Oqaluuserisassani immokkoortoq 31-2

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 31-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera	Aappassaanneerneqarnerata nanginnera	Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 21. oktober 1997, nal. 17.40

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31.

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Kultereqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Ataatsimiinnermik Aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuata Tullia, Finn Karlsen.

Naimangitsok’ Petersen: Atassut, Ataatsimiititaliap Siulittaasuata tullia:

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu isumaliutissiissut, inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut saqqummiunneqartoq pillugu.

Oqaluuserinninnermi Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaa ilaasortarai: Naimanngitsoq Petersen, ataatsimiititaliap siulittaasuata tullia, siulittaasuugallartoq. Knud Sørensen, Atassut. Ruth Heilmann, Siumut. Kristine Raahauge pissuteqarluni peqannginnerata nalaani sinniisutut peqataavoq Laannguaq Lynge, Siumut. Taavalu Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni siullermeerneqareermat inatsisissatut siunnersuut oqaaseqaatitaalu misissuataarpai.

Tamatuma kingorna ataatsimiititaliaq imatut inassuteqaateqassaaq:

Inassuteqaat siulleq.

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut ' 3-mi maannakkut oqaasertaliussanut isumaqataapput, taamaalilluni naalakkersuisut siulersuisunut ilaasortassanik toqqaasassallutik.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut oqaasertaasa allanngortinneqarnissaat kissaatigaat, taamaalilluni inatsisartut siulersuisunut ilaasortassanik toqqaasassallutik. Tamatumunnga pissutigitinneqarpoq kissaatigineqanngimmat siulersuisunik pilersitsisinnaatitaaneq Inatsisartunit Naalakkersuisunut tunniunneqassasoq.

Ikinnerussuteqartut isumaqarputtaaq inatsit matumani pineqartoq naapertorlugu Naalakkersuisut nalunaarusiorneranni Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaat tusarniaavigineqartussaatitaasariaqartoq.

Naggataatigullu ikinnerussuteqartut isumaqarput inatsisip taassuma anguniagassat pillugit paragraffiata erseqqinnerusumik ilusilersorneratigut Oqaatsinik Pikkorissarfiup suliassaasa tulleriiaarneqarneranni Inatsisartut sunniuteqaqataasariaqartut.

Inassuteqaat aappaat.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup pingaartuutippaa maannakkut ' 3, imm. 1-imi oqaasertaliussani siulersuisunut ilaasortalersuinermi inuit nutserinermi/oqaluttaanermi sulianik ilisimasaqartut ilaatinneqartarnissaat periarfissaqassasoq.

Inassuteqaatit pingajuat.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup inassutigaa ' 6-imi imm. 4-imik nutaamik ilanngussisoqassasoq imaattumik:

Oqaatsinik Pikkorissarfik suliani pillugit Inatsisartunut ukiumoortumik nalunaaruteqartassaaq.

Taamatut inassuteqaateqarluta siunnersuut Inatsisartunut suliareqqitassanngortipparput maannakkullu ilusissaatut saqqummiunneqartutut iluseqartillugu aappassaanniigassanngortillugu.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut pillugu isumaliutissiissuteqarpoq. Naalakkersuisut matumuuna ataatsimiititaliap inassutaanut oqaaseqaateqassapput.

Oqaatsinik Pikkorissarfiup siulersuisuisa Naalakkersuisunit Inatsisartunilluuniit toqqarneqartarnissaannut tunngatillugu Naalakkersuisut maluginiarpaat ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut siunnersuutaat isumaqatigigaat, taamaammallu Naalakkersuisut tamatuma oqaaseqarfigeqqinnissaanut pissutissaqarsorinngillat.

Nutserinermik/oqaluttaanermik ilisimasaqartut siulersuisut katiterneqarneranni ilanngunneqartarsinnaanerannut periarfissaqarnissaanik ataatsimiititaliap inassutaanut tunngatillugu naalakkersuisut siunnersuummi ' 3, imm. 1, immikkoortut aappaannut oqaaseqaatini tamatuma erseqqissarneqarnissaa naleqquttuusoraat ima oqaasertalerlugu. Issuaaneq aallartippoq: "Aalajangersakkap oqaasertaasigut inuussutissarsiuteqarfiit allat naleqquttuunerat mattunneqanngilaq, tassani assersuutigalugu nutserisutut/oqalutsitut inuussutissarsiuteqarfiit" Issuaaneq naavoq.

' 3-imut oqaaseqaatitigut erseqqissarneqarpoq siulersuisut katitigaaneranni toqqarneqartut inuiaqatigiit oqaatsinik ilinniartitaanikkut/pikkorissartitsisarnikkut pisariaqartitaannik ilisimasaqarnissaat pingaaruteqartoq. Kiisalu oqaaseqaatitigut erseqqissarneqarpoq inuussutissarsiuteqarfiit aalajangersakkani taaneqartut ilaatigut inuussutissarsiuteqarfittut oqaatsinut tunngassuteqartutut isigineqartut. Taamaammat aalajangersakkakkut inuussutissarsiuteqarfiit allat mattunneqanngillat.

Naggasiullugulu ataatsimiititaliap inassutigaa Oqaatsinik Pikkorissarfik suliani pillugit ukiu-moortumik Inatsisartunut nalunaaruteqartarnissaa pillugu aalajangersakkamik inatsimmi ilan-ngussisoqassasoq.

Ukiumoortumik nalunaarut pillugu ataatsimiititaliap inassuteqaataa Naalakkersuisut naleqquttuusoraat, tamatumuunakkummi Inatsisartut Oqaatsinik Pikkorissarfiup suliaanik malinnaanissaminnut periarfissaqalissammata.

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata inassuteqaataa Naalakkersuisut malippaat, taamaattorli aalajangersakkap Oqaatsinik Pikkorissarfiup aqunneqarnera pillugu kapitali 2-mi, ' 2, imm. 2-mut inissinneqarnissaa qinersimallugu, aalajangersagarmi siulersuisut suliaannut allanut tunngassuteqarmat, tassunga ilanngullugu pingaartumik ingerlatassanut pilersaarutinik akuersissutiginnittarneq.

Naalakkersuisut isumaqanngillat siulersuisut suliassaat pillugit aalajangersagaq Kapitali 3-imi Oqaatsinik Pikkorissarfiup ingerlatainut tunngassumi ' 6-imut ilanngutissallugu tulluartuusoq.

Ukiumoortumik nalunaarutip ukiut tamaasa upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqartarnissaa ' 2, imm. 2-imi oqaaseqatigiinni ilanngunneqartuni erseqqissarneqarpoq.

Taakku allannguutigitillugit Naalakkersuisut inassutigaat siunnersuut pingajussaanigassanngortinneqassasoq.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit iluarisimaarlugu oqaatigissavarput Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliaa Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu peqqussutip sukumiisumik ataatsimiititaliamit misissuataareerlugu isumaliutissiissummik saqqummiussaqarmata.

Inassuteqaammut isumaliutissiissummut siullermut tunngatillugu, Siumumiit ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut kissaatigisaat Naalakkersuisut ataatsimiititaliami siulersuisunik ilaasortassanik toqqaasarnissaat Siumup pissusissamisoortutut isumaqarfigalugu akuersaarpaa.

Inassuteqaatip aappaanut tunngatillugu, Siumup siullermeerinninnermi kissaatigisaa uani ilanngunneqarnissaanik tassa siulersuisut inuit nutserinermi / oqaluttaanermi sulianik siulersuisuni ilisimasaqartut peqataanissaannik periarfissiisoqarnera oqaatigissavarput Siumumiit tamanna iluaritimaaratsigu.

Inassuteqaatip pingajua aamma Siumumi isumaqatigaarput, tassa naleqquttuussammat ukiumoortumik nalunaaruteqartarnissaq ingerlaqqinnissamullu pilersaarutinik Inatsisartunut inuiaqatigiinnullu saqqummiussaqartarnissaq, tamanna Siumumiit pingaaruteqartutut isumaqarfigaarput.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisullu akissutiminni allannguutissanik siunnersuutaat annikitsut iluaralugillu qujassutigalugit peqqussutissap allannguutissai ilanngullugit taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerinninnermut ingerlateqqinnissaa Siumumiit innersuussutigaarput.

Knud Sørensen, Atassut-ip oqaaseqartua:

Atassumiit oqaatigissavarput ataatsimiititaliami sulinitsinni partiiput paaseqatigiilluarlugu suliassaq suliarisimagatsigu, taamaattumik naatsunnguamik oqaaseqarfigissavarput.

Suliaq manna atsioqataaffigisimavarput, taamaattumik Atassutip immikkut oqaaseqarfigissanngilai immikkuualuttut. Taamaattumillu inatsisissap, allannguutissat ilanngullugit, taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa akuerseqataaffigissallugu.

Amalie Marcussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit Oqaatsinik Pikkorissarfiup siulersuisussaanik toqqaanissaq pillugu ikinnerussuteqarluta oqaaseqarfigisariaqarsimavagut.

Tamanna asuliunngitsoq Inuit Ataqatigiit pingaartippaat Inatsisartut Oqaatsinik Pikkorissarfiup ingerlanneqarneranik ukiumoortumik aningaasalersuisussaapput, taamaattumik isumaqarpugut Inatsisartut aningaasaliisartutut Pikkorissafiup siulersorneranut siunniuteqarnissartik soqutigilluinnartariaqaraat.

Taamaattumik Inatsisartuni amerlanerussuteqartunut naaperiarnissamut piumassuseqaratta, matumuuna Pikkorissarfiup siulersuisuini ilaasortaasussat inuttalersornissaanut Inatsisartut inassuteqarsinnaanerat partiinik allanik isummerfigeqqullugu siunnersuutigaarput.

Taamatut oqaaseqarluta isumaliuutissiissummi inassutigineqartut akuersaarpagut.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partianinngaanniit Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu inassuteqaatit pingasut taamatut akuerineqarnissaat inassutigaarput, aammalu siullermeerinermi tullianilu oqaaseqaatigut innersuussutigalugit taakku saniatigut ukiumoortumik Oqaatsinik Pikkorissarfiup nalunaaruteqartarnissaa aamma akueralugu.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisissap siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaatsikka innersuussutigalugit imatut oqaaseqarniarpunga:

Inatsisartut ataatsimiititalianut siulersuisunut assigisaannullu inuttalersuisartuupput, soorlu tamanna qinersinerup kingornatigut Inatsisartuni inissitsinermut tunngatillugu pisartoq. Taamaattumik isumaqatiginanngilaq Oqaatsinik Pikkorissarfimmi Naalakkersuisut siulersuisoqarfinni toqqaasarsinnaaneranut inassutigineqarnerat.

Tassami taamatut aaqqisoqarneratigut ataatsimiititalianut siulersuisunut assigisaannullu inuttalersuinerit Naalakkersuisunut nuunneqartariaqanngimmata. Ataatsimiititaliani sinniisoqarfinni assigisaannilu inuttalersuinerit Inatsisartuniiginnartariaqarput, taamaattumik ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut siunnersuutaat isumaqatigaara.

Taamatut oqaaseqarlunga inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarnissaa akuersissutigissavara.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Paasivara amerlanerussuteqartut taamatut isikkoqarluni Naalakkersuisut inassuteqarnerattuut akuersaaraat, kisiannili paasillugu Inuit Ataqatiginniinngaanniit Inatsisartut inatsiseqarsinnaanerat partiinik allanik isummerfigeqqullugu siunnersuutigaarput taanna paatsuunnganartilaarpara, naak oqaluttua oqaraluartoq amerlanerussuteqartunut naaperiaanissamut piumassuseqaratta.

Tassa massakkut inatsisissaq una aappassaaneerparput, pingajussaanillu ingerlanissaanut aalajangertussaassalluta. Kisianni tassa paasivara aamma Kattusseqatigiinniinngaanniit aamma ikinnerussuteqarluni oqaaseqaatit uani taperserneqartut. Tassa imatut nalilerpara qutsavigissavakka taamatut isikkoqarluni ingerlateqqinneqarnissaanut akuersisut, taannalu tunngavigalugu isumaqarpunga ikinnerussuteqartut isummiussimasaat taasinikkut aalajangerneqassasoq.

Taamatut naatsunnguamik oqaaseqarlunga tapersiisutut qujavunga.

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinni ajuusaarutigaarput qanillattuerianerput tiguneqanngimmat. Aap, ataatsimiititaliami ikinnerussuteqarluta oqaaseqarpugut, suleqataarusukkatta Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiini assigiinngitsuni ilinniartitaaffinnilu assigiinngitsuni, naak iluatungiliuttuugaluarluta, suleqataarusuppugut. Suleqataarusussuserput taanna ilungersuutigisimavarput.

Paasiuminaatsilaarpata Naalakkersuisup aappassaaneerneranut atatillugu unnertitaarnera, ippassarmi assersuutissaqqippoq KNR-p siulersuisoqarniarnerani peqqussutissap allanngortinneqarnerani allannguutissami saqqummiisoqarmat ataatsimiititaliami isumaliutissiissut atsioreeraluarlugu suliarineqarnera unitsinneqarpoq, taavalu ataatsimiititaliamut utertinneqarluni.

Qanillattorianerput ajuusaarnartuutipparput qanilleriarneqannginnami.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Paatsuungasoqarmat - erseqqissumik una oqaatigilaarlara taanna ippassaq KNR-imut siulersuisut katiternerannut inatsisimut aallannguutissaq tunniunneqarpoq amerlanerussuteqarluartunik, taannalu tunngavigalugu taamatut ilusilerneqarluni.

Uanili ataatsimiititaliami suliarineqarsimavoq ikinnerussuteqartut oqaaseqaatitik tunngavigalugit, tassa taasinermik kinguneqartariaqarluni, tassalu taannarpiaq naliliininni tunngavigaara.

Taasineq.

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia:

Allamik oqaaseqartoqarnianngilaq. Taamaasilluta taasisariaqassaagut. Tassa siullermik taasissutigissavarput ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut oqaaseqaataat. Oqaaseqaataasa allanngortinneqarnissaat, una atualaartariaqassavara aatsaat tigugakku ikinnerussuteqartut oqaaseqaatigisimasaat piginnginnakku. Tassa taakku taasissutigisariaqassagatsigit.

Siullermik immaqa taakku ataatsimik ikinnerussuteqartut oqaaseqaataat pingasut, immaqa taakku ataatsimut taasissutigalugit. Tassa siullermik allassimavoq ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut oqaaseqaataasa allanngortinnissaat kissaatigaat, taamaalliluni Inatsisartut siulersuisunut ilaasortamik toqqaassallutik, tamatumunnga pissutigineqarpoq kissaatigineqanngimmat siulersuisunik pilersitsinnaatitaaneq Inatsisartunit Naalakkersuinut tunniunneqassasoq.

Aappaat. Ikinnerussuteqartut isumaqarputtaaq inatsisit matumani pineqartoq naapertorlugu Naalakkersuisut nalunaarusiorneranni Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaat tusarniarvigineqaqqaatussaasariaqartoq. Naggataatigullu ikinnerussuteqartut isumaqarput inatsisip taassuma anguniagassat pillugit paragraffiata ersaqqinnersumik ilusilerneqarneratigut Oqaatsinik Pikkorissarfiup suliassaasa tulleriaarneqarneranni Inatsisartut siunnerteqataasariaqartut.

Tassa taakku pingasut. Tassa taakku taasissutigissavagut. Uani taasinissatsinni taasissutissat taaneqartut, taasinissaq tassa tikikkaluarpara, Antuut mikisuararsuarmik oqaaseqartissinnaavakkit. Naatsuarannguamik.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siulittaasoq oqarpoq ilumoorpoq, taakkua pinnginnerani, naatsorsuutigisimagakku ikinnerussuteqartut taasissutigineqartussat immikkoortinneqarsimammata pingasunut. Taakkununnga tunngatillugu oqaassaanga immikkoortinneqarsimasut pingasut kingullersaat taaseqataaffigissannginakku, kisiannili siulliit immikkoortut marluk taaseqataaffigissagakkit. Taamaalillugu immikkoortut pingasuummata taasiffigineqartussat, naatsorsuutigisimavara taamatut taasisoqassasoq.

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia:

Tassa apereqqaarpunga ataatsimoortillugit taasissutigineqarsinnaanerat akuerineqarsinnaanersoq. Maani isersimasut tamarmik akuerimmassuk, taamatut taamaasiorpunga.

Taava massakkut taakkua atuakkakka ikinnerussuteqartut oqaaseqaataannut isumaqataasut nikuissapput. Nikueqquvakka. 5.

Taakkununnga akerliusut. 23.

Taaseqataanngitsut. Ataaseq.

Tassa taamaasilluni immikkoortoq 31 taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut inassutigineqartutut ingerlaqqissaaq.

Taavalu maannakkut apeqqutigissavara taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut akuersisut nikueqqussavakka. 27.

Akerliusoqarpa? Akerliusoqanngilaq.