Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 07-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 28. oktober nal. 15.21

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 7.

 

Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Finn Karlsen:

Taannalu pitinnagu tikilluaqqusilaarallassaanga. Tassa Qallunaat Nunaanni Nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuisoq Niels Helvig Petersen angalaqataalu, maanga ataatsimiittarfim­mut isertut tikilluaqqugatsigit inatsisartuniit. Tikilluaritsi.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersut Siulittaasuat, Siumut:

Uangattaaq siullermik piffissaq manna iluatsillugu Nunanut allanut Ministeri Danmarkimiit Niels Helvig Petersen ukiumoortumik tikeraarluni ullumikkut maani inatsisartut nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaammik oqaluuserinninneranni naalaariartoq tikilluaq­qorusuppara.

 

Nassuiaammi sammineqarput suliat ullumimut nunatsinnut pingaaruteqarnerusut. Tamatumuuna­lu maannamut Naalakkersuisut sulinerannut attuumassuteqarnerusut. Tassunga atatillugu oqaatigissavara Nunanut allanut tunngasutigut suliat amerlasuut tassaammata ingerlaavartumik isumaqatigiinniutitut ingerlalaaseqartut piffissaq sivisungaatsiartoq atorlugu piviusunngortitsini­arnermik malitseqarajuttartut. Taamaammat nassuiaat pineqartoq aammattaaq tassaavoq siorna sammineqartut nangissutaat. Nunanarsuarmi pissutsit allanngoriartornerannut suliallu assigiin-ngitsut piviusunngortinniarnerannut sumut killinnerannut naleqqussagaq.

 

Ukiumi qaangiutilersumi Inatsisartut Nunanut allanut Sillimaniarnermullu ataatsimiitsitaliaat suleqatigilluarsimavaat sulianullu assigiinngitsunut tunngatillugu ataavartumik attaveqatigiitto­qartarsimalluni. Periariarfissaq manna aamma iluatsillugu ataatsimiitsitaliaq Naalakkersuisut sinnerlugit qutsavigerusuppara, pingaartumik ulloq manna tikillugu suliat aqqusaartorsimasagut imaannaanngitsut pillugit.

 

Danskit Naalakkersuisuinik suleqateqarnerput ataatsimut isigalugu ingerlalluarsimavoq. Pingaar­tumik avatangiisinut, inuit pisinnaatitaaffiinut kiisalu avannaamioqatigiit suleqatigiinnerannut tunngassuteqartuni. Aammattaaq illersornissamik ingerlatsinermi politikkikkut oqaloqatigiittar­nerni ilumut malunnarnerusumik maanna akuutinneqalersimavugut. Soorlu Danskit Illersornissa­mut Isumalioqatigiivini, Forsvarskommissionimut ataatsimeeqataasalernitsigut. Maannangaaq inatsisartunut suleqatinnaatsinnullu allanut erseqqissaatigiumavara uanga Naalakkersuisoqatima­lu ukiuni kingullerni Nunanut allanut Sillimaniarnermullu tunngasutigut Naalakkersuinikkut siunnerfiulersimasoq, tamanna aalajangiusimaniaratsigu. Siunnerfik taanna Naalakkersuinikkut ulluinnarni suliani ingerlatsinermi qaamaasaqarnerulernermik kinguneqarsimavoq. Nunanullu allanut tunngasutigut namminerisamik ingerlatsinerunissamut kajumissaataasimalluni. Danskit naalakkersuisui inatsisit naapertorlugit Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit Nunanut allanut Sillimani­arnermullu ingerlatsinermik oqartussaassuseqarnerit soorunami apeqqusernianngilarput. Taa­maattorli aamma nassuerutigisariaqarparput oqaluttuarisaanerup ingerlaasiata nalitsinnilu pissutsit piviusut ersersimmassuk matumani illua tungeriiusugut. Tassa illuatungaani Kalaallit Naalakkersuisui iluatungaanilu Danskit Naalakkersuisui, maannangaaq aallartittariaqartugut Nunanut allanut Sillimaniarnermullu tunngasutigut ingerlatsinerup tungaatigut, suleqatigiinerput nutaamik oqaloqatigiissutigalugu.

 

Naalakkersuisut piareersimapput Nunanut allanut Sillimarniarnermullu tunngasutigut ingerlatsi­neq pillugu nutaamik paaseqatigiinnissaq anguniarlugu, danskit Naalakkersuisuinut oqaloqatigin­ninnissaminnut. Naalakkersuisuni qularutiginngilarput pissutsit tamakku sukumiisumik imunga isigaluta oqaloqatigiissutiginissaat. Nunami maani nunaqqatigiiginnaanngitsut aammali Naala­gaaffeqatigiinnerup ataani inooqataasut tamarmik pisariaqartikkaat. Aasaq manna oqallinnermi taannarineqarnerpaat ilaattut oqaatigisariaqarpoq RAN-ip nalunaarusiaatut taaneqartartoq.  Nalunaarusiaq taanna RAN Corporationip Amerikkarmiup Nukissiuuteqarnermut Ministereqarfi­at sullillugu suliarinikuuaa. Naluneqanngitsutut tassani pineqartut tassaapput Atominik qaartartut niaquusaannik isaternikunik piffissap killeqartup iluani nunarsuup ilaani isumannanngitsumik toqquinermut periarfissat. Erseqqissaatigissavara nalunnaarusiaq pineqartoq suli pisortatigoortu­mik saqqummernikuunngimmat. Taamaammat paasissutissat Naalakkersuisuni maannakkumut misissuataarsimasavut tassaapput; utaqqiisaagallartumik nalunaarusiamik Naalakkersuisut allattoqarfiannut nassiunneqarsimasumit pisut.

 

Nalunaarusiaagallartumi inassutigineqarpoq nunarsuarmi sumiiffiit arfineq pingasut avinngarusi­masumiillutillu pallikkuminaatsut misissorneqassasut. Naluneqanngitsutut nunarput tamakkua akornanniippoq. Atomimut parnaarussivittut taallugu eqqarsaatersuutip tunngavigaa sakkussiat atortuisa ilaasa toqqorsivissuarnut inaalinneqarnissaat. Taava tassannga saneqaataasa ilaat atomitallit aaneqartassapput, atomillu nukinganik nukissiorfiusuni nungusarneqartassallutik.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut Danskit Ministeriunerannut siunnersuutigaat Nunarput Danmarkillu ikioqatigiillutik suleqatigiissitaliussasut, nunanit tamalaanit paasisimasalinnit inuttaaffigineqartumik. Niaquusat isaternikut nunat avannaani inaalivissinneqaratarsinnaaneran­nut atatillugu avatangiisit, sillimaniarnikkullu tunngasortaanik misissuisussanik.

 

Ministeriuneq Naalakkersuisunut 27. august 1997 allappoq Danskit Naalakkersuisuisa suliaq pineqartoq suliarinianngikkaat. RAN-nimiit nalunaarusiamit pisortatigoortumik saqqummiiso­qartinnagu. Imaluunniit USA-mit Ruslandimilluunniit saaffiginnittoqartinnagu. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut aalajangersimapput Danskit Naalakkersuisuisa isummernerat tusaatissatut tiguniarlugu. Nalunaarusiarlu pisortatigoortumik saqqummertinnagu arlaannik iliuuseqaqqinniaratik.

 

Atominik qaartartut niaquusaannut toqqorsiviliorsinnaanerannut tunngasup apeqqut alla tunnga­viusumik pingaaruteqarnerusoq nillikartippaa. Tassa Nunatta Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermik oqartussaassuseqarneranut tunngatillugu oqallinneq. Oqaluttuarisaanermi pisimasut USA-p Pituffimmi sakkussianut atomitortunut inissiisimanera, Avanersuarmiunik pinnissimaneq, ukiunilu kingullerni illersornissamut tunngassuteqartuni Nunatta Danmarkillu akornanni aaqqiagiinngittoqartarnera eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut isumaqarpugut Nunatta Danmarkillu akornanni oqartussaassuseqarnermut tunngasut pinngitsoorani allanngortinneqar­tariaqartut. Suliat Nunatsinnut inuinullu tunngassuteqartut pineqartillugit oqartussaaqataalersillu­ta. Tamanna allaqqunneq ajornaqaaq. Minnerunngitsumik Nunatta illersornissaq pilllugu politikkimit Danmarkimut NATO-mut uagutsinnullu namminermut imaannaanngitsumik pingaaruteqarnera tunngavigalugu.

 

Soorlu aamma maani inimi taakkartorneqartareersoq akuersaarneqarsinnaanngilaq nunap inui qulaatiinnarlugit pissusilersortarneq. Aamma akuersaarneqarsinnaanngilaq nunap inuinik soorlu kalaallinik minnerunngitsumillu Avanersuarmiunik navialisaartitsisarneq. Maannakkut piffis­sanngorpoq Naalagaaffeqatigiinnerup ilivitsutut paaseqatigiissutiginissaa. Ataatsimoorluni taamatut tamatumani peqatigiilluta aalajangersaassasugut periaasissanik suleriaasissanillu isumaqatigiissuteqartariaqarpugut aalajangigassanik Nunatsinnut tunngassuteqartunut tamanut piviusumik aalajangeeqataasinnaalernissarput anguniarlugu.

 

Taamak oqarsinnarlunga aamma oqartariaqarpunga aamma Thulemi pisimasut ataatsimut taaneqartartut pillugit Naalakkersuisut Danskillu Naalakkersuisuisa akornanni inaarutaasumik suli angusaqartoqarsimanngimmat. Uanga Naalakkersuisut siulittaasuattut siulera Ministeriunerlu 31. januar isumaqatigiissusiorput ilaatigut Qaanaami mittarfiliornissamut atasumik. Isumaqati­giissut taanna naapertorlugu Naalagaaffik sanaartornermut 47 mio. kr.-nit tapiissuteqassaaq. Isumaqatigiissut Qaanaap Kommunalbestyrelsianit Inatsisartut Nunanut allanut Sillimaniarnissa­mullu ataatsimiitsitaliaanit Naalakkersuisunillu akuerineqarpoq. Massakkut taanna mittarfilias­saq piareersarneqaleruttorpoq. Naatsorsuutigaarpullu1999-p ukiaani atoqqaarfissiortinneqaru­maartoq. Taamanikkussamut ulloq taanna qilanaaralugu utaqqivarput soorunalumi atoqqaarfis­siortitsinermi aamma Danskit Naalakkersuisuinit aggersoqarumaarnera naatsorsuutigalugu.

 

Kisiannili tassa Pituffimmi sakkutooqarfiup killeqarfiata allanngortinneqarnissaanik piumasaqar­nerput aammalu nunatta illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutip 27. april 1951-meersup allanngortinneqarnissaanik piumasaqaaterput eqqarsaatigalugit aalajangiisuusumik nutaarsiassa­qanngilaq. Uummannap Qaanaap Kommunianut utertinneqarnissaanik piumasaqaaterput Amerikkarmiut itigartippaat. Taamaakkaluartoq piumasaqaat taanna naalakkersuisut iperanngi­laat naatsorsuutigalugulu Qaanaap Kommuniata inatsisartut tungaaniit tapersersuineq sakkukilli­nani taannaajuartoq. Danmarkip USA-llu akornanni illersornissamut isumaqatigiissutip nutarter­neqarnissanik piumasaqaaterput naatsumik oqaatigalugu siunertaqarpoq nalitsinni pissutsinut piviusunut naleqqussaanissamik. Tassami nalitsinni pissutsit piviusut ingasaannagu oqaatigalugit taamanikkut 1951-mi atuuttunik tunngaviatigut allaanerujussuupput. Nunarput nunasiaajunnaar­nikuuvoq. Sorsunnerooq nillertoq qanganngoreerpoq. Kiisalu uagutsinnut nunatsinnut tunngasu­tigut aalajangersaanermi isumaqatigiissiutaasunullu tamanut peqataatinneqarusuppugut.

 

Nunanut allanut Ministerip maaniinnera iluatsillugu oqaatigissavara suliat tamakku Naalakker­suisut pingaaruteqarluinnartutut isigimmatigit, inerneqarnissaallu tikitserlugit aamma malersorni­armatigit.

 

Naluneqanngitsumik Nunarput Nunat avannaamioqatigiit akornanni immikkoorluinnartuunermi­gut Namminersornerulluni Oqartussaaffiusuunermigut Nunallu Avannaamioqatigiinnut killernut  ilaasuunermigut Nunat Avannaamioqatigiillu akornanni Nunap inoqqaavisa ilaannit  nunagine­qartuunermigut Nordisk Ministerrådemi pingaarutilimmik suliassaqarpoq. Nunat Namminersor­nerullutik Oqartussaafiusut suleqatigiinnermit tamatumani sutigut tamatigut tamakkiisumik peqataanissamut pisinnaatitaaffiat Naalakkersuisut patajaallisarumavaat. Avannaamioqatigiit akornanni nukingernarsivoq, paasissallugu akunnerminni aamma inoqaramik namminerisamin­nik Naalagaaffeqanngikkaluarlutik taamaattoq nunat allat, nunat tamat, soorlu avannaamioqati­giit akornanni tamakkiisumik suleqataarusuttunik.

 

Tamatuma tungaatigut Nordisk Ministerrådip ataani Naalagaaffiit sinniisuutitaqartut paaseqati­gilluinnarnerisigut siuariarneqangaatsiareersimavoq. Sulili Ministerrådip ataani suleqatigiiffeqar­poq Nunat Namminersornerullutik Oqartussaaffiusut tamakkiisumik peqataaffiginngisaannik. Tamakkuusugut Nordisk Ministerrådimi taaseqataanissamut pisinnaatitaaffeqannginnerput ilungersunarnerpaamik assersuutaagunarpoq, suleqatigiiffimmi demokrati naapertorlugu ingerla­sumi naligisatut naatsorsuutigineqarluta suli inissisimalersimannginnitsinnut.

Nunarput Nordisk Ministerrådimi Nunap inoqqaavisa oqariartuuteqartartuattut aammattaaq immikkoorluinnaqqissaartumik sulissaqarpoq. Naak Saamit Nunat avannaamioqatigiit suleqati­giinnerannit tusarniaanerit aqqutigalugit tusarniarneqartaraluartut taamaattoq Naalakkersuisuni isumarput naapertorlugu Saamit suleqatigiinnermut akuutinneqarnerat suli naammaginartumik aaqqiivigineqanngilaq. Taamaattumik Norgemi Sverigemi Finlandimilu Saamit peqatigalugit aaqqiivigerusupparput. Qanittumi Norgemi qineqqusaarnermi puttarsineqallattaartumik tunnga­viusumik pisinnaatitaaffiit tungaasigut inuiaat, Inuit Saamillu eqiingasumiksuleqatigiittariaqar­nerat paasinarsaqqinneqarporlusooq. Naluneqanngitsutummi Saamit namminneq oqaatsitik atorlugit atuartitsinermut pisinnaatitaaffiat apeqquserneqaannarani aamma imminerminni tunngasutigut ingerlatsinermut, namminerisaminnik nunap pisuussutaatiminnut, inuiattullu nunagisaminnut pisinnaatitaaffii apeqqusersorneqarput. Taamaammat Naalakkersuisuni pingaar­tipparput taamatut ineriartorneq Nunat avannaamioqatigiit Naalakkersuisui peqatigilluinnarlugit noqissallugu.

 

Taavalu Nunat avannaamioqatigiit killiit allat, Savalimmiut, Islandilu peqatigalugit Naalakker­suisuni Nunat avannaamioqatigiit suleqatigiinnerisa kimmut sammernga qajannaallisarumavar­put. Nunat avannaamioqatigiit suleqatigiinneranni malunnavissumik Kangimut qiviarsimaarne­qartoqarpoq. Pingaartumik Baltikummip Eu-llu tungaanut. Eumut tunngarnga Sverigip Finlandil­lu EU-mut ilaasortanngornerisa kingornatigut assut malunnarseriarsimavoq. Taamaammat Nunat avannaamioqatigiit suleqatigiinnerata ilivitsutut ingelanissaa Nunatta Kitaamioqatittalu qular­naartariaqarpaat. Tamatumuuna Killiit soqutigisaasa Kimmullu attaveqaataasa immikkooruteqar­tut piunerat saqqummersillugu. Suleqatigiinnermut tassunga atatillugu qinikkat inatsisartutigoor­tumik suleqatigiiffiat VestNordisk Råd nukittorsaataavoq. Tassannga suliniutit aallaaveqartut Naalakkersuisunit ilassilluarpagut.

 

Qanittumi Qaqartumi VestNordisk Rådip aalisarneq pillugu ataatsimeersuartitsivoq. Tassani avannaamioqatigiit Killiit ataatsimut soqutigisaqarnerujussuat malunniussimavoq. Taamatut Atlantikup avannaani aalisarnermik ingerlatsinikkut ilisimatusarnikkullu suliaq aamma tamatu­mani suliami suleqatigiittoqarnissaa Naalakkersuisunit peqataaffigiumavarput. Aamma ukiuni aggersuni VestNordisk Rådip tungaanit suliniutigineqalersaartut assigiinngitsut Naalakkersuisuni nuannaarutigalugit maluginiarsimavagut. Soorlu Islandi qaaqqusisoralugu inuusuttut ataatsimeer­suartinneqalersaarput. Ataatsimeersuarneq nunani ataasiakkaani inuusuttut kattuffii suleqatigi­nerisigut aaqqissuunneqassaaq, Sorlak Nunatsinnit ataqatigiissaarisoralugu. Tamatuma saniatigut ukiut aggersut ilaanni arnat ataatsimeersuartinneqalersaarput.

 

Soorlu oqareersunga Issittumi suleqatigiinneq ingerlanneqarpoq illuatungaatigut Avannaamio-qatigiit iluminni suleqatigiinnerattut, tamannalu pisinnaasimavoq Namminersornerullutik  Oqartussat Avannaamioqatigiinnik Issittup tungaanut qiviarsaarisimanerisigut, illuatungaatigullu Ruslandimi, Canadami, Alaskami nunatsinnilu naalagaaffiit inuiaallu suleqatigiinnerattut, tamatumuuna Issittumi Avatangiisit Illersorneqarnissaannut Periusissiaq (AEPS) kiisalu Arktisk Råd aqqutigineqarlutik. Tamatuma saniatigut ukiorpanngortuni inuiaat Inuit akun-nerminni ICC-ikkoortumik naalakkersuisutigoortuunngitsumik suleqatigiipput, kiisalu inuiaat Inuit inuiaallu Issittormiut allat, soorlu saamit indianerillu, akornanni suleqatigiittoqarluni kattuffiit aqqutigalu­git.

 

Issittumi suleqatigiinneq sutigut tamatigut Naalakkersuisuni qajannaallisarlugulu siammarsar-niartuarparput isumaqaratta suleqatigiiffiit assigiinngitsut imminnut tapertariissorlutillu nunat-sinnut eqqaamiutsinnullu mikinngitsumik pissarsiffiulluartartut.

 

Qujanartumik AEPS aqqutigalugu Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq erseqqarillu-artumik malugusunnartumillu ineriartorsimavoq. Suleqatigiinnerup tamatuma kingunera nunani ilaasortaaffiusuni naalakkersuinikkut, ilisimatusarnikkut aammalu ingerlatsiveqarnikkut avatan­giiseqarnermi pinngortitaqarnermilu illersuinermi ineriartornermut suli ikorfartuutaal-luarneru­sinnaavoq. Suleqatigiissutaasup pineqartup tamatuma maannamut takutippaa avata-ngiisinik pinngortitamillu illersuiniarnermi ajornartorsiutit pingaarnerit suulluunniit Issittumi tamarmi pigineqarlutillu nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit ingerlaarfeqartuusut.

 

Taamaammat nunani ataasiakkaani avatangiisinik pinngortitamillu illersuinermi periuserine-qartut qaffariaqqissutissaannik suleqatigiinneq nangeqqittariaqarpoq, tassami nalunanngilaq nunat ataasiakkaat kiserrammik imminuinnaq eqqarsaatigalutik suligaluarunik imannak angusa­qangaarnavianngitsut.

 

Nunarput immikkut qivialaarlugu imaappoq tamatuma nunat killeqarfii qarsuallugit mingutsitsi­nerup sunniutaanik suleqatigiilluni uuttortaaneq tigussaasumik tunngavissiisimammat kalaali­merngit qanoq passunneqarsinnaanerat pillugu ilitsersuusiornermut.

 

Aamma Issittumi uumasut naasullu pillugit suleqatigiinnerup takutippaa uumasut naasullu ulorianartorsiortinneqartut iluarsiiviginiarnerini nunatta kiserrammi periusissiornerup uppernar­saasiornerullu tungaatigut sulineraninngarnit ilisimasassat akimorlugit ineriartortitsinerusoqar­sinnaasoq.

 

Siorna Naalakkersuisut siulittaasuata kunngeqarfik Danmark sinnerlugu atsiorpaa AArktisk Rådip pilersinneqarneranik nalunaarut@. Naalakkersuisuni qularutiginngilarput Arktisk Rådip pilersitaa­nera inuiaqatigiinnut kalaallinuinnaanngitsoq, aammattaarli Issittumi inuiannut naalagaaffinnullu tamanut angisuumik sunniuteqalerumaartoq.

 

Avatangiiseqarnerup tungaatigut suleqatigiinnermi pitsaasumik misilittagarineqartut saniatigut rådip sivisukulukkaluartumik pilersinnialuusaarneranut akoorusunnitsinnut marlussunnik tikkuagassaqarpoq.

 

Siullermik nunap inoqqaavisa, soorlu ICC-iikkoormiut, naalakkersuisut nunat tamat akornanni suleqatigiinneranni rådimi sunniuteqaqataanissaminnut immikkuuffaarissumik periar-fissaqaler­put, tamanna Naalakkersuisuni pingaartilluinnarparput.

 

Aappassaanik nunarput Danmarkilu periarfissaqalerput Issittumi nungusaataanngitsumik ineriartortitsineq pillugu isummamik siamasissumik sulissuteqarnissamut, tamatumuuna ilaatigut Issittumi nunat inuiaallu aningaasarsiornermi nammineerneruleriartornerat tunngavissiussallugu.

 

Naalakkersuisuni isumarput naapertorlugu tassuuna ajunngitsumik ineriartortitsinissaq tun-ngavissaqarluarpoq - naalakkersuinikkut, aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut, peqqinnissap tungaatigut, kiisalu kulturikkut. Tamannali anguneqassappat pisariaqarpoq rådip suleriaasissaa pillugu isumaqatigiittoqarnissaa, tamatumuuna rådimi sulinerup timitalersornissaanut piviusumik piumassuseqartoqarnera ersersinniarlugu. Tassunga atatillugu pisariaqarpoq rådip piginnaatitaa­nerani nungusaataanngitsumik ineriartortitsineq pillugu isummap siamasissumik paaseqatigiissu­tiginissaa.

 

Naalakkersuisuni Inuit Issittormiut Kattuffiata ukiorpanngortuni nunat tamat akornanni aallus-sinera nangittumik tapersersorparput. Namminersornerullutik Oqartussat pisortatigoortumik sulinerminni soorunami ileqqussarititaasut Danmarkimi, Avannaamioqatigiinni kiisalu Europami naalakkersuisuuusut akornanni atuuttut malittussaasussaavaat, taamaattumik aamma pi-ngaartip­parput  ICC-ip Namminersornerullutik Oqartussanut naleqqiullugu nunat tamat akornanni pisunut apeqqusiisarluni isummersornissamut periarfissaqartittuarnissaa.

 

Inuit Issittormiut Kattuffiat nunarsuarmi nunat inoqqaavi sinnerlugit aamma oqariartuuteqar-tarfiuvoq. Tassunga atatillugu ICC-ip præsidenteqarfiata nunatsinnit tigummineqaqqilernerata pisussaaffiliinera ilisimaarivarput, taamatullu aamma ICC-ip aappaagu maani Nuummi ataatsi­meersuarnissaata pisussaaffiliinera arajutsisimanatigu.

 

Nunavut aappaaguagu 1999-imi namminerisaminik naalakkersuisoqalissaaq, tamannalumi ukiut marlussunnguit qaangiutiinnartut pisussaammat maanna piareersarnerit aallarteruttorsimapput. Manna tikillugu tamanna soqutiginartunik assigiinngitsunik naapitsiffiusarsimavoq, assersuutitut taaneqarsinnaasut ilagaat upernassaq Nunavumi arnat angutillu naligiissitaallutik ingiaqatigiillu­tillu inatsisartussanut qinigassanngortitsillutillu qinigaasinnaanerannik apeqqut inuit taasissuti­gimmassuk.

 

Misiliinerup tamatuma ingerlaaseq eqqarsaatigalugu nunarsuarmi immikkoorluinnartup taku-tippaa demokratiskiusumik ingerlatsinissamut annertuumik piumassuseqartoqartoq, ajoraluar-tumilli ilimagineqartoq uniorlugu tapersersuisut ikinnerussuteqaqqalarnerisigut piviusunngun-ngilaq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat siunnersuisarsinnaanerat Naalakkersuisuniit neqeroorutigi-simavarput arlaleriarlutalu Canadamiit Inuit siuttuinit, ministerinit atorfilinnillu paasisassarsi-oriartortunit tikeraartoqartarsimalluta.

 

Nunavumi namminersornerulernissaq soorunami uagut tunngavigisimasatsinniit allaanerusunik tunngaveqarumaarpoq. Taamaattorli isumaqarpugut ukiuni 20-nngulersuni misilittakkatta ilaannik Nunavummiut amusillattaarsinnaanerat periarfissaqartariaqartoq. Aamma Nunavut eqqunneqarpat suleqatigiinnissamut periarfissat siunissaqarluartut ammaanneqarumaarput.

 

Canadami Amerikamilu Avannarlermi attaveqaatitta nukittorsarneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut sulissutigaat aappaagumit nunatta Canadami sinniisoqalernissaa.

 

Nunatta sinniisorilerumaagassaa Ottawami danskit aallartitaqarfianiissaaq, pingaarnerusutigullu suliarisartussaallugit niiuerneq, aatsitassarsiorneq, takornariaqarneq kultureqarnerlu attaveqaatit­ta piorsarneqarnissaat. 

 

Nunatta sinniisorilerumaagassaa illoqarfiup pingaarnersaani Ottawami najugaqassaaq, tamatu-muuna siunertaavoq Canadap avannaarsuani, pingaartumik Nunavut aamma Nunavik eqqar-saatigalugit, Canadap  kujasinnerusortaani, USA-mi kiisalu Alaskami attaveqarfitta qanimut suleqatigineqarsinnaanissaat.

 

Nunatta EU-llu akornanni pissutsit atuuttut atuupput aalisarnikkut isumaqatigiissuterput tapilius­sarpullu tunngavigalugit. Tapiliussaq maanna atuuttoq tassaavoq maannamut taamaattut pingaju­at ukioq 2000-ip tungaanut atuuttussaq. Taamanikkussamut aallaavissavut ukiut pingasut matuma siorna 1994-imi kingullermik isumaqatigiinniarnermi aallaavigineqartunit allaanerussu­teqangaarnavianngillat. Tassa illuatungeriit pisinnaatitaavugut isumaqatigiissutip atorunnaarfis­saa qaammatinik qulingiluanik sioqqullugu isumaqatigiissut sinaakkutaasoq atorunnaarsinniarlu­gu nalunaaruteqarsinnaanitsinnut, taamaattoqassappat taava tamatuma kingunerisussaassavaa OLT-imik taaneqartartoq naapertorlugu aaqqissuussivigineqarnitta kingunerisaanik akitsuusi­gaanngitsumik aalisagaarniarsinnaatitaanermut periarfissatta atorun-naarsinneqarnissaa.

 

Taamanikkussamut sillimaniarluaqqulluta, minnerunngitsumillu isumaqatigiissummut tapili-ussaq pillugu isorinnittumik nipeqartumik tutsiuttoqartarsimanera tunngavigalugu,  maanna-ngaaq nunarput sinnerlugu isumaqatiginninniariartortitassanik katiterineq Naalakkersuisuni aallartimisaareersimavarput.

 

Naluneqanngitsutut EU-mut akitsuusigaanngitsumik aalisagaarniarsinnaatitaanerput kalaallit aalisakkanik avammut nioqquteqarnerannut annertuumik pingaaruteqarpoq, aappaatigulli aamma ilumoorpoq raajaarniarfiit nutaat, soorlu Ruslandi Kinalu, pissutaallutik avammut nioqqutigisar­takkatta isertitsissutigisartakkattalu ilaat annertusiartuinnartut OLT-imik aaqqissuussinermut attuumassuteqarunnaariartormata.

 

Soorlu nassuiaammi ersertoq nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuisut ingerlataat pi-lertortumik annertusiartorput. Tamanna pissutigalugu 1998-imut aningaasatigut inatsisissatut siunnersuummi Nunanut Allanut Tunngasunut Allaffiup nukittorsarneqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat ilaatigut maani Nuummi sulisorineqartut ilaneqarnerannik kinguneqartussamik. Taamaasiornikkut aamma suliamut tunngatillugu ilisimasassat siuarsaavigineqassapput, tassun­galu peqatigitillugu aalajangigassat attaveqartarnerillu suulluunniit pingaartortallit maannga Nuummiit aallaaveqartalissallutik.

 

Nunatta nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi malunnaatilimmik sassartersinnaassu-seqarnera piorsarumallugu nunat tamat akornanni niueqatigiinneq pillugu politikkip tungaatigut akuunerput annertusaaviginiarparput. Taamaattumik Naalakkersuisut aalajangersimapput nunatsinni namminerisatsinnik niueqatigiinnermut siunnersuisartoqarfissatsinnik pilersitsini-arlutik namminersortunit namminersornerusunillu pigineqartunit suliffeqarfinnit avammut ni-oqqusiortunit inuttalersugaasumik. Niueqatigiinnermut Siunnersuisoqatigiit taakku niueqati-giinnermi politikkimut tunngasuni Naalakkersuisunut siunnersuisartuussapput nunattalu a-vammut nioqqutissiorsinnaassuseqarnerata iluaqutissaanik timitalimmik suliaqartassallutik.

 

Siunnersuisoqatigiit suliassaasa siulliit akornanniissaaq Naalakkersuisut siulittaasuattut uanga upernaaru Kinamut Japanimullu angalanissannut atatillugu niuernermut tunngasortaanik pia-reersaanissaq.  Naatsorsuutigaarput angalanissaq pineqartoq nunatsinni inuutissarsiuteqartut nunat tamat akornanni niueqatigiinnerup tungaatigut malunnaatilimmik sassartersinnaassuse-qarnerannik qarmaanermi ilapittuutaalluarumaartoq. Tamatuma saniatigut naatsorsuutigaarput angalanissaq taanna aamma niuernermi politikkip tungaatigut attaveqaatit ilaartorneqarnerannik nassataqarumaartoq.

 

Nunap inoqqaavisa pikkorissartarfissaannik pilersitsiniarneq Naalakkersuisunit soqutigalugu malinnaaffigaarput. Taamaattumik pikkorissartarfimmik pilersitsinissamut periarfissaasinnaasut Nunanut Allanut Tunngasunut Allaffik peqatigalugu Katuap qullersarisaannit misissuataarneqar­put. Siunertaa naatsumik oqaatigissagaanni tassaavoq nunap inoqqaavisa assigiinngitsut tungaa­sigut ineriartornermut namminneerlutik aqutsilernissaat sunniuteqaqataalernissaallu anguniarlugu pikkorissartitsisarnissaq, soorlu pisinnaatitaaffiit iluanni, nammineq pisuussutigisarisanik ingerlatsinerup, sulianik aqutsinerup kiisalu ingerlatsinerup iluani.

 

Nuannaarutigalugu paasivarput allaat UNESCO tapersersuisoq. Aallartisarnissamut atugassanik immikkoortitsisoqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisunit aningaasanut inatsisissamut siunner­suummut allannguutissatut siunnersuuteqalersaarpugut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermut nassuiaat Inatsisartunut oqaaseqarfigisassanngortippara.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumit naalakkersuisut siulittaasuata nunanut allanut tunngasut pillugu nassuiaateqarnera pitsaasoq qujassutigissavarput. Isumaqarpugut nunanut allanut ingerlatsineq pillugu nassuiaat ersarissuusoq suliarilluagaallunilu. Nuannaarutigeqaarputtaaq nunanut allanut ministerip malittaasalu tikeraarmatigut soqutigalugu nunarput nunanillu allanik suleqateqarnerput. Ullumik­kut aamma tamanna pillugu maanna nunanut allanut tunngasumik ukiumoortumik naalakkersui­sutigoortumik inatsisartuni nassuiaammik saqqummiineq malinnaaffiginiarlugu paasisassarsiorfi­giniarlugu taamalu aamma nunanut allanut sillimaniarnermilu Inatsisartuni ataatsimiititaliaasoq ataatsimeeqatiginiarlugu.

 

Siumup pingaartuutippaa pinngitsoorneqarsinnaasorinagulu nunanik allanik suleqateqarnerup ineriartortinneqartuarnissaanik suliniuteqartuarnissap pitsaasumik angusaqaataasumillu ingerlan­neqartuarnissaa aamma iliuusaasartutigut annertusaajuarnikkut. Taamatut anguniagaqarneq nassuiaammi assigiinngitsorpassuarnik sammiveqartumik eqqartorneqarluni ersarissumik oqariartuutigineqarmat Siumumit iluarisimaarparput. Suliaasullu nangillugit ingerlateqqinneqar­nissaannut suleqataanissarput piareersimaffigaarput.

 

Siumumit takusinnaavarput nassuiaat oqaatigineqartutut tassaasoq Asiorna sammineqartut nangissutaat nunarsuarmi pissutsit allanngoriartorneranut suliallu assigiinngitsut piviusunngor­tinniarnerini sumut killinneranut naleqqussagaq.@

Siumumit nuannaarutigalugu malugisinnaavarput danskit naalakkersuisuinik suleqateqarneq pissusissamisut ajunngitsumik ingerlasoq, kisiannili isumaqataavugut nunanut allanut tunngatil­lugu ingerlatsinerup nutaamik oqaloqatigiissutigineranut.

 

Siumumit erseqqissaatigerusupparput, nunatsinni innuttaasut annertuumik misigisimammassuk, nunatta Danmark-imik suleqateqarnerata ajunngitsumik ingerlaneranut patsisaammat unneqqarif­feqatigiinnikkut ingerlaaseqarneq. Taamatut unneqqarissumik pissuseqarneq aamma pisariaqar­poq nunanut allanut suleqatigisatsinnut, minnerunngitsumik Nunanut Avannarlernut, USA-mut Canadamullu.

 

Tamatumunnga tunngatillugu Naalakkersuisut USA-p Pituffimmi sakkussianut atomitortunut inissiisimaneranik akuersaarsinnaanatik oqaaseqarnerat Siumumit isumaqatigilluinnarparput.

Tamannami aamma nunatsinni innuttaasut amerlanerpaat isumagaat. Tamakku pisarsimasut ersersippaat qanittumik danskit naalakkersuisuisa suleqatigisariaqaraatigut, nunatsinnut tunngas­suteqartuni illersornissami isumannaallisaanermilu iliuusissani tamani.

 

Nuannaarutigalugu oqaatigissavarput, Siumumit akuersaareersimasarput, tassa danskit peqatiga­lugit, aningaasaleeqatigalugillu Qaanaami timmisartunut mittarfiliornissaq aallartinneqartussann­gormat, 1999-imilu naammassineqassalluni.

 

Taama nuannaaruteqarluta, taamaattoq aamma anersaaruluutigaarput, Danmark-ip USA-llu 1951-imi isumaqatigiissutaata nutarterneqarnissaa siunertaralugu suli pimoorussamik alloriarto­qarsimanngimmat. Tamatumunngalu ilanngullugu 31, januar Naalakkersuisut ministeriunerullu akornanni isumaqatigiissutaasut suli tamakkiisumik inaarsarneqarsimanngimmata, ilaatigut Thuletoqqamut sakkutooqarfimmilu isumaqatigiissutiginiakkanut tunngasut eqqaallugit.

 

Nunanut Avannarlernut suleqatiginninnerput Siumumit pingaartittuarparput. Nordisk Råd-imi, ministerini allani nunanu avannarlerni suleqatigiiffinni peqataanerput pingaartutut Siumumit isigisaraarput peqataaffigalugulu. Ministerrådimi taaseqataasinnaanata inissisimanerput aaqqit­tariaqartutut Siumumit isumagiuarparput. Tamatumunngalu ilanngullugu Saamit Nordisk Råd-imi ilaasortatut pisinnaatitaanissaat Siumumit tapersertuarparput.

 

Norgemi qinersinermut atatillugu Saamit pillugit inuttut pisinnaatitaaffiinik apersuusiinertut ilaatigut ersersinneqartut, soorlu ilaatigut namminneq oqaatsitik atorlugit atuartitaassanersut Siumumit akuersaarsinnaanngilagut, naalakkersuisullu Nordisk Råd-imilu ilaasortavuttamatuma­ni nalorninaatsumik Saaminik illersuillutik suliniaqqullugit kaammattorpavut.

 

Nunanut avannarliit killiit suleqatigiinnerat, Island, Savalimmiut uagullu, pingaarluinnartutut isigaarput immikkut maani sammisussaavarput. Nunani taakkunani Anlantikup avannaani siunissaq pitsaanerpaaq, suleqatigiinnerlu eqaannerpaaq atorlugu sulinissaq anguniarneqarpoq. Tamatumani inuusuttut suliniaqatigiiffii aqqutigalugit kulturikkut aningaasarsiornikkullu anguniakkat suleqatigiiffissarpassuupput siunissami isumalluarnartut.

 

Nunanik Avannarlernik suleqatiginninnitta saniatigut Siumup pingaartittuarpaa Issittumi naggueqatitta naalakkersuisuisa suleqatiginerisa sanitigut, ICC-p allallu issittumi suliniaqatigiif­fiit tamakkiisumik suleqatigineqarnissaa, soorlu ilaatigut Artisk Råd-imi, Nunavut, il.il.

 

ICC-imut tunngatillugu isumaqarpugut, Inuit Issittormiut Kattuffiata naggueqatigiit Inuit naalakkersuisutiguunngitsumik suleqatigiiffiattut suli pitsaanerusumik atorluarneqarsinnaanera siunertaralugu Naalakkersuisut suleqatigiissutissanik ujartuissasut.

 

Periarfissarlu maanna iluatsillugu Inughuit, pinngitsaalisaallutik nuutsitaasimanerminnut atatillugu, Hingitaq 53 aqqutigalugu suliniarneranni ICC-p tapersersuinera nuannaarutigalugu tapersersorusupparput, maanimi nunami innuttaasugut taamak amerlanngereertigaluta immitsin­nut tapersersoqatigiinnissarput, eqqortullu eqquutsinniarneqarnerani suleqatigiittarnissarput pisariaqarluinnarmat, maannakkut siunissamilu.

 

Ukiuni kingullerni Issittuni avatangiisit pillugit suliniarnerit, aamma maanna nunatsinni Naalak­kersuisut nutaat suli pingaarteqalugit peqataaffiginiarlugit nalunaarutaat aqqutigalugit pinngorti­tamik pisuussutinillu uumaassusilinnik peqartuarnissamik siunertaqartut tapersersorluinnarpavut. Taamatullu pisuussutit uumassuseqanngitsut aatsitassarsiornermiittut mingutsitsinikkut akornu­taanngitsumik iluaqutigineqarneri suleqataaffigissagivut Siumumit siunertaraarput.

 

Naalakkersuisut nassiaateqarnerminni EU-mut isumaqatiginninniarnissap tulliuttup pingaarute­qassusia taamalu maannangaaq eqqumaffiginiarlugu suliniarnerat Siumumit nuannaarutigalugu maluginiarsimavarput. Siumup pingaartepaa EU-mik aalisarnikkut suleqateqarnitta nanginnissaa, aalisarnikkullu suleqatigiinneq allatigut aamma suleqatigiinnermik periarfissaqarpat, ilaatigut avatangiisit aatsitassallu tingaasigut maannamiit periarfissarsiorlugu misissormeqartussatut isigaarput.

 

Taamaattumik aamma Naalakkersuisut namminerisatsinnik niuernikkut siunnersuisartoqarnissat­sinnik aalajangersimanerat piviusunngortitassatut isigaarput. Tamanna periarfissaq aqqutigalugu nunanut niuerfigisatsinnut attaveqarnitta kingunissaqarluartumik periarfissaqalernissaanut alloriarneqartussaavoq. Taamaattumik Naalakkersuisut siulittaasuata Kinamut Japanimullu ingerlanissaa isumassarsiatsialaavoq.

 

Naalakkersuisut nunat inoqqaavisa pikkorissartitaasarnissaannik pilersitsiniarnermini taperser­suiinnaratik pimoorussamik peqataanissaat kaammattuutigaarput. Aammami nuannerpoqUNE­SCO, Danita il.il. Aamma tamatumani tapersersuisut paasinarmat. Tamanna piviusunngortinniar­lugu Naalakkersuisut iliuuseriniagaat malittarissavarput tapersersorlugulu.

 

Nunatta namminersornerulersimanerata inuiaqatigiinnit allanit ilinniarfiginiarneqarluni isumas­sarsiorfigineqartalernera Siumumi tulluusimaarutigaarput. Tamatumanilu qallunaat naalakkersui­suisa suleqataasimanerat nuannaarutigaarput, naatsorsuutigaarpullu siunissami aamma nammi­nersornerulersimanitta ineriartortinneqartuarnerani qallunaat suleqataanerat ingerlaqqikkumaar­toq. Taamatuttaaq isumaqarpugut nunatta nunanut allanut oqartussaaqataalernissaani, annertusi­galuttuinnartumi, danskit naalagaaffiat suleqataasariaqartoq.

 

Taamatuttaaq Siumumit nuannaarutigalugu maluginiarparput nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii FN-imi suliniutigineqarneranni qallunaat naalakkersuisuinik nunatsinnit siunnersuutigineqartar­tut pitsaasumik ilassineqarlutillu taperserneqartarmata. Siumumiit suleqatigiilluarneq tamatuma­ni ingerlanneqartoq malunnarmat siunissami ingerlateqqinneqarnissaa neriuuteqarfigeqaarput. Suleqatigiinnerummi tamatuma kingunerisaanik nunat inoqqaavisa ataavartumik oqallittarfeqa­lernissaanik pilersitsiniarluni suliniutit FN-imi aatsaat taamak annertutigisumik pitsaatigisumillu suliniuteqaleruttormata.

 

Nunatsinni soqutigiuagaraarput nungukkiartuutaanngitsumik uumasutta nunamiittut imaaniittullu inuuniutigineqartuarnissaat soorunami eqqarsaatigiuartariaqarmat. Tamanna paasineqaleriartorlu­nilu pitsaasumik suliniutigineqartoq oqaatigissavarput. Taamaattumik amerlasuutigut piniagassa­nik killilersuineq aamma nunatta iluani avataanilu annertusiartortumik ingerlanneqarlersimavoq, maannakkullu Inatsisartuni piniarnermik aalisarnermillu avatangiisitsinnillu nakkutilliisunik oqarnerup kommuunini annertuneruartuinnartumik atugaalersup tunngaviusumik nuna tamakker­lugu atugaalernissaa periarfissinniarsimavarput. Tassuunakkut qulakkeerniarlugu pinngortitap alianaatsup kusanartuutittuarnissaa uumasuisalu killilersuinikkut inatsisiliuuttakkatta eqqortumik malitsinniarneqarnissaat pingaartilluinnaratsigu.

 

Oqaatigissavarpullu nunatsinni pinngortitamik uumasuinillu atuinerput pillugu aappaagu isumasioqatigiinnissamik ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisunut kaammattuuteqaratta naalakkersuisunit ilassilluarneqartumik. Tamatumalu piviusunngornissaa tikillugu tamatta qilanaarluta suleqataaffigissavarput.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut qutsavigaavut nalunaarusiamut pitsaasumut matumani saqqum­miunneqartumut. Ilami allaat kissaatigissavarput amerlanerusumik naqitanngorlugu saqqum­miunnissaa isumaliutigeqqullugu. Aammalu nunanut allamit ministeri, allaffeqarfia suleqataalu qutsavigaavut maaniissinnaammata, taakkumi suleqatigilluarlugit ingerlasugut paasisaratsigu, naalakkersuisuttalu peqataaffigisaanik arfattassat ukiuni tallimani 100-inik aamma amerlineqar­neri nuannaarutigaarput, siunissamilu suleqatigiilluarnerup ingerlaqqiinnarnissaa neriuutigalugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumit Nunanut Allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat tamakkiisumik akuersaarlugu tusaatissatut tiguarput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Aallaqqaammut Atassummit oqaatigissavarput nassuiaatitut saqqummiussaq atuarlugu soqutigi­narluinnartuusoq.

 

Atassummi inatsisartuni Nunanut Allanut Sillimaniarnissamullu ataatsimiititaliaani ilaasortagut aqqutigalugut pisimasut malinnaaffigiuarsimavagut, minnerunngitsumik Avanersuarmi pisimasut eqqarsaatigalugit.

 

Ataatsimiititaliaq eqqartugarput Atassummit tassaasorilluinnarparput Kalaallit Nunatta nammi­nersornerunerup allaat namminersulivinnissaanut ataatsimiititaliaasoq pingaaruteqarluinnarluni suli annerusumik tamakkiinerusumillu ineriartortinneqartariaqartoq.

 

Ullumikkummi pissusiusut malillugit isumaqarnarpoq ataatsimiititaliap eqqartorneqartup Danmark-imi nunat allat pillugit ministeriamit paasissutissinneqartarnera suli annikippallaartoq.

Taamali oqaraluartilluta malugisimasarput unaavoq, Folketingip Nunat allat pillugit ataatsimiit­tartoqatigiiffia (Folketings Uderigspolitisk Nævn) siuttaasuni aqqutigalugu ataatsimiititaliat taakku marluk qanimut suleqatigiinnerulernissaat soqutigilluinnaraa, tassami isumaqatigiisute­qareersimavugut ukiortaami siullermeerluta maani nunatsinni naapeqatigiinniarluta qanimut suleqatigiinnerup aallarnersarneqaatissaanik.

 

Tamatumunngattaaq uiggiutiinnarlugu iluarisimaarparput naalakkersuisutta qallunaallu naalak­kersuisuisa Nunanut Allanut Isumannaallisaanissamullu tunngasut nutaamik oqaloqatigiissutigi­lersimagaat paasigatsigu.

 

Atomimillu qaatartuluat niaquusaannik RAND-ip nalunaarusiannut tunngasoq tassaasoraarput inuiaqatigiinnik kalaallinik aalassatsusruleraluarsimasoq. Qujanartumik paasisat imaapput: Amerikap naalakkersuisuisa tamanna pilersaarutiginngikkaat, taakkuginngali isummersuiumasut tamanna puttallartissimagaat.

 

Qallunaat Nunanut Allanut ministeriata Naalakkersuisuisalu qullersaata isuma tamanna pillugu nalunaarutigisarsimasaat Atassummit iluaraagut, aamma taamatut saaffiginnissutivimmik pissagaluarunik kisermaassillutik, kalaallit uagut apeqqaarnata isummerumannginnerat suut toqqissiallaatigisimallugu. Tamanna tupigineqassanngilaq, uagummi kalaallit isertuussaasutut nunatsinnilu oqartussaaqataanitsinnut susassaqanngitsutut pineqarsomanerput Pituffimmi pisimasut nipaatsumik oqaluttiarimmassuk.

 

Taamatumunngattaaq ilanngullarput Dundas-i pillugu qallunaat naalakkersuisui isumaqatigalugit Amerikamiunut saaffiginnissupput itigartinneqartutut suli nipeqartuartup kalaaliusugut ima isumaqartilermatigut: Nunatsinni uagut pitsitut qangarsuaaniilli isigisatsinni allaalli qallunaat isumaqatigalugit eqqarsaartersirnitsinnni, nunap allarluinnaap piumasatsinnik itigartitsisinnaa­nera uagut naalagaaffeqatigiinnermik pingaartitsisuusugut allaat ima isumaqartilermatigut nunarput pillugu, Danmarkilu aamma peqatigalugu, oqartussaanerput nunap allap soqutiginagu piumasannguarminik iliorfigigaa.

 

Neriuutigiuarparput Dandas pillugu isummagut illuatungeriinnut naammaginarluinnartumik inernilerneqarumaartut.

 

Nunat Avannaamioqatigiit suleqatigiiffiat ukiuni arlaqalersuni ilaasortaaffigilerparput. Qujanar­tumik ilaasortaatitavut ataatsimiititaliani arlariinni ilaasortaaffeqarput. Taamaakkaluartorli nunat namminersornerusunik taaneqartartut nunanut namminersuvissunut naleqqiullugit suli nunat avannarliit suleqatigiiffissuani assigiinngisitsivallaarput, taamatut oqarnitsinni nunat namminer­sornerusut Ministerråd-imi taasisinnaatitaannginnerat aallaavigaarput.

 

Atassummit aamma anersaaruluuteqarpugut. Tamatta nalunngilarput Savalimmiuni aningaasar­siornikkut ingerlalluannginneq. Uagut (uatsinnut) pisussaatinngilavut, nunap namminersornerul­luni ingerlatsineranut akuliutissalluta.

 

Pisarneq malillugu Vestnorden aasaq manna Savalimmiuni ataatsimiissimavoq, ilaasortallu periarfissaqarsimapput nuna tikitartik takusassarsiorfigissallugu. Nunatsinnineersuusugut tupaallaatigisimaqaarput, illoqarfinnguit ilaanni pissutsit qanumut takusagut pillugit. Inuiaat Savalimmiormiut uatsitulli naalagaaffeqatigiinnerup anersaavata iluaniipput, uatsitullu immap pisuussutaanik uumassusilinnik inuussutissarsiuuteqarnerullutik.

Ulloq manna tikillugu annilaagatigiuarparput inuussutissarsiutitta pingaarnersaat silaannaap allanngorneranik aalisakkallu tikiusimaartarlutillu tammakartarnerannik sunnertiavallaarmat.

Naatsumik oqaatigalugu Savalimmiuni ukiuni kingullerni pissutsit qanoq ilisukkulluunniit nunatsinni pissusinngoratarsinnaapput.

 

Taamaasisoqartilluguli apeqqut ulloq manna tikillugu Nunat Avannaamioqatigiinnit suli akine­qanngitsoq unaavoq: Savalimmiuni aningaasarsiorneq pissuteqavissumik nakkaammat Naala­gaaffeqatigiinnermi akisussaasut, takununngattaaq ilanngullugit Nunat Avannarliit isumalluutitut isigisat, qanoq ilioriuseqarsimappat?

 

Kukkunerugunanngilaq oqassalluni Nunat Avannarliit ilaat aningaasaqarnikkut nakkaattoorluni ajornartorsiuteqalermat inumminillu amerlaqisunit qimagarneqalermat Nunat avannarliit takussaasumik ikiuiniarnerat ataatsimilluunniit takussutissartaqanngilaq, Nunalli Kangilliit Østerø-mut killeqarfeqartut oqallisigineqarnerupput aningaasatigullu ikiorserneqarnerullutik, massa nuna Avannaamioqatigiinnut atalluinnartoq ajornartorsiuteqangaarluni ikiortissaaleqilerut­tortoq.

 

Atassummiit isumaqarpugut Nordisk Råd-ip Helsingfors-imi ataatsimiinnissaani assuarliut apuukkumaarlutigu.

 

Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerat ukiunut siullernut naleqqiullugu suleqatigiinnerat pitsanngortariaqarpoq. Nunat taakku Island, Savalimmiut Kalaallillu Nunaata inuussutissarsior­nikkut assigiingajappallaarnerat tunitsivilerngusaannermik aalisarfilerngusaannermillu kingune­qangajassaajuarpoq. Ajornartorsiutilli tamakku paasineqariartorlutik suleqatigiikkusunneq saqqummeriartortoq Atassummit malugisarput tutsuviginartipparput.

 

Siunissami suli Nunat Avannarliit akunnerminni periuserisartagaat qanillarttortariaqarpagut. Peqatigiiffiit, atuarfiit, timersornermi peqatigiiffiit il. il. paarlaateqatigiittarnerat suli annertusar­tariaqarpoq. Tamatumunngattaaq ilanngullugu Atassummit naalakkersuisunut kaammattuutigini­arparput naalakkersuinerup tungaatigut suli annerusumik nunat takku pingasut qanimut suleqati­giinnerullutik avammut kiinnertarnissaat annertusarniarlugu suleqatigiinneq maannakkornit annerusoq aallarnerniaqqullugu. Inuussutissarsiutitigut assigiingajattumik tunngaveqaratta ataatsimoornerullutalu tunitsiviit tungaannut ikioqatigiinnerusariaqarpugut.

Tamatumunngattaaq tungatillugu naalakkersuisut kaammattorniarpagut nunat taakku pingasut ajornartorsiutaat, savat meqquinik ataatsimoorussilluni iluaquteqarnerusinnaaneq misissoqqullu­gu.

 

Nunat issittumiittut avatangiisit pillugit suleqatigiittariaqarnerat Atassummit tapersersorluinnar­parput. Ilungersornartuali uaniippoq: Nunat imminnut siuarsimasunik taagortut immaminnik, nunataminnik silaannartaminnillu mingutsitsinerujussui taakkunani uninngaanaratik nunat issittumiittut tungaanut ingerlaartuartuummata, immamillu inuussuteqarnerput uloriarnartorsior­titalerilerlugu, qangarsuaaniilli inuulluaatigalugit nerisartakkavut avataaniit ima mingutsitaatigi­lerput allaat nerissallugit ulorianarnerisa killissaat pinngitsooraanni uuttortariaqalerlutik. Nunat issitumiittut peqatigiillutik silarsuup sinneranut ima suaartariaqarlerput:

 

Nunatassinnik, imartassinnik silaannartassinnillu mingutsitsinersuarsi unitsilluguluunniit sakkortuumik killilersorniarsiuk. Nipi taamaattoq Issittormiut Siunnersuisoriligassaasa, Artisk Råd-ip sulinermini aallarniutigisariaqarpaa.

 

Maanissaaq nunarujussuarmi nunarsuarmi qeqertat annersaanni, pilluaqqusaavugut nunarsuup sinnerani sumiluunniit sorsuffiusaqisunut naleqqiulluta oqaatigisinnaagatsigu nunarput sorsuf­fiunngisaannarsimasoq.

 

Taamali oqaraluartilluta tusagassiutit isiginnaarutillu aqqutigalugit malinnaatinneqartuarpugut qanoq nunarsuarmi eqqissiviilliorneqartigaluni inunnik sorsunnerit kinguerisaannik atugarliortit­sisoqartigisoq.    

 

Kaannersuit, inuit nunagisaminniit qimaatinneqartut, toqoraannersuit aamma maani nunatsinni amiilaaralugit malinnaaffigaavut. Nalunngilarput Danmarki tamakku pissutigalugit ikiortariaqa­lersunut sapinngisani tamakkerlugu ikiuunniartoq. Tamanna Kalaallit Nunaannit qujamasuuti­gaarput. Naak nalunngikkaluarlugu Danmarki nunarsuarmi sumiluunniit ikiortariaqalersunut ikiuunniarluartuusoq, taamaattoq piffissaq manna Atassummiit atorupparput, Danmarkip nunanut allanut ministeria qamannga pisumik qinnuigiumallugu, naalakkersuisoqatini peqatiga­lugit silarsuarmi sumiluunniit nuani sorsuffiiullutillu sorsuffigineqarsimasuni, qaartartut nunamut assaattakkat inerteqqutaalluinnartariqalernerat sakkortunerpaamik nunat allat peqatigalugit sulissutiginiaqqullugu. Qaartatunillu nunamut assaassanik silarsuarmiut tamarmik peqatiillutik piiaanissaat piaarnerpaamik aqqutissiuuteqqullugu, nunaqarmat narsaatiminnik assallaterisinnaa­junnaartunik, qaartartulersugaannertik pissutigalugu. Maanni silarsuarmi qeqertat annersaanni meeqqanillu aamma nuannarinniffioqisumi, aliaasuutigilluinnartaratsigu isiginnaarutikkut takujuarlugit meeqqat qaartartunik nunamut assaassaannik silarsuami sumiluunniit toqutaajuarlu­tilluunniit pisussinnaajunnaarsinneqartuartunik.

 

Namminersornerulersimanerput silarmit alaatsinaanneqartoq nalunngilarput, uagullu aamma piareersimajuarpugut taamatut ittunik silarsuami sumiluunniit aallartitsiniartoqassappat ikiuuk­kumalluta. Canada-p avannaani eskimuut nammineernerulernerat naalakkersuisussaminnik 1999-imi pilersitsinerisigut piusunngortussanngorpoq. Nuannaarisarpavut maannga paasisassarsiorlutik tikittarmata. Atassummiillu nunani issittuni najugallit ukiuni kingulliunerusuni annerusumik suleqatigiikkiartornerat nuannaraarput, kiisalu taama iliiuuseqariartornermi nunarput siuuttutut isigineqartarmat nuannarisarlugu, tamatumunngalu pissutiviusoq tassaavoq uagut 1979-imiit ersarissumik Namminersornerulersimanerput.

 

Aalisarneraasiit pillugu EU-mik isumaqatiginninniarnissaq qanilliartorpoq, soorunami tamatta iluatsilluaqquqaarput, isumatigiissutikkut angusat aningaasartaat nunatsinni aningaasaqarniarner­mut sunniuteqartaqimmata.

 

Namminersornerullutik Oqartussat nunat allat pillugit allaffeqarfiata annerusumik piorsagaanera Atassummit pissusissamisoorluinnartutut isigaarput, aalajangigassanut annertuunut Nuummi allaffik aallaaviulissaaq, tamaatumillu aamma aningaasartassai 1998-imi finanslovimut siunner­suutigeneqareersimaneri pissusissamisoorsoralugu. Naalakkersuisut national handelsrådemik pilersitsiniarlutik aalajangersimanerat Atassummiit isumaqatigaarput, avammut tuniaaneq nunatta aningaasaqarniarneranut pingaaruteqarluinnartoq pitsaanerpaamik pilersaarusiorluakka­millu suleqatigiiffigalugu siunissami ingerlattariaqarmat. Nunalli inoqqaaviga pikkorissarfissaan­nik pilersitsiniarneq nalornissutigikulupparput, neriuutigilluinnarparput naalakkersuisutta suliniarneq malinnaaffigilluinnassagaat. Siunertaq tusaannarlugu iluarisimaarnaraluartoq iluamik aalajangersimalluinnartumillu aningaasat tungaasigut pilersaarusiorneqarsimanngippat nunatsin­nut aningaasat tungaasigut oqimaattumik ersukkiisussaavoq. Qujanarpoq UNESCO isummamut tapersersuisimammat. Tamannali naammanngilaq, suleqatigiiffissaq nunat suleqatigiissussat assigiimmik aningaasatigut nammaqatigiittariaqarpaat. Uaguttaaq Atassumminngaanniit tikeraar­tugut maanna tikilluaqquvagut. Taama oqaaseqarluta nassuiaat tusaatissatut tiguarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni sulinermi pinngitsoorneqarsinnaanani ileqquliunneqarpoq, takkunnissaalu qilanaari­sagarput matumuunna oqaluuseraarput, nunanut allanut tunngasutigut nalunaarusiaq, taamaasil­luni nunatta nunanut allanut ukiua nutaaq aallarnerneqartutullusooq oqaatigineqarsinnaanngor­poq. Taama ukiumoortumik Inatsisartuni oqaluuserinnittarnermut danskit nunanut allanut ministeriat najukukiartortarmat Inuit Ataqatigiit iluaralugu maluginiartarpaat. Ullumikkullu maanni najuuttoq, danskit nunanut allanut ministeriat, atuakkiortoq, Niels Helvig Petersen, malittaalu tikilluaqquvagut. Naalagaaffeqatigiinnermi imminut tatigeqatigiilluni isertuaatsumik pissuseqarneq pingaaruteqarpoq, taamaattumik nunanut allanut ministerip tikeraarneranut atatillugu aalajangersimasumik pisartut  ilagaat, Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermul­lu Ataatsimiititaata ministerimik ataatsimeeqateqartarnera. Tamatumani ukiumi qaangiuttumi nunanut allanut tunngasut ukiumi qaangiuttumi pisimasut nalilersuiffigineqartarput, piffissamilu tulliuttumi qanoq ingerlariaqqinnissaq oqaluuserineqartarluni. Tamanna aamma ullaap tungaa nunatsinnuinnaanngitsoq, naalagaaffeqatigiinnermulli pingaaruteqartumik  oqaloqatigiiffiulluni pivoq. Taama tikieraanik tikilluaqqusereerluta nalunaarusiaq oqaaseqarfigissavarput.

 

Nalunaarusiaq suliarilluagaq paasissutissanillu annertuunik imaqartoq, ilaatigut annertuumik oqariartuuteqarpoq nunatta avannaarsuani nunarsuup sinnerani illisissumi inissisimasutut oqaatigineqarsinnaagaluarni, nunarsuup sinneranut ilaalluinnarneranik, soorlumi aamma paasis­sutissiisoq nunatsinni pissutsit qanorluunniit ulluinnarni atukkatsinnut tunngasuuteqaraluartut ilaqarmata, nunani allani pissutsit akuliuffigalugit aatsaat aqqutissiuunneqarsinnaallutillu aaqqinneqarsinnaassunik. Nalunaarusiaq Inatsusartuniinnaanngitsoq iluatinnarmat, tamanit pigineqarsinnaasunngorluni siammarneqarsinnaannera naalakkersuisunut isumaliutigeqqussavar­put. Matumani soorlu eqqarsaatigaarput Nunat Avannarliit akornanni inuusuttut suliartorlutik angalasinnaannerannut isumaqatigiissut. Isumaqatigiissutit taamaattut inuusuttunut amerlasuunut nunani allani paasisassarsiorusuttunut iluatinnartut ilisimaneqarnerusariqartut isumaqarpugut.

 

Ukiup tulliup ingerlasimanera kingumut qiviassagutsigu sakkussiat atom-itallit qaartartortaannik nalagaaffissuit inissiivissaqarusunneranut tunngasoq nunatsinni aalassassimaarutaanerpaasimasu­tut oqaatigisariaqarpoq. Nalunaarusiaq Rand Coorparation-imit suliarineqarsimasoq aallaavigalu­gu nunatta inissiivigineqarsinnaasutut ilaattut taanneqarsimanerinnaa aallaavigalugu naalakker­suisut, minnerunngitsumik taakku siulittaasorisimasaata ussassaareppalaartumik saaqqummiusi­nera ajuussaarnartutut maluginiagassaavoq. Aalassassimaartitsiniutaannaasimaguni siunertami­nut naapertuuttumik sunniuppoq, taamaattorli Inuit Ataqatigiit isumaqarput taama aalassassi­maartitsiniarnerinnaq ilumut siunertarineqarsimappat, tamatuma kinguneranik nunatta nunarsuar­mioqatitsinnit, minnerunngitsumik Atlantikup avannaanni nunanit sanilerisatsinnit, isigineqar­nera annertuumik innarlerneqarsimasoq. Aammami Rand Coorporation-ip nalunaarusiamini nunatta illersoqatigiit arlaannaannulluunniit atannginneranik oqariartuutaa eqqortuunngilaq. Danmarkip iluani nunarput illersoqatigiinnut NATO-mut ilaavoq, tamaattumik Russit isumaqar­tissinnaasorigaanni Kalaallit Nunarput illersoqatigiit arlaannaannulluunniit  attuummassuteqan-ngitsoq, tamanna isumaatsuliorneruvoq. Nunatta nammineq inumminit sorsunnisaq siunertaralu­gu sakkulersorfiunngikkaluarluni sakkusakillisarnissamut soqutiginninnera isuma nammineq isornartoqanngilaq. Naalagaaffissuilli ukiut nillertuni  sorsunnerup  aallaarteruttornerani sakkus­siarisimasaminnik ullumikkut ilumut inissiivissaaleqilersimappata, tamatumunnga soqutiginnin­neq nunarsuarmioqatigiinniippoq.

 

Taamaattumik nunatta tamatumunnga soqutigisaqarnerata danskit naalakkersuisui peqatigalugit  isumannaarniarnissaa tulluarnerusutut isumaqarfigaarput. Apeqqut  taama nunarsuarmiunik tamatsinnik attuisoq, pikkorinniunnermut saqqumilaarusunniunnermullu atorneqartariaqanngit­soq isumaqaratta. Taamaattumik naalakkersuisut aammalu danskit nunanut allanut ministeriata maanniinnera iluatsillugu kaammattusavagut, suliassaq susassaqartunut aqqutissiuunniaaqullugu, aallartiffissatut danskit illersornissamut kommissioniat, forsvarskommissionen, Namminersor­nerullutik Oqartussat aamma ilaasortaatitaqarfigisaat tulluartuusinnaasoraarput.

 

Namminersornerulernerup inatsisaani anguniarneqartussatut ukiut 20-it matuma siornagut aalajangersorneqarsimasut naammassineqarsimalerput, tamatumalu kinguneranik kalaallit oqartussaasuisa Namminersornerulerup inatsisaat mikigilersimagaat oqaatigisariaqarpoq. Taamaatumik nunanut allanut tunngasutigut suliassat annertunerujartuinnartumik nunatsinnit akuleruffigisalersimagatsigik tupigisassaanngilaq. Ullumikkullu killiffiup pisariqartilersimavaa nunanut allanut oqartussaanerup ingerlaavartumik danskit naalakkersuisui peqatigalugit naliler­suiffigineqartuarnissaannut. Ullumikkorpiaq pisariaqalersimavoq nunanut allanut oqartussaa­nerup ersarissumik pisussaaffitsigut pisinnaatitaaffitsigullu paaseqatigiiffiunissaa.

 

Tamatumani ataqqeqatigiinneq pisariqarpoq. Avanersuup ukiuni kingullerni 45-unngulersuni oqaluttuarisaanerani pissutsit tamatumunnga asersuutissaqqipput. Tupinnanngilaq apeqqummut pineqartumut danskit aamma kalaallit oqartussaassui isumaqatigiittuaannangikkaluarpata, pisussaaffiilli pisinnaatitaaffiillu killingi ersarissumik isumaqatigiissutaanatik erfannerisa kingunerisimasaanik pissuteqarsimanerluni, naalakkersuisut Avanersuarmiut nuutsitaasimaner­minnut tunngatillugu suliniutaannut ersarinngippallaartumik inissisimallutik isummersimanerat qularnanngitsumik assersuutissaavoq.

 

Kalaallit Nunatta namminersulivinnissaa oqaluuserineqaraluarpalluunniit naalagaaffeqatigiineq qajannaatsumik toqqammiveqartariaqarmat, kalaallit danskillu oqartusaassuisa assigiingitsunik isummertariaqartarnerat illuatungeriit arlaannaanilluunniit mamianartutut isigineqartariaqanngit­soq isumaqarpugut. Isummat assigiinngitsut naapitinniarnerat pisussaaffigaarput, arlaannatta­luunniit anneruniutigisariaqanngisaa.

 

Pituffimmi sakkutooqqarfiup pilersinneqarnerani isumaqatigiissutaasimasoq, tamatumalu kingorna sakkutooqqarfiup nunataata annertusineqarsimaneranut apeqqut peqqissaarullugu suliassaapput, mikrofoonimik sanioqquttoqartorlu nalinginnaq oqaluuserineqartariqanngitsut. Apeqqutsip pilersaarusiorluakkamik USA-mut oqartussaassunut isumaqatigiinniutiginissaa, pisariaqassappallu piumasaqaatiginissaa, ingerlanneqartariqarpoq, piumallerlunilu torlulaartaati­gineqartariaqanngitsoq. Pittuffiup oqaluuserinerani naggasiullugu naalakkersuisunut imissutigis­savarput, atom-inik sakkulersornermut apeqqummut tunngatillugu nalunaarusiaq augustusip 19.-iani ukioq manna USA-mi saqqummiunneqartoq, nalunaarusiaq End-Run, imaqarpoq USA-p atom-italinnik sakkulersornini nutarterlugu annertuleriffiginialeraa. Ilanngullugu saqqummiunne­qarpoq USA-mi immikkut ilisimasallit titusind-it angullugit amerlassuseqartut pilersaarummut tamatumunnga piareersaasutut sulisinneqartut. Tamatuma kinguneranik nunatta suli annertusisa­mik atorniarneqarnissaanik apeqqut naalakkersuisut arajutsinaveersaarluinnartariaqarpaat, oqaluttuarisaanermimi avaanngunartut uteqqissallugit pissutissaqanngilluinnarpugut.

 

Oqaluttuarisaanermut pissutsit ullumikkut atuuttut aamma ilaalluinnarput, taamaattumik ilaasu­nut Pituffimmut aqqusaartunut ullumikkut atugassarititaasut akuerineqarsinnaanngilluinnartut aaqqiivigineqarnissaat naalakkersuisut susassaqarfivimmissut aaqqiiviginiartariaqarpaat. Oqaluinnarneq aamma tamatumani naammalerpoq, ulluinnarni pissutsinut tamakkununnga akisussaassut mittarfeqarfiuppata, Grønlandsfly-uppat imaluunniit angallannermut naalakkersui­soqarfiuppat, uagutsinnut tamanna apeqqutaanngilaq, aaqqeeqqusinissaq naalakkersuisut piaarnerpaamik isumannaartariaqarpaat.

 

Skandiaviami nunanit qanimut suleqatigisatsinni pissusiuleriartortut ilaatigut allamiunik akeq­qersimaarnerit aammalu nunaqavissunik ikinnerussuteqartunik suussupaginninniarnertut taaneqarsinnaasunik naqisimanninnerit ingalassimatinniarlugit nunatta Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini suleqataanermigut malunnaateqartumik pinaveersimatinniassagai, pisariaqarpat siuttuuffigissagai naatsorsuutigaarput. I

 

ssittumi avatangiisinut suleqatigiiffik AEPS aqqutigalugu Rio de Janiero-mi 1992-imi Naalagaaf­fiit Peqatigiit aalajangersortitaannik piviusunngortiterineq nunatta peqataaffigaa, tassungalu atatillugu nunarsuarmiut arfernik assigisaannillu asanninnerarlutik piniarnermik killilersuiniar­nerannut illuatungiliullugu pinngortitamik mingutsitsinerit sorsuffigiuarnissaat oqaluuseriuarlu­gillu saqqumilaartittuarnissaat nunatta pisussaaffigilluinnaraa isumaqarpugut. Aamma taamaap­poq avatangiisit inarlitsaaliornirisigut piujuaannartitsinissamik  tunngaveqarluni uummasunik atuisinnaanermut nunat inoqqaavisa ilitsoqqusasamissut ilisimasaasa atorluarneqarnerunissaan­nut apeqqummi. Tassungalu atatillugu nunatta Canada-llu uummasunik ataatsimoorussatsinnik nakkutilleeqqatigiinnissamik isummereersimanerat, ullumikkornit annertunerusumik aallunne­qartariaqartoq isumaqarpugut.

 

Issittumi siunnersuisoqatigiit nunatta salliulluni peqaataffigisaa aqqutigalugu Danmarkip nunattalu USA-mi kongres-ip, minnerunngitsumik puisinniarnermut tunngatillugu MMPA-mik isummersimanerata, tassa Marine Mammal Protection Act-ikkut isummersimanerata, allanngor­tinneqarnissaa nangittumik ilungersuutigissagaat, sankorntuumik kaammattuutigerusupparput.

 

Siunnersuisoqatigiit iliuusissaminnik ersarissunik suliaqarlutik saqqumilaarnerusariaqarput, taamaaliunngikkutami naalaagaaffiit oqartussaassuisa arpakkaluttuaqaatigunaassiit. Naalagaaf­finnimi soorlu Inatsisartutigut naalakkersuisutigullu oqartussaasut issittumi pissutsinut apeqquti­nut killilimmik ilisimasaqarnerat atornerlullugu teknokratit sunniiniarlutillu suliniaqatigiiffiit annertuumik sunniuteqarnerluttarnerat misilittagaqarfigereerparput.

 

Naggueqatitta akilinermi namminersulerniarnerannut nunatta suleqataaniarnera, suliat pingaartut ilagisariaqarpaat, tamatumanimi ilaatigut nunatsinni Namminersornerulernerup ingerlareernerani misittakkavut ajunngitsut aammali kukkussutigisarsimasavut naggueqatitsinnut iluaqutissanngor­tissallugit pisussaaffigaarput.

 

Nunat tamat akornanni niueqatigiinnermi suleqatigiiffik World Trade Organization nunatsinnut atatillugu paaseqatigineqartariaqarmat, Inatsisartut ataatsimiinerat manna ammarlugu naalakker­suisut siulittaasuata  oqalugiaataata oqaluuserinerani oqaatsivut innersuussutigiinnassavagut.

 

EU-mik aalisarnikkut isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaannut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata peqataatinneqarnissaa pisariaqarmat naalakkersuisut eqqaammasariaqarpaat.

 

Nunatta Danmarki peqatigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit nunat inoqqaavisa aalajan­gersimasumik oqallittarfeqalernissaannik suliniutaa nersunngitsoorusunngilarput. Danmarkip nunat tamat akornanni apeqqutini tamaatuuni nunatsinnik peqateqarnera nunat tamat akornanni usorsisimassutigineqartumik maluginiarneqarmat nunanut allanut ministerip oqariartuut tamanna aamma maanngaanniit angerlamut nassartariaqarpaa, nersorinnissuterput.

 

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinnik suliaqarnermi naalakkersuisut manna tikillugu isummer­sorneri Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik tapersersorpavut, minnerunngitsumik nunap inoqqaavisa nunamik piginnittussaannerannut apeqqut eqqarsaatigalugu.

 

Miluummasunik imarmiunik iluaquteqarneq eqqarsaatigalugu nunanit allanit paasissutissanik piumasaqarneq annertusiartorpoq. Tamanna sianiginngitsuusartariaqannginnatsigu Namminersor­nerulluni Oqartussani susassaqartut, soorlu KNAPK peqatigalugu  piniakkanut paasissutissanik sukumiissumik katersuiuarnissaq  pisariaqarpoq. Pingaaruteqarporli Kalaallit Nunatta pamissi quummiullugu pissuseqannginnissaa, pisinaatitaaffitta illersorneqarnissaannut malinneqaarnis­saannut illersornissaanut piumasaqaateqartuartariaqarpugut.

 

Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit nunat inoqqaavisa aalajangersimasumik oqallittarfeqaler­nissaanut suliniutinut aammalu nunat inoqqaavisa  pisinnaatitaaffiinut tunngasunik suliniarnerup avaqqunneqarsinnaangitsutut pisariaqartippaa nunat inoqqaavisa nammineerneriartornermut pisinnaatitaaffiit atuutsinneqarnerinut, pissutsinik aqutsinermut, allatigullu pisortatigut aqutsinik­kut piukkunnarsarfeqartariaqarnerat. Piukkunnarsarfiup nunatsinni inissinneqarsinnaaneranut suliniutit tapersersorluinnarpagut.

 

Naggataatigut siorna oktoberip 22-anni nunanut allanut nalunaarusiap oqaluuserinerata kingorna oktoberip 30-anni nunatta namminersulivinnissaannut apeqqut Inatsisartut oqaluuseraat, taamaat­tumik nunanut allanut apeqqutit matumuuna eqqartornerini aammalu nunanut allanut ministerip najuunnera iluatsillugu namminersulivinnissamut Inuit Ataqatigiit isumaat naggasiutigissavarput.

 

Inuk kinaluunniit aamma inuiaat kikkulluunniit tamatta kiffaanngissuseqarusunnermik pigisaqar­pugut. Tamatumunnga nunatsinni Landsrådiusimasut 1950-ikkut aallartilaarneranni nunatta avammut ammarneqarnissaannik isummersimanerat takussutissaavoq, soorlumi aamma danskit namminiussutsimik EU-p iluani killilersorneqartiginissaannik oqaluuserinnittuarneranniittoq.

 

Inuit Ataqatigiit kissaatigilluinnarpaat Namminersornerulernissamut namminersulivinnissamut oqallinneq pingaarutilik torersumik asissuinertaqanngitsumillu ingerlanneqassasoq, nunattami namminersulivinnisaannut aqqut ingerlavigaarput, tamanna assortorneqarsinnaanngilaq. Apeqqu­taanerusorli massakkut tassaavoq, aqqut qanoq ittoq atorniarneripput, qanoq sivisutigisumik, apuuffissallu qanoq isikkoqarnera takorloorneripput.

 

Naalagaaffeqatigiinnerup nutaamik naliliiffiginissaa pisariaqalesimavoq, aamma Danmarkip EU-mut pulagaluttuinnarnerata isumaqatigiissutinullu allanut pituttoraluttuinnarnerata, isumaqatigiis­sutip nutartertariaqarnera pisariaqalersissimavaa. Nalunngilarput nunarsuatsinni nunarpassuarni inuttut pisinnaatitaaffiit nalinginnaannerpaalluunniit ataqqineqanngilluinnarmata, taamaattumik nunatsinni namminersulivinnissamik suliniuteqarneq nunatsinnuinnaq tunngasutut  isigineqarsin­naananilu ingerlanniarneqarsinnaanngilaq. Suliniuteqarneq nunat tamalaat akornanni ingerlatas­saavoq inuiannullu allanut aamma iluaqutaasinnaannissaa anguniartariaqarpoq, nuna inuiaallu namminersortut aamma nunarsuarmioqatiminnut akisussaaffeqarput.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarput:

Nunarput namminersortoq tassaasariqartoq nuna nammineq inumminik oqartusaaffigineqartoq, nunagisami nammineq oqaatsit atorlugit aqunneqartoq.

 

Nunarput namminersortoq tassaasariaqarpoq nammaqatigiinnermik avitseqatigiinnermillu tunngavilimmik pisuussutinik atuiffiusoq.

 

Nunarput namminersortoq aamma tassaasariqarpoq nuna avataanit tikikkuminartoq inuiannik inumminik imminut tatigisunik ilinniarsimalluartunik naapitsiffiusoq.

Nunarput namminersortoq tassaasariaqarpoq nunat tamalaat akornanni akisussaaffimminik aallussisoq, nunallu inoqqaavinik allanik illersuisuullunilu suleqateqartoq.

 

Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermut nassuiaammut saqqummiunneqartorpassuisut tamakkinngikkaluarlugit Inuit Ataqatigiit taamatut oqaaseqarluta suliassatut tikkuartukkavut naalakkersuisunut innersuussutigaalugit nassuiaat ajunngivissoq akuersaarparput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiannit aallaqqaammut nunanut allanut ministeri ukiumoortumik maannga tikeraar­tarnerminut atatillugu manniinnerani qamannga pisumik tikkilluaqqujumavarput, kissaallugu angalanini pissarsivilluarumaaraa, neriullutalu kalaallit kultuuriannut nunarsuarmi tamarmi aamma nunarsuup qeqertaasa annersaanni ineriartornermut naleqqussartuartariqartumut paasin­ninneq annertunerujumaartoq. Avataaniit sunnerneqarneq annertunerujartortillugu paasineqarnis­samik pisariaqartitsineq annerujartortussaavoq.

 

Nalunngilarput nunanut allanut ministeri ataqqinartoq ullut tamakkiallugit manniinneq ajortotoq, taamaattumik nunanut allanut ministeri ataqqinartoq siulittaasup akuersineratigut, akuerinnga periarfissaq una qaqutigoortoq iluatsillugu illit nalunngeriikkanik oqaluuttuutissallutit, tassa nunarsuup qeqertaasa annersaani nunanut allanut ministerip paasinninnissanik pisariaqartitsivu­gut.

 

Soorlu Ossian Elgstrøm qanga Kangaamiuniinnermi ilumoortumik oqarsimasoq, taanna ammasu­mik nutserlugu, tassa nunarsuup qeqertaasa annersaat avataaniit, immaqa ersarivinngikkaluartoq, tassa atortoqarnikkut, inuiannguit fjernsynikkut takusinnaasagut, "ajunngitsuutsinik" nunarsuup sinnerani  pissusissamisuuginnartutut isigisanik, pilissuungitsut, tamaakkaluartoq pisuussuteqar­pugut inuiaat "pisuut" fjensynikkut takusinnaasatta annaasimallugit qissatigisaannik.

 

Akullit Partiiata assut pingaartippaa danskit naalakkersuisunut suleqateqarneq, tassa danskit naalakkersuisuinik suleqateqarneq ataasimut isigalugu ajunngitsumik ingerlasimammat, pingaar­tumik avatangiisinut amma inuttut pisinnnaatitaaffinnut tunngasut eqqarsaatigalugit, minnerun-ngitsumillu Nunat Avannarliit eqqarsaatigalugu.

 

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat.

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat Akulliit Partiiata pingaartilluinnartuuvaa, uagullu nammine­erluta aamma misigisimavarput qanoq ataqatigiineq ikinngutigiinnerlu aalajaatsigisut, qanorlu Nunat Avannarliit aallartitaat naapeqatigiikkaangamik nunat killingi apeqqutiginagit imminnut ataqatigiittartigisut. Ataqatigiineq aalajaalluinnartoq illersuutissatut malunniuttartoq, avataanit nuanninngitsunit tatisiniartut, soorlu soqutigisaqaqatiinnut nunap inutoqaasa kulturiminnut aserortitsiniarnerminnut nangaassuteqarneq ajortunut, soqutigisaqaqatigiit,  "eqqissinerup" kiinarpaanik atortuusaarlutik poliitikkerinik aalajangersimasunik kiffallit, taamaallillutillu nunarsuup qeqertaasa annersaanik inuiannguanik uatsinnut suli annerusumik navianaatillit.

 

Akullit Partiiat isumaqartuarpoq Nunani Avannarlerni taama aalajaatigisumik suleqatigiinneq nassuiarneqarsinnaasasoq, tassaasoq kattuffissuarnik siuliini pineqartunut illuatungiliuttutut, tassami Nunat Avannarliit, pingaartumillu Nunat Avannarliit Killiit, silarsuup nillataartitsiviani issiammata, nunat issittut aalisakkatigut pisuussutaannik minguitsunik pigisaqarlutik, soorluttaaq OPEC-imut atasut uulia pisuussutertik sakkugalugu nunarsuarmi uuliap akiinik niuernermillu aqutsisut.

 

Atom-ip nukinga atorlugu qaartartorsuarnik qaartitsissutissat:

Aasap maanna qaanngiuttup ingerlanerani oqallisaannerpaat tassaasimapput Thule aamma qaartartorsuit qaartitsissutissaat. Nassuiaatitut saqqummiunneqartup  ilaa tamatuminnga tunngas­suteqartoq misissuataareerlugu paasinarpoq, ullumikkut tamatumunnga tungassutigut nalunngisa­gut annertusiallassimasut, tassami tamatumani pineqartoq tassaammat sakkussiarsuit atortuisa ilaasa piiarneqarnissaannut piiarneqarsinnaasut toqqorterneqarnissaat, taavalu tassanngaanniit tiguarneqarsinaassallutik atortuisa atom-inut tunngasortaat reaktorini pigineqareersuni  ikumma­tissatut atorneqarnissaa siunertaralugu.

 

Taassuma oqallissutaanerata aallartinnerani tusagassiuutitigut qaartartutullusooq saqummerne­qarmat, oqallineq misigissutsinut assut sammeqqajaatinneqarsimavoq, naak paasisimarpianngik­kaluarlugu sunarpiaq eqqartornerlugu. Eqqissisimasumik oqallinnissaq kaammattuutigisimavara aammalu oqarlunga isertitaqarnissamut periarfissaq akueritinnagu naaggaartinnataluunniit, paaseqqaartariaqarippullusooq suna ersiginerlugu. Tamatumunnga peqatigitillugu aamma uparuarpata isumannaatsuunissaq salliutinneqartariaqartoq, qanoq akeqarnissaa kingulliutillugu.

 

Nassuiaami oqaatigineqartumut tunngatillugu, tassa naalakkersuisut aalajangersimasut danskit naalakkersuisuisa isummernerat tusaatissatut tiguniarlugu aamma qanoq iliuuseqaqqittinnatik inaarutaasumik nassuiaatissaq naalaaqqaarniarlugu, tamatumuuma inersuussutigiinnassavara Akulliit Partiiani oqaaseqaatigisimasarput siuliani eqqaasara.

 

Illersornissamut tunngasut tatigeqatiinneq:

 Kalaalit Nunaat taamatullu Danmarki nunarsuarmi qanoq inissisimanertik naapertorlugu nunani killerni illersornissamut tunngasutigut assut pingaaruteqarput suli. Danmarki Østersø-miikkami, tassami Østersø-minngaanniit anillagiaaniinnini pissutigalugu, Kalaallit Nunaat nunarsuarmi inissisimanini  naapertorlugu Amerik-kap nunavittaanut atagami, taamaalillunilu illersornissak­kut Amerika-p ilaattut salliusutut isigisariqarluni.

 

Nunat taakku marluk annertuumik pingaaruteqarput taamaattumillu illersornissap tungaatigut ilaatigut isumaqatigiinniuteqartarsinnaallutik. Tamanna pissutigalugu aammattaaq naalagaaffeqa­tigiinneq, naalagaaffeqatigiinnut  ilaanerput  eqqarsaatigalugu pisariqarluinnarpoq nunat marluu­sut taakkua imminnut ammasuunissaat, imminnullu ataqqinissaat, tamaalillunilu nunat takkua naalakkersuisui imminnut  tatigeqatiissinnaanniassamata.

 

Nunavut:

Akulliit Partiiat isumaqarpoq uagut Kalaallit Nunaanniittugut Namminersornerulernitsigut namminersortuunnermut qaninnerugatta naggueqatitsinnut, naak taakkua tunuliaqutaat allaagalu­artoq, akisussaaffeqartugut. Misilittakkagut tungavigalugit ikiuunnissatsinnut piareersimasaria­qarpugut. Nassuiaami eqqartorneqartut siinneri tusaatissatut tigugakkit,nassuiaat taama oqaase­qarfigalugu akuersaarpara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nassuiaat soqutigalugu Kattusseqatigiinniit misissorsimavara. Ukiuni makkunani siunissamilu pisariaqarluinnarpoq pinngittsorneqarsinnaannanilu nunanut allanut attaveqarnerup pitsanngor­saavigineqarnissaa annertusarneqarnissaatalu suliniutigineqarnissaa. Pissusissamisoorporlu naalakkersuisut, Inatsisartut, Nunanut Allalut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani suleqate­qarluarmata, taamatullu aamma pingaarluinnarpoq naalagaaffeqatiinnermi Danmarkimi  nunat allanut ministereqarfiup suleqatigineqarluarnera,.taannami maannakkut pissutsit taamaakkallar­tillugit avaqqunneqarsinnaanngilaq, tassami Kalaallit Nunatta nunanut allanut suliniutaat tamatigut Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfik suleqatigalugu suliarineqartarmata. Nunanullumi allanut attaveqarneq siunissami minnerulernavianngilaq, minerungitsumik ullumik­kut nunanik allanik suleqatiginnilereersimaerit ingerlanneqalereersimasut eqqarsaatigalugit, tassami Kalaallit Nunarput annertuumik nunani allanik suleqateqarnissaminut pisariaqartitsivoq, soorluttaaq nunat allat nunatsinnik aamma soqutiginnittut.

 

Taamaattumik naalakkersuisut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu tunngasutigut ingerlatsineq pillugu danskit naalakkersuisuinik oqaloqateqarniarnerat nutaamik paaseqateqarnissamik anguniarlugu sulissutiginiagaat isumaqatiginarpoq, tassami nalunngilarput sillimaniarnissamut tunngatillugu suliassat nunani allani Danmarkimilu peqqissaarilluinnarlugit suliarineqartartut.

 

Taamaammat tupinngarpoq ilaatigut maani nunatsinni suliassat taamaattut suussupagineqarlutik oqallisineqarlutillu ilaatigut suliarineqartarmata. Isumaqarpunga taamatut pissusilersortarneq unitsittariqartoq aaqqiivigisariaqarlunilu. Taamaattumik Kattuseqatigiinniiit naalakkersuisut kaammattorusuppakka siunissami tamanna eqqumaffigeqqullugu, piaartumillu aaqqiivigissagaat.

Puigorneqartariqanngilarmi naalakkersuisunut siulittaasuusimasup atom-it qaartartuisa niaquu­saanik Kaalaallit Nunatta toqqorsivigitinniarniarneqarnissaa pillugu pisortatigoortumik akuerine­qanngitsumik tamanut ammasumik nunatsinni oqallissitsileraluarnera arlalinnik apeqquserneqar­mat, taamaattumik atom-imik qaartartut nioquusaannut tunngatillugu tuallannarpoq, tamanna torersumik eqqissisimasumillu naalakkersuisunit sammineqalermat, isumaqatiginarporlu naalakkersuisut Danmarkimi oqartussat peqatigalugit suleqatigiissitaliulersaarnerat, nunani tamalaanni paassisimasalinnik inuttalersugaasumik, tassami tamakkununnga tunngatillugu nunatsinni paassisimasallit ilaatigut killeqarmata.

 

Toqqissisimananngilaq akuersaarneqarsinnaannanilu USA-p Pituffimmi sakkussianik atom-itortunut inissiissimasinnaannera, taamatullu nunatsinni naalakkersuisut sakkortuumik piumaffi­gisariqarput danskit naalakkersuisui peqatigalugit taama ittut imaannaanngitsut erseqqissumik paaseqatigiiffigalugit piaartumik iliuuseqarfigisariaqaraat. Thule pillugu sulianut tunngatillugu oqaatigisariqarpoq uparuartariaqarlunilu tamatumani arriippallaartumik ingerlanneqarnerat, tassami suliat allat, timmisartunut mittarfiliorneq eqqaassanngikkaanni suli amerlapput naam­massiniartariaqartut.

 

Taamaattumik isumaqatiginarpoq, pissusissamisoorlunilu danskit naalagaaffiata USA-llu akornanni illersornissamut isumaqatigiissutip ullutsinnut naleqquttunngorlugu nutarterneqarnis­saannut nunatsinni naalakkersuisut piumasaqaateqalernerat.

 

Kiisalu akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq, Ummannap Qaanaap kommunianut utertinneqar­nissaanik piumasaqaat Amerika-armiunik itigartitsissutigineqarsimanera. Taamaattumik naalak­kersuisut kaammattortariqarput suliaq taanna unitsinnagu  sivittorsarnagulu piaartumik ataavartu­millu ingerlanneqartariaqartoq.

 

Avannaamioqatigiit suleqatigiinnerannut aammalu Avannaamioqatigiit Killit suleqatigiinneran­nut kiisalu issittumi suleqatigiinnermut tunngatillugu, nuannaarutiginesariaqarpoq suleqatigiin­neq ingerlalluartutut oqaatigineqarmat aammalu siunissaq eqqarsaatigalugu suleqatigiinnnerup suli pitsaanerulesinneqarnissaa anguniarneqarmat.

 

Nunat Issittormmiut Kattuffiannut tunngatillugu qujanarpoq ukiuni arlalinni sulineq nunatsiniiit peqataaffigilluarneqarmat, ajunngitsumillu siuariartorfiusumik ingerlanneqarmat.

Nunatta Canadami sinniisoqalernissaa naalakkeruisunit suliniutigineqalersimasoq tapersersor­luinnartariaqarpoq, tassami siunissami nunarsuarnik allanik suleqateqarneq attaveqarnerlu pitsanngorsaavigineqassappat annertusarneqarlunilu patajaallisarneqassappat tamanna pinngitso­orneqarsinnaanngilaq, pingaartumik Nunat Avannarliit Killiit eqqarsaatigalugit.

 

EU-mut isumaqatigiinniarnissamut tulliuttumut tunngatillugu maannangaaq nunatta isumaqati­giinniariartortitassaanik katiterineq naalakkersuisunit piareersarneqalermat iluarisimaarnarpoq, suliarlu naammassineqarpat naatsorsuutigissavarput isumaqatiginniniariartortussat qanoq katitigaasimanerat Inatsisartunut ilisimatitisssutigineqarumaartoq.

 

Nunat Tamat akornanninni niueqatigiinnermi suliniutit nutaat pillugit nunanut allanut tunngasu­nut allaffiup nukitsorsarneqarnissaata suliniutigineqarnera pissusissamisoorpoq aammalu nunatsinni sulisorineqartut naammaginartumik aaqqiviginiarneqarnerat isumaqatiginarluni, tassami taamaaliornikkut anguneqassammat siunissami aalajangiinerit attaveqarnerillu nunatsin­niit suliarineqartarnissaat. Naalakkersuisullu pilersinniagaannut tassalu niueqatigiinnermut siunnersuisoqatigiiffissamik pilersitassamut tunngatillugu pilersitsiniarnermi namminersortut Namminersornerusunillu pigineqartuni suliffeqarfinni avammut nioqqusiortuni inuttalersorniar­neqarnerat isumaqatiginarpoq, aappaatigulli aperisariaqarpoq nunatsinni kattuffiit pingaaruteqar­tut annertuut soorlu KNAPK assigisaasalu peqataatinneqarnissaat pisariaqassannginnersoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat tusaatis­satut tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naatsumik oqaaseqarlunga qujassutigissavara nalunaarusiaq maani naalakkersuisut nunanut allanut tunngasuni nalunaarusiaat partiinit tamanit ilassilluarneqartoq malugisinnaagakku. Aamma soorunami oqaaserineqartut tamaasa aamma akissuteqarfiginianngilakka, uani oqaaseri­neqartunut ilassutigalugit tikkuarneqartut suliatsinnut ilanngullugit misissugassaammata. Siumup oqaaseqartuata oqaatigisamini EU-mut isumaqatigiinniarnermut tunngatillugu aamma tamarmik partiit aamma pingaartillugu oqaaseqarfigisaanni EU -mik suleqatigiinninnerup allatigut isuma­qatigiissutinik ilaqartoqarsinnaaneq avatangiisit tungaatigut  suleqatigiittoqarsinnaava? Imaluun­niit aatsitassat tungaatigut periarfissaqarpa isumaqatigiissuteqartoqarsinnaaneranik, tamakkua apeqqutit tasamani aallartitaqarfipput suleqqileriarpat, tassa maannakkut takanani aallartitaqar­fipput Bruxelles-mi suliassatigut tamakkunatigut aallartitseqqinnissaa periarfissinneqassaaq.

 

Nunanut Avannarlernut suleqatigiinninnerput tamani aamma tapersersorneqartoq nuannaarutiga­lugu aammalu toqqissiallaatigalugu, tassani .Vestnorden-mut tunn­gatillugu.oqaatigineqartunut aamma ilaatigut Siumumit  taaneqarmata oqaatigissavara ilumoorpoq inuusuttut ataatsimeersuar­tinneqarnissaat tassani periarfissinniarneqarmat, kiisalu aamma tassuunakkut inuusuttortatta Islandimit Savalimmiuniit  Kalaallit Nunaanniillu ataatsimoorlutik naapittarnissaat tassuunakkut anguniarneqarluni.

 

Atassutip oqaaseqarnerani Savalimmiunut tunngatillugu oqaatigissavara aamma uagut Savalim­miut pineqarneranut tunngasut ataatsinaakkatsigit aamma nuannaarutigalugu akuersaarsimavara Savalimmiut naalakkersuisuisa qaaqqummannga tikeraaqqullutik novemberip 17- aningaanniit 19-anut , taannalu akuersaarnera aamma tunngavigalugu Savalimmiunut tikeraartussaavunga.

 

Kiisalu aamma Atassutip oqaaseqartuata oqaatigisaa kursuscenterimik pilersitsinissamik nunap inoqqaavisa ilinniaqqittarnissaannut tunngasumik sungiusartarnissaannnut pikkorissarneqartar­nissaannut tunngatillugu aningaasalersuinissat Atassutitp paaserusuttutut nipeqartimmagu, tassani silarsuarmi tamarmi suliffeqarfissuit angisuut tapersersuiniarlutik oqaaseqarsimammata, aamma aningaasaleeqataasarumallutik, aammalu FN -ip ataani UNESCO -p aamma sulinermini assigiinngitsuni soqotiginninneri FN -ip ataaniittut aamma soqutiginninnerit tassaniittut aku­lerunneqarumaarmata.

 

Kiisalu aamma oqaatigissavara nalunaarusiap saqqummiussinnaaneranut siammarneqarsinnaa­nerani IA -p aamma Siumukkormiut oqaassutaat tunngavigalugit Dansk Udenrigspolitisk selskabi tassuunakkut suleqatigalugu saqqummerissinnaanera periarfissinniaratsigu taanna tikinniaripput.

 

Taavalu  IA ukua namminersulivinnissamut oqaaserisai  oqallisigisatta avataaniimmata iserfigi­nagit Iap Inughuit eqqartuussisunut tunniussisimaneranut tunngatillugu oqaatigisaat tassaniittoq naalakkersuisut oqaatigisaat siornatigut, oqaatigissavara Hingitaq 53 -ip naalakkersuisunit akuleruffigeqqunani naalakkersuinerminngaanniit akuleruffigineqarnissaminik kissaateqanngim­mat taanna ataqqisimavarput, aaammalu namminneerlutik tassani inivinnissaat tikillugunammin­neerlutik  eqqartuussisut atorlugit suliaminnik ingerlassiniarnerat ataqqisimagatsigu.

 

Taamatut aamma World Trade Organisation pillugu IA- p oqaatigisaa ilumoorpoq taanna pingaarutilittut nunatsinni pingaartumik nunat tamarmik akornanni niueqatigiinnermi alaatsinaat­sinissarput IA-mingaanniit tikkuarneqartoq ilumoorpoq. Taanna aamma misuiffigineqarpoq annertuumik tassanilu danskit Udenrigsministereqarfiat suleqatigalugu suliaq ingerlanneqarluni. Tassani niuernitsigut soqutigisagut innarlerneqaratik silarsuarmi ingerlasinnaanerannik aamma uagut tapertaliinissarput eqqarsaatigalugu, niuernikkut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsiniarner­put isumalluutitta tassani ilagivaat. Aamma taanna nuannaraara taamatut taperserneqarluni aamma ullumikkut oqaatigineqarmat.

 

Kiisalu aamma Rand -mut tunngatillugu ilumoorpoq IA -p oqaatigisaa taanna Rand -ip siunner­suisartut oqaatigisaminni Kalaallit Nunaat attaviitsutut nalunaarutigisimammassut, tassa neutra­liusutut, kisianni taanna taamaavinngilarmi, tassa Kalaallit Nunaata aamma illersorneqarnikkut NATO-mut ilaasortaanera maannamut allannguuteqarsimanngilaq, allanngortinniarneqarnanilu, taamaattumik attaviitsutut taagorneqarsimanera aamma ilumoortortaqanngitsutut taanna oqaatigi­sariaqarpoq. Saaffiginnissutit suli takkussimanngimmata nalunaarutinni taanna taavara RAND-mi Atormip seqqortaataanik qanorluunniit taaneqarsinnaagaluarnersunik, taannalu aamma oqalisigisassaq maannakkut uterfigissallu pisariaqartutut isigineqarsimanngilaq.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga ataatsimut nassuiaatinni isumaqarlunga tamaaviisa tikissima­galuarlugit kisianni aamma partiit oqaaseqartuinit allat ilanngunneqartut qujassutigaakka, maanilu nalunaarutitsinni pingaartumik naqitanngornissaa eqqarsaatigalugu aamma puigutsiarne­qarsimasut ilassutigineqartut qujassutigalugit.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Uaguttaaq oqaaseqarnitsinni oqaatiginngikkaluarparput nassuiaatip taassuma saqqummiunneqar­tup qanoq pitsaatigissusia. IA-minngaannit aammalu Siumuminngaanniit iluatigalugu oqaatigine­qariarmat taanna massakkut oqallisigisatta pitsaassusia siammaattariaqartoq isumaqatigilluinnar­parput. Takuat ippassaaninnguaq oqallisigisarput EDB -it pillugit qanoq siunissami pingaarute­qarnerat oqallisigigatsigu eqqaaleriasaarlugu massakkut maanga avalaqqippunga oqaluttuukku­sullusi Atassummi uagut internet atorlualereersimavarput, aviiseqarlutalu tassuuna, Atagumik atilimmik. Pileriarpara aatsaaqqissaarli immiutereersimasoq tassunga, internet-mut immiutereer­poq taamaattumik kikkulluunniit soqutigisaqartut avataaniittut maanngaanniit innersuutiinnassa­vut nunatta avataaniittut ilinniartut aamma maanni ilinniagaqarfiit, atuarfiit bibliotekit inuussut­tortavut nunatta avataaniittut oqarfigillarusullugit Atagu, taama ateqarami internet -mi aviiserput  Atagu toqqarunikku tassani takusinnaavaat massakkorpiaq saqqummiunneqartoq, tassungalu tunngatillugu aamma oqaaserineqartut aamma tassunga ilannguttussaavaat. Ila tupinnaqaaq teknikkikut siuariartorneq, katataalerpugut - ilungersuunnerusariaqalerparput EDB -p nunatsinnut siunissami atorluarneqarnissaa.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataanut, taavalu Pituffimmi ilaasut aqqusaartut pillugit suliassap tiguneqarnera naatsorsuutigaara akineqanngimmat nipangersimasoq akuersaar­tutut ilaatigut isumaqartinninarneqartarmat.

 

Nunanut allanut tunngasutigut pissutsinut nassuiaaneq aqqutigalugu tupinnartunik ullumi marlunnik pisoqartoq Inuit Ataqatigiinninngaannit isumaqarpugut. Siullermik Siumuminngaan­niit Siumut oqaluttuata perngarluni Avanersuarmiut taarsiiffegeqquneqarnerminnut tunngatillugu suliarnerata Siumumingaanniit oqaluttarfimmi maanngaanniit taperserneqarnerat Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput.

 

Aappaattut: Siorna oktoberip 30-ani tassa aqaguagu ukioq ataasinngussooq namminersulivinnis­samik piareersarnissamut tunngasumik oqalliseqaratta Atassutip oqaluttua   ullumikkut aamma Atassutip nunanut allanut tunngasunut oqaluttoraa, taamanikkullu siunnersuut sussaanngitsutut suusupagisariaqakkatut oqaluuserisariaqanngitsutulluunniit Atassutip oqaluttuata nalilerpaa, massakkullu tupinnartoq pisoq tassaavoq nunanut allanut pissutsinut nassuiaat aqqutigalugu Otto Steenholdt- ip Atassut sinnerlugu nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaq nunatta namminersulivinnissaanut ataatsimiititatulluunniit atorneqarsinaasutut taammagu. Tupinnartut qilaap ataanut pisartut nungunnavianngillat.

 

Kiisalu Atassutip oqaluttuanut nunap inoqqaavisa piukkunnarsarfiannut nunat tamalaat inuisa maannga takkuttalernerisigut nunatsinnut iluaqutaasussat imaannaanngitsut nunattalu avammut nittarsaannerannut immaqa aamma qularnanngilaq iluaqutaasussat, neriuppunga Atassutip qularnerminik isummamik allanngortitsiniarnerminut ilaatigut eqqarsaatigilluassagai, kiisalu Otto Steenholdt-mut eqqaasitsissutigissavara oqaaseq eskimo 1971-mili Canada -p ministeriu­nerisimasaata Per Trudeau naalakkersuisutigoortumik atorunnaarsillugu oqaatsimik inuk -mik taarsermagu. Inuit taamanili atorneqalerpoq ukiut arlalikasiit qaangiupput.

 

Kiisalu  kingullermut oqaaseqarneranut internet aqqutigalugu aviiseqarnermik Otto Steenholdt -p Atassut sinnerlugu oqalunneranut tunngatillugu oqaatigissavara oqaluttarfik manna sukkuaq­qanik sungarnittunik tuniniaaviunngimmat.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Ila qasseriarlutimmitaava IA-minngaaniit sukkuaqqanik mamaattunik tunivaatigut ataatsimii­nerup taassuma ingerlanerani, taamaattumik maanngaanniit taamatut oqarfigineqassanngilagut,  innersuutarput tiguniarsiuk atorsinnaavarsi, akeqanngilaq, takassa. Aamma namminersulivinnis­samik oqallitsiaraluaratta siornatigut oqanngilagut sussaanngilluinnartutuut, oqaatsit sukkuaqqa­tut mamaattutut ilisarnagit, oqaatsit taakku atorsimanngisaannarpavut - sussaanngitsutut nammi­nersulivinnissaq oqaatigisimanngilarput, taamanilu akissutivut naalisarlugit imaapput piffissann­gikkallarnerarlugu, taanna ima nalilerneqassanngilaq sussaanngilluinnartumik, taamanimiilli .......simagipput, taamaattoqanngilaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Naatsuararsuarmik IA taamatut Siumumit Avanersuarmi taarsiiffigitinnissamik noqqaaneranni aatsaavissuaq tapersiilluta oqaaseqartugunngooq isumaqarpunga taanna ilumuunngitsoq, tassami suliniarnerat taamatullu taarsiiffigitinnissamik eqqartuinerat tapersertuarsimavarput aammalu isumaqataaffigiuarsimallugu aammalu malittariuarsimallugu, taamaammat naluara una pineraa uanga siullermeertumik  maani oqaaseqarnera imaluunniit sunarpiaq.

 

Aamma nuannaarutigaara IA -kormiut namminersulernissamik eqqartuinerminni uani aamma ilinniarfigaluta oqaaseqarmata, tassa uani oqaatigimmassuk namminersulivinnissaq eqqartussa­gipput torersumik asissuinertaqanngitsumillu, taamaattut aallartissimanerat uanga aamma tulluusimaarutigaara aammalu naleqquttuutillugu taamatut namminersulivinnissamik eqqartuineq ingerlanneqassasoq, soorlu aamma maani Inatsisartunut ammaanermi oqaaseqarnitsinni taanna pillugu aamma taamatorpiaq Siumuminngaanniitt oqaaseqarsimasugut, taamaattumik aamma qujanarpoq ilinniarfigisimamammatsigut tassuunakkut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Avanersuarmiunut tunngatillugu oqaatigissavara Avanersuup kommunalbestyrelsia aqagu naapisimasussaagatsigit naalakkersuisuniit, ilaatigut angallannermut tunngasut taavalu aamma assigiinngitsut Avanersuarmut tunngasut oqaloqatigiissutissat, taakkulu aamma oqaloqatigiin­nerit ingelanneqarnerat pissusissamittut pilersaarusiugaareersimavoq.

 

Avanersuarmi taperssersuinerput isumaqarpunga politikkikkut Avanersuami pisimasut assigiinn­gitsut ineriartuaarnerat najoqqutaralugit tapersersuilluta oqaaseqartarnigut Kalaallit Nunaannin-ngaanniit isertugaanngillat. Suliap taassma kusanartumik inerneqarnissaa tamatta kissaatigaarput, taavalu maannakkut eqqartuussisutigut naapertuilluarnermik ujaasineq aamma uagut akuleruffi­ginngikkaluarlugu aamma illuatungaatigut akuleruffigeqqunatik noqqaassuteqarnerat ataqqillugu pissangalluta utaqqivarput inernissaa.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Ruth Heilmann-mut oqaatigissavara  sutigut Siumut ilinniarfigisimaneripput uppernarsaatissaqar­tinneraa, siornami oktoberip 30-ani 1996-mi namminersulivinnissaq oqaluuserigatsigu oqaaseqa­tigiit tallimaattut oqaatigisarput imaappoq. Inuit Ataqatigiinniit kissaatigilluinnarparput oqallin­neq manna pingaarutilik torersumik asissuinerunngitsumillu ingerlanneqassasoq.

 

Oqaluuserisassaq naammasivoq.