Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 49-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 20. oktober 1997, nal 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 49.

 

Suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat oqaluuserisassaq:

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat, KNR-ip pisortarisimasaanik taassumalu tullersortigisimasaanik piffissami 1. September 1995 - 1. August 1998-imut akissarsiaqartitsinermut inatsisinik atuuttunik saneqqutsisimanermut Naalakkersuisut nassuiaateqartariaqartut.

 

 

 

Ataatsimiinnermik Aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasua Tullia, Finn Karlsen.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut suleriaasianni ' 41 tunngavigalugu Inatsisartunut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissatut siunnersuummi imaattumik nassiussisimavugut:

 

KNR-ip pisortarisimasaanik taassumalu tullersortigisimasaanik piffissami september-ip aallaq­qaataani 1995, august-ip aallaqqaataanut 1998-imut akissarsiaqartitsinermut inatsisinik atuuttu­nik saneqqutsisimanermut Naalakkersuisut naassuiaateqartariaqarnerannut siunnersuut.

 

Makku tunngavilersuutigaagut:

Pineqartut pisortat tjenestemand-itut atorfeqartinneqarput, tamannalumi suli atuummat 1998-imut aningaasanut inatsisissami takuneqarsinnaavoq.

Atorfeqartut pineqartut akissarsiatigut allatigullu atorfeqarnermi ajunngitsorsiassatigut inatsisinik unioqqutitsilluni isumaqatigiissuteqarfigineqarsimammata suliap aallartinneranili Sulisoqarner­mut Pisortaqarfimmit kingornalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisumit eqqortumik uparuartorneqarluni aaqqeqquneqartarsimagaluarpoq.

 

Tamannali aaqqinneqarianngitsoq KNR-imi pisortat pineqartut atorfimminit tunuarput. Tunuar­nerannut atatillugu pisortaasimasoq qaammatini 14-ini akissarsiaqartussaatinneqarpoq allatigullu ajunngitsorsiassaqartinneqarluni. Pisortallu tullerisimasaa qaammatini sisamani akissarsiaqartus­sanngortinneqarpoq allatigullu ajunngitsorsiassinneqarluni. Taama maannaannaq soraarsitsiner­mi periuseq tamanna atorneqartarami tupinnartuusariaqanngikkaluarpoq.

 

Pineqartulli soraarnerinut atatillugu qaammatini pineqartuni akissarsiaasa allatigullu ajunngitsor­siassaasa aningaasartalerneqarsimaneranni Naalakkersuisut akuerisaannik inatsisinik toqqamma­veqarani aaqqiisimaneq najoqqutarineqarsimammat eqqunngitsuliorneruvoq.

 

Akissarsiaqartitsinermi inatsisit atuuttut toqqammavigalugit aaqqiinissaq Inatsisartunit piuma­sarigaluaraat sooq inatsisinik unioqqutitsilluni aalajangiisimaneq atorneqartussatut Naalakkersui­sut akuerisimavaat?

 

Suliap taama ingerlanneqarsimanerata kingunerisa ilagaat pisortat pineqartut inatsisinik unioqqu­titsilluni atorfeqartinneqarsimanerat akissarsiaqartinneqarsimanerallu KNR-imut aningaasalius­sanit minnerpaamik 1.6 mio. kr. - inik atuinerunermik kinguneqarnerat.

 

Pisortaasimasup tullersortaatalu soraarnerannut atatillugu isumaqatigiissutit 27. Maj 1997 atsiorneqarsimasut aningaasartaat ilanngullugit Naalakkersuisunit akuerineqarsimanerat Inatsi­sartunut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut aatsaat 17. Juni 1997 allaganngorlugu ilisimatitsissutigineqarpoq.

 

Naalakkersuisut akuersisimanerat tamanna qanga pisimava? 1997-imimi juni-p sisamaanni Inatsisartuni 1997-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissap siulliup Inatsisartuni inaartaasumik oqaluuserinerani Naalakkersuisut tamanna oqaaseqarfiginngilaat, naak ilaatigut piumasaqaateqartoq akissarsiat atorfeqarnermilu atugassarititaasut inatsisit atuuttut najoqqutara­lugit aaqqinneqassasut. Tamannami aamma Inatsisartuni partiinit tamanit taperserneqarpoq.

 

Naalakkersuisut paasissutissanik ilisimariikkaminnik Inatsisartunut isertuussisimappat?

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Matumuuna saqqummiutissavara Naalakkersuisut apeqquteqaatinut akissuteqaataat.

 

Inuit Ataqatigiit apeqquteqaateqarnermut atatillugu oqallinnissamik siunnersuuteqarnerminni Naalakkersuisut kissaateqarfigaat Kalaallit Nunaata Radioa pisortaanerisimasaata tullersortigigi­masaatalu 1995-imi september-ip aallaqqaataaniit 1998-imi august-ip aallaqqaataanut akissarsia­qarnermikkut atorfeqarnermikkullu atugarisaat pillugit nassuiaateqarnissaannik aammalu tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisunut aalajangersimasunik arlalinnik apeqquteqaateqarlu­tik.

 

Naalakkersuisut isumaqarput apeqquteqaatit ataasiakkaat akissuteqarfigneqannginneranni Inatsisartunut ilaasortat suliap matuma tunngavianik tamakkiisumik eqqaasinneqarnissaat pingaartuusoq.

 

Suliassaq aallartinneqarpoq KNR-ip 1996-imut naatsorsuutai Naalakkersuisunit tiguneqarmata. Naatsorsuutit taakku ajortorujussuupput aammalu sullissivik akiliisinnaajunnaassanngippat KNR aningaasanik 7,3 mio. kr.-inik amerlassusilinnik piaarnerpaamik atorfissaqartitsilersinneqarsi­malluni. Aamma kukkunersuiusut kukkunersiuinerminnut uppernarsaamminni ilungersunartunik oqaaseqqaateqarput, oqaaserineqartullu tamakku Naalakkersuisut pinasuarnerpaamik iliortariaqa­lersippaat.

 

Naalakkersuisut isumaqarluinnarput KNR-ip siulersuisui sullissiviup aqutsisuisut qullerpaatut 1996-imi angusarneqartunut ajortunut, pinaartumillu angusarineqartut ajortut tunngaviinut naammaginanngilluinnartunut akisussaassariaqartut. Taamaattumik KNR-ip siulersuisuisa siulittaasuat Naalakkersuisunit toqqagaq piaarnerpaamik Naalakkersuisunit soraarsinneqarpoq aammalu siulersuisuni ilaasortat Inatsisartunik toqqakkat taarserneqarnissaannik, taamalu iliuutsitik pillugit qinikkatut akisussaafilerneqarnissaannik, Inatsisartut Naalakkersuisunit inassuteqarfigineqarlutik. Tamatumunnga peqatigitillugu ilassutitut aningaasaliissutinut akuersis­sutinut inatsisiliornikkut suliniutitigullu siumut isigisutigut KNR-ip killiffimmut tamatuma assipaluanut annguteqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu KNR-ilu pisarialimmik annaanniarlugu Naalakkersuisut pilersaarusiulerput.

 

Naalakkersuisut pingaartilluinnarpaat qanorluunniit pisoqaraluarpat ulluinnarni aqutsisut taarserneqartariaqartut, ingerlallualerseqqititsiniarnermut suliniutit qatangiinnartussatut isigine­qarlernerat pissutigalugu. Taamaattorli ullut tamaasa aqutsisunik soraarsitsisinnaanermut Naalakkersuisut pisinnaaffiligaanngillat, tassa radiukkut TV-kkullu aallakaatitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni ' 11, imm. 3 naapertorlugu KNR-ip siulersuisui siulittaasortaaq aqqutigalugu sunniuteqarsinnaanissartik neruiitigiinnartariaqarpaat, tassami taassuma ulluinnarni aqutsitut tassanngaannartumik iliuuseqarfigneqarnissaasa pisariaqassusianik siulersuisut sinneri­nik qularunnaarsitsisinnaanera isumalluutigineqarmat.

 

Siulittaasortaap maj-ip 27-anni 1997-imi ullaakkut siulersuisut pisortaasimasullu akornanni taassuma soraariartuaarnissaanut isumaqatigiissutissatut siunnersuut aamma siulersuisut pisortal­lu tullerisimasaata akornanni atorfigisimasaminut uteqqinnissaanut isumaqatigiissutigineqareer­simasut pisortaqarfimmut saqqummiummagit sallersaatillugu naammagisimaarinnilluni paasine­qarsinnaalerpoq ullut tamaasa aqutsisut peersinneqarnissaannut siulersuisut piumassuseqalersut.

 

Radiukkut TV-kkullu aallakaatitisisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni ' 13 naapertorlugu soraarsitsinermi atugarisassat Namminersornerullutik Oqartussani atorfilinnut sukkulluunniit atuuttut pillugit aalajangersakkanik malinninnissamut KNR pisussaaffiligaavoq. Atorfinitsisisar­nermi soraarsitsisarnernilu atugassarititaasut killissaasa tunaartalersornissaat Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup suliassaasa ilagaat. Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup suliassaqarfimmut tamatu­munnga oqartussaavissutut missingiutini saqqummiunneqarqartuni atugassarititaasut killissanut tamakkununnga naapertuunnersut isummerfigisussaavaa. Tamatumunnga Sulisoqarnermut Pisortaqarfik oqaaseqarpoq pisortaqarfiup isumaqatigiissutit allaffissorneq aqqutigalugu akueri­sinnaanngikkai, pissutigalugu atugassarititaasut ilaqarmata pisortaqarfiup nalinginnaasumik akueriumanngisaanik. Tamanna kiisalu piffissap taamaalinerani Naalakkersuisut suliamut akuliusimareernerat mianeriniarlugit Sulisoqarnermut Pisortaqarfik aamma Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik isumaqatigiipput suliassaq Naalakkersuisunit aalajangiiffigisassanngorlugu taakkununnga saqqummiunneqassasoq.

 

Suliap aalajangiiffigineqarnissaanut Naalakkersuisunit tamarmiusunit pisinnaaffilerneqareer­nerup kingornagut taamanikkut Naalakkersuisut siulittaasuata uangalu maj-ip 27-ianni 1997-imi isumaqatigiissutinik pineqartunik siulersuisut atsiuinissaannut Naalakkersuisut akuersinissaat aalajangiupparput. Aqaguani Naalakkersuisut tamarmiusut tamanna pillugu ilisimatinneqarput ilisimatinneqarnertillu tusaatissatut tigullugu.

