Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Pingasungornermi apeqquteqaatit

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. oktober 1997 nal. 19.03.

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaatit.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip KNI-p illuutaasa, siornatigut KGH-mit pigineqartut, tunniunneqarsinnaaneri/pisiarineqarsinnaaneri, aammalu arferup neqaanik tunisisoqarsinnaaneranut tunngasut apeqqutigai.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuata tullia siulleq, Finn Karlsen.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq:

Sinerissami KGH-p kingornalu KNI-p illutitoqai ilaatigut atorneeruttut, soorlu allaffiusimasut, pisiniarfiusimasut, quersuit allallu suli ilaatigut atorneqartut, sinerissami namminersorlutik ingerlataqalerusuttunut tunniunneqarsinnaaneri imaluunniit akikitsunnguamik akilersillugit pisiarineqarsinnaaneri qanoq periarfissaqartinneqarpat?

 

Assersuutigalugu ilaat takornariartitsinermi suliniuteqarnermut atorneqarsinnaapput. Ilaat qalulerinermut allarpassuarnullu. Kisiannili paasisakka malillugit inuit tamakkununnga soquti­ginnikkaluartut annertuumik akimmisaartinneqartarsimapput. Taamaattumik illutoqqanut tunngatillugu aamma namminersortunik periarfissiiniarnermut tunngatillugu periarfissat qanoq ittuuneri apeqquteqaatigaakka.

 

Taava apeqquteqaatip aappa:

 

Tupaallaatigeqisannik Nuummi arfanniartartut Inatsisartunut ilaasortanut allakkatigut saaffigin­nissuteqarput, tassa Nuummi Royal Greenland-ip immikkoortortaanut arfernik angisuunik nioqquteqartarnerup aaqqissuunneqarnera kusanaaqisup, aaqqissuteqqinneqartariaqarneranut tunngasunik allagaq Inatsisartunut ilaasortanut tamanut agguaanneqareersimammat annerusumik iserfiginagu Naalakkersuisunut imatut apeqquteqarniarpunga:

 

Suliffeqarfissuaq inuiaqatigiinnit pigineqartoq inunnik immikkoortitsilluni, inuillu akiligassaqar­nerat kisiat tunngavigalugu, kalaaliminernik nioqqutissiornermi inuit aalajangersimasut kisimik tunisisinnanerat Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaava?

 

Aamma taamatut periuseqarneq sumik tunngaveqarpa?

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Matumuuna Inatsisartunut ilaasortaq, Anthon Frederiksen, qutsavigissavara KNI-p illuutaasa tunineqarsinnaanerat, taamalu allatut atorneqarsinnaanerat pillugu apeqquteqarmat.

 

Oqaatigisinnaavara tamanna ajornarsiuteqarfiummat. KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit siulersuisuisa imaluunniit ingerlatseqatigiiffinni pisortat, aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsit naapertorlugu apeqqut isummerfigisussaavaat.

 

Naluneqanngitsutut KNI-p immikkoortortai tamarmik, soorlu KNI Pilersuisoq A/S, KNI Pisiffik A/S aamma KNI Umiarsuaatileqatigiiffik A/S, aktie-teqarluni ingerlatsiqatigiiffiupput. Illuutit aktie-tigut aningaassaliissutinut ilaapput, aktie-tigullu aningaasaatit atorneqarnissaat ingerlatse­qatigiiffiit susassaqarfigaat, taakkua atorunnaarsinneqanngippata.

 

KNI Pilersuisoq A/S-ip sanaartornermik immikkoortortaqarfia inussiarnersumik uagutsinnut nalunaaruteqarpoq, ukiut kingulliit ingerlanerini illuutit 50-it tunineqarsimasut. Taakkunannga 20-t missaat Tele Greenland-ip allakkerisoqarfianinngaanniit tigusinermut atasumik. Illuutit 30-t allat, pingaartumik ingerlatseqatigiiffinnut aammattaaq Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut, kiisalu illuutit eriagisassat kommuninut tunniunneqartarsimapput.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq:

Akissuteqaammut erseqqissumut qujavunga, tassa imatut paasisariaqarpoq, aktie-selskab-eqarnermi inatsit tunngavigalugu Naalakkersuinikkut taanna qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaangi­laq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen apeqquteqarpoq Naalakkersuisut akuerisinnaaneraat Royal Greenland-ip piniartunik aalajangersimasuinnarnik arferit anginerit neqaanik tunisisin-naatitsinera.

 

Apeqqut Nuummi arfanniartartut allakkanik saaffiginnissutaannut tunngaveqarpoq. Tassani aperineqarmat ilumut Royal Greenland-imut akiligassallit kisimik arferup neqaanik tunisisinnaa­titaasut.

 

Pisortaqarfiup paasissutissat apeqqummut tassunga tunngasut Royal Greenland-imut paasiniarsi­mavai. Tassanngaanniit oqaatigineqarpoq Royal Greenland Seafood-imut tunisineq sunaluunniit Royal Greenland-imut akiitsoqarnermit aalajangerneqarneq ajortoq. Royal Greenland-ip ukiumut tikaagulliusaat neqaannik nioqqutissiat 50 tons-it missaat nunatsinni tunisarpai.


Nioqqutissat ineriartortinnerisigut kaaviiaartitat ukiuni kingullerni amerliartorusaaginnarsimap­put. Maannakkut pisariaqartitsineq arferit killilimmik amerlassusillit matusinnaavaat. Taamaattu­mik tikaagulliusaat neqaannik killeqanngitsumik tunisisarnissaq ilimagineqarsinnaanngilaq.

 

Tunisisarneq nioqqutissiornerlu pitsaanerulersinniarlugit, soorlu nioqqutissiat assigiiaat, pitsaasut akikitsullu qularnaarumallugit arferit neqaannik tunisisarneq Nuummut inissinneqarsimavoq. Tassani neqerpassuit ataatsikkut suliarineqarsinnaapput, taamaattumik Nuummi tunisisarneq, pingaartumik piniartunut ataasiakkaanut, arferit ilivitsuusunik tunisisarnissamik isumaqatigiissu­teqarnermik tunngaveqartinneqarpoq. Pitsaassuseq pitsaanerpaaq qularnaarniarlugu isumaqati­giissutit taakku piniartunut siornatigut pitsaasunik tunisaqarsinnaasutut takutitsisimasut isumaqa­tigiissutaapput. Arferit neqaanik tunisaqartartut ilaat arlaqanngitsut akiitsoqarput, amerlasuullu akiitsoqaratik. 1996-imi tunisisartunit aqqaniliusunit marluk Royal Greenland-imut taarsigassar­siaqarput. Taamaattumik tunisassiassanik isumaqatigiissuteqarnermut tunngaviusoq tassaagin­narpoq nioqqutissianik pitsaasunik tunisaqarsinnaaneq. Tamanna eqqarsaatigalugu suliffeqarfik pisisartullu nioqqutissiat sapinngisamik pitsaanerpaanissaannik soqutigisaqarpoq.

 

Akissutikkut tassuuna neriuppunga apeqquteqaat erseqqissumik akillugu.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq:

Akissuteqaat assorsuaq soqutiginarpoq, aammalu ilaatigut akissuteqaammi isumaqatigiissuteqar­tarsimanermut tunngasutigut paasinarpoq neqinik tunisisinnaagaluartut ilaat tassuunakkut allaat mattunneqartarsimasut, taamaattumik suliassap arlaatigut ingerlateqqinissaa oqaluuserineqarsin­naanera qanoq iliuuseqartoqarumaartoq.

 

Tassami isumaqatigiissinnaaneq taanna imminermi ajoquteqanngilaq, kisianni isumaqarpunga aalisartut piniartulluunniit arlaatigut mattunneqarsinnaaneri taamatut Royal Greenland-imiit akuersaaruminaatsoq.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taava maannakkut apeqquteqaatit pingajuat:

 

Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann eqqagassat suujunnaartinneqartarnerannut tunngatillugu apeqquteqaateqarpoq.

 

Ruth Heilmann, apeqquteqartoq:

Savimerngit eqqagassallu allat arrortikkuminaatsut ataatsimut eqqaaveqarfeqalernissaannik siunnersuuteqarsimavunga.


Tamatta anersaaraarput mingutsitsinersuaq unitseqqullugu, qanorlu iliorpugut aammalu sumut killippugut?

 

Kommunit tamatta kissaatigaarput, ikuallaavittaarnissarput, tamannalu pissusissamisoorluinnar­poq. Tassami nunatsinni eqqagassat issittumiinnerput, nunattalu silaannata panernera pissutigalu­gu, sivisuumik allanngoratik piusarput. Taamaattumillu ikuallaaveqarnissarput pisariaqartittoru­jussuullugu.

 

Kommunillu tamarmik piaartumik aaqqiivigineqarnissartik pisariaqarluinnarpaat. Maannakkut ikuallaaveqareersut nunaqarfinni ajornartorsiutigaat, aamma kalaalimernit eqqakkat orsukut, neqikut asiunikullu equallakkuminaannerujussui. Savimernit igitat, biilikut assigisaallu aamma illoqarfimmissaaq ajornartorsiortitsipput. Sumi tamaaniittoqarpoq illoqarfimmik pinnersaataan­geqisunik. Eqqaaneqanngitsoorneqarsinnaanngillallu aamma nappartakorsuit, uuliat puukorsui sinerissami sumi tamaaniittut kusassaataanngivillutik.

 

Siusinnerusukkut umiarsuaq tamakkuninnga katersisussaq eqqartugaasarpoq. Taanna aaqqiiniut sumummita killippa?

 

Eqqagassalerineq eqqagassanillu eqqaatsumik aaqqissuussinissaq pisariaqarluinnarmat, neriup­punga siunnersuutigisara ilalerluarneqarumaartoq. Eqqagassat uninngaannalernikut katersorne­qarnissaannik isummat piviusunngortittariaqarmata.

 

Taamatut uanga aamma kaammattuuteqarnera Inatsisartoqatinnut Naalakkersuisunullu ingerlatip­para, neriullunga piviusunngortoqarnissaa anguneqassasoq.

 

Marianne Jensen, Naalakersuisunut ilaasortaq:

Siullermik Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmann-ip siunnersuutaa pillugu qujassuteqassaanga. Eqqakkanut tunngasutigut avatangiisiitigut eqqortumik ingerlatseriaaseqarnissatta sulissutigiuar­nissaata pingaaruteqarluinnarneranik partiit amerlasoorpassuariarlutik, maani Inatsisartut ataatsimiinneranni oqariartuuteqartarnerat Naalakkersuisut nuannaarutigaat.

 

Fru Heilmann-ip saafiginnissuteqarneratigut siunissami Kalaallit-Nunaanni illoqarfiinni eqqagas­salerineq pillugu ilioriusissanik pilersaarutip, kingullermik ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartut akuerisaata, piviusunngortinneqarnerata nassuiarnissaanut aamma periarfissaqalerpunga.

 

Iliuusissatut pilersaarutit inernerat Inatsisartut ilisimavaat. Tassa Qaqortumi eqqakkanut ikuallaa­viup pilersinneqalernera.


Ruth Heilmann-ip siunnersuutigaa atortukunut kigaatsumik nungukkiartortartunut eqqaavissua­liortoqassasoq, immaqalu eqqakkat taakku sinerissami sumiiffippassuarni ittut, umiarsuarmik katersorneqartarlutik. Savimminikut suujunnaarsinneqartarnerannik suliassaq kommunini eqqakkanut tigooraaveqalernissaanik Naalakkersuisut suliniutigilersimasaannut ingerlatsiveqar­fimma KANUKOKA qanittumik suleqatigalugu ingerlataanut atatillugu isigaara. Isumaliutersuu­tit tigooraavinnut matumani saqqummiussakka nunami maani kommune-ingeniĝr-it peqatigalugit oqallisigineqarumaarput, taakku november-imi Nuummi katersuuteriarpata.

 

Eqqagassanut tigooraaviit pingaarnerpaatillugu ima ilusilerneqassapput:

Suliaqarfiit assigiinngitsut eqqagassat assigiinngitsut immikkut avatangiisinut navianaateqartut isumannaatsumik suujunnaartinneqartarnissaannut pisariaqartut, sumiiffimmi ataatsimi katersor­neqartussanngorlugit. Uuliakut eqqaassanngikkaanni eqqagassat ulorianartut isumannaatsumik suujunnaartinneqarnissaannut nunatsinni atortoqannginnatta, eqqagassat aallaruttariaqassapput, soorlu Danmark-imi Kommune Kemi-mut.

 

Tigooraavinni aammattaaq suliaqarfeqartariaqarpoq eqqagassat atoqqinneqartarnissaannik siuarsaasumik. Assersuutigalugu ilaatigut eqqagassat annertuut ikuallajasortai immikkortiterne­qartarnerat, taamalu najukkami ikuallanneqarsinnaasunngorlugit, ilaatigullu savimminikut immikkoortiterneqartarnerat taamalu nunani allani atoqqinneqarsinnaangorlugit.

 

Eqqagassat assartorneqartarnissaannut tunngatillugu isumaqarpunga pitsaanerpaassasoq Royal Arctic Line-p sinerissami Danmark-imullu useqarani angalasarneri atorluaraanni. Tamanna pillugu ingerlatsiveqarfima Royal Arctic Line attavigisimavaa. Eqqagassat nunanut allanut nassiunneqartarnerat kommunit ataqatigiissaartariaqarpaat, atorsinnaalluartumillu aaqqiissuteqar­nissap nassaariniarnerani ikiuukkusuppugut.

 

Ruth Heilmann-ip apeqquteqaammini oqaatigaa orsuku neqillu asiusut ikuallaavinni ikuallanni­arnerat nunaqarfinni ajornartorsiutaasartoq. Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutigisaasa ikuallaaviit minnerpaalluunniit eqqagassat tamakku ikuallassinnaassagaat siunertaagaluarpoq. Taamaakkaluartoq eqqagassat taakku ikuallanneqarsinnaasimanngippata ingerlatsinermi ajornar­torsiutit pissutaasimassapput. Ikuallaavinni ingerlatsinerup pitsaanerulernissa qularnaarniarlugu ingerlatsiveqarfimma Nuummi Savimminilerinermik Ilinniarfik suleqatigalugu, ikuallaavinni sulisunut ilinniartitsinissamut siunnersuutissaq suliarilereerpaa.

 

Naggasiullugu oqaatigissavara Naalakkersuisut 1998-imut aningaasanut inatsimmi katillugit 16 million koruunit eqqagassalerinermut atortussanngorlugit immikkoortinneqarnissaat siunnersuu­tigimmassut. Taakkunannga 3,6 million koruunit nunaqarfinni ikuallaavinnut, 9,5 million koruu­nit illoqarfinni ikuallaavinnut, 2 million koruunit eqqakkanut tigooraavinnut aammalu 1 million koruunit ilaatigut ilinniartitsinermut.

 

Ruth Heilmann, apeqquteqartoq:

Naalakkersuisup akissutaa qujassutigaara, paasigakku nunarput minguitsuutinniarlugu qanoq iliuutsit ataqatigiissaartumik suliniutigalugit aallartittoqarsimasoq.

 

Naatsorsuutigaara ajornartorsiut tamanna kommunini tamani ajornartorsiutaammat, ilisimaneqar­lunilu, taamaattumik kommune-ingeniĝr-it november-imi Nuummi oqalliseqarnissaat neriuuti­gaara aaqqiissutissanik aamma siunnersuuteqarfiujumaartoq.

 

Pingaartorujussuartut isumaqarfigaara eqqagassanik immikkoortiterinerup pikkoriffiginerulerne­qarnissaa. Taamaattumik Naalakkersuisut ikuallaavinni sulisut pikkorissartinneqalernissaanni ilinniartinneqalernissaannillu suliniuteqarnera paasigakku iluaraara.

 

Kaammattuutigerusupparalu piaartumik tamanna pisariaqartoq. Uanilu ilanngullugu aamma eqqagassat assartorneqarnissaannut tunngatillugu Royal Arctic Line-mut isumaqatigiinniuteqar­neq isumaqarpunga isumassaasoq pitsaasoq, taamaattumik taassuma iluatsinnissaa aamma kissaatigilluinnarpara.

 

Uani 1998-imut aningaasartuutissanut nassuiaateqarnera aamma qujassutigissavara, aammalu oqaatigissallugu ilaatigut imaalertariaqarsorinngilara, kommunit akissaqartut akissaqarluartullu kisimik taamatut ikuallaavimmik pilersorneqarnissaat. Taanna eqqarsaatigillaqquara.

 

Marianne Jensen, Naalakkersuisunut ilaasortaq:

Ilassutigalugu ilisimatitsissutigiinnassavara, aatsaaginnaq Ruth Heilmann-ip apeqquteqaataanut tunngatillugu tassa arrortikkuminaatsunik sammisaqarneq taanna misiliiffillattaarneqarmat, ilaatigut kommunit suliffeqarfissuillu namminneq suliniutigisaannik, aammalu uanga Naalakker­suisoqarfinninngaanniit aamma peqataaffigineqartumik siunnersuiffigineqartumillu.

 

Taakkua misilittakkat ataasiakkaat soorunalimi ilinniarfiginissaat naatsorsuutigaarput, kisianni soorlu oqaaseqareersunga, aamma erniinnannguaq ataatsimiittoqartussaavoq, tassanilu uagut neriuutigaarput pitsaasumik angusaqarfiusumillu naammassineqarumaartoq.

 

Kommunit akissaqanngitsut, imaluunniit akissaqassusai pillugu eqqaasitsissutigiinnassavara, taanna isumaqatigiinniarnikkut KANUKOKA-lu pisussaammat, aammalu ilaatigut tamakkua arlalinnik maani tikillattaarneqareermata, naatsorsuutigaara tamakkua oqaaserineqartut isumaqa­tigiiniarnerit ingerlaqqinnerini, eqqumaffigineqarumaartut.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taava maannakkut apeqquteqaatit sisamaannut:

 

Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip sinerissap qanittuani raajartassat tamak­kerlugit aalisarneqarsinnaannginneri pillugit apeqquteqaateqarpoq.

 

Manasse Berthelsen, apeqquteqartoq:

Sinerissami qanittumi raajat pisassaritinneqartut maannakkut ilimagineqarpoq ukiumanna tamakkerneqarsinnaassanngitsut.

 

Aalisarnermut Naalakkersuisoq matumuuna apeqquteqaateqarfigissavara ukiup tullissaanut, tassa aappaagumut, qanoq iliuuseqartoqassamaarnersoq, ukioq manna tamakkersinnaassanngikkaluar­pata.

 

Aalisariutit amerleqqinneqassanerlutik, imaaluunniit allatut aaqqissuussisoqassamaarnerluni?

 

Paaviaaraq Heilmann, Naalakkersuisunut ilaasortaq:

Siullermik oqaatigissavara apeqqutissara piffisap iluani naammassisinnaassannginnakku aalajan­gersakkat naalisarlugu oqaatigiinnassavakka.

Naluvara aalajangersakkat sukangavallaarnersut imaluunniit uagut akissutivut takivallaartarner­sut.

 

Sinerissap qanittuani raajartassat ukiormanna tamakkerlugit aalisarneqarsinnaannginnerat aallaavigalugu Inatsisartunut ilaasortaq Manasse Berthelsen, apeqquteqaateqarpoq, Naalakkersui­sut ukiup tulliani qanoq pilersaaruteqarnersut, tassunga atatillugu aalisariutit amerlineqassamaar­nersut.

 

Sinerissap qanittuani raajarniarnermi pisassiissutit inunnit ataasiakkaanit pigineqartut tuniniarne­qarsinnaasut, akuerisaasumik annertunerpaaffissallit, januar-ip aallaqqaataani 1997 atuutinneqa­lermatali Naalakkersuisut aalisarnerup ineriartornera malinnaaffigeqqissaarsimavaat. 1997-imi september-ip naalernerani pisarineqartussat siumut naatsorsornerini paasinarsisimavoq ukiup naalernerani, sinerissap qanittuani raajartassat tamakkerlugit aalisarneqarsinnaanavianngitsut.

 

Naalakkersuisut misissuisimapput paasiniarlugu ukioq manna kutter-ersorluni raajarniartut pisaasa ukiut siuliinut naleqqiullugit annikinnerunerinut suut patsisaanersut. Angallatit mikineru­sut arlallit raajarniarnermi pisassiissutinik pigisatik tunisinnaavaat, taamaalillutillu raajarniarun­naarsimallutik. Angallatit arlalissuit ESU-p naleqqussaanissamut periarfissarititaasoq atorsima­vaat.

 

Naalakkersuisut 1998-imut qaammatit siulliit aallartinneraniit aalisarneq pisarineqartartullu malinnaaffigeqqissaarniarpaat. Tassami naatsorsuutigineqarmat, assersuutigalugu aalisarsinnaas­suseq, nutaatut isigineqarsinnaasoq, 79-erit sinerissap qanittuani aalisarnermi ilanngunnerisigut ilimagineqarmat, pisassiissutit annikitsuunngitsut taakkuninnga aalisarneqassasut. Immaqa pisassiissutit pisarineqarsinnaatitaasut tamakkiisunit 20% tikillugu.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut eqqaasitsissutigissavaat ukioq manna 1998-2000 ukiut tamaasa 10 milllion koruunit immikkoortinneqarsimammata aalisariutinut naleqqussaanissamut atugassa­tut.

 

Manasse Berthelsen, apeqquteqartoq:

Kiisami Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup angalajunnaarami apeqquteqaatiga akivaa, qaammat ataaseq utaqqeriillartunga.

 

Taamatut aaqqissuussisimaneq erserpoq aalisartunik uqiliallatsitsisimasoq. Taavalu ukiut siulliit naatsorsuiffiusuninngaanniit allaanermik aalisarlutik. Ilaatigut Kujataani raajartassatik august qaammat tamakkereersimallugit. Tassani ujartoqqissavara aappaagumut taavalu ukiut tulliuttuni naleqqussaanissamik periarfissaqarnersoq. Aammalu raajarniarusuttut nutaat, ingammik inuusut­tut massakkut utoqqaliarsaalersunik paarlaanissaminnut periarfissaat, tassani aamma immata. Soorlu pisassanik aallarniutissaannik akeqanngitsumik tunineqartarsinnaanerat TAC-p iluani, taamatut eqaatsumik aaqqissuusisinnaaneq tassuuna aamma ujartorpara.

 

Ukua naggataatigut oqaatigerusuppakka. Tusagassiuutitigut tusarparput 1997-imi raajat pisassat 3000 tonsit pallillugit allaat pisarineqanngitsoortussaasut. Naalakkersuisullu akissummini kisitsisinik taasaqanngimmat taanna ilumoortutut isigaara.

 

Paaviaaraq Heilmann, Naalakkersuisunut ilaasortaq:

Una naatsunnguamik oqaatigiinnassavara, ukioq kingulliit pingasut pisarineqartut tulaassorneqar­tut ikiliartorsimammata, tassa assersuutigalugu taasinnaavara 1996-imi tulaaneqarsimapput 23.000 tonsit sinnilaarlugit. Naatsorsuutigaarpullu maannakkut naliliigallarnerit malillugit uki- up naanerani tamassuma missaani tulaanneqarumaartut.

 

Aaqqissuussinerup kingunerinngilaa pisaasartut ikiliartornerannut, taannalu qangali appariarto-reersimavoq.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taavalu maannakkut apeequteqaatit tallimaat:

 

Karl Lyberth puisit amiinik pisinermi tapiissutit pillugit apeqquteqaateqarpoq.

 

Karl Lyberth, apeqquteqartoq:

Ukiorpaalunngortuni puisit amiisa pisiariortornerinut Namminersornerullutik Oqartussat ukiut tamaasa aningaasarpassuarnik tapiisartut tamatta nalunngilarput.

Assersuutitut taaneqarsinnaavoq ukioq manna katillugit 38 million koruunit tapiisussavugut.

 

Eqqumiiginarsinnaagaluarpoq apeqqutigissavara, aningaasat tapiissutigineqartartut tamakkua kikkunnut tapiissutaasarnersut? Piniartunut tapiissutaappat imaluunniit Greet Greenland-imut tapiissutaanerlutik?

 

Apeequteqaateqarninnut tunngavigerpiarpara illoqarfinni arlalinni suliffeqarfiit namminersortut puisit amiinik piniartunit pisiortorniarlutik aallartinnissaminnik pilersaaruteqartut ilisimagakkit. Puisit amiisa nioqqutissiarinerinut tapiissutaasartut piniartunut tapiissutaappata, taava pissusissa­misuunnginnerluni piniartut suliffeqarfinnut namminersortunut amminik tunioraasut aamma tapiissutisissappata.

 

Aappaatut apeqqutigissavara Greet Greenland-ip puisit amiinik tigooqqaasinnaanera qanoq killeqartiginersoq, aammalu killissani tikilinnginneraa?

 

Greet Greenland-ip tigusisinnaanerata killissani tikilerpagu piniartut killilersugaanngitsumik puisit amiinik tunisiuarnissaat qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnersut paaserusunnassaaq, ilimagisariaqarmammi siunissami puisit amii tunineqartartut amerliartortuar­nissaat.

 

Paaviaaraq Heilmann, Naalakkersuisunut ilaasortaq:

Aamma taanna takimmat naalisalaassavara.

 

Inatsisartuni ilaasortap Karl Lyberth-ip apeqquteqaataanut akissutigisinnaavara 1990-ikkut aallartiineraniilli puisit amiinik tunisineq tapiissutissat aningaasanut inatsisikkut ukiumut aningaasaliisutigineqartalermata. Tamatumunnga pissutaavoq amernik nunarsuarmi niuerfinni akiusut appasinnerujussuat. Taamaattumik pisariaqartinneqarsimavoq tapiissutitigut piniartut tapiiffigineqartarnissaat. Taamaalilluni tapiissutit piniartunut akiliutigineqartarput, kisianni tunisinermut tunngatillugu aningaasartuutit ilanngaatigalugit. Ammit akii Greet Greenland-ip KNAPK-llu akornanni isumaqatigiissutaapput, Greet Greenland-ip isumaqatigiinniarmi piginna­titaaffiisa Naalakkersuisut aalajangersortarpaat.

 

Tapiissutit tamarmiusut 1996-imi 32,2 million koruuniupput, tassa tunisat amerleriarujussuar­nerisa immikkut aningaasaliissuteqarnissaq pisariaqartissimammassuk. 1997-imi tapiissutissat 34,6 million koruuniupput, tassa 1996-imi annertunaarutit 1997-imi akilerneqartussaaneri pissutigalugit.

 

Tapiissutit Greet Greenland-imit aqunneqarput. Greet Greeland-ip sullissinissamik isumaqatigiis­suteqarfigisarsimavai KNI aamma Air Greenland, aammalu tunioraaviit namminersortunit ingerlanneqartut, taakku sinerissami pisiortornermut atatillugu suliassat isumagaat, taakkununnga ilanngullugu piniartunut akiliuteqarnissaq.

 

Pisiortortut tamatumunnga akilerneqartarput, pisiortornerup aqunneqarneranut Greet Greenland-ip aningaasartuutini aamma matussusertittarpai, tamakku saniatigut assartuinermut aningaasar­tuuteqarpoq tunisanut tapiissutit aqunneqarnerat tamarmiusoq 6 million koruunit missaani aningaasartuutitaqarpoq.

 

Apeqqutit aappaannut akissutigisinnaavara Greet Greenland-ip naammassisinnaasami killingat angusimanngikkaa, taamaattumik Naalakkersuisut maannakkut pilersaaruteqanngillat suliffiore­ersumi nutaanilu naammassisaqarsinnaassutsimik atorluaanngitsumik kinguneqartussamik aaqqissuussinissamik.

 

Ammit affaasa missaannaat pitsaassuseqarput A-mik aammalu B-mik, ammit sinneri pitsaassuse­qarlutik C-mik aamma D-mik. Taakku maannakkut akiusut tunngavigalugit suliffeqarfiup aningaasarsiorneranut annikitsuaraannarmik ilapittuutaapput, tassa akit ukiuni kingullerni qaffarialaarsimammata, nunarsuarmi niuerfiinni akit appariaqqissappata ammit C-mik D-millu pitsaassusillit suliarineqarnerat annaasaqaataaqqilissaaq. Taamaattumik Greet Greenland-ip suliarisinnaasai suli anguneqanngillat, tamatumalu peqatigisaanik ammit pisiarineqartartut affaat suliffeqarfiup aningaasarsiorneranut iluaqutaanngillat.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut isumaqarput ammit pitsaasut amerlanerulersinniarlugit suliniuteqartarnerit ingerlaqqittariaqartut, ilanngullugu siunissami qaninnermi nunatsinni ilimagisariaqarparput amernik suliareriikkanik nioqquteqarnermi unammillerneqarumaarnissar­put, tassa Canada-mi, Namibia-mi ammeriverujussuit suliarineqarnissaat maannakkut pilersaaru­tigineqarmat. Siunissami pisiniarnerup, puisinniarnerup amminillu pisiortornerup qanoq ikku­maarnera qularnaatsumik Naalakkersuisuni eqqoriarneqarsinnaangilaq.

 

Karl Lyberth, apeqquteqartoq:

Akissummut qujavunga.

 

Paasivara piniartut illoqarfinni najugallit namminersortunik amminik pisiortortunut tunisisartut Greet Greenland-imullu isumaqatigissuteqarfigineqarsimanngitsunut tunisisartut piniartut tapiissutinik pisinnaanngitsut. Tassa imatut akissut paasigakku: Suliffeqarfik namminersortoq aatsaat Greet Greenland-imut isumaqatigiissuteqarsimaguni, Greet Greenland-imullu amminik ingerlatitseqqittaruni, taava aatsaat tapiissutinik pisinnaasoq.

 

Takorloorneqarsinnaagami aamma pilersaarutit malillugit, imatut paasinarami, assersuutigalugu Maniitsumi namminersortut pilersaaruteqarput amminik nunanut allanut tunioraaniarlutik. Tassa taamaattut piniartut taassumunnga suliffeqarfimmut tunioraasut tapiissutinik pisinnaangitsut paasinarpoq.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taavalu ullumikkut apeqquteqaatit kingullerpaartaat:

 

Inatsisartunut ilaasortap Naimanngitsoq Petersen-ip Savissiviup eqqaani qaleralinnik aalisarnermik misileraanerup malitseqartinniarlugu pilersaarutit apeqquteqaatigai.

 

Naimanngitsoq Petersen, apeqquteqartoq:

Naluneqanngitsutut ukiuni kingullerni Savissiviup eqqaani qaleralinnik aalisarluni misileraaso­qartarsimavoq. Tamatumanilu misileraanermi iluatsittumik aalisartoqartarsimavoq.

Paasineqarsimavorlu Savissiviup eqqaani qaleraleqarluartoq.   

 

Ullumikkut piniartut inuussutissarsiornermi pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimavoq saniatigut isertitsissutaasinnaasumik inuussutissarsiornissaq, taamaaliornikkut inuuniarneq oqinnerusumik ingerlanneqarsinnaasunngorlugu. Aammalu ullutsinnut pissutsinut naleqquttuussaaq saniatigut aningaasarsiorfiusinnaasumik aalisarnermik aallartitsisoqarnissaa.

 

Taamaattumik apeqqutiginiarpara Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarpat qaleralinnik aalisar­nermi misileraasimanerup kingunerisaanik, qanoq iliuuseqarnissamik? Isimaqarama ullumikkut piffissanngortoq Avanersuarmi inuussutissarsiornikkut siuarsaanissaq aallartittariaqalersoq, qaleralinnik aalisarneq eqqarsaatigalugu. Pingaartumik apeqqutigisanni Savissiviup eqqaani aalisarfissuanngortitsinissaq anguniarlugu aallartittariaqalersutut isigigakku.

 

Paaviaaraq Heilmann, Naalakkersuisunut ilaasortaq:

Savissiviup eqqaani qaleralinniartitsilluni misileraasimanermi angusaasut pitsaasut aallaavigalu­git Inatsisartunut ilaasortaq Naimanngitsoq Petersen apeqquteqarpoq misileraasimanermi angusaasut malitseqartinniarlugit Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnersut.

 

1995-imi Savissiviup eqqaani Qaanaallu Kangerluani, misileraalluni qaleralinniartitsisoqarpoq. 1996-imilu Qaanaap Kangerluani misileraanerit nangeqqinneqarput, taamani misileraanerit ukiup siuliani naammassineqarsimanngimmata.

 

Misileraanerup siunertaraa aalisakkanik Avanersuup Kommuniani piniarnikkut inuussutissarsiu­teqarnerup tapertassaanik nassaarniarnissaq. Savissiviup eqqaani misileraanermi qaleralli angisuut kusanartullu nassaarineqarput, tunisassiarissallugit piukkunnarluartut. Qaanaap Kanger­luani angusat Savissiviup eqqaani angusatut pitsaatig Inatsisartunut ilaasortaq Naimanngitsoq Petersen-ip Savissiviup eqqaani misileraalluni qleralinniarneq inngillat. Taamaakkaluartormi qalerallit kusanartut angisuut nassaarineqarput.

 

Piginneqatigiilluni tunisassiorfik Akkoq Amba Savissivimmiittoq Royal Greeland-imik ukioq manna tiguneqarpoq, aatsaalli ukioq manna Royal Greenland-imit ingerlanneqalerpoq. Taamaat­tumik Savissivimmi suliniutissat qanoq isikkoqassanersut Royal Greenland A/S oqaatigissallugit ajornakusoortinneqarluni. Royal Greenland A/S-ip AMIS-imi ilaasortaaffeqarnermigut taavani misileraalluni aalisartitsisimanermit angusaasimasut ilisimavai.

 

Royal Greenland A/S-imillu taavani innuttaasut naatsorsuutigisaattut naatsorsuutigineqarpoq Savissivimmi qaleralinnik aalisarneq tunisassiornerlu ineriartortinneqarsinnaassasoq. Royal Greenland A/S-ip ilisimatitsissutigaa massakkut tunisassiorsinnaassutsimik annertunerusumik tunisassiortoqarsinnaappat, init tunisassiorfiusinnaasut toqqorsiveqarnermullu tunngasut annertu­sineqartariaqartut.

 

Tassungalu tunngatillugu Savissivimmi inaallagissamik, imermik assartuisarnermullu allatigullu angalatitsinermi toqqavissat ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqartut.

 

Royal Greenland A/S naapertorlugu pissutsit ullumikkutut itsillugit taavani tunisassiortartussanik aamma tunisassiassanik akigissaartumik, soorlu qullukkanik timmisartukkut assartorneqarsinnaa­sunik, tunisassiorsinnaaneq ingerlanneqartariaqartoq.

 

Naimanngitsoq Petersen, apeqquteqartoq:

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup apeqquteqaatinnut akissuteqaata qujaruppara.

 

Tassa paasivara Royal Greenland A/S-ip pilersaarutai oqaatigineqarsinnaangitsut. Aaammalu akissuteqaammut naammagigallarpara.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa taamaalilluta ataatsimiinnerput tamaanga killeqarpoq. Taavalu tallimanngorpat nalunaa-qutaq qulinut ataatsimiilluta aallartissaagut.

 

Ataatsimiinneq naammassivoq.