Oqaluuserisassani immikkoortoq 42-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut arfersaneq tallimaat, tallimanngorneq 4. april 2003. nal.
15:05.
Augusta
Salling,
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Naalakkersuisut
ukioq manna februaarip ulluisa 26-ianni 2004-mut danskit naalagaaffiata
Namminersornerullutik Oqartussanut ataatsimoortumik tapiissutai pillugit
danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiissuteqarput.
Danskit
naalakkersuisuisa isumaqatigiissutip imai tunngavigalugit Namminersornerullutik
Oqartussanut tapiissutit pillugit inatsisissatut siunnersuut suliaraat.
Inatsisissatut
siunnersuut taanna, L 185, marsip ulluisa aqqaneq-aappaani Folketingimut
saqqummiunneqarpoq aasaanerani sulinngiffeqarfinngortinnagu inatsisissatut
siunnersuutip inerlugu suliarineqarnissaa siunertaralugu.
Matumuuna inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq Inatsisartut danskit naalakkersuisuinut oqaaseqaateqarnissaat siunertaralugu. Taamaalereerpat oqaaseqaat Folketingimut ingerlatinneqassaaq.
Ataatsimoortumik tapiissutit pillugit inatsisissaq nutaaq pillugu isumaqatigiinniarnerit ukioq manna januaarimi aallartinneqarput, taaneqareersutullu februaarip ulluisa 25 -ianni naammassineqarlutik. Danskit naalakkersuisuinut aningaasanut ministeri Thor Pedersen isumaqatigiinniartoralugu isumaqatigiinniarnerit ullormik ataatsimik sivisussuseqarput. Isumaqatigiinniarnerittaaq paaseqatigiiffiusumik ingerlanneqarput.
Inatsisissatut siunnersuummi kiisalu taassumunnga ilanngussaq 1-imi takuneqarsinnaasutut 2004-mut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissuteqartoqarpoq, danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissutigineqartutut oqaasertalimmik.
Isumaqatigiissutip pingaarnertut imaraa 2004-mi ataatsimoortumik tapiissutit 3005,2 mio. kr.-nut aalajangersarneqassasut 2004-mi akit aningaasarsiallu qaffasissusii naatsorsuutigalugit.
Tamatuma kingunerissavaa ataatsimoortumik tapiissutit 2003-mut naleqqiullugu allanngunnginnerat pisamertut ataatsimoortumik tapiissutit akinut aningaasarsianullu iluarsineqarnerat eqqaassanngikkaanni. 2003-mut 2004-mut 1,8 %-imik iluarsiissuteqartoqarpoq.
Naalagaaffik 1992-imiilli ataatsimoortumik tapiissutit ikilisikkiartuaartinneqarnissaannik piumasaqaateqartalerpoq. Maannakkumut taamatut ikilisitsiartornissaq naammassineqanngilaq. 2002-miit ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnerni Naalakkersuisut aningaasanut ministerimut aalajangiusimavaat ikilisitsinissaq akuerineqarsinnaanngitsoq, ilaatigut innersuussutigalugu Naalakkersuisut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanik pilersitsisimammata siunissami ataatsimoortumik tapiissutit aalajangersarneqartarnissaat pillugu aamma eqqarsaatersuutiginnittussanik.
Ukiunut 2002-2003-mut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit danskit naalakkersuisuisa uagullu isumaqatigiissutitsinni takuneqarsinnaavoq 2004-miit ataatsimoortumik tapiissutit ikilisikkiartorneqarnissaannut tunngavissat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat tunngavigalugu isumaqatigiinniutigineqarsinnaasut.
Kisiannili Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutissaa kinguartoorpoq. Tamanna tunngavigalugu danskit naalakkersuisuisa uagullu maannakkut isumaqatigiissutip ukiumik ataatsimik sivitsorneqarnissaa isumaqatigiissutigaarput. Taamaammat isumaqatigiissutigineqartoq ukiumut ataatsimut tunngavoq nalinginnaasumik ukiunut pingasunut pinnani.
Isumaqatigiissummi immikkoortut tallimaattut imatut oqaasertaliisoqarsimavoq, issuaassaangalu: ?2005-imiit piffissamut ataatsimoortumik tapiissuteqarfiusussamit tullinnguuttumit ataatsimoortumik tapiissutissat aalajangersarneqarnissaat eqqarsaatigalugu illuatungeriit isumaqatigiissutigaat ataatsimoortumik tapiissutit annikillisikkiartuaarneqarnissaannut tunngavissat isumaqatigiinniutigineqarsinnaasut taamaalilluni siunertaralugu Kalaallit Nunaata ataatsimoortumik tapiissutinik isumalluuteqannginnerulernissaa, kisiannili aammattaaq inuiaqatigiit marluusut akornanni ataatsimoorfeqartariaqarnermik sianiginiagassat eqqaamallugit.
Tamakku 2005-imiit ataatsimoortumik tapiissutit aalajangersarneqarnissaannik nalinginnaasumik isumaqatigiinniarnermut ilaatinneqassapput. Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa inuussutissarsiornermullu ataatsimiititaliaq, danskit naalakkersuisuisa aamma Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut pilersissallugu isumaqatigiissutigisaat, isumaqatigiinniarnerni taakkunani tunngavigineqarsinnaassapput.? Issuaaneq naavoq.
2005-imiit ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarneranni 2004-mi upernaakkut naammassiniarneqartussami taamaalilluni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat tunngavigalugit ataatsimoortumik tapiissutit annikillisikkiartuaarneqarnissaannut tunngavissat oqaloqatigiissutigineqarsinnaassapput.
Taamaaliortoqassaaq inuiaqatigiit marluk akornanni nammaqatigiinneq eqqaamaniarlugu.
Naalakkersuisut matumuuna naggataatigut kaammattuutigaat Inatsisartut isumaqatigiinniarnerni angusat naammagisimaarlugit oqaaseqaateqassasut, taakkumi pissutsit taamaatsillugit pitsaanerpaamik anguneqarsinnaasutut isigineqartariaqarmata.
Taamatut oqaaseqarlunga aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taava massakkut partiit oqaaseqartuinut siulliussaaq Ole Thorleifsen, Siumut.
Ole
Thorleifsen, Siumup
oqaaseqartua.
Nunatsinni
Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa aningaasanut tapiissutit pillugit
isumaqatigiissimanerata ukiumik ataatsimik sivitsorneqarnera, Siumumiit
iluarisimaarparput.
Danmarkimit
tapiissutit nunatsinni ingerlatsinitsinni suli pinngitsoorsinnaanngilavut
inuiaqatigiinni ingerlatat tapiissutinik annertuumik isumalluuteqartikkatsigit.
Siumumiillu pingaartipparput namminiileriartornitsinnut piareersarnitsinni
siunissami tapiissutit milliartuaartinneqarnissaat siunniunneqassappat,
inuussutissarsiornermut siuarsaanerit isumannaaneqaqqaassasut.
Naalakkersuisullu
Siulittaasuata Statsministerillu peqatigillutik tamatuma ataqatigiissaarnissaa
isumannaartariaqarpaat, innuttaasut atugaasa pitsaasuujuarnissaat
attatiinnarneqassapput.
Siumumi
pingaartipparput ilaqutariit meerartallit atugaasa pitsanngorsartuarnissaat,
inuussutissarsiornikkullu annertunerusumik aningaasaliisarnertigut
suliffissaqartitsiniarnerup aningaasarsiornerullu pitsaasuumik
inissisimaannarnissaa siunissami taamaalilluni qularnaarneqassammat.
Manna
tikillugu Danmarkimik unneqqarissumik naligiittumillu suleqatigiinnerput
pitsaasutut nalilerparput namminiilivinnissatsinnullu anguniagaqarnitsinni
suleqatigiinnerup naleqqussarnissaa tamatumunnga tunngaviussaaq. Maannangaaq
namminiilivinnissatsinnut ingerlariarnissarput pimoorullugu
siunniuttariaqarsoraarput kisiannili mianersorfissat aamma
isiginiartariaqarpagut.
Taamatut
oqaaseqarluta naalakkersuisut siunnersuutaat Siumumiit taperserparput.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliuppoq
Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.
Kuupik
Kleist, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Aalajangiiffigisassatut
siunnersuut Inuit Ataqatigiit akuersaarparput. Maluginiagassaavoq aappaagumut
nunatsinnut tapiissutissatut isumaqatigiissutaasimasut siullermeerutaasumik 3
mia. kr-nit sinnermatigit.
Soorunami ullumikkut
inissisimanerput qiviaraanni aningaasat pisariaqartinneqarnerat
assortorneqarsinnaanngilaq. Imaluunniit ersarinnerusumik oqaatigalugu tamanna
ajoraluartumik assortorneqarsinnaanngilaq. Aningaasat Danmarkimiit nunatsinnut
nuuneqartartut Inuit Ataqatigiinniit aningaasaliissutitut isigaagut tamanna
nunatta Danmarkip naalagaaffianut 1953-mi ilanngunneqarnerata kinguneranik
pisussaaffinngorpoq. Taamaattumillu naakkinnissutitut imaluunniit
inussiarnisaarniarnerinnartut isigineqartussaanatik.
Nunatsinni
Inatsisartut aningaasanut isertitanut aningaasartuutinullu tamakkiisumik
oqartussaanerat Inuit Ataqatigiinniit aalajangiusimavarput. Taamaattumik
Danmarkimi talerperliuniat tamatuminnga qarajaaniarnerat
illuatungilerluinnartariaqarpoq. Naalakkersuisullu kaammattussavagut nunatta
Danmarkillu akornanni tunngaviusumik isumaqatigiissutaasoq
aalajangiusimaqqullugu.
Aningaasaliissutit
annikilliartortinneqalernissaannik tunngaviusumik isumaqatigiissuteqarsimaneq
annertuumik aningaasarsiornikkut akisussaassusilimmik ingerlatsinissamik
uagutsinnut pisussaaffiliivoq. Aningaasaliissutit
annikillisikkiartorneqarnerisa nalaani pisussaaffigilissavarput annikillisaaneq
ilutigalugu aningaasartuutit ikilisassallugit imaluunniit isertitat allatigut
amerlisassallugit.
Soorunami
isertitat amerlisarneqarnissaat anguniarlugu sulinissaq qaqugukkulluunniit
suliassanit pilerinarneruvoq. Illuatungaanilu aningaasartuutinik ikilisaaneq
tulleriiaarilluarnissamik annertusaarinissamillu piumasaqaatitaqarluni.
Paasivarput
Danmarkimi statsministerip siunnersuuteqarneratigut inuussutissarsiutit
siuarsarneqarnissaat nunatta Danmarkillu akornanni ataatsimiititaliornikkut
suliarineqassasoq Naalakkersuisut akuerisimagaat.
Tassunga
atatillugu mianersorfissat arlaqarput. Siullermik isertitatut
aningaasartuutinullu tamakkiisumik oqartussaanitta mangiarneqannginnissaa
aalajangiusimalluinnartariaqarpoq.
Aappassaanik
inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq uagut nammineq akisussaaffigaarput.
Tamannalu apeqquserneqassanngilaq.
Pingajussaanik
Danmarkimi folketingip aningaasanut inatsisaatigut nunatsinni ingerlatanut
pingaartumillu aatsisatassarsiornermut tunngasutigut aningaasaliissutit
ikiliartortinneqarnerat unitsinneqartariaqarpoq.
Sisamassaanillu
naalagaaffiup nunatsinnut tunngasutigut suli pisussaaffigisai tunoqqutsisumik
mangiarneqassanngillat. Tassani ilaatigut kalaallit pinerluuteqarsimasut
Danmarkimi isertitsivinnut nassiunneqarsimasut isumagineqarnerisa
ajorsiartupiloornera sakkortuumik uparuartariaqarpoq. Naalakkersuisullu tamatumani
piaartumik iliuuseqaqqullugit kaammattussavagut.
Immitsinnut
aningaasarsiornikkut annertunerujartortumik napatilernissatsinnik
anguniagaqarnermi suliniutissat ilaattut Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut
kaammatuutigissavaat aatsitassarsiornikkut isertitanut avitseqatigiinnissamik
isumaqatigiissut allanngortinniaqqullugu. Tamatumani siunertaasariaqarpoq
aatsitassarsiornikkut isertitat nunatsinnut tamakkiisumik
nakkartinneqartalernissaat.
Taamatut
oqaaseqarluta aalajangiiffigisassatut siunnersuummut akuersaarnerput
nalunaarutigaara.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob
Sivertsen,
Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq. 2004-mut
Namminersornerullutik Oqartussat tapissutit pillugit inatsisissatut
siunnersuummut Kalaallit Nunaannut Namminersornerullutik Oqartussat
oqaaseqaataat pillugu Inatsisartut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Naalakkersuisumit saqqummiunnneqartoq
imatut Atassummit oqaaseqarfigissavarput.
Ataatsimoortumik
tapiissutit pillugit inatsisissaq Naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq
ATASSUT-mit tulluusimaarutigaarput, 2003-mi tapiissutinut sanilliullugu 53,1
mio. kronenik qaffariaateqarluni 3.005,2 mio. kr.-nik annertussusulik
nunatsinni Naalakkersuisut qallunaat Naalakkersuisuinut
isumaqatigiissutigisimasaat ATASSUT-mit angusatut kusanartutut nalilerlugu
qujarupparput.
Inatsisissatut
siunnersuummut tunngatillugu Naalakkersuisut saqqummiussaqarnerminni 1992-imiilli
naalagaaffiup nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutigisartagaasa
ikilisikkiartortinneqarsinnaanerannik qallunaat Naalakkersuisuisa
oqalliseqartarsimanerigaluat ullumimut kinguneqartinneqarsimanngimmat
ATASSUT-mit iluarisimaarparput.
Ataatsimoortumik
tapiissutit ikilisikkiartortinneqarsimagaluarpata ullumikkut nunatta
aningaasatigut inissisimanera allatorluinnaq isikkoqassagaluartoq
qularutissaanngimmat, pingaartumik piffisami kingullermi nunatsinni
sanaartukkanik iluarsagassanillu annertuumik ingerlassisoqarsimasoq, soorlu
inissiatiortiternerit atuarfinnik iluarsaassinerit allilerinerillu tamatumani
eqqarsaatigalugit.
Aammalu
2004-mut ataatsimoortumik tapiissutit ikilisinnagit angusaqarsimanermut
nunatsinni Naalakkersuisut ilungersuuteqarsimanerat takusinnaagatsigu
ATASSUT-mit tulluussimaarutigaarput, naalagaaffeqatigiinnerup aqqani
akaareqatigiilluni suleqatigiissinnaanermut. Tamanna takussutissaavoq
kusanartoq.
ATASSUT-mittaaq
maluginiarparput siunissami qallunaat naalagaaffiata ataatsimoortumik
tapiissutigisartagaasa ikilisikkiartortinneqarsinnaanerannik siunnerfeqarnermut
atatillugu naalagaaffeqatigiinnerup aqqani innuttaasut marluiit, tassalu
kalaallit qallunaallu nunatsinni ataatsitut isigineqarlutik najugaqarnerat
ataatsimoorfeqartariaqarnerallu maannangaaq sianigineqarnissaanik nunatsinni
Naatakkersuisugut qallunaallu Naalakkersuisui akaareqatigiillutik ukiuni
aggersuni isumaqatiginninniartarnissani qularnaarinninniarsimanerat ATASSUT-mit
iluarisimaarlugu tamakkiisumik taperseratsigu.
Kiisalu
2005-imiit naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutigisartagassaasa
aalajangersarneqartarnissaannut namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap
isumaliutissiissutaanut siunniussanut ilanngullugu nunatsinni aningaasarsiorneq
pitsanngorsarniarlugu inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliornissaq
kalaallit qallunaallu Naalakkersuisuisa peqatigiillutik pilersinnissaanut
isumaqatigiissuteqarsimanerat ATASSUT-mit angusatut kusanartutut nalilerlugu
tamakkiisumik taperserparput.
2004-mi
upernaakkut 2005-mut naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutigisassaasa
isumaqatiginninniutigineqarnissaanni namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat tunngavigalugit ataatsimoortumik
tapiissutit annikillisikkiartortinneqarsinnaanerannut tunngatillugu
naalagaaffeqatigiinerup aqqani inuttaasut marluiit akornanni
nammaqatigiinnermik tunngaveqartumik isumaqatiginninniarnissat
ingerlanniarneqarnerat ATASSUT-rnit silatusaarnertut nalilertugit tamakkiisumik
taperserparvut angusaqarluarnissammillu maannangaaq neriuuteqarnerput
Naalakkersuisutsinnut qallunaallu Naalakkersuisuinut ingetlateqqipparput.
Taamatut
oqaaseqarluta aalajangiiffigisassatut siunnersuut ATASSUT-mit qujarullugu
tamakkiisumik taperserparput.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliupoq Per Skaaning Demokratit.
Per Skaaning, Demokratit oqaaseqartuat.
Demokratinit nalunaarutigissavarput Kalaallit Nunaanni bloktilskudit 2004-mut 300,5 million kr-niusoq isumaqatiginninniarnermi anguneqarsimasoq naammagisimaaratsigu.
Tassuunali Naalakkersuisut akissuteqaataannut oqaaseqaat una tapiliunniarparput. Erseqqissarneqarpoq isumaqatigiissutaasut ukiumut ataatsimut atuuttuusoq siornatigutut ukiunut pingasunut atuuttuunani. Tamanna isumaqarpoq 2004-p upernaavani isumaqatigiinniartoqaqqissasoq. Taamanilu isumaqatigiinniartoqassappat bloktilskudip appariartortinniarneqarnissaa siunniunniu Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliap nalunaarnissaa tunuliaqutaralugu.
Tamanna pillugu Naalakkersuisut akissuteqarnissaat utaqqivarput paaserusukkatsigu qanoq annertutigisumik bloktilskudit annikillilerneqassanersut pillugu Naalakkersuisut eqqarsaateqarnersut. Tamannami Inatsisartuni aamma innuttaasunut tamanut paasissutissiissutigissallugu pissusissamisoorluinnarpoq. Maannangaaq ilisimasariaqaratsigu siunissamut qanoq annertutigisumik sipaaruteqartariaqarnerput iligisariaqaripput. Immaqa sipaaruteqarfiginngisaannaraluakkatsigut ilanngullugit.
Taamatut oqaaseqarluta isumaliutissiissut akuersissutigaarput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Siullermik Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaatigissavara; ataatsimoortumik tapiissutip pillugit Naalakkersuisut Dansk-illu Naalakkersuisuisa februar-ip 25- anili isumaqatigiinniarnerit Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu paaseqatigiiffiusumik aammalu isumaqatigiiffiusumik naammassineqareersimasut annerusumik oqaaseqarfigissallugit killeqangaatsiassammat, tassami isumaqatiginninniarnerit ingerlanneqareersimapput, taamaallaalli dansk-it inatsisartuisa aasarsiorlutik sulinngiffeqarnissaat sioqqullugu dansk-it inatsisartuini aalajangiiffigineqartussaassallutik.
Taamaammat Kattusseqatigiit sinnerlugit annertunerusumik oqaaseqarnanga Naalakkersuisunut apeqqutigiinnassavara; Naalakkersuisut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniutigineqarnerannut atatillugu Namminiilivinnissamut tunngatillugu Ataatsimoortumik tapiissutit qanoq aaqqissuunneqarsinnaanerat ilanngullugu itinerusumik eqqartorneqarsimanersoq inatsisartunut nassuiaateqarfigeqqullugu, tassami Naalakkersuisut saqqummiussinerminni Namminersorneq pillugu isumaliutissiissutip kinguaattoornera oqaatigaat, aammalu taassuma inatsisartunit soorunami qanoq isummerfigineqarnissaa utaqqimaarneqartoq paasinaraluarpoq, kisianni periutsit suut aammalu qanoq annertutigisumik ataatsimoortumik tapiissutip ikilisikkiartortinneqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarpa?
Takusinnaagaluarpara 2005-imiit isumaqatigiinniaqqinnissamut qulaani apeqqutigisannut tunngasut aamma ilaatinneqassasut, kisianni maannamut apeqqutit tamakku Naalakkersuisuniit qanoq piareersimaffigineqarpat?
Taamatut oqaaseqarlunga oqaaseqaatissatut siunnersuut tusaatissatut tigullugu akuersaarpara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.
Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigaara danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiissutigisimasatta maani naqissuserneqartussap tamakkiisumik taperserneqarnera assut qujassutigaara.
Taamaallaat oqaatigisinnaallugu ilaatigut apeqqutigineqarmat tapiissutit ikiliartuaartinneqarsinnaaneranut tunngatillugu isumaqatigiissutigineqarsimasoq Naalakkersuisunit qanoq annertutigisumik ikiliartuaartitsisinnaaneq taanna isummersorfigineqarsimanersoq.
Uani oqaatigissavara danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiissuteqarnitsinni tapiissutit annikillisikkiartuaarneqarnissaanut tunngavissat isumaqatigiinniutigineqarsinnaanerat isumaqatigiissutigigatsigit. Tassa imaappoq 1992-minngaaniilli danskit Naalakkersuisuisa tapiissutit ikilisikkiartuaarneqarnissaat taanna oqaloqatiginnissutigisalernikuuvaat. Aammalu massakkut isumaqatigiissut atugarput tunngavigalugu imannak isumaqatigiittoqarnikuuvoq massakkut isumaqatiittoqareersimasussaaniaraluarpoq tapiissutit annikillisikkiartuaarneqarnissannut tunngavissat isumaqatigiissutigineqarnissat isumaqatigiissutaareernikuugaluarpoq.
Kisiannili masakkut tunngavissaasut isumaqatigiissutigineqarnikut tassalu Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa naammassineqarneqanngimmat taamaalilluta uagut nunatsinninngaaniit danskit Naalakkersuisuinut isumaqatigiissutigisinnaasimavarput massakkut 2004-mi ukiumut ataasiinnarmut atuuttussamik isumaqatigiissuteqarallassasugut.
Taamaalilluta Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa maani inersuarmi aammalumi inuiaqatigiinni oqallisigineqareeriarpat taavalu aamma inuussutissarsiorneq pillugu Ataatsimiititaliaasussap Ataatsimiititaliaasup danskit Naalakkersuisuisa aammalu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut pilersissallugit isumaqatigiissutaata saqqummiussaa tunngavigalugu oqallinnerit ingerlareerpata taava tunngavissaqalissaagut takusinnaalissallugu tapiissutit annikillisikkiartuaarneqarnissaanut tunngavissanik isumaqatigiissuteqarsinnaanerluta.
Imaanngilaq taamanikkussaq isumaqatigiissuteqassasugut ima ikilisikkiartuaarneqassasut. Kisianni isumaqatigiinniutigineqassaaq suut tunngaviussanersut tapiissutit ikilisikkiartuaarneqassappata.
Taamaattumik Ataatsimiititaliat pineqartut saqqumiussaat tunngavigalugit inuiaqatigiinni siunissatta ilusilersorneqarnera tunngavigalugu oqaloqatiginninnerit ingerlaqqissapput. Kisianni aamma isumaqatigiinniarnitsinni una isumaqatigiissutigaarput nunatsinni Danmarkimilu atugarisaasut assigiinngissutaat annertoorujussuanngortinnaveersaagassaraagut. Taamaattumik aamma isumaqatigiinniarnerni tamanna nakkutigeqqissaarlugu aamma peqataatinneqartarpoq. Inuit ataqatigiinninngaaniit inuussutissarsiutit pillugit Ataatsimiititaliami nakkutigeqqissaarneqartariaqartut taakkartugaat tassalu nammineq uagut pisussaaffigeriikkagut oqartussaaffigeriikkatta mangiarneqannginnissaat oqaatigissavara aamma tamanna Naalakkersuisuninngaaniit assorujussuaq pingaartinneqarmat. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.
Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup akissuteqaataanut soorunami qujavunga. Una neriuppunga kaammattuutigisatsinnut akissuteqarfiginngisani imaluunniit akissuteqannginnera ima paasineqassasoq tassa Naalakkersuisut kaammattuutigisagut akuersaaraat aammalu pingaartumik folketingemi aningaasanut inatsisiliorneq aqqutigalugu nunatsinni aatsitassarsiornermut Danmarkip isumaqatigiissutit naapertorlugit suliassamisut akisussaaffigisatut akuersaarsimasaasa annikillisikkiartunnginnissaannik Naalakkersuisut saaffiginnissuteqarnissaannik kaammattuuteqarnerput taanna aamma soorunami neriuppugut tusaalluarneqassasut.
Isumaqarpugut ilaatigut aatsitassarsiornerup nunatsinni aningaasarsiornikkut namminiileriartornissatsinnut tunngaviliisuunissaa pingaaruteqarluinnartoq. Massakkut Danmarkimi Naalakkersuisuusut annertuumik sipaarniuteqarnerisigut suliffeqarfiit nunatsinni sullissisuusut sipaarfigineqarput annertuumik aamalu taakkua suliffeqarfiit nalunaarutaat naapertorlugit nunatsinni suliaqarnertik allatut ajornartumik ukiuni aggersuni annikillisikkiartortariaqarpaat. Tamannalu aatsitassarsiortut soqutiginninnerannut millisaataassasoq ilimagisariaqarpoq.
Demokratit oqaluttuata aammalu Kattusseqatigiinniit oqaatigineqartut tassalu tulliani isumaqatigiinniarnissamik Inatsisartut oqalliseqataanissamut imaluunniit siunnerfiit pillugit oqalliseqataanissaannik ujartuinera aamma taanna isumaqatigaarput. Neriuutigaarput Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiussiumaartut toqqammaviit suut toqqammavigalugit aammalu siunnerfiit minnerunngitsumik suut siunnerfiit siunnerfigalugit isumaqatigiinniarnerit tulliuttut ingerlanneqarumaarnersut maani oqallisigitikkumaaraat.
Taava allatut ajornartumik Atassutip oqaluttuata saqqummiussai imatut oqaaseqarfigisariaqarpakka isumaqarpunga Atassutip oqaaseqartuata ullumikkorpiaq nunatsinni aningaasarsiornikkut inissisimanermik naliliinera eqquinngitsoq. Ilaatigut sanaartornikkut pissutsit eqqartorneqarneranni pitsassuartutut ingerlasoqartutut oqaatigimmagu.
Tamanna ilumuunngilaq. Sanaartornikkut nunatsinni massakkut pissutsit unittooqqapput oqaatigilluaannarlugu. Imaanngilaq aningaasakillioratta sanaartornermut atugassanik. Kisianni assigiinngitsut aqutsinermut tunngassuteqartumik pissutsit imaalersissimavaat ullumikkut unittooqqasutut oqaatigisariaqarluni naak sanaartornissamut iluarsaassinissamullu aningaasarpassuit aningaasaliissutaareersimagaluartut.
Taamaattumik uani ukiuni tulliuttuni Danmarkiminngaaniit aningaasaliissutaasartut ikiliartortinneqarnissaanut atatillugu isumaqarpunga tamatuma eqqumaffigilluarnissaa pingaaruteqarluinnartoq. Taamaalilluni Danmarkiminngaaniit aningaasaliissutinut attuumassuteqarpoq. Tassami aningaasat nuunneqartartut ikilisikkiartuaarneqalissappata taava aqutsinissatsinnik sukumiisumik aqutsinissatsinnik mianersoqqissaarnissatsinnik aammalu aningaasat atugassarititaasut silatuumik atorneqarnissaanik piumasaqaatit sakkortusissapput pinngitsooratik.
Inuit Ataqatigiinninngaaniit tamanna ajorinngilarput aamma immini aningaasaliissutaasartut ikilisikkiartuaartinneqarsinnaanerat ajorinngilarput ilaatigut eqeersaataasutut isigineqarsinnaassammata. Soorunalimi uani pisussaaffittut isumaqatigiissutaareersimasut nunatta Danmarkillu akornanni kalluarneqassappata taanna allaavoq. Pisussaaffiit Danmarkimiitillugit Danmarkip isumagisassarivai. Taannalu taamatullu pisussaaffeqarnera aalajangiusimaneqassaaq aamma uagut tungitsinninngaaniit.
Kisianni uagut nammineq annertusaarinissarput aqutsilluarnissarpullu isumaqarpunga aningaasaliissutit isumaqatigiinniuteqqinnissaannut atatillugu ilinniarfigalugu aallartereertariaqartugut. Immitsinnut sukasassuugut aammalu aqutseriaatsigut eqarsaatigilluaqqittariaqarpagut. Taamatut Atassutip oqaaseqartua oqaaseqarfigilaarpara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.
Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut Kuupik Kleistimut oqaatigissavara aatsitassarsiornermut tunngasuni uani kaammattuutigaarsi isertitanik avitseqatigiinnissamik isumaqatigiissut allanngortinniaqqullugu. Tassa maani inimi aamma oqallinnissamut siunnersuutersi tunngavigalugu ilaatigut tamakku aamma Naalakkersuisuninngaaniit akissuteqarfigineqareernikut taanna innersuussutigiinnassavara.
Taavalu oqaatigissallugu isumaqatigiinniaqqinnissamut aamma Naalakkersuisut tungaanninngaaniit pingaartorujussuuvoq ukiamut oqallinnissat pingaaruteqartut annertuut soorlu oqaatigereeriga Namminiilivinnissaq pillugu Isumasioqatigiissitap isumaliutissiissutaa maani annertuumik oqallisigineqartussaavoq. Tassanilu aamma isumaqatigiinniaqqinnissatsinnut tunngavissat annertuut aamma aasussaavagut.
Taamak oqaaseqarlunga oqaaseqarfigineqartut akissuteqarfigaakka.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Tassaana oqaaseqaqqissamaanngikkaluarama Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata saqqummiussagut ilumuunnginnerarmagit ilumoortoq oqaatiginiarlugu maanna maanga qaqigama.
Tassa naluneqassanngilaq sivisunerpaamik maani Inatsisartuni ilaasortaavunga. Aamma tapiissutit ukiut tamaasa tunniunneqartartut malinnaaffigivakka. Maannakkullu aamma angusaq kusanartoq oqaatigeriarlugu erseqqissarpara 1992-minngaaniilli ukiut aqqanillit ukiut tamaasa ikilisinneqarsimasuugaluarpata pilersaarutit malillugit eqqortumik oqarpugut ullumikkut aningaasatigut inissisimanerput allatorluinnaq inisisimassagaluarpoq. Taavalu aamma erseqqissarpara akisoorsuit pingaartumik illuliortiternerit atuarfinnik iluarsaanerit taakku assersuutaannaapput.
Kisianni
aamma allarpassuit saanneqarsimapput. Taamaattumik kikkut eqqortuunersoq
tusarnaartut nalilerumaarpaat. Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taamaalilluta
oqaluuserisaq normu 42 taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaminut
ingerlaqqissaaq.