 

Naalakkersuisut aalajangernerannut tunngaviit sallersaraat pisortaasimasut erniinnarluinnaq taarserneqarsinnaalernerannik ilimasulerneq. Tamatumunngali atatillugu Naalakkersuisut nalunngilluinnarpaat soraarsitsinermi atugarisassanik aalajangiisinnasutut inississimallutik, taamali pisoqassappat siulersuisut pisortaasimasullu nalunaarsinnaapput isumaqatigiissummik atsiugaqarumanatik. Tamatuma kingunerisinnaavaa pisortaasut taarserneqaannginnerat aammalu taamaalisoqarpat naatsorsuutigineqarsinnaavoq siulersuisut siulittaasortaavata Naalakkersuisunit amigartumik tapersersorneqarnini aammalu siulersuisut sinnerinik suleqateqarnissaminut amigartumik tunngavissaqalernini innersuussutigalugit siulittaasuunerminit tunuarniuteqarumal­lernissaa. Naalakkersuisut isumaqarput tamatuma ulorianartorsiorfiginissaa siunertaqanngitsuu­soq.

 

Naalakkersuisut isumaqatigiissutit atsiorneqarnissaannut akuersigamik siulersuisuni akisussaal­lutik ilaasortat ataasiakkaat akisussaaffeqartinneqarnissaat toqqaannartumik isumaliutigisimann­gilaat. Tamatumanili piumasaqaataasinnaajumaartut eqqortunik tunngaveqarluni saqqummiunne­qartutut pisariaqalersillugu eqqartuussivinnut aalajangersaavigineqarumaartussat kisimik pineqarmata - tassa taamaaliornissaq akuliunneqartunut tamanut sulisoqarnikkut, atortutigut aningaasanillu atuiffiussaqimmat aammami sivitsortoorsinnaanera naatsorsuutigineqarsinnaam­mat - kiisalu suliaq manna pillugu eqqartuussivinnut tunniussinissaq taakkunanilu naammassin­ninniarnissaq tamakkiisumik nalilersuereernikkut siunertaqaqqissaanngitsutut nalilerneqarneran­nut tunngaviusutut isigineqassaapput. Naalakkersuisulli isumaliutigisaat tassaajuarpoq siulersui­sunut ilaasortat Inatsisartunit toqqakkat taarserneqarnissaat - taamaaliornikkut qinikkatut akisussaaffeqarneq atulersikkumallugu, tassa pissutsinut pisortaasimasut akissarsiaasa tunniun­neqartarnerunut tunngasuinnaanngitsunut, aammali KNR-ip aningaasaataasa nalinginnaasumik aqunneqarnerannut tunngasunut - kiisalu tamatumunnga peqatigitillgu siulersuisunik ataatsimo­orlutik sulisinnaasunik sullissiviullu KNR-ip taassuma soqutigisai illersorlugit iliorsinnaasunik pilersitsisoqaqqullugu.

 

Taamaattumik siulersuisut isumaqatigiissutinik pineqartunik atsiuisimanerannut Naalakkersuisut akuersisimanerat pillugu apeqqut matumuuna akineqartutut Naalakkersuisunit isumaqarfigine­qarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit tullinnguullugu apeqqutigaat tunuariartuaarnissamut atorfigisimasamullu uteqqinnissamut isumaqatigiissutit qanga Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimanersut, tassami oqaatigineqarmat ilassutitut aningaasaliissutinut akuersissutnut inatsisip siulliup Inatsi­sartuni juni-p sisamaanni 1997-imi pingajussaaneerneqarnerani tamanna pillugu Naalakkersuisut ilisimatitsissuteqanngitsut aammalu oqaatigneqarluni juni-p 17-ianni 1997-imi allakkiakkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aatsaat tamatuminnga ilisimasaqalersoq.

 

Tamatumunngalu uiggiullugu apeqqutigineqarpoq Naalakkersuisut paasissutissanik Inatsisartu­nut piaaralutik tunniussinngitsoorsimanersut.

 

Apeqqut taanna naalakkersuisunut erseqqilluinnartumik akineqassaaq: Naagga. Tassami Inatsi­sartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat maj-ip 30-ianni 1997-imi uannik isumasioqateqar­tillugu KNR-imi aqutsisut nikinnerannik aammalu tamatumunnga atatillugu pisimasunik ilisimatitsissuteqarfigaara. Tamatuma kinguneranik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaateqarfigaannga allakkiamik isumaqatigiissutit aningaasartuutitassaannut tunngasunik allaaserinnittumik nassitsivigeqqulluni, taamaattumik ulloq taanna isumaqatigiissutit pineqartut assilineqarneri ataatsimiititaliamut nassiuppakka.

 

Tamakku tunngavigalugit isumaqarpunga suliaq manna pillugu paasissutissanik tulluartunik Inatsisartut Ataatsimiititaliaat pigisaqartoq - maj-ip 27-ianni 1997-imi pisortaasimasup soraariar­tuaarnissaannut tulersortigisimasaatalu atorfimminut uteqqinnissaanik KNR-ip siulersuisuisa Naalakkersuisunit akuerineqarlutik isumaqatigiissuteqarsimanerannik, isumaqatigiissutit imarisaannik ilisimatitsissutit kiisalu isumaqartigiissutit atsiorneqareernerisigut illuatungeriit arlaannataluunniit arlaminut piumasaqaateqarsinnaannginnerannik aalajangersagaq aamma taakunani pingaartutut ilanngussaammata.

 

Tamaalilluni Inatsisartut ilisimatinneqarnerat pillugu apeqqut taanna akineqartutut isumaqarfi­gaara.

 

Naalakkersuisunit nalinginnaasumik oqaatigineqarsinnaavoq suliami matumani naalakkersuisu­nut pingaarnerpaajummat KNR-ip siunissami aningaasanik aqutsinerata isumannaatsunngortin­neqarnissaa, kiisalu sullissivimmi sulinerup nalinginnaasumik ingerlanerani pitsaanerpaanik atugassaqartitsisoqarnissaa. Oqaatigineqareersutullu taakku qulakkeerniarlugit Naalakkersuisut arlalinnik suliniuteqareerput aammalu siunissami taamaaliortuarniarumallutik.

 

Suliniutit aalajangersimasut ilaattut taaneqarsinnaavoq tamatuma kingornagut Naalakkersuisut radiukkut TV-kkullu aallakaatitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaannut allannguutissatut suliaat, tamatumuunakkummi KNR-ip siulersuisuinut ilaasortat aningaasanut tunngasutigut sakkortuumik akisussaassuseqanngitsumik iliorsimsut imaluunniit siulersuisuni ilaasortaaginnar­nissaminnut arlaatigut naleqqukkunnaarsimasut taarserneqartarsinnaanerat periarfissinneqarmat. Ilisimaneqartutut siunnersuut taanna ullumi ullup ilaa aappassaaneerneqassaaq aammalu siunner­suutip siullermeerneqarnerani pitsaasumik tiguneqarnera tunngavigalugu akuersissutigineqarnis­saa Naalakkersuisunit naatsorsuutigaarput. Tamatuma kinguninnugua KNR-ip siulersuisuinut ilaasortat Inatsisartunit toqqakkat taarserneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut Inatsisartunut inassutertik saqqummiuteqqissavaat.

 

Naalakkersuisut taama oqaaseqarlutik isumaqarput Inuit Ataqatigiit apeqquteqaataat tamakkiisu­mik akineqartut.

 

Ruth Heilmann, Siumut oqaaseqartua:

Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni ilassutitut aningaasaliissutit pillugit oqallinner­mut ilanngullugu Inatsisartuni oqaluuserineqarpoq KNR-imut tunngassuteqartoq.

 

Apeqqut imaannaanngitsoq Inatsisartunit pingaartinneqarluni aaqqiiviginiarneqarluni oqallisigi­neqarluni, taamanikkut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Inatsisartunut inassutigaa Naalak­kersuisut kaammattorneqassasut immikkoortut arfineq marluk naammassiniarneqassasut, KNR-ip aningaasatigut ingerlatsinera piumasaqaatitalimmik aaqqiiviginiarlugu.  Matumanilu takusin­naavarput Naalakkersuisut suliassaminnik pimoorussillutik ingerlatsiniarsimasut, kaammattuuti­gineqartullu arfinillit naammassineqarsimasut, ataaserli matumani apeqqutigineqartoq pissutissa­qartumik naammassineqarsinnaasimanani.

 

Siumup tungaaniit apeqqummut nassuiaateqaqqusinermullu Naalakkersuisut akissuteqaataat naammagisimaaripput oqaatigissavarput.

 

Isumaqarpugut Naalakkersuisut pissusissamissut inatsisiusunullu naapertuuttumik iliuuserisin­naasatik tamaasa atorlugit qisuariaateqarsimasut. Siullermik taamanikkut KNR-ip naatsorsuutini saqqummiummagit amigartoorutaasumik annertuumik pisoqarfiuneri pillugit naammaginagit siulittaasumik piaarnerpaamik tunuartitsinermik kinguneqartumik. Taamatullu aamma KNR-imi pisortaanerusumik tunuartitsineq iliuuserineqarsimavoq KNR-imi pissutit tujorminartutut oqaatigineqartariaqarmata aaqqiiviginiartariaqarlutillu.

 

Siumumiit paasilluarparput inatsisitigut, peqqussutitigut kaajallaatitatigullu periarfissat naaper­torlugit qanoq iliuuseqarniartarsimasut, tasanilu Naalakkersuisut pissutsit pitsaasumik aaqqiivigi­neqarnissaat ilungersuullugu sulissutigisimagaat takuneqarsinnaavoq. Tamatumunngalu atatillu­gu oqaatigissavarput paasilluaratsigu ullumikkut killiffiusoq taassaammat inatsisitigut periarfis­sarititaasut naapertorlugit aaqqiissutaasinnaasoq ajunnginnerpaaq. Pissutsillu atuutilersimasut isigalugit Naalakkersuisunit iliuuserisinnaasaq eqqortutut isigaarput.

 

Taammaattumik aamma paasivarput suliassat pitsaanerpaamik ingerlaqqinnissaat naammassisa­qarfiunissaallu siunertaralugu KNR pillugu peqqussutip nutarterneqarnissaa pisariaqartoq, tamannalu suliassaq Siumumiit tamakkiisumik suleqaaffigissavarput. Tamatumani siunertaasari­aqarluni KNR-ip aqunneqarnerata siulersuisoqarneratalu eqaatsumik siunissamullu sammisumik aaqqivigineqarlunilu inissinneqarnissaa.

 

Tamatumani Siumumiit nunatsinni innuttaasut tusagassiuuteqarnikkut pitsaanerpaamik tatiginas­suseqartumillu sullinneqarnissaat pingaarnerpaatikkatsigu. Ilanngullugu Siumumiit sakkortuu­mik piumasarissavarput taamtut siunertaqarnermi innuttaasut soqutigisaqaqatigiillu tamarmik kinaassusersiornertaqanngitsumik, illuatungaannarsiunngitsumik, naapertuilluartumilli sullinne­qarnissaasa tusagassiuuteqarnikkut ingerlatsinissap qulakkeersimaneqartuarnissaa.

 

Naggataatigut Siumumiit naalakkersuisunut piumasarissavarput KNR-ip iluani sulisoqarniarnera­nilu toqqissisimasumik ingerlatsinissap qulakkeerniarneqarnerani suleqataajuaqqullugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat akuersaarlugu tusaatissatut tiguarput.

 

 

Anders Nilsson, Atassut-ip oqaaseqartua:

Naalakkersuisut akissuteqaataanni oqaatigineqartutut, 1996-ip naalernerani 1997-illu aallartin­nerani KNR-imi pissutsit paatsiveqanngiusartutut oqaatigineqarput. Aningaasaqarneq seqummi­neqarsimavoq, pisortallu marluk qaammatit tamaasa unioqqutitsisumik akissarsisarsimallutik, naak Naalakkersuisut tamanna uparuartuiffigiuarsimagaluaraat.

Tamatuma ajornarsimannginneranut pissutaavoq KNR-TV pillugu Inatsisartut peqqussutaata oqaasertaliorneqarnerani  naalakkersuinermik suliaqartut KNR-imi siulersuisut saniatigut allanut akuliussinnaatitaannginnerat.

inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaani ilaasortatut uppernassassavara, KNR-TV pillugu suliaq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami malinnaaffigilluaratsigu.

 

Maj-ip 30-ani ataatsimiinnermi naalakkersuisunut ilaasortap Konrad Steenholdt-ip isumasioqati­ginerani soraarnermi ajunngitsorsiassat pillugit isumaqatigiissut, siulersuisuni siulittaasunngor­tup nutaap KNR-TV-imilu pisortat marluk akornanni isumaqatigiissutigineqartoq, uagutsinnut ilisimatitsissutigineqarpoq.

 

Paasitinneqarpugut Naalakkersuisut akuerisaannik isumaqatigiissuteqartoqartoq, tassa ulluinnar­ni pisortat piaarnerpaamik taarserneqarnissaata kissaatigineqarnerat tunngivigineqarluni. Uagut arlaannatsinniluunniit - Konrad Steenholdt-iluunniit - ataatsimiinnermi soraarnermi ajunngitsor­siassanik aaqqiissutaasoq unioqqutitsisumik akissarsianik aallaaveqartitaasoq pitsaasutut isumaqarfiginngilarput. Aappaatigulli aningaasat tungaannit isigalugu aammalumi tamanna Josef Motzfeldt-ip apeqquteqaammini oqaatigaa, nalinginnaasumik soraarnermi ajunngitsorsiassat tamatumani pineqarput. Josef Motzfeldt oqarpoq: ATaama maanaannaq soraarsitsinermi periuseq tamanna atorneqartarami tupinnartuusariaqanngikkaluarpoq@

KNR-TV-mi sulinerup ingerlaannarnissaa eqqarsaatigalugu ulluinnarni pisortat piaarnerpaamik peersinneqarnissaat pisariaqarluinnarsimavoq, aammalu siulersuisut ilaat taamatut aningaasat tungaasigut kukkuluttornermut akisussaallutillu unioqqutitsisumik akissarsiat pillugit isumaqati­giissuteqarsimasut taarserneqarnissaat pisariaqarluni.

 

Tamakku tunngavigalugit soraarnermi ajunngitsorsiassat pillugit isumaqatigiissutit saqqummiun­neqartut tusaatissatut tigusimavavut. Aaqqiissutaasut unioqqutitsisumik akissarsianik tunngave­qarnerat nalunngilluinnarparput. Isumali una sakkortunerusimavoq, taamatut soraarnermi ajunngitsorsiassanik aaqqiissutaasut - suut tamaasa ataatsimut isigalugit - immaqa allaat akikin­nerpaamik inerneqartitsiffiusutut isigineqarsinnaasoq. Ingerlaannavissumik anisitsineq, kingor­nalu soraarnermi naleqquttunik ajunngitsorsiassaqarusunnermik aaqqiagiinngissutaasut immaqa akisunerujussuusimassinnaagaluarput, siulersuisuni siulittaasunngortup isumaqatigiinniarnikkut anugsaaninngarnit.

 

Taamaattumik Atassut isumaqarpoq, Josef Motzfeldt-ip oqarneratut, Inatsisartut KNR-imut aningaasaliussaanit 1,6 mio. kr. atuinerussutaasimasut. Qanoq pisoqarsimagaluarpalluunniit pisortat taakku marluk peersinneqarnerat KNR-TV-mut aningaasarpassuarnik naleqartussaavoq.

 

Matumani Atassut-ip upernaaq ataatsimiinnermi TB II-p pingajussaaneerneqarnerani oqaaseqaa­taa uteqqissavara:

AAtassut-ip aamma taperserumavaa amerlanaarlugit akissarsiaritinneqarsimasut utertinneqartaria­qartut, akisssarsisitsisarnerlu siunissami inatsisit atuuttut malilluinnarlugit ingerlanneqassasoq. Atassut-ip nalunngilaa Naalakkersuisut sapinngisaminnik iliorsimagaluartut inatsisaatsuliornerit unitsinniarlugit, maannakkulli pissutsit imaalersimapput inatsisit allanngortittariaqarlerlutik, KNR-TV-p siulersuisuisa inatsisit anersaavat malillugu sulisimanngimmata pissutsillu ajoreeqi­sut ajornerulersiinnarsimallugit inatsisinik unioqqutitsisarnermikkut.

Inatsisaativut taama pineqartussaanngillaq@.

 

TB I-p aappaassaaneerlugu oqaluuserineqarnera sioqqullugu Aningaasaqarnermut ataatsimiitita­liaq isumaqatigiilluni isumaliutissiissummini piumasaqaateqarpoq arfineq marlunnik, 7,3 mio.kr. immikkut akuersissutigineqartut tunniunneqartinnagit naammassineqartariaqartunik. Piumasari­neqartoq kingulleq unioqqutitsisumik akissarsiat tunniunneqartarnerat unitsinneqassasoq aammalu akissarsiat amerlanaarlugit tunniunneqartartut utertinniarneqassasut, taakku naammas­sineqartutut isigaavut, tassa Naalakkersuisut inatsisilerituumik avataaneersumik unioqqutitsisu­mik akilerneqartut utertinniarnissaasa periarfissaqarneranik missussisitsinerasigut.

 

Atassut-miit neriuutigisimagaluarparput siulersuisut aningaasatigut akisussaatineqassasut. Kisiannili maanna inatsisinik paasisimasallip naliliinera piuvoq, inuinnartut nalinnginnaasumik eqqarsarsinnaasutut isigalugu naammaginanngilluinnaqqissaartoq. Ima inerniliivoq, pisortat soraarsitaasut taakku marluk imaluunniit siulersuisuni ilaasortat akuusimasut unnerluutiginissaat angusaqarfiunaviarunanngitsoq.

 

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Siullermik Inuit Ataqatigiit ajuusaartigaarput apeqqut manna Inatsisartuni oqaluuserineqartus­sanngortittariarqarsimagatsigu.

 

Isumaqarpugut KNR-ip siulersorneqarnerani susassaqartut, tassalu Naalakkersuisut siulersuisut kiisalu KNR-imi ulluinnarni ingerlatsinermi pisussaasut, akisussaaffiisa erseqqarissunik aalajan­gersaaffigineqartariaqarnerannik pisariaqartitsineq qangali pasitsaanneqareersimasariaqarluartoq. Pasitsaanneqanngitsoorsimanaviannginnami siusinnerungaartukkulli aaqqinniarneqareersimasari­aqaraluartoq isumaqarpugut.

 

Oqaluuserisassanngortitsisariaqarnittali pingaarnertut tunngavigaa, inatsisinik malinnittariaqar­nermi innuttaasut naligiinnerannik paasinninnerput. Naalakkersuisut suliffeqarfinnilu atorfikkaat innuttaasutut allatuulli inatsisinik malinnittussaapput.

 

Sulialli matuma ingerlanera kikkut eqqunngitsuliortuunerarlugit eqqartuunneqareerpat? KNR-ip siulersuisuini ilaasortat.

 

Siulittaasuusimasoq soraarsitaareerpoq. Maannakkullu radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisar­neq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngorinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuute­qarput. Allannguutissamik siunnersuuteqarnermi anguniarneqarpoq KNR-ip siulersuisuini ilaasortat suliaminnik annertuumik sumiginnaasimappata siulersuisunut ilaasortaanerannit erngerlugit tunuartinneqarsinnaannissaat.

 

Allannguutissatut siunnersuut pineqartoq ullup ilaa oqaluuserisassani imm. 33-ikkut aappassaa­neerneqartussaavoq.

 

Peqqussutip allanngortinneqarnissaanik siunnersuut akuerineqassaguni naatsorsuutigineqarpoq novemberip aallaqqaataani atuutilissasoq. Naalakkersuisullu akissuteqaataat naapertorlugu Naalakkersuisut naatsorsuutigaat, peqqussutip allannguutaa kingumoortumik atorlugu KNR-ip siulersuisuini ilaasortanik soraarsitsisinnaanngussallutik.

 

Naalakkersuisooqartigiimmi Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaanni ilaasortaatitaasa ilaat qanittukkut tusagassiutitigut KNR-ip siulersuisuini ilaasortat soraarseqqullugit 600.000 koruunillu sinnerlugit KNR-imi pisortaasimasut inatsisinik maleruagassanillu tamanik unioqqu­titsinikkut ukioq ataaseq kingumoortumik akissarsiamikkut qaffaavigineqarsimanerannut atorneqarsimasut KNR-ip siulersuisuinut akilerneqaqqullugit oqaaseqareerpoq. Naak KNR-imi pisortat tunuarnerini isumaqatigiissutinik Naalakkersuisut akuersinermikkut taama iliornissamut periarfissaarutereersimagaluartut.

 

Taamatut inatsisinik toqqammavissaqanngikkaluarlutik naalakkersuisooqatigiit amerlanerussute­qarnerinnartik tupparlersaasiullugu pissaanermik atornerlueriartarnerat Inuit Ataqatigiit akuerinn­gisaannassavaat.

 

Aamma taamaappoq apeqqummi matumani. Naalakkersuisut peqqussutip allanngortinneratigut suisinnerusukkut iliuuserineqarsimasut inatsisaatsuliorninngortissinnaasorigunikkit pissaaner­minnik atornerluisinnaaneq nalinginnaasumik atuuttuussanngortinniarpaat. Taamatut naalakker­suinikkut ingerlatseriaaseqarsinaasorineq nunatsinni atuutsinneqanngisaannassasoq maannakkut naalakkersuisuusunit paatsoorneqarsinnajunnaarlugu Inatsisartut aalajangertariaqarpaat. Taama­mi pisoqanngippat nunarput qinikkanit akuerisaasumik inatsisaatsuliorfittut imaluunniit piuma­saannarmik inatsisinik atortitsivittut avammut nittarsaanneqartussaavoq.

 

Naalakkersuisut radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngorinneratigut kingumoortumik soraarsitsisinnaalersorinerannut tunngatillugu oqaatiginn­gitsoorumanngilarput inatsisinik maleruagassanillu atuutereersunik allanik allanngortitsinngikka­luarluni KNR-ip pisortarisimasai ajunngitsorsiassartaqanngisumik ullormiit ullormut ukiup ataatsip matuma siornatigulli soraarsinneqarsinnaasimagluarmata, aamma Naalakkersuisut ilaatigut aasaq Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerata naanerani ilassutitut aningaasaliissuti­nut inatsisip akuerineqarneranut atatillugu ilisimasaminnik Inatsisartunut isertuussinermik ilisimasaqartut, naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerannut Inatsisartut inatsisaat nr. 6 1993-imi maj-ip 13-ianneersoq toqqammavigalugu tunuartitaasinnaammata.

 

Siullermut tunngatillugu eqqartuussissuserisut nalunaarusiortinneqarsimasut AKønig, Homann & Erichsen@ eqqortumik allapput KNR-ip pisortarisimasai peqqussutinik unioqqutitsinerminnik ilisimannginneralutik oqarsinnaannginneraramikkit. Tamannami aamma Kultureqarnermut Naalakkersuisup 24. Januar 1997, KNR-ip siulersuisuini siulittaasumut allagaqarnermini aaqqinneqaqqugamiuk erseqqissaavigereerpaa.

 

Tassungalu atatillugu oqaatiginngitsoorumanngilarput, KNR-ip pisortarisimasaa 22.oktober 1996-imili Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmit naalakkerneqarmat pisortap tulliatalu atorfeqarneri­nut tunngasut inatsisinut naapertuuttunngorlugit aaqqiivigeqqullugit. Sulisoqarnermut Pisortaqar­fiup allakkami taakku nuunnerat Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut nassiuppai. Oqareernittuullu tamanna pivoq 22.oktober 1996. Aqaguagu ukioq ataasinngussaaq.

 

Taamaattumik pisortaasimasut unioqqutitsinerminnik ilisimasaqareeraluarlutik aaqqiiniutaasin­naasunik iliuuseqannginnerat, tassa pisussaaffimminnik sumiginnaanerat Naalakkersuisut KNR-ip siulersuisuini siulittaasuutitartik aqqutigalugu soraarsitsinissaannut tunngavissatut naammaru­jussuaraluarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilaat radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni ' 11-mi allassimammat imatut: ASiulersuisut KNR-ip siulersuisorai qullerpaat, akisussaanerpaappullu KNR-ip ingerlatsinera pillugu aalajangersakkat malinneqar­nissaannut@.

 

Peqqussutilli pineqartup '-iisa 13-ianni ima aalajangersagaqarpoq: AAtorfinitsitsisarnerni soraarsitsisarnernilu KNR pinngitsoorani pisussaavoq aalajangersakkat Namminersornerullutik Oqartussani atorfilinnut sukkulluunniit atortuusut malissallugit@.

 

' 13 pineqartoq unioqqutillugu ingerlatsineq soraarnermut atorfimmullu allamut nuunnermut isumaqatigiissutinik Naalakkersuisut akuersinermikkut inatsimmik unioqqutitseqataasunngortip­put.

 

Pingaaruteqarpoq maluginiassallugu '-ini pineqartuni atorfinitsitsineq soraarsitsinerlu, aammalu illuatungaatigut atorfinitsisinermi soraarsitsinermilu atugassarititaasunik aalajangersaaneq immikkoormata, atugassarititaasunik aalajangersaaneq eqqortumik atuutsinneqarnersoq nakkuti­gissallugu Naalakkersuisut susassaqarfigaat.

 

Aamma Naalakkersuisut pissusissamisoortumik suliap matuma ingerlanerani arlaleriarlutik siulersuisunut piumasaqaateqartareerput/akuliuttareerput, soorlu pisortaasimasut ukioq ataaseq kingumoortumik 633.000 koruuninik akissarsiarisimasaat uterteqqullugit upernaaq maj-ip 16-ianni siulersuisunut inassutigigamikkit, tassa Naalakkersuisut.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut KNR-imi siulersuisut sulinerannik tamatigut innimiginnittaria­qarnermik isumalersuinerat ingasattajaartumik utoqqatsissutissarsiornerinnartut Inuit Ataqatigiit isumaqarfigaat.

 

Naalakkersuisut siulittaasuutitartik pissutsinik aaqqiissuteqaqqullugu naalakkersinnaagunikku sooq taava pisortanik unioqqutitsinerminnik aaqqeeqquneqaraluarlutik aaqqiiumanngitsunut siornali soraarsitseqqusinnaasimanngilat.

 

Naalakkersuisummi aatsaat taamaaliorsimapput upernaaq maj-ip 23-iata 27-iatalu akornanni Kultureqarnermut Naalakkersuisup KNR-ip siulersuisuini siulittaasumik ataatsimeeqateqarnerati­gut. Ataatsimeeqatigiinnermi pineqartumi Kultureqarnermut Naalakkersuisup KNR-ip siulersui­suini siulittaasoq ilisimatippaa, Naalakkersuisut isumaqartut KNR-ip pisortaannut sakkortuumik malunnaateqartumik iliuuseqartoqartaqariaqartoq, siulersuisullu taamaaliussagunik Naalakker­suisunit tapersersorneqassasut.

 

Taamaatumalu kinguneraa KNR-ip pisortarisimasaata siulersuisuminit tatigineerunnini tunngavi­galugu maj-ip 26-anni tunuarniarluni siulersuisunut nalunaaruteqarnera tullersortigisimasaatalu atorfitoqqaminut uterniarluni qinnuteqarnera. Pisortaasimasup tunuarniuteqarnerminut atatillugu piumasaqaatini saqqummiuppai.

 

Naalakkersuisut KNR-ip siulersuisuini siulittaasumut taamak qanoq iliuuseqaqqusinerat ukiumik ataatsimik siusinnerusukkut pisimasinnaagaluarpoq, KNR-imut taamaasillunilu inuiaqatigiinnut aningaasartuutaanngitsumik.

 

Sulialli killiffia najummassimanarnerarlugu pisortaasimasut piumasaqaataat tamakkerlugit Naalakkersuisut akueraat. September-ip aallaqqaataani 1995-imiit Namminersornerullutik Oqartussani kommuunilu tjenestemand-it pillugit Inatsisartut inatsisaanni ' 19 unioqqutillugu akissarsiaqartitsisimaneq, pussuit seqqortilaaginnarlugit akuerineqarpoq. Tamannalu inuiaqati­giinnut 2 mio. koruunit pallillugit pisariaqanngilluinnaraluartumik aningaasartuutitaqarpoq, Naalakkersuisut akuerisaannik.

 

Soorunami Naalakkersuisut akuerisinerata kinguneranik siulersuisut atorfinitsitsinermi soraarto­qarneranilu iliuuserisimasaminnut akisussaatinneqarsinnajunnaarput, KNR-illu pisortarisimasai unioqqutsillutik akissarsiaqartinneqarsimanerannik allatigullu ajunngitsorsiassaqartinneqarsima­nerannik akileeqquneqarsinnaajunnaarlutik.

 

Taamaattumik aappaattut naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerannut inatsimmi '-it tamaasa najoqqutaralugit KNR-imi pisimasunut taamanikkut naalakkersuisuusut akisussaasutut pineqaa­tissinneqartariaqarnerat periarfissatuanngorpoq.

 

Aammalu Naalakkersuisut aasaq juni-p sisamaanni Inatsisartut 1997-imi aningaasanut ilassutitut inatsisissap siulliup inaarutaasumik Inatsisartuni oqaluuserineqarnerani paasissutissanik pin­gaaruteqartunik inatsisartunut isertuussisimanermikkut Naalakkersuisut Inatsisartuni ilisimane­qanngilaq KNR-imi pisortaasimasut aappaata soraarneranut aappaatalu atorfimmut allamut nuunnerannut KNR-ip siulersuisuisa isumaqatigiissuteqarsimanerat, aningaasatigut nassatarisai ilanngullugit, Naalakkersuisut akuerereersimagaat.

 

Naalakkersuisunummi ilaasortaq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit maj-ip 30-anni isum­sioqatigineqarnermini piumaffigineqarnini najoqqutaralugu isumaqatigiissutit assilinerinik aningaasatigullu nassatarisaannik paasissutissanik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut nassiussaqarpoq.

 

Isumasioqatigineqarnerminili kingornalu allakkatigut nassiussinermini oqaatsimik ataatsimil­luunniit Naalakkersuisut akuersisimanerannik oqaaseqanngilaq. Aatsaat taamaaliorpoq junip 17-ianni Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut allagaqarnermigut. Kultureqarnermut Naalakker­suisoq taamanikkut ilaatigut ima allagaqarpoq, issuarpara:

APisortaasimasup soraarneranut tullersortigisimasaatalu atorfimmut allamut nuunneranut siulersuisut isumaqatigiissutissatut siunnersuutaat atsiorneqannginnerini Naalakkersuisunit akuerineqarput. Taamaattumik siulersuisut pisimasunut akisussaatinneqarsinnaajunnaarput@.

Issuaaneq naavoq.

 

Taamaattumik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisut akuersereersimanerannik ilisimasaqannginnami junip aallaqqaataata missaani isumaliutissiissusiornermigut ilaatigut piumasaqarpoq, KNR-imut immikkut 7,3 mio.kr. aningaasaleeqqusineq aatsaat akuerineqasin­naasoq KNR-imi pisortat akissarsiaat atorfeqarnerminnullu atugassarisaat inatsisinut naapertuut­tunngorlugit iluarsineqareerpata.

 

Taama piumasaqarneq Inatsisartuni oqallinermi Atassut-ip  aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqar­tuisa 1996-imi ukiakkulli pissusiusimasunik aaqqeeqqusinerummat erseqqissarpaat. Aningaasa­qarnermut ataatsimiititaliaq taama piumasaqarsimanavianngikkaluarpoq inatsisit unioqqutillugit toqqammaveqartunik isumaqatigiissutinik Naalakkersuisut nikissinnaajunnaarsereerlugit akuersisimanerat ilimagineqarsimagaluarpat. Ilisimaneqareersutullu taama piumaqarneq inatsi­sinngorluni Inatsisartunit tamarmiusunit akuerineqarpoq. Imaappoq Inatsisartut inatsisiliortinne­qarput eqqortinneqarsinnaanngitsumik.

 

Ullumikkullu Naalakkersuisut isumaqarneraassagunik siunissami atorfeqartitsinerit inatsisinut naapertuuttunngortinneqarnissaat aasaq junip sisamaanni isumaliutissiissutikkut pineqartoq, paasuuisuusaarput.

 

Suliassarlu taama mianernartigisoq ajuusaarnarlunilu tupinnaqaaq Kulture­qarnermut Naalakker­suisoq qanittukkut Qanorooq-mi apersorneqarnermini pi­aaraluni sallummat, isumaqatigiissutigi­neqarsimasut Naalakkersuisut akueri­simasaasa aningaasatigut nassatarisai Atuagalliutini ukioq manna septembe­rip 30-ani saqqummersuni aatsaat paasisimallugit oqarami.

 

Maannakkut Atassutikkut Siumukkullu Naalakkersuisuutitaasa akisussaaffeqar­neq sunaanersoq qanorlu pingaartigisumik pisussaaffiliinersoq paasisariaqa­lerpaat. Tamatumunnga eqqaasitsisus­sat tassaapput Inatsisartut.

 

Atassutikkut Siumukkullu Inatsisartuni ilaasortaatitaasa sulinerminni par­tiitut allatulli qinersisi­mik isumaat toqqammavissaraat. Inatsisinik unioq­qutitsinerit oqaluuserisami matumani pineqar­tut aamma Atassutikkut Siumuk­kullu qinersisartuisa akuersaarumanavianngikkaat qularnanngi­laq. Tamanna Inatsisartuni sinniisaasa arajutsisimanerassagunikku pissutsinut piviusunut attaveqarniarnikkut angisuumik ajornartorsiuteqarsimassapput.

 

Inatsisartut ersarissumik isummerfigisariaqarpaat innuttaasut nipaat sumi­ginnarlugu Naalakker­suisut qanoq iliornerinut tamanut akuersaaginnartooru­sunnerlutik, tassa isummernissap matuma qeqqa.

 

Oqaluttarfimmit maannga oqaaseqarsinnaanitsinnut periarfissiisut inuiaqati­giit ataqqillugit Inatsisartunut isummertariaqarpugut.

 

KNR-imi 1996-97-imi pissusiusimasunut Naalakkersuisut akuerineqarsinnaann­gitsumik pikkor­liornermikkut inatsisinik arlaqartunik unioqqutitsisutut Inatsisartunullu paasissutissanik pin­gaarutilinnik isertuussisimanermikkut tatiginanngitsuliorsimaneri akuerineqarsinnaanngillat.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit pisimasut matumani pineqartut nalaanni Naa­lakkersuisuusimasut inuiaqatigiinnit piumasarisaasut akerliannik sulisima­sutut, paasissutissanillu Inatsisartut inatsisi­liornerannut pingaaruteqar­tunit isertuussisimasutut nalileramikkit, tatiginanngissusiat Inatsisartu­nut taasinikkut isummerfigisassanngortippaat.

 

Taamatullu oqaaseqarluta taasissutigineqartussatut siunnersuuterput Inatsi­sartut siulittaasuannut tunniutissavara ima oqaasertaqartoq.

 

Inatsisartut isumaqaramik 1997 septemberip 18-iat ilanngullugu Naalakker­suisuu­simasut radiokkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsi­sartut peqqusutaanni ' 13-imik aammalu Kalaallit Nunaanni Namminersornerul­lutik Oqartussanik kommunenilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut Inatsi­saannit ' 19-imik unioqqutitsilluni ingerlatsisimanerit akuerinerisigut inatsisinik pineqartunik unioqqutitsisimasut aammalu 1997-imi junip sisa­manni Inatsisartut inatsisiliorneranni paasissutissanik pingaaruteqartunik isertuussisimasut piffissami pineqartumi Naalakkersuisuusimasut tunuaqqu­aat.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

KNR-ip pisortarisimasaanik taassumalu tullersortigisimasaanik piffissami 1.september 1995-imiit augustip aallaqqaataanut 1998-imut akissarsiaqartit­sinermut atorfeqartitsinermullu tunnga­sut pillugit Naalakkersuisut nassui­aateqarnissaannik siunnersuut aamma isumaliutissiissut kiisalu allakkatigut akissuteqaat sukumiisumik misissuataareerlugit nalunaarutigissavara tusaa­tissatut tigugakkit aammalu inassuteqaatit akuersaarlugit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik oqaatigissavara KNR-imut tunngatillugu tusagassiutitigut oqal­linneq aallarteruttormat ilaatigut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq allaat tusagas­siutitigut suliamut tunnga­tillugu sallunerarneqarluni allarpassuarnullu pisuutinniarneqarpoq uannut assut paasiuminaatsumik.

 

Tassami Inatsisartunut ilaasortaagaluarlunga suliamut tunngasunik minner­paakkulluunniit malinnaatinneqannginnama, taamaallat tusagassiutitigut pi­sut assigiinngitsut tusartarlugit.

 

Taamaammat oktoberip aallaqqaataanni siulittaasoqarfik allakkatigut piuma­saqarfigivara KNR-imut tunngasunik paasissutissanik ersarissunik Naalak­ker­suisut Inatsisartunut tunniussisariaqar­tut aammalu suliaq Inatsisartunit oqallisigineqartariaqartoq.

 

Tassami uanga ataatsimiititaliani annerusumik ilaasortaaffeqannginnama ilaatigut KNR-imut tunngasut tusagassiutitiguinnaq oqallisaaqisut nalul­luinnarakkit taamaallaalli oqareernittut tusagassiutitigut malinnaapalaar­sinnaallunga. Taamaattumik uannut "ipianngunarpoq" paasissu­tissanik tassun­ga tunngasunik pisimanani.

 

Taamaattumik oqaluuserisassat pillugit nassuiaat saqqummiunneqarmat immik­koortoq 62-ip tassa oqaluuserisassatut siunnersuutigisama Inatsisartuni suleriaasitta ' 69 tunngavigalugu kinguartinneqarnissaa piumasarisimavara ilami allakkatigulluunniit akissuteqarfigineqannginna­ma.

 

Tupinnaqaarmi Inatsisartunut ilaasortat ilaasaluunniit ilisimanngisaat tu­sagassiutitigut saqqum­miussuunneqarmata taamaattumik pisortat ingerlatsi­nerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 9 junip 13-ianni 1994-imeersup ' 4 immikkoortoq siulleq aammalu ' 8 immikkoortoq 1 nr. 3 naapertorlugit Inatsisartut qinnuigissavakka KNR-imut tunngasut KNR-ip siulersuisorisimasaasa Kultureqarnermut Ilinniartitaaner­mut Ilageeqarnermul­lu Pisortaqarfiup aammalu Naalakkersuisut Aningaasaqar­nermullu ataatsimiititaliap akornanni allakkatigut KNR-imi pisimasunut o­qallisaaqisunut tunngasut tamaasa Inatsisartunut ilaasortanut tamanut tun­niuteqqullugit.

 

Tassami paasissutissat piumasakka minnerpaamilluunniit tunniunneqanngillat allakkatigulluun­niit saaffiginnissutiga Naalakkersuisunit akineqanngilaq.

 

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat paasilluarpara tassami Inatsisartuni qini­gaasugut pisussaaffitta ilagaat innuuttaasut torersumik paatsuunganann­git­sumillu paasissutissinneqartarnissaat isumagis­sallugu. Minnerunngitsumik pisortat suliffeqarfiutaasa Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut ajunngitsumik tutsuviginartumillu ingerlanneqarnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Inatsisartuni eqqortussaq anguniarlugu sallulu qanermiorinagu sulissagaanni minnerpaamilluun­niit ersissutissaqanngilaq pissutsit ajortutut isikkullutit qulaajarnissaat akuersaassallugu. Aam­malu suliap ajunngitsumik oqaatsinik ilaatigut sallumik ilaqartinneqanngitsumik paasissutissin­neqarnissaat an­guniarlugu kiisalu Inatsisartuni Naalakkersuisunut tatiginnissuseqarnerput qulakkeerniarlugu Kattusseqatigiinniit piumasarissavara suliap sukumiisumik arlaannaannul­luunniit attuumassuteqanngitsumik misissuiffigineqarnissaa Inatsisartunit misissuiffigineqartari­aqarpoq.

 

Tamatumani ilanngullugu Naalakkersuisut suliap ingerlanneqarnerani tatigi­nassutsimikkut innarlerneqarsimannginnerat ilanngullugu. Isumaqarpunga im­mikkut eqqaasariaqartoq KNR-imi pisortaasimasut ippassaq sapaammi Inatsi­sartunut ilaasortanut paasissutissat arlaqartut agguaas­simammagit ilaatigut uanga ilisimasaqarfiginngilluinnakkakka paasissutissalli ilaanni tassannga tunniunneqartuni ilaatigut imatut allaqqasoqarpoq. Inatsisartunulli ilaa­sortanut ilisimatitsissuti­gissavara aternik ataasiak­kaanik taajuiniarnanga allakkani issuarneqartuni atit taaneqarsimasut x-inik taassagakkit.

 

"Isumaqatiginniartoqareerneratigut majip 27-ianni 1997-imi unnukkut KNR-imi siulersuisut siulittaasuata Naalakkersuisut paaseqatigalugit x1-ip x2-llu soraarniuteqarnerat isumaqatigiissu­teqarnikkut akueraat."

 

Soorlu aamma tamanik ilisimaneqareersoq Kultureqarnermut Ilinniartitaaner­mut Ilageeqarner­mullu Naalakkersuisoq inuit tamarmik tusaasaannik isigi­saannillu Qanoroq-kut imminut assortuuttunik KNR-imi pissutsinut tunngasu­nik piffissap ilaatigut saqqummiussaqarmat aammalu Naalakkersuisup akissu­teqaataani paasinarpoq ilaatigut aningaasaqarnermut ataatsimii­titaliap KNR-imut tunngatillugu akuersissuteqarnermini piumasaqaatai arfineq marluusut tamakkiisumik Naalakkersuisunit malinneqarsimanngitsut.

 

Kiisalu akissute­qaammi ersersinneqarpoq isumaqatigiissut majip 27-ani at­siorneqarsimasoq aningaasatigut nunatta karseanut qanoq sunniuteqarumaar­nersoq ilisimanagu Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimasoq. Taamaattu­mik Naalakkersuisup nassuerutigaa aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami majip 30-ani nassuiaa­teqarami isumaqatigiissutip aningaasatigut qanoq kin­guneqarsinnaanera i­lann­gullugu nassuiaateqarfigisimanngikkini.

 

Taamaammallu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap piumasaqarnera tunngavi­galugu paasissu­tissat tamatuma kingorna aatsaat nassiunneqarsimallutik.

 

Taamaattuminguna Kattusseqatigiinniit Inatsisartunut eqqortussaq anguniar­lugu aammalu Naa­lakkersuisuni tatiginninnerup innarlerneqannginnissaa an­guniarlugu piumasarigiga suliap arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsu­mik misissuiffigineqarnissaa.

 

Inatsisartunimi tamatta akisussaaffigaarput inimi maani inatsisili­arineqar­tut eqqortumik atuutsin­neqarnissaat aamma uatsinni inatsisartuni malinne­qarnissaat isumagissallugu.

 

Taamaattumik isumaqarpunga apeqquteqaatit tamarmik naammaginanngitsumik akineqartut taamaammallu suliap ingerlateqqinneqarnissaa Inatsisartut isu­magisariaqarpaat.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassunga apeqqutigineqartunut assigiinngitsunut akissuteqaatit pillugit oqaaseqartut tamaasa siullermik qutsavigissavakka.

 

Tassa soorunami Naalakkersuisunu suliaqarnitsinni ilumoortoq eqqortorlu tunngavigalugu suliniartuuvugut taannalu kialuunniit qimarratiginiarsin­naanngilaa. Aammaluunniit oqaatigine­qaraluarmat piaaralutagooq sallusugut, taanna tikikkumaaripput.

 

Siullermik Siumup oqaaseqartuaninngaanniit qujavunga tamakkiisunik taper­siissutaasunik maani erseqqissumik oqaatigineqarmat. Tassa uani suliassaq ilungersunartuusimavoq taamatullu aalajangiiniarnitsinni ajornartorsiutit tamakkiisumik ataasiakkaat piunnaarlugit tamakkiisumik aalajangiiffiginis­saa Naalakkersuisuninngaannit pingaarnerutilluinnarsimavarput.

 

Ilumoortoq aamma oqaluttuni arlalinni oqaatigitsiarneqareermat Kalaallit Nunaata Radioata inatsisitigut ingerlatsinermi tunngavissarititai ullutsin­nut naleqqukkunnaarsimasut, taanna Naalakkersuisunngornerma aamma kingorna­tigut isertuussimanngilara. Taamaattuminga aamma taakkua aaqqissuun­nissaat eqqarsaatigalugu suliniuteqartugut.

 

Tassa imaappoq peqqussutip nutarterneqarnissaa ullumikkut pisariaqarluin­narpoq taamaattumik Siumup oqaaseqartuaninngaanniit taanna erseqqissumik oqaatigineqarluni maanna erseqqissarne­qarmat tamanna qujassutigissavara.

 

Tassami kinaassusersiornertaqanngitsumik illuatungaannarsiunngitsumik naa­pertuilluartumilli tusagassiuteqarnikkut ingerlatsinissaq qulakkeerneqar­nissaa taanna pingaarluinnartuuvoq.

 

Suliniut una ilungersunarseruttormat Kalaallit Nunaata Radioata iluani su­lisoqarniarneranilu toqqissisimasumik ingerlatsinissaq sapinngisamik qulak­keerniarsimavarput taanna Naalakkersui­sooqatigiit suleqatigiilluinnarlutik ingerlanniarsimavaat aalajangiiffigalugulu.

 

Taavalu Atassumminngaanniit oqaaseqaatit aamma tapersiisut Naalakkersuisut qanoq iliuuseqar­simanerannik qamannga pisumik qutsatigaakka aammalu tassani erseqqilluinnartumik oqaluttu­arineqarpoq oqaluttup tungaaninngaannit ullu­ni majip naaneraninngaannit junip sisamaata tungaanut qanoq pisoqarsimanera­nik.

 

IA-p oqaluttuata uannut nassuiaatai tikinngikkaluarlugit kisianni ataatsi­moortillugit taanna oqaaseqarfigilaartariaqarpara qanoq pisoqarsimanera tassunga tunngasoq. Tassa una apeqquser­neqarpoq Naalakkersuisut aalajan­ger­simanerat KNR-ip siulersuisuisa taavalu pisortaasa akornan­ni tunuartitaa­nermi atorneqaasa pillugit isumaqatigiissut qanga Naalakkersuisut akuer­saarsima­neraat? Taakkua ullui arlaleriarluni uani utertaqattaarneqareerput. Uanni pingaarnerpaaq aajuna aningaasaqarnermi ataatsimiititaliaq tassaavoq Inatsisartut ataatsimiititaliaat. Ataatsimiititalianilu assigiinngitsuni suliassinneqartarpugut ataatsimiititaliap ilaasortaasa kisimik nalilersu­gassaannik Inatsisartunullu saqqummiussassaannik.

 

Ukiorpassuit sulininni tassani pingaartittarsimavara inunnut ataasiakkaanut suliffeqarfinnut ataasiakkaanut tassani tunngasut matoqqasumik eqqartorne­qarlutik Inatsisartunut aalajangigas­sanngorlugit inassutigineqartarnerat.

 

Pappiaqqat taamanikkut tunniukkakkit ataatsimiititaliamut tassunga paasis­sutissatut piumasaat najoqqutaralugit tamarmik erseqqarilluinnartumik al­lassimapput aamma Josef Tuusi Motzfeldtip una apeqqutigisaa Naalakkersuisut qanga akuerigamikkit? Tassani pappiaqqani ilaareerpoq kingumoortumik piuma­saqaateqarsinnaaneq Naalakkersuisut akuersineratigut pisinnaajunnaar­toq.

 

Ataatsimiititaliap tassani isumaliutissiissummini taanna uniffigisimaguniuk aamma Josef Tuusi Motzfeldt nammineerluni ikinnerussuteqarluni oqaaseqaate­qarsinnaavoq tassunga tunngasumik. Ataatsimiititaliami aamma tassanerpiaq nammineerluni ataatsimiinneq isumasioqatigiinneq unitsikkallarsinnaavaa gruppeni paasitikkumallugu qanoq killiffipput sumiinnersoq. Ikin-nerussute­qarlunilu oqaaseqaateqarnermigut taakkua saqqummiussinnaavai.

 

Imatut paasisariaqarnerpara junip 17-ani aatsaat allakkat atuaramigit ilin­niagassatut ulluni taakkunani majip 30-aninngaannit isumaliutissiissutip saqqummernissaata tungaanut tassaniittut isiginngitsuusaarsimanerai ima­luunniit atuanngitsuuginnarsimanerai. Taannarpiaq toqqammaviu­voq Inatsisis­sap pingajussaaneerneqarluni uani piviusunngortinneqarnerani oqaatsit an­ninneqar­tut oqaaseqarfigisimannginnakkit.

 

Una oqaluttarfik inunnut ataasiakkaanut pineqartunut qanoq iliorneqarnis­saannik inassuteqarner­mik atussallugu atorusunnginnakku isumaqaramalu inut­tut ilisimara toqqavigalugu paasissutissat taakkua assigiinngitsut inunnut tatigisannut tunniussimallugit paasissutissatuut taakkorpiaallu tunngaviga­lugit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap inassuteqaatigisimagaa Naalak­kersuisut arfineq marlunnik piumasaqarfigalugit.

 

Uani piumasaqaatini assortuussutigisarput immikkoortut pingajuat ulloq man­na tikillugu assortuussutigisinnaavarput, tassani atuarutsigu kalaallisuaa­ni qallunaatuuaniluunniit imatut paasineqarsinnaammat siumut isigaluni ukua aaqqiiffiginiarneqartut ukiuni kingullerni marlunni uanga pisortaqarfin­ninngaannit taavalu aamma atorfeqartitaqarnermut tunngasunik pisortaqarfim­minngaanniit malersorsimasagut taakkua aaqqiiffiginiarnissaat uani anguju­masima­gatsigu.

 

Taamaattumik taamatut saqqummernerit oqaaseqarnikkut uanga inuttut taamatut aalajan­giiffigi­simavakka paasissutissat assigiinngitsut tunniutereersima­gakkit taakkulu inuit aamma nammineq piumagunik tunuliaqquttaminnut inger­latitseqqissinnaanerat ataqqisimallugu.

 

Tatiginninneq aamma tassaniippoq Inatsisartunut ilaasortaaqatinnut sulias­sanut paasissutissanik tunniussiguma taava soorunami taakkua tunngavigalu­git suliartik ingerlateqqissavaat.

 

Inuit Ataqatigiit uani toqqammavigisaat soorunami tamaasa akissuteqarfigi­sinnaanngilakka, pisariaqassammat Inatsisartut uani inassutigisaasut tunn­gavigalugu apeqquteqarfigineqarnissaat pingaarluinnartutut toqqammavigine­qarmat. Taannalu soorunami Inatsisartuni siulittaasuusup ingerlatsisuusullu aalajangiiffigisussaassavaa suliassaq qanoq ingerlateqqinneqarnissaa.

 

Oqaluttuni sinneruttuni ilaatigut apeqqutigineqarpoq Qanorooq-mi oqarsima­nera, tassa taanna taamanikkut tupigiallassimavara allaat pappiaqqat inun­nut aalajangersimasunut tunngasut sulinitsinni atukkavut tassanngaannaq aviisitut naqinneqarsinnaammata. Allaat aatsaat taanna oqarneq tassani tun­ngavigisimasakka taamatut oqarninnut ukuupput, tassani nalunnginnakku qaam­mammut aningaasarsiaat qaammatini 14-inini ingerlataqartussaasut taamanik­kut allakkat tassannga imaqarput. Tassanilu misissorlugu paasivara sunaaffa aamma feriasiornermut tunnga­sut tassa taakkua oqaatiginiarsimavakka aatsaat misissukkatut isigalugit piaaraluni salluniarner­mut tunngaveqanngilluinnar­poq taanna. Tassalu taamanikkut taanna oqaatigisimasara qimarratigisin­naanngilluinnarpara taakkua qaammatini 14-ini aningaasarsiatik pigiinnarlu­git tunuarniarnerminni atugassaqartitaanerat, imatut nalilersimagakku kil­liffik ima ilungersunarti­gaaq allatut ajornartumik Kalaallit Nunaata Radioa ingerlatsinikkut qanoq iliuuseqarfiginiassa­gutsigu taanna aalajangerneq Naalakkersuisuninngaanniit pisariaqartoq taannalu qimarratiginianngilluin­narpara aamma salluliuutigineqartutuut pasineqarnera utertikkusuppara taak­kua allakkiat takoreersimavakka namminerlu atsiorlugit aamma tunniussimal­lugit.

 

Naggataatigut taanna oqaatigeqqiinnassavara Naalakkersuisut uani apeqqummi ilungersunartumi taamanikkut aalajangerniarnermikkut qiteritissimammassuk tamakkiisumik suliassaq ataatsimut isigalugu aalajangiisoqarnissaa. Sooru­nami ullumikkut oqallisigisinnaavarput qanoq iliorsima­sinnaagaluartugut killiffippullu ullumikkut uaniippoq taannalu tunngavigalugu isumaqarpunga uangalu aalajangiusimavara Naalakkersuisut iliornerat pissusissamisoortuu­soq eqqortumillu iliornerulluni.

 

Laannguaq Lynge, Siumut:

Siumumiit uagut piumasaraarput ataatsimiinneq unikkallassasoq tassa eqqor­tumik ataatsimeeqa­tigiinnissarput pisariaqartikkatsigu. 

 

Knud Sørensen, Atassut:

Inuit Ataqatigiit oqaluttuata taasinissamik tassa Naalakkersuisunik tati­ginnikkunnaarnermik tunngaveqartumik, taasinissamik siunnersuuteqarnerat tunngavigalugu Atassumminngaanniit qinnutigissavarput ataatsimiinnerup u­nitsikkallarneqarnissaa.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa oqaatigissavara suleriaaserput malillugu allakkamik allaganngorlugu taasissutissanik tunisisoqartillugu oqallinneq unittussaammat, taamaattumik ataatsimiinneq unikkallartariaqar­poq, ataatsimiinnerup unikkallarnera imma­qa 15 minutit naammassaaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Pissutsit KNR-ip aqunneqarnerata aaqqissuunneqaqqinneranut tunngasut Kul­ture­qarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisumik sukumiisumik naassui­aateqarfigineqareerput, taamaa­liornikkut Hr. Josef Motzfeldtip apeqquteqaa­taa sukumiisumik tamakkiisumillu akineqarpoq, isumaqarpunga suliaq taanna kiisami oqallisigeqqittariaaruttoq.

 

Suliap ingerlanerani Naalakkersuisut Inatsisartunut Aningaasaqarnermullu Ataatsimii­ti­taliamut illua´tungiliutsillugit suleriaaseqartoqarsimanera nalinginnaasunik oqaaseqarfigissavara.

 

Pissutsini illua´tungiliuttut isornartorsiugaanni ilaatigut pineqarput sor­aariartuaarnissamut suliffigisamullu uteqqinnissamik isumaqatigiissutit ilaasa inatsisinut atuuttunut naapertuutinn­ginneragaanerat ilaasali naaper­tuunneqartutut isumaqarfigineqarnerat.

 

Aamma pineqartut ilagaat isumaqatigiissutit aningaasanut inatsisini tunnga­vissaqannginnerat kiisalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap inaasutaasa tamakkiisumik malinneqarsimanngin­neri. Maalaarutit taamaattut tunngavissaa­nerusmik oqaaseqarnissaq pisariaqalersippaat. Sooruna­limi Naalakkersuisut killiffeqalersinnaammata sullissivinni kiffartuussivinni tamakkununnga ila­nngullugit Radiokkut TV-ikkullu aallakaatitsisarnertigut inuiaqatigiinni pingaarluinnartumik sullissinerusut kiffartuussinerusut avatangiisaannilu sulinerup piaarnerpaamik toqqissisimanar­tunngornissaa anguniassallugu ima­luunniit landskassep tunuariartuaarnermi akissarsiassanut aningaasartuuti­gisinnaasai ileqqaarniarneqarsinnaallutik immaqalu akiliutigineqarsimasuni qularnartumik utertitsiniarnikkut pisortaqarfimmit landskassep isertitaqar­sinnaanera anguniarne­qarsinnaalluni.

 

Naalakkersuinikkut ilaasortap nassuiaateqarneratigut ersertutut aaqqiissu­tissatut toqqagaa tas-saavoq sullivimmi toqqissisimasoqarnissaata piaarner­paamik anguneqarnissaa, taamalu allanut naleqqiullugit aningaasat landskas­semut nakkartussat pissarsiariminaatsussallu tunulliullugit.

 

Isumaqarpunga taama aaqqiineq tunngavissaqarluarlunilu aamma silatusaar­nerusoq kiisalu isornartorsiuinissamut patsisaasinnaasunik ilaqarani. Isu­maqarpunga suut tamarmik inissaminnut periarpata Inatsisartuni amerlanerul­luartut Naalakkersuinermut ilaasortap aalajangernerata eqqortuuneranut isu­maqataajumaartut.

 

Taama oqareerlunga uiggiutiinnarlugu oqaatigissavara aningaasartuutissat akiliutigineqarnissaan­nut aningaasanut inatsimmi tunngavissaqannginnera aamma pissusissamisoortumik isornartor­siorneqarsinnaanngimmat.

 

Naalakkersuisut nukingiinnavissumik suliassaqaleraangamik aningaasat akuer­sissutigineqartus­sat inatsisinut ilanngunneqaqqaarnissaat imaluunniit anin­gaasanut ataatsimiititaliap aalajangiinis­saa utaqqisinnaasanngilaat. Ilaan­nikkut taamak pisoqartarpoq.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap sulinermini malittarisassai naaper­torlugit aningaasartuutis­sanut inatsisip akuersissutigineqarnerani naatsor­suutigineqarsinnaanngitsunik anigaasaqarnermut ataatsimiititaliaq Inatsi­sartut ataatsimiinnerisa avataanni akuersissuteqarsinnaatitaavoq. Taamaat­tumik suliami matumani aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq aalajangiisin­naassuseqanngilaq. Pissutigerpiarlugu Inatsisartut tamatuma nalaanni ataat­simiimmata.

 

Naalakkersuisuni ilaasortaq naliliivoq suliap aalajangiiffigineqarnissaa ima nukinginnartigisoq allaat ilassutitut aningaasaliissutissanut akuersis­su­tinut ilassutip akuersissutigineqarnissaa utaqqeqqaartariaqarani.

 

Inatsisini tunngaviusuni tunngaveqaluni sulinermi akuerisaajuarpoq Naalak­kersuisut oqartussaa­nut siunertanut kinguarsarneqarsinnaanngitsunut issuas­savara. "Kingusinnerusukkut akuersissuti­gineqarnissaat naatsorsuutigalugu" issuaaneq naavoq, aningaasartuuteqarsinnaanerat. Tassa aningaasartuutissa­tut akuersissutit kingusinnerusukkut aningaasanik inatsisini imaluunnit ila­ssutitut aningaasaliissutinut akuersissutinut inatsimmut ilanngunneqar­tussanngorlugit.

 

Upperilersinnaanngilara illua´tungiliuttut pimoorullugu isumaqarpata tama­tuma aningaasanut inatsimmi matussutissaqartinneqannginnera pissutigiinnar­lugu Naalakkersuisut aningaasartuute­qartassanngitsut. Tamatuma nassataris­sappagu aningaasatigut inatsisikkut matussutissiisinnaaneq suli periarfis­saqartinnagu inuiaqatigiit annertuumik ajoqutissarsinerat akornutissarsi­neralluunniit.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap inassuteqaataani siullermik malugi­niarpara aningaasartuu­teqarnissamut pisussaaffik ingerlanneqalereersoq ta­akkununnga annerusumik minnerusumilluun­niit eqqortuunerulersinneqanngimmat. Aatsaannguaq nassuiaatigisattut matumanisut pisumi Naalakkersuisunut ilaa­sortaq siumut tunngavissaqaqqaarani landskassemit pisussaaffiliisinnaa­voq aappaatullu maluginiarpara aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq kaammat­tuuteqartoq piumasaqaranilu kaammattuutillu tamakku sapinngisamik malinni­arneqarsimasut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga kissaatigisimavara pissutsit qulliunerusut sulias­saq manna tunngaviga­lugu taamatut nassuiaateqarfiginissaat. Inerniliussara­lu tassaavoq Naalakersuisunut ilaasortaq Naalakkersuisulluunniit ataatsimut isigalugit isornartorsiornissaannut tunngavissaqarsimanngit­soq, suliassaq pissusissaatut taamatullu aamma nunap aqunneqarneranut inatsisini malit­tarisassat tunngavigalugit isigigaanni.

 

Kisianni suliassap takutippaa aamma matuma takutippaa KNR-ip sulinera pil­lugu malittarisassat nutarterneqarnissaat pisariaqartoq. KNR-ip siulersui­suinut apeqqutit pingaarnerit ilagisimavaat qanoq annertutigisumik siuler­suisut oqaasissaqartitaanersut sulisorisanik atorfinit­sitsinermi soraarsit­sinermilu taama­tullu aamma atorfinitsitsinermi atugassarititaasut aala­jan­gersarneqarneri­ni.

 

Radiokkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqus­sutaani ' 13 tassunga sanilliullugu KNR-imut ileqqoreqqusaq Namminersor­nerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2 24.januar 1991-meersoq nalorni­lersitsisimavoq. Nalorninerlu taanna inatsisinik unioqqutitsiner­tut taane­qartutut isumaqatigiissutinut tunngavippiaavoq.

 

Aalajangersakkat allat aamma nalornissutaasimapput taamanikkulli. Assersuu­tigalugu ussassaari­sarneq aallakaatitsiviusartussallu pillugit malittari­sassat aamma nalorninartorsiutaasimapput. Erseqqissaanissaq pisariaqartoq naatsorsuutigaara piumaartoq radiokkut fjernsynikkullu aalla­kaatitsisarneq pillugit inatsisit nutarterneqareerpata. Tamannalu aamma oqaluuserisassami tulliuttumi piumaarpoq.

 

Taama oqaaseqarlunga oqaaserisakka innersuussutigalugit taama taasisoqann­ginnerani erseqqis­saateqarpunga.

 

Laannguaq Lynge, Siumut:

Siumukkut Atassutikkullu inassutigaat Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat aku­erineqassanngitsoq. Siunnersuutigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataat tu­saatissatut tiguneqassasoq. Taamaalilluni­lu Inatsisartut oqaluuserisassami immikkoortumi tullermut punkt 33-imut ingerlaqqissasut.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Killiffik Inatsisartuni ullumikkut imaappoq inatsisit malissinnaanngilagut akissaqannginnatta Naalakkersuisooqatigiit tassa oqariartuutaat. Landskassep qanoq imaqartiginera najoqqutaralugu inatsisit malitsinneqassappata unioq­qutinneqassappataluunniit nunami maani innuttaasunut oqariartuut tujorminar­torujorujussuuvoq aamma nunatta avataaniit isigineqarneranut nak-karsaataa­voq akuersaarneqarsinnaanngitsoq kingunissatsinnut nammatassanngortitassar­put.

 

Ataatsimiinnerup unitsinneqannginnerani partiit ataasiakkaat oqaaserisaat oqaaseqarfigissagutsi­git Siumukkut oqarput KNR-ip pisortarisimasaa tunuar­tinne­qarsimasoq, tunuartinneqanngilaq nammineerluni tunuarniuteqarpoq piu­masaqarlunilu.

 

Atassutikkut oqaluttuata oqaatigaa Naalakkersuinikkut oqartussaasut KNR-imut oqartussaasunut akuliutissanngitsut saneqqutiinnarlugulu oqalulluni naak Naalakersuisut siulersuisunut inassute­qartarsimagaluartut akissarsiat ingerlaannarput inatsisinik unioqqutitsisut, KNR aningaasaqarni­arnera sus­saanngilaq. Tamakku tamaasa ataatsimut nalilissagaanni ataatsimmilluunniit siune-qassuseq najoqqutaralugu oqaluttoqanngilaq Atassut-ikkut oqaluttua­ninngaanniit.

 

Naalakkersusunut ilaasortaq oqarpoq piaaraluni sallusimanani, ilinniagassakkalugooq IA-p ilinniarsimanngikkigut oqaatigalugit. Namminerlu tassunga uiggiutiinnarlugu oqarpoq. Aatsaat AG-ni atuarakku 30. September-imi saqqummersumi sunaaffa soraarnerussutisianik allaat ilanngunneqarsimasut, sunaaffa biileqarneri ilanngunneqarsimasut, sunaaffa illoqarnerit ilan­ngunneqarsimasut, telefon-eqarnera akeqanngitsumik sunaaffa aatsaat ilanngunneqarsimasut. Kinaana ilinniagassaminik ilinniarsimanngitsoq.

 

Matumuuna erseqqissaatigeqqisssavarput inatsisit marluk unioqqutinneqarnerat Naalakkersui­sooqatigiinninngaanniit suunngitsutut qaangerniarneqarpoq, inuaqatigiit oqarfiginiarneqarput; inatsisinik unioqqutitsigaluarussi soqutaanngilaq. Inatsisinik atortitsinermi inuiaqatigiinni inatsi­sartut oqariartuutaat taamaattoq IA-p peqataaffigissanngilaa.

 

Taamaattumik Atassutikkut Siumukkullu tamakkua malitsissaaat eqqarsaatigalugit taasissutigi­niagarput siunnersuut eqqarsarluarlutik taaseqataaffigissagaat inussiarnersumik ilungersorlutali kaammattuutigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit:

Piffissami kingullermi, tassa uanga maani peqataaruanninni tunngavissakka annerpaajusimasut tassaapput: Tusagassiutitigut oqallinnermi saqqummiunneqartarsimasut, aatsaallu piffissaq kingullerpaaq ilaatigut atorlugu Naalakkersuisup akissuteqaammini nassuiaatigisai uanga na­ammaginngisakka ilanngullugit tigusimallugit.

 

Taamaattumik tupiginngilluinnarpara Naalakkersuisup, tassa Kultureqarnermut Ilinniartitaa­nermullu Naalakkersuisup, soorunami tupinnanngitsumik imminut illersornissaa. Taanna inuit pinngortitaassutsitsinnik tamatta pigisaraarput uagutsinnut illersorumanissaq. Akissuteqaammi tassa pingaartutut taanna maluginiagassatut ersertoq.

 

Aappaattullu soorunami Naalakkersuisoqatigiinnit Siumumit Atassummillu aamma illersoqati­giinnissaaq pingaartinneqarpoq. Taamaattumik suliap imaaliallaannaq qaangerniarneqarnissaa qular­nanngilluinnartumik aammalu uanga naatsorsuutigereersimasattut naammassiniarneqar-  poq sukkasuumik. Qujanarpoq Naalakkersuisunut Siulittaasup uani nassuiaateqarnera aamma quja­nassagaluaqaaq ilumut uanga ataatsimiitaliami pingaartumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiitita­limi qanoq pisoqarsimanera aallaqqaammulli ilisimasaqarfigisimasuugukku annerusumik; im­maqa tassani periarfissaqarnerusimassagaluarpunga suliap uumap avaanngunar­tup ingerlanera sukumiinerusumik aammalu nalilersuiffigisinnaanerullugu ingerlatissallugu.

 

Inatsisartunut ilaasortaasugut qularnanngitsumik arlaannarpullunniit Inatsisilerituutut ilinniarsi­magunanngilaq. Taamaattumik kina/kikkut inatsisinik unioqqutitsisimanersut oqaatigiuminaap­poq. Uangalu saqqummiussaqarninni ilaatigut piumasarivara suliap uumap inuaqatigiinni nalor­nisitsisup, assut nalornisitsisup taamak oqartariaqarpunga, inatsisinik paasisimasalinnik sukumii­sumik arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuiffigineqarneratigut aatsaat Inatsisartut akunnitsinni saliisoqassagaluarpoq inuaqatigiinnut toqqissisimanartumik.

 

Isumaqarpunga taanna periarfissaq ersigisariaqanngitsoq, suna tamaat salittariaqarpoq mingut­tuutut oqaatigineqarsinnaasoq. Taamak iliornikkut taava nuannersumik Naalakkersuisunut tatiginnilluta aammalu Inatsisartuni tatigeqatigiilluta ingerlaqqissinnaanissarput ammaanneqas­sagaluarpoq ajunnginnerpaamik.

 

Ilumoorpoq IA-p oqalunnerminni ilaanni oqarput amerlanerussuteqarneq kisiat tunngavigalugu piginnaanermik atornerluisinnaaneq mianersuuttariaqarpoq. Taamaattumik uanga Inatsisartunut aammalu Naalakkersuisunut tatiginninnera ajunngikkaluartoq uppernarsiumavara inatsisinik paasisimasaqartunik aammalu naliliisinnaalluartunik tamanna ullumikkut nalornissut maanga killittoq naliliiffigineqassappat isumaqarpunga ajortuunavianngitsoq aamma Naalakkersuisunut Naalakkersuisoqatigiinnullu tamatsinnut iluaqutaaginnartussaammat.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut:

Tassa oqaatigissavara suleriaaseq malillugu allakkamik taaseqqusissummut inissaqartillugu oqallinneq unittariaqarmat, taamak isilluta massakkut taasinissaq tikittariaqassavarput.

 

Tassa siullermik IA tunisipput Naalakkersuisunut (18. Sep. 1998 tungaanut Naalakkersuisuu­simasut) tatigineqarunnaarnissaannut taaseqqusillutik. Taava tamatuma kingorna Siumukkut Atassutikkullu tunniussaqarput allakkamik tassunga tunngasumik itigartitteqqusillutik taasinis­samik allaganngorlugu tunniussaqarlutik.

 

Taamaattumik una allagaq imaqarpoq: ASiumukkut Atassutikkullu inassutigaat IA-p siunner­suutaa akuerineqassanngitsoq@. Tassunga isumaqataasut nikueqqussavakka: 22. Taavalu tassunga akerliusut: 7. Taaseqataanngitsut: 1.

 

Tassalu taamak isilluni oqaluuserisassaq Naalakkersuisuusimasut 18. Sep. 1998 tungaanut tatiginnikkunnaarnermut taaseqqussisut, taasisitsiniarneq itigartitsissutigineqarpoq. Tassalu oqaatigissavara 18. Sep. 1998 tungaanut Naalakkersuisuusimasut tamarmik tunuareersi­magaluar­mata, Naalakkersuisut Siulittaasuat tunuarpat Naalakkersuisut allat tamarmik tunuartussaamma­ta, taamaattumik massakkut Naalakkersuisuusut nutaajupput.

 

Taamak ililluta ullumikkut oqaluuserisassap imm. 49 oqaluuserineqarnera tamaanga naammas­sivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.