Tamanna pillugu suleqatigiissitap innersuussutaa malillugit isumaliutigineqarsimavoq kulturimut sunngiffimmullu siulersuisut pillugit peqqussummut aalajangersakkat aalajangiisinaassusermik aamma imaqartinneqarnissaat. Naalakkersuisut isumaqarput peqqussummi matumani maleruaqqusanik taamaattunik aalajangersaaneq kommuunimi iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup immikkut ittumik inatsisiliorneranni aqutsinermut malittarisassanik aalajangersaasoqassannginnerannik innersuusutaanut akerliusoq.

 

Taamaattumik suleqatigiissitap innersuussutaa siunnersuummut ilanngunneqanngilaq. Tamatuma kingorna kommuuni ataatsiakkaani kommunalbestyrelsit kulturikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermi ingerlataqarnerup aqunneqarnera pitsaanermik qanoq ingerlanneqarnissaa nammineq aalajangissavaa, taamaalilluni najukkani ataatsimiititaliortoqarsinnaavoq assigisaanillu pilersitsisoqarsinnaavoq kulturikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermut tunngasunik kommuunip sammisassaqartitsineranik ikorfartuutaasussamik.

 

Aqutsinermut tunngatillugu allannguutit saniatigut siunnersuut annikitsunik allannguutinik imaqarpoq, taakkunani amerlanerit inatsisiliornermi imaluunniit maannakkut periaatsit erseqqissarnerannut attuumassuteqarlutik, kisianni allannguut annerpaaq, tassaavoq kulturimut tunngasuni inuussutissarsiutigalugu ingerlatsinerup ilanngunneqarnera. Allannguut taanna atorlugu eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu inuutissarsiutigalugu ingerlatsinerup suli annertusiartortup kulturikkut politikkip iluani pingaarnersiuinissamut periarfissaq ammaappaa.

 

Taamatut pingaarnersiuineq kultuuri pillugu siunnersuisoqatigiit qanimut suleqatigalugit ingerlanneqassaaq. Suliaq taanna siunnersuisoqatigiit 2002-mi aningaasaliissutinut aammalu 2003-mi aningaasaliissutissanut siunnersuutaa tikillugu siunnersuusiorlugu suliarilereerpaat. Aamma oqaatigissavara peqqussutissattu siunnersuut susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimammat oqaaseqatillu sapinngisamik annerpaamik siunnersuummut matumani ilanngunneqarsimapput.

 

Tamatuma saniatigut siunnersuutip nalinginnaasumik nassuiaatitai innersuussutigineqarput. Tassani tusarniaanermi akissutinik oqaaseqaatit pingaarnerpaat nassuiaateqarmata. Taamak oqaaseqarlunga naggataatigut siunnersuut nassuiaatitai innersuussutigissavakka siunnersuullu inatsisartunut taamaalillugu oqaluuserisassanngortillugu.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat tulleq, Siumut.

Qujanaq. Maannalup artiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqasapput. Siulliullunilu oqaaseqassaaq Laannguaq Lynge, Siumut. Tulliukkumaarpoq Naimanngitsoq Petersen, Atassut.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqarneq imminut ima qanitsigisinnaasarput allaat ilaannikkut immikkoortinneri ajornakusoorsinnaasarlutik.

 

Innuttaasut amerlanerpaat sunngiffimminni soqutigisaat kultuimut atalluinnartarput imaluunniit oqaannarsinnaavugut innuttaasut amerlanerpaat aatsaat taamaallaat sunngiffimmi avataatigut kulturimik tunngasunik sammisaqarnissaminnik periarfissaqartuupput.

 

Peqqussutissamut siunnersuut imarisamigut sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut maannamut atuuttumut assingugaluaqaluni arlalitsigut allannguutissanik pingaartunik imaqarpoq.

 

Siumumi innuttaasut sunngiffimminni peqqinnartunik soqutigisaqarlutillu sammisaqarsinnaanissaat pingaarluinnartutut isigaarput. Tamannalu pitsaanerusumik periarfissaqalissasoq ilimagilluinnarparput una peqqussutissamik siunnersuut mikinngitsumik aqqutissiuussisoralugu.

 

Siumumi maluginiarparput siunnersuummilu pingaarnertut siunertaalluni saqqummiunneqartoq tassaasoq sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut ataatsimiititaliat massakkumut atuuttut atorunnaarsinneqarnissaat. Tamanna Siumumiit tapersersorparput, massakkumummi ataatsimiititaliaqarneq piginnaatitaaffimmigut aalajangiisinnaanermigullu annikitsuinnarnik periarfissaqarpoq, naak aalajangigassani amerlasuuni tusaaniarneqartaraluarluni namminerluinnaq akisussaaffeqartitaanera killeqarsimaqaaq.

 

Taamakkaluartoq Siumumi nalunngilarput inuppassuit peqatigiiffiit assigiinngitsut aqqutigalugit ukiut ingerlanerini kajumillutik suleqataasarsimasut. Piffissarlu iluatsillugu Siumumiit inuppassuit nunaqarfinni illoqarfinnilu ukiut ingerlanerini sunngiffimmi sammisassaqartitsiniarnermi ataatsimiititaliani suleqataasarsimasut tamaasa qutsavigaagut.

Taarsiullugu kommunalbestyrelsip akisussaaffigisassaannik kommunalbestyrelsip kulturikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsiniarneq pitsaanerpaaq anguniarlugu suliaqarsinnaalertitaapput.

 

Tamanna Siumumiit tapersersorparput isumaqaratta ukiuni makkunani kommuunini iluarsatuusseqqinnerit ingerlaleruttorfiini pissusissamisoorluinnarpoq kommuunit peqqussutissatut siunnersuutaasa imarisaatigut annerusumik pisussaaffeqalernermikkut akisussaaffeqalernermikkullu aamma politikkikkut kulturip sunngiffiullu tungaatigut ingerlatsinissaminnut periarfissaminnik namminneq immersugassaminnik pitsassuarmik tunineqartut.

 

Siumumi peqqussutissaq kommuunini pinaveersaartitsinermi suliniutinittaaq ikorfartuutaalluarumaartoq isumaqarpugut. Taamaattumik kommuuninut peqqussutissat periarfississutai suliniutaasussat sipaaniarfiginaveersaaqqullugit Siumumiit kaammattuutigissavarput. Ilanngullugu nunaqarfinni sunngiffimmi sammisassaqartitsiniarneq kulturikkullu suliniarneq eqqarsaatigalugu pilersitsiniarnerni peqataasussat ikinnerususinnaanerannik kommuunit akuersisinnaanerminni piginnaatitaaffeqarnissartik atorluassagaat Siumup isumaqarfigaat aamma kajumissaarutigaa. Nunaqarfinnimi peqataarusuttoqaraluarpoq amerlassusissanik aalajanagersakkat aporfigineqariaannaasarmata.

 

Siumumi isumaqarpugut peqqussutissami ingerlatsiffiusinnaasutut pineqartut siammasinneri aamma maluginiartariaqartut tamatumani aamma kingunerinngitsuussanngilai innuttaasut amerlanerusut peqataanissaminnut periarfissaqalernissaat.

 

Ilanngullugu Siumumi maluginiagarput tassaavoq kulturikkut suliaminnik suliniutiminnilluunniit  aamma tapiiffigineqarsinnaalernissaat. Naalakkersuisut kulturikkut suliaminnik inuutissarsiutillit amerliartorneri taamaaliornikkut uppernarsarpaat aammalu pitsaanerusunik atugassaqarnissaat peqqussutissakkut aqqutissiuunniarlugu. Tamanna Siumup taperserluinnarpaa.

Immikkut maluginiagassaq alla aamma unaavoq sunngiffimminni ingerlassani assigiinngitsuni klubbiugaluarpata peqatigiiffiugaluarpataluunniit ukiunik killilersuivallaarnerup atorneqarnera peqqussutissakkut annikillisinneqassammat. Soorlu assersuutigalugu klubineeqataasinnaasut eqqarsaatigalugit. Taamaakkaluartoq Siumumiit pingaartipparput klub-it ammasarfiini ukiumikkut assigiiaarnerusut piffissami aalajangersimasumik ataatsimoortinneqarsinnaanissaat anguniaqqullugu. Meeraavallaat inuusuttullu ataatsimoorlutik klubimiinngittarnissaat anguniarlugu.

Aamma maluginianngitsuunngilarput Tipsinik Lottonillu pissarsinissamut sunngiffimmi susassaqartitsinermi ingerlataqartut qinnuteqarsinnaasut ilaasortaasut ukiorisassaat 25-niit 30-nut qaffanneqassasut. Tamanna Siumumiit nuannaarutigaarput, taamaalilluni tapiissutaasarumaartussat inuusuttunut meeqqanullumi amerlanerusunut iluaqutaasinnaanngussammata.

 

Ukiorisanut killilersuisussaanngitsussanut ilanngullugu maluginiagarput aamma unaavoq innarluutilinnik sunngiffimmi atuartitsinermi atatillugu qummut qassinik ukioqarnissaq killilerneqasimanngimmat.

 

Allanik assersuutinik tapersersorusutatsinnik taasassaqarsinnaagaluarluta Siumumiit kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq siunissami naligiissumik peqqussutissamut siunnersuutikkut inissisimalissasut qulakkeerniarneqarmata nuannaarutigaarput.

 

Taamak oqaaseqarluta kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaanut oqaluuserineqarnissaa inassutigissavarput. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Naimanngitsoq Petersen. Tulliukkumaarpoq Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Naalakkersuisut kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartisineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiussaq Atassummiit nalilersoreerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siullermik oqaatigissavarput sunngiffimmi sammisassaqartitani eqqarsaatigalugu pingaaruteqarpoq kommuunit namminneq pisinnaatitaaffigalugu sunngiffiit kulturikkullu suliniutinik annertusaanissamut periafissiuunneqarnissaat aalajangiusimaqqullugu sunngiffimmik sammisaqarsinnaasut amerlaqimmata ataasiakkaarlugit taakkartunngikkaluarlugit Atassummiit maluginiarparput siunnersuummi allannguutissatut saqqummiunneqartukkut eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu

inuutissarsiutigalugu ingerlatsinerup annertusarneqarnissaa aammalu periarfissanik ammaassinerunissaq siunnersuutigineqarmata Atassummiit tapersersorluinarparput.

 

Kulturikkut ingerlatagut aammalu siulitsinni kingornussagut eriagalugit politikkip iluani sulinermi sunngiffik aqqutigalugu ingerlanneqarsinnaanngornera ammaanneqarneralu pitsanngoriaataanera Atassummiit nuannaarutigaarput. Sunngiffimmi sammisassatigut annertuunik taakkartuinngikkaluarluta kommuunit namminneq kommuuneqarfimminni periarfissarititaasut atorlugit aaqqissuisinnaatitaanerat annertusarneqarmat. Tamanna kommuuninut atorluarneqarnissaa kaammattuutigaarput. Atassummiit taamaattumik oqaaseqarluta siunnersuut tamakkiisumik taperserparput, taamatullu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliamut aappassaaniinnginnerani oqaluuserineqarnissaa aammattaaq inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutissatut siunnersuut maannakkut saqqummiunneqarmat.

Siunnersuutikkut qulakkeerniarneqarpoq kulturimut tunngasut sunngiffimmik tunngasunut naligiissumik inissisimalernissaa. Annerpaamik allannguutissatut siunnersuummissaaq kulturimut tunngasuni inuussutissarsiutigalugu ilanngunneqarnera Inuit Ataqatigiit iluarisimaarpaat. Tassami ukiorpaalunngortuni piumasarisarsimavarput suli annertunerujartortumik eqqumiitsuliornikkut inuussutissarsiutigalugu ingerlatsinerup kulturikkut politikkimi ilaasariaqartoq.

 

Siunnersuummi matumani tamanna pingaarnersiuinissamut periarfissaq ammaanneqarpoq, neriuutigaarpullu kulturi pillugu siunnersuisoqatigiit suleqatigilluarneqarnerisig eqqumiitsuliortut aamma inuussutissarsiutigalugu ingerlataqartut siunissami sulinissaannut tunngavissilluarneqassasut.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit qilanaaraarput aamma ukioq 2003-mut aningaasanut inatsisassamut aningaasaliissutaajumaartussat eqqartorneqalerpata peqataanissarput.

Sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut ataatsimiititaliat, tassa fritidsnævnit atorunnaarsinneqarnissaat matumani aamma siunnersuutigineqarpoq.

 

Taamatut atorunnaarsitsinissamut Inuit Ataqatigiinniit paasilluarpagut aammali paasilluarsinnaavagut suleqatigiissitat matuma siuliani pineqartup kulturimut sunngiffimmilu siulersuisut pillugit peqqussutissami aalajangersakkat aalajangiisinnaassusermik imaqartinneqarnissaannik kissaateqarsimagaluarnerat. Taamaattorli kommuunini iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup immikkut ittumik inatsisiliornermi aqutsinermut malittarisassanik aalajangersaasoqannginnerannik aalajangersaasoqassannginneranik innersuussutaannut akerliummat naalakkersuisut ilanngukkusussimanngilaat. Apeqqutip tamatumap sukumiinerusumik Inatsisartut kultureqarnermut ataatsimiititaliaanut qaqileqqineqarluni naliliilluarfigineqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoortutu isigissavarput.

 

Pingaaruteqarpormi nalorninaatsumik peqqussummik atuisussat pingaartumillu Kommunalestyrelse-t kulturikkut ingerlatsinermikkut ataatsimiititalianik siulersuisunik assigisaannillu pilersitsisarnissaannut sulinissaamutt pisinnaatitaaffiit aalangiisinnaatitaaffiillu ersarissarneqarnissaat. Isumaqatiginartipparput tamanna lommunalbestyrelsep nunaqarfinnilu aqutsisup pillugit Inatsisartut inatsisasigut pisinnaappat.

 

Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoortutut isigaarput siunnersuummi ilanngunneqarmat kulturikkut inuussutissarsiutigalugu ingerlatatut taaneqarsinnaasunut Naalakkersuisut tapiisuteqarnissamut periafissinneqarnerat, tassami nassuiaatini oqaatigineqartut kultureqarnikkut pissutsini tamarmiusuni paasinarsivoq inuusstissarsiutigalugu ingerlatat suli annertusiartortut. Taamatut ineriartorneq qujanarpoq tamakkiisumillu tapersersorneqartariaqarluni.

 

Aalajangersakkakkut qulakkeerniarneqarpoq naalakkersuisut tapiissutaasa nuna tamakkerlugu aammalu inuussutissarsiutigalugu ingerlatanut sammitinneqarnissaa, kiisalu ilinniarsimanngikkaluarluni namminerli piumassuseq ingerlataqarnerit Tipsimit aningaasaliissutit aqqutigalugit tapiiffigineqarnissaminnut periarfissat annertusinerisa kingunerinik tapiissuteqartarsinnaaneq.

Nutaatut aalajangersarneqarpoq timersornikkut ingerlataqartunut piukkunnartunut timersullammannullu Team Greenlandimut ataatsimoortumik aningaasaliissuteqarnikkut naalakkersuisut aamma tapissuteqarsinnaasut.

InuitAtaqatigiinniit kaammattuutigiinnassavarput taamatu aningaasanik tapiissuteqannginnermi qulakkeeqqullugu kulturikkut siunnersuisoqatigiit, timersornermi siunnersuisoqatigiit assigisaallu aningaasaliissuteqannginnermi qanimut suleqatigilluinnarneqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisariaqarparput ullumikkut kultureqarnikkut, eqqumiitsuliorneruppat, timersorneruppalluunniit ingerlatat ataatsimut isigissagaanni neriunarluartumik siuariartorfiusut. Nunarput inuillu nunasuarmioqatitsinnut ersarissumik sassarluartalernerit takutitsisarnerit, unammiuaaqataasarnerit il. il aqqutigalugit ersersinneqarpoq kalaallit tunuarsimaanissamut pissutissaqanngitsugut akerlianilli nunarsuarmioqatsitsinnut qanilaartumittaaq qiinnertarnikkut ilumoorussinikkullu ikinngutit attaveqaatillu annertusiartuinnarsinnaasut.

 

Taamatut oqaaseqarluta matuma peqqussutissap aappassaaneerneqartinnani ataatsimiititaliamut sammineqarnissaa kissaatigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit. Tulliukkumaarpoq Otto Steenholdt.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Kulturikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut Kattusseqatigiinniit imatut naatsumik oqaaseqaateqassaagut.

 

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaata ataatsimut isigalugu oqaatigissavarput ulluinnarni suleriaatsimut oqilisaanissaq naatsorsuutigigatsigu allannguutissatummi siunertarimmagu inatsisip 1992-imeersup ullumikkumut naleqqussarneqarnissaa pisariaqalersimammat.

Taamatullu kulturikkut sulinngiffimmi sammisassaqartitsiviit atuartitaanermut peqqussutissaniit peerneqarsimanera 1997-imi tunngavigalugu ullumikkut aaqqiiniarnerit nalimmassarneqarnissaat pisariaqalersimammata.

 

Kommuunit ataasiakkaat periarfissaat mattutinnginneqarneri oqaatigineqarput, tassami kommuunit ataasiakkaat pissutsit tunngavigalugit ataatsimiittartoqatigiinni ataatsimiititaliorsinnaaneranni mattunneqanngimmata.

Inuussutissarsiutinut tunngasut aammattaaq aaqqiiviginiarneqarneri nuannaarutigaagut. Aammalu piukkunnartunut timersullammannullu periarfissiisinnaanngornerit aaqqiivigineqarnissaat ilanngullugit nuannaarutigaagut. Ataatsimut isigalugu timersornermut kattuffiit siunnersuisoqatigiillu tusarniarneqarsimaneri nuannaarutigigatsigit.

 

Kommuunit aalajangigaasa ilaannik naalakkersuisunit naammagittaalliutiginnissinnaaneq peerneqarmat pissusissamisoortutut Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput. Tassalu ullumikkut ombudmand-ip atuutilernerasigut naammagittaalliutaasinnaasut tassunga ingerlanneqartalermata imaluunniit periarfissaalermata. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuut aappassaaniinnginnerani ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut innersuussutigerusupparput. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq

Pingaartillugu maluginiarpara peqqussutissatut siunnersuut manna susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimasoq oqaaseqaatillu siunnersuutip ilusilersorneqarnera tunaartarineqarsimasut. Siunersuummut susassaqartut isumaat uniorlugu oqaaseqaruminaappoq allaat oqartariaqaraluarluni, soormi uagutsinnut susassaqanngitsunut peqqussutissatut siunnersuut oqaaseqafigitinniarneqarnersoq.

Siunnersuut annerusumik oqaaseqarfigissanngilara piffissaajaatigissanaguluunniit susassaqartut akuerisaat akerlilerlugu taperserpara. Akerlilernagu taperserpara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu akissuteqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujassutigaara taamatut partiinit Kattusseqatigiit aammalu attaviitsuninngaanniit ilassilluarneqarmata allannguutissatut siunnersuutissat uaniittut.

 

Peqqussutissatut siunnersuut taanna allannguutigisaa erseqqissumik taperserneqarput. Qujassutigaakka. Ilumoorpoq tassa annertunerusumik qitiusuminngaanniit akulerusimanissaq oqartariaqarpugut pisariaqanngilaq. Kommuunit nammineersinnaassusaata nammineerlutillu ingerlatsinerisa iluanni pissusissamisoortumik kommuunit akisussaaffimmik taamaalilluni annertuumik tunniussineqarpoq.

 

Aammalu taamatut tunniussineq aamma kommuuni pisussaaffeqarpoq, tassa sunngiffimmi atorluaanissaq taamaalilluni kommuunit innuttaminnut tamakkiisumik kattuffiit allallu suleqatigalugit pilersaarusiorsinnaammassuk. Taanna isumaqarpunga periarfissaq alaatsinaattariaqartoq.

Siumut oqaaseqartumini oqaatigisai malugaakka ukua kommuunit akisussaaffii soorunami kulturikkut sunngiffimmilu aamma susassaqartitsineq pitsaanerpaaq ingerlanneqaleraluartut, taamaattoq aamma uagut tapiissutit tungaatigut sipaarnaveersaarniarnissarput aamma innersuussutigineqarpoq. Taakkua ataatsimut naliliiniarnermi aningaasartuutit tulleriiaanneqarneranni qularnanngilaq oqariartuutit immikkut aamma maluginiarsariumaarpagut.

 

Kiisalu aamma ukiorititat 25-niit 30-nut qaffanneqartut Siumuminngaanniit taamaalillunilu allaninngaanniit taperserneqartut aamma maluginiakkama ilagaat taakkulu aamma ajornartorsiutaasussatut isumaqarfigineqanngillat.

Taava oqaatigilaassavara Ole Lyngep Inuit Ataqatigiit sinnerlugu oqaatigisamini atorunnaarsinneqartut aamma allani oqaaseqartunit taanna tikinneqarpoq.

 

Soorunami maannakkut kommuunini ataatsimiititaliat taamak ittut atorunnaarneri soorunami inatsisitigut ugguuna periarfissaqarfigilerpaat, kisianni namminneq pisariaqartikkunikku taamatu ammatitsinerat tassuunakkut, Mogens Kleist, Kattusseqatigiinninngaanniit aamma oqaaseqarneratigut aamma malugisinnaavara ilumoormat namminneq pisariaqatikkunikku tassuunakkut ataatsimiititaliorsinnaaneq suli naammassisinnaavaat, kisianni inatsisitigut pisussaaffiginagu.

 

Taamatut aamma Kattusseqatigiinninngaanniit Ombudsmandip ullumikkut atuutilerneratigut naammagittaalliutaasinnaasut tassuuna ingerlanneqarsinnaanngormata, taavalu naalakkersuisunut maalaarutit taamaalillutik toqqaannartumik ingerlanneqartarsimagaluartut taaserneqarput  tassuunakkut periarfissanngormat Ombudmandikkut. Ilumoorpoq. Taannalu periarfissaq siunissami atorneqartartussaassaaq.