Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ataatsimiinnerup ammarneqarnera		[ Ataatsimiinnerit ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

3. februar 1998                                                                                                       UA 1998/1

 

Ataatsimiinnerup ammarneqarnera.

(Inatsisartut Siulittaasuat)

 

 

 

Anders Andreassen: Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Siumut:

Ullumikkut marlunngornermi februarip 3-ani makku oqaluuserineqassapput; punkti siulleq ataatsimiinnerup ammarneqarnera, taavalu immikkoortut aappat, oqaluuserisassat pillugit nassuiaat. Inatsisartunut ilaasortat ullumi Inatsisartut Ukiukkut ataatsimiinnissaata aallartinnis­saanut aanngussimasut Naalakkersuisunullu ilaasortat uummammik pisumik tikilluaqqungaar­pakka.

 

Maluginiaqqussavara ataatsimiinneq manna ukiukkut ataatsimiinnermik taasimagatsigu. Silam­mullumi qiviarutta malugissavarput ataatsimiinnerup aqqa naleqqutivissoq.

 

Ataatsimiinnermi maani oqaluuserisassavut amerlasoorsuunngillat. Kisiannili pingaaruteqarluin­nartuullutik, eqqaasitsissutigissavara aprilimi ataatsimeeqqittussaagatta Upernaakkut ataatsimiin­nermik taasatsinnik.

 

Pisarnertut Inatsisartut sinnerlugit ukununnga inuulluaqqussutit nassiussimavakka: Ataqqinartor­suaq Dronning MargretheII, kunngikkormiusut ataqqinassusilik Prins Henrik, Statsministeri, Danmark-imi Inatsisartut Siulittaasuat, Islandi-mi Altingip Siulittaasuat kiisalu Savalimmiuni Lagtingip Siulittaasua.

 

Soorlu oqaatigereeriga ilaasortat ilaat ullumi ilaasinnaasimanngillat ilaatigut angallannikkut pissutsit pissutigalugit.

 

Tassalu Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen, Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann, Inatsisartunut ilaasortaq Karl Lyberh kiisalu Siverth K. Heilmannip kingoraartissaa Daniel Heilmann. Taakkulu saniatigut Naimángitsoq Petersen Qaanaami silap ajornera pissutigalugu ilaasinnaasimanngilaq, kiisalu Finn Karlsen Siverth K. Heilmann ilaqquttaminni pisimasut pissutigalugit.

 

Taamak naatsumik oqaaseqarlunga tamassi tikilluaqqungaarpassi.

 

Taavalu ullumikkut oqaluuserisassat aappaat tikissavarput. Tassalu oqaluuserisassat pillugit nassuiaat. Tassanilu siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Lars Sørensen qinnuigissavara ataatsimiinneq aqutsiaqqullugu.

 

Siunnersuutit Inatsisartunit ilaasortaneersut Siulittaasoqarfiup isummerfigisimavai, taamatuttaaq siunnersuutit suliassallu allat Naalakkersuisoqarfinneersut nalunaarsorneqarput. Ilaasortat siunnersuutaasa ilaasa qanoq qaqugulu siuliarineqasssanersut katersuunnerup ammarneqarnerata kingornatigut Siulittaasoqarfiup isummerfigisussaavai.

 

Suleriaaserput naapertorlugu katersuunnerup nalaani siunnersuutit ilaasortaneersut Naalakkersui­suneersullu ingerlaavartumik tunniunneqarsinnaapput. Siulittaasoqarfiup pisarnertut katersuun­nerup nalaani taaneqartut nassuiaateqarfigisassavai.

 

Ilaasortat siunnersuutaannut tiguneqarsimasunut takussutissiaq jannuarip 28-anni 1998-imi Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqareerpoq, tamakkulu Siulittaasoqarfimmit oqaluuserine­qarsimapput. Takussutissiami allassimavoq ilaasortat siunnersuutaat arfineq marluk allakkatigut akisassanngortinneqarsimasut, sinnerili siunnersuutitut aalajangiiffigisassatut - apeqquteqaatitut oqaluuserisassanngortinneqarsimallutik, imaluunniit ataatsimiitsitaliani oqaluuserisassanngortin­neqarsimallutik. Allakkatigut akisassani arfineq marluusuni arfinillit akineqareerput agguaanne­qareersimallutillu ataaserlu amigaataavoq. Tassunga oqaatigissavara taamatut akisassat kingusi­naalaarluta nassiussimagatsigit. Uagut tamatumuunnga aamma pisooqataalaarpugut.

 

Takussutissiami jannuarip 29-ani 1998-meersumi oqaluuserisassat siulittaasoqarfiup maannamut nalunaarsorsimasai allassimapput.

 

1998-mi ukiukkut katersuunnermi oqaluuserisassanut missingersuut februarip aappaanni 1998-mi agguaanneqarpoq. Siulittaasoqarfiup aalajangerpaa inersuarmi ataatsimiinnerit aallartissasut ataasinngornermi februarip qulingiluaanni 1998-mi, ataatsimiitsitalialli ataatsimiittarnissaat ingerlaannaq aallartinneqassallutik. Siulittaasoqarfiup naatsorsuutigaa katersuunnermi oqaluu­serisassat februarip 23-ani 1998-mi naammassineqareersimassasut.

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaatit pisarnertut Inatsisartut allattoqarfianut Direktør-ip allattuanut tunniunneqartassapput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inassutigissavara oqaluuserisassat pillugit siunnersuut taamatut iluseqarluni akuersissutigineqassasoq.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Siumumi oqaluuserisassanut nassuiaammut atatillugu oqaatigissavarput Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmannip nipilersornermik ilinniarfeqalernissamik siunnersuutaa allakkatigut akisassann­gortinneqarsimasoq Kultureqarnermi ataatsimiitsitaliami misissuiffigineqassasoq kissaatigigatsi­gu. Ataatsimiitsitaliallu isumaliutissiissuteqarnissaanut ilanngullugu oqaaseqarfigineqassasoq.

 

Ilanngulluguttaaq oqaatigissavarput Siumumi tusagassiornermut tamatigoortumut tunngaviler­suugaasumullu suleqataanerput ingerlateqqikkusukkipput. Tamatumani innersuussutigissallugit Naalakkersuisut politikkikkullu partiit oqaaseqartartuisa atorluarneqarnissaat, aammalu radiukkut TV-kullu tusagassiortut siuliamik inuit taakku pineqartut susassaqarfii naapertorlugit atorluar­tarumaaraat neriuutigalugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqaluuserisassat pillugit nassuiaat Siumumit tusaatissatut tiguarput.

 

Knud Sørensen: Atassutip oqaaseqartua:

Oqaluuserissat pillugit nassuiaammut Atassumminngaaniit pingasunnguanik uparuaatissaqarpu­gut. Siullermik Peter Ostermann-ip takornariaqarneq pillugu apeqquteqaateqarpoq taannalu imaluunniit siunnersuuteqarpoq. Taanna apeqquteqaatitut suliassanngortinneqarsimavoq. Kisiannili kissaatigigaluarparput immikkoortut qulaaluaannut oqaluuserisassat februarip aqqar­nani oqaluuserineqartussamut tassa takornariaqarneq pillugu nassuiaammut ilanngunneqarnissaa, tulluarunarmat tassunga.

 

Kiisalu Inatsisartunut ilaasortaq Jakob Sivertsen periataallaqqissuugami ukiarmili Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni septemberip 29-ani ukioq manna ataatsimiinnissamut siunnersuutinik marlunnik tunniussaqarsimavoq.

 

Siulleq imaappoq; Inatsisartut 1998-mi Upernaakkut ataatsimiinnissaannut siunnersuut, nunaqar­finniit illoqarfinnut nakorsiartarnermut atatillugu utaqqinermi inigineqarsinnaasunik suliniuteqa­lernissamik siunnersuut. Aammalu aappaa 98-mi upernaakkut ataatsimiinnissamut siunnersuut. Qulequtaqarpoq Tasiilami Efterskolemik pilersitsinissamik siunnersuut taakkua ullormut oqaluuserisassani maqaasigatsigit ujartorneqarnissaat kissaatigaarput, tunniunneqareersimamma­ta ukiarmili.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siulittaasumit tikilluaqquneqarnitsinnut qujavugut. Inatsisartunut ataatsimiinnerit kingulliit marluk kingumut qiviarlugit nuannaarluta maluginiarparput Inatsisartut ataatsimiilerneri tamaasa nutaamik siulittaasussarsiortarneq atuuttussanngorsimanngitsoq paasinarmat, taamaasilluta ataatsimiinneq ullumi toqqaannartumik sulinivittut aallartissinnaavarput.

 

1998- mi ukiuunerani Inatsisartut ataatsimiinnissatsinnut siulittaasoqarfiup piareersaatigisimasai misissuataarsimavagut, taakkulu annikitsunnguaannarmik oqaaseqarfigissavagut.

 

Aamma Inatsisartuni sulinermi pisariaqarpoq ilaanneeriarluni kingumut qivialaartarnissaq, suullu siusinnerusukkut ataatsimiinnerni qaqugumut nangitassatut imaluuniit nutaamik suliariligassatut neriorsuutaasimanersut eqqortinniarneqartariaqarmata. Taamatut periaaseqartariaqarnermi isumarput Naalakkersuisunut aammalu soorunami Inatsisartunut ilaasortanut tunngavoq.

 

Ataatsimiinnissallu matuma piareersarnerani ullut kingulliit tusagassiuutitigut oqaaserineqartut naliliiffigilaassallugit Inuit Ataqatigiit pisariaqartippaat. Soorunami Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat suut oqaluuseritikkusunnerlugit namminneq aalajangigassaraat. Taamali oqareerluta Inatsisartut siulittaasuata siunnersuutit amerlavallaat annertunerusumik piareersagaanatik saqqummiunneqartarnerannik anersaaruluutaa ilumoornerarneqartariaqarparput.

 

Inatsisartut ataatsimiinnerisa sukumiisumik naqitanngorneri Inatsisartunit ilaasortat piginngikku­nikkit qaqugukkulluunniit tamakku pissarsiariniarsinnaavaat. Inatsisartut namminerisatsinnik ajunngitsumik sullisserusuttunik inuttaqartumik allattoqarfeqalereerpugut. Tamatumalu saniati­gut Inatsisartuni sulinermi kommunini suut sanaartugassatut tulleriiaarlugit kissaatigineqarnersut kommunalbestyrelsenit ataatsiakkaani toqqaannartumik Naalakkersuisunut apuun­neqartartussaa­nerat ataqqineqarnerusariaqartoq isumaqarpugut.

 

Pingaarnerpaavorli Inatsisartut Siulittaasoqarfeqaratta ataatsimiinnissat piareersaateqarfigineqar­nissaannik isumaginnittussamik. Piffissarlu manna atorlugu Siulittaasoqarfimmut inussiarnersu­mik kaammattuutigerusupparput Inatsisartuni ilaasortanit siunnersuutigineqartut amigarpallaa­mik tunngavilersorneqarsimasorigunikkit, Kommunalbestyrelsini suliassaasorigunikkit, Naalak­kersuisunit ingerlaavartumik suliassaasorigunikkit, siunnersuutigineqaraluartunik itigartitsisin­naaneq imaluunniit siunnersuutigineqartut ataasiakkaat sukumiinerusumik piareersarneqarnissan­nik piumasaqarnerusinnaaneq atorneroqqullugu.

 

Sineriammi sumi kraniliisoqassanersoq, kattuffik suna qanoq pisortanik kissumissiunneqarluni isumassorneqassanersoq, atuarfik sorleq qanoq inuttalersorneqassanersoq, apeqqutit tamakkut Inatsisartuni inatsisiliortutut piffissaajaatigingaartariaqanngikkigu isumaqarpugut.

 

Taamaattumik ilaatigut Inatsisartunik suleriaatsitta kingullermik nutarterneqarnerani siunertari­neqartut ilaat tassalu Inatsisartuni ataatsimiitsitaliat Inatsisartut ataatsimiinnerisa avataani akulikinnerusumik ataatsimiissinnaanerannik periarfissaq, ataatsimiitsitaliani ataasiakkaanit atorneroqqullugu kaammattuutigissavarput. Tamatumuunakkummi Naalakkersuisut sulineranni  ingerlaavartumik ataatsimiitsitaliat nakkutilliisuunissaannik siunnerfik aamma piviusunngortin­neqarsinnaammat.

 

1997-mi ukiakkut ataatsimiinermi Inatsisartut ombudsmandeqarnerat pillugu inatsisip allannguu­tissaattut oqaluuserineqartussaasimagaluartoq taamanikkut kinguartinneqarpoq. Matumuunalu qularnaarlugu paaserusupparput oqaluuserisassaq pingaaruteqartoq soorlu Inatsisartut ombuds­mandiata ingerlassivinnik selskabitut ilusilerneqarsimasunut annertunerusumik akulerussinnaa­nerannut siunertaqartoq qaqugu saqqummiunneqalersaarnersoq.

 

Aamma assigiimmik akeqartitsinerup misissuivigineqarnerata qanoq ingerlanneqarnera qaqugulu Inatsisartuni misissuinerup saqqummiunneqalersaarneranik inaarutaasumillu oqaluuserineqarnis­saanut pilersaarutit ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani Siulittaasoqarfimmit saqqummiunne­qassasut inussiarnersumik kaammattuutigerusupparput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta oqaluuserisassat pillugit nassuiaat uteqqinneqartarumaartoq naatsor­suutigalugu tusaatissatut akueraarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit partiiat:

Uanga aamma Akulliit partiianinngaaniit qujavunga tikilluaqqusinermut maani suleqatigiinnis­sarput aamma qilanaaraarput angusaqarluarnissarpullu tamatta kissaatigalugu. Oqaluuserisassa­nut tunngatillugu maannangaaq aallaqqaataanilli oqaatigilaarusuppara tassa Akulliit partiianni partiinngoqqaarlitali iseqqaaratta maani sulilerluta ataatsimiinnerup siulliup naanerani misigisa­qarfigalugu oqaatigisimasarput tassalu ataatsimiinermi maani oqaluuserisassat qimappallaarujus­suarlugit ilaannikkut pisoqartarnera tikkuarniarsimavarput taamanikkut ataatsimeeqqaarnitta naanerani. Aammali qinigaaffiup naanerani ataatsimiinermi kingullermi taasimallutigu.

 

Taannalu maanna saqqummeqqippara pissutigalugu uani Siumup oqaluuserisassat pillugit oqaaserisamini immikkoortut aappaanni taasaa. Tassa tamakkiinerusumik piviusorpalaarnerusu­millu tusagassiisarneq eqqarsaatigalugu. Tassami isumaqarnarmat oqaluuserisap qulequttap avataanut ingerlavallaarnerup oqaluuserisap pingaaruteqassusia qimanneqartutut isikkoqalersit­tarmagu. Tassanilu pisut ilaatigut tassaasarput kiap kina oqaasipiluukka. Taanna tusagassiuutini ulaputigineqarnerusarluni oqaaserineqartullu oqaluuserineqartup qulequtaa taamaasilluni ilaatigut allaat qaangingajattutulluunniit pineqartarluni.

 

Taanna isumaqarpunga uani saqqummiunneqarnera tunngavigalugu taamatut taaqqittariaqarlugu neriuutigalugu oqaluuserissat qulequtaq kisimi sammineqartariaqartoq allat qulequttamut tunngasut soorunami oqaluuserineqarsinnaapput kisianni allatut qulequtalerlugit isumaqarpunga piviusumik itinerusumik innuttaasunut kinguneqarnerusumik oqallisigisarsinnaaniassagatsigit.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarfigalugu oqaluuserisassatut siunnersuut akueraara, aammalu pinngitsoorumananga Siumup innersuussutai tassa Ruth Heilmannip siunnersuutaata udvalgini oqaluuserineqaqqinnissaa, isumaqarlunga taanna ajoqutaanavianngitsoq. Tamassi tikilluaritsi.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartuni suleriaaserput allanngortillugu iluarsartuunneqarmat ilaatigut siunniunneqartunut ilaapput ilaasortat siunnersuutaat suliassallu allat Inatsisartuni piffissaqarfiginerullugit peqqis­saartumik suliarineqartalissasut. Aammalu taamanikkut isorineqarpoq ilaasortat siunnersuutaat allakkatigut  akineqartartut amerlavallaartut. Kisiannili taamatut aalajangernerup kingorna maannamut inatsisartuni ilaasortaniit suliakkiunneqartut allagaannartigut akissuteqarfigineqartut suli amerlavallaarput.

 

Tassami ilaasortat siunnersuutaat ukioq manna allakkatiigut akisassanngortinneqartut 30 procent-ingajaapput, aammalu ataatsimiinneq kingulleq qiviaraanni, eqqaamaneqassooq suliassat agguataarneqartarnerat ullunut ataatsimiiffiusunut sanilliullugu suleriaatsip allanngortinneqar­nerani allaaneruallaanngitsoq, tassami ullut ilaanni ataatsimiittarpugut ulloq naallugu ilaatigut unnuttalerlugu, ilaannilu 1 time-unngitsorluunniit ataatsimiittarluta.

 

Tassami maannamut misilitakkat najoqqutaralugit; oqaluuserisassat assersuutigalugu aalisarner­mut piniarnermut tunngasut, aningaasaqarnermut tunngasut, inunnik isumaginninnermut tunngasut, allallu inuiaqatigiinnut pingaarutillit oqaluuserineqartillugit - oqaluuserisassaq ataaseq ilaanni pissusissamisoortumik sivisuumik oqaluuserineqartarpoq, taamaattoqartillugulu oqaluu­serisassat ilaat ullormi pineqartumik oqaluuserineqartussat tupinnanngitsumik  kinguaattoortar­put, nunattalu sinnerani radio-kkut malinnaaffigineqarsinnaajunnaartarlutik.

 

Taamaattumik siulittaasoqarfik Kattusseqatigiit tungaanniit piumaffigissavara - oqaluuserisassat inuiaqatigiinni pingaaruteqarnerusorisat (massa oqaluuserisassat tamarmik pingaaruteqaraluartut) sapinngisamik radio-p ammanerata nalaani suliarineqartarnissaat isummerfigeqqullugu.

 

Oqaluuserisassanut missingersuummi takuneqarsinnaavoq; inatsisartut ataasinngornermiit pingasunngorneq ilanngullugu ataatsimiittassasugut, aammalu pingasunngornikkut apeqquteqaa­tit aatsaat ingerlanneqartassasut oqaluuserisassat immikkoortut tallimat arfinillit oqaluuserine­qareernerisigut.

Maan­namummi misilittakkat tunngavigalugit nalunngilarput pingasunngornikkut, sisamanngor­nikkut, tallimanngornikkut imaluunniit ulluni allani apeqquteqaatit - ullormut oqaluuserisassanut arlalinnut naggasiunneqaraangata amerlanertigut unnoreersoq aatsaat ingerlanneqartartut, taamaalillutillu nunatta sinnerani soqutiginnittunut tusartinneqanngitsoortarlutik, tassami amerlanertigut taamaalineranik radio ataatsimiinnerniit aallakaatitsiunnaareersimasarmat.

 

Taamaattumik ataatsimiinnermi matumani siunnersuutigaara apeqquteqaatit kisimik sisamann­gornikkut ingerlanneqartarnissaat.

 

Kiisalu naggataatigut Siulittaasoqarfik qinnuigissavara Inatsisartut ukiakkut 1997-mi ataatsimiin­nitsinni siunnersuutiga; ilinniartuunersiutit qaffanneqarnissaanut tunngasoq - 1998-mut aningaa­sanut inatsisip suliarineqarnerani Siulittaasoqarfimmiit Kultureqarnemut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliami suliarineqarnissaanut innersuunneqartoq - ataatsimiinnermi matumani suliarineqarnissaa ilannguteqqullugu. Tassami siunnersuut allattoqarfimmit pigineqareermat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga oqaluuserisassat pillugit nassuiaat taamatut isummerfigaara.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siullermik oqaaserineqartunut qujanaq. Partiit tamaasa immikkut taavalu aamma Kattusseqatigiit annertunerusumik toqqaannartumik akinagit oqaatigissavara uani saqqummiussininni ilanngullu­gu aamma oqaatigigakku ilaasortat siunnersuutaasa qanoq qaqugulu suliarineqassanersut katersuunnerup ammarneqarnerata kingornatigut Siulittaasoqarfimmit aamma isummerfigineqaq­qittussaassammata. Taamaattumik uterfigeqqittussaavagut maani saqqummiussorneqartut.

 

Taavalu Siumuminngaaniit siunnersuutaanut tunngatillugu oqaatigissavara Siulittaasoqarfik aalajangersimammat allakkatigut Ruth Heilmannip siunnersuutaa akineqassasoq. Tassani ingammik eqqartorneqarpoq siusinnerusukkut suliaq taanna aamma Inatsisartuni saqqummiunne­qareersimavoq taamaattumillu siulittaasoqarfiup aamma paaserusuppaa suliap sumut killissima­nera aallaavigalugu akissutisiarineqartoq, akissutissatut allakkiaq siunnersuuteqartuminngaaniit naammagineqanngippat aamma uterfigineqaqqissasoq. Taamaammat periarfissaavoq ataatsimiin­nerup ingerlanerani siunnersuutigineqartut uterfigeqqinneqarsinnaanissaa.

 

Taavalu Atassummiit Peter Ostermann-ip siunnersuutaanut tunngatillugu oqaatigissavara kiisalu aamma Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu marlunnut taakku ersarissumik misissoqqissavagut, taavalu aamma Siulittaasoqarfimmi isummerfigalugit uani ataatsimiinnerup ingerlanerani. Ilumoorpoq Peter Ostermann-ip siunnersuutaa taanna piukkunnartoqarsinnaammat turisteqarnermut tunngasunik oqallinnermi.

Taavalu Jakob Sivertsen-ip siunnersuutai marluk Siulittaasoqarfimmi paasisaqarfigigutsigit nassuiaammi ilanngullugit oqaaseqarfigiumaarpagut. Inuit Ataqatigiit qutsavigissavakka kiisalu aamma Inatsisartuni suliat assigiinngitsut eqqaammatigit ilaatigut suliat assigiinngitsut maani siornatigulli saqqummertartut aamma asserluinnaanik saqqummertoqaqqittarnera.

 

Qanittukkut aamma oqaaseqarfigisimavara. Periarfissat atorluarnerusariaqarput inatsisartunit ilaasortaninngaaniit, assersuutigalugu maani Inatsisartut allattoqarfiat eqaannerusumik aamma atorneqarsinnaanera soorunami innersuukkusuppara. Inatsisartunut ilaasortat ilaatigut siunner­suuteqarniarlutik eqqarsaateqarunik aamma qujanartumik telefoni ullumikkut nassaarineqareersi­mammat atortuaraanni arlaatigut apeqqutigineq ajornanngimmat ima ittumik siunnersuuteqarni­arlunga eqqarsaatersorpunga. Imaassinnaavoq maani allattoqarfiup ersarissumik tamanna akisinnaagaa, oqarluni immaqa siornatigut taanna suliarereersimavarput suliarlu maanga killip­poq taamaattumillu siunnersuuteqassaguit immaqa tassunga aamma immaqa pisariaqanngikkalu­armik siunnersuuteqarnissaq taamaalilluni pinngitsoorneqarsinnaavoq.

 

Kiisalu Inuit Ataqatigiit aamma ujartugaat Ombudsmandeqarnermut tunngasoq. Taanna aamma oqaatigereerparput saqqummiunneqartussaasoq naatsorsuutigaarpullu maani Upernaami ataatsi­miinermi inatsisissap taassuma suliarinissaa saqqummiunneqarumaartoq. Aammalu Inuit Ataqatigiinninngaaniit assigiimmik akeqartitsinerup misissuiffigineqarneranut tunngatillugu maani ataatsimiinerup ingerlanerani qinnuigaatigut Siulittaasoqarfimmiut  saqqummiussiumaar­tut siliap sumut killinneranik. Tamannalu aamma Siulittaasoqarfiup ataatsimiinnerata ilaani imaluunniit siullerni eqqartorumaarparput taavalu sulianut ilanngullugu saqqummiussivigiu­maarlugu.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigineqartoq suliassat allakkatigut akisassat amerlavallaartut. Tamanna aamma ilumoortortaqarsinnaavoq kisiannili tassa aamma  soorlu siusinnerusukkut oqaatigereeri­ga ilaannikkooriarluni takussaasarpoq siunnersuutit taakkorpiaat aamma uterneqaqqittut taamaat­tumillu ilaatigut allakkatigut akissuteqarnissaq ilaatigut pisariaqartarpoq. Peqqutigalugu suliap sumut killinnera ersarissumik nalunaarsorniarlugu taamaalillunilu nalunaarutigineqareerpat suliap killiffininngaaniit immaqa allami nutaamik siunnersuuteqarnissaq anguneqarsinnaalluni.

 

Radiokkut aallakaatitsisarneq pillugu Allattoqarfimminngaaniit nalunngilarput aammalu atorluartarsimavarput suliassat annertuut, imaluunniit pingaaruteqaruinnartut pineqassaagaangata taava radio nalunaarfigisarlugu Allattoqarfimmiinngaaniit qanoq ililluni suliassaq taanna tamakkiisumik malinnaaffigineqarnissaa anguniarlugu kingusinnerusukkut aallakaatitsineq ingerlasinnaasunngorlugu. Aammalu taanna ileqquusoq ingerlateqqissavarput.

 

Soorunami Allattoqarfimminngaaniit pingaartutut isigisavut aammalu inuiaqatigiinni sunniute­qartumik alajangiiffigisassat malinnaaffigineqarnissaat soqutigilluaratsigu tamanna periaaseq atorluassavarput. Soorunalumi aamma matumuunakkut ilanngutassiortut kajumissaassavagut tamakkuninnga aamma alaatsinaannermik peqataalluaqqullugit.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga innersuussutigissavara Siulittaasoqarfiup suliat ataavartu­mik malinnaaffigalugit ingerlatsinerani aamma suliassat assigiinngitsut maani inersuarmi Inatsisartunit ilaasortanik saqqummiunneqartut siulittaasoqarfiup ataatsimiinneranni uterfigisus­saagatsigit aammalu ataavartumik nalunaaruteqartartussaalluta suliat qanoq ingerlanissaannik aammalu suliat sumut killinnerannik. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Uaguttaaq Naalakkersuisuninngaaniit Inatsisartut tikilluaqquagut. Aamma maani peqatiginissaat qilanaaralugu. Aammalu oqaloqatigiittarnissavut qilanaaralugit. Partiit oqaaseqartuininngaaniit oqaatigineqartut marlussuit oqaaseqarfigilaarusuppakka. Nuannaarutigaara Ruth Heilmann-ip nipilersornermik ilinniarfeqalernissaanik siunnersuutaa allakkatigut akiinnaragu innersuussutigi­neqarmat ataatsimiitsitaliamit misissorneqarnissaa isumaqarpunga taanna utaqqineqartoq nunatsinni nuannnersoq nipilersornermik ilinniarfissap maannakkut suliarineqarnera tunngaviga­lugu nalunaaruteqarnissaq aamma nuannissasoq oqallisigissallugulu.

 

Kiisalu aamma Inuit Ataqatigiit assigiimmik akeqartitsinerup misissuiggineqarnerata sumut killinneranik apeqquteqaataat tunngavigalugu oqassaanga maannakkut Naalakkersuisuninngaa­niit saqqummiussinissaq ukiaru aatsaat pisinnaasoq naatsorsuutigigatsigu. Taannalu ilisimane­qartutut Upernaamut saqqummiussinissamut siunnerfeqaraluartoq maannakkut Naalakkersuisut tassani suliaqarnermi periarfissat annertunerusut misissorneqarnissaat ilanngussimavaat. Taa­maattumillu suliassap oqallinnissamut tunngavissaa silinnerusoq ukiamut naammassineqarsin­naasoq nalilerneqarpoq.

 

Aamma oqaatigissavara assigiimmik akeqartitsinerup ­atorunaarsinneqarnissaa ullulerneqarsi­manngimmat oqallinnerni suniluunniit. Kisiaanni atorun­naarsikkiartorneqarnissaa oqallisigine­qarluni. Maannakkullu ilaatigut atorunnaareersimalluni assigiimmik akeqartitsineq. Soorlu aamma naluneqanngitsoq Grønlandsflymi aamma akit assigiinngissusii maannakkut januarip aallaqqaataaninngaaniit 1999-mi isumaqatigiinnerit tunngavigalugit atulissapata akit assigiin­nerat qimanneqarsimasussaavoq. Allani aamma maan­nakkut qimakkiartorneqarnera erseqqippoq. Taamaattumik isumaqarpunga aamma ullulerneqarnanilu ukiulerneqarsimanngimmat oqaloqati­giinneq maannakkut Inatsisartuni saqqummiussisarneq tunngavigalugu ingerlattariaqartoq. Tamannalu siunertaralugu ukiaru Naalakkersuisut saqqummiussaqarumaarput.

 

Aamma taalaanngitsoorusunngilara Siumup oqaatigisaa tusagassiuinermut akisussaasutut maluginiarpara tusagassiortunut aamma innersuussuteqarnera Siumup. Uanga aamma isumaqati­ginngitsoorsinnaanngilara tusagassiuneq nunatsinni eqaatsumik ingerlanneqassaaq naqisimane­qassaaq. Aamma isummat assigiinngitsut periarfissaqartinneqassapput tusartittassallugit.

 

Ilaannikkut oqallinnermi aamma amigaatiginartarpoq inatsisit peqqussutillu atoreersut, uagut taanna politikkerinut eqqaasitsissutigissavara imminullu eqqaasillunga Landsråde-mi qineqqu­saannguasaarluta politikeritoqaasimasup oqaasia puigorneq ajorparput. Oqaluttarfimmi Katersor­tarfimmi qaqigami oqarmat ALandsrådemut iserussi suliassarsi siulleq tassa inatsisit atuassagassi­git, inatsisit peqqussutillu tamaasa ilisimalissagassigit. Taakkua tunngavigalugit sulisussaavusi, taakkua allannguutissaat suliarisussaavarsi@.

 

Isumaqarpunga taanna oqarneq ullumikkumut aamma ilumoortortalerujussuusoq. Ilisimasassavut tassa inatsisit peqqussusiagullu, taakkunanilu allannguutissat siunnersuutissagut suliassaammata inimi maani. Taanna Siumup oqaaseqartuanut tusagassiunermik akisussaasut aamma eqqaallugit taanna eqqaasissutigilaarpara.

 

Lars Karl Jensen, Siumut, (Partiit oqaaseqartuisa avataasigut oqaaseqarumasoq):

Ukiarmi 1997-mi ataatsimiinnitsinni oqaluuserisassanngortinnikuusara illut nunaqarfinniinneru­soq napasut iluarsaanneqarsimallutik akisuallaalerneri peqqutigalugit inuminninngaaniit qiman­neqartut aammalu napaannalernikuusut tuniniarneqarnissaanik siunnersuutigisara aningaasaqar­nermik ataatsimiitsitaliamut innersuussutigineqarnikuuvoq. Taavalu aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap ineqarnermut ataatsimiitsitaliamut ingerlateqqillugu.

 

Taassumap kingornatigut tusarfiginnginnakku maannakkullu taamaallaat allakkatigut akisassann­gortinneqarsimasoq Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigissavara taanna ingerlanneqarnera taamatut pissusissamisoornersoq misissulaaqqullugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik oqaaseqarninni eqqaanngitsuugara pingaartitarput Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigisassara tassaavoq oqaluuserisassani immikkoortut aqqarngattut ikkunneqarsimasoq. Tassalu mittarfeqarfiit aktieselskabenngortinneqarnissaannut inatsisiliornissamut siunnersuut ullumikkut februarip pingajuat ataatsimiinneq aallartilivissooq ataasinngorpat sulinerit ataatsi­miitsitalianit aqagumiit ualimumiit aallartissapput.

 

Taamaalilluni inuiaqatigiinnut pingaaruteqartorujussuaq mittarfeqarnermut tunngasoq aktiesel­skabenngortinneqarnissaa inatsisiliuullugu oqaluuserineqassasoq siunnersuutigineqarpoq ullut 14-nit missaanik piffissalerluta. Taamaattumik ullumikkorpiaq partiinit piareersimaffigineqann­geriataassagaluarpat Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigerusupparput oqaluuserisassani immikkoortut aqqarngat ukioq manna ataatsimiinnermi matumani siullermeerlugu oqaluuserine­qassasoq.

 

Aappassaaneerneqarnera pingajussaaneerneqarneralu aatsaat upernaakkut ataatsimiinnissami isumannaarneqartussatut siunnerfilerlugu. Tassami nukinginnartoqanngilaq aktieselskabenngor­tinneqaruni aktieselskabenngortinneqanngikkuniluunniit 1998-.mi aningaasanut inatsimmi mittarfeqarneq, mittarfiit isumannaatsumik inissisimareerput. Pingaartipparput apeqqutip taassuma killilersuinissallu eqqarsaatigalugit sukumiisumik piareersarfigineqarnissaa.

 

Siumuminngaaniit Ruth Heilmann-ip siunnersuutaanut tunngatillugu nipelersornermik ilinniarfe­qalernissaannik kissaatigineqartoq immikkut oqaluuserineqarnissaa Inuit Ataqatigiinninngaaniit aporfissaqartinngilarput innersuussutigiinnassalluguli 1991-92-milu Inuit Ataqatigiit siunnersuu­teqarnitsigut marlunnik efterskoleqalernissaq timersornermullu ilinniarfeqalernissaq taamanikkut Inatsisartuni akuersissutigineqareersimammata, taakkulu aserorterivissuup iluani tamaani arlaani kaaverusaartunut ilaajunnarsipput suli.

 

Aamma Atassumminngaaniit ujartorneqartut Siulittaasoqarfimmit naliliiffigineqarnissaat tassalu Peter Ostermann-ip Jakob Sivertsen-illu siunnersuutaat uagut akuersaarparput pingaartillugu.

 

Partiit allat oqaasii eqqarsaatigissagutsigit tusagassiorfinnut tunngasoq apeqqut mianernangaar­toq matumani tikinneqarpoq. Inatsisartut oqaluttarfianninngaaniit aqunniarneqartutullusooq tusagassiorfiit oqarfigineqarput uagut aalajangissavarput kikkut kikkullu apersussanerisi. Isumaqarpunga partiimut Siumumut tamanna eqqarsaatigeqqeqqussallugu pissutissaqartugut. Tusagassiornerup nammineq kiffaanngissuseqarluni nammineq aquttussaanera nunatsinni ingerlatseriaatsimut taamatut tunngavilersimasatsinnut naleqqutinngilaq oqaluttarfimmit maan­naaniit taamatut tusagassiorfiit killiliiffiginiassallugit. Kiffaanngissuseqarlutik aaqqissuisoqarfiit sulisussaapput.

 

Kiisalu assigiimmik akeqartitsinermut tunngatillugu Naalakkersuisut siulittaasuata oqaaserisaa paasivarput saqqummiussinissaq 98-mi Ukiakkut ataatsimiinnissami pisussatut massakkut taaneqartoq. Kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuat ilumuunnginnerartariaqarpara oqarmat assigiimmik pisortatigoortumik ullulerneqarsimanngitsoq.

 

1997-mi Upernaakkut Inatsisartut ataatsimiikkatta taamanikkut Naalakkersuisunit qinnutigine­qarpoq aningaasaliisoqassasoq misissuisoqassammat assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarsik­kiartuaarnissaa qulaajaavigineqartariaqarmat. Aalajangernissarlu piumaartoq 1998-mi Upernaak­kut ataatsimiinnermi. Tassa imaappoq tulliani ataatsimiinnermi.

 

Kisianni matumuuna maluginiarpara Naalakkersuisut siulittaasuata siullermik saqqummiinissaq 1998-mi ukiakkut pisussanngortikkaa tamannalu uagut iluarisimaarparput kisianni piumasarissal­lugu Inatsisartut qulaajaanernut tunngasunik nutaarsiassaqaraangat Niuernermulluunniit ataatsi­miitsitaliaq aqqutigalugu Inatsisartut ilisimatinneqartarnissaat pisariaqarpoq.

 

 Oqallinnermi innuttaasunut ataatsimiitsitsisarnerni innuttaasunit tamanit soqutigineqaqaaq, aamma uagut Inatsisartunut ilaasortatut malinnaarusuppugut. Oqaluuserisap tamatuma inuttaasut akornanni oqaluuseritittuarnissaanut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartuni oqaluuserisassat eqqartorneqartillugit Inatsisartuni ilaasortaasugut qularnanngitsu­mik oqaluuserisassanngortitsiniaannarluta Inatsisartuni oqaluuserisassanik nassiussineq ajorpu­gut. Pingaartumik qinersiup iluani angalasarsimagaanni innuttaasuninngaaniit oqaluuserisassatut siunnersuuterpassuit pissarsiarineq ajornanngitsut kialluunniit qinigaasimasup nalunngilaa.

 

Aamma siunnersuutigisarsimasat naammaginartumillu akissuteqarfigineqarsimanngitsut allatut ajornartumik qalleqqerartuarlugit saqqummiussortariaqartarsimavagut, aammalu taamaaliortuas­salluta. Isumaqarpunga Inatsisartunut ilaasortaasugut kiffaanngissuseqarluta aamma tamatumani ingerlanissarput ataqqineqassasoq.

 

 Upernaakkut 1997-mi ataatsimiinnitsinni Inunnik Isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa uterfigiinnarutsigu taamanikkut neriorsuutigineqarpoq ukiakkut 1997-mi ataatsimiinnermi Inunnik Isumaginninnerup iluani allanngortiterinerit inatsisitigut siulliit saqqummiussorneqalerumaartut.

 

Maannakkullu ataatsimiinnissarput qiviarutsigu Inatsisartuninngaaniit siunnersuutit aqqanillit nassiunneqarput. Taassumallu iluani takusinnaasakka naapertorlugit Inunnik Isumaginninnermut peqqussutinik inatsisinilluunniit allannguutissanik ilaasoqanngilaq. Assut tamanna pakatsissuti­gaara tassa innarluutillit, siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiutillit aammalu utoqqalinersiutillit ila maannakkut utaqqikatalermata.

 

Suliassat tamakkua isumaqarpunga timmisartoqarfiit aktieselskabenngortiterneqarnissaaninngar­nit salliutinneqartariaqaraluartut. Taamaattumik Siulittaasoqarfik qinnuigeqqissavara suliassat tamakkua inuiaqatigiinni aamma pingaaruteqaqisut eqqumaffigineqarnerulaarnissaat sulissutigi­niaqqullugu. Qalleraappallaarata suliassanngortitsisarnissarput eqqartortillugu aamma eqqaann­gitsoosinnaanngilara siunnersuutigineqareersut assersuutigalugu ukiarmi siunnersuutigisara tassalu ilinniartuunersiutit qaffanneqarnissaanut tunngasoq, naammaginartumillu akissuteqarfigi­neqanngitsoq.

 

Massakkut siunnersuuteqarninni ilanngussimanngilara, nalunnginnakku pigineqareersoq aamma­lu ataatsimiinnermi ukiarmi allannguutissatut siunnersuuteqareerfigereersimasara aningaasanut inatsisip suliarineqarneranut atatillugu. Tassa Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut ilinniartitaa­nermullu ataatsimiitsitaliami tiguneqarnissaa. Tamanna erseqqissumik maannamut akissuteqarfi­gineqanngilaq. Taakkua ujartorpakka aammalu kissaatigalugu akineqassasut.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaati­nullu Naalakkersuisoq:

Mittarfeqarfiit Aktieselskabenngortinneqarnissaannik Naalakkersuisut siunnersuutaata tupaallan­nartutut tassanngaannaq saqqummersutut nalilerneqartariaqanngitsutut isumaqarpunga. Tassa ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnissaat sioqqullugu taanna saqqummiussimavarput. Kisiannili tunuartissimallugu mittarfiliortiterneq nutaamik isummerfigigatsigu.

 

Kisianni Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut saaffiginninnera soorunami Siulittaasoqarfiup akissavaa. Kisianni Naalakkersuisuni isumaqarpugut isumaqatigi­sinnaallugu Josef Motzfeldt oqarmat taanna ima tuaviortiginngilaq allaat uani ataatsimiinnermi naammassiniassallugu pisariaqavissorsuulluni. Taamaaattumik naalakkersuisuni saqqummiunne­qarnera siullermik, siullermeerneqarnera maani ataatsimiinnermi pissagipput taavalu ukioq manna aappassaanik ataatsimiinnissatsinni naammassiniarneqarnissaa pisinnaagipput.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Kattusseqatigiit oqaaseqartuata ujartugai Inunnik Isumaginninnermut tunngassuteqartut taakkua oqaaseqarfigilaassavakka. Eqqaasitsissutigissavara ukiarmi inatsisartut ataatsimiinnitsinni taakkua erseqqilluinnartumik oqallisigereersimagatsigit.

 

Aamma Kattusseqatigiinnut oqaatigeqqissavara massakkut uteqqillugu taamanikkulli Naalakker­suisuninngaaniit nalunaarutigaarput Inatsisartunut Upernaamut ataatsimiinnissami utoqqarnut tunngasut saqqummiunneqarumaartut. Aammalu innarluutilinnut tunngasut ukiamut 98-mi ataatsimiinnissamut saqqummiunneqarumaartut. Taamaattumik erseqqissaatigeqqilaavinnarpak­ka taakku neriullunga paasineqarumaartut massakkut oqaatigisakka.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit uparuarneqarmat, soorlu tusagassiortunik killilersuiniarpalaar­tumik periuseqarnerat. Erseqqissassavara oqaatigigatsigu tusagassiornermik tamatigoortumut, tassa immaqa oqarutta ataatigut titarlugu, tamatigoortumut tunngavilersugaasumullu suleqataaru­sulluta. Uani assersuutigaarput innersuussutigalugu soorlu Naalakkersuisut politikkikkullu partiit oqaaseqartartuisa atorluarneqarnissaat.

 

Tassami aamma massakkut ukiut ingerlanerini tusarnaartartut tamarmik aamma malugisartagaat uagut tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilarput, ilaatigut aamma tusagassiortoqarmat aamma illuinnaasioqqajaasartunik. Taamaattumik massakkut taamatut assersuusiorluta oqarpugut tamatigoortumik tusagassioriaaseq uagut suleqataaffigilluinnarusukkipput. Imaanngitsoq kikkut kikkullu oqaloqatigineqassasut naalakkersorniaripput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassumminngaaniit erseqqissumik oqaatigissavarput Inatsisartut Siulittaasuata Partiit saqqum­miussinerannut tunngasumik akissutai naammagigatsigit. Tassami oqarmat apeqqutit assigiinn­gitsut saqqummiussuunneqartut Inatsisartut Siulittaasoqarfiani oqaluuserineqassasut. Tassa suliassat suliarineqarfissaat. Taava tassani suliarineqareerpata saqqummiunneqarumaarput. Taanna naammagilluinnarparput Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Immikkoortut aqqarngata ataasinngorpat oqaluuserineqartussap, siullermeerneqarnissaa aappas­saaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu qaqugu pissanersoq uani oqaluuserisassarinngi­larput. Suliassaq saqqummiunneqarpat Inatsisartut isummerumaarput suliassaq qanoq ingerlaq­qissanersoq. Aamma imaassinnaavoq uagut allarluinnarmik saqqummiussisugut.

 

Tusagassiuuteqarnermut tunngasut uagut akuleriffigissanngilagut manngaaniit. Ornikkumaguni­tigut ornikkumaarpaatigut piareersimavugut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Tuusip oqaatigisaagisaa soqutiginarpoq. Tassa immikkoortoq aqqarngat mittarfeqarfinnut tunngatillugu inatsisiliornissamut tunngasoq. Isumaqarpunga inatsisiliortarnerit maani pisartut ilaannikkooriarluni immaqa sukkavallaamik pisinnaasarput taamaattumillu aamma maani inatsisiliortut immaq tamakkiisumik inatsisissaq pulaffiginagu ilaanikkut immaqa akuerineqarsinnaasarpoq. Taanna soorunami imannak paasineqassanngilaq inatsisartut suliartik nalugaat naamerluinnaq. Kisiannili pisariaqarsorinarpoq ilaannikkut inatsisiliassat oqimaatsut suliarilluarneqassappata taava aamma suliarinerata nalaani inatsisileri­tuunik oqaloqateqarsinnaanissaq aamma oqaasertaasa ilai paasiuminaatsorujussuusinnaasarput immikkut inatsisilerituut ilinniarsimasut oqaasiliarisartagai. Oqaaseq ataasiinnannguarluunniit paatsoorsimagaanni taassuma kingunerisinnaasarpaa aamma suliap taassumarpiap qaqeqqinne­qarnera. Taavalu aamma inatsisip allanngortinneqarnissaanut immaqa siunnersuuteqarneq. Kisianni tamakkiisumik paasineqarluni oqaluuserineqarpat immaqa ataatsimiitsitaliap iluani, taava aamma uteqattaarfiginissaa pisariaarutissaaq kingusinnerusukkut.

 

Taavalu Kattusseqatigiinninngaaniit oqaatigineqartoq isumaqarpunga maani apeqquteqartarneq atorluarutsigu ilaatigut suliassat uteqattaarpiarunnaarlutik ingerlanerulissagaluarput. Tassami aperisoqarsinnaavoq ima ittumik siunnersuuteqarnikuuvunga suliassaq taanna sumut killippa? Oqaasimininnguit taakkua atorlugit suliaq paasineqarsinnaavoq sumut killissimanersoq. Taavalu immikkut siunnersuuteqaqqinnissaq immaqa tassani pinngitsoorneqarsinnaalluni.

 

Lars Sørensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni oqalukooruserisassat pillugit nassuiaat oqaluuserineqarnera naammassivoq. Aammalu partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui tunngavigalugit Siulittaasoqarfik suleriaqqittus­saalluni saqqummiussat assigiinngitsut tunngavigalugit.

 

Taamatuttaaq oqaatigissavara Inatsisartut ullumikkut siullerpaamik ataatsimiinnerat taamaasillu­ni naammassimmat.