Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 46-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamannngorneq 19. februar 1998 nal. 14.49

 

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 46.

 

Royal Greenland-ip sinerissap qanittuani aalisarnermut atugassanik angallatitaarnissaminik pilersaarutaata unitsinneqarnissaanik siunnersuut, taanna aalajangiiffigisassaq.

(Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartunut ilaasortaq Anders Andreassen.

 

Hans Enoksen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Inatsisartut ukiukkut imatut siunnersuuteqarsimavunga, matumuunalu maannakkut saqqummiu­tissavara.

 

Sinerissap killingani tusarparput Royal Greenland-ip kilisaateeqqanik piseriarluni rejerniartitsinI­nuit Ataqatigiitrnera aallartinnInuit Ataqatigiitrneqartoq, taamatut aaqqiiniarneq tulluanngilaq unittariaqarlunilu.

 

Tassami massakkut aalisartut pisassaat imaak killeqartigilersimapput aalisarnertik killilimmik ingerlatilersimallugu ukiup naanissaanut ingerlaannarsinnaanissartik anguniarlugu.

 

Tulluartuunngilluinnarpoq aalisartut inuusuttut pikkorissut angallatitaarusukkaluarlutik rejertas­saqaratik periarfissaqanngitsut saneqqutiinnarlugit Royal Greenland periarfissinnialermat imminut.

 

Tassalu siunnersuutigaara pisassat sinerissap killingani rejerniartunut tunniunneqassasut, imaluunniit aalisartunut inuusuttunut angallatitaarniartunut tunniunneqassasut nutaamik aallar­terInuit Ataqatigiitrnissaannut periarfissatut.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen sinerissamut qanittumi Royal Greenland A/S-ip raajar­niutitaarluni aalisartitsiniarnerata unitsinneqarnissaanik siunnersuuteqarpoq.

 

Inatsisartut 1996-imi ukiakkut katersuunneranni aalisarnermut inatsisip allanngortinnerani akuersissutigineqarpoq inuk ingerlatseqatigiiffilluunniit sinerissamut qanittumi raajarniarnermi pisassiissutit tamarmiusut 10 %-iat tikillugu annerpaamik pigisaqarsinnaasut. Periarfissaq taanna kikkunnulluunniit, aalisarnermut inatsimmi inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut piumasarine­qartunik eqqortitsisunut tamanut ammavoq. Taamaalilluni aalisarnerup iluani ingerlatsisut kikkulluunniit assigalugit Royal Greenland A/S sinerissamut qanittumi raajarniar­nermut angalla­tinik pissarsinissamut pisassiissutinillu pisinissamut periarfissaqarpoq.

 

Naalakkersuisut aalisarnermut inatsimmut allannguutissatut siunnersuutit Inatsisartut ukioq manna upernaakkut katersuunnissaanni saqqummiunniarpaat. Tassunga atatillugu Naalakkersui­sut sinerissamut qanittumi raajarnia rnermi pisassiissutit tamarmiusut 10 %-iinik annerpaamik pigisaqarsinnaanermik aalajangersakkamut taaneqartumut allannguutaasinnaasunut apeqqutit isumaliutigaat.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara, aalajangernissamut siunnersuut upernaakkut katersuunnissamut kinguartinneqassasoq.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen- ip sinerissap qanittuani Royal Greenland A/S- ip raajarnInuit Ataqatigiitrsinnaanerata unitsinneqarnissanik siunnersuutaa siumumit tunngaviatigut tapersersunnginnatsigu oqaatigeqqaassavara, naalakkersuisullu akissuteqaamminni oqaaseqaataat ilanngullugu siumumit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Kalaallit nunaata imartaani raajanik pisassat tamarmiusut (TAC) annikilliartornerat ilutigalugu pisassat tamarmiusut aalisariuteqassutsikkut suliffissuaqarnermilu atorluarneqarnissaat anguniar­lugu aalisarnermi inatsit ukiakkut 1996-mi arlalitsigut naleqqussarlugu allanngortinneqarpoq.

 

Tassanga ilanngullugu pisassiissutinit pisassat tamarmiusut 10 %-iat tikillugu inunnit piginneqa­tiginnikkulluunniit aalisarnermik ingerlatsisunit pigineqalersinnaanerat aammalu pisassanit pigisat aalisartut akornanni niuffatigineqarsinnaanerat aqqutissiuullugu inatsit taamanikkut akuersissutigaarput, inatsillu taanna malillugu pisassiissutinit pigisat kikkunniiluunniit pigineqa­lereersimasut mannnakkut arsaarinnissutaasinnaanngillat taamatullu niuffatigineqarsinnaanerqat unitsinneqarsinnaanani.

 

Taamatulli oqareeraluarluta siumumiit oqaatiginngitsoorusunngilarput, aalisarnermik inatsisip nutarternerata kingorna ullumikkut sunniutigisai qanimut malinnaaffigigatsigit arajutsisimanagu­lu tamanna arlaatigut mannakkumut naleqqutinngitsumik pitsaanngequteqarpoq.

 

Inatsisimmi allannguutaani siunertaasutut angallatit suliffissuillu raajarniarnermi pisarineqarsin­naasunut naapertuuttunngorsarnerat siunertaasutut suli ullumikkumut pissusissaatut aaqqissi­manngitsoq takusinnaavarput  tassami sinerissamut qanittumi raajanit pisassat killeqareeqisut tamakkerlugit aalisarneqanngitsuulernerat 1997-ip ukiuata naalernerani annertuumik aalassatsit­simmat, naak tamatumani nammineq pisassat niuffatiginerat periarfissaagaluartoq.

 

Taamatut aaqqiinerup iluatsinnginnera Siumumit arlalitsigut aarlerinartoqartipparput, periarfis­sarlu maanna iluatsillugu 1997-ip naalernerani pisassanik pisarinngitsuukkat aaqqiiviginissaat siunertaralugu Naalakkeruisut iliuuserisimasaat pitsaasumik aqqutissiuinertut Siumut-mit taajumavarput. Tassuuna takuneqarsinnaavoq aalisarnermi inatsisip pissutsinut naleqqussarlugu suli aaqqiivigineqarnissaa pisariaqartoq.

 

Siumut-miit siuliani oqaaserisavut taamatullu oqaluuserineqartup uuma upernaaru inatsisartuni ataatsimiinnissami aalajaviiginissaa innersuussutigalugu, pisassanit tamarmiusunit raajartassat 10 % tikillugu aalisarnermik ingerlatsisunit ataasiakkaanit pigineqalersinnaanerisa affaannann­gortillugit aaqqiivigineqarnissaat inassutigaarput, kiisalu angallatit arlaatigut ajoquteqarnerat pissutigalugu, raajartassat pisarinngitsoortakkat arlaatigut aaqqiissuteqarfigineqarnissaat anguni­arlugu inatsisip allannguutissanik aqqutissiuussinissaq Naalakkersuisunut misissoqqullugu.

 

Naggataatigut, Siumut-mit taamatut oqaaseqarluta aalajangernissamut oqallinnissap inatsissartu­ni upernaamut ataatsimiinnissami oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.

 

Sivert K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap, Hans Enoksen-ip, sinerissamut qanittumi Royal Greenland A/S-ip raajar­niutitaarluni aalisartitsiniarnerata unitsinneqarnissaanik siunnersuutaanut Atassut-miit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Aallaqqaammut Atassut-miit oqaatigissavarput ilumoormat, inatsisartut 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnermi aalisarnermut inatsisip allanngortiterneranik akuersissutigineqarmat, inuk ingerlatsitseqatigiiffilluunniit sinerissami qanittumi raajarniarnermi pisassiissutit tamarmiusut 10 %-ia tikillugu annerpaamik pigisaqarsinnaasoq.

 

Siunnersuuteqartoq Atassut-miit ugguuna isumaqatigisinnaavarput, tulluartuusinnaanngitsoq aalisartut inuusuttut pikkorissut angallatitaarusukkaluartut raajartassaqaratilli isiginnaartuugin­nartuunissaat, illuatungaani pisortat ingerlataannik Nammernersornerullutillu Oqartussanit tamakkiisunit pigineqartunik aalisartortagut inuusuttut ingiarsimaarneqassappata.

 

Erseqqissarlara, Atassut-ip ersarissumik tunngavigisaa unaasoq aalisarneq aalisartunik ingerlan­neqassasoq, kisianni Royal Greenland-ip tulaassuinermi ajornartorsiuteqarnerat paasivarput, aaqqiiviginiartariaqartoq.

 

Puigorneqassanngilaq Royal Greenland aamma inatsisitigut pisassaqarnissamut periarfissitaam­mat, aammalu avaqqunneqarsinnaanngimmat nunami suliffissuit tulaassuigineqarnissaminnut annertuumik pisariaqartitsinerat, ataavartumik suliffissaqartitsinissamik.

 

Taamaakkaluartoq Atassut-miit inassutigissavarput patajaatsumik tulaassuinissaq anguniarlugu Royal Greenland-imiit aalisartut ataasiakkaat suleqatigeqqullugit, naak taamak ingerlaniariso­qaraluartoq.

 

Tassunga tunngatillugu nukillaanganarteqaarput, suli aalisartortatta aalisarfimmiit ungaseqisu­mut pisaminnik ilaatigut tulaassiartortariarnerat, soorlu kujataani qaqortup eqqaaniit aalisaraanni kisianni nuummut avannarpasinnerusumulluunniit tulaassiartorluni. Ajornartorsiut nutaajunn­gimmat piaartumik aaqqiiffiginiarnissaa Atassut-mit piumasaraarput.

 

Inatsisartut upernaakkut katersuunnissaanni Naalakkersuisut sinerissami qanittumi raajarniarner­mi pisassiissutit tamarmiusut 10 %-nik annerpaamik pigisaqarsinnaanermik aalajangersakkamut taaneqartumut allannguutaasinnaasumut isumaliuteqarnerat, Atassut-mit nuannaarutigaarput qilanaaralugulu taamanikkussamut oqalliseqataanissamut aamma siunnersuuteqartup angunia­gaanut qanillattorsinnaanissaq eqqarsaatigalugu.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisut inassutaat, aalajangernissamut siunnersuut inatsissartut upernaakkut katersuunnissaannut kinguartinneqassasoq Atassut-mit isumaqatigaar­put.

 Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigivarput 1996-mi ukiakkut aalisarnermut inatsisip allanngortinneratigut sinerissap qanittuani aamma raajartassat kvotelersorlugit agguaasinneqalersissimanerat aalisartullu akornanni niuffatigilerneqalersinnaalersimanerat, ullumikkut aalisarnikkut pissutsinut pissusiviusunut naleqqussaqqillugit, inatsisip tunngavigineqartup, allanngortiterneqarsinnaaneranut atatillugu Naalakkersuisuvut maannangaaq ammanerarlutik aamma nalunaaruteqareersinnaammata. Tamanna­mi pisariaqarpoq Inuit Ataqatigiillu Aalisarnermut ataatsimiitsitaliami maannamut suleqataanitsinni aamma eqqartortareersimasatsinnut naapertuullutik.

 

Siunnersuuteqartup siunnerffigerusutaattut taamaattumik aamma uagut anguniarusupparput Royal Greenlandip allallumi ingerlatseqatigiiffiusinnaasut sinerissap qanittuani raajartassanik pisassinneqar­tarnerata pisassinneqarsinnaanerisalu nalilersuiffigineqaqqinnissaat. Tamanna sulleqataaffigerusup­parput pissutsit makku ilaatigut aallaavigalugit. Isumaqarpugut allisartut inuusuttortavut pissutsit maanna taamaatillugit raajarniarnermi peqataanissaminnut periarfissaalatsineqarpallaartut. Tamannalu inatsisip qimerlooqiineqarnerani aaqqiiviginiarneqarqittariaqartoq. Sinerissap qanittuani aalisartut raajartassaminnik nunguutsisoortarnerat, pisassallit tamakkiisut pisarineqartannginnerannut saniliullu­git tamanut naammaginartumik siunnissami aaqqiisoqartariaqarnera aamma pisariaqarluinnarmat.

 

Pisassat ukiup qanoq ilinerani qaqugukkullu kingusinnerpaamik, aalisartut akornanni niuffatigineqar­sinaaneri eqqarsaatigalugit, aalajangersaanissaq pisariaqarsorigatsigu kiisali minnerunngitsumik aamma ESU aqqutigalugu aalisariutitigut taamatullu raajarniutitigut piorsaasimanitta aamma isiginiarnissaat sanioqqunneqarsinnaangimmat, inuiaqatigiit landskarsi aqqutigalugu pisussaaffigisai aamma eqqarsaatigalugittaaq. Taamatullu naakkaluamik Inuit Ataqatigiit oqaaseqarallaannarluta aamma uagut isumaqataavugut upernaamut siunnersuutip aamma uterfigineqaqqinnissaanut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akuliit Partiiat:

Akissuteqaammi oqaatigineqarpoq, inuk ingerlatseqatigiifilluunniit sinerissamut qanittumi raajarniar­nermi pisassiissutit tamarmiusut 10%-annik annerpaamik pisassaqarsinnaasut. Periarfissarlu tamanna kikkunnulluunniit aalisarnermut inatsimmi inuusutissarsiutigalugu aalisarnermut piumasarineqartunik eqqortitsisunut tamanut ammavoq. Aalajangersakkamut pineqartumut allannguutaasinnaasunik Naalakkersuisut upernaakkut ataatsimiinissamut saqqummiussaqarniarmata, aalajangernissamik siunnersuutip upernaakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqarnissaanik Naalakkersuisut inassutaa­nut isumaqataavu-nga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksenip siunnersuutaa, aalisartunut nammineerlutik ulluinnarnilu nunatta karsianik isumalluuteqaratik, pingaartumik sinerissap qanittuani raajarniartunut illersuisoq, tamakkiisumik Kattusseqatigiit sinnerlugit taperserpara. Akuersaarneqarsinnaangilarmi pisortat suliffeqarfiutaasa landskarsimik isumalluuteqarlutik killeqanngitsumik namminersortunut unammil­lertuarnerat. Allaanngilaq nunani kommunisteqarfiusuni ingerlatseriaaseq atorneqartoq. Tassami aalisartorpassuit maannamut Royal Greenlandimiit ingiarneqareerput aamma kilisaateqarneq eqqar­saatigalugu. Akuersaanneqarsinnaangilarmi ukiuni kingullerni raajartassat ikiligaluttuinnartut, minnerunngitsumi sinerissap qanittuani raajartassiissutigineqartartut taamak ikitsigitillugit, aalisartut namminersortut pisortat ingerlataannik suli annerusumik unammillerneqassappata. Taamaatoqassap­pammi aatsaat tassa namminersortunik ”toqutsiniaaneq”.

 

Tamanna Kattusseqatigiinniit akuersaarneqarsinnaangilluinnarpoq. Inatsisartut Royal Greenlandimik piginnittutut inuiaqatigiinnii illersorneqarsinnaasumik oqarsinnaasariaqarput Royal Greenland aalisartunut ima annertutigisumik unammillertariaqanngitsoq, tassami raajarniutinik mikinerusunik ipioraatitsinermik tamanna kinguneqartussaammat. Aammalu Royal Greenland 1997-mi miliuuner­passuarnik amigartooruteqartussaammat, raajarniutinik pisiniarnera unitsittariaqarpoq. Taamaattumik Royal Greenlandip aalisartunut akornusiisussamik iliuuseqarniarnera unitsittariaqarluinnarpoq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Tassa oqarusunnarnerugaluarpoq upernaammut oqallisiinnarisa. Kisianni tassami partiit tamarmik upernaamut oqallinnissamut qilanaartut paasinarmat aammalu Naalakkersuisut inatsisinik allannguiallassinnaanissamut maani oqariartuutaat malunnarmat eqqartorneqarnissaanut pisariaqartit­sivoq aamma partiinit pisariaqartinneqartoq.

 

 Siumut oqaaseqartuanut tunngatillugu oqaatigerusuppara raajarniarnermut Naalakkersuisut, raajarni­arnerup ineriartorneranut ukiup ingerlanerani, qaamatikkaartumik malinnaalluinnarmata. Aammalu Naalakkerisut pingaartilluinnarpaat Inatsisartut Aalisarnermut ataatsimiitsitaliaata aamma pisat eqqarsaatigalugit, pisarinngitsuukkallu eqqarsaatigalugit aamma malinnaasinneqarnissaat. Aammalu malinnaasitsinerput ingerlateqissavarput. Upernaamut 10%-tip kilisaataatileqatigiit inuillu ataasiak­kaat piginneqataasinnaanerata millisinneqarsinnaanera, nikisinneqarsinnaanera Naalakkersuisut oqaatigereerpaat nalilersoqqissaassallugu aammalu upernaammut saqqummiiniarlutik.

 

Atassumminngaaniit Siverth K. Heilmannip tulaassuineq ajornartorsiuteqartoq Royal Greenlandimi oqaatsigivaa, tassa raajarniarnermi sinerissap qanittuani eqqaamaneqassaaq 1997-ip januar aallaqqaa­taaniit periuseq allaasoq siusinnerusumiit atuutsilersinneqarmat aammalu taamanikkut allanngortinne­qarnissaanut tunngatillugu Naalakkersuisuniit oqaatigineqarpoq, soorunami periaaseq nutaaq, sunaluunnniit taamaakkajuttarmat, ajornartorsiutitaqalaarnavianngitsoq. Aamma taamaassimavoq. Tamakkulu ajornartorsiutit januar qaammat, ukiu siuliani sanilliullugu pisaasartut eqqarsaatigalugit, malunnarpoq siornatigornit pitsaanerusumik aamma angallatit massakkut inissikkiartulereersimasut.

 

Kisianni aamma malunnarpoq angallatit pingaartumik nutaanginnerusortaat nutartariaqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq. Piffissarlu iluatsillugu ukiormanna aaqqissuussinissamut atugassiissutit inatsisartut aningaasanut inatsisaanni immikkoortinneqarsimasut 10 mill. Kr.-nit, taakkua oqaasertaa­sa finanslovimi aaqqqinneratigut eqaannerusumik atorneqalersinnaanissaat ukioq manna Inatsisartut akuerseriarpata naatsorsuutigaarput. Taamaalilluni aamma angallatit, raajarnutit, pisoqalinerulersima­sut taakkua aamma nutarterneqarnissaanut periarfissaqarnissaa naatsorsuutigigatsigu. Ataatsimut isigalugu taamatut partiit upernaamut oqallinnissamut qilanaarmata tamatut oqaaseqarlunga qujavun­ga.

 

Hans Enoksen, siunnersuuteqartoq Siumut:

Siunnersuutiga ilassilluarneqarmat ajorinngilluinnarpara aammalu naapiteriaaneq tassani takusinnaa­sara qujassutigalugu. Annertunerusumik oqaaseqassanngilanga maani, upernaamut oqallinnissaq qilanaarlunga utaqqissavara. Taava tassani arlaanik isorisaqassaguma aamma soorunami oqaluttarfim­mi maanngaaniit anisinnaavakka. Nuannaarutigaara Naalakkersuisoq annertuumik ammammat periarfissap taasuma misissorneqarnissaanut. Qutsavigissavaralu tassannga. Taava aalisartunut inuusuttunut immaqa periarfissaq pitsaasumik ammarneqarsinaanissaa tassani anguneqarsinnaammat. Qujanaq.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Aap, upernaamut aamma utaqqiinarsinnaagaluarpugut, kisianni uani inatsisip allannguutissaanik suliaqartussat, suliaqarnermi piareersarnermi eqqarsaatigalugit, isumaqarpunga ukua oqaatsivut paasilluarneqaraluartut pingaartikkatsigu eqqaaqqilaartariaqarlugu, ukiu naalernerani aalisagartassat raajanik, qaqinneqanngitsoortakkat, taakkua Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarfigigaluarmatigilluun­niit, 2799 tonsit aalisanngitsoorneqarnikuupput.

 

Taanna inatsit maannakkut allaavigitillugu, taavalu aamma pisassat niuffatigineqarsinnaanerat ammagaluartoq, paaserusannassaaq upernaamut suna peqqutigalugu taakkua aalisanngitsoorneqarsi­manersut. Imaannerluni raajat ikippallaalersimasut ? Imaannerluni aalisariutigut naleqqussaanerput maannakkut ima ingerlaqqalaarsimatigisoq, aalisariutit nutartigassat raajartassaqaraluarlutik, ajoqqu­teqarnertik pissutigalugu, raajarniarsinnaasimanatik. Taavalu aamma suliffissuartigut eqiterutsitineq, Diskobugti kisiat qiviaraanni, aalisariuteqassuseq, taakkua qanoq pisassaqarnerat suliffissuarnilu naammassineqarsinnaasut imminnut naapertuunersut Siumup tungaanningaanniit paasisaqarfiginissaa qilanaarissavarput. Taamaappoq aamma qeqqata tungaani suliffissuit raajarniutillu imminnut qanoq oqimaaqatigiinneri innersoq, kujataanilu.

 

Naalakkersuisup tikeriinnguatsiaraluaraa Atassumminngaanniit oqaatigineqartoq kujataani tulaassiar­torneq taama avannarpasitsigisumut, tassa taqqavanngaanniit maannga Nuummut, Siumup tungaa­ninngaaniit aamma eqqumaffiginikuuvarput, tassa taqqavani ajornartorsiutaasut aaqqinneqarnissaanik aalisarnermut naaalakkersuisoq ukiorli piumaffiginikuugatsigu aamma taanna fabrikki iluarsaannerani aaqqiigallarnertut assartuinerup tungaatigut oqilisaaffigineqarnikuupput. Tamakkunuuna eqaallisaa­nerit soorunami Siumup tungaaninngaanniit arajutsinaveersaarlutigit pivavut. Uanili pisassat tamar­miusut tamakkiisumik iluaqutigineqarnissaat anguniarlugu ersarissaatissat upernaamut oqallinnissa­mut neriuppunga Naalakkersuisoqarfimminngaaniit takussutissineqarumaarluta, aatsaaginnaq oqaatigisanni.

 

Inuusuttut periarfissaat sooruna Siumuminngaanit pingaartipparput, kisiannili maannakkut raajartassat amerlassusii tunngavigalugit, agguaassereernerlu pisassat tamaasa nalunaaqutsereerlugit kikkunnut pigineqarnerat, taanna saneqqukkuminaatsuusoq takusinnaavarput. Uani 10%-mik piginnittusaanerup pisassaninngaaniit 10% angullugu pigineqarlersinnaanerata aalisartitseveqatigiinnit annertussusia isiginiarparput Siumut tungaaninngaaniit, tulluartuutillugulu periarfissiunneqassasoq taasumalluunniit affaanannngortinneqarnissaa. Qujanaq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Siumumiit Lars Karl Jensenip oqaasiissuterisaanut tunngatillugu 1997-mi ukiup naajartornerani pisarinngitsuukkat 2000 tonsinik angullugit annertussuseqartut pillugit oqaatigissavara, raajarniar­nerup ineriartornera 1993-niilli imaassimammat 1993-mi 26381 tonsit, sinerissami qanittumi aalisartut fabrikkinut tulaassimammatigit. 1993-miit namminerneq raajarniarneq kvotilersuisoqasi­manngikkaluartoq taamanilli appariartulereersimavoq. Tassa 1994-mi 26317 tonsinut appareersimam­mat, 95-milu 24399 tonsinut appariarluni. 1996-mi 23857 tons appariarfigisimavaa, tassalu 1997-mi 23509 tons tikissimallugu. Tassa aqutsineq kvotilersuineq atorlugu pilinngikkallarmalli nammineq raajarniarneq ammukareersimavoq.

 

Tassani nalunanngilaq angallatitigut immaqalu aamma peqassutikkut tassuuna nikittorqarsimasoq eqqoriarneqarsinnaavoq. Aamma angallatit raajarniartartut nalunngilagut taamanikkorniit ikinnerullu­artut aamma pointinik aammalu kingusinnerusukkut kvoteandelinik niueqatigiinnerup kingunerisaa­nik maannakkut raajarniutit 85-it missarluinnarimmatigit tulaassuisut. Taamaammat nutarterinissaq ilaatigut pisariaqartinneqartoq nalunanngilaq, raajarniut mikinerit aamma pingaartumik eqqarsaatiga­lugit.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Ja, qujanaq. Tassa uagut oqaaseqarnitsinni soorunami aamma oqaatigereerparput uaguttaaq aamma qilanaarigatsigu upernaamut aalisarnermut inatsit maani aamma oqallisigeqqittussaassagatsigu aammalu taamanikkornissaanut soorunami naatsorsuutigigatsigu Naalakkersuisut inatsimmut allannguutaasinnaasunik piareersaateqareerlutik maani saqqummiussassaqarumaartut.

 

Tassani suliniarnermi suut najoqqutarineqassaanersut oqaaseqarnitsinni aamma tikkuartuivugut, ilaatigut tassa inuusuttortagut aamma siunnersuuteqartup nammineq saqqummiussaa taakkua aamma immikkut periarfissinneqarnissaat allanngortiteriniarnissami eqqumaffigineqarnissaat tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit tikkuartorparput. Taassuma aamma saniatigut pisassat ukiup qanoq ilinerani qaqugukkullu kingusinnerpaamik aalisartut akornanni niufffatigineqarsinnaanissaat taanna aamma tikkuarparput.

 

Aamma Siumup oqaaseqartuata tassa eqqorluinnartumik oqaatigivaa siorna, tassa 1997-mi sinerissap qanittuani raajartassat 2799 tonsit pisarineqanngitsoormata. Tamannamita, soorunami tamanna assigiinngitsunik patsiseqarsinnaavoq, kisianni aajuna aamma pissutaasinnaasoq taamatut pisoqar­neranut, tassa raajartassat niufffatigineqarsinnaaneri killilerneqanngimmata qaqugu kingusinnerpaam­mik aalisartut akunnerminni niuerutigeriissaneraat. Taammaattumik taanna, taannarpiaq qimerloorne­qarnissaat aamma  uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit innersuussutigivarput.

 

Assersuutigiinnarlugu takorloorneqarsinnaavoq, inatsimmi immaqa allassimasoqalissasoq oktoberip aallaqqaataa killigalugu taava niuffannerit taakkua pereersimasassasut, tassa ukiup sinnerani pisassat tassa qaamatini pingasuni kingullerni taava aalisarneqarsinnaanissaat taanna aamma qulakkeerniarne­qarsinnaammat.

 

Inuusuttut aalisartut piumassuseqartut aamma pikkorissorpassuit periarfissinnissaat pingaartikkatsigu, ilaatigut patsiseqarpoq aamma soorunami uagut aalisarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaasuusugut aamma saaffigineqartaratta inuusuttunik, kalaaleqatitsinnik aalisartunik. Allakkanilu ilaanni qanittuk­kut tigusatsinni imatut aalisartoq inuusuttoq allappoq, issuassavaralu allakkat taakkua uagutsinnut ingerlatinneqartut ilaaninngaanniit tigusillunga: ”Nikallorluinnarpunga, aalisartutullu uniinnarnissara takorluulerlugu. Eqqarsaatigaakka meeqqagut sisamat pilersukkakka aqqutissiuunniarsarisakkalu, aamma inuiaqatikka asasakka pilersueqataaffigisakka ilaatigut akiluttorfigineqartaraluarluta naamma­galugu, nuannaralugu inuiaqatigiinnik ingerlatseqataagatta. Taava eqqarsalerpunga, sunngussagama­mi nunami atorfinikkuma? Kikkummi nunarput napatissavaat? Aammami sumut atorfinissagama aalisartuinnaagamami?” Tassa oqaatsit eqqarsarnartut.

 

Inuusuttoq aalisarnermik ingerlatserusuttoq aamma uagutsinnut Aalisarnermut Ataatsimiititaliamiittu­nut saaffiginnissutigisai. Taamaattumik tupinnanngitsumik inuusuttup pineqartup aamma ukioq aallartilaaginnartoq Royal Greenland-i tusaramiuk sinerissap qanittuani aamma raajarniutitaarniarluni pilersaaruteqarpaluttoq aamma tamanna annilaartaatigeqalugu uagutsinnut allaatigimmagu. Allappor­mi naggasiilluni:”Tupinnaqaaq ulluni makkunani pisut raadiukkut Royal Greenland sinerissap qanittuani pisassat 10%-ii aalisarumallugit nilliammat 1998-p aallartilaarnerani. Uagummi ESU-meereersugut piareersimavugut?”

 

Tassa taanna aamma tikkuagarput saqqummiussinitsinni. ESU aqqutigalugu inatsisartut aamma aningaasalersuereerpugut, inuusuttortaqarput taakku aamma aningaasalersukkagut. Taakkua periarfis­saat aamma eqqarsaatigisariaqarpagut. Isumaqarpugullu Royal Greenland-ip aammami allat ingerlat­seqatigiiffissuusinnaasut periarfissatik taakkua naammagigallarniarlisigit, inuusuttortagunukua aamma periarfissittariaqarivut.

 

Siverth K. Heilmann, Atassut:

Qujanaq. Soorunami ussernartorsiornartaraluarpoq takisuuliornissaq, kisianni siunnersuuteqartup maani inatsisartuni saqqummiussinermini tunngavigisarpiaa qanillattorniarlugu saqqummiiniarsarisar­pugut. Aamma taanna erseqqissumik isumaqarpunga Atassumminngaaniit oqaatigalutigu. Tassa siunnersuuteqartup Atassummit isumaqatigilluinnaratsigu aamma soorlu kingullermik oqaaseqartup oqaatigigaa, tassa aalisartut inuusuttut pikkorissut angallatitaarusukkaluartut raajartassaqaratilli isiginnaartuginnannginnissaat sianigisariaqaratsigu.

 

Kisianni puigussanngilarput aamma inatsisikkut, inatsisiliornitsigut siusinnerusukkut periarfisseereer­simagatta aamma Royal Greenland-ip periarfissaanik tamatta arajutsisimanngisatsinnik, nassuerutigi­sariaqarparput taanna periarfissaq aamma atortariaqarmagu. Kisiannili oqareernittuut aalisartortatta isiginnaaginnassanngippat, taannalu inatsit piujuaannartussatut atuuttussatut takorloorneqarsinnaann­gimmat, soorlu oqareersugut, inuusuttortatta pikkorissut aalisarsinnaaginnarnissaat anguniarlugu politikkikkut allannguutaasinnaasunik siunnersuuteqartariaqarpugut. Taannalu aamma Atassuminn­gaaniit oqareernitsituut qilanaaraarput oqaloqataaffiginissaa. Kisianni Royal Greenland-i ajornartor­siutaa paasilluinnarparput, tassa tulaassuinermi sinerissami assigiinngitsuni tulaassuiffigineqarnissaa raajat eqqarsaatiginerullugit.

 

Kisianni  Royal Greenland-i kilisaataassuaqarpoq aammalu mikinerusunik angallatitaarniarneranut taakkua oqaatigineqartut ukulu raajat pisassat nungunneqanngitsoortut eqqarsaatigalugit assigiinngit­sut patsisaasinnaasut siusinnerusukkut eqqartorneqartareerput. Ilaat pisassakitsuararsuit suu, aaqqis­suussinermi nutaami, ukioq aallartilaaginnartoq nunguutsereersut ukiup ingerlanerani ilaasa sipaaru­magaat ukiup sinnerani aalisarnertik ingerlakkumagamikku. Aamma allatigut silamik aammalu Royal Greenland-ip kifffartuussineratigut, karsissaaleqinermik, sikussaaleqinermik sorparujussuarnik aalisartortatta aporfissaqartitaasarnerat KNAPK-minngaanniillu nilliaatigineqartuartartoq tamaavitta nalunngilarput.

 

Kisianni ESU-mi aaqqissuussineq eqqarsaatigalugu aalisariutikillisaaneq, aap 10 miliuunilikkaanik immikkoortitsisimavugut kisianni, isumaqarpugut Atassumminngaaniit soorlu oqareernitsituut, aalisartortatta aamma inuusuttut raajartassaat nungunneqanngitsoortut pingaartumik sinerissamut qanittumi immaqa killeqaraluartumik nutaanik aallartitsiniartunut aamma periarfissiisinnanissaq taanna oqallinnermi nalilersuinermilu pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Taammaammat oqareernitsi­tuulli naggataagut oqaatigiinnassavara, kingusinnerusukkut oqallinnissamut Atassummiit peqataallu­arumaarpugut, pisarnitsitullu aamma immersueqataajumaarluta.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ingerlaqqinnginnitsinni oqaatigilaassavara oqallisigisarput pillugu isumaqatigiissutigineqarpoq oqallisiginissaa aprilimut kinguartinneqassasoq. Taamaattumik pisariaqavinngitsumik maangaqattaar­neq uteqattaarinerlu isumaqarpunga pisariaqanngitsoq.

 

Paaviaaraq Heilmann,  Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naa-lakkersuisoq:

Qujanaqaarmi inuit allagarsisarmata, imaallaat eqqaasinneqartarput. Eqqaamaneqassaaq Naalakker­suisut inatsit una pineqartoq, eqqartorneqartoq aalisarnermut inatsit, kingullermik allannguutissat pillugit siunnersuuteqarmata saqqummiusimmata Naalakkersuisut. Uani inimi naalakkersuisut siunnersuutigigatsigu Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat periarfissinneqassanngitsut sinerissamut qanittumi raajarniarnermut akuusinnaanissaat, pigisaqarsinnaanissaat pisassiissutinik pigisanik.

 

Kisianni aappassaanneernerani pingajussanneerneranilu partiit tamarmik naalakkersuisut siullermik saqