Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 57-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 4.november 1997 nal. 12.50

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 57.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulttaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuata tulliisa aappaat Hans Enoksen.

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissut saqqummiutissavara:

 

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaat ukiakkut ataatsimiinnermi arlaleriarluni ataatsi­miittarpoq. Ataatsimiititaliap oqaluuserisassani imm. 29 Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut kiisalu oqaluuserisassani imm. 15 Naatsorsu­eqqissaartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaat­tut siunnersuut oqaluuserai. Isumaliutissiissummi matumani immikkoortut taakku marluk pineqanngillat.

 

Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliap "Tupamik atuivallaarneq annertuumik malunnartumillu killilerniarlugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqalersaarnerat" pillugu Peter Ostermannip apeqqu­teqaataa kiisalu qulequttat uku: nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsineq, peqqinnissakkut nakkutil­liisoqarfiup siunissami inissisimanissaa aammalu nunap immikkoortuini napparsimmaveqarfin­nik eqiterisinnaaneq oqaluuserai.

 

Peter Ostermannip apeqquteqaataa "Tupamik atuivallaarneq annertuumik malunnartumillu killilerniarlugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqalersaarpat"

 

Peter Ostermannip apeqquteqaataata suliarinerani ataatsimiititaliaq Peqqinnissamut Ilisimatusar­nermullu Naalakkersuisumut paasissutissanik piniarsimavoq, taakkunatigut takuneqarsinnaalluni peqqussutip eqquutsinneqarnera peqqinnissamut oqartussaasunit nakkutigineqarsimanngitsoq. Takuneqarsinnaavoq tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupamik nioqqutissanik nalunaaqutserneqartarnerat pillugit Inatsisartut peqqussutissaanni ' 14 naapertor­lugu nakkutilliinerup aaqqissuunneqarnissaa pillugu malittarisassat ilusilersornissaat siunertara­lugu Sullissivinnik Nakkutilliisoqarfik PAARISA-lu aggersarneqalersaartut.

 

Malittarisassat taakku aalajangersarnissaannut atatillugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup naalakkersuisunut inassutigaa "immikkuullaritsitaarluni pujortartarfiit" peqqussummi ' 5, imm. 3-mi taaneqartut Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqartassasut.

 

Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliap isumaqatigiissup naalakkersuisunut inassutigaa, inatsisip ' 7-ia allanngortinneqassasoq, tupatorneq pissutsini makkunani inerteqqutaalluinnalersillugu:

a) ini sulisut ataatsimit amerlanerusut sullivigippassuk

b) ini ilaannikkooriarluni sullitanik oqaloqatiginniffiusarpat

c) ataatsimiinnerni.

 

Nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsineq.

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq Dronning Ingridip Napparsimmavissuaniippoq nalunaarasuaa­tit nakorsiartitsinermik paasiniaalluni, aammalu Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Naalakker­suisoq isumasioqatigineqarsimalluni. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut ilaasortamit ilisimatinneqarpoq misileeqqaarnerup ingerlaanneqarnissaannut aningaasanik immikkoortitsisoqarsimasoq; kisiannili nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarnerup annertusine­qarsinnaanera paasissutissiisarnermut teknologi, IT, eqqarsaatigalugu periusissamut tamarmiusu­mut ilanngunneqassasoq.

 

Ataatsimiititaliap isumakuluutigaa teknikkikkut atortulersuutit iluaqutigalugit paasissutissiisar­nernut allanut taamatut ataqatigiissaarinerup nunatsinni nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisar­nerup atorlualernissaanut periarfissanut kinguarsaataasinnaanera. Taamaattumik ataatsimiititaliap isumaqatigiissup naalakkersuisunut inassutigissavaa najukkani pisariaqartitsineq tunngavigalugu nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarnermik annertusaajartuaarnissamut aningaasanik pisariaqar­tunik immikkoortitsisoqassasoq.

 

Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup siunissami aaqqissuussaanikkut inissisimanissaa.

 

Apeqquteqaat tunngavigalugu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq Peqqinnissamut Ilisimatusarner­mullu Naalakkersuisumit allakkatigut paasissutissinneqarpoq Peqqinnissakkut Nakkutilliisooqar­fiup siunissami aaqqissuussaanissaanut pilersaarutit pillugit. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissummi ilaatigut allassimavoq: "Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup aaqqissuussaa­nikkut aningaasaliissuteqartarnikkullu Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Nakkutilliisoqarfiup ataani inissisimanera nalinginnaasumik aalajangiiniartarnermi ajornartorsiutaasoq ingerlatsinermi akisussaanerup nakkutilliisutullu oqartussaasut akornanni avissaartitsisimannginneq pissutigalu­gu. Taamaattumik Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik eqqarsaatigalugu pissutsinik allannguinis­saq pinngitsoorani kissaatigineqarpoq."

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq tamatumunnga isumaqataavoq, taamaattumillu Peqqinnissak­kut Nakkutilliisoqarfiup siunissami aaqqissuussaanikkut nutaamik ilusilersornissaanik ujartuillu­ni suliaqarneq tapersersorlugu, taamaasilluni aalajangiisarnermi sulisussarsiortarnermilu ajornartorsiutit aaqqiivigineqarniassammata.

 

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfimmik nunap immikkoortuini eqiterineq.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Norgep Avannaanut Danmarkimullu ataatsimiinnerup matuma kinguninngua angalanissaa Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akuersissutigaa. Norgep Avannaani Norgemi peqqinnissaqarfiup nunap immikkoortuinut eqiterneqarsimanera ataatsimiititaliap takusassavaa. Angalanissap siunertaraa sumiiffimmi nunatsinnut assersuunneqarsinnaasumi - nunap sananeqaataatigut, silap pissusaatigut innuttaasutigullu - nunap immikkoortuani peqqin­nissaqarfimmik eqiterisimanerup qanoq ingerlaneranik ataatsimiititaliap qanimut paasisaqarnis­saa nunatsinni nunap immikkoortuinut eqiterinissamik naalakkersuinikkut aalajangiinissaq sioqqullugu. Tamatumani pilersaarutit pillugit ataatsimiititaliaq Peqqinnissamut Ilisimatusarner­mullu Naalakkersuisumit ilisimatinneqartuartarsimavoq, taamatullu aamma nunap immikkoortui­ni eqiterinissaq pillugu qanoq isumaqarnerminik Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsaanernit ilisimatinneqarsimalluni. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq angalanermini Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmi nakorsat suliaat pillugit siunnersortimik ilaqassaaq.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Danmarkimiinnermini pulaassavai Rigshospitali, Napparsim­maviussuaq namminersortoq Hamlet, Vordingborgimi Amtshospitali Kalaallillu Illuat.

 

Naggataatigut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisorta­qarfimmut ataatsimiinnerup nalaani isumasioqatigiinnermut pissarsivioqisumut qujassuteqaru­suppoq, ataatsimiititaliallu Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmik pitsaasumik suleqateqarnermi ingerlatiinnarneqarnissaa qilanaaraa.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortaapput: Anders Nilsson (A), siulittaasoq, Kristine Raahauge (S), siulittaasup tullia, Niels Mátâq (S), Knud Sørensen (A) aamma Amalie Markussen (IA) Malii­nannguaq Markussen Mølgård sinnerlugu peqataasoq.

 

Marianne Jensen,  Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Peqqennissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut aammalu ataatsimiinnerup nalaani pitsaasumik pissarsiffiulluartumillu suleqatigiinnermut qujallunga apeqqutit ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani saqqummiunneqartut matumuuna oqaaseqarfigissavakka.

 

Inatsisartuni ilaasotaq Peter Ostermann tupamik atuiallaarneq annertuumik malunnartumillu killilerniarlugu naalakkersuisut qanoq iliuuseqarniarnersut apeqquteqaateqarput. Apeqquteqaam­mut tamatumunnga akissutinni takauneqarsinnaavoq Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik peqqussutip maleruarneqarneranik nakkutilliisimanngitsoq. Paarisali maanna Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut saaffiginnissuteqarniartoq tupa avatangiisinillu tupatofiunn­gitsunik isummaarineq kiisalu tupanik nioqqutissat nalunaaqquterneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 5-mi 3.november 1994-meersumi ' 14 naapertorlugu nakkutilliinermut malittarisassat ilusilersorneqarnissaat siunertaralugu. Oqaatigineqassaarli pingaartumik Sullivin­nik Nakkutilliisoqarfik tunngaviusut atuuttut naapertorlugit taama nakkutilliinissamut peqqune­qarsinnaanersoq qularutigineqalersimammat, taamaattumillu apeqqut taanna misissorneqaqqaar­tariaqarluni.

 

Tupa pillugu peqqussutip sukaterneqarnissaa pillugu Inasisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititali­aa naalakkersuisunut arlalinnik kaammattuuteqarpoq. Kaammattuutigineqarpoq pujortartarfiit nalunaaqutserluarsimasut Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqartassasut, aammalu kaammatuutigineqarluni Inatsisartut peqqussutaanni ' 7 sukaterneqassasoq. Kaammatuut siulleq eqqarsaatigalugu peqqussut naapertorlugu Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliisutut oqartussaanerani apeqqutipmisissuiffiigneqareernissaa utaqqineqarpoq.

 

Peqqussumi aalajangersakkaniksukaterinissap ataatsimiititaliap kaammattuutai eqqarsaatigalugu naalakkersuisut isumaqarput peqqussut atuuttoq killilersuinermik annertuumik imaqareeraluartoq ukiut pingasut kingulliit takutissimagaat avatangiisinik tupatorfiunngitsunik isumannaarinnissa­mut eqqarsartaaseq ima allanngortigisimasoq peqqussutip sukumiisumik nalilersoqqinneqarnis­saa pissusissamisuulersimalluni. Minnerunngitsumik meeqqat pukortarfiunngitsunik avatangiise­qartussaatitaanerat pillugu isumannrinnissaq siunertaralugu.

 

Nakkutilliinissaq pillugu apeqqutip erseqqissarneqarnissaa naalakkersuisunit kissaatigineqarpoq tamatumalu kingorna peqqussutip nutarterneqarnissaanut suliniutit aallartineqassallutik. Pqqin­nissamut Ataatsimiititaliap kaammatuutai siunnersuutip saqqummiunneqartussap piareersarne­qarenranut ilanngunneqassapput.

 

Nalunaarasuartaatititugt nakorsiartitsisarneq eqqarsaatigalugu InatsisartutPeqqinnissamut Ataatsimiititaliaa naalakkersuisunut kaammattuuteqarpoq najukkani pisariaqartitsineq tunngavi­galugu nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarnerup annertusariartuaarneqarnissaanut aningaasanik sulisunillu pisariaqarunik immikkoortitsisoqassasoq. Nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarner­mik annertusaanermi iluaqutissat periarfissallu nalaakersuisunit eqqumaffigineqarput, taamaattu­millu misiliinerup ingerlatiinnarnissaanut aningaasanik immikkoortitsisoqarsimalluni.

 

Nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarnerup tamakkiisunngortinneqarnissaa inuiaqatigiinnit aningaasaliissutinik annertuunik pisariaqartitsivoq, taamaattumillu annertusiartuaartitsineq ataqatigiissaakkamik qulliunerusunillu aqunneqartariaqarluni.Tammaattumik naalakkersuisut isumaqarput pissusissamisoornerpaassasoq paasissutissiisarnermut teknologi IT eqqarsaatigalugu ingerlatsinikkut periusissap ataatsimut aaqqinneqarnissaa utaqqineqarpat, nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarnerup annertusarneqarnissaa tassunga ilanngullugu.

 

Naalakkersuisut nuannaarutigalugu paasivaat Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaa Pqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup siunissami aaqqissuussaanissaanik nutaamik ilusiliiniarluni suliaqarnermut tapersersuilluni oqaaseqarmat. Naalakkersuisut isumaqarput Pqqinnissakkut Nkkutilliisoqarfik nunatsinni oqartussaaffigineqartuassasoq, taamaasillunilu suliassaqarfik naalagaaffimmi oqartussanut utertinneqassanani.

 

Massakkut ilusiliiniartoqarpoq Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup danskit Sundhedstyrelseian­nit inuttalerneqartarsinnaanera misissorneqarluni. Aammattaaq Peqqinnissakkut Nakkutilliiso­qarfiup aaqqissuussaanikkut aningaaliissuteqartarnikkullu Peqqinnissamut Naalakkersuisoqar­fiup ataani inissisimanerata allanngortineqarnissaa sulissutigivarput. Naalakkeruisunut pingaaru­teqarpoq Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmi ataavaartumik sulisoqarniarnerup isumman­naarnissaa, aammlu suliassaqarfiup pituttorsimanngissusiata erseqqissarneqarnissaa.

 

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaa Norgip avannaanut Danmarkimullu pasissassar­siorluni angalasussaavoq, ilaatigut Norgip avanaaani peqqinnissaqarfiup nunap immikkoortuinut eqiterneqarsimaneranik misilittakkat inernerillu misissuiffigissallugit. Peqqinnissamut Ataatsi­miititaliarlu aamma nunap immikkortuinut eqiterinissaq pillugu pitsaasumik oqaloqatigiittarnis­sarutqilanaaraara ataatsimiititaliarlu angalalluarnissaanik kissaallugu.

 

Naggasiullugu Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaa pitsaasumik pissarsiffiulluartumillu suleqatigiinnitsinnut qutsavigeqqissavara.

 

Niels Mátâq, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Peqqinnissamik Ataatsimiititaliaanit isumaliutissiissut Siumumiit imatut oqaaseqarfi­giniarparput.

 

Siullermik Peter Ostermannip apeqquteqaataanut tunngatillugu Ataatsimiititaliap inassuteqaatai isumaqatigaavut,tassani tupa avatangiisini tupatorfiinngitsuni isumannaarineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanit ersarissaataammata. Taamaatillunilu tupatorneq ajortunut tupatortartunullu akornusersuutaanngitsumik aaqqiiniartoqarmat.

 

Nalunaarasuartaatitigut nakorsiartitsisarneq pillugu misileraanerit ingerlanneqarnerat pillugu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut inassuteqaataa Siumumiit taperserparput. Tassami misi­leraanerit ingerlanerini atuisut peqqinnissaqarfimmi sulisut oqariartuuteqarmata sullissaminnik iluarisimaarneqartoq aammalu imminerminnut toqqissisimanartoq pinartoqartillugu nakorsamik immikkut ilisimasalimmik attaveqapallattarsinnaasimaneq. Peqqinnissakkut Naalaakersuisoqar­fiup siunissami aaqqissuusaanikkut inissisimanissaa pillugu Naalakkersuisut pilersaarutaat Ataatsimiititaliami taperserneqartoq Siumumiit isumaqatigaarput. Tassami siunissami nalingin­naasumik aaliangiiniartarnermi ajornartorsiutaasinnasut pinngitsoortassammata.

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfimmi nunap immikkoortuini eqititerinissaq pillugu suliniarnermut atatillugu nalilersuilluarnissaq pillugu Ataatsimiititaliap ilaatigut paasisassarsiorluni Norgemut angalanissaa pissusissamisoortoq Siumumiit isigaarput. Siumumit pingaartilluinnarparput  peqqinnissaqarfimmi nunap immikkoortuini eqititerineq aallartitsinnagu atuisut aammalu sullissisussat akornanni oqallinneqarluartariaqartoq. Pissutsit ullutsinni atugarisavut aammalu siunissami atugassavut aallaavigalugit. Taamaaliorluni siunissami peqqinnissakkut sullissisitta patajaattumik tamanut iluarunartumik sulisunit sulisitsisunillu kajuminnartumik ingerlanneqar­nissaa tamatsinnut naammaginartumik anguneqarsinnaaqqullugu.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta  isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput, Naalakkersuisunullu inassutigineqartut akuersaarlugit. Naalakkersuisullu akissuteqarnerminni suleqataarusunnerat nuannaarutigalugu.

 

Knud Sørensen,Atassutip oqaaseqartua:

Ataassummit oqaatigissavarput ukiuni makkunani Peqqinnissaqarfiuptunaartaqarluartumik ingerlanissaanik atorfissaqartitsilluartuni Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap aalaniataarluarlini  sulinera iluarilluinnaratsigu. Pingaartumik Peqqinnissaqarfimmut tunngasut nunap immikkortui­nut eqiterniarnerannik siunertaqarluni sulinerup nalaani Ataatsimiititaliap ataavartumik suleqa­taallunilu ilisimatinneqartarnissaa piareersaanermilu ilaatinneqarnissaa saneqqunneqarsinnaann­gitsutut isigaarput, suliassarmi Inatsisartunit malittareqqissaarneqartariaqarpoq.

 

Atassummit Inatsisartunut ilaasortap Peter Ostermannip oqaluuserisassanngortitsinerani Ataatsi­miititaliap Naalakkersuisunut inassuteqaatai tamakkiisumik taperserpavut. Aap, tupa peqqin­nanngivippoq toqunartoqarpoq aammalu ulorianarpoq. Atassutip iluani nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarneq annertuumik eqqartortarparput, siunissamilu nakorsiartitsisarnemi pingaartu­mik nunaqarfinni avinngarusimasunilu sakkussaalluartutut nalilertarlutigu. Atamiaasiit angerlar­simaffimmiit nalunaarasuaat atorlugu nakorsiarsinnaaneq aamma qanilleriillarunnarsivoq.

 

Taamaattumik Atassummiit Ataatsimiititaliap pineqartoq pillugu isummiussai inassuteqaataalu taperserpavut. Atassummiit oqaatigissavarput Ataatsimiititaliap Peqqinnissaqarfimmut tunngasu­mik allanik oqaluuserinnissimanera siunertaqarluartumillu ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermik tunngaveqartumik isummersorsimanera tapersersorluinnaratsigit. Atassummiit pinngitsooru­manngilagut Peqqinnissamut Naalakkersuisoq akissutaanut minnerunngitsumillu ajornartorsiutit qaangerniarlugit inussiarnersumik pissuseqarluni peqataajuarneranik qutsavigissallutigu.

Atassummiit isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput.

 

Amalie Markussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Peqqinnissaqarfimmut  Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inuit Ataqatigiit-niit ima oqaase­qarfigissavarput. Peter Ostermanni apeqquteqaateqarsimavoq Naalakkersuisut qanoq ilillutik tupamik atuiavallaarnerujussuaq killilersimaarniarneraat. Ataatsimiititaliap taassuminnga eqqartuinerminni Sullivinnut nakkutillivik eqqartorsimavaa paasinartumillu apeqquserneqarluni sullivinnut nakkutilliisup ilumut suliassarineraa. Nalunaaqutsersuisinnaanermut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit-niit isumaqarpugut Naalakkersuisut ilisarnaasiortariaqartut tupatorfioqqusaann­gitsuni ilisarnaatissanik peqqussutip tamakkiisumik atuutsinniarneranut atatillugu, taamaalilluni annikikkaluamik aallartiffiusinnaavoq naqissuserneqassammammi init tupatorfigeqqusaanngitsut ataqqineqarnissaat.

 

Ungasissumut nakorsiarsinnaanermut nalunaarasuaatitigullu atortulersuinikkut piorsaanermut atatillugu Ataatsimiititaliap tupatorfigeqqusaanngitsut ataqqineqarnissaat soorunalumi peqqussa­tip atuutsinniarneranut paasititsiniaanerit ingerlaavarnissaat pisaraqarput. Ungasissumut nakorsi­arsinnaanermut nalunaarasuaatitigullu atotulersuinikkut piorsaanermut atatillugu Ataatsimiititali­ap ianssuteqaataanut  isumaqataavugut, unalu Inuit Ataqatigiit-niit eqqumaffigineqartuartussaq oqaatigeqqissagatsigu. Tassa nakorsiarnerinnarmut atorneqaratik aamma allanut atorneqartarnis­saat isumannaattariaqarmat, soorlu ingasissumiit pikkorissartitsinerit. Maannakumi Qeqertarsuat­sianiittoq eqqarsaatigiinnarlugu aamma ingasissumut atuartitsinermut atorluarneqarsinnaammat, tamannalu Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat.

 

Peqqinnissaqarnikkut nakkutillisoqarfiup sumut atanissaa aamma Ataatsimiititaliap eqqartorsi­mavaa. Maannakkummi toqqissisimananngitsumik inissisimanera ilumoormat. Inuit Ataqatigiit-niit isumaqarpugut nunatta nammineq Peqqinnissakkut nakkutillisoqarneq isumagisariaqaraa, taamaammat Inuit Ataqatigiit-niit siunersuutigissavarput Inatsisartut Allattoqarfiannut inissinne­qassasoq taamaalilluni ombudsmandip aaqqissuusaaneratut inissinneqarsinnaalluni. Inuit Ataqatigiit-niit malinaaffigiuarparput Peqqinnissaqarfiup maannakkut ingerlanera. Maannamum­mi toqqissisimananngitsumik inissisimaleriartuinnarpugut, sulisunik ilinniarsimasunik atorfinit­sitsiniartarneq ajornartorsiutinngorsimammat. Taamaammat pisariaqarluinnarpoq Peqqinissaqar­fiup ineriartortittuarnissaa, ingammik aaqqissuusaanikkut.

 

Maannamummi nassuerutigisariaqalerparput Peqqinissaqarfikkut taamatut aaqqissuusineq ingerlatiinnassagutsigu siunissami suli soorlu nakorsanik pissarsiniarneq ajornarsilluinnartus­saammat. Inuit Ataqatigiit-niit nuannaarutigaarput Peqqinnissaqarfimmut Ataatsimiititaliap nutaamik aaqqissuussinissaminik ujartuerusulluni Norgip avannaanut angalaarniarmat. Qanittuk­kulli aviisini atuarneqarsinnaavoq nakorsap allagaani Norgimi illoqarfik 150.000 innutalimmut immikkut paasisimasalimmik nakorsamik pissarsiniarnerat allaat ajornakusoortorujussuusoq, taamaattumillu taartaagaallartunik atuineq annertoorujussuulluni. Inuit Ataqatigiit neriuutigaar­put Peqqinnissaqarfimmut Ataatsimiititaliap angalaarnermini paasiumaaraat Norgimi suut kukkussutaasimasut.

 

Taamatut Inuit Ataqatigiit-niit oqaaseqarluta Peqqinnissaqarfimmi Ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaani innersuussutigineqartut tapersersorpavut, angalalluarnissaanullu kissaallugit.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa soqutigalugu misissuataarsi­mavara. Tupamik atuivallaarneq annertuumik malunnartumillu killilerniarlugu Naalakkersuisoq qanoq iliuuseqasaaamaarnersut Peter Ostermannip apeqqutaanut tunngatillugu, Akulliit Partiian­niit Ataatsimiititaliap inassutaannut isumaqataavunga, tassa inatsisip '-ata arfineq aappaa allanngortinneqassasoq. Taamaalilluni tupatorneq piffinni sumiiffinni makkunani inerteqqutaal­luinnalissalluni, tassa ini sulisut ataatsimik amerlanerusut sullivigippassuk init ilaannikkooriarlu­ni sullitanik oqaloqatiginnittarfiuppat aammalu ataastimiinnerni.

 

Nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsinermut atatillugu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut inassutigisaata Akulliit Partiiata tapersersorpaa. Tassa inassutigisaa Akulliit Partiiata tapersersor­paa, tassa najukkani pisariaqartitsineq tunngavigalugu nalunaarasuaatitigut nakorsiartitsisarnermi annertusaajartuaarnissamut aningaasanik pisariaqartunik immikkoortitsisoqassasoq.

 

Peqqinnissakkut nakkutilliisoqarfiup siunissami aaqqissuusaanikkut inissisimanissaa pillugu Akulliit Partiiat isumaqarpoq Peqqinnissakkut nakkutilliisoqarfik eqqarsaatigalugu pissutsinik allaannguinissaq pisaraqartoq, taamaatumillu aaliangiisarnerni sulisussarsiortarnernilu ajornar­torsiutit aaqqivigineqarnissaat anguniarlugu Peqqinnissaakut nakkutilliisoqarfiup siunissami aaqqissuussaanikkut nataamik ilusilersorneqarnissaanik ujartuilluni suliamik Ataatsimiititaliap tapersersuinera aammattaaq taperserpara.

 

Nunatsinni Peqqinnissaqarfiup immikkoortortaqarfinnut agguataarnera pillugu Akulliit Partiiat isumaqarpoq isumassarsiatsialaasoq Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq Inatsisartut Siulittaasoqar­fiannut akuerineqarsiamammat Norgip avannaanut paasisasarsiorluni angalanissaminut, tassami Norgip avannaani pissutsit nunatsinnut pissutsinut assingummata.

 

Isumaliutissiissut taama oqaaseqarfigalugu tusaatissatut tiguara, akueralugulu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummini Naalakkersuisunut inassuteqaatai aammalu Naalaakersuisup akissuteqarnermini suliniutit assigiinngitsut pilersaaru­tai Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik akuersaarpakka. Soorunami tusarlugu ajuusaarnarpoq tupamik atuinermut tunngatillugu peqqussutip Peqqinnissamut Ilisimatusarnemullu Pisortaqar­fimmiit malinnavigineqarsimannginnera. Tamatuma ersiutigeqqiinnarpaa Peqqinnissaqarfiup iluani ukiuni kingullerni ajornartorsiutit annerstuut atuummata. Kisiannili ajornartorsiutit matumani pineqartup qaangerneqarnissaa anguniarlugu suliniutit aallarnisarneqarnerat  naamma­gisimaaginnarallartariaqartutut oqaatigisariaqarlutik.

Inatsisartunut ilaasortap Peter Ostermannip apeqquteqaataanut tunngatillugu isumaqarpunga Naalakkersuisut pinaveersaartitsinermik suliaqarneq suli annerusumik aalluttariaqaraat.

 

Atortorissaarutit atorlugit ungasissumiit nakorsiartitsisarnermut tinngatillugu ilaatigut nunatsinni misilittagaalereersut isumalluarnartut taamaattumik Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Norgip avannaanut paasisassarsiorluni angalanissaat, tamannalu iluatsillugu Danmarkimi Rigshospitali­mut, Hamlet-mut Vordingborgimilu Amtshospitalimut kiisalu Kalaallit Illuannut paasisassarsior­nissaat ilalertariaqarpoq. Tassami aamma nunaqqatitta Danmarkimi peqqissartut ilaatigut annertuumik inuuniarnikkut ineqarnikkut assigiinngitsutigullu ajornartorsiuteqartarnerat Naalakkersuinikkut suliaqartunik sukumiisumik paasineqarnissaat pisariaqarmat. Taamaattumik

 

Kattusseqatigiinniit kaammaatuutigissavara angalaqatigiit ajornanngippat, ajornartariaqanngilar­mi, kalaallit Danmarkimi peqqissartut atugarisaasa tusarniaaffigineqarnissaat sapinngisamik sukumiisumik ingerlateqqullugu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissut Naalakkersuisullu akissuteqaataa akuersaarlugu tusaatissatut tiguakka.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa soorlu aamma malugineqarsinnaasoq Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq annertuumik  sulisimavoq aammalu sukumiisumik sulisimalluni, taamaattumik aamma tupinnarpallaanngilaq uani taama isumaqatigiitigisoqarmat aammalu Naalakkersuisut Ataatsimiititaliallu akornanni aamma isumaqatigiinneq annertooq pilluni. Taamaattoq oqaaseqaqqilaarusuppunga.

 

Siullermik pujortartarnermut tunngatillugu eqqaasitsissutigissavara tassa nunatsinni inersimasut 80%-ii misissuisimaneri kingulliit tunngavigalugit  pujortartuummata, taamaattumillu nunanut allanut aamma naleqqiullugu nunatsinni pujortarneq annertoorujorujussuulluni. Tamatuma kingunerisaanik ukiuni makkunani ilaatigut kingunipiluit takkuttartut malunnarsiartuaarput, ersarissiartuaarput, tassanilu ilaatigut aamma eqqarsaatigalugu ajoraluartumik puakkut kræfteqar­tarnerit naliginnaaleriartortut ilaatigut erseqqarissiaruinnarluni. Taamaattumik pisariaqarluinnar­poq pujortarpallaarneq annikillisarniarlugu suliuteqarnerunissaq, tamakkualumi massakkut aallarnisaleruttorput, neriuppugut tamatumani suliaqarnermi aamma Paarisa kisiat isumalluutigi­nagu kisianni aamma suleqataasinnaasut allat, atuarfiit allallu tassani aamma suleqataalluaru­maartut.

Oqarasuaat atorlugu nakorsiartitsisarsinnaaneq eqqarsaatigalugu ilumoorpoq misilittakkat pitsasuupput, aammalu taamaammat aappaagumut ingerlatinnarsinnaaqqullugit Aningaasanut Inatsimmi ippassaaninnguaq akuersissutigisatsinni aamma tamatuma ingerlaanneqqinnissaa aningaasaliiffigineqarpoq. Inatsisartunut tamanna aamma qujassutigissavara, tassami ukioq manna ilanngullugu peqqinnissaqarfimmut annertunerusumik aningaasartuutaasumik tamanna ingerlanneqanngilaq, tassa misiliutaasumik Tele suleqatigalugu tamanna allanik aningaasalersor­nerulluni ingerlanneqarmat. kisianni massakkut aappaaguminngaaniit Inatsisartut aningaasalersu­gaannik aatsaat ingerlatsisoqalissooq, aammalu tamatuma annertusiartuaarnissaata 1998-ip ingerlanerani oqallisiginissaa qularnanngitsumik piumaarpoq.

 

Peqqinnissamik Nakkutilliisoqarfiup inissisimanissaa aammalu sulisoqarnikkut siunissami eqqanaarinninnissaq, tassunga tunngatillugu suliutit massakkut ingerlasut neriuppunga ukioq manna naatinnagu inissaminnut inissikkumaartut.

 

Nunap immikkoortuinut eqiterineq Peqqinnissaqarfiup aaqqissugaaneranut tunngatillugu Siumuminngaaniit kaammattuutigimeqarpoq aammalumi Ataatsimiititaliaminngaaniit kaammat­tuutigineqarpoq sulisut atuisullu akornanni oqallilluartoqartariaqartoq tamakkiisumik aaqqiso­qannginnerani. Aammalu Inuit Ataqatigiit-ninngaaniit tikkuarneqarluni taamatut siunnerfeqarneq siunissami pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq, tassami aamma nakorsanik pissarsianiarneq taamaaliortoqanngippat ajornartorsiutaajartuinnartussaammat, nakorsaanaanngitsunimmi aamma Peqqinnissaqarfimmi sulisoqarneq ataatsimut isigalugu. Tamanna Naalakkersuisunut isumaqati­gilluinnarparput, taamaattumillu suliniutip tamatuma pitsaasumik sukumiisumillu ingerlannissaa kissaatigeqaarput, kisiannili aamma soorunami kinguarsaataanngitsumik aamma ingerlannissa  pingaartorujussuulluni.

 

Taamaattumik ilisimatitsissutigissavara massakkut novemberip qeqqata missaani Diskobugtimut angalaassagama tamannarpiaq pillugu illoqarfiit tamaasa tikissallugit. Tassani aallaavigivara qanittukkut Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut maani ukiumoortumik ataatsimiisinneqarnerminni inassutigivaat taamatut region-ikkaartumik eqititerineq nunarput tamakkerlugu ilusilinnginnerani misiliutaasumik region-imik ataatimi aallartitsisoqaqqullugu, tassanilu inassutigineqarpoq Disko-bugti taamatut aappaagu sapinngisamik piaartumik misiliiffigineqassasoq. Tamanna aallavigalu­gu novemberip qeqqata missaani Disko-bugtimi angalaassaanga, tassilu aamma uani ilaatigut oqaatigineqartut sulisut oqaloqatigissavakka, kommunalbestyrelsit oqalaloqatigissavakka aammalu tassa neriussaanga taamaalilluni sumiiffinni, ataasiakkaani najugaqarfinni ataasiakkaani innuttaasut aamma oqallinnermut tassani  peqataanissamut annertunerusumik aqqutsiiuunneqaru­maartut.

 

Neriuppunga angalanerup kingorna erseqqarinnerulerumaartoq qanoq ingerlariaqqissinnaassaner­sugut. Disko-bugtimut angalanissannut tassani aamma ilaatigut peqqutaavoq naluneqanngitsutuut aammalu arlaleriarluni maani oqallinnermi taaneqareersutuut soorlu Qeqertarsuarmi napparsima­vik nutarterneqartariaqarluinnalersimavoq aammalu Qasigiannguani minnerunngitsumik pisariaqartitsisoqarpoq aammalu Aasianni napparsivik qanganisaq aamma taanna qanoq iliuuse­qarfigisaqarluinnalerluni. Taamaattumik aamma tamakku ilaatigut pissutigalugit sapinngisamik piaartumik siunnerfeqartariaqarpugut qanoq ingerlariaqqissanerluta sanaartugassat qanoq iluseqarnissaat aamma isummerfivinginnerini.

 

Naggataatigut aamma oqaatigilaarusuppara pujortartarnermut tunngatillugu Anthon Frederiksen -p oqaatigisaa peqqinnissaqarfimminngaanniit peqqussut malinnavigineqarsimanngitsoq, taanna iluumuuvissunngilaq, soorunalimi peqqussutip ingerlanneqarnera aamma qanoq malinneqarnera­malinnavigineqarpoq unaana ajornartorsiutaasoq nakkutilliinermut tunngasortaa taannalu massakkut misissuiffigineqarpoq aammalu sapinngisamik piaartumik taassuma erseqqissumik qanorlu ingerlanneqarsinnaaneranik aaqqiinissaq naalakkersuisuni siunertaraarput.

 

Naggataarutigalugu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq qutsavigeqqissavara ajornartorsiutit ilaatigut ilungersunartut pillugit ammasumik isertuaatsumillu oqallittarnigut pillugit aammalu namminneq akunnerminni sukumiisumik apeqqutit peqqinnissaqarfimmut tunngasut soqutigalu­git sukumiisumik suliarisarmagat.

 

Taamaalillunga oqaaseqartunut qujavunga aammalu immikkut soorunalimi aamma Atassutip oqaluttua qutsaivigalugu immikkut uanga erseqqissumik qutsavigimmanga.

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut oqaaseqartunut tamanut qujavunga IA-llu oqaaseqartua­ta peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutinut eqqaammagit sulisussaqarniarneq taanna oqaaseqarfi­gilaarniarlugu. Tassa ilumoorpoq peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiuteqarpoq annertuullunilu, tassami sullissisussatsinnik amigaateqaratta. Ataatsimiititaliamiillu taakku malinnaaffigilluinnar­parput, tassa nakorsat, juumuut, kigutilerisut, kigutigissaasut, juumuussat allallu amigaatigine­qartut qanoq amerlatigisut ilisimmaarivagut, taavalu aamma nalunngilarput taakku sulisut namminneq peqqinnissqarfimmilu naalakkersuisoqarfik suleqatigiillutik aamma annertuumik sulisunik maani uningaannartitsinissamut taavalu aamma sulisunik tikisitsisarnissamut tunngatil­lugusuliniuteqartut, allaat qanga maani sulisarsimasut nunani allani najugaqalereersut ikiortuliul­lugit suliniuteqarput. Neriuppugut pitsannguallassasoq, oqarsinnaavugullu peqqissaasut tungaati­gut ajunngilaq, tassa appariartunngilaq kisiannilu soorunami nikerartuartarami oqarneq ajornarta­qaaq. Massakkorpiaq kisitsisit isigigaanni pitsanngoriartutut isikkoqaraluarlutik, kisianni qanoq neriulluartiginissarput naluarput..

 

Tassani aamma ilaatigut sulisut oqaloqatigisarneranni eqqaajuartarpaat Norgimi Danmarkimilu aamma tamakkuninnga sulisunik amigaateqartillugu assut Kalaalliit Nunarput unammillernissa­minut aporfeqartoq, tassa aningaasarsiatigut ammalu ulluinnarni atugarisamikkut ilaqqutamillu suliffissaqarnissaannut tunngatillugit periarfissat killeqartarmata.

 

Taavalu Anthon Frederiksen -ip oqariartuutaanut ataatisimiititaliap angalanissaannut kalaallit Danmarkimi  peqqissartut atugarisaanut tunngatillugu tusarniaanissaq, soorunami aamma angalanissaap taanna  siunertarimmagu tamanna naammassiniarneqassaaq. Qujanaq.

 

Hans Enoksen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni immikkoortoq 57, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa naam­massivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.