Ullut ataatsimiiffiusut sisamaat, tallimanngorneq 12. april 2002, nal. 13:02

Oqaluuserisassani immikkoortoq 2

Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat.

(Siulittaasoqarfik)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Taavalu tikissavarput ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat. Taannalu Inatsisartut Siulittaasuannit saqqummiunneqassa­aq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Inatsisartut ulloq 5. april 2002-mi ataatsimiinnerannut atatillugu ullormut oqaluuserisassani nassuiaatip oqallisiginera Inatsisartut suliaasa qaammatisiutit malillugit ukiut ingerlaneranut sapinngisamik pitsaanerpaamik siammarniartuarniarlugit Siulittaasoqarfiup iliuuserisartagaanut

annertuum­ik ilapittuutaavo­q.

 

Taamaalilluni ilaasortat aalajangiiffigisassatut siunnersuutaasa aningaasartuutaasussat aappassaaneerneqarnissaat 2003-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuutit ukiakkut 2002-mi suliarineqarnissaanut atatillugu kinguartinneqarnissaannik Siulittaasoqarfiup kissaataa akerlilerneqanngila­q.

 

Siulittaasoqarfiup maluginiarpaa Inatsisartut ataatsimiinnerata piareersaasiorneqarnera Naalakkersuisun­it uparuaaffigineqarsimanngimmat. Kikkut tamarmik paasilluarpaat ullormut oqaluuserisassat 99-iusut taakkunanngalu amerlanerpaat marloriarlugit pingasoriarlugilluunniit taamaallaat sapaatip akunnerisa tallimat affallu ingerlaneranni ulluni ataatsimiiffinni 19-iinnarni suliarineqartussanngorlugit aaqqissuunniarneri ajornakusoortuusimasut.

 

Taamatut paasinninneq upernaaq manna siunissamilu ataatsimiittarnissat piareersaasiortarnissaannut tunngatillugu siunnersuuteqartarnertigut kaammattuuteqartarnertigullu imatut timitaliiviginiarneqarpoq. Siullertut Inatsisartut ataatsimiinnerini Inatsisartut peqqussutissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutit siullermeerinerup aappassaaneerinerullu akornanni ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqartarnissaasa qulakkerneqarnissaa kissaatigineqarpoq.

 

Soorluttaaq kissaatigineqartoq oqaaseqartut saqqummiussassaasa Naalakkersuisullu ilanngutassaasa piffissaqarfigilluarnerullugit piareersarneqartarnissaat.

 

Aappaattut ullormut oqaluuserisassat ataasiakkaat qanoq pingaaruteqartigisut naliliivigineqarneri Inatsisartuniluunniit ilaasortat ataasiakkaat Inatsisartut ataatsimiinnerini peqataasinnaannginneri tunngavigalugit nuunneqarsinnaasarneri kissaatigineqarput.

 

Pingajuattut ullormut oqaluuserisassat ingerlaavartumik ilanngunneqartalernissaat siunnersuutigineqarpoq. Taamaalilluni piffissamik amikkittoorneq pissutigalugu ullormut oqaluuserisassanut ilanngunneqartut ullormi tassani oqaluuserineqarsinnaanngippata ullormut tulliuttumut ilanngunneqartalissallutik.

 

Sisamaattut kissaatigineqarputtaaq Inatsisartut ataatsimiinneranni siunnersuutinik sammisassaqarfinnut immikkoortitikkanut suliarinnittarneq allanngortinneqassasoq. Taamaaliornikkut ulluni ataasiakkaani sammisat assigiinngitsut suliarineqartalissallutik.

 

Kiisalu tallimaattut apeqqutitut Naalakkersuisunut allakkatigut akissuteqarfigisassanngorlugit apeqquteqarsinnaanermik imaluunniit sammisanut assingusunut atatillugu Inatsisartut ataatsimiinneranni oqaasiinnarmik saqqummiussaqarlutillu akissuteqarfigineqartussatut apeqquteqarsinnaanermik manna aaqqissuussinerup allamik taarserneqarnissaa imaluunniit aaqqissuussinermik nutaamik tassalu ullormik taakkuinnarnik immikkut sammisassaqarfiusumik ilassusiisoqarnissaa kissaatigineqarpoq.

 

Sulinerup aaqqissuuteqqillugu suliarineqarnerani ajornanngippat isummat saqqummiussuunneqartut siulittaasoqarfiup isumaliutersuutigisaanut ilaatinneqarumaarput. Ilaasortat siunnersuutaasa qulequtaqqaavisa ullormut oqaluuserisassani qulequttani atorneqartarnissaannik apeqqummut tunngatillu Siulittaasoqarfiup uppernarsarsinnaavaa tamanna ajornaquteqanngitsumik pisinnaasoq.

 

Atortussani 22. marts 2002-mi agguaanneqartuni oqaasertaliinerit siunnersuutip suliarineqarnissaanik allanngortitsisinnaasutut nalilerneqarpata allannguinissat pisariaqartut pisinnaaqqullugit Siulittaasoqarfiup allattoqarfianut saaffiginnittoqartariaqarpoq.

 

Nunat avannarliit aamma nunat avannarliit killiit siunnersuisoqarfianni sulinermut Inatsisartuni ilaasortat peqataanissaannut apeqqummut tunngatillugu pissutsit suleriaatsini paragraph 55 immikkoortoq 3-mi aalajangersaavigineqarsimanerat allannguuteqanngilaq. Takuuk § 57, immikkoortoq 2.

 

Taamatut sulineq pissutigalugu ilaasortaq Inatsisartut ataatsimiinneranni peqataasinnaanngik- kallarnermik Inatsisartut Siulittaasuannut tamatuminnga nalunaaruteqassaaq. Sinniisussamillu aggersaasoqartariaqarnersoq aalajangiivigineqassalluni.

 

Siulittaasoqarfiuttaaq nalilissavaa Inatsisartut Nuummi ataatsimiinnerannut atatillugu ima suliassa-qartoqartiginersoq pissutsit atuuttut aallaavigalugit Inatsisartuni ilaasortap allatsimik ingiallorteqarluni angalanissaa aporfissaqarnersoq.

 

Immikkoortut ataasiakkaat isigineqarsinnaasut tassaapput immikkoortoq 55 aamma immikkoortoq 48 - taaneqarnikuupput ullormut oqaluuserisassanut ilanngunneqarsinnaanerat pillugu apeqqummut tunngatillugu Siulittaasoqarfik naliliivoq sammisat pineqartut nutaarsiassaqartitsivinni ingerlaavartumik sammineqareersut, taamaammallu Inatsisartunit suliari-neqarnissaminnut mattunneqassanngitsut.

 

Siunnersuutinut kaammattuutinullu ulloq 5. april oqallinnermi saqqummiunneqartut upernaaq manna ullormut oqaluuserisassani ajornartorsiutinut tunngasumik pissutaasunut ajoraluartumik iluarsiissutaanngillat.

 

Ullormut oqaluuserisassat amerlavallaarlutillu siumut aalajangikkap iluani naleqquttumik illersorneqarsinnaasumillu suliarineqarnissaminnut piffissaliussaq sivikippallaarpoq. Siulittaasoqarfiup siunnersuutigaa ajornartorsiut tamanna iluarsiivigineqassasoq akuusut tamakkerlutik immikkut ittumik sulinerulernerasigut.

 

Nalinginnaasumik piffissaliussat avataasigut ataatsimiinnertigut aamma ulluni ataatsimiiffiusuni ataasiakkaani amerlaqisunik ullormut oqaluuserisassaqartarnikkut.

 

Siumup Atassutillu ullut ataatsimiiffiusut nalunaaqutaq quliniit aallartittarnissaat ullormullu oqaluuserisassat suliarineqarnissaat angumerisinnaajumallugu ulluni immikkut ataatsimiiffeqartoqarnissaa akuersaarsimavaat. Inuit Ataqatigiilli Kattusseqatigiillu immikkut ittumik ullunik ataatsimiiffeqartoqarnissaa ataatsimiinnerillu aalajangersimasumik nalunaaqutaq aallartiinnartarnissaat kissaatigaat.

 

Tamanna siunnersuutigalugulu Inatsisartut ataatsimiinnerata pinse qangerlugu sivitsorneqarnissa isummiussat taakkua imminnut naapitinneqarsinnaanngillat. Taamaammallu allatut aaqqiisoqarsinnaanera pisinniarneqarsinnaalluni ullormut oqaluuserisassatut immikkoortut ikilisinneqarnerisigut. Piffissalluunniit suliarineqarfissaasa sivikillisinneqarnerisigut.

 

Siulittaasoqarfiup pingaarluinnaqqissaartutut isigaa upernaaq manna ataatsimiinnerup ullormut oqaluuserisassat taamaalillunilu Inatsisartut suleriaasiata isumaqatigiinngissuteqarnerisigut sunniivigineqannginnissaa. Taamaammat Siulittaasoqarfiup siunnersuutigaa ullormut oqaluuserisassat tamarmiusut tulleriinnerat ima ilusilimmik allanngortiterneqassasoq. Inersuarmi piffissaq ataatsimiinnermut atugaq tamakkerluni Inatsisartullu ataatsimiinnerisa nalaani namminermi Inatsisartut ataatsimiitialiat piffissaq atortariaqagaat qularnaatsumik sivikillisinneqarnerannik kinguneqartumik.

 

Tulleriaarinerup allanngortinnissaanut siunnersuutigineqartumut tunngaviuvoq Inatsisartunut ilaasortat aalajangiiffigisassatut siunnersuutaasa tamakkerlugit ukiakkut ataatsimiinnermi 2002-mi aappassaaniigassanngorlugit kinguartinnissai. Taamaalilluni aalajangiiffigisassatut siunnersuutit taakku tunngaviusumik isigalugu upernaakkut ataatsimiinneq 2002-mi ullormi aalajangiunneqareernikumi siullermeerneqassapput. Ullormiluunniit aappassaaneerneqarfissaraluaminni suliarineqassallutik.

 

Ilaasortat siunnersuutaat ataasiinnaq Inatsisartut ataatsimiinneranni matumani naammassillugu suliarineqartussatut suli ullormut oqaluuserisassaniippoq. Pineqartoq tassa immikkoortoq 39, isissuisussatut kommissionimut tunngasoq.

 

Ulluni 19. aamma 20. april kiisalu 3. aamma 10. maj 2002-mi ataatsimiinnerit nalunaaqutaq qulinut aallartittassapput. Aaqqiissutissatut siunnersuut naapertorlugu ataatsimiititaliani suliarinninnermi Naalakkersuisut inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutaasa sukumiisumik suliarineqartarnissaat suliarineqarnissaat aallunneqarsinnaavoq.

 

Suliakkersuinerlu tamarmiusoq apeqqutaatillugu ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat aallartinneqarsinnaalluni. Taamatut pisoqarpat ilaasortat siunnersuutaat kinguartinneqartut pillugit isumaliutississutit ullormi tunniussivissatut killiussami ulloq 20. august 2002-mi naammassineqareersimassapput. Taamaaliornikkut isumaliutissiissusiorneq ukiakkut ataatsimiinnermi 2002-mi piareersaasiorneqarneranut ajoqutaatinneqassanngimmat.

 

Ullumi ataatsimiinnermi immikkoortoq 59-ip aningaasalersuisarfimmik pilersitsinissamut tunngasup  oqaluuserineqarnissaa peerneqarpoq. Immikkoortoq taanna ulloq 19. april 2002-mi taarsiullugu suliarineqassaaq.

 

Aaqqiissutissatut nassiunneqartoq naapertorlugu ullormut oqaluuserisassani immikkoortut ataasiakkaat nuunneqarnissaannik kissaatigineqartutut saqqummiunneqartut taamaalillutik tamakkerlutik malinneqarsinnaanngussapput.

 

Kiisalu naggaterpiaatigut ilaliussaq kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap qinnutiginninnera naapertorlugu ullormut oqaluuserisassani immikkoortoq 30-p taassumap tunngaviusumik atuarfiit namminersortut aamma angerlarsimaffinni atuartitaaneq ilaallu ilanngullugit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaa ataatsimiititaliap  isumaliutissiissummik inaarsaanissaa eqqarsaatigalugu ulloq 25. aprilimiit ulloq 3. maj 2002-mi pisussanngorlugu nuutsinneqarpoq.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Apeqqutigissavara apeqquteqartoqarniarnersoq. Aap, taamaappoq taavalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassa uagut Siumuminngaanniit oqaluuserisassanut ullormut nassuiaat Siulittaasup  saqqummiussaa qujassutigaarput. Annerusumik oqaaseqarfigissanngilarput isumaqaratta ammaanermi Siumumi kissaatigineqartut aamma Siulittaasoqarfiup suleqqinnermini ilaatillugit partiillu aamma Kattusseqatigiit kiisalu aamma kisermaat eqqarsaataannut naaperiaanermut ilaatillugit taamatut iluarsiisoqarnera aamma Siumumiit iluarigatsigu. Aamma nassuiaat akueraarput. Qujanaq.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Uagut aamma immikkut annertunerusumik oqaasissaqarfiginngilarput una ullormut oqaluuserisassaq siunnersuut. Tamakkiisumik taassumap taamatut iliuuseqarluni saqqummiunneqarnera Atassumminngaaniit taperserparput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Tassa uagut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigilaassavarput Siulittaasoqarfik Inatsisartut kissaateqarnerat malillugu suliaqartartussaammat aammalu soorunami Siulittaasoqarfik ullormut oqaluuserisassat piareersarneranni Inatsisartuni tamanna kiissaatigisat aallaavigalugit sulisussaammat. Taanna erseqqissaatigilaarusuppara.

 

Taamaattumik pakatsissutigivarput Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartut ullaakkut qulinut ataatsimiittarnerisa attatiinnarlugu siunnersuuteqarnerat. Maannakkut ataatsimiinneq sapaatip akunneranik ingerlareerpoq. Maannakkullu sapaatip akunnera siulleq Inatsisartut ataatsimiinnerat nalilissagaanni malunnarpoq inatsisissatut siunnersuutit Naalakkersuisuninngaanniit ataasiinnaanngitsut kukkuneqartut. Taannalu maannakkumut Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisooqatigiit malugisimanngilaalluunniit.

 

Inuit Ataqatigiit taanna piareersarluartarnitsigut maluginiarluarsimavarput. Taamattumillu aamma kissaatigivarput Inatsisartut ataatsimiiffissaat ullut 19-iinnaammata sapinngisamik Inatsisartut periafissinneqartariaqartut sulianut tamanut peqqissaartumik nalilersuinissaminnut.

 

Aamma Naalakkersuisut isumaqarpunga uparuaqarigut. Inatsisartummi sulinerannut maannakkumut ilungersortitsisuupput annertoorujussuarmik. Inatsisartut piumaffigineqarput ilaasortatut siunnersuutitik qaammat ataaseq sioqqullugu Siulittaasoqarfimmut tunniutissagaat. Maannakkummi Inatsisartunut ilaasortanut siunnersuutit Naalakkersuisuninngaaniit akineqartartut eqqarsaatigigaanni qallunaatoortaanna tunngavigalugit massakkut sulinerput massakkut sulinerput ingerlapparput.

 

Tamanna Inatsisartuni sulinermi akuersaarneqarsinnaanngilaq. Tassami oqaatsigut uagut nammineq aallaavigalugit aammalu taakkua tunngavigalugit sulinerput ingerlattussaagatsigit. Tamanna Naalakkersuisut ilisimasariaqarpaat. Tassami Naalakkersuisortagut tamarmik kalaaliinnaapput. Taamaattumillu aamma akissutit kalaallisuut aallaavigalugit Inatsisartut sulinissaat pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Aamma uggornarpoq Siulittaasoqarfik oqareernittut assigiinngitsutigut naaperiaasarnermini siusinnerusukkut sulinermini ilisarnaatigisartakkani massakkut qimallugu amerlanerussuteqarneq aallaavigalugu suliassanut aaqqissuussineq ingerlattalersimammassuk. Tassami naluneqanngitsutuut ippassigamikkunni angallanneq pillugu oqallittoqarmat Inatsisartunut ilaasortap ataatsip kissaateqarnera aallaavigiinnarlugu aammalu radiokkut malinnaaffigineqarnissaa tunngavilersuutigiinnarlugu ullormut oqaluuserissasani ullormut allamut nuutitsisoqarpoq.

 

Isumaqarpunga Siulittaasoqarfik Inatsisartut ataatsimut sulinissaat isigalugu partiitullu kissaatigineqartut tunngavigalugit Inatsisartut sulinerat aaqqissortariaqaraat.

 

Nunat Avannarliit siunnersuisoqatigiiffiinut aammalu Nunat Avannarliit Kiilliit siunnersuisoqatigiiffiinut peqataanissaq Inatsisartut ataatsimiinnissaannut pingaarnerunngilaq. Tassami Inatsisartut ataatsimiinnissaat pingaarnerpaajuvoq.

 

 

Taamattumik aamma taakkua ataatsimiinnissaat periarfissinniarlugu Inatsisartuni sulineq, soorlu Inatsisartut Siulittaasuata oqaatigeeraa, Inatsisartunut ilaasortat tamakkerlutik immikkut ittumik suliaqarnerunerisigut tamakkua periarfissinneqarnissaata siunnerfigineqarnera isumaqarpunga akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

 

Tassami Inatsisartuni tamatta ilungersorluta suleruluppugut, kisiannili aamma tunuliaqutaasut, tassalu qinersisartut kattuffiillu qanimut attaviginissaanni aamma pisussaaffeqarpugut. Taamaattumik aamma inatsisiliornermi innuttaasut peqataatinneqassappata pinngitsoornani aamma tamakkua isiginiarneqartariaqartut.

 

Naggataatigut aamma Siulittaasumut oqaatigilaarusuppara partiini taaguisarnerni, tassa Siumut S-mik taaneqarneq ajormat, Atassut A-mik taaneqarneq ajormat, taamaattumik aamma uagut parteerput Inuit Ataqatigiinnik taaneqartarnissaa maanngaanniit kissaatigaarput, soorlu partiit allat partiitut taaguutaat tamakkerlugit taaneeqartartut.

 

Naggaterpiaatigut oqaatigilaassavara aamma massakkut Inatsisartut Siulittaasoqarfiata saqqummiineranut atatillugu allatut ajornartumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit Inatsisartunut oqaluuserisassatut siunnersuutigut nutaamik nalilertariaqarlugit misigisimagatta. Tassami isumaqaratta peqqissaartumik tamakkua suliarineqartariaqartut Inatsisartullu ataatsimiinnerat piffissaq taamak annikitsigisup ingerlanerani pingaaruteqartigisut asuli suusupagalugit sulinissaq kissaatiginanngimmat.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Uagut ullormut oqaluuserisassatut Inatsisartut Siulittaasuata saqqummiussaanut imatut oqaaseqaateqalaassaagut. Tusaatissatut aallaqqaammut tigussavarput. Aammalu ataatsimiittarnerit aallartittarnissai taakku qulinut ullaap tungaani aallartittarnissat allatut ajornaqimmat taamatut pisoqarnissaa ataatsimiinnerup sivikippallaarnera pissutigalugu aammalu pinsernissaa toqqammavigalugu taamatut amerlanerussuteqartut aalajangersimapput tassalu Siumukkut Atassutikkullu.

 

Uagut ikinnerussuteqarluta taamatut ataatsimiittarnerit ataatsimut aallartittarnissaat innersuussutigisimagaluarparput. Allatulli ajornaqaaq demokrati malillugu aamma taamatut ingerlasariaqartussaassagatta taamatut aalajangiisoqarsimavoq.

 

Ullumikkut ataatsimiinneq aallartinnermininngaanniit sapaatip akunnera ingerlareerpoq. Takusinnaalereerparput suliat ataasiakkaat qanoq nikittooreersut. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit allatut ajornaqimmat ukiamut aappassaaniigassanngorlugit aalajangerneqarpoq. Tamatumap kingunerissavaa Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinnerminni assorujussuaq ulapittussaassammata.

 

Aappassaaniigassat ingerlaneranni suliarineqartussat aningaasanik nalillit ataatsimiititalianut ataasiakkaanut annertuumik suliarineqartussaassapput, aammalu ullumikkut Inuit Ataqatigiinninngaaniit Lars Sørensenip oqaatigisaa nunat avannarlernut ataatsimiigiartarnernut tunngatillugu ullumikkut taamatut naliliinissarput uagut tungitsinninngaanniit isumaqarpugut pingaaruteqartoq. Ataatsimiinnissat taakku qanoq pingaaruteqartigaat? Qanoq aalajangiinissani pingaaruteqartigaat, maani Inatsisartuni suliatsinnut sanilliullugu?

 

Taamaattumik naliliisariaqarpugut Nunani Avannarlerni Killernut taamatut ataatsimiigiarnissamut suunuku tunngaviorpiartut? Qanoq nunatsinnut pingaaruteqartigaat? Illuatungaatigut takusinnaakutsoorparput nunatta taamatut avammut kiinnernissaanut pingaaruteqartoq aamma aallartitaqarnissarput, kisianni naliliiffigisariaqarparpugut taassumap tungaatigut.

 

Taamatut ullaakkut ataatsimiittarnerup maannakkut ullaakkut ataatsimiittarnerup qulinut aallartittalernissaanut pinngitsoorani aamma partiinut aammalu Kattusseqatigiinnut ataasiakkaanullu sunniuteqartussaassooq gruppertarnernut suleriaatsinullu assigiinngitsutigut.

 

Taamaattumik ajuusaarnarpoq massakkut taamatut amerlanerussuteqartut tunngavigalugit ataatsimiittarnerit ullaakkut qulinut aallartittalernissaat. Tassami taamatut isiornermi pinngitsoorniarneqarpoq maannakkut Inatsisartuni ataatsimiinnerup sivitsorneqarnissaa.

 

Taamatut oqaaseqaateqarluta uagut ullormut oqaluuserisassanut taamatut oqaaseqaateqarpugut. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Neriuppunga, ullormut oqaluuserisassat ullumikkut oqallisigissagigut. Oqallisigineqassappata ilumut kisiartaagunarpugut sumi ataatsimiittartoqarfinni tamakkuninnga oqalliseqanersuaq kingornussarilerlugu.

 

Asu taamaatinniarlit, Siulittaasoqarfik qinigaavoq tamatta qinerpagut taakkua aalajangiisartussanngorlugit. Taakkua aalajangersagassaraat tulleriaarineq. Qaqugu ataatsimiittoqartassasoq taava Inatsisartunut tamanut nalunaarutigisassavaat.

 

Imannak oqartoqassanngilaq SiulittaasoqarfiupY Båndi uani 38 naavoq.

**

Y(Jørgen Wæver Johansen, bånd 40)

sooruna inatsiliassat peqqussutissatullu siunnersuutit tamarmik pingasoriarneqartartut. Sooq. Inatsisartut piffissaqarluarnissammata sukumiisumik suliaqarnissaminnut. Taamaattumik demokrati ataqqillugu Naalakkersuisut ingerlatsinerput tunngavissaqanngitsumik taamatut apeqquserneqarnera pissusissamisuunngitsutut uanga isigaara.

 

Uagut aamma kissaatigeqaarput sapinngisaq najoqqutaralugu siusinaarnerpaamik suulluunniit sammineqartussat Inatsisartunut agguaatereersimasarnissaat, kisianni assersuuteqalaarlanga. Uanga naalakkersuisoqarfinnut tunngassuteqartut oqaluuserisassat immikkoortut 13-nit sapaatip akunneq siulleq matumani sammineqarput.

 

Taamaattumik ulapinnikuunerput qularutigineqassanngilaq. Aamma pitsaanerpaamik Inatsisartut tungaanut kiffartuussiniartarnerput taanna qularutigineqassanngilaq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa Naalakkersuisut Siulittaasuugallartumut kalaallisut oqaatsit atorlugit oqaluuserisassat piareersarsimasut pisariaqanngitsutullusooq oqarneq akuersaarneqarsinnaanngilluinnaqqissaartutut Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqarusuppugut.

Immaqa sajulaarpunga tupannikuunermik. Isumaqarpunga, pingaaruteqarluinnartuusoq uagut maani Inatsisartuni suliniarnitsinni oqaatsigut tunngavigalugit pappilissat atugassagut tunniunneqartartussaasut. Imak suliassat annertutigisinnaalersarput uagut amerlasuutigut kalaallisut kalaallit oqaasii tunngavigalugit suliassatsinnik aallartitsisartut.

 

Soorunami iluaqutaasinnaasarput oqaatsit marluk atorlugit sulineq ingerlakkaanni. Aamma taakkua ataasiaannarnagit taamatut suleriuseqarneq atorlugu naammattoorsisarpugut inatsisissatut siunnersuutit assigiinngitsunik oqaasertallit. Kalaallisuua allatut oqaasertalik, qallunaatuua allatut oqaasertalik.

 

Assersuutigalugu ippassaani pingasunngornermi ineqarnermut tunngassuteqartuni inatsisisatut siunnersuummi ilaatigut imatut ajornartorsiummik annertutigisumik pilersitsisoqarsimasinnaagaluarpoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit malugineqarsimanngikkaluarpat kalaallisuuata qallunaatuuatalu oqaasertai assigiinngissuteqartut.

 

Taamaattumik oqartoqarsinnaanngilaq minnerunngitsumik Naalakkersuisuninngaanniit kalaallisut oqaatsit atorlugit naammassineqarsinnaangitsut inatsisissatut siunnersuutit utaqqineqartassanngitsut kalaallisoortaa utaqqineqartassanngitsoq suliassanik kinguarsaataammat.

 

Taamatut Naalakkersuisunit oqartoqarsinnaanngilaq uagut oqaatsigut tunngavigalugit suliniartugut soorlusooq kinguarsaannarneqassasugut suliniarnitsinni.

 

Taamaattumik naggataatigut aamma minnerunngitsumik apeqqutigerusuppara Atassut assersuutigiinnarlugu Atassut massakkut gruppemini ilaasortaqarpoq kalaallit oqaasiinnaanik atuisunik ilaasortanik. Taakkuami taava soqutaanngillat taakkua kinguarsarneqaraluarunik?

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tupinnartunngortitsiniaasoqassanngilaq Inuit Ataqatigiinninngaaniit. Johan Lund-Olsen maani sukataarpoq tupinnartunngortitsiniaalluni. Inatsisissat kukkuneqarsimasut nillerratigisaqattaarlugit. Ilumoorpoq oqaasertaasa nikinganerat tassani naqqiissuteqarfiginiarneqarpoq.

Aamma 1995-imi uanga Inatsisartunut ilaasortanngorpunga. Taamanikkulli naqqiissutissat arlalippassuit ini manna aqqusaartarpaat aamma Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataagallarmata naqqiissutissat arlallit maanga aqqusaarunneqartarput. Taanna uagut nilliaatigineq ajorparput, kisianni aatsaat illuatungiliuttunngoramik sooq tamakku nipituuliutiginiarlugit pissusilersornerat atornerluiniarnertulluunniit taaneqarsinnaavoq. Naaqqaartoraluarussiluunniit naqqiissutissarpassuit maani suliarisarpavut inatsisiliornikkut allatigullu.

 

Naalakkersuisut uanga sinnerlugit ajuusaarutigissavara taamatut massakkut naqqiissummik saqqummiussinerput, kisianni imarisaanik allanngortitsiniarnermik tunngaveqanngilaq. Tassa oqaasertaasa assigiinnginnerat tassani pissutaaginnarpoq. Taanna ajuusaarnarpoq. Taamaattoqarnera uagut Naalakkersuisoqarfitsinninngaanniit.

 

Aammalu oqaatigissavara maani ataqqeqatigiinnerulluta pissusilersornissarput tamatta ilikkartariaqaratsigu. Minnnerpaarpaamilluunniit uagut Naalakkersuisut Siumut Atassutillu amerlanerussuteqarnerput atornerlunnianngilarput ilaatigut Johan Lund-Olsenip oqaatigaa ikinnerussuteqarnertik tunngavigalugu tullaariniarneqartutut misigisimallutik. Taamatut pisoqarsinnaanera illersorneqqanngisaannassaaq uagutsinninngaanniit Siumuminngaaniit.

 

Ataqqeqatigiilluta naligiillutalu inuit maaniippugut ikinnerussuteqarutta amerlanerussuteqaraluaruttaluunniit. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Aqutsisutut oqaatigilaassavara mianersuuteqqullugu imminnut saaqattaarnerit pinaveersaaqqullugit uani oqallisigineqarpoq ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat aammalu amerlanerussuteqartut oqaatigereerpaat taamatut isikkoqartillugu akueriniarlugu. Taamaattumik annertunerusumikY aammalu eqqaasitsissutigissavara uterfigineqaqqittussaammat ilaatigut naak piumasarineqaraluartoq uterfigisariaqanngitsoq, kisiannili aamma uterfigineqaqqittartussaavoq ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat. Taamaattumik oqallinneq imminnut assortuunnermut sangutinnaveersaartariaqarpoq.

 

 

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Tassa pinngitsoornanga akinngitsoorusunngilara Inuit Ataqatigiinneersup Olga Poulsenip oqaatigisaa, soorlu kalaallisut oqaatsit Naalakkersuisuninngaanniit suusupagineqartutut inissinneqarsimasutut ersersinniarlugulusooq oqaaseqarnera isumaqarama sakkortunerpaamik maanngaaniit akerlilertariaqarlugu.

 

Uani oqaaseqarninni siullermik oqarpunga nammineerlutik Inatsisartut suleriaasissartik akuerisartik, tassani uteqqissavara tassani nammineerlutik aalajangernikuuaat Naalakkersuisut akissuteqaataat suliassaq aallartittorluunniit uani inimi agguaanneqarsinnaavoq. Tassa pissutigalugu Inatsisartut isumaqarsimammata oqaluuserisassanngortinneqartoq tunngavigalugu nammineq politikkertik tunngavigalugu mani inimi oqaaseqaatissatik suliarisarusullugit.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqaataat tigunngikkaluarlugit suliassat aallatittarsinnaallugit. Tamannaana tunngavigalugu ullulerneqarnera peerneqarnikuusoq, kisianni uagut Naalakkersuisuninngaaniit isumaqaratta aamma uagut Naalakkersuisuninngaaniit oqaaseqaatiginiagarput naammasseriarpat tigoreersimappassuk aamma ajunngilluinnartuusoq. Taava naammassineqarnerat tunngavigalugit agguaanneqartarput.

 

Kalaallisullu nutserneqarneri suli naammassisimanngikkaluaraangata qallunaatuui agguaatereerneqarsimasarlutik, kisiannili kalaallisut aamma nutserneqarneri naammasiniariartullu agguaanneqartarput aammalu oqaatigisariaqarpara tamanna ullormi oqaluuserineqarnissaani, oqallisigineqarnissaani piareereersimasarpoq. Taannalu aamma tigoreersimasarparsi. Taamaattumik isumaqarpunga maanga asuli piumasaannarmut sangutsitsiniarsarisarnissaq taanna pisariaqanngilluinnarpoq.

 

Aamma Hans Enokseni isumaqatigilluinnaqqissaarpara. Siornaluunniit uterfigiinnarutsigu siorna naqqiissuterparpassuit aamma suliarisariaqartarsimavagut. Taamaattumik taanna pissusissamisoorpoq.

 

Saqqummiunneqartut arlaatigut oqaasertai equngassuteqalaartut tikkuarneqarsimappata inatsisilerituunit taava suliarineqartariaqartarmata allanngortillugit. Taannalu suliarisarparsi aamma maani. Aamma siornali suliarisarparput pissusissamisoortunik suliaqarusukkatta. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Eqqaasitsissutigeqqissavara tunngaviusumik isumaqatigiinneqarmat. Taamaattumillu oqaasissallit amerliartuinnavipput massakkumut suna oqaatiginiarneraat nalugaluarlugu soorunami aamma oqaaseqartussat killeqarmata eqqaasissutigilaassavara aappassaaneertussat pingajussaaneertussallu naatsumik ersarissumillu oqaaseqarnissaat.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Akissut aatsaannguaq tunniunneqartoq Inatsisartut Siulittaasoqarfianinngaaniit qujassutigaara, immikkoortoq 84 pillugu.

 

Siullermik erseqqissaatigissavara oqartoqassanngimmat maanngaaniit aatsaat naammagittaalliulersugut. Naalakkersuisooqataagallarattali tamakkua ajornartorsiutit qaqillugit upartortarpagut. Taamaattumik oqartoqassanngilaq illuatungiliuttuunerput piinnarlugu maani nipiliorniarsarisugut, kisianni qasseriarluta naammagittaalliutit naammagittaalliutit maanngaanniit oqaatigissagatsigit.

 

Pitsaanerusumik suleriaaseqarnissaq taanna ujartortariaqarparput aamma anguniartariaqarparput. Aammalu erseqqissaatigissavara ataqqineqarnissarput aamma uagut kissaatigivarput tassa oqaatigineqarmat aap uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit allaat suusupagineqartutut misigisimanerput taanna tikkuarneqarmat oqaatigissavara tassaana ataqqineqarnissarput aamma kissaatigigatsigu suleriaatsillu malillugit aamma sulinissarput kissaatigigatsigu.

 

Soorlu immikkoortoq 84-imut tunngatillugu assersuutaannaavoq, naak aningaasanut inatsisinut tunngassuteqaraluartoq ataatsimiititamut ingerlateqqinneqanngilaq. Aamma Inatsisartut Siulittaasuat oqaraluarpoq piumasarisimasinnaagaluariga taasisoqarnissaa.

 

Aap, taamaasiorsimasinnaagaluarpunga, kisianni taamaasiorusunngilanga pissutigalugu periarfissaq kingullerpaaq isumaqarama Siulittaasoqarfimmi ilaasortat eqqarsaqqilaarsinnaassasut taasisoqartinnagu ilumoortoq aningaasanut inatsimmut tunngassuteqarmat ataatsimiititami suliarineqartariaqartoq. Tassa ataqqineqarusunneq aamma tassuuna sulerusunneq ilumoorluni misissuilluarni pimoorussillunilu.

 

Asuli piumasaannarmik oqalunngilagut Sningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaaseqarneratuut. Sulerusuttugununa ilumoorluta qarsupiinnarata. Qujanaq.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Uangaana aamma annilaarnermik qaqisunga, oqaatigissavara Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ilaata Olga Poulsenip qallunaatut allassimasanik nassiussueqqaartarnermut atatillugu Naalakkersuisunut uparuaateqarneranut oqaaseqalaassallunga.

 

Ilumoorluinnarpoq maani Inatsisartunut sullissinermi aammalu Inatsisartuinnaanngitsuni, kisiannili aamma kommuneqarfinnik kattuffinnillu suleqateqarnermi pingaarluinnarmat kalaallit oqaasiisa salliutinneqartarnissaat, kisianni eqqaamasariaqarparput imminut qivialaarnissaq, taanna akornuteqarneq ajormat. Siusinnerusukkulli uagut ajornartorsiutigisarsimavarput kommunini aammalu ulloq manna tikillugu Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik Inuit Ataqatigiinnit siuttuuffigineqarlutik qallunaat oqaasii atorlugit peqqussutissatut inatsisissatullu tunngassuteqartut kommuneqarfinnut kattuffinnullu nassiussorneqartarput.

 

Taamaattumik tupinnartuliaanngilaq maannakkut - immaqaluunniit uparuaassalluni pissusissamisuunngilaq taamatut.

 

Aamma assersuutigerusuppara ippassaq Olga Poulsenip tusagassiutitigut imaluunniit Qanoruukkut oqaaseqarnermini ullumikkut immikkoortoq 21-mut sammisassatsinnut tunngasoq inuiaqatigiinnut taamatut tusarliussinnginnermi inatsisinik inatsisissanilluunniit misissueqqaartarnissaq pingaaruteqarmat, aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit kissaatigineqarmat ataqqineqarnissaq pingaartillugu ataqqisassat aammalu miarnerisassat pingaarnerpaapput ulluinnarni atuisussat pitsaasumik ersarissumillu nassuiaateqarfigissallugit.

 

Inatsilluunniit suli maani inimi sammineqanngitsoq taamatut tusagassiuutit aqqutigalugit avammut qisuariarneq taanna pissusissamisuunngilluinnarpoq. Taamaammat taanna Olga Poulsenimut apuutilaarpara.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Ilumut nukillalaarnaqaaq Inatsisartut ataqqineqarnissaat taamak soqutineqanngippasitsigisumik aamma pissusilersorfigineqarmat. Oqaatigereerpara aamma taanna uteqqittariaqarpara aamma taanna Otto Steenholdtip ullup ilaani siusinnerusukkut oqaatigereerpaa imaluunniit tusagassiuutitigut ippassaanikkunni oqaatigivaa Inatsisartut nunatta Naalakkersuinikkut aqunneqarneranut tassaapput inatsisiliortutut Naalakkersuinikkut pissutsit eqqarsaatigalugit nunatsinni qullersaasut.

 

Taanna Naalakkersuisut puigoqqajaajuartarpaat. Taanna aamma erseqqissumik massakkut uppernarseqqipparput. Aatsaaginnaq siulima oqaluttarfimminngaanniit oqaluttup oqaatigivaa Peqqinnissamut Naalakkersuisuusimasoq maani najuutinngitsoq taamaammallu aamma akiseriarsinnaanngitsorluunniit uparuartorlugu aamma aallartilluni. Ila, sunaana aamma pissusipalaaq!

 

Demokrati taamatut atortussaanngilarput. Aatsaat akiseriarsinnaasut peqatigalugit inimi peqatigitillugit taamatut akinissaannik periarfissiutigalugit taava uparuartortassavagut. Unaana oqaaseqarfigilaarniariga Siumup siulittaasuata Aalisarnermut Naalakkersuisup Hans Enoksen-ip oqaatigisaa oqaasertaasa assigiinnginnerat pissutaavoq. Tassa naqqiuteqarnerminni ullaarli aatsaat tunniunneqartoq. Oqaasertaasa assigiinnginnerat pissutaasimasoq.

 

Ila tassa taannaana inatsisilerituut tassa nuannarilluagaat oqaatsit ataasiakkaarlugit immikkoortiteqqeqqissaarlugit inatsisilerituut misissuataaqqeqqissaartarpaat oqaasiinnannguaq ataasiinnannguaq sunniuteqarnerlorujorujussuarsinnaavoq inunnut ataasiakkaanut pituttuilerluni.

 

Inatsit peqqussutissatulluunniit siunnersuut assigiinngitsunik oqaasertaqarpat, aappaalu Inatsisartuni akuersissutigineqarpat uffa immaqa Inatsisartut taamatut siunertaqarsimanngikkaluarlutik, kisiannili Naalakkersuisut pisussaaffitsik eqqorlugu sulisimannginnerat pissutaalluni.

 

Taava assortuussutinngortarpoq kalaallisut oqaasertaa imaluunniit qallunaatut oqaasertaa sorleq atortuussava? Tassanilu ajugaatinneqarajuttarpoq danskit oqaasii malillugit inatsisiliarineqarsimasoq.

 

Taamaattuminguna pingaarutilerujorujussuusoq oqaasertaasa inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutit oqaasertaasa qaammat ataaseq sioqqullugu Naalakkersuisunit tunniunneqareertariaqartut. Tassa taanna Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisaannik tunngaveqartumik Inatsisartut periaasianni aalajangersarneqarpoq. Naalakkersuisut taanna naammassisariaqarpaat. Pisussaaffeqarput Inatsisartunut sulisitsisuminnut.

 

Godmand Rasmussen, Atassut.

Tunngavissarsiortaleratta uanga aamma tunngavissarsilaarniarpunga imminut illersorusullunga uunga qaqinianngilluarluaasaraluarama oqaluttarfimmut, kisianni parteerput taaneqarmat oqaluttup ilaaninngaaniit qaqqaqqaarusuummersimavunga.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuisa ilaaninngaaniit oqaatigineqarpoq Atassutip gruppemi siulittaasua tassa atera taanngiluatsiaannarpaa. Ima ersaritsigisumik oqaaseqarnera akissuteqarfiginngit-soornianngilara. Atassutip iluani ajornartorsiutigineq ajorparput. Uanga aamma tulluusimaarutigaara ataasiinnarmik oqaaseqarnera, kisianni ilimagisartuut sapertiginngilakka aamma qallunaat oqaasii. Atassutip iluani ajornartorsiuteqartoqaleraangat taanna qaqutigorujussuaq qujanartumik pisarpoq. Ikioqatigiinnitsigut taanna anigortarparput.

 

Kisianni ugguuna pakatsivunga, qaqisut ilaat Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqarmat sajuppunga. Taava nassuerutigisariaqarparput politikkikkut qanoq sanngiitsigisimassaagut eqqortillutalu tamatta sajuttalissagutta, taanna pissusissamisuunngilaq. Tamavitta immitsinnut eqqartussagutta kingumut qiviassaguttalu kukkujuitsumik tamatta ileqqoqanngisaannarpugut, kisianni una oqaatiginngitsoorusunngilara, aamma Johan Lund-Olsenip oqaaseqarnermini aatsaannguaq oqaaseqarnermini peqanngitsoq taavai, kisianni partiit aamma pineqarput.

 

Siorna uanga Hotel Grønlandikumi ataatsimiitsilluta aamma Inuit Ataqatigiit ilaasortaaffigisaani ataatsimiinneq unitsitippara peqqinnissaqarfimmi ataatsimiiffissagut qallunaatuuinnaammata. Taamanikkullu tassa aatsaat naalakkersuisut, Naalakkersuisuusimasut taamani silattuallassutigigunarpaa oqarama taava uanga ataatsimiinneq peqataaffigisinnaanngilara. Tassa taamaappoq. Tamavitta kukkussuteqartuarpugut, kukkussutigut inunnut ataasiakkaaginnarnut milluutigisinnaanngilagut.