Oqaluuserisassani immikkoortoq 11-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut arfineq pingajuat, sisamanngorneq 13. marts 2003, nal. 15:20
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq.
1990-imi maajip qaammataani Inatsisartut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit inatsit immikkoorluinnaq ittoq siulleq akuersissutigaat.
Inatsisip akuersissutigineqarnera Naalakkersuisut Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandinut 1991-imi apriilip aallaqqaataaniit atuutilersumik isumaqatiginninniarsinnaatitaanermik tigusinissaat pillugu aalajangiinerup kinguneraa.
Inatsit ukiut ingerlaneranni allanngortinneqartarpoq Inatsisartut suliffeqarfiini tjenestemandinut sulisunut Inatsisartut inatsisaata kingunerisaanik taamatullu Missingersuutit pillugit inatsisip akuersissutigineqarnerata kingunerisaanik.
Allanngortitsinerit tamakku kingunerisarpaat inatsimmik atuisut Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit inatsisitigut inissisimanerat pillugu inatsisini assigiinngitsuni paasissutissarsiortariaqartarnerat, tamannalu naapertuuttutut isigineqanngilaq.
Tamakku saniatigut Naalakkersuisut periaatsit inatsisip akuersissutigineqarneraniilli ineriartortitaasimasut inatsimmi toqqaannartumik allassimalernissaat kissaatigaat, soorluttaaq inatsisip oqaasertai arlalitsigut allanngortinneqartut aalajangersakkat ersarinnerulersinniarlugit, imaat allanngortinngikkaluarlugit.
Taamaammat nutaamik inatsisiliomikkut siunertaavoq inatsit ataatsimut isigalugu oqaasertamini nassuiaatinilu paasiuminarnerussasoq, atuaruminarnerulluni periaatsimullu ineriartortinneqarsimasumut naleqqussagaalluni. Kisiannili tjenestemandeqarnermi oqariartaatsit ilaat ima aalaakkaatigilersimapput inatsisip oqaasertai oqaatsit ineriartornerannut sutigut tamatigut naleqqussarneqarsinnaanatik.
Paasiuminarsaanernik taaneqarsinnaapput periarfissaqartillugu siunniunneqarmat atorfeqartitsinermut oqartussaasut tassalu kommunit ataasiakkaat imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat suliani ataasiakkaani aalajangiisinnaalernissaat, assersuutigalugu naalasseriilliornernik misissuinerit pillugit suliat kommunit Nunap Eqqartuussisuuneranut Naalakkersuisut avaqqutiinnarlugit mannakkut nassiussinnaalissavaat.
Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-imeersoq akuersissutigineqarmalli naatsorsuutigineqarsimavoq Namminersornerullutik Oqartussani imaluunniit nunatsinni kommunini tjenestemandit tunngaviusumik inatsimmi § 27-imi ilaasut, taamaammallu danskisut innuttaassuseqartariaqarlutik.
Inatsisissaq manna piareersarlugu sulinermut atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat inatsimmi nutaami aalajangersakkamik ikkussisoqarsinnaaneranik Aningaasanut ministeriaqarfik aperisimavaat, taamaalilluni inuit danskisut innuttaassuseqanngitsut tjenestemanditut soraarnerussutisiaqarnissamut pisinnaatitaaffilerlugit atorfininnissamut neqerooruteqarfigineqarsinnaalissammata.
Aalajangersagaq taamaattoq Danmarkimi tjenestemandit pillugit inatsimmi ilanngunneqarsimavoq. Aningaasanut ministeriaqarfimmit oqaatigineqarpoq isumaqartoqartoq Namininersornerullutik Oqartussani nunatsinnilu kommunini tjenestemanditut atorfininnissamut piumasaqaataanngitsoq sulisup danskisut innuttaassuseqarnissaa.
Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 25. oktober 1979-imeersoq 1991-imi apriilip ulluisa aallaqqaataat sioqqullugu atuuttoq naalagaaffiup nunatsinni tjenestemandit pillugit inatsimmut atatillugu inatsisaasoq, tassungalu tunngatillugu tunaartarisassani takuneqarsinnaavoq piumasaqaataasoq tjenestemandip danskisut innuttaassuseqarnissaa taamaalillunilu Aningaasanut ministeriaqarfiup oqaatigisaa imatut paasineqassalluni piumasaqaat taamaattoq 1991-imi apriilip ulluisa aallaqqaataata kingornatigut atuuttuusimanngitsoq.
Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaanni tassani danskisut innuttaassuseqarnissaq pillugu piumasaqaammik ilanngussaqarnissamik kissaateqanngillat inatsisillu atuutilernerata kingornatigut piumasaqaat taanna atuukkunnaarsinniarlugu. Taamaalippat Namminersomerullutik Oqartussat kommunillu ataasiakkaat atorfeqartitsinermut oqartussaasutut inunnittaaq tjenestemanditut atorfinitsitsisinnaalissapput danskisut innuttaassuseqanngitsunik.
Inatsisartut Ombudsmandiata Naalakkersuisunut oqaaseqaateqarluni malugeqquaa inatsimmi nutaami § 13 tunngaviusumik inatsimmi § 27, imm. 3-mut immaqa naapertuutinngitsoq. Naalakkersuisulli isumaqarput inatsimmi nutaami § 13 tunngaviusumik inatsimmut tunngatillugu ajornartorsiutaanavianngitsoq.
Taassuma ajomartorsiutaasinnaaneranut erseqqinnerusumik isummersornerit inatsisissamut nalinginnaasumik nassuiaatini atuarneqarsinnaapput.
Tjenestemanditut atorfinnut qinnuteqaateqartut pillugit paasissutissanik tamanut saqqummiussisinnaaneq pillugu aalajangersakkat pisariillisarneqarlutillu nutarterneqarput tjenestemandillu atorfimmik allamik atorfissarsiornerannut atatillugu sulisitsisuusimasumit oqaaseqaateqartarnerit pillugit aalajangersakkanik qasukkartiterisoqarluni.
Inatsisartut inatsisaatigut matumuuna inatsimmi manna tikillugu atuuttumi § 40 atorunnaarsinneqarpoq, tassanilu aalajangersarneqarpoq tjenestemandit ukiuni killilinni sivisussusilimmik atorfinitsitsitat qinnuteqaqqaarnatik aatsaat soraarsinneqarsinnaasut soraarsitsinissaq peqqiilliuuteqarnermik pissuteqarpat imaluunniit pissutsit pinerluttulerinermik inatsit malillugu iliuuseqarfigineqarsinnaasut pissutigalugit,
atorfimmik unioqqutitsinerit paarsinnginnerilluunniit pissutigalugit atorfimmiiginnarnissamut naleqqukkunnaamermik pissuteqartumik.
Tassa tjenestemandit ukiuni killilini sivisussusilimmik atorfinitsitaasut atorfimmut atatillugu naalasseriilliornerit pissutigalugit soraarsinneqarsinnaasarsimanngillat, assersuutigalugu suleqatiginniarnikkut ajornartorsiutit pissutsilluunniit allat suliffimmik unioqqutitsinermik kinguneqartut pissutigalugit.
Oqaatigineqarsinnaavoq danskit tjenestemandit pillugit inatsisaanni aamma naalagaaffiup nunatsinni tjenestemandii pillugit inatsimmi aalajangersagaq taamaattoq atorunnaarsinneqarsimammat.
Paragraffip taassuma atorunnaarsinneqarnerata kingunerisaanik tjenestemandit ukiuni killilinnik sivisussusilimmi atorfinitsitaasut tjenestemandit allat soraarsinneqartarnerat pillugu malittarisassani pineqartunut massakkut ilaatinneqalerput. Atorfeqartitaanerup ukiut killilimmik sivisussusillit naaneranni aamma atorunnaartarnera erseqqissarniarlugu aalajangersakkat nutaat § 30, imm. 2-mi aamma § 33, imm. 3-mi ilanngunneqarput.
Naalakkersuisut pisariaqartissimavaat inatsimmi nutaami § 43-mi meeqqat atuarfiannut tunngasumi imm. 2-tut aalajangersakkamik ilanngussisoqarnissaa inatsimmi atuuttumisut pinnani sulisuinnaat kisimik naalasseriilliornermik misissuinermut atatillugu killisiuinerni takkuttussaatitaanerannut nassuiaateqarsinnaatitaanerannullu tunngatillugu. Siunertaavoq kissaatigineqarmattaaq atuarfiit siulersuisuinut ilaasortat taamatuttaaq angajoqqaat atuartullu sinniisaat takkuttussaatitaassasut nassuiaateqarlutillu.
Inatsisartut inatsisaatigut matumuuna inatsimmi manna tikillugu atuuttumi § 48 atorunnaarsinneqarpoq, tassanilu palasit naalasseriilliorneq pissutigalugu suliassanngortinneqartut ilagiinni sulisunik eqqartuussivimmi, Provsterettimi, aalajangiiffigisassanngorlugit innersuunneqarsinnaapput.
Atorunnaarsitsineq inatsisip 1990-imeersup atulersinneqameranilli palasit nunatsinni atorfeqartut pillugit ilagiinni sulisunik eqqartuussivimmik pilersitsisoqarsimannginnera ilaatigut tunngavilersuutigineqarpoq.
Eqqartuussivik taamaattoq pilersinneqassaguni tjenestemandinik eqqartuussiviup pilersinneqarneratulli naalagaaffiup inatsisaatigut pilersinneqartussaassagaluarpoq. Nunatsinni ilagiinni sulisunik eqqartuussivimmik pilersitsineq Ilageeqamermut mimsteriaqarfimmit aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqamermullu Pisortaqarfimmit pisariaqanngitsutut isigineqarsimavoq.
Palasit naalasseriilliorneq pissutigalugu suliassanngortinneqartut tjenestemandit allat pineqartarnerannut malittarisassat assingi malillugit suliarineqartalissapput.
Aningaasarsiaqartitsineq pillugu Siunnersuisoqatigiit pillugit Kapitali 13 -imi aalajangersakkat nunatsinni Kommunit Kattuffiata ilaasortat kattuffiup ilaasortaatitarisaasa toqqarneqartarnerat eqqarsaatigalugu kissaatigisai malillugit allanngortinneqarput. Peqatigitillugu Aningaasarsiaqartitsineq pillugu Siunnersuisoqatigiit ulluinnarni aqutsisui pillugit aalajangersakkanik ilanngussisoqarpoq.
Inatsisartut inatsisaatigut matumuuna inatsimmi atuuttumi § 58 atorunnaarsinneqarpoq, tassuuna periarfissiisoqarsimagaluarluni tjenestemandit pissutsit immikkut illuinnartillugit pissutsillu nukinginnarluinnartillugit qularnaveeqqusiinertaqanngitsumik akissarsiassaminik siumoorsinnaanissaanut, tassa tjenestemandit ataasiakkaat kommunip nunalluunniit karsianit taasigassarsisinnaasimapput taamaaliorneq qularnaveeqqusiiffiginagu.
Inatsisip iluarsaateqqinnerani paasineqarsimavoq aalajangersagaq kommunini atorneqartanngitsoq, Namminersornerullutik Oqartussanilu annikitsuinnarmik atorneqartarluni. Ullutsinni aningaasarsianut naleqqiullugu nalunaarut atuuttoq naapertorlugu taarsigassarsiaritinneqarsinnaasut annikitsuinnaapput, taarsigassarsisitsinermi akilersuutinillu akilersuisitsinermi allaffissornermut malittaasartumut nallersuunneqarsinnaanngitsumik.
Tamakku saniatigut pissusissamisoortuutinneqanngilaq ullutsinnullu naleqqunnani tjenestemandit qulanaveeqqusiisoqartinnagu sulisitsisumit taarsigassarsisinnaatitaanissaat, periarfissaq taanna sulisunut allanut atuutinngimmat.
Tjenestemandit pillugit inatsisip iluarsaateqqinneqarneranut atatillugu Aqutsinermut Pisortaqarfik suleqatigiissitaliorpoq tassani Ilinniartitsisut Meeqqat Atuarfianeersut Kattuffiat (IMAK) aamma Atorfillit Kattuffiat (AK) sinnerlugu Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit (PPK) aamma Ilinniagartuut Kattuffiat (AS-G) ilaasortaatitaqarlutik.
Taakku saniatigut Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup Isumaqatigiinniartarnermut Immikkoortortaa aamma KANUKOKA suleqatigiissitamut peqataapput. Kattuffiit taamatut suleriaaseqartoqarnera assut iluarisimaarlugu oqaatigaat.
Kattuffiit tusarniaanermut akissumminni inatsimmi atuuttumi § 4O-p atorunnaarsinneqarnissaa akerliuffigaat, tamatumami kingunerissammagu aammattaaq tjenestemandit ukiuni aalajangersimasuni atorfeqartitaasut naliliineq tunngavigalugu soraarsitaasinnaalernerat.
Kattuffiit isumaqarput tamanna tjenestemandinut ukiuni aalajangersimasuni atorfeqartitaasunut atorfeqartitaanermi atugassarititaasunut ajorseriaataassasoq.
Kattuffiit suleqatigiissitami tusarniaanermullu akissumminni piumasaqaatigaat § 4O-p atorunnaarsinneqarneranut atatillugu tjenestemandit ukiuni aalajangersimasuni atorfeqartitaasut soraarsitaasarnerannut atugassarititaasut pillugit isumaqatigiissuteqartoqassasoq. Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup Isumaqatigiinniartarnernut Immikkoortortaa taamatut isumaqatigiissuteqartoqarnissaa pillugu kattuffiit isumaqatigiinniarsinnaatitaasut isumaqatigiinniarfigissamaarpai.
Taamatut pisoqartussaammat Naalakkersuisut aalajangiuppaat § 40 peerneqassasoq oqaatigineqassaarlu allanngortitsineq tjenestemandinut ukiuni aalajangersimasuni atorfeqartitaareersunut atuutissanngimmat, taamaallaalli inatsisip atuutilernerata kingornatigut atorfinittunuinnaq atuutissalluni.
Tamakku saniatigut kattuffiit kaammattuutigaat inatsimmi atuuttumi § 58 peerneqassanngitsoq isumartimmi malillugu tamanna maannakkut siunissamilu tjenestemandinut ajorseriaataasussaammat, taarsiullugulu siunnersuutigalugu aningaasat taarsigassarsiarineqartartut qaffanneqassasut.
Naalakkersuisulli aalajangiuppaat qulaani allaaserineqartutut tunngavilersuuteqarluni § 58 peerneqassasoq.
Taamatut oqaaseqarlunga inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara. Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Naalakkersuisut Siulittaasuannut qujavugut taavalu partiit oqaseqartuinut siulliussaaq Jens Napaattooq Siumut. Takanna.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat kommuninillu Tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut misissorluareerlugu Siumumiit imaattumik oqaaseqarfiginiarparput.
Siumumiit nuannaarutigaarput Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu tjeneste-mandit pillugit 1990-imi inatsisitigut immikkut akuersissuteqartoqarneratigut isumaqatigiinniartarnerit 1991-imiit ingerlatilersinnaasimmamatigit, taamaakkaluartorli maluginiarparput inatsisit ilaasa ullutsinnut naleqqussartariaqalersimanerat.
Siumumiit maluginiarparputtaaq naleqqussaanermi oqaasertat paragraffillu Nunatsinnut naleqqutinngitsut, maannakkut naleqqussarneratigut aalajangersakkat ersarinnerulersillugit siunnersuuteqartoqarpoq.
Inatsisit imarisai allanngortinngikkaluarlugit ilaasa ullumikkumut nalimmassarneqarneratigut inatsisit paasiuminartuunissaat atortikkuminartuunissaallu anguniarneqarmat Siumumiit iluarisimaarparput.
Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarparputtaaq Inatsisissami nutaami danskisut innuttaassuseqarnissamik piumasaqaat apeqqutaajunnaartoq, taamaalilluni nunatsinni kommunini Namminersornerullutik Oqartussaniluunniit sulerusuttoq nuna allamiuugaluaruniluunniit ilinniakkani tunngavigalugu nunatsinni sulinissaminut illersorneqarsinnaalersoq.
Tamannalu tamakkiisumik Siumumiit tapersersorparput, nuna allamiuugaluartunilluunniit periarfissiisussaammat suliffeqarfinni soorlu peqqinnissarfinni suliffeqarfinniluunniit allani nunatsinni atorffiit pingaaruteqartut inuttassaqartinngisavut inuttassarsiuunneqartalernissaannut periarfissaqalissagatta.
Naluneqanngitsutuut Atuarfinni aqutsineq angajoqqaat oqartussaaqataanerat suleqataanissaallu annertusarniarlugu 1997-imi atuarfinni siulersuisoqalersoq aammalu 2001-imi ilinniartitsisunik atorfinititsisarneq tamakkiisumik kommunit akisussaaffigileraat, taamaattumik Siumumiit nuannaarutigaarput inatsimmi nutaami § 43-mi meeqqat atuarfiannut tunngasumik ilanngussisoqarmat, tamannalu Simumiit pissusissamisoortutut isigaarput.
Atuarfinni suliffeqarfinnilumi allani tunngassuteqartumik periarfissaq manna iluatsillugu Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigerusupparput atorfeqartitsinermi napparsimakulasarnerit arlaatigut aaqqiissutaasinnaasumik iliuuseqarnissamik misissueqqullugit, taamatummi napparsimakulasoqartillugu meeqqat ilinniartinneqartarnerat innarlerneqaannarani, napparsimakulasut toqqaannartumik pinngikkaluarlugit sulisunut suleqatinut nammakkiisarneq annertoorujussuaq paasinarmat.
Naalakkersuisut saqqummiussaminni naalaserilliornermik pisoqartartoq maluginiaqqusaasa iilagaat, taamaammat Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu atorfeqartitsinerminni sulisut ataasiakkaat naalasseriilliornerannut tunngasunik sulisitsisut nammineerlutik aalajangersinnaalernissaannik periarfissaqalernissaat, soorluu suliat nunatta eqqartuussisuuneranut toqqaannartumik suliassiisinnaalerneq Siumumiit iluarisimaarparput suliat piaarnerusumik naammassineqartalernissaanik kinguneqarsinnaasoq takusinnaagatsigu.
Maannakkut inatsisit atuuttut naapertorlugit kommunini Namminersornerullutillu Oqartussani atorfeqartut, kommunip nunattalu karsianit akissarsiassaminnik siumoorsinnaanerat inatsimmi periarfissaqarluartoq maannakkut inatsisissami § 58 atorunnaarsinneratigut siumoorsinnaaneq atorunnaarsinneqarnissaa Siumumiit tamakkiisumik taperserlugu pissusissamisoorsoraarput. pisortat suliffeqarfiini sulisorpassuarnut allanut atuussinnaanngitsoq nalunnginnatigu, inuiaqatigiimmi assigiimmik pineqarnissaat immikkoortitsisoqannginnissaalu Siumumiit pissusissamisoortutut isigigatigu.
Inatsisissaq naleqqusarlugu sulianineqarnerani Namminersornerullutik Oqartussani Aqutsinermi pisortaqarfik suleqatigiissitaliorsimammat susassaqartut tamarmik ilaasortaatitaqartillugit Siumumiit qujassutigerusupparput, minnerunngitsumik susassaqartut suleqataalluarsimasut tassaasut. Ilinniartitsisut Meeqqat Atuarfianeersut Kattuffiat (IMAK) Atorfillit Kattuffiat (AK) Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiat (PPK) Ilinniagaqartut Kattuffiat (ASG) aammalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup Isumaqatigiinniartarnermut Immikkoortortaa kiisalu Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiat (KANUKOKA).
Susassaqartut taakku tamaasa Siumumiit qujassuteqarfigalugit maluginiarparput suleqatigiissitami suleqataanerminni iluarsaaqqinneq iluarisimaaraat, taamaattumillu Inatsisissatut siunnersuut imartooq taama eqaatsigisumik susassaqartunut tamanut nalilersorluarlugulu suleqataaffigineqarsimanera Siumumiit iluarisimaaripput oqaatigissavarput.
Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Naalakkersuisut saqqumrniussaat Kalaallit Nunaanni tjenestemandit Inatsissaattut siunnersuut tamakkiisumik tapersersorlugu oqaaseqarfigaarput taamaattorli aappassaaneerneqannginermini Inatsisartut Inatsisit atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaanni misissorluarneqarnissaa inassutigalutigu. Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Qujanaq. tulliupporlu Ane Hansen Inuit Ataqatigiit.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Namminersornerullutik Oqartussani Kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsit atuutilernerminiit ukiut ingerlaneranni Namminersornerulutik Oqartussat sulliviutaani sulisut eqqarsaatiginerullugit allangortinneqartarsimavoq.
Inatsimmik atuisut Kommunini Namminersornerullutillu Oqartussani maannamut misilittagaat aallaavigalugit Inatsimmik naleqqussaanissaq oqaasertaanillu ersarissaanissaq pisariaqalersimasoq, Inuit Ataqatigiinnit maluginiarsimavarput.
Aammali maluginiarsimavarput arajutsisimanagulu Kommuninit arlaqartuniit KANUKOKA-mut siunnersuutigineqartarmat siunissami tjenestemandinut Inatsisip atorunnaarsinneqarnissaa sulissutigeqqullugu, ilaatigut atorfinitsitsiniarnermi arlalitsigut aporfissaqartitsillunilu pisariunera pissutigalugu.
Tjenestemandinut Inatsisip atorunnaarsinneqarnissaanut siunnersuuteqartarnermi tikkuarneqartarpoq ullumikkut atorfeqartitsinermi inatsisit allat nunatsinni atuuttut soorlu funktionærlovip imaarisaa ima pitsaatigilersimasoq atorfeqartitaanermi illersorneqarsinnaaneq, soraarnerussutisiaqarnissamullu pisinnaatitaaffiit eqqarsaatigalugit periarfissat tjenestemandit illersugaaneratuulli pitsaatigilersimallutik.
Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut inassutigissavarput tjenestemandit pillugit Inatsisip atorunnarsinneqarsinnaaneranik siunnersuutaasartut ilangullugit misissuiffigeqqullugit, takorloorneqarsinnaammammi ullumikkut tjenestemandiureersut tjenestemandit pillugit inatsit tunngavigalugu atorfinitsinneqarsimasut ikaarsaartitsinermi immikkut aaqqissuussiffigineqarsinnaanerat.
Taamatulli oqariarluta tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut ima oqaaseqarfigissuarput.
Namminersornerulernitta kingornagut Inatsisiliat, inatsisillu Qallunaat nunaannit nagguillit ilaasa nunatsinnut atuuttussangortinneqarneraniik Namminersornerulluni Oqartussaanermi Inatsisartut Inatsisaannut nunatsinnilu pissutsinut tamakkiisumik naleqqussarneqartarnissaat Inuit Ataqatigiinniit pingaarutilerujussuartut isigivarput.
Uanilu Namminersornerullutik Oqartussani Kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsisissatut siunnersuummi tamatuma arlalitsigut eqqumaffiginiarneqarsimanera, Inuit Ataqatigiiinniit maluginiarparput.
Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput Kommunini Namminersornerullutillu Oqartussani tjenestemanditut atorfeqarniaraanni danskit nalagaaffiani innuttaassuseqarnissamik piumassaqaatip nunatsinni atuuttussatut piumasaqaataasinnaannginnera erseqqissarneqarmat, taamaasilluni atorfillit danskit naalagaaffiani innuttaassuseqanngittut nunatsinni tjenestemanditut atorfinni atorfeqarsinnaaneranni ajornartorsiutit qaangerneqarmata.
Inuit Ataqatigiinniik Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut mississorluareerlugu maluginiarparput inatsissami oqaasertanik Inatsisartut inatsisaannut suli naleqqussagassaqartoq.
Maluginiarparput inatsisissatut siuinnersuutip qallunaatuuani paragraf 7, immikkoortoq 3-mi oqaaseq pillaatissiinissaq atorneqartoq. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsit malillugu tamaallaat pineqaatissiisoqarsinnaammat, tamatuma inatsisissap aappassaanerneqarnissaani naqqinneqarnissaa inassutigaarput.
Inuit Ataqatigiinninngaaniit iluarisimaarparput inatsisissatut siunnersuummi kattuffiit attuumassuteqartut suleqatigiissitaliornikkut sukumiisumik tusarniaaffigineqarsimammata.
Kattuffiit tusarniaanermut akissumminni oqaatigaat inatsimmi atuuttumi Paragraf 4O-p aammalu Paragraf 58-p atorunnaarsinneqarnissaanik inassuteqaat akerleralugu, tamanna tjenestemanditut atorfeqartitaanermi atugassarisanik ajorseriaatissanik kinguneqartussaammat.
Kattuffiit tunngavilersuutaat paasilluaraluarlutigit Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigissavarput Naalakkersuisut aalajangiussaat siunnersuutaallu taperseratsigit isumaqaratta ullumikkut atorfeqartitsinermi naligiinnerusumik atugassaqartitsinissaq pingaaruteqartorsujussuusoq.
Taamatut oqaaseqarluta inassutigaarput inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut inatsip atortinneqarneranut ataatsimiititaliaani sukumiisumik misissuataarneqassasoq. Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Qujanaq. tulliupporlu Isak Davidsen, Atassut, takanna.
Isak Davidsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq. Inatsisissamut siunnersuut Nalakkersuisunit saqqummiunneqartoq nunatsinni Namminersornerullutik Oqartussani kommunenilu tjenestemanditut atorfinitsinneqartinneqartut inatsisitigut inissisimanerat pillugit inatsisit assigiinngitsut atorlugit paasissutissarsiortarnerat atorfilinnut kinguarsaataasartoq aaqqiissuteqarfiginiarlugu Naalakkersuisut inatsisissakkut iluarsiissuteqarfiginiarmassuk ATASSUT-mit taperserparput.
ATASSUT-mit maluginiarparput nunatsinni tjenestemandit pillugit inatsisip ineriartornermut naleqqussarlugu paragraffit assigiinngitsut oqaasertamikkut allanngortittariaqalersimanerat tamatumani inatsisip paasiuminartuunissaa Naalakkersuisut annertuumik isiginiarsimagaat.
Soorlu kommuneni ataasiakkaani Namminersornerullutillu Oqartussani tjenestemanditut atorfeqartitsinerminni sulisut ataasiakkaat naalasseriilliornerannut tunngasunik suliassat sumut ingerlatissanerlugit sulisitsisut namminneerlutik aalajangersinnaalernissaannik periarfissaqalernissaat, soorlu suliat nunatta eqqartuussisuuneranut toqqaannartumik suliassiisinnaalernissaat, suliat piaarnerusumik naammassineqartarnissaannik kinguneqartussatut naillerlugu ATASSUT-mit tapersersorparput.
Naalakkersuisut inatsisissamut saqqummiussaanni pingaaruteqarluinnartutut taasinnaasatsinnik ilaqarmat, tassani pinneqarmat, tassaapput tjenestemanditut atorfeqassagaanni qallunaatut innuttaassuseqarnissamik piumasaqaateqartoqarsimannginnera, taamaalilluni inuit qallunaatut innuttaassuseqanngikkaluartut atorfinitsinneqarsinnaalissammata.
Taamaalilluni suliffeqarfinni, soorlu peqqinnissaqarfimmi sulisussanik amitaateqarfigingaakkatsinni inuit sullitanut sulinissamut naammattumik pikkorissuseqartut sumi innuttaassuseqarnerat apeqqutaatinnagit tjenestemanditut atorfinitsinneqartalersinnaanissaat anguneqartussanngormat ATASSUT-mit tamakkiisumik taperserparput.
Taamatut periarfissiiniarneq nunatsinni atorfiit pingaaruteqartut inuttassaqartinngisavut avammut ammanerusumik inuttassarsiuunneqartalernissaannut periarfissaqarnerulissagatta.
Ullumikkut nunatsinni, pingaartumik kommuneni sulisussarsiortarnermi sulisussat suliffigiligassamut naleqquttuunissaat misilittagaqarluarnissaallu assut pingaartinneqartarpoq, suliffissarsiortullu qanoq suliffigisaminut piukkunnassuseqarnerat misilittagaqartuuneralu tamatigut suliffigereersimasaanni oqaaseqaatitigut takuneqarsinnaasarlutik.
Ataatsimut oqaatigalugu soraarsitsiniartarneq piffissarujussuaq atoqqaarlugu ingerlanneqarsinnaasarluni kingunerisarlugu atorfiup inuttalerneqarnissaanik kinguaattoornerit. Tassa imaappoq tjenestemandit ukiuni killilinni sivisussusilimmik atorfinitsitaasimasut atorfimmut atatillugu naalasseriilliornerit pissutigalugit soraarsitsisoqarsinnaasarsimanngilaq.
Tamanna Naalakkersuisut inatsisissakkut naleqqusaaffiginiarmassuk ATASSUT-mit iluarisimaarparput, tassa § 40-p atorunnaarsinneqarneranut taarsiullugu tjenestemandit ukiuni killilimmik sivisussusilinni atorfinitsitaasut tjenestemandit allat assigalugit soraarsinneqartarnerat pillugu inatsisissami ilaatinneqalernerat ullutsinnut pissutsinullu naleqqussaanerummat ATASSUT-mit taperserparput.
Kiisalu tjenestemandit ukiuni killilimmik sivisussusilinnik atorfeqartitaanerup naanerani aamma atorunnaartarnera erseqqissarniarlugu Naalakkersuisut inatsisissami aalajangersakkat nutaat, soorlu § 30, imm. 2-mi kiisalu § 33, imm. 3-mi paatsuuisoqaqqunagu erseqqissaassutinik sukumiilluinnartunik ilanngussaqarsimanerat ATASSUT-mit iluarisimaarparput.
Atuarfitsialaap siunertaanut, tassa atuartut ilinniartitsisut, angajoqqaat, atuarfiillu siulersuisuisa akornanni qanimut suleqatigiinnissamut anguniakkap inatsisissami toqqaannanngikkaluamik sakkortusarneqarnera ATASSUT-mi assut taperserparput. Meeqqat atuarfiani ilinniartitsisut, angajoqqaallu akornanni suliani nuannersuni, nuanniitsunilu siunissami suleqatigiilluarnissaq ATASSUT-miit pingaartittuaannaratsigu.
Inatsisissami siunnersuutip maannakkut oqaluuserisatta iluarsaateqqinneqarneranut tunngatillugu suleqatigiissitat, soorlu Ilinniniartitsisut Meeqqat Atuarfianeersut Kattuffiat IMAK, Atorfillit Kattuffiat AK, Peqqinnissaq Pillugu Sulisusut Kattuffiat PPK, Ilinniagaqartut Kattuffiat ASG, taakku saniatigut Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup aningaasarsianit isumaqatiginninniartarnermut immikkoortortaqarfia kiisalu KANUKOKA suleqatigiissitamut peqataasimasut iluarsaaqqinneq iluarisimaarsimammassuk ATASSUT-mit nuannaarutigaarput.
Inatsisissamut siunnersuut peqqissaartumik suliaasimammat saqqummiunneqartut allat isumaqatigigatsigik annertunerusumik oqaaseqarfiginngilagut.
Taamatut oqaaseqarluta inatsisissamut siunnersut taperserparput Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamullu suliap aappassaaneerneqannginnerani ingerlaqqinnissaa inassutigalutigu.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Astrik Rex Fleischer, Demokraatit, takanna.
Astrid Rex Fleischer, Demokraatit oqaaseqartuat.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemanit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut siullermeerneqarnerani Demokraatit imatut oqaaseqaateqarusupput.
1991-imi april aallaqqaataanniit atuutilersumik Naalakkersuisut Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemanditut isumaqatigiinninniarsitaaneq tiguaat.
Taassuma kingorna inatsik allanngortinneqartarpoq, allannguutit imatut kinguneqarsimapput Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit inatsisitigut inissisimanertik pillugu paasissutissanik ujarlerniarunik inatsisit assigiinngitsut paasissutissarsiortariaqarlugit. Tamannalu naapertuuttutut isigineqarsinnaanngilaq.
Inatsisinik paasiumanarsaanerit pisimapput, soorlu naalasseriilliornerni misissuinerit, kommuninit imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussaniit toqqaannartumik nunap eqqartuussisuuneranut Naalakkersuisut avaqqutiinnarlugit nassiunneqarsinnaalerlutik. 1991-imi aprillip aallaqqaataaniit atuuttumik nunatsinni tjenestemanditut atorfininniaraanni danskisut innuttaassuseqartariaqanngilaq.
Demokraatinit maannamut inatsisini allannguutit taasakka isumaqatigaagut. Ippigalugilli taarusuppagut Naalakkersuisut tusarniaanerminni akissutaasimasut akornanni, marlunnut tunngatillugu pissusilersuutaat ippigilaarpagut.
Siulltermik Atorfillit Kattuffiata AK-p, Peqqinnissarlu pillugu Kattuffiat PIK-ip § 40-ip soraarsitsisarneq pillugu inatsisip peerneqarnissaanut tunngatillugu piumasarisaat, atugassarititaasut pillugit Naalakkersuisut Kattuffiillu isumaqatigiissuteqassasut. Taamaattoqanngippat atorfeqartitaanermi atugassarititaasut annertuumik ajorseriaateqassammata. Naalakkersuisulli Kattuffinik isumaqatigiissuteqaratik inatsik peerniarpaat, atorfeqareersumut atuutissannginnerarlugu, atorfinittussamullu nutaamut taamaallaat atuutissalernerarlugu.
Demokraatini ippigisatta aappaat (ataasiinnaasannginnami ippigisat Demokraatiniit). PPK-ip siunnersuuteqaataani § 45 imm. 2 peeqquneqartoq, palasit nunagisamit aallaqqusaanngissinnaanera taanna tunngassuteqarpoq, allamik atorfininereeraluarluni illoqarfimmi atorfikuminiitinneqarsinnaammata palasit ukiup affaa tikillugu. Tassani inatsimmi pineqartoq naammaginanngimmat, Naalakkersuisunit attatiinnarniarneqarnera Demokraatinit ilalersinnaanngilarput, inatsimmi taanna inuiaqatigiinni nutaaliaasuni atorsinnaanngitsutut isigigatsigu.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Inatsisinut Ataatsimiisitaliamut ingerlateqqinneqarnissaa inassutigaarput.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Qujanaq. Taavalu tulliuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit ? takanna.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tjenestemandit pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuut Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit inatsisip 1990-imi nunatsinni siullerpaamik atortuulersinneqarnerata kingunerisaanik 1. april 1991-imiit isumaqatigiinninniartarnerit ingerlanneqartalerput, tamanna soorunami angusaavoq nunatsinnut oqartussaassuseqalernermik aammalu aamma siunertaqarnermut naapertuulluinnartoq.
Soorunami inatsisit suulluunniit allanngortinneqartartussaatillugit pissutsinut piviusunut naleqqussarneqartuarnissaat Kattusseqatigiinniit ilisimalluinnarparput. Taamaattumik paragraffit assigiinngitsut allanngortinneqarnerat, allanngortinneqarnissaannullu siunnersuutit ilaatigut pissusissamisoortutut isigineqartariaqarput. Minnerunngitsumik susassaqartut assigiinngitsut tusarniarneqarsimanerat pissusissamisoorluinnartumik ingerlanneqarsimammat, aammalu tjenestemandit, tjenestemanditut atorfilinnut pisariillisaanerit nutarterinerillu pilertussaammata, taamaattumik allannguutissatut iluarsiissutissat amerlanersaat akuersaaqataaffigissavakka.
Kisiannili § 40-ip aamma § 58-ip atorunnaarsineqarnissaannut Kattuffiit tusarniaanermi tjenestemandinut ukiuni aalajangersimasuni atorfeqartitaasimasunut, atorfeqartitaanermi atugassarititaasunik ajorsariaateqartitsinissamik kinguneqarsinnaanerannik oqaaseqaateqarsimanerat Kattusseqatigiit sinnerlugit taperserniarpakka, tassami tusarniaanermi suniluunniit tusarniaaffigineqartut isumaasa akerlianik aalajangiisarnerit akuersaarneqarsinnaanngimmata.
Taamaattumik § 40-ip aamma § 58-ip atorunnaarsinneqarnissaanik siunniussaqarneq aamma § 13-ip inatsisinut tunngaviusunut naapertuutinngeratarsinnaaneranut Ombudsmandip nalunaarutaa naapertorlugu eqqarsarnartoqarmata, suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisatut Inatsit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqarnissaa inassutigissavara.
Taamaammallu taamatut oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Inatsit Atortinneqarneranut Ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutigaara.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Qujanaq. Tassalu Partiit, Kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa saqqummiunniagaat, tassanilu tassa Inatsisartut Inatsit Atortinneqarneranut Ataatsimiititaliamut suliarineqaqqinnissaa inassutigineqarpoq. Tulliuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Aap qujanaq, uani saqqummiussiissut tassalu Namminersornerullutik Oqartussani aammalu kommunini tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut saqqummiunneqarnerani malunnarpoq annertunerpaamik isumaqatigineqartoq, aammalu paragraffit annikitsunnguit apeqqusersorneqartut. Taakkua qularinngilara aamma Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami una ingerlaqqittussaammat, tassani sukumiisumik suliarineqassasoq ukulu apersuutigineqartut nalilersorluarneqarnissaat aamma uagut peqataaffigerusupparput, minnerunngitsumillu aamma ataatsimiititaliami suliarineqarnissaannut isummat utertinneqartussat naaperiaaffiginissaat aamma piumassuseqarfigalugu.
Uanilu aamma Kattusseqatigiinninngaanniit oqariartuutigineqartoq, tassalu tusarniaanermi akissutigineqartut tunngavigalugit isumaqataannginnertik oqaatigivaat, tassami tassani oqariartuutigaa akissutigineqartut malinneqartariaqartut, kisianni aamma tassa tusarniaasarnermi assigiinngitsorpassuarni, tusarniaanerit tamarmik malinneqartanngimmata oqaatigissavarput, kisiannili naaperiarfissat annertunerpaat aammalu isummat aallaavigineqartut amerlanerusut isumaat tunngavigalugit naapitseriartoqartarmat. Isumaqarpunga tassani naapitseriarsimaneq aamma uterfigineqarumaartoq. Aammalu ataatsimiititaliami sukumiisumik nalilersorneqassasut.
Tassa palasinut tunngatillugu aamma Demokraatit oqariartuutaat ataatsimiititaliami ilanngullugu isummersorfigineqarnissaa innersuussutigissavara, taavalu malugaara Atassut-ip oqaluttuata palasit eqqaanngikkai (tassa palasiugami), kisianni uani suliassaq sukumiisumik nalilersorneqarumaarpoq, taanna avoqqaarliutaanngilaq ? oqaatigilaaginnarpara uani saqqummiussinermi ilaatigut malugigakku illariallattaartoqartoq maani Inatsisartut iluanni, uangalu aamma sunnertingajakkama tassani. Taanna isumaqarpunga inuppalaartumik oqarnera ataqqineqalaassasoq.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.
Taamaappasippoq. Allanik nappaasoqanngilaq. Tassalu uani uteqqissavara Inatsisartut inatsisit atortinneqarneranut ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa aappassaaneerinnittoqartinnagu inassutigineqarmat.
Taamaalilluta oqaluuserisassaq nr. 11 tassa Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut naammassivarput.