaseqarfigissanngilakka. Kisianni ataasiakkaat oqaaseqarfigilaassavakka, tassa maannakkut suliaq aallartissinnaanngoratsigu. Aammalu Siumup oqaaseqartuata oqarneratut ilumoormat ukioq manna uagut siulittaasoqarneq nunani pingasuni taakkunani tigusussaavarput.

Taamaattumillu uani aalajangikkat piviusunngortinniarnerat naammassingajalersussaavarput. Inatsisartuni suleqatigiiffinni taakkunani atuuttut aqqutigalugit.

Taamaattumik Savalimmiuni ataatsimiinneqareerpat pilersaarutit pimoorutamik aallartinnissaat siunnerfigineqarnissaa qularineqassanngilaq.

Siunnersuutini taakkunani pingasuni isumaqatigiissutigineqartut siulliit naammassiniarnissaat uanga isumaqarpunga ajornanngitsumik pilertortumillu naammassiniarneqarsinnaasoq.

Tassa kulturitsinni maanna tikillugu nalunaarsorneqarsimasut amigaatigineqartutut misigisimasat, nunat taakku pingasut akornanni suleqatigiissutissap ilusilerneqarpata taava toqqaaniartoqartussaassammat, qularnanngitsumik Kultureqarnermut naalakkersuisoqarfiit suleqatigalugit. Tamakkuninnga suliaqarnissamut aallartitsinisamut periusissat misissorneqassammata.

Immikkoortup aappaa oqaaseqartunit partiinit tamanit aammalu Kattusseqatigiinnit, ilumuuissumik oqaaseqarfigineqartoq tassaavoq, piujuartitsinissamik oqaluttuannguarluta aamma suli takujuarpagut piniakkat avatangiisigut ikiliartortut.

Ukiuni tusindilinni kalaallit inuusimanerminnit uumasunik inooqateqartuarsimapput. Inuussutigalugit kingunissalimmik. Maannakkut ukiut kinguaariit ataatsit ingerlaneranni qanoq annertutigisumik ikilititsisimalluta, taanna miserratigisinnaanngilarput uagut ilisimannittuulersimasugut tamakkununnga.

Taamaattumik nunat taakku pingasut paaseqatigiillutik pilersaarusiorluakkamillu suleqatigiinnissaq maannakkumut atuutereersut, ilusilernissaannut suleqatigiinnissaminnut paarlaasseqatigiittarnissaminnut soorlu aamma Doris Jakobsenip taanna aamma innersuussutigisaa. Pisariaqarluinnartoq ilusilertariaqarparput maannakkut.

Imaanngikkaluarpoq tamanna atuutinngitsoq. Taamaareerpoq. Kisianni suli manna tikillugu assortuussutigiuarpagut paasissutissatta ilai, sanilitta namminneq paasisaminninngaanniit allaanerutittarmatigit.

Assersuutigalugu taasinnaavara manna tikillugu Islandip Kalaallit Nunaatalu akornanni suluppaakkat pillugit assigiinngitsunik Islandimiullu uagullu isumaqarpugut misissuisat tungaatigut.

Taamaattumillu kingunerisarpaa Islandimiut namminneq ima naliliisarmata pisassaminnik, uagut isumaqatiginngisatsinnik uagullu aamma ilisimatuut siunnersuisui najoqqutaralugit ingerlaniarnerput. Uppernartutut isigisarput tunngaviginiartarlugu.

Tamakkuupput maannakkut nunat pingasut taakkua piujuartitsinissaq pillugu oqaloqatigiinnermit ingerlaqqinnissaani tunngavigissallugit ilaatittariaqartut.

Inuit Ataqatigiit oqaluttuata aamma oqaatigisaa maluginiarpakka ilumoormat, manna tikillugu aalajangiiffigineqartarsimasut silarsuarmiut tamarmik peqataaffigisaannik aalajangiinerit.

Aamma timitalerniarneqarnissaannik uagut peqataalluta malitsigisaannik iliuuserisagut, uppernassutsitsinnut aamma ilaalersussaapput. Uagut aamma qanoq iliuuseqartugut piujuartitsinissat pillugit iliuuseqarninnut uppernartumik avataanillu aamma tutsuvigineqartumik.

Ilumoorluinnartumik eqqaasitsissutigineqarput puisit puisaararniarneq pillugu Kalaallit Nunaanni atugarliuutitta annertoqisut nalaanneqarsimaneri.

Taanna naapitaq suli qaangiutinngilaq. Ilaanni aliortukkatut nalliuttarpoq. Taamanikkut Kalaallit Nunaat eqqorneqarmat uagut tamatuminnga ilisimannittuusugut ullut ukiullu tujorminartut atorsimavagut. Qujanartumik maannakkut annertunerusumik paasisaqariartornerat aqqutissiuunneqariartorpoq, aamma tamanna naammassiniassavarput.

Taamaattumik silarsuarmiut tamarmik aamma maannakkut kalerrisaarinerat Inuit Ataqatigiit aamma taanna Johannesburgimi ataatsimeersuarneq aammalu Kattusseqatigiinniit aamma taaneqartoq. Tamakkuupput nalunanngilaq utaqqineqarput nunat assigiinngitsut qanoq iliuuseqarfigissagaat malitsigisaannik.

Taannalu uagut iliuuseriniagassarput maannakkut nunat pingasuulluta aamma uppernassutsitsinnut tamakkualu tungaatigut kingunissalimmik suliniarnitsinnut ilaassasoq qularutiginngilara.

Kiisalu aamma oqaatigilaanngitsuunngilara, oqaatigilaanngitsoorsinnaanngilara uani Per Berthelsenip oqariartuutiminut ilanngullugu aamma ilaatigut ima isumalimmik oqaatigimmagu, Demokraatit tungaaninngaanniit. Taamatut Kalaallit Nunaata suleqatiginninnera silarsuarmi suliniaqatigiinni assigiinngitsunut aamma taanna uagutsinnut iluaqutaasumik kinguneqartarsimanersoq.

Oqartariaqarpunga manna tikillugu ilisimasagut najoqqutaralugit silarsuarmiut tamarmik suleqatigiinnerannut ilaasarnigut. Aamma nunani avannarlermi suleqatigiinnermi ilaasarnigut. Kingunissalimmik isumaqarpunga aamma inerititaqartarneri takusaqarfigisarsimallugit.

Nunat Avannarliit Killiit inuusuttunut aamma ataatsimeersuartitsisimapput. Ataatsimeersuartitsinerlu taanna nunat inuusuttortatta akornanni aamma attaveqatigiinnermut ajunngitsumut aqqutissiuisimavoq.

Nuannaarutigisannik aamma uani taasimanngisagut tikinneqartut, aasamut ataatsimeersuarnissami oqaloqatiginninnissamut ilanngunneqarsinnaasut Siumuminngaanniit Doris Jakobsenip aamma ilaatigu taasai maluginiarpakka. Tassa piujuartitsinissap saniatigut piffissaq aamma ataatsimeeqatigiinnermi tikinneqarsinnaasut allat oqaluuserissallugit periarfissaammata.

Tassani aamma nunat akunnerminni nioqqutissiaminnik atorluaanermikkut niueqatigiissinnaanerannik allanik suleqatigiiffiusinnaasunik, aamma imminnut naapillutik oqaloqatigiissinnaanerat aamma ilanngussiffigineqassaaq.

Aamma puigorneqanngillat nunatsinninngaanniit Islandimut Savalimmiunut akulikinnerusumik akikinnerusumillu pilertornerusumik angalasinnaanermik iliuuseqarfiginninnissat isumaginissaat.

Nunat Avannarliit Killiit siorna ataatsimiinneranni naalakkersuisunut suliassiissut naammassiniarsimasarput aamma Kalaallit Nunaat naalakkersuisuni aamma Islandimillu naammassineqartoq. Tassaavoq ukioq manna Narsarsuarmut Islandimiit takornarianik aamma angallassineq pisarnermisut kingumut aallarteqqissinnaalermat.

Aammalu angallannikkut tassuuna Islandimut Savalimmiunullu angallassineq pitsaanerusoq periarfissaqalerluni Grønlandsflyp Akureyrikkoortumik ingerlasarnissaata saniatigut.

Tamakkuupput aamma suliassiissutit naammassiniarneqartarnerannik kusanartumik isumaga najoqqutaralugu angusaqarfiusimasut.

Tassa ataatsimeersuarnissaq pilersaarusiorlugu ingerlatinnissaanut maannakkut Kalaallit Nunaat akuersivoq, taama oqartariaqarpugut.

Taavalu ilumoortumik oqaatineqarpoq siulittaasuunissaq tigusussaavarput aasatu augustiminngaanniit. Savalimmiunilu ataatsimiinnerup kingornatigut pilersaarusiorneq aallatinneqassaaq qanoq ittumik kinguneqassasoq.

Issarlu Islandimi aamma Nunat Avannarliit Killiit sinniisuisa piareersaataasumik ataatsimiinneranni taallatsiarneqartoq una oqaatigissavara, nuannissagaluarpoq aappaagu aamma ukiut 25-nngorneranni Hjemmestyrep atuunnermini, suliat assigiinngitsorpassuit aallarnisarsimasami saniatigut maannakkut avatangiisit pillugit suliassat, piujuartitsinissamut tunngasut taamaalilluni Kalaallit Nunaata, Islandip Savalimmiullu uumassusilinnik piujuartitsinissaminnik qularnaariniarlutik suleqatigiinnerminni sakkortusaallutik aamma ukioq taanna iserfigisinnaappassuk aaqqissuussinissaminni.

Tamakkulu uterfigiumaarpagut qilanaarluta suliassatsinnut ilanngullugit.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Inatsisartut aallatitaasa siulittaasuanut qujanaq.

Taava oqaaseqarumasimasut marlussuit tikippagut. Tassa siullermik Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit.

Takanna.

Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Uaguttaaq aamma qujavugut taamatut ataatsimut isiginnilluni oqaaseqaateqarnera Inatsisartu Siulittaasuata.

Unaana Demokraatit saqqummiussaat taperserusullutigu, tassa Nunat Avannarliit Killiit siunnersuisoqatigiivini inatsisartut nunatsinni qinigaasimasut sinniisoqartitaanerat, immaqa tamatigoornerusumik sinniisoqarsinnaanissaat isumaliutigeqqullugu.

Tassa uagut partii angisoorujussuanngornikuulluta illuatungiliuuttuunitsinni ilaarsortaatitaqarpugut, kisianni tassani partii suli mikineq periarfissinnikkuullutigu. Kisianni suleqatigiinnerput taanna Nunat Avannarliit Killiillu immaqa soorlu aporaaffiusorujussuuneq ajormat, taamaalilluni sinniisoqartitaanissarput assut isumaliuutigillaquarpugut siulersuisunut.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Henriette Rasmussenimut qujanaq.

Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Takanna.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq.

Tassa soorlu aamma oqaluuserisassami aqagu sammisassatta ilaanni Kalaallit Nunatsinni aningaasaqarnerput pillugu ingerlatsineq nassuiaammi atuarneqarsinnaasut ilagivaat, nunatsinni aningaasarsiornerup ajoraluartumik pitsaavallaarunnaariartornera.

Aammalu tamatumunnga soorunami inuussutissarsiuutinik ingerlatsineq pingaaruteqarluinnarpoq, minnerunngitsumik aalisarneq eqqarsaatigalug piujuaannartitsineq taanna oqaasiinnaanngitsumik timitalimmilli ingerlanneqarnissaa pinngitsoorani pisariaqarluinnarpoq.

Ippassaaniinnannguaq kujataaninngaannit kangerluit ilaanni allaat aalisagaarussimasoq tusagassiuutitigut nalunaarutigineqarpoq.

Siornatigut aalisagaqarluarpaluttartoq kangerluk. Suerutiivilluni suerussimasoq taassumallu avataatungaa aalisagaqarniaraluartoq.

Pissutaatinneqarpoq ilaatigut aalisarnermi piniutaarsiutit qassutikut immap naqqani piniartuartut. Asiusut. Tamakkua sapinngisamik pinaveersaartinnissai isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartoq.

Aammalu minnerunngitsumik aalisarfiit annikitsut assersuutigitigu Ilulissat eqqaani qaleralinniarfik. Annikitsuararsuaq ulikkaavilluni qaleralinniarfiusoq. Qanoq ililluta piujuaannartitsineq pisinnaavarput pissutsit taamaattut ingerlattuartillugit.

Silattulissaagut ullut ilaanni itilissaagut aalisagaarussimasoq. Taava angallaterpassuit sumut tamakku atussavagut.

Tamanna takusareerparput sinerissami kangerlunni assiginngitsuni Sisimiut eqqaani, Nuup kangerluani arlalinnilu assigiinngitsuni qaleraleqarfiusimagaluartuni ullumikut suerussimasunik.

Asuli oqalunnerunngilaq. Pimoorullugit tamakkua aaqqinniarneqarnissaannut qanoq iliuuseqarnissarput naalakkersuinikkut assorujorujussuaq pingaaruteqarpoq.

Taamaattumik isumaqarpunga piniutaarsiutinik qassutikunik allanillu saliisitsinissaq taanna avaqqukkuminaatsorujussuussasoq aamma aalisakkat pingaartumik piujuaannartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu.

Ilulissat eqqaat Ilulissat kangerluallu assersuutigikkajuttarpara taanna uanga ilisimasaqarnerpaaffigigakku tupinnanngitsumik.

Siorna siornaak Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfissuata annersaat Royal Greenlandi angallassuarnik sisamanik pisaartitsivoq.

Taassuma kingunerisai ullumikkut inatsisartunit ilisimaneqarnerlutik.

Ilaatigut ningittakkat silittorsuit Ilulissat eqqaanni atorneqanngisaannarsimasut siornatigut kangerlummi piniutaarsiutigineqarlutik annaajortorneqarput.

Tamannalu aalisartut assorujorujussuaq toqqaserluutigaat. Pissutigalugu piniutaarsiutit taamaattut immap naqqani allanik ningittakkanik aminnerusunik tigooraasut mingutsitsisullu pilerput. Pissutsit taamaattut ingerlaannassappata ulorianartorsiortitsineq pisuussutinik assorujussaq ulorianartoq tassani takusinnaavarput.

Taamaattumik aalisartut oqalunnerat ilungersuuteqarnerat pinngitsoorani tusaaniartariaqarpoq, taama tamatumani aaqqiiniarnermi.

Avaanngunaqaaq radiokkut tusartalerlugit kangerluit ilaat aalisakkanik pisaqarsinnaanermi allaat suallaffigineqarsinnaajunnaartut tusartalerlugit. Taamaattumik piujuaannartitsinissami oqalunnerput timitaqarluartariaqarpoq, aammalu maannakkut qujanartumik aalajangiineq isumaqarpunga neriullungalu kinguneqarluarumaartoq.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Kattusseqatigiit sinnerlugit Anthon Frederiksen qujanaq.

Taava inatsisartut aallartitaasa siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

Takanna.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Demokraatit aamma taperserneqarlutik Inuit Ataqatigiinninngaannit katitigaasinnaaneranut apeqqut uterfigineqarnissaanik kissaataat isumaqarpunga, uagut tungitsunninngaanniit ajornartorsiutaannginnissaa isumaqarfigissagipput. Ajornarunanngilaq.

Taamaallaat illuatungitta katigeriaatsiminni aamma malittarisassatik innersuutileraangamikkit uagutsinnik killilersueqqajaanerat aamma nassatarisarpaat.

Uagut tungitsinninngaanniit sapinngisamik silittumik katitigaanissaat taanna periarfissarsiorumaarparput. Aamma taanna naammassiniarneqassaaq.

Aamma Demokraatit apeqqutigisaat saqqummersitsineq. Saqqummersitsineq taanna Nuummut annguttussaavoq ukioq manna ammarneqartussaallunilu junimi. Junip aallartilaarnerani.

Aamma ilanngullugu tassunga nalunaarutigissavara Peqqinnissamut tunngasut ataatsimeersuaatigineqassammata aamma Nunani Avannarlerni Killerni Ilulissani. Tassanilu aamma Peqqinnissamut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq aamma Kalaallit Nunaaninngaanniit tassani aamma Islandimit kiisalu aamma Savalimmiunit peqateqarluni saqqummiussinissaa aamma naatsorsuutigineqarpoq.

Aamma tamanna akuersaarneqarpoq.

Tassani ilaatigut eqqartorneqartussatut ilanngullugit noqqaassutigineqarput sulisut tungaatigut taartigiiartorsinnaanermik apeqqutit aamma tikillugit eqqartorumaneqarput Islandikkut Savalimmiullu tungaanninngaanniit aamma Kalaallit tungaanninngaanniit taanna uagut taperserparput.

Tassa nakorsat napparsimasunik paarsisut tungaatigut aamma immitsunnut ikioqatigiissinnaanermut tunngasut ataatsimeersuarnermi tassami aamma eqqartorumaneqarlutik taaneqarmata.

Ataatsimeersuarnissaq aamma junimi taanna aaqqissuupparput maannakkut uagut allaffeqarfitsinninngaanniit Peqqinnissaqarfimmut qullersaqarfik peqatigalugu. Pissanganartumik aamma qilanaarnartumik ataatsimeersuarneq naammassineqarumaarpoq.

Taavalu Kattusseqatigiit anersaaruluutaanik, taama taarusuppara oqaaserisaa. Ilumoortut aammalu oqallisigisassatut siunissami inatsisartoqarfiit akornanni piinnarani, kisianni aamma kommunet. Kommunet oqartussaasut peqatigalugit aaqqissuussinissat. Suliassanut taakkununnga ataatsimeersuarnerup malitsigisaanik tikinneqanngitsoornavianngillat.

Aamma piniarnermi atortorissaarutit suut atorlugit uumassusillit piniartakkagut, aalisakkat soorlu eqqarsaatigalugit naleqqunnerpaajunersut piujuartitsinissaq eqqarsaatigalugu aamma tikinneqanngitsoorunanngimmata.

Kiisalu aamma pinngortitap nammineq allanngoriartorneranut sunniutai, aamma ataatsimeersuaarnermi tassani saqqummiivigineqarnissaat qularutigineqassanngilaq.

Kiisalu aamma uumasunik illersuisut qaaqquneqarnissaat aamma naatsorsuutigineqassaaq. Taakkua pissutsit qanoq innerannik oqallittoqarnerani apeqquteqarlutik oqalliseqataallutik paaseqatigiinnissamullu aamma aqqutissiuinissamut ilaanissaat pingaartinneqarmat.

Tassa suliassaq tamaalilluni aallartinneqarsinnaalermat nuannaarutigaarput, siulittaasoqarfimmilu suliassaq taanna ingerlateqqinneqarumaarpoq.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Inatsisatut siulittaasuanut qujanaq.

Tassa ukua immikkortut sisamaat tallimaat arfernallu aalajangersakkat isumaqatigineqarneranit oqariartuutitallit isumaqatigineqartorujussuugaluartut, neriuppunga oqallinnerminnik aallartitsisoqassanngitsoq. Uani tullinnguuttut marlussuit Per Berthelsen, Demokraatit taavalu tullerissavaa Doris Jakobsen.

Isumaqatigiittoqartorujussuusoq malunnarami.

Takanna.

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

Ilaana oqallitsitsinianngilanga kisianni aamma pissusissamisoortutut isigaara tassami uani oqaluuserisat immaqa qimalaarlugit suleriaasissamik saqqummiussaqaratta.

Taassumap torerluinnartumik tiguneqarneranut minnerunngitsumik Henriette Rasmussenimit Inuit Ataqatigiinninngaannit. Oqaatigaasut nuannaarutigaagut taamatut Demokratiip anersaava eqqortoq atorlugu ingerlaniarneq uani aallaaviusutut takutinneqarmat, aammalu Hr. Jonathan Motzfeldtiminngaanniit ilalerneqartutut nipeqartutut tiguneqarmat. Aamma uagut tungitsinninngaanniit qujassutigiumavarput.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Per Berthelsen Demokraatinut qujanaq.

Taava Doris Jakobsen, Siumut.

Takanna.

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Uanga aamma oqallitsitsinianngikkaluarlunga kisianni piniartunit tusartakkama ilaat eqqaalaarusuppakka.

Soorlu Jonathanip saqqummiussamini aamma ilanngullugu eqqaagaa, ukua aalisariutit allallu amerliartortillugit aamma malinnaaviginninnissaq pisariaqalertussaasoq.

Siullermik ilaatigut appat nungukkiartornerannut piniartut aamma eqqugaasarput. Assersuutigiinnarlugu 1980-ikkut aallartilaarneranni sikorujussuarmat ilaatigut takuneqartarsimapput apparpassuit sikumi toqungasut.

Taavalu aamma kingornatigut tamakkua uumasut toqorarnerisa kingornatigut piniartut aamma eqqugaasarlutik.

Taamaattumik miternut appanullu tunngatillugu eqqaarusuppakka aamma nungusaataanerpaatut isigineqartariaqartut, umiarsuit kilisaatit angallatillu sakkortoorsuarnik qinnguartaatillit angallattorpassuit. Taakkua qinnguartaataat ima sakkortutigimmata timmissat aporaattarnerannut kinguneqartarsimallutik, timmiarpassuillu toqunerannit kinguneqartarlutik.

Taamaattumik isumaqatigilluinnarpara uani taakku aamma aaqqiivigineqartariaqartut taavalu aamma uani eqqaaneqanngikkaluartoq, kisianni aamma malinnaaviginninnissaq pisariaqartoq.

Per Rosing Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.

Siumut sinnerlugu Doris Jakobsenimut qujanaq.

Allamik oqaaseqartoqarumanngimmat immikkoortut taakku pingasut sisamaat tallimaat arfernallu siullermeerneqarnerini taamaasillugu naammassineqarpoq. Taavalu aappassaaneerneqarnissaanut taamatut isikkoqarlutik oqaaseqaatit ilanngullugit ingerlaqqissaaq.