Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfernat, marlunngorneq 11. marts 2003

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12

 

 

Nunanut allanut tunngasumik nassuiaat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Tassa nuffaserniarunarama assut sorluukka milinngapput neriuppunga ajornartorsiutaassanngitsoq.

 

Ullumi Naalakkersuisut sinnerlugit ukiumoortumik nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Inatsisartunut saqqummiutissavara.

 

Aallaqqaasiutigalugu immikkut tikilluaqquniarpara nunanut allanut ministeri Per Stig Møller ilagalunga Pituffimmut tikeraaqqammersoq. Saqqummiussissummi matumani nassuiaammi qulequttat ataasiakkaat annertunerusumik sammissanngilakka. Erseqqissaannassavara Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsinerat ukiunut siuliinut sanilliullugu allannguuteqanngimmat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut suli pingaartittuarniarpaat nunarsuarmi killeqarfeerukkiartuinnartumi nunatta soqutigisaasa pingaarnerit isumagineqartuarnissaat. Issittumi nunani avannarlerni europami nunarsuarlu tamakkerlugu suleqatigiinnerni peqataanitsigut Naalakkersuisut nunatta soqutigisai pingaarnerit siuarsarniarpaat.

 

Nassuiaammi takuneqarsinnaasutut suliniutit assigiinngitsut imminnut tapersersoqatigiinnissaat pingaartinneqarpoq. Taamaaliornikkut nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsinitsinni annerpaamik pissarsiaqaqqulluta.

 

Saqqummiussissummi matumani pingaarnerutillugu samminiarpakka apeqqutit sillimaniarnermut tunngasut massakkorpiaq pisunut attuumassuteqarluinnartut.

 

Nunarsuarmi sillimaniarneq eqqarsaatigalugu Naalakkersuinikkut pissutsit 2001-mi septemberip ulluisa aqqarngani USA saassunneqarmalli annertoorujussuarmik allanngoriartulerput.

 

Sorsunnermik nillertumik taaneqartartumik saassussinikkut ajortumeeriniartartunut akiuunnermut allanngornerup maani nunatsinni toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumillu attorpaatigut.

 

2002-mi decemberimi Pituffimmi radarip missilinut illersornissamut atorneqarnissaanik saaffiginnissut tiguarput. Taamatut saaffiginnikkumaataartoqarsimaqaaq tassami Naalakkersuisut aatsaat 1999-mi tamakkuninnga pilersaarutinik siullermeerlutik ilisimatinneqarmata taamanikkut NMD-nik taagorneqartunik.

 

Maannakkorpiaq saaffiginnittoqarneranut pissutaavoq soorunami USA saassussinikkut ajortumeeriniartunut akiuunniarluni nalunaaruteqareerneratigut pissutsit najummassimanarsinerat.

 

Buch-ip allaffissornikkut aqutsisoqarfiata erseqqissaatigereerpaa periaatsimik annertusaajumasoqartoq USA-mut tunngasuinnaanngitsumik kisiannili aammattaaq iligisanut allanullu suleqatigisanut atugassanngortinneqarsinnaasumik. Erseqqissarneqarpoq iligisat Rusland Kinalu pilersaarutit pillugit ingerlaavartumik sukumiisumillu oqaloqatigineqartassasut.

 

Erseqqissarneqarportaaq missilinut illersornissaq suli annertunerusumik sakkussaajarnissamut sakkussanillu nakkutilliinissamut ataatsimut Naalakkersuinikkut ingerlatsinerup ilaatut isigineqartoq.

 

Taamaammat pingaartinneqarpoq sorsunnerup nillertup nalaani saassusinikkut ajortumeerniarnartarnermi oqimaaqatigiissuseq ullumikkut pissutsinut assersuunneqarsinnaanngitsoq. Matumani uloriarnartorsiutitsineq nutaajuvoq. Taamaammalluuna qunusaarutissanut ilioriusissallu patajaatsuunissamut nutaanik periarfissarsiortoqarnissaa kissaatigineqartoq.

 

Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa ilisimaneqartutut oqaatigereerpaat amerikamiut saaffiginnissutaat aatsaat akineqarsinnaasoq eqqarsarluaqqaarluni tamanillu peqataaffigineqartumik Naalakkersuinikkullu oqallittoqareerneratigut.

 

Maani arlalinnik pilersaaruteqarpugut tusarniaanermik kinguneqartussanik nunanut allanut sillimaniarnissamullu ataatsimiititaliap aaqqissugaanik Katuami ingerlanneqartussamik kalaallit nunaata radioatigut aallakaatinneqartussamik taamatuttaaq missilinut illersornissaq pillugu maani Inatsisartuni apeqquteqaat tunngavigalugu oqallittoqartussaavoq.

 

Tamakku tamarmik pereerpata Naalakkersuisut danskit Naalakkersuisui oqaloqatigissavaat saaffiginnissutip inaarutaasumik akineqarnissaa siunertaralugu.

 

Danskit Naalakkersuisuisa martsip ulluisa sisamaani missilinut illersornissaq pillugu nassuiaat tamanut saqqummiuppaa. Nassuiaammi erseqqissumik takuneqarsinnaavoq missilinut illersornissami Pituffimmi raadarip ilanngunneqarnissaa pillugu amerikamiut kissaateqarnerat danskit Naalakkersuisuisa akuersaaraat. Kisiannili suli inaarutaasumik isummertoqarsimanngitsoq.

 

Uagutsinnit isigalugu danskit Naalakkersuisuisa nalunaaruteqarnerat ataqqivarput. Kisiannili peqatigitillugu qanittumik ingerlaavartumillu peqataatinneqarnissatsinnik aamma ammasumik taamatullu akerliuniarnermik ilisimasat tunngavigalugit pilersimanngitsumik. Kisianni allat qanoq ittuunissaannik tunngaveqarneq pissutigalugu pilersimanngitsumik. Ilisimanngisanullu ersinermik tatiginninnginnermillu tunngaveqarani oqallittoqarnissaanik neriorsuutaasimasut eqqortinneqassasut naatsorsuutigalugu.

 

Taamaammat Naalakkersuisut eqqumiigaat nunanut allanut ministeri danskit tusagassiorfiinut oqaaseqarsinnaammat danskit tungaaninngaaniit danskit oqartussaaffeqarnianni missilinut timmisornitinik ikkussisoqarnissaa itigartinneqalersaanngitsoq. Danskit kalaallit amerikamiut saaffiginnissutaannut akissuteqareertinnagit.

 

Oqaaseqaatit taamak ittut nalornilersitsipput ilumut danskit Naalakkersuisui Kalaallit Nunaata isumaanik tusarniaanersut, tusarniaaniarnersut imaluunniit aalajangiisoqareersimanersoq. Kisiannili uagut maannakkut danskit Naalakkersuisuisa taakkulu siuliisa oqaaserisartagaat kisiisa toqqammavissarigatsigit Naalakkersuisuni naatsorsuutigaarput danskit Naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata peqataatinneqarnissaanik neriorsuutigisartakkatik eqqortissagaat.

 

Maani oqaluttarfimmit Inatsisartunut qularutigeqqussanngilara Kalaallit Nunaata tusaaniarneqarnissaa paasineqarnissaalu killinga tikillugu ilungersuutigissamaarakkit.

 

Maani missilinut illersornissap amerikamiullu saaffiginninnerata oqallisaanerani sammineqarnerupput Pituffimmi raadarip nutarterneqarnissaa maanimiunut pingaaruteqarnersoq, taamaassimassappallu suut ulorianartorsiutaanersut.

 

Oqallisigineqarputtaaq missilinut illersornissap sillimaniarnermut tunngatillugu Naalakkersuinikkut ingerlatsinermut kingunerisassai. Taamanikkut Naalakkersuisuusut 1999-mi missilinut illersornissami nalunaarutigineqartut siulliit kinguninnguatigulli tusagassiorfinnut nalunaaruteqarput tassani erseqqissumik takuneqarsinnaalluni Pituffimmi raadari annertusaaffigineqassappat tamanna nunarsuarmi eqqissisimanermut ajoqutaasumik sunniuteqassanngitsoq. Imaluunniit sakkussiaateqarneqqusaannermut pissutaassanani.

 

Naalakkersuisut isumaqarput oqaatigineqartut tamarmik naligiimmi pingaaruteqartut. Naligiimmillu oqimaalutarneqartariaqarlutik. Uagut maani Kalaallit Nunaamiuusugut tamakkiisumik paasitinneqartariaqarpugut Pituffimmi raadarip nutarterneqarnerata suut kingunerissanerai. Peqatigitillugulu nunarsuarmioqataasutut ilisimasariaqarparput sunik akisussaaffinnik nammatassaqarnerluta.

 

Kalaallit amerikamiut saaffiginnissutaannut aappimik naaggamilluunniit akinissaat apeqqutaatinnagu isummernitta kingunerisassai piareersimaffigisariaqarpagut. Taamaammat apeqqut taanna pillugu innuttaasut maanilu Inatsisartut pitsaasumik isumatuumillu oqallinnissaat qilanaaraara.

 

Missiilinut illersuusiorniarnermik apeqqummut peqatigitillugu illersorneqarnissamik isumaqatigiissummut 1951-meersumut atatillugu suliniuteqarpugut naluneqanngitsutuut 1997-mili ingerlaavartumik isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaa pillugu danskit Naalakkersuisuinut piumasaqaateqartoqartarpoq.

 

Piffissaq qanittoq tikillugu danskit Naalakkersuisuisa piumasaqaatinut taakkununnga akissutigigajussimavaat isumaqaratik pissusissamisoortoq illersorneqarnissamut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinnissaa.

 

Isumaqatigiissutip suli Kalaallit Nunaata illersorneqarneranut tunngavissaanera pitsaasoq eqaatsorlu innersuussutigalugit.

 

Danskit Naalakkersuisuisa aamma oqaatigiuarpaat amerikamiut isumaqanngitsut isumaqatigiinniaqqinnissamut pissutissaqartoq.

 

Ministeriunerup Anders Fogh Rasmussenip taamanikkullu Naalakkersuisunut Siulittaasuusup Josef Motzfeldtip 2002-mi januarimi ataatsimiineranni apeqqut nunatsinnit qaqeqqinneqarpoq. Ataatsimiinnerup tamatuma kinguneranik suleqatigiissitaliortoqarpoq Danmarkimiit nunatsinniillu atorfilinnit inuttalimmik.

 

Taakkua misissugassarissallugu ajornartorsiutit illersorneqarnissamut isumaqatigiissutip nuatsinnut pilersitai qanoq qaangerniarneqarsinnaanersut tamatumanimi suli pineqarani isumaqatigiissutip oqaasertaasalu sukumiinerusumik misissorneqarnissaat.

 

2002-mi decemberip ulluisa 17-anni USAp nunanut allanut ministeriata taamanikkut nunanut allanut Naalakkersuisuusup Josef Motzfeldtip nunanut allanut ministerip Per Stig Møllerip ataatsimiinneranni Collin Pawellip aalajangiusimavaa illersornissamut isumaqatigiissut 1951-meersoq USAp Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerannut tunngaviusimasoq naapertuuttoq sulilumi taamaalluni.

 

Kisiannili periarfissiissutigaa illersornissamut isumaqatigiissutip nutarternissaata isumaqatiginniutigineqarsinnaanera tassami nassuerutigigamiuk pisoqalisimasoq. Aqqutaanilu allannguutinik pisoqarsimasoq. Ilaatigut 1951-p kingornatigut Kalaallit Nunaata inissisimanera allanngorsimalluni.

 

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliamut danskit nunatta atorfilittaannik inuttalimmut suliassarititat allanngortinneqarput. Maanna danskit nunatta pitsaasumik suleqatiginerisigut sulissutigineqarluni allakkiatut isumaqatigiissutissamut.

 

Illersorneqarnissaq pillugu isumaqatigiissummik nutarterisussamik missingiusiornissaq tamatumunnga peqatigitillugu amerikamiut nunatsinninnerannut taarsiissutissatut piumasaqaatit allattorsimaffiannut Naalakkersuisut suliaqarsimapput. Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnissamullu ataatsimiititaliaanik akuerineqarsimasumik.

 

Nunatta danskillu tungaanniit ataatsimut isumaqatigiinniarnissanut aallaavissanik isumaqatigiissuteqartoqarpat taanna USA-mut saqqummiunneqarumaarpoq. Danmarkimiillu nalilerneqarpoq tamanna pillugu USA oqaloqatigineqarsinnaalissasoq piffissami qaninnermi. Tassa Pituffimmi raadarip nutarterniarneqarneranik saaffiginnissut inaarutaasumik isummerfigineqareertinnagu.

 

Naalakkersuisut isumaqarput matumani Danmarkip nunattalu akornanni suleqatigiinneq pitsaasumik ammasumillu ingerlasoq danskillu tungaaniit kissaatigineqartoq 1951-mi isumaqatigiissut pillugu apeqqut paasinarsisinneqassasoq.

 

Erseqqippoq USAp Danmarkillu tamatumani akuersortumik inissisimanerat missiilinut illersuusiorniarnermi Pituffimmi raadarip atorneqarsinnaaneranik amerikamiut saaffiginnissutaanut attuumassuteqaqqissaarmat.

 

Naalakkersuinermik suliaqarneq naluneqanngitsutut ajornartunik ajornarunnaarsitsiniutaasarpoq. Taamaattumik Danmarki pitsaasumik suleqatigalugu nunarsuarmi pissutsit allanngoriartornerat ilaarlugu periarfissaalersut atortariaqarpagut. Pissutsit massakkut imaapput piumasaqaatit Inatsisartut isumaqatigiissut ukiorpassuarni tusaaniarneqaratik saqqummiuttarsimasaasa saqqummiuteqqinneqarnissaanut periarfissaqarluta tusaaniarneqarlutalu.

 

Pissutsit taamaannerat soorunami pitsaanerpaamik iluaqutigineqarlunilu iluaqutiginiartariaqarpoq. Illuatungaatigut Naalakkersuisut tunngaviusumik isumaqarput Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummi aamma takuneqarsinnaasutut illersorneqarnissaq pillugu nutaamik isumaqatigiissusiortariaqartugut. 1951-mi isumaqatigiissutip taartissaanik.

 

Missiilinut illersuusiorniarluni suliniummut inaarutaasumik isummernissaq 1951-milu illersorneqarnissaq pillugu isumaqatigiissut eqqarsaatigalugu suliassat apeqqutaapput. Assigiinngitsut immikkoortut marluk taamatut aamma suliarineqartussat.

 

Pissusiviusut imaapput illersorneqarnissaq pillugu isumaqatigiissut pissutsit ullutsinni allarluinnaat nalaani isumaqatigiissutaalluni. Nunasiaanerup nalaani sulilu namminersornerulernata isumaqatigiissutaavoq. Taamaattumik pinngitsoorani nutarterneqartariaqarpoq.

 

Tamanna piffissami matumani annertuumik sulissutigivarput taamatut isumaqatigiinniarnissanut silaannaq atorsaammat. Angusarisinnaasavulli sutigulluunniit nunatta missiilinut illersuusiornermut angernissaanut akiliutitut isigineqanngilluinnassapput. Nunarput tuniniagaanngilaq. Apeqqutilli saqqummersut ataasiakkaat tungavissat pigisavut tunngavigalugit isummerfigisassavagut.

 

Tassunga atatillugu eqqaanngitsoorusunngilara Uummannap utertinneqarnera pillugu isumaqatigiissut qanittukkut februarip ulluisa 20-ani maani Nuummi nunatta Danmarkip aamma USAp sinniisuinit atsiorneqarmat.

 

Nalunngilara isumaqatigiissut arlalinnit missiilinut illersuusiorniarnermut angeqqusinermut akiliutit ilaattut isigineqartoq. Taamatullu aamma ilisimaaralugu avatangiisinik saliinissamut apeqqut annertuumik isornartorsiorneqartarsimasoq ilanngullugu oqaatigineqartarpoq isumaqatigiisutikkut eqqartuussisulersuussinermi ingerlasumik Hingitaq 53-sip ajugaasinnaanera innarlerneqassasoq.

 

Tamanna pillugu ima oqaaseqassaanga soorlu ilisimaneqassasoq 1995-mili danskit Naalakkersuisui qanittumik suleqatigalugit Naalakkersuisut sulissutigisimavaat Uummannap eqqaatalu utertinneqarnissaa. Isumaqatigiinniarnerit sivisoorujussuit ilungersunartullu aallartilaaginnarnerini paasinarsisimavoq USA-miit erseqqilluinnartumik piumaqaatigineqartoq sumiiffik utertinneqassasoq taamatut isikkoqartillugu.

 

Tamatumuuna kinguneraa US-mit saliinissaq imaluunniit avatangiisinut tunngassuteqartut akisussaaffigiumaneqannginnerat amerikamiunit ilaatigut tunngavilersuutigineqarpoq nunarsuarmi sumi tamarmi USA sakkutoqqarfeqarmat aammalu aningaasatigut ajorluinnartumik kingupiloqarsinnaasoq tunngaviliisoqarpat sumiiffinnut utertinneqartunut USA-miit avatangiisinut tunngasut akisussaaffigineqartilernissaat ilanngullugu illersorneqarnissaq pillugu 1951-mi isumaqatigiissutikkut periarfissiisoqarpoq USAp avatangiisitigut saliinissaq akissaaffigiunnaarsinnaagaa.

 

Taamatut amerikamiunit malartaaserluni isummersimaneq assut akuersaaruminaassimavoq. Paasinarsimmalli sumiiffik utertikkusunneqarpat taamatut isikkoqartillugu tiguneqartariaqarpoq Danmarkimit akuersaarneqarpoq pisussaaffinnik tigusinissaq.

 

Kalaallit paasinninnerat naapertorlugu eqqortumik USA-miit akisussaaffigineqartariaqaraluartunik avatangiisinut ministereqarfiup qinnutigaa taamalu august 2001-mi Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaaniit taperserneqarlunilu 4,9 million kr-nik aningaasaliiffigineqarnissaq. Sumiiffimmi avatangiisitigut misissuinerup ingerlanneqarnissaanut.

 

Avatangiisitigut misissuinerit naatsorsuutigineqarput ukioq manna naammassineqarsimassasut. Tamatumalu kingorna isummerfigineqassaaq ikiorsiissutitut iliuutsit suut kalaallit danskillu avatangiisitigut aalajangersagarisaat naapertorlugit aallartinneqartariaqartut.

 

Illersorneqarnissaq pillugu isumaqatigiissut 1951-meersoq Danmarkip USAllu akornanni isumaqatigiissutaavoq. USA avatangiisitigut akisussaajumanngippat kalaallinik pissusissamisoortutut nalilerneqarpoq isumaqatigiissummut ataatillugu Danmarkip nunatsinnut pisussaaffiisa ilaattut akisussaaffiup Danmarkimit tiguneqarnissaa.

 

Danmarkimiit nunatsinnillu isumaqartoqarpoq isumaqatigiinniarnerni ingerlaqqittoqarnavianngitsoq avatangiisinut tunngasut Danmarkimit akisussaaffigineqanngippata. Taamaattumillu Naalakkersuisut tamatuma akuersaarnissaa qinerpaat.

 

Apeqqummimi matumani pingaarnerpaammat avatangiisitigut saliisoqarnissaa. Taamaattumillu Naalakkersuisunit qinerneqarluni nunatsinnut angusap inaarutaasup pingaartinneqarnerunissaa.

 

Tungitsinniik nuannaarutigaarput taamaalilluni Danmarkip akisussaaffik tigummagu peqatigitillugulu isumaqarpugut aningaasartuutit tamatumuuna Danmarkimut aningaasartuutaalersut takutikkaat 1951-mi isumaqatigiissut maannakkutut iluseqarluni Danmarkimut aamma ajornartorsiutaasoq.

 

Hingitaq 53-sip eqqartuussisulersuussinera eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut naliliineraat Uummannaq pillugu isumaqatigiissutip aamma eqqartuussisulersuussinerup akornani saqitsaattoqanngitsoq tunngavissaqanngitsorlu naatsorsuutigissallugu Uummannaq pillugu isumaqatigiissutip suliassanngortitsisut ajornerusumik inissisimalersissagai.

 

Taanngitsoorusunngilara Naalakkersuisuniit soorunami qilanaarineqarmat eqqartuussisulersuussinermi eqqartuussivikkut aalajangiisoqarnissaa isumaqatigiissutip eqqartuussiviup aalajangiinissaa siumoortumik qanoq iliuuseqarfiginngilaa.

 

Højesteretsillu eqqartuussissummik oqaatiginninnissaa pinaveersimatinneqarani. Højesteretsimit suliap tunngavilersuutaanik eqqartuussivik nalileereerpat eqqortussatut isigineqartussami.

 

Naalakkersuisut arajutsisimanngilaat USA taassumalu iligisai qaninnerit Irak-kimut sorsunnissamut piareersarmata. Tamatuma peqatigisaanik nunat NATO-mi ilaasortaasut akornanni aamma nunat EU-mit ilaasortaasut akornanni USAmilu oqallisigineqartorujussuuvoq naalagaaffiit peqatigiit isumannaallisaanermut siunnersuisooqatiivisa aalajangersagaatit Irak-kip malinnitsiginersoq.

 

Pisut Naalakkersuisunit soorunami malittareqqissaarneqarput. Sorsuttoqalissagaluarpalli nunatta suleqataalluni peqataanissaa naatsorsuutiginngilarput. Tamatumunnga atatillugu Danmarkimit imaluunniit USA-mit saaffiginnissutinit paasissutissanilluunniit ullumikkumut nunarput tigusaqarsimanngilaq.

 

Taamaattoq oqaatigisariaqarpoq akunnilluni nunatsinnut mittarnissaq pisariaqartinneqalissappat illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip 1951-meersup maannakkut ilusaata USA pisinnaatimmagu Kangerlussuup sakkutooqarfittut atornissaanut.

 

Piviusorsiorlunili oqartoqartariaqarpoq tamanna periarfissaanngitsoq timmisartut ingerlaarfii timmisartullu nutaaliat ingerlaarsinnaassusiat eqqarsaatigigaanni.

 

Naalagaaffiup ataatsimoorussamik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsinerat suli susassaqarfiuvoq Danmarkimi ingerlanneqartoq. Taamaattoq suliassat nunatsinnut attuumassuteqartut danskit uagullu Naalakkersuisutta Inatsisartuttalu akornanni ataqatigiissaariffiginiarneqartarput. Taamaattumik apeqqummi matumani nunatta qanoq immikkut isummernerata nalunaaruginissaa Naalakkersuisut pissutissaqartissimanngilaat.

 

Taamaattoq nalornissutigineqassaanngilaq NATOp iliuusai Naalakkersuisunit tapersersorneqarmata. Peqatigisaanik Naalakkersuisut erseqqissumik isummiussimavaat sorsunnersup pinngitsoortinneqarnissaannut Naalagaaffiit Peqatigiit anguniagaqarnerat tapersersorneqartariaqarlunilu tapersersorneqassasoq.

 

Naalagaaffiit peqatigiit isumannaallisaanermut siunnersuisooqatigiivisa kaammattuutaat malinneqartariaqarpoq takuuk ilaatigut isumannaallisaanermut siunnersuisooqatigiit alajangerneri naapertorlugit Irak sakkussaataajarneqartariaqarpoq. Allatut oqaatigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit periarfissinneqartariaqarput Irakkimut iliuusissat tamaasa akuersissutiginissaannut.

 

Aallarniummi taaneqareersutut saqqummiussissummi matumani apeqqutit sillimaniarnermut tunngassuteqartut maannakkut pisut samminiarlugit aalajangersimavunga nassuiaat ullumikkut oqaluuserisassarput sammisassanik paasissutissanillu allanik amerlasuunik imaqarpoq. Naalakkersuisut isumaat malillugu nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsivigineqarnerani suliniutit ingerlalluarnerannik takutitsisunik.

 

Tassa imaappoq isumalluutit atuinerlu ammalu suliniutit angusallu pitsaasumik imminnut ataqatigiissut. Matumani suliassaqarfik ataasiinnaq qaffatsinniarpara. Tassalu EU-Ataatsimiititaliamut attaveqarneq piffissami kingullermi pisoqarsimavoq allaaserinninnermut tunngasut pissutigalugit ukioq mannamut nassuiaammi eqqartorneqarsinnaasimanngitsunik.

 

Piffissaq manna iluatsillugu EU eqqarsaatigalugu danskit Naalakkersuisuisa nunatsinnilu Naalakkersuisut pitsaalluinnartumik suleqatigiinnerat aamma nassuiaammi allaaserineqartoq erseqqissarniarpara. Suleqatigiinneq tamanna ilaatigut takutinneqarpoq danskit EU-mi siulittaasuutitaqarneranni Ilulissani issittumi igalaaq EU-llu avannaamiuinut tunngatillugu Naalakkersuinikkut ingerlatsinera pillugit EU-mi ministerit ataatsimeersuartinneqarneranni ataatsimut qaaqqusisuullutalu aaqqissuusseqatigiinnitsigut.

 

Tamatuma peqatigisaanik EU-mik aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut tapiliussat sisamaat pillugu piffissap qiteqqunnerani isumaqatiiinniarnermut ingerlasunut kiisalu peqatigiilluni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnikkut EU-mik pissusissamisoornerusumik atitunermillu isumaqatigiissuteqarniarluni suliniarnermut atatillugu ataatsimut peqatigiilluni suliniarneq pingaartittorujussuuvarput.

 

EUp nunattalu aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut tapiliussap sisamaata piffissap qiteqqunnerani nalilerneqarneranut atatillugu isumaqatiginninniarluni ataatsimiinneq februarip naalernerani Bruxellemi pivoq. Nunatta EU-llu aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaat kingulleq EU-p kukunersiuisunit sakkortuumik assorineqarsimavoq.

 

Kukkunersiuisut ilaatigut isornartorsiorsimavaat isumaqatigiissut takulertoruminaappallaartoq paasilertoruminaappallaarlunilu. Allatut oqaatigalugu EU isumaqarpoq takuneqarsinnaanngitsoq EU aalisagannassimasoq. Isumaqatigiissummi kommissionip ukiut tamaasa nunatsinnut akiliutigisartagaasa nalinganik 42,8 millionit EURO imaluunniit 320 million kr-nit missaat.

 

Taamaattumik kommissionip siunnersuutigisimavaa piffissap qiteqqunnerani isumaqatigiinniarnernut atatillugu maannamut periassiusumit allaanerulluinnartumik isumaqatigiissuteqartoqassasoq. Tassa missingersuutitigut ikiorseeriaaseq atorlugu 2004-mi januarip ulluisa aallaqqaataaniit taartissat tigusalissavai missingersuutitigut EU-p aalisakkat qaqitaasa nalingat apeqqutaatinnagu. EU kommissionip naatsorsuutigaa piffissap qiteqqunnerani isumaqatigiinniarnerit inernerissagaat EU-mit nutaamik isumaqatigiissuteqarfigineqarnera.

 

Tassalu nunatta aningaasat nunatta karsianut tunniunneqartartut taakkorpiaat ukiunut pingasuni tullerni pissarsiariuassavai ullumikkumut sanilliullugu assigiinngissutituaq tassassaaq immikkoortumut ataatsimut immaqa aalisarnermut tunngasumut ersarissarlugu nalunaarutigineqassammat Naalakkersuinikkut ingerlatsineq suna nunatta siunissami ingerlanniarneraa. Kommissionip sakkortuumik erseqqissarpaa Naalakkersuinikkut ingerlatsinerup tamatuma sanarfineranut imarisaanulluunniit akuliuniarani. Kisiannili taamatut Naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseqarnissaaq kommissionip ingerlaqataanissaanut tunngaviussasoq.

 

Kommissionip aamma erseqqissarpaa aalisarneq pillugu isumaqatigiissutip tarternissaa piumasaqaataassasoq. Illuatungeriit 2007-mi peqatigiilluni suleqatiinnissamut isumaqatigiissutikkut atitunerusumik suleqatigiissinnaanissaannut.

 

Inaarutaasumik isumaqatigiinniartoqarnissaata tungaanut suliassaaloqarpoq kommissionip Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat namminermi suliassaqarfiit susassaqartut akornanni ataqatigiissaarneqartariaqartunik. Tamatumani qaangerniagassaq annertooq pineqarpoq peqataasunit tamanit nutaamik eqqarsarnissamik suleqatiginnikkusussusermillu takutitsiffiusariaqartoq. Pissutsit suli ima nutaajutigipput ajornarluni isumaqatigiinniarnerit qanoq inerneqarumaarnerat siumut oqaatigeriissallugu. Naalakkersuisulli pisut malinnaaffigeqqissaarniarpaat Inatsisartullu ingerlaavartumik ilisimatittarlugit.

 

Naalakkersuisut isumaqarput nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaatip tamakkerluni takutikkaa nunatta nunanut avatitsitsinniittunut pissuseqarnera ammasuunermut suleqateqarnissamullu piumassuseqarneranut ilisarnaataasoq.

 

Tassunga atatillugu oqaatiginngitsoorusunngilara Inuit Issittormiut Kattuffiat ICC pitsaasumik, ICC-mik pitsaasumik suleqateqarneq, tamatumuuna nunat inoqqaavinut tunngasuni Naalagaaffeqatigiit ataatsimoorussamik ingerlatsinerat aqqutigalugu aammalu Naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffitsigoortumik naggueqatitsinnik nunallu inoqqaavinit nunatta suleqateqarsinnaanera ajornarunnaarsinneqarmat.

 

Ilanngullugu oqaatigerusuppara ukiuni aggersuni Naalakkersuisut anguniagarimmassuk nunani sanilerisanik suleqateqarnitta annertusarneqarnissaa sakkortusarneqarnissaalu. Tamannalu ilaatigut Islandimi nunatta sinniisoqarfianik pilersitsinikkut pilersinnaavoq ukioq manna suleqatigiissimaneq tunngavigalugu ukiuni aggersuni suliassat unamminartut Danmark aammalu nunani tamalaani suleqatigisavut allat inerititaqarfiusumik suleqatiginissaat qilanaaraagut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Inatsisartut oqaluuserisassanngortippara. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Partiit oqaaseqartuinut ingerlavugut Jørgen Wæver Johansen, Siumut.

 

Jørgen Wæver Johansen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumumiit nunanut allanut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat imartooq oqaluuserilluareerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput nunanut allanut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat maani inimi eqqartorneqarnerani Nunanut Allanut Ministeri najuussinnaammat. Matumuunalu Siumumiit Per Stig Møller tikilluaqqorusupparput malittai ilanngullugit.

 

Aamma nuannaarutigeqaarput nunanut allanut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat ukiut tamaasa pitsanngorsartuarneqarnera ingerlasoq malunnarmat. Nassuiaammi naatsumik erseqqissumik paasiumiartumillu nunatta nunanut allanut tunngatillugu suliai nassuiaatigineqarput. Siumumiit suliarinnittut nersualaarusuppagut.

 

Nassuiaat imartoqimmat qulequttat tamaasa tikissinnaanngilagut. Taamaammat pingaarnerusutut isumaqarfigisagut matumani aallaavigissallutigit. Siumut sinnerlugu iluaraarput maliginiaratsigu Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut suliat ingerlateqqinniarmatigit siornatigut siunnerfiusimasut naapertorlugit.

 

Taamaaliornikkummi isumaqarput naapertorlugu EU-mut nananullu allanut attaveqarnerit pitsaasut ingerlaannarnissaat isumannaarneqassammat. Pingaarpoq nunarsuarmi ineriartortuartumi peqataanitsinni alloriarnerni pitsaasuni suleqataanissarput. Nunarsuarmioqataavugummi taamatullu inissisimanerput suleqateqarluarnikkut nukittorsartuartariaqarparput.

 

Taamaammat suleqataanitsinni pingaartitaraarput nunanut allanut ministeriaqarfiup pitsaasumik suleqatiginerata ingerlatiinnarnissaa. Nalunngilarpummi isummanik isummersueqatigiittarnerput aqqutigalugu angusavut pitsaasut ingerlateqqissinnaallutigit taamaaliornissatsinnullu tamatta pisussaaffeqarpugut.

 

Siumumiit manna iluatsillugu aallarniutigalugu missiilinut illersuusiornissaq illersornissamullu isumaqatigiissut pillugu isummagut itisililaarnissaannut periarfissaq atorluarusupparput.

 

Ilisimaaraarput pissutsit USA-mi nunarsuullu sinnerani allanngorsimaqisut taamani isummat NMD pillugu tassa National Missile Defense-mut tunngasut 1999-mi saqqummiunneqaqqaarmatali. Maannakkummi USAp illersorneqarnissaa kisiat eqqartorneqanngilaq.

 

Kisiannili illersoqatigiinnermi iligiit tamarmik missiilinit saassunneqarsinnaanissaminnut illersorneqarnissaat oqaluuserineqarluni. Qularutissaanngitsumik pissutsit allanngornerat suleqatigiit annerusumik ilisimatitseqatigiinnissaannik attaveqaqatigiinnissaannit aammalu tatigeqatigiilluni suleqatigiinnissaannik piumasaqarpoq. Suleqatigiinnermilu tamatumani uagut aamma ilaavugut.

 

Nunatsinni aamma ilisimalluinnarparput 1800-kkut aallartilaarneranniilli amerikap avannarliup nunataanut ilaasutut isigineqarluta Monroe doktrine aqqutigalugu USAp illersornissamut pilersaarutaanut ilaajuarsimalluta. Pissutsit taamaannerat ilisimalluinnarparput.

 

Taamaammat uagutsinnut pingaaruteqarluinnarpoq aalajangiiniarnerni isumaqatigiinniarnerni oqaloqatigiinnerninilu isumannaallisaasatsinnut tunngassuteqartut eqqartorneqarnerini tamani peqataasarnissarput tamattami pingaarteqaarput NATOmi ilaasortaaqativullu isumannaallisaanitsinnut tunngassuteqartut paaseqatigiiffiusumik suliarineqarnissaat.

 

Tamatumaniluuna Pituffimmi raadarip pingaarutaa oqaluuserineqaqqilersoq. Siumumi tapersersorluinnarparput amerikamiut saaffiginnissutaat pillugu nalilersueqqissaarnerit oqallinnerillu aatsaat pereerpata inaarutaasumik akissutissamik suliaqartoqarnissaa.

 

Taamaammat Katuami tusarniaanermik ingerlatsinissaq nunarput tamaat aallakaatinneqartussaq kalaallit qallunaallu sinniisaat qinikkat nunanut allanut tunngassuteqartutigut akisussaasut Qaanaamut Pituffimmullu angalanissaat Inatsisartuni immikkut oqallinnissarput kiisalu folketingemi kingusinnerusukkut tusarniaanissaq Siumup naliliinera najoqqutaralugu ingerlatissallugit pingaaruteqarluinnarput.

 

Maluginngitsoorsimanngilarpulli qallunaat nunaannit Naalakkersuisut nalunaareermata Pituffimmi raadarip missiilinut illersuusiornissamut ilanngunneqarnissaa ajoriffissaqartinnagu isummerfigisimammassuk.

 

Soorunami qallunaat qanoq ingerlatsinerat akuleruffiginianngilarput taamaattorli erseqqilluinnartumik neriorsorneqarsimavugut siuliini taakkartukkavut ingerlanneqareerpata ataatsimoorussamik aalajangiineq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naalagaaffeqatigiinnerup iluani paaseqatigiiffiusumik aalajangiineq pisariaqarmat.

 

Taamaammat tupigusuutigaarput neriorsuutaasut sanioqqullugit Nunanut Allanut Ministeri oqaaseqartarmat ilami allaat missiilinit sakkussianit timmisorniutissanik qallunaat naalagaaffiata iluani inissiisoqarsinnaaneranut Nunanut Allanut Ministeri naaggaarnani isummernissaminut oqariartuuteqarnera paasiuminaatsipparput.

 

Tamatumanimi Københavnip qeqqani inissiisoqarnissaa eqqarsaatigineqarunanngimmat. Naamik taamaattoqassanngilaq Siumumiit piumasaraarput suliami matumani Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataatsimoortumik isummernissaq. Piumasaraarput nalilersorneqartariaqartut tamarmik nalilersorneqarnissaat isumaqatigiinniutigineqarnissaat inissinneqarnissaallu saaffiginnissummut akissuteqarnissaq akuersisinnaanissarlu pisinnagu.

 

Tamatumani erseqqissartariaqarpoq avatangiisinut tunngassuteqartut kisimik pineqanngimmata. Siumumiit piumasaraarput Pituffimmut siunissamilu atorneqarnissaanut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut pingaaruteqarsinnaasut tamarmik nalilersuinermi ilaatinneqarnissaat.

 

Kalaallit Nunaanni pingaartitaraarput nunarsuarmi inuiappassuit allat assigalugit soqutigisaraarput inuiaqatigiittut nutaaliaasutut demokratiskimillu ataatsimoorluta ineriartornissarput. Kalaallit Nunarput sakkut atorlugit pissaaneqarfiunngilaq. Aamma sakkut atorlugit pissarsuanngornissarput takorluunngilluinnarparput.

 

Kisianni sukkulluunniit peqataarusuppugut nunatta kiffaanngissuseqarluni inuit oqartussaaqataanerannik tunngaveqarluni ingerlanneqarnissaanut. Akuerisinnaanngisaannassavarpullu nunarsuarmi eqqissinermut ulorianartorsiortitsisinnaasut nunatsinniit aallaaveqarnissaat.

 

Taamaammat Siumumiit isumaqatigaarput Naalakkersuisut apeqqummi matumani oqaasertaliisimanerat tassalu Pituffimmi raadarip nutarterneqarsinnaanerata kingunerissanngimmagu nunarsuarmi eqqissinerup navianartorsiulernera. Aammalu sakkussalerngusaannermik kinguneqartitsissanngimmat.

 

Pituffimmi sakkutooqarfiup oqaluttuassartaa pilersinneqarneraniilli ima ilungersunartorsiorfiugitigeerpoq tamatumani iliuusissat tamarluinnarmik ataatsimoortumik isummerfigineqarsimanertik tungavigalugu aallaaveqartariaqarlutik. Tassa nunatta Danmarkillu akornnani.

 

Minnerunngitsumik Pituffiup ingerlanneqarneranut tunngatillugu politikkikkut isumaqatigiissut tassa illersornissamut isumaqatigiissut 1951-meersoq ima ullutsinnut naleqqussarsimanngilluinnaqqissaartigaluni suli atuummat.

 

Siumup isumaa najoqqutaralugu nunat inuit oqartussaaqataanerannik tunngaveqarlutik ingerlatisut Danmarki USAlu sivisunerungaartumik attassinnaanngilaat Inatsisartut tassa inuiaat kalaallit siniisaat ataatsimoorluinnarlutik piumasaqaataat. Tassalu nutaaliaasumik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa tamatumalu ataqqissagaa kalaallit inuiaqatigiittut pisinnaatitaaffigimmassuk isumaqatigiinniarnermi peqataallutik ilusilersueqataanissaat. Taamatut tunngaviusumik isumaqatigiissuteqarnissaq allanit tamanit salliutittariaqarpoq.

 

Ilami aamma qivialaarutsigu Danmarkip USAllu nunatsinni amerikamiut sakkutooqarfeqarnerannut atatillugu suleqatigiinnerat taava oqaatigisariaqarpoq oqaluttuarisaanitsinni immikkoortoq taanna nuannaarutissartaqarpianngimmat.

 

Pinngitsaaliilluni nuutsitsinerit neriorsuinerit suusupagineqartut, salloqittaaraluni pissutsit piviusut qanoq innerinik oqaluttuarnaveersaarnerit atomit qinngornerinik ulorianartortalinnik mingutsitsineq allallu.

 

Tamakku tamarmik puigorneqanngillat. Imaaliallaannarlu kalaallit inuiaqatigiit akornanni puigorneqarnaviaratik. Ilami ullumimut aallat pisimasut tamakku politikkikkut oqallinnerit isummersuinerit qalipaasersorpaat.

 

Ilaannikkulluunniit oqaatigisariaqarpoq ajornarluinnangajattarmat iluarmeersumik oqaluuserissallugu nunatta NATOmi sumerpiaq inissisimanera. Aammalu illersoqatigiinnermi nunatta inissisimanissaa qanoq ittuussanersoq oqaluttuarisaanermi pissutsit taamak innerat patsisaalluni.

 

Taamaammat ilaannikkut ajornarluinnangajattarsimavoq isummerfissaq pingaarneq oqaluuserissallugu tassaasoq Kalaallit Nunaata isumannaallisarnera. Nunatta nunarsuarmioqataanitsinni isumannaallisaarneq eqqarsaatigalugu inissisimanissaa aammalu minnerunngitsumik qanoq iliornikkut Kalaallit Nunaat nunarsuup inuuffigisatta toqqissisimanarnerusunngornissaanut suleqataasinnaanersoq.

Taamaammat kajumissaarerusunnarpoq politikkikkut oqallittarfiusunut pisoq manna missiilit atorlugit illersuusirnissamut Pituffimmilu sakkutooqarfiup siunissaanut tunngasut atorluassagigut. Siunissamullu isarusserluta nunatta isumannaallisarnera nunattalu nunarsuarmioqataanitsinni isummannaallisaaneq eqqarsaatigalugu qanoq inissisimassanersoq. Aammalu nunarput nunarsuup sinnerata toqqissisimanarnerusunngorlunilu pitsaanerusunngornissaanut sutigut suleqataassanersoq eqqartussallugu.

 

Tamannaavoq pingaarutilik isummerfigissallugu. Tamatumanilu soorunami siunertamut tamatumunnga naapertuuttumik piumasaqaateqartariaqarpugut. Minnerunngitsumik pissusissamisoorluinnartumik sunniuteqaqataallutalu oqartussaaqataanissarput apeqqutini nunatsinnut tunngassuteqartuni tamani tassa taamaattariaqarpoq.

 

Siumumi isumaqarpugut Danmarkimi ulappusertariaqartut illerngit siunnerfeqarnerusut uterfigalugit Kalaallit Nunaannimi pimoorunneqarnissarput kissaatigaarput. Aammalu naligiittut suleqatigiinnissarput piumasaralugu.

 

Isumannaallisaanermut tunngassuteqartut naggaserlugit ulluni makkunani pisut Irakkimut tunngassuteqartut pillugit oqaaseqarusuppugut. Siumumiit amerikamiut ikinngutitsitut ilitsitullu isigaagut isigiuarsimallugillu. Kisianni arlaannaatigulluunniit Naalagaaffiit Peqatigiit isummaallisaarnermut siunnersuisooqatigiivi avaqqullugit iliuuseqarnissaq akerleraarput.

 

Qularutigineqassanngilarmi nunarsuaq inooqataaffigissallugu toqqissisimanarnerusoq anguneqassappat pinngitsoorneqarsinnaanngimmat Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqataaffigisaannik aatsaat taamak iliuuseqartarnissaq.

 

Tamannalu aatsaat aqqutaasinnaasut allat tamarmik misilinneqareerpata allatut periarfissaarunnermi atorneqartartussatut takorloorusunnarpoq, taakkartorusunnarpoq. Taamaanngippammi pissutsit akueriuminaatsut tikinneqariaannaapput tamatsinnut tujorminarsinnaasut. Tamannalu soorunami kissaatiginanngilaq.

 

Matumani pinngitsoorumanngilagut Naalakkersuisugut kajumissaassallugit Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersagaasa allat aamma nunani tamani malinneqarlutillu ataqqineqarlutik pineqarnissaannik suliami peqataaneroqqullugit.

 

Isumannaallisaarnermut tunngassuteqartut saniatigut siumumiit maluginiaqqissaarpagut angusat nuannersut nunarsuarmioqataanitsinnut ersiutaasut ukiumi qaangiuttumik Naalakkersuisut nunanut allanut suliniarnerminni suliarisimagaat. Tamannalu tulluusimaarnarpoq.

 

EU-mut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutitta nutarternissaannut Naalakkersuisut suliniutaat Siumumiit malittaraagut isumaqatigiinniarnerillu angusaqarfiulluartumik naammassineqarnissaat Naalakkersuisunut suliuniutigeqqussavarput.

 

Isumaqatigiinniarnissami pingaartipparput isumaqatigiissutaareersup aningaasatigut killigititai ajorseriaateqartinneqannginnissaat ilutigitillugulii aalisakkat EU-mit aalisarneqartut nalingi apeqqutaatinnagit isertitassatut akiliutigineqartussatut missingersuutigineqartut oqallisiginissaannut tunuarsimaarata peqataanissarput pingaaruteqarluni.

 

Ullumikkummi nunatta EU-llu suleqatigiinnissamut tunngavissani arlalinnik peqareerpoq suleqatigiissinnaaneq ilinniartitaanikkut nunap iluani aaqqissuussaanikkut silap qanoq issusianik misissuinikkut, avatangiisinut aatsitassarsiornikullu tunngasutigut allatigullumi tunngavissaqarluarpoq.

 

Isumaqatigiinniarnermilu puigorneqassanngilaq ilisimalluinnaratsigu nunatta nunarsuarmi sumi inissisimaneranut atatillugu nalilersuinerit ilaatinneqartariaqarnerat.

 

EU-p nunarsuup sinneranut attaveqarluarnera qimerluussagaanni minnerunngitsumillu europami kangimut sammisumik ineriartornera ilutigalugu EU-mut isumaqatigiinniarnivut paamaarunneqarnissaat pinaveersaarumallugu Naalakkersuisut kajumissaarumavagut tamanna isumaginiaqqullugu.

 

Siumumit paasinnittaaserput najoqqutaralugu maanna piffissanngorpoq ikinngitigiittut tatigeqatigiilluni siunnerfiit kusanartut oqaluuserineqartarsimasut piviusunngortinniassallugit. Siumumit nuannaarutigilluinnarparput danskit EU-mit siulittaassuutitaqarneranni issittumut igalaaq EU-llu avannaamiuinut tunngatillugu Naalakkersuinikkut ingerlatsinerat The Northern Dimension, pillugit EU ministerit ataatsimeersuarnerat Naalakkersuisutta peqataaffigiluagaannit naammassineqarnera angusaammat kusanartoq.

 

Tamatumani kalaallit danskillu takutippaat peqatigiinnikkut siunnerfeqaqatigiinneq annerusumik angusaqartitsisarmat. Siumumiit Ilulissani ataatsimeersuarnerup pitsaasumik ingerlanneqarneranut suleqataasut tamaviisa qutsavigerusuppagut.

 

Siumumiit naatsorsuutigaarput aalisakkat pillugit isumaqatigiinniarnerit ingerlaneranni Inatsisartut ataatsimiititaliaat qanittumi malinnaatineqarnissaa. Ilanngullugu Naalakkersuisunit oqaatigineqareersutuut isumaginiarneqarumaarmat tamannami pissusissamisuuginnassaaq.

 

Aamma Naalakkersuisut qinnuigissavagut EU-mut suleqatigiiffiusinnaasunik allatigut qanimut malinnaanissaat, soorlu avatangiisit illersorneqarnissaannut tapiissuteqartarnernut tunngassuteqartut nunatsinnut soqutiginaateqarsinnaaneri qularutigineqassanngitsut.

 

Taamatuttaaq EU-mi nunanut assigiinngitsunut nunasiaataasimasut kattuffiliornera nunatta peqataalernera Siumumiit iluaraarput. Isumarput naapertorlugu OLT-mi aaqqissuussinermi nunasiaataasimasut EU-llu akornanni suleqatitigiinnerup nukittorsarneqarnerani nunatta peqataalluarnissaa pingaaruteqarpoq. Uagutsinnuinnaanngitsoq aammali annerusumillu nunanut pineqartunut allanut. Tamatumanimi nunat tamalaat akornanni Namminersornerullutik Oqartussat atorfilittaasa sullarinnerat ilisimaneqarmat iluatigineqarluarlunilu.

 

Aamma pinngitsoorumanngilagut nunatta Europarådemik qaninnerusumik suleqateqalernissaa siunnerfigalugu Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisugut suliaqarnissaannik qinnuigissallugit.

 

Tamatumanimi suliniarnermi aamma kalaallit inuusuttut nunat tamalaat akornanni piginnaanngorsarnissaminnut periarfissaqarnerulernissaat aamma aqqutissiuunneqarsinnaasorigatsigu.

 

Nunattalumi assigiinngitsutigut nunat tamalaat akornanni malunnaatilimmik suleqataalluarnerisa ilaat tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit iluanni nunap inoqqaavisa aalajangersimasumik oqallittarfittaarnerat ulluinnarni Permanent Forummimik taaneqartartoq. Amerlanerit nalunngisaattuut suliniut tamanna nunatta Naalakkersuisuisa ukiuni qulinngulersuni qallunaat nunanut allanut ministeriaqarfiat suleqatigalugu suliniutigereerlugu piviusunngortitsiffiusumik angusaqarfiuvoq.

 

Siumumiit isumaqarpugut nunap inoqqaavisut pisussaaffeqartugut uagutsinnit atugarliornerusut atugarisaasa pitsanngorsarneqarnerannut sunniutilimmik suleqataassalluta. Taamaammat Naalakkersuisunut kissaatigerusupparput Permanent Forummimi suliat qanittumik malinnaavigalugillu peqataffigeqqullugit.

 

Matumanilu pinngitsoorumanngilagut Naalakkersuisugut kissaateqarfigissallugit nunat inoqqaavisa nunatsinni ukiumoortumik pikkorissartinneqartarneranni tassa International Training Foundation for Indigenous Peoples, ITCIP aqqutigalugu piginaanngorsaasarnerit eqqumaffiginiaqqullugit. Sapinngisamillu pimoorutamik tapersersorniaqqullugit.

 

Siumut isumaqarpoq issittumi suleqatigiinnerup ingerlaavartumik pitsanngorsarneqartuarnissaa anguniagaallunilu sulissutigineqartariaqartoq. Taamaammat nunatta ICC-mi issittumi siunnersuisooqatigiinni nunanullu issittormioqatitsinnut qanittumik attaveqarnissarput pingaartitaralugu. Taamaammat katersuunnermi matumani kingusinnerusukkut oqaluuserisassarput Arctic Parlamentarians inuit naggueqatigiit sinniisaasa qinikkat naapittarfeqalernissaanik isuma tapersersorpaa.

 

Isumaqarpugulli pitsaasunik siunnerfeqarneq immini naammanngitsoq. Pingaartitaraarput pimoorussamik siunnerfilimmik suliniarneq aamma tamatumani ingerlanneqarumaarnissaa. Taamaamallu aamma Siumumiit Naalakkersuisugut qinnuigerusuppagut siornaakkunni Nunavummut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut angusaqarfiunerusumik atorluarneqalernissaa isumannaaqqullugu. Minnerunngitsumik angallannikkut akilinermut aqquteqaqqilernissaa tamatumani suleqatigiiffiulluarsinnaasutut isumaqarfiginarpoq.

 

Tamatumanilu Siumumiit innersuukkusupparput Islandimi Naalakkersuisut peqatigalugit isumaqatigiissutaalersoq Reykjavikkimiit Narsarsuarmut aasamiit timmisartuussisaleqqinnissat pillugit isumaqatigiissut taanna isumassarsiorfigineqarsinnaasutut isumaqarfiginarmat.

 

Taamatuttaaq nunatta Canadallu akornanni niueqatigiinnikkut imaatigullu usinik assartuinikkut suleqatigiinnerup pitsaasumik ineriartornerata ingerlaannernissaa Siumumiit Naalakkersuisunut qularnaarniaqqussavarput.

 

Nunatta nunanut allanut isumaqatigiinniartarnerani suliat pingaaruteqarluinnartut qallunaallu nunaat apereqqaarnagu ukiorpassuarni pitsaasumik ingerlanneqarsimasoq tassaavoq aalisarnermut tunngatillugu nunanut allanut isumaqatigiinniartarnerput.

 

Nassuiaammi atuarluarneqarsinnaavoq aalisarnermut tunngassuteqartut qanoq annertutigisumik ingerlanneqarnerat nunat assigiinngitsorpassuit ukiut tamaasa isumaqatigiinniarfigineqartarput suleqatigiiffinnit assigiinngitsuni kattuffippassuarnilu suleqataalluta ingerlatsinerput maluginiagassaavoq. Tamatumanilu piujuartitsinermik tunngaveqarluni nunatta isumaqatigiinniartarnerni peqataasarnera Siumup iluaraa.

 

Naalakkersuisunut kaammattuutigerusupparput tamatumani suliniarneq nukittorsaqqullugu Siumumiit nalunnginnatsigu pisortaqarfimmi pineqartumi sulisorisat amigartuarnerat pissutigalugu ilungersunartorsiortoqartuarnera. Tamanna qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

 

Ukiorpassuanngortuni nunani avannarlerni suleqataanitsinni aammalu nunani avannarlerni killerni peqataanitsinni Siumumiit pingaartittuaannarparput suni tamani peqataaffigisassatsinni angusaqarfiusumik sunniuteqarfigilluarsinnaasavut aallaavigalugit peqataanissarput.

 

Taamatullu suleriaaseqarnerup attatiinnarnisaa Siumumiit kissaatigaarput. Taamaammat aamma nuannaarutigaarput ukiorpassuarni suliniutigineqareerluni kiisami nunat namminersornerulersimasut Nordisk Kulturfond-imi taaseqataasinnaallutik peqataasalermata.

 

Tamanna atorluagassaavoq ilungersuullugulu aallutassaalluni. Siumumiit pinngitsoorumanngilagut inuit anguniakkap tamatuma piviusunngortinniarnerani suleqataasimasut tamaasa qutsavigissallugit.

 

Siumup pingaartitaraa nunatta nunanut allanut nunatsinnut tunngassuteqartutigut sutigut tamatigut nammineerluni sassartarnissaa. Taamaammat avaqqunneqarsinnaanngilaq nunani allani aallartitaqarfeqarnissaq.

 

Tamatta iluaraarput nunatta Danmarkimi Bruxellemilu aallartitaqarfiisa sunniuteqarluartumik ingerlanneqarnerat. Taamaammat Siumumiit kissaatigaarput Islandimi USAmilu nunatta sinniisoqarluni aallartitaqalernissaa sulissutigineqassasoq, tamatumanimi misilittakkatta takutereerpaat taamak iliorneq imminut akilersinnaalluartoq.

 

Sumiluunniimmi peqatigisanit nammineerluni toqqaannartumik isumaqatigiinniartarnerit pitsaanerusarput.

 

Taamak oqaaseqarluta Siumumi Namminersornerulernitsinni siuttooqataalluta Naalakkersuinikkut siunnerfigisatsinnut illinernut pitsaasunut pataajutsunnullu inissikkiartuaarnitta nunanut allanut suleqataanitsinni saqqummeriartornera iluarisimaarparput. Qularutigineqassanngilaq ukiuni tulliuttuni aamma tatiginassusilimmik akisussaassusilimmik isumaqatigiinniarnissamullu piareersimalluta Siumumiit pisarnitsitut suleqataassagatta.

 

Taamaalilluta Siumumiit nassuiaat annertooq sukumiisorlu tusaatissatut tiguarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aamma uagut Inuit Ataqatigiinninngaaniit tikeraartuvut tikilluaqqorusuppavut. Naak silarsuup nukingi misillerfigaluarlugit qujanaqaaq takkukkassi. Aamma qujavugut maani oqallinneq ullumi malinnaaffigerusukkassiuk.

 

Oqaaseqaatissavut Inuit Ataqatigiinniit imaapput. Nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikki siunertalimmik tunuarsimaanngitsumik anguniagarfiusumillu ingerlanneqassaaq. Tassaasariaqarpoq Kalaallit Nunatta inuiaqatigiillu kalaallit namminersuleriartortut nunarsuarmioqatigiit akornanni ilisarnaatissarput.

 

Malugaarput ukiuni kingullerni namminersorusunneruput sakkortusiartornerata nalaani nunatsinni inuiaqatigiit aamma avatitsinni pisunut eqeeriartortut. Tassami namminersorneq tassaassanngilaq imminut naammagiinnarluni nunarsuup sinnerani pisut soqutiginagit mattusimaarneq. Tassaavorli nunarsuarmioqataasutut pisussaaffiit pisinnaatitaaffiillu naapertorlugit Naalakkersuinikkut eqeersimaarluni ingerlatsineq.

 

Nunarsuarmi killeqarfeerukkaluttuinnartumi suna tamarmi qanilliartupiloortutut ippoq. Periarfissinneqarpugut suna tamaat qanimut malinnaaffigisinnaanngorlugu. Periarfissaqalerpugut nunarsuarput tamaat angallavigisinnaanngorlugu. Aammali killeqarfeerukkaluttuinnarnernerup nunarsuatsinni pisartut avaannngunartorpassuit nassatarai.

 

Ilisimassavarput nunarsuaq killeqarfeerukkaluttuinnartoq isummerfissanik nuannersuinnaanngitsunik aammali erloqinarsinnaasunik mianernartunillu nassataqartussaammat uagutsinnut annertuumik piumasaqaatitalimmik.

 

Ullumi nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu oqallinneq soorunami ulluni makkunani pisut aallaavigalugit pisariaqarpoq. Eqqaamassavarpulli ulluni makkunani pisut qangali aallartiffeqarmata. Aamma ulluni makkunani pisut maanga killeqaratik siunissami annertusiartortumik nunatsinnut sunniuteqartussaammata.

 

Missiilinut illersuusiorniarneq 1980-kkunnili Reagan-ip nalaani ullorissat akornanni piareersarnertut SDI-mik taaneqarluni eqqartorneqalerpoq ullumikkullu MD-mik taaguuteqarluni piviusunngortinniarneqalerluni.

 

Reagan Bush, Clinton Bush-ilu sioqqullugulli Danmarkip USA-llu nunarput pillugu isumaqatigiissutaat allanngortikkusullugu isummerpugut.

 

Soorunami aamma tamanna Danmarkimi naalakkersuisut nikeqartut tamarmik nalunngilluinnarpaat ? allatut oqalunneq minnerpaamilluunniit upperineqarsinnaanngilaq.

 

Taamallilluni isummernissamut piffissaq sivisusimaqaaq taamaakkaluartorli ullumi uippallernertut ittumik pisoqarpoq, qangali Pituffimmut tunngasut isummerfigineqareertussaagaluit massakkut toqqusassineqareerluta isummeqqusaavugut. Eqqornerusumik oqaatigalugu Pituffiup avataarsuani USA-p illersuusiariniagaanut atorneqarnissaanik Danmarkip neqeroorutaa angeqquneqarpoq.

 

Aama uagut soorunami naalagaaffeqatigiinni pisussaaffeqarpugut, pisussaaffippullu naapertorlugu ukiopanngulersuni erseqqissartuarsimavarput 1951-mi isumaqatigiissut nutartertariaqartoq Pituffimmilu ajortuliat tamaanga killeqartariaqartut.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunatta Danmarkillu akornanni aaqqiagiinngissutaasut annertunerpaatigut Naalakkersuinermut tunngasuummata aamma Naalakkersuinikkut aaqqiivigineqartariaqartut ? inatsisinut assigiinngitsunut, aningaasanut teknikkimullu tunngasunik akulerussunneqaleraangata sunarpiaq pineqarnersoq tammartinneqaqqajaasarpoq ? tassaasoq uagut nammineerluta nunatsinni pisunut oqartussaaqataarunnerpoq aammalu akisussaarusunnerput.

 

Tusagassiorfiit ilaasa pingaartumik Danmarkimi aviisit oqaatiginiartarpaat kalaallit nunatsinni sakkutooqarfeqarneq aningaasarsiutiginiaannarlugu Pituffimmi nutarteriffiginissaa akerlilersoripput.

 

Tamanna sakkortuumik illuatungilertariaqarpoq. Aningaasanik akilerneqarnerinnakkut anguniakkat inuiaqatigiit siunissami oqartussaanerannut qulakkeerisussat sapanginneqassanngillat ? isummavut pisiassaanngillat aamma akikilliliisoqanngilaq.

 

Allaat pasilleqqajaanarpoq nunatsinni aningaasarsiornikkut sanngiitsumik inissisimaneq matumani atornerlunniarneqartoq. Soorunami aningaasanik allanilluunniit nalilinnik piumasaqarnissaq ussernartorsiornaqaaq Inuit Ataqatigiilli isumaqarpugut Naalakkersuinikkut nunatta Danmarkillu akornanni isumaqatigiissuteqartoqarnissaa sallerpaatut naammassineqartariaqartoq.

 

Suliassat tulleriinnerat imaassaaq siullermik nunatta Danmarkillu akornanni Naalakkersuinikkut isumaqatigiittoqassaaq 1951-mi isumaqatigiissut nutarterneqassasoq. Aappassaanik Danmarkimi nunatsinnilu Naalakkersuisut USAmut saaffiginnissuteqassapput isumaqatigiinniarusullutik, pingajussaanillu aatsaat Pituffimmi raadarip nutarterneqarsinnaanera isummerfigineqassalluni.

 

Soorunami aatsaat uagut nammineq isumaqatigiinniarnermi toqqaannartumik peqataasinnaalerutta isummerfissat allat saassinnaalissavagut. Ullumikkut 1951-mi isumaqatigiissut USA-llu akornanniinnaq atsiugaamma uagut toqqaannartumik akulerunnissamut periarfissaqartitaanngilagut.

 

Missiilinut illersuusiorniarnermut tunngatillugu naggataagut erseqqissaatigissavarput 1951-mi isumaqatigiissutip nunatsinniinnaq ajornartorsiutaaneratut oqaatiginiarneqartarnera tulluartuusorinnginnatsigu.

 

Uagutsitulli Danmark matumani ajornartorsiuteqarpoq. 1951-mi isumaqatigiissut naapertorlugu Danmarkip nunatta sillimaniarnikkut atorneqarneranut oqartussaassuseqarnini tamaat USA-mut tunniussimavaa.

 

Aamma Danmarkip USA-llu 1951-mi isumaqatigiissutimik allanngortittariaqanngineranik oqaaseqartarnerit tupaallaatissaanngilaq. Tassami Danmarkip USA-llu pisariaqartinngilaat taakkununnga isumaqatigiissut pitsaasuuvoq.

 

Uagununa allanngortitsinissamut pisariaqartitsisugut, uagununa nunarput pineqartoq, uagununa siunissarput pineqartoq.

 

Manna tikillugu piviusumik isumaqatigiinniartoqarsimanngilaq taamaallaat Danmarkimi Naalakkersuisut tulleriiaat nunatsinni Danmarkimilu innuttaasut tusarniaqqaartinnagit isummerniaratik nalunaaruteqartuartarsimapput naak qangali qanoq isummerniarnersut erseqqereeraluartoq.

 

Siuliani oqaaseqaativut tunngavigalugit nunatsinni Danmarkimilu Naalakkersuisut sakkortuumik kajumissaarpagut ullumimiit isumaqatigiinnialeqqullugit ? isumaqatigiissummillu tamanit akuersaarneqarsinnaasumik angusaqaqqullugit.

 

Danskit Naalakkersuisuisa nalunaarusiaat ullualuit matuma siorna saqqummersinneqartoq maani oqaaseqarfigissanngilara piffissaajaataaginnassammat tassungalu tunngatillugu Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnissamullu ataatsimiititaliaata ataatsimoorluni oqaaseqaataa innersuussutigiinnassavara aammalu tassani oqaaseqaammi apeqqutit akeqquneqartut innersuussutigissallugit.

 

USA-p Irak-imut sorsunnialersaaneranik nunarsuarmioqatigiit sivitsulersumi najummassimanartorsiortinneqarpugut, ilumut Irakkimi sorsuttoqalissagaluarpat kingunissai takorluussallugit amiilaarnaqaat. Sorsunneq taamaattoq nunarsuatta sinneranut siaruaateriaannaavoq inuppassuillu inuuneranni naleqariaannaalluni. Nunarsuarmilu suli najummassimanartunik allanik nassataqassalluni.

 

Soorunami iliuuserineqartussat tamarmik Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit pisariaqarput. Manna tikillugu sakkussianik nakkutilliisut suliaat nersualaartariaqarput. Tassalu ulloq manna tikillugu sorsukkusullutik silugussereersimasut ingalassimatinneqarput. Tamanna minnerunngitsumik Tysklandip Ruslandip Frankrigillu isumatuumik isummersornerannit periarfissinneqarpoq ? tamatigut ajornartoorfiit sorsunnikkut qaangerneqarsinnaanerannik eqqarsariaaseqarneq atorunnaartariaqarpoq eqqisseqatigiinnissamik sakkulersorani suliniuteqarnernik taarserneqarluni.

 

FN-ip isumannaallisaarnermut siunnersuisoqatigiivi ulluni akunnernilu makkunanerpiaq aalajangerniarnerat eqqarsaatigalugu USA-p pissusilersutai assut eqqarsartitsipput. Tassami nunat piitsut isummannaallisaanermut siunnersuisoqatigiini ilaasortaasut tulleriiaarlugit aningaasanik naaggaarsinnaanngisaannik neqeroorfigaat.

 

Taakkua namminneq Irak-imut sorsulerniarlutik siunertaminnut tapersersueqqullugit ilimanarpoq nunat tamakku ilaat sorsunniarnermut akerliugaluarlutilluunniit allatut ajornartumik akuersaarumaartut aningaasat neqeroorutit iluatigalugit.

 

Inuit Ataqatigiinni neriuutigeqaarput najummassimanartorsiorneq sorsunnertaqanngitsumik anigorneqarumaartoq Irak-imilu innuttaasut inuit tamat oqartussaaqataanerat naapertorlugu inuulernissaminnut periarfissinneqarumaartut sorsunneqanngikkaluartoq.

 

Pissutsit tamakku nanertisimanartut eqqartorlugit nassuiaammi saqqummiunneqartut allat naatsumik tikilaassavakka.

 

Siullermik EU-mut tunngasoq. EU-mut nunatta attaveqarnera qanittunnguaq tikillugu annertunerusumik aalisarnikkut isumaqatigiissuteqarneq aammalu OLT-imik taasamik aaqqissuussineq aallaavigalugit ingerlanneqarpoq. Massakkut aalisarnikkut isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa siunertaralugu isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqartut pitsaasumik angusaqarfiginissaat aamma Inuit Ataqatigiit neriuutigaat.

 

Aammalu suleqatigiiffiusinnaasut allat piorsaavigineqartut iluatsilluarnissaat nunanillu allanik suleqateqarnitsinnik siuarsaanissat tikilluaqqunaqaat.

 

Taamatut oqareerluta OLT-imik aaqqissuussinermut akuugutta Naalakkersuisunit nalilersoqqinneqarnissaanik kaammattuerusuppugut. Tassami nunat OLT naapertorlugu suleqatigineqartut tassaapput naalagaaffinnit EU-mit ilaasortanit nunasiaataasimasut taamaalillutillu taakkununnga ?immikkut ittumik? attaveqartutut taaneqartartut.

 

Taamaakkaluartoq nunat tamakku pingaartumik niuernikkut EU-p suleqataanit allaniit ajornerusumik pineqartarput. Nunatta aalisarnikkut isumaqatigiissutaa assersuutissaqqippoq. Tassami EU-p allatigut suleqatigissagunitigut piumasaraa naammaginartumik, tassa EU-mut naammaginartumik isumaqatigiissuteqarnikkut aatsaat nunarput allatigut suleqatigineqarsinnaasoq. Soorlu akitsuusigaanngitsumik EU-mut nioqquteqarsinnaaneq eqqarsaatigalugu.

 

EU nunanut allanut suleqatigisaminut taamatut piumasaqaateqarneq ajorpoq. Taamaattumik OLT Naalakkersuisunut nalilersoqquvarput.

 

Issittumut Ilagalaamik taaneqartoq eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinniit kajumissaarutigiinnassavarput siunertat pitsaasut aammalumi pisarialimmik siunnerfillit sinnerlugit Naalakkersuisut iliuusissanik pilersaarusiussasut. Issittumik Igalaaq tamanit tapersersorneqartoq issittumi pingaartumik avatangiisit eqqarsaatigalugit suleqatigiissutissatsialattut isigineqartariaqarpoq timitalersorneqartariaqarlunilu.

 

Ajoraluartumik oqartariaqarpugut Issittumut Ilagaaq manna tikillugu qulequtaannartut isigisariaqartoq. Inatsisartoqativullu kajumissaarusuppagut qulequttap immersorneqarnissaanut peqataaqqullugit.

 

Nunatta nunanut allanut attaveqarnerani aammalu nunanik allanik niueqateqarniarneranerani siunertaavoq nunat sanilerisatta annertunerusumik suleqatigineqarnissaat siunertaq pissusissamisoorlunilu tapersersornarpoq. Tassungalu atatillugu Naalakkersuisut Islandimi aallartitaqalersinnaanermik suliniuteqarneq Inuit Ataqatigiit tapersersorpaat.

 

Aamma Inatsisartunit tamatta Canadap sutigut tamatigit qaninnerusumik suleqatigineqarnissaa tapersersorparput. Taamaammat taamatut siunertat timitalerneqarnissaanut aqqutissaasut ukiuni kingullerni piiarneqarnerat paasiuminallunilu assut uggornarpoq.

 

Ottawami aallartitaqarfiup matuneqarnera isumaatsuliornertut oqaatigisariaqarpoq. Nunami allami aallartitaqarfimmik pilersitsineq imaannaanngitsuuvoq. Pingaartumillu Naalagaaffiunngitsut naalagaaffimmi aallartitaqarfeqalersinnaanerat imaalitsiaannaq akuersaarneqarneq ajormat. Ottawami aallartitaqarfiup matuneqarneratigut siunissami Canadami aallartitaqarfimmik pilersitseqqissinnaaneq ajornakusuussaqaaq.

 

Sulilu uggornarneruvoq Canadamut taamatullu amerikap avannaanut timmisartukkut toqqaannartumik attaveqarnitta kipineqarnera nalunaarummi tamatuma periarfissarpassuarnik mattussinera allatigullu nunanninngitsunik akitsorsaataasunillu kinguneqarnera erseqqissumik allaaserineqarsimavoq.

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut kaammattussavaat suut periarfissaasinnasut tamaasa misissuiffigeqqullugit Canadamut toqqaannartumik timmisartorsinnaanerup periarfissaq siulleq atorlugu ammaateqqinnissaa siunertaralugu.

 

Nunanut allanut sillimaniarnermullu suliassat akisussaaffiillu annertusiartortillugit sapinngisamik Inatsisartut akuutinneqarnissaat alakkaamasaqarnerulernissarpullu kissaatiginarmat Naalakkersuisut kaammattorusuppagut Inatsisartuni ilaasortanik peqateqartarnissaq isumaginiartaqqullugu. Assersuutigalugu arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuarmi ataatsimiigiarnermi, FN-imut tunngasunik suliaqarnermi EU-mullu isumaqatigiinniartarnermi.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinniit pingaartipparput kattuffiit Naalakkersuisutiguunngitsumik ingerlatsisut susassaqarfiinut tunngasuni akuutinneqartarnissaat. Tamannalu manna tikillugu pitsaasunik misilittagaqarfioreerpoq.

 

Nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuisut nalunaarutaat taamatut oqaaseqarfigalugu naggataatigut Inuit Ataqatigiinniit makkua inassuteqaatigissavagut.

 

Siullermik nunatta Danmarkillu akornanni 1951-mi isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaanik Naalakkersuinikkut isumaqatigiittoqarnissaanik Naalakkersuisugut suliniuteqassasut. Sakkortunerpaamik Inatsisartunit kaammattorneqassasoq. Tamannalu anguneqartinnagu Pituffimmi missiilinut illersuusianut atorneqarniarnera isummerfigineqassanngitsoq.

 

Aappaatut Danmarkimi Naalakkersuisut Irak-imi sorsunnialersaarnerup pinngitsoortinneqarnissaa siunertaralugu suliniaqataaqqullugit kaammattorneqassasut.

 

Pingajussaatut OLT-mut aaqqissuussinermut nunatta peqataanera Naalakkersuisunit nalilersoqqinneqassasoq.

 

Sisamaattut Canadamut timmisartumik toqqaannartumik attaveqaqqilernissaq Naalakkersuisut piaartumik isumaginiassagaat.

 

Tallimaattut Issittumut Ilagaap timitaqarnerusumik angusaqarfiunissaa siunertaralugu Naalakkersuisut oqallisissiamik Inatsisartunut saqqummiussaqassasut.

 

Arfernattut nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffiit ataatsimiinneranni nunarput tassa Inatsisartut Naalakkersuisulluunniit sinnerlugit peqataasartut Inatsisartunut nalunaaruteqartassasut.

 

Arfineq aappattut, Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut suliaqanerminni Inatsisartuni ilaasortat annertunerusumik akuutittalissagaat.

 

Qulingiluaattut kingulertullu kattuffiit Naalakkersuisutiguunngitsumik suliniuteqartut peqataatinneqartassasut.

 

Taamaalilluta nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nalunaarusiaq oqaaseqarfigaarput. Aamma oqaatigilaassavara matumani eqqaanngissagut imaanngitsoq soqutiginnginnatsigit. Kisianni oqaatsivut tamaanga killeqartippagut. Aamma qujanaq Nunanut Allanut Ministeri tusarnaarsimammat maani oqallinnermi. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunut nassuiaataat oqaaseqarfigilertinnagut Nunanut Allanut Ministeri Per Stig Møller ingerlaqataalu Atassummit nunatsinnut tikilluaqqungaarpassi.

 

Maaniinnissinnilu periarfissaq iluatsillugu oqaloqatigiinnerit pisut tamatsinnut paaseqatigiiffiullutik suleriaqqinnissatsinni sakkussanik pissarsiffiusussaasut Atassummit qularutiginngilarput.

 

Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunut nassuiaamminni immikkut ersersinniarpaat amerikamiut missiilinut illersuusiorniarnerminnut atatillugu Pituffimmi sakkutooqarfiup raadarianik nutarteriniarnermut saaffiginnissutaata akinissaanut killiffik nunatta tungaanit isigalugu sumiinnersoq.

 

Saaffiginnissut pillugu nunatsinni oqallisileruttorpugut. Nunanullu Allanut Ministerip qularutigissanngilaa saaffiginnissutit inuiaqatigiinnut toqqissisimanartumik akinissaanut uuttuutit atugassat sapinngisamik tamaasa atorlugit sulineq ingerlammat. Iluaqutaasinnaasut akornutaaleratarsinnasullu ilisimasaqarfiginerullutik danskit peqatigalugit akiumaarnissarput angujumallugu.

 

Atassummit nuannaarutigaarput piffissap ingerlanerani danskit Naalakkersuisuisa nunatsinni Naalakkersuisut avaqqutinngilluinnarlugit nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut nunarput kalluarneqartillugu peqataatitserusussuseqarnerat takutinneqartuarmat.

 

Taamaattoqarneratigut akisussaassusilimmik naalagaaffeqatigiinnerup aqqani sulinerput ajunngitsumik aqqutissiuunneqartuartutut Atassummit nalilerparput. Taamatumi periuseqarnerup takutippaat nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngassuteqartutigut aalajangersarniagassat nunatsinnut attuumassuteqartut pineqaraangata akisussaaffik nunatsinnit tigummeqanngikkaluartoq tusarniaaffigineqartarnitsigut peqataaffigineqartarnitsigullu danskit naalakkersuisuisa soqutigilluinnaraat aalajangiisoqartinnagu nunatsinni oqartussaasut innuttaasullumi oqalliseqataasarnermikkut aalajangiiniarnermut sunniuteqartarsinnaanerat annikitsuunngitsoq.

 

Taamatut oqareerluta Atassummit erseqqissaatigerusupparput danskit naalakkersuisuisa qanittukkut saqqummersitaanni missiilinut illersuusiorniarneq pillugu nalunaarusiami atuarneqarsinnaammat oqariartuut issuaaneq aallartippoq. ?Naalakkersuisut imaaliallaannarlugu ilalernartippaat Pituffimmi raadarip missiilinut illersuuteqarnermi ilaatinneqarnissaanik amerikamiut kissaataat.?

 

Taamatut oqariartuuteqarneq nunatsinni tupaallaatigisimagipput danskit naalakkersuisuisa malussarfigisimassagaat Atassummit qularutiginngilarput. Uniffiginianngilarpulli malartaaserluta piffissap imaalinerani taamatut avammut suaaruteqarneq Atassummit danskit naalakkersuisui tatigaagut akinissamut piffissaliussamut malinneqassasoq. Piffissallu atorluarneqarneratigut nunatsinni qulaajarneqaqqullugit noqqaassutigisavut pillugit danskit naalakkersuisuisa naammassiniarumallugit sulissuginninnissaat Atassummit aamma qularutinngilarput.

 

Nunatsinni innuttaasut danskillumi naalakkersuisuisa ilisimassavaat Atassummit pingaartilluinnaratsigu nunarsuarmi sakkuaannerit atorlugit ingerlatsinerit suulluunniit akuersaarnaviannginnatsigit. Taamatuttaaq nunatta Danmark peqatigalugu NATO-mi  ilaasortaanera tunngavigalugu sulerususseqartugut aamma nalornisigineqassanngilaq.

 

Paasinarsissappallu amerikamiut missiilinut illersuusiorniarnerat NATO-mi ilaasortat qularutiginagu sakkussalerngusaannermik pilersitsissanngitsoq taamaalillutillu peqataaffigerusussappassuk taava akisussaassusilimmik iliorluta tamanna Atassummit isummerfigiumaaripput aamma qularutigineqassanngilaq.

 

Missiilinut illersuusiorniarneq eqqartorneqartillugu nunatsinni eqqartorparput USA-p Danmarkillu 1951-mi illersornissaq pillugu isumaqatigiissutigisimasaata allanngortinneqarnissaanik nunatsinnit piumasaqarnerput. Ilisimaarilluinnarparput suliat taakku peqqissaartumik tamanullu naapertuuttumik immikkut suliarineqartariaqartut.

 

Atassummillu ilisimaarilluinnarparput missiilinut illersuusiorniarneq pillugu amerikamiut piffissap sivisunngitsup ingerlanerani akissutisinissaminnut naatsorsuutiginnittut. Isumaqatigiissutaasullumi naapertorlugit Danmark peqatigalugu akinissarput piffissaq sivisunngitsoq qaangiuppat piumaarpoq.

 

Aappaali tassalu 1951-mi isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaanut tunngassuteqartoq tassa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaanut taassumalu saniatigut tapiliussanik isumaqatigiissusiortoqarnissaanut piumasaqaatitsinnut tunngasoq sivisuumik ingerlanneqartariaqarsinnaasoq Atassummiit ilisimalluinnarparput.

 

Nuannaarutigisatsinnillu paasivarput amerikamiut isumaqatigiissut pillugu oqaloqatiginnissaminnut piareersimasut. Taamatuttaaq Atassummit naammagisimaakkatsinnik taannarpiaq pillugu nunatsinni Danmarkimilu atorfilittat pimoorussillutik naaperiarfiusinaasunik piareersarnerat aamma naammagisimaarparput.

 

Suliap taassuma peqqissaartumik suliarineqartariaqartup imaaliallaannaaq naammassineqarsinnaanngeratarsinnaanera Atassummit nalunngilarput. Taamaammallu piffissaq pisariaqartinneqartoq pillugu isumaqatigiittoqarnissaanut peqataassalluta piareersimavugut.

 

EU-mut aalisarnermut isumaqatigiissutip piffissap qiteqqunnerani nalilersorneqarnissanut aammalu aalisarnerup saniatigut EU-mut allatigut isumaqatigiissusiortoqarsinnaanerit pillugit illuatungeriit angusarissaarnissaat Atassummit isumalluarfigaarput.

 

EU-mummi attaveqarnitta sutigut tamatigut pitsaanerulernissaa tamanullu pissarsiffiunerulernissaa matumani ujartorneqarpoq. Aamma danskit, aamma tassani danskit naalakkersuisuisa nunatsinni Naalakkersuisunit suleqatiginnikkusunnerat akisussaassutsimillu tatiginnillutik tunniusserusussuseqarnerat oqaasiinnaanani timitalerneqartarmat Atassummit naammagisimaarinnittugut qularutigineqassanngilaq.

 

Suliassat ilungersunartut unamminartullu EU-mut tunngasut qanoq inertitaqarfiussanersut pillugit Atassummit qularutiginngilarput Naalakkersuisut atorfilittallu inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutissanngorlugit ilungersuutigiumaaraat.

 

Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata Jonathan Motzfeldtip maj 2002-mi EU kommissær Poul Nielsson ataatsimeeqatigimmagu Nielsonnip erseqqissaatiginiarpaa Kalaallit Nunaata EU-llu aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaat taamaalillutillu suleqatigiissutaat nutarterneqartariaqartoq.

 

Allaallu nalornissutigineqartoq EU-mi ilaasortat aalisarnermut isumaqatigiissut qanoq pissarsissutigisarneraat. Kommissærillu ataatsimeeqatigiinnermi ujartorpaa Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni suleqatigiinneq nutarterneqartariaqartoq, tassanilu aallaavigineqartariaqartoq attaveqatigiinnerit ataavartut qanittullu tunngavigalugit aammalu pissaaneqassutsip isigineqarnerata naapertuuttumik nalilersorneratigut ingerlaqqittariaqartut.

 

Tamatuma kingunerisaanik nunatsinni Naalakkersuisut qanimut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaasinnaasunik siunnersuusiorput. EU-mullu attaveqarnerup nutarterneqarnissaata annertusarneqarnissaatalu pisariaqarnera ilisimaaralutigu Atassummit alaatsinaaqqissaarparput suliap taassuma qanoq aallunneqarnera.

 

Aalisarneq pillugu EU-mut isumaqatigiissuteqarnitta saniatigut piujuartitsinissap aqqani nunanut tamalaanut isumaqatigiissuteqarpugut nutarteneqartuartartunik pingaartumik atlantikup avannaata kitaani aammalu atlantikup avannaata kangiani aalisarfiit pillugit nunanit tamalaanit nunatta isumaqatigiissuteqarnera minnerunngitsumillu nunat avannarliit aalisarnikkut isumaqatigiisutaat aalisakkat qallorneqarnissaat kisiat siunertarinagu aammali pisuussutit uumassusillit piujuartinneqarnissaat siunertaralugu ilisimatusarnikkut ineriarsarneqartuarnerat isigalugu isumaqatigiissutit ataasiakkaarlugit taagunngikkaluarlugit Atassummit angusaasimasut pillugit naammaagisimaarinninnerput matumuuna apuupparput.

 

Aammattaaq pinngortitap mingutsaaliorneqarnissaanik siunertaqarluni nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut nunatta peqataalluarnera aqqutigalugu nunatta akisussaassusilimmik suleqataarusussuseqarneranut takussutissiivoq.

 

Akitsinni naggueqatitta Naalakkersuinikkut suleqatigineqarnerat ullumikkumit annnerusumit suleqatigineqarnissaat Atassummit pissusissamisoorsoraarput. Niueqatigiinnikkut, angallannikkut, ilinniartitaanikkut, kulturikkut suleqatigiissutissaqarluartugut Atassummit qularutiginngilarput.

 

Nuannaarutigaarpullu niuernikkut suleqatigiinnerit Naalakkersuinikkut akuliuttoqarnissaanik utaqqeqqaanngikkaluarluni ingerlanneqartut ukiuni kingullerni annerujartuinnarsimammata.

 

Issittumi siunnersuisooqatigiit pilersinneqarnerminnit inerisarneqarneranni nunarput mikinngitsumik sunniuteqarluarpoq. Islandillu siorna oktoberimiit 2004-p tungaanut siulittaasuunermini Finlandip siulittaasuunermi nalaani suliniutigilersimasai tassalu issittumi siunnersuisooqatigiit EU-llu nunanut avannarlernut suliniutaasa ataqatigiissarneqarnissaasa nanginneqarnissaat pingaartutut suliniutiginiarmagu tamanna Atassummit tamakkiisumik tapersersorparput.

 

Tamatumami EU-mut tunngatillugu nunatsinnit aallartineqartoq Issittup Ilagalaava ikorfartorluassagaat Atassummit qularutiginngilarput.

 

Naggataatigut nunanut allanut tunngasutigut nunatta suleqataarusussuseqarnerata Danmarkimit ilalersorneqarnera Atassummit iluarisimaarlugu kingumut oqaatigissavarput. Assersuutigissavarpullu Dundassip nunatsinnut utertinneqarnera pillugu isumaqatigiissusiortoqarmat nunatta isumaqatigiinniaqataanera atsioqataaneralu assigiinngitsutigut akerlilersorneqaraluartoq Atassummit nalilerparput nunatta soqutigisaasa illersorneqarnissai pilugit danskit nunatta Naalakkersuisuinut tatiginnillutik akisussaaffimmik tunniusserusussuseqarnerannut takussutissaasoq.

 

Qilanaaraarpullu apeqqutit ilungersunartut nunatsinnut tunngassuteqartut pillugit danskit naalakkersuisuinit qanimut suleqateqarluta suleriaqqinnissatsinnut. Taamatuttaaq ministeriunerup folketingimilu nunatsinnut Naalakkersuisunut oqariartuutaata tassalu nunanut allanut tunngassuteqartut nunatsinnut toqqaannartumik attuumassuteqartut pillugit pisinnaatitaaffeqarnerunissamik oqariartuutaa suliassatut unamminartutut inerisarluagassatullu Atassummit tiguarput.

 

Pisinnaatitsinerullu annerulernissaata timitalersorneqarnerani tamakkiisumik suleqataanissarput nunatsinni inuiaqatigiit danskillu naalakkersuisuisa nalornissutigissanngilaat.

 

Danskit nunani allani aallartitaqarfiisa suleqatigineqarluarnerisigut nunani allani nunatta suleqateqarnerata inerisarneqarnissaanut sakkussaalluassasoq qularutiginnginnatsigu Atassummit kissaatigaarput danskit nunani allani aallartitaqarfiinik suleqateqarnerunissaq. Assersuutigalugu atorfilittat akornanni paarlaasseqatigiinnertut ittunik aaqqissuussisoqartarneratigut nunani allanik suleqateqarneq annertusarneqarsinnaavoq.

 

Naalakkersuisut nalunaarusiaat imartooq sulilluartoqarsimaneranillu takussutissiisoq tamakkerlugu matumani oqaaseqarfiginngikkaluarlugu taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasut pillugit nassuiaataat tusaatissatut tigugatsigu matumuuna nalunaarutigissavarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen Demokratit.

 

Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Demokraatit nunanut allanut tunngasumik nassuiaat pillugu oqaatiginiagaat tikitsinnagit Qallunaat nunanut allanut ministeriat Per Stig Møller malittaalu uaguttaaq ataatsimiittarfitsinnut tikilluaqqujumavagut.

 

 

Thule-mi radar-eqarfik rakitsinillu igeriuttakkanik illersuusiorniarneq

Oqartoqarnikuuvoq ilerasuuteqannginneq ilaatigut eqqaamanerluttuunermik tunngaveqartartoq. Taamallu pisimasoqarsinnaanera eqqaassallugu qanituuvoq pineqartumut kalaallit qallunaallu ataatsimoortumik saqqummiussaqarnissaannik oqalunnikuuneq eqqarsaatigigaanni.  Qallunaammi politikerii nuimanerit uteqattaaralutik oqalunnikuupput Thule-mi radar-eqarfimmut atatillugu aammalu rakitsinik igeriuttakkanik illersuusiorsinnaanermut atatillugu pingaaqisoq isumaqatigiilluni avammut oqaaseqartarnissaq. Tamannali asuli oqalunnerusimagunartoq  maanna takusinnaalerparput.

 

Erseraluttuinnarpormi Dsnmark pineqartunut nammineq isummereersimasoq ? naak apeqqut ? kalalalinut uantsinnut pingaaruteqarluinnartuugaluartoq. Ilami nunat allamiut tusagassiuutaat saqqummersartut atuaraanni takuneqarsinnaavoq qallunaat pineqartunut illersuerpaluttumik nipeqarnerat.

 

Demokraatit tungaannit annetuumik ajuusaarnartutut isigaarput, taamatut qallunaat suliluunniit ammasumik oqallitsitsineq pinngitsoq kiinnernerat.

 

Ilami piffissami aggersumi qaninnermi pisussat annertuut, soorlu Qallunaat Naalakkersuisuinit atituumik paasissutissiinissaq, tassani iluaqutaasinnaasut mianersorfissaasinnaasullu imaritillugit, saqqummiussassat pisussanngortinneqaraluarput aammalu immikkut ilisimasallit pineqartut pillugit nalilersuutaat saqqummiunneqartussaagaluarput.

 

Siunertalli taamatut ittut ajunngikkaluaqisut maanna, Qallunaat qalipaasersugaasumik isummersulereernerisigut, kimeerutitaalereerput.

 

Qularnanngitsumik Qallunaat Naalakkersuisui imminnut illersorniarlutik oqassapput, isummatik sunniiniarnerunngitsumik saqqummiukkitik, taamallu aamma oqarlutik suli aalajangiussisoqanngitsoq.

 

Kisiannili maannamut saqqummiussat iluamik atuaraanni takorlooruminaalluinnarpoq Qallunaat akuersaarinnittumik nipeqarnerminnit kingusinnerusukkut akerliunermut ikaarsaarsinnaanissaat. Taamallu iliorneq makku pillugit akueriuminaatsuuvoq, tassa;

 

Siulermik Kalaallit Nunaat isummerniarnermi peqataatinneqanngimmat.

Aappassaattut Kalaallit Nunaanni ilumut Thule-mi Radar-erqarfiup annertusaaffigineqarsinnaaneranut atatillugu aaqqeqqarumasamittut nalunaarutaat tusaajumaneqanngimmat.

 

Qallunaat Nuaannit taamatut namminersorluni Kalalalit Nunaannit kissaatigineqartut ataqqinagit kiinnernermigut, Kalaallit Nunaat ajattutut ippaa kiserliortussatut inissisimalersillugu.  Ilami taamatut iliornikkut qanoq  iliorluni Kalaallit Nunarput apeqqutini sunniuteqarsinnaalissagami?

 

Demokraatit tungaannit tamatumunnga periarfissaarutsinneqartutut misigisimavugut. Sunniuteqarsinnaanermi taamaallaat pisinnaammat Qallunaat/Kalalalillu suleqatigiillutik ataatsimoortumik kiinnernerisigut.

 

Ajuusaarnartutut tiguarput, Qallunaat Nunaata pineqartumi nunarput avammut ajattutut illugu USA-mik salliutitsisumik kiinnernerat. Taamak iliorneq Demokraatit tungaannit ajuusaarnarluinnartutut isigaarput, isumaqarpugullu siunissami Kalaallit Nunaata Qallunaat Nunaatalu akornanni isumaqatigiinniartarnissanut iluaqusiinngitsumik tamanna sunniuteqanngitsoortussassanngitsoq.

 

Tamatumunngalu atatillugu soqutiginassagaluarpoq qallunaat tungaannit paasissallugu, qallunaat tungaannit maanna takorloorneqarnersoq kalallit kissaatigisarigaluaminnit angusaqarsinananissaat?

 

Ilami isumaqarnarmat ataatsimoortumik kiinnersinnaanerugaluup piuneerutsinneqarneratigut periarfissat pitsaanersarigaluat sequminneqartortaaq.

 

Tamannalu tassa pivoq naak Qallunaat Naalakkersuisuini siulittaasuat siusinnerusukkut oqalunnikuugaluartoq Illersornissamik Isumaqatigiissut 1951-imeersoq pillugu isumaqatiginninniarsinnaaneq mattuteqqanagu, naak saniatigut nassuerutigigaluarlugu ilassutaasunik isumaqatigiissutip ilaartorneqarsinnaanera tunngaviatigut orniginartinnerullugu.

 

Kisiannili tassa suna allanngutaasinnaassaagaluarpalluunniit maanna isumaqatigiissummut atatilllgu aqqutissaasinnaasut annikillisinnerujussuarput.

 

Pingajuattummi innuttaasut isumaannik akuliutitsisinnaajunnaartitsineq uani pineqartutut immat.

 

Maannamut oqallinnermi imarisaasut ilaat tassaasimavoq Thule-mi Radar-eqarfik piginnaassutsikkut annertusarneqassappat, taava isaasalerlugu ?taarsiissutitut? isaasalerlugu ?akiliutitut? suut kissaatiginartinneqartut.

 

Ajoraluartumik nunatsinni oqallinneq imaqanngippallaarsimavoq sutigut rakitsit igeriuttakkat atorlugit illersuusiornissap qanoq iluaqusiisinnaanera illuatungaatigullu qanoq ajoqusiisinnaanera sanilliullugit oqallissaarusianik tamatumunngalu atatilllgu immikkut Kalaallit Nunaannut sunniutaasinnaasut sammineqanngippallarlutik.

 

Ilaatigummi paasiuminaassinnaavoq soorpiaq Thule-mi Radar-eqarfiup piginnaanerusunngorsarneqarnissaa pisariaqarnersoq.  Sunamiuna siunertarpiaasoq? USA-mimi præsident-ip Georg Bush-ip oqaatigisartagai malillugit, rakitsit igeriuttakkat atorlugit illersuusiornissami angujumaneqarpoq ?nunanit inupiluusertartunit? USA-mut atom-ip nukinganik qaartartuusianik igeriussisinnaanerup pinngitsoorniarnissaa. Saniatigullu aamma patsisilersuutaasarluni  ukiut aappaata affarpiaata matuma siorna tupinnaqisumik ? tassa ulloq 11. september ukioq 2001 ? timmisartut ilaasartaatit atorlugit New York-imut Washington D.C.-mullu saassussinerit.

 

Kisiannili pisut taamatut ittut sumilluunniitrakitsinik igeriuttakkanik illersuusiorniarnermut attuumassuserneqarsinnaangilluinnarput. Pineqartumimi alianaqisumi Al-qaeda-mi suleqataasut timmisartoq ilaasunik ulikkaartoq tigusarivaat qaartartutullu igeriuttakkatut atorlugu ilaatigut World Trade Center piuneerutsippaat. Tamannalu rakitsit igeriuttakkat atorlugit illersorsinnaanerup sutigulluunniit pinngitsoortissinnaanngilluinnnarpaa.

 

Ilanngulluglu saniatigut apeqquserneqarsinnaavoq, ilumut rakitsit igeriuttakkat atorlugit illersuusiornialersaarneq ilumut ima siuarsimatigisoq atorneqarsinnaasunngortinneqarsinnaalluni.

 

Tamannami Ronald Reagan præsident-iulluni piviusunngortinnialersaaraluarmagu anguneqarsinnaanngitsutut nalunaarutigineqarpoq.

 

Ilalu soqutiginaraluaqaaq maluginiaraanni, aningaasarpassuit pineqartutut illersuusiorniarnermut atugassaasut taarsiullugu nunarsuarmi innuttaasut atugaannik qaffassaaniarnermut atorneqaraluarpata taava qularnanngilluinnartumik tamanna siunissami inupiluuserniartarnermut peqqarniisaarniartarmullu unissaanermut qularnanngilluinnartumik sunniuteqarnerussagaluarmata, taamallu amerikamiut rakitsilersorfigineqarsinnaanermut ernumassuteqarnerat  annikillisaarujussuarneqarsinnaassagaluarluni.

 

Kiisalu Qallunaat Nunaanni Naalakekrsuisunit nalunaarusiaq assigiinngitsutigut uparuaanernik annertuunik pilersitsereerpoq. Tassanimi rakitsit atorlugit illersuusiornissamik akuersaarinnippalunneq kukkunernik, Kalaallit Nunaannut kingunerlutsisinnaasunik imaqartoq, tikkuartorneqartalereermat.

 

Nalunaarusiamimi assersuutigalugu ilaatigut saqqummiunneqarpoq rakitsit atorlugit illersuusiorfiliornikkut Pituffik aammalu Kalaallit Nunatta ilarujussua akeqqat qaartartuinut igeriuttakkanut illersorneqarsinnaalissasoq.

 

Kisiannili qanittukkut aamma illersuusiamut pilersussat pingaarnerit ilaannit nalunaarutigineqarpoq, nunarput illersorneqarsinnaanngitsoq, soorlu Koreap Avannaanit igeriunneqartunit nunatsinnut annguttoqaraluarpat.

 

Ila tusagaq toqqissinanngikkaluaqaaq, ilaa?

 

Tamanna qanoq qallunaat tungaannit akineqassanersoq tusarusunnassaqaaq.

 

Saqqummiussat iluini apeqqutigisat Demokraatit tungaannit isumaqarfigineqarput oqallinnernik soqutiginarluinnartunik pilersitsisinnaasutut. Kisiannili tassa oqallissinnaanerit ajoraluartumik  kimeerussarneqareerput qallunaat isummersimalereersutut kiinnernerisigut. Taamallu aaliangernissaq ajornakusoortutut isikkoqalereerpoq.

 

Kisiannili siuliani apeqqutigisatsinnut atatillugu qiimmaallannarpoq atuarlugu qallunaat naqitanngorlugu tusagassiuutaat Information maanna piusumut sanilliussassamik nalunaarusiornissamik pilersaaruteqarmat, kisiannili tamanna aatsaat piviusunngortinneqarsinnaassaaq Qallunaat Nunaanni naalakkersuisut pilersitsinissamut aningaasaleeqataarusussinnaassueqassappata.Taamaammat nunatsinni naalakkersuisut kaammattorumavagut qallunaat naalakkersuisui tamatumunnga kaammattoqqullugit. 

 

Siornatigummi pisarsimasut tunngavigalugit takornartaanngilaq, apeqqutit pingaaruteqarluinnartut atituumik  oqallisigisassanngortinneqartillugit Qallunaat Nunaanni aaliangiisoqartitsitinnagu tunngavissanik sukumiisunik eqeersimaarluni saqqummiussuisarneq ? soorlu tamanna takunikuugipput EU EF-iugallarmat kingumut qiviarutsigu.

 

Illersornissamik isumaqatigiissut 1951-imeersoq

 

Naak Demokraatit kissaatiginngikkaluaraat 1951-imi isumaqatigiissutip rakitsillu atorlugit illersuusiornissamut tunngasut akuleriisinneqarnissaat, tamanna pinngitsuuvinneqarsinnaagunanngilaq.

 

Qularutigineqarsinnaanngilarmi USA-p Pituffimmi radar-eqarnermik annertusaaniarneq Illersornissamik isumaqatigiissummut 1951-imeersumut kivitsissutiginiaraat.

 

Tamannalu qallunaat akuersaarinnippaluttumik nipeqalereernerata ikorfartorpaa immikkullu oqaloqatigiissuteqarsinnaaneq naalleralereerlugu.

 

Taamaakkaluartoq Demokraatit suli naapeqatigiissinaaneq ujartorlugu tamaviaarlutik suleqataajumassuseqarput ? tassa USA Danmark-ilu suleqatigalugit illersornissamik isumaqatigiissutip pissutsinut maanna atuuttunut naleqqussarlugu nutaamik suliarineqarsinnaanissaa anguniarlugu.

 

Taannami qanganisarsuuvoq, nunasiaanerup nalaaneersuulluni.

 

Isumaqatigiissummi naleqqussartariaqarluinnarpoq, pissutsinut maanna atuuttunut naleqquttunngorlugu.

 

Qanorluunniimmi tunngaviit ikkaluarpata periarfissat ammasinnaasut, maannamut amerikamiunit aamma saqqummiunneqartut atorluarlugit, oqaloqatigiissutigisariaqarpoq. Amerikamiummi nunanut allanut ministeriat Collin Powell siusinnerusukkut annissaqarnikuuvoq 1951-imi isumaqatigiissummik nutarterisinnaanissaq oqaloqatigiissutigissallugu piareersimalluni, tassanimi takusinanagamiuk 1951-imiit nunatsinni pisut pisartullu allanngornikorujussuusut. Taamallu oqarneq atorluartariaqarpoq tikilluaqqulluarneqarlunilu, nutarterinermi susaarluinnarnermit pitsaanerussammat pitsaanerusumullu ammaassisinnaalluni.

 

Taamaattumik qanoq ingerlasoqassagaluarpalluunniit pingaartuuvoq nunatsinni Naalakkersuisutta USA-mik Danmark-imillu, isumaqatigiissutaasup tunngaviatigut nutaamik isumaqatiginninniutigineqartariaqarneranik paasisitsiniarluni uteriisernissaa.

EU

 

Naak nunatta EF-imit anineranit ukiut 18-inngoreeraluattut, maanna EU-julersoq aatsaat taamak nunatsinni ulluinnarni inuunitsinnut qanitsigilerpoq. Tassami aalisarnermut isumaqatigiissuteqarnerup saniatigut EU-mi Aningaasaateqarfimmut qanilliasarniartarneq aatsaat taamak takussaatigilerpoq.

 

Tamannalu ukiuni aggersuni minnerulerunnangitsoq Demokraatinit nalilerparput aammali tikilluaqqullugu.

 

Naalakkersuisut EU-kommission-imik, taakku isumaqatigiissutip akimut ersinnerulernissaa anguniarlugu allannguinissamik kissaateqarnerat tunngavigalugu, nutarterilluni isumaqatigiinniarnissamik kissaateqarnerannut, atatillugu, Naalakkersuisut akissusiaanni naqissuserneqarpoq, nunarput maannatut aningaasatigut pissarsiassaqartitaaginnassasoq.

 

Aammali allassimavortaaq issuaalaarpara: ? Ullumimit assigiinngissutituaasussaq tassaassaaq, sammiviit arlaanni - qularnangitsumik uani aalisarnermut tunngasut pineqarlutik ? EU-mut atatillugu erseqqissumik siunnerfiliortoqassasoq, Kalaallit Nunaata siunissami malitassaanik?. Issuaaneq naavoq. Issuaanerit nammineq nutsigaagamik immaqa allaasinnaagaluarput.

 

Tamannalu aallaavigalugu Demokraatinit paaserusupparput piumasaqaatit suut pilersinniarneqarnersut, Kalaallit Nunaat aningaasanik isumaqatigiissutigineqartunik tamakkiisunik pissappat?

 

Kiisalu aamma Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunik nalunaarsuiaani atuarneqarsinanavoq allassimasoq imaakannersoq issuaaqqilaarpunga:

 

?..Naalakkersuisut tunniussaqarput Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni atitunerusumik isumaqatigiissutissamik isummersuusiaasumik ? taaneqartumik ?Partnerskabsaftale? immaqa nutserneqarsinnaavoq qanimut suleqatigiissutut isumaqatigiissusiaq?. Issuaaneq naavoq.

 

Tamanna imatut Demokratinit imatut, tassa arlaatigut iliuuseqartoqassasoq suna pineqassappat. Tassa tassani pituttorniarneqarluni illuatungeriimmik iliornissamik pituttoqatigiinnissaq. Tamannalu nutaaliaammat, qularnanngitsumik aalisakkanut taamaallat tunngasuunngilaq, allatulli EU-mi ilaasortanut iliuuseqarnissamik imaqarluni? Taannalu apeqquserparput. Taamaappat, taava suut tassani piumasarisaassappat?

 

Ilaatigut ? taamak iliorusunngikkaluarluniluunniit ? eqqarsaqqajaanarsinnaavoq EU-mik aalisakkat pillugit isumaqatiginninniarneq Rakitsit igeriuttakkat pillugit USA-p Danmark-illu angorusutaanut sunniiniarnissamut terlinganilluunniit taputartuunniarsarineqartut tassani naqisimannissutigiumallugu, akuersaarinnittoqarpat, taava aningaasat amerlanerusut pissarsiarineqarsinnaassasut, tassalu aamma killormut sunniuteqarsinnaasumik.

 

Ilami sammiviit assigiinngilluinnartuugaluartut pasitsaassisinnaanermut ammaapput.  Taamatummi suleriaaseqartarneq Europa-mi aamma takornartaanngimmat. Suleriaasiuvormi EU-p iluani ?arrorsaatitut? tassa isumaqatigiinniarnerni oqilisaatitut atorneqallattaartartoq.

 

Taamatut inissinnginnissaq qulakkeersinnaajumallugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarsinnaappat?

 

Demokraatilli tassa Namminersornerullutik Oqartussat annertusiartortumik EU-mi Aningaasaateqarfinnut attaveqariartornerat ajorinngimmassuk, Demoktraatit nuatsinni inatsisartuni ilaasortaatitaat, Marie Fleischer, Naalakkersuisunut EU-mut Aningaasaateqarfiit nunarpullu pillugit apeqqutialunnik nassiussaqarnikuuvoq. Akissumminnilu Naalakkersuisut taakkartorpaat, nunatsinni suut EU-mit aningaasaliiffigineqartarsimasut.

 

Qimerlooraannilu takuneqarsinnaavoq aningaasaliiffigisat arlaqartut ilinniartitaanermut attuumassuteqartuusut. Tamannalu sumilluunniit isornartoqanngilaq, tassa ilinniagaqartut EU-mit aningaasaliiffigineqartarsimanerat. Taasariqarporli amerlagisassaanngimmata.

 

Kisiannili tamannattaaq peqquteqarpoq.  Tassami imaappoq, soorlu aalisarnermut atatillugu suliffissuaqarfiit assersuutigalugu EU-mit aningaasaleeqataaffigineqarsinnaanerat kissaatigineqarpat, taava tamanna iluatsissappat suleriaaseq allarluinnaq aqqusaarneqartussaassasoq.

 

Tamannalu Naalakkersuisut akissutaanni takuneqarsinnaavoq, tassanimi ersersinneqarmat tamanna anguneqarsinnaassappat taava pisussaq nunanik assigiinngitsunik allanik pingasunik suleqateqarluni pinngitsoorani ingerlanneqartussaassasoq tamannalu tassa piumasaqaalluni.

 

Saniatigullu maluginiartariaqarpoq, tapiissutinik aallertoqarsinnaanngimmat ingerlatsinermut sanaartukkanullu atugassanik aammalu aningaasarsianut matussutissanik. EU-mimmi aningaasaliiffigiumasat sallerpaatut tassaapput ineriartortitsinermut attuumassuteqartut. Allatut oqaatigalugu tassa EU-mi aningaasaateqarfinnit qinnuteqarsinnaaneq imaannaanngitsorujussuuvoq taamaakkamilu isumalluarsaarutaavallaarsinnaanani.

 

Tamanna taatsiarpara peqqutigalugu oqallinnerni qaqutiguunngitsumik atorfilinnit politikerinillu tusarsaasinnaasarmat sanaartorumasanik EU-mit aningaasaliiffigineqarsinnaanermik taakkartuisarnerit. Kisianni tassa erseqqissaqqissavara tamatuma angusinaanera imaannanngitsuummat.

 

Tassanilu immikkut taasariaqarpoq aamma aningaasaliiffigitinniarlutik saaffiginnittartut qalleraatiinnangajammata minnerunngtisumik Europami nunat ataasiakkaat killiit EU-mut ilaasortaalernerisigut

 

Taamaattumik Naalakkersuisunit tusarusussagaluarparput EU-mi aningaasaateqarfinnut qanoq iliorlutik suliniarneq ingerlanniarneraat?

 

Naalakkersuisummi isumaqarpat, soorlu nunanut allanut allaffeqarfipput Bruxelles-imillu allaffeqarfeeraasoq suliassaq taamatut annertutigisoq kivissallugu inuttalersugaasimasut?

 

Kiisalu aamma taasariaqarpoq Nuup Kommunea isumaqatigiissuteqarnikuummat Norddanmark-imik taallugu EU-mi allafeqarfimmik. Tamanna pivoq Ålborg-imik illoqarfittut ikinnguteqarneq aqqutigalugu. Taakkumi ukiorpassuarni suliassanik misilittagaqarluareerpoq taamallu oqilisaassussisinnaassuseqarlutik. Taamatut suleqatiserinnissinnaaneq soqutiginarluinnartuutut Demokratinit nalilerparput. Tamatumunngalu atatillugu Naalakkersuisut tamatumunnga ilisimasaqarnersut aammalu eqqumaffiginersut paasisaqarfigerussallugit.

 

Aatsitassanut / Pisuussutsinut uumaatsunut attuumassuteqartut

 

Aatsitassat pillugit Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaanera aallaavigalugu tupaallaatiginngitsoorsinnaanngilara takullugu nassuiaasiami katillugu 108-nik qupperneqartumi pisuussutsinut uumaatsunut tunngasut quppernermik ataasiinnarmik inissalerneqarsimammata.

 

Ilami  sammivimmut atasumik pulaterfigisinnaasat soqutigartut amerlagaluaqaat, soorlu: uulia, aatsitassat aamma imeq eqqarsaatigalugit, taasaqarniaannarlunga.

 

Siunissarlu eqqarsaatigalugu aatsitassalerineq aningaasarsiornissamut isumallutaalluartut ilagimmassuk eqqarsaallannaqaaq nassuiaasiami taamatut annikitsigisumik ilanngussisoqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga oqallinnissap tungaanut Demokraatit Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasumik nassuiaasiaat pillugu oqaatigiumasakka qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara imaattumillu oqaaseqarfigissallugu.

 

Siullermik danskit Nunanut Allanut Ministeri Per Stig Møller Kattusseqatigiit sinnerlugit nunatsinnut tikilluaqquvara. Aamma oqaatigissavara Nunanut Allanut Ministerip nunatsinnukarniarnerani siorasaarneqarsimanera Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinaratsigu aammalu nunarput inuilu sinnerlugit Kattusseqatigiinniit taamak pisoqarsimanera assut ajuusaarutigigipput.

 

Kattusseqatigiit sinnerlugit erseqqissaatigissavara Kattusseqatigiinni soqutigilluinnakkatta ilagimmassuk nunatta nunanit allanit aamma Danmarkip avataaniittunit sutigut tamatigut attaveqartuarnissaa. Minnerunngitsumik niuerneq niueqatigiinerlu, ilinniartitaaneq aamma takornariartitsineq eqqarsaatigalugit.

 

Kattusseqatigiinni anguniakkatta pingaartut ilagaat takornartat oqaasiisa minnerpaamik aammalu tuluit oqaasiisa ullumikkornit suli annertunerusumit nunatsinni piginnaasaqarfiginerulernissaat pimoorullugit anguniartariaqarmata.

 

Tassami Kattusseqatigiinni isumarput naapertorlugu nalunngisavullu naapertorlugit minnerpaamik tuluit oqaasiisa piginaasaqarfiginissaat nunarsuarmioqatitisinnik attaveqarnermut pingaaruteqarluinnarlutillu pisariaqarmata.

 

Kattusseqatigiinnili aamma nalunngilarput ullumikkut nunatta Naalakkersuinikkut inissisimanera pissutigalugu qallunnaat naalagaaffiata nunatsinnut akisussaaffeqarlunilu oqartussaaffeqarnera naalagaaffeqatigiinnerup iluani paaseqatigiinnikkut aammalu tutsuiginartumik ingerlanneqarnissaat Naalakkersuinikkut illuatungeriinnit pingaartinneqartoq.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinni pingaartipparput nunarput pillugu danskit iliuuserisartagaasa tamakkiisumik nunatsinni Naalakkersuisunut tutsuiginartumik paasissutissiissutigineqartarnissaat ataqqeqatigiinnermik tunaartaqarluni ingerlanneqartariaqartut.

 

Taamaammat naalagaaffeqatigiinnermik danskit naalagaaffiata nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimoorussamik ingerlatsinera pissutsit tamaakkallartillugit illuatungeriinnut qoqassiinertaqanngitsumik ingerlanneqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nunani issittuni suleqatigiinnerup ilaatigut issittumik siunnersuisoqatigiit atorluarlugit ingerlanneqarnera nunat avannarliit Danmark aqqutigalugu suleqatigiinnerat, suleqatiginerat nunat avannarliit killiit siunnersuisoqatigiiffianni suleqatigiinnerup ingerlanneqarnera EU-mit nunat nunasiaasimasut allat katillugit 20-t peqatigalugit nunatta isumaqatigiissuteqarnikkut peqataanera allatulli immikkut tapiiffigineqarneq ajoraluarluni, aalisarnikkut isumaqatigiissut tunngavigalugu peqataalluni, nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiissutigineqartut.

 

Aamma Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissuutaat assigiinngitsut nunatta ukiuni kingullerni Danmark aqqutigalugu peqataaffigileraluttuinnagai aammalu nunanik allanik niueqateqarnermi isumaqatigiissutinut assigiinngitsunut tunngasut nunatta peqataaneruleriartornerani qularnanngitsumik Naalakkersuinikkut eqqumaffigisassarpassuit aamma nunanut allanut allattoqarfinniit Københavnimi Bruxellemilu malinnaaffigineqartut, allarpassuillu nunanut allanut nunatta attuumassuteqarfigisai pingaaruteqarluinnartut attavigineqarnissaat Kattusseqatigiinniit soqutiginartippagut.

 

Umiarsuit timmisartullu atorlugit Canadamut USA-mullu attaveqarnerulernissaq nunatsinni annertuumik soqutiginaateqarpoq. Kattusseqatigiit soqutigiuaannarparput. Taamaattumik Royal Arctic Linep Islandimi umiarsuaatileqatigiiffik Iskib suleqatigineratigut ingerlatsineq aammalu pilersaarutit naapertorlugit ilaatigut Royal Arctic Linemiit nunatta kimmut umiarsuartigut attaveqarnerulernissaa Kattusseqatigiinniit isumalluarnartutut nalilerumavarput.

 

Timmisartukkut attaveqatigiittarneq qanga Grønlandsfly First Airillu ingerlassimasaraluat ajoraluartumik 2001-mi ukiakkut unitsinneqarneratigut taamaatissimavoq. Aamma takornariaqarnermut nunatsinnut sunniuteqarnerlulluni.

 

Taamaattumik siornatigut aalisarnermut piniarnermullu nunaqarfinnullu Naalakkersuisuusimasup ICCp Kuutsuarmi Nunavimmi ataatsimeersuarneranut atatillugu Naalakkersuisut sinnerlugit kissaatigisimasaa tassalu nunatta Canadallu akornani timmisartuussinermik nutaamik ammaasoqaqqinnissaanik piumasaqaateqarsimasup maanna qanoq pilersaaruteqarnerat Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu paaserusuppara.

 

Qanoq tamatumunnga, tamatuma piviusunngortinneqarsinnaanera Naalakkersuisut takorloorppaat.

 

1998-mi Nordisk Rådep ataatsimiinnerani nunat avannarliit Naalakkersuisuisa siulittaasuinit peqataaffigineqartumik aamma nunatsinniit Naalakkersuisut Siulittaasuannit peqataaffigineqartumit nunani avannarlerni piujuartitsinissamik akuersisoqarsimavoq. Tamatuma kingorna 2002-mi Naalakkersuisut oqaatigivaat Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik tunngaveqartoq pillugu pilersaarusiortoqassamaartoq. Tamanna pilersaarut sumut killinnersoq ilanngullugu paaserusuppara. Tassami ajoraluartumik piujuartitsinermik oqaluutigaluta aalisakkanik piniakkallu ilaat ullumikkut miserratissaanngitsumik piujuaannarsinnaaneri qularnanngitsumik ulorianartorsiortikkatsigit.

 

Naak EU-mut isumaqatigiissuteqarnissamik pisariaqartitsinermut tunngatillugu kommissionip siunnersuutigisimasaasa ilagigaat 2007-mi Kalaallit Nunarput attaveqarnermi tunngaviussasoq nunarsuarmioqatigiinni piujuartitsinermik tunngaveqarluni ineriartorneq pillugu qanimut suleqataaffiussasoq.

 

EU-mit suleqateqarneq arlalitsigut ajunngitsortaqarpoq. Kisianni aamma aalisarneq pillugu isumaqatigiissutip soorluuna annerujartuinnartumik nunatta sineriaani aalisartortatsinnut ilaatigut sunniuteqapiluttalersoq.

 

Tassami sinerissamut qanittumik raajarniat eqqarsaatigalugit ilaatigut kilisaatit EU-meersut Royal Greenlandip fabrikkiinut nunaqavissunik salliutinneqarlutik tunitsivissaqartinneqartarmata tamanna qaangerniarlugu Naalakkersuisut qanoq iliulersaarpat. Tassami Kalaallit Nunatta EU-mut aalisarneq pillugu isumaqatigiissummini qanorpiaq EU pissarsisarnersoq Kalaallit Nunatta imaluunniit Naalakkersuisut aalajangersinnaanngikkaat nalunaarusiami aamma ersarissumik allaqqavoq.

 

Tassami pissarsiat qanoq annertutiginissaat aalisarnermut soqutigisalinnit namminersortunit Frankrigemeersunit Tuluit Nunaanneersunit Tysklandimeersunit Danmarkimeersunillu Kalaallit Nunatta eqqaani aalisarsinaatitaasunit aalajangersarneqartarmata.

 

Taamatut allaaqqasoqarnera takullugu tupaallannaqaaq. Apeqqutissanillu soorunami imaannaanngitsunik saqumerartitsilluni.

 

EU-mut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutikkut EU-mi aalisartut nunatta eqqaani aalisakkanik 100-120 tonsit pisarisinnaasarpaat. Ilumut kisitsisit taakku qanoq tutsuiginartigippat. Tamanna Naalakkersuisunut aamma akeqqunaqaat.

 

Tassami OLT-mut isumaqatigiissut ataatsimut tamaat isigalugu nutarternera 2011-p tungaanut atuukkallartussaasoq nalunaarusiami aamma oqaatigineqarmat. Aamma ilanngullugu paaserusunnarpoq ukiunut tulliuttunut qulinut 20-nulluunniit Naalakkersuisut EU-mut immikkut isumaqatigiissuteqartarnermut tunngatillugu qanoq eqqarsaatersuuteqarnersut.

 

Tassa aalisarneq pillugu isumaqatigiissut 2006-mi naanissaa matumani eqqarsaatiginagu.

 

Naggataatigut naatsumik erseqqissaassutigiinnassavara Dundasip amerikamiuniit nunatsinnut utertinneqartuusaarnera Kattusseqatigiinnit pissutsit assigiinngitsut imaaliallaannarlugit akuersaarneqarsinnaanngitsut pissutigalugit akuersaarnatinngilluinnaratsigu. Aammalu Thulemut tunngatillugu pisut assigiinngitsut pillugit Qaanaarmiut danskit Naalakkersuisuiniit minnerunngitsumillu aamma nunatsinni Naalakkersuisuniit tusarniarneqarsimannginnerat aamma Kattusseqatigiinniit akuersaarnartinngilluinnarparput.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussinermini innuttaasunik tusarniaanissaq eqqartorpaa tamannalu qilanaaralugu utaqqissavarput. Taamanikkumullu innuttaasut isummernissaat paasilluariarlugu ersarissumik danskit naalagaaffianut nalunaaruteqarnissamut Kattusseqatigiit sinnerlugit peqataajumaarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Hans Enoksen, Siumut.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. tassa ataatsimiinnerup uninnissaa paasinarsimmat tassa Nunanut Allanut Ministeri aamma ataatsimeeqatigineqartussaammat sillimaniarnermut ataatsimiititaliami aammalu Naalakkersuisuninngaaniit aqagu ullaakkut aallartussaammat taava qinnuteqaatigaarput Inatsisartut siulittaasoqarfianut ataatsimiinneq massakkut unitsikkallarneqassasoq. Taavalu una oqallinnissaq ataatsimiinnissamut allamut nuunneqassasoq. Taanna neriuppunga akuersaarneqassasoq.

 

Siullermik qujavunga partiit sinnerlugit oqaaseqartartunut Kalaallit Nunaata nunanut allanut inissisimanera pillugu oqaaseqaataannut.

 

Missiilinut illersornissamut tunngasuni oqaaseqaatigineqartut tamarmik takussutissaapput qaammatini tulliuttuni nunatsinni isummersorniarnitsinni atugassatta ilagigaat.

 

Taamaammat maannakkorpiaq oqaaseqarfiginianngikkallarpakka saqqummiunneqartut ataatsimiinnermi allami taakku saqqummiunneqartussaanerat pissutigalugu. Oqaatigerusupparali una nuannaarutigigakku qallunaat nunaata Nunanut Allanut Ministeri ullumi maani najuussinnaammat. Taamaasilluni nammineerluni tusarnaaqataanermini maani Inatsisartuni annertuumik partiit isumaqatigiillutik inissisimanerat takusinnaanngormagu.

 

Illersornissamut isumaqatigiissut eqqarsaatigalugu ersarissumik partiinit tamanit oqariartuutigineqarpoq 1951-mi isumaqatigiissut eqqarsaatigalugu nutaamik isumaqatigiissutiliortoqassasoq.

 

Tassami 1951-mi nunasiaanerup nalaani isumaqatigiissut aaqqissuunneqarsimavoq kalaallinit peqataaffigineqanngitsumit massakkullu kalaallit 1979-mili namminersornerulernerata kingunerisaanik oqartussaaneq nunatsinnilu pissutsit allanngorluinnarsimapput. Taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq tassani oqallinnermi Kalaallit Nunaata oqariartuutaasa annertuumik tusarnaarneqarlutillu malinneqarnissaat.

 

Taamatut naatsunnguamik oqaaseqarallarlunga neriuutigaara qaallunnaa nunaat Nunanut Allanut Ministerip maluginiarsimassagaa apeqqut maani suliarinerani inimi oqariartuutit isumaqatigiilluni ataqatigiillunilu inissisimasoqartoq uppernarsarneqarmat. Annertuumillu uagut suleriaqqinnissatsinni Naalakkersuisut minnnerunngitsumik Inatsisartut tunuliaqutaralugit nukissamik annertuumik piffigaarput malugisinnaagatsigu 1951-mi isumaqatigiissut nutaamik isumaqatigiinniutigalugu aallartinneqassasoq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarallarlunga qujavunga oqaaseqartunut aammalu kingusinnerusukkut allat tikinneqarumaarmat ataatsimiinnerup ingerlanerani apeqqutigineqartut aammalu tikkuartorneqartut akissuteqarfigisinnaajumaarpagut Naalakkersuisuninngaaniit neriuutigaaralu Nunanut Allanut Ministeri maani tikeraarnerani aamma ataatsimeeqatigiinnerit pitsaasumik ingerlanneqarumaartut. Tassami paaseqatigiilluni suleriaqqinnissaq tamatsinnut nunatsinnut aammalu qallunaat naalagaaffianut pingaartorujussuummat. Uanilu uppernarsarneqarpoq kalaallit piumasaat ataatsimoorulluni saqqummiunneqartut.

 

Qujavunga taamatut naatsunnguamik oqaaseqarallarlunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa Nunanut Allanut tunngasutigut Ministerip maaniinnera suli programmia naanngilaq taamaattumik Siulittaasoqarfik tigusaqarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuanninngaaniit imaqartumik aatsaannguaq oqaatigisaatut ataatsimiinnerup maanga unikkallarnissaanik pillugu Nunanut Allanut tunngasumik nassuiaatit oqallisigineqarnissaanik kinguartinnissaanut qinnuteqaat.

 

Ullumikkut Inatsisartut ataatsimiinneranni immikkoortoq 12. nunanut allanut tunngasumik nassuiaatip saqqummiunneqarneranut atatillugu partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui kingorna oqallinnissaq aqagumut pingasunngorneq 12. marts 2003-mut kinguartinneqarnissaa qinnutigaara.

 

Siulittaasoqarfiup tamanna akuersaarpaa. Apeqqutigissavara tamatumunnga akerliusoqarnersoq. Taamaalilluta aqagumut oqallinnissaq ullup qeqqanut nangissavarput. Taavalu aamma oqaatigissavara udenrigsministeri pressemeddelelseqarluni tusagassiuutinut nalunaaruteqarsimammat ullumikkut oqallinnerit ilaannit oqaaserineqartut erseqqissaavigalugit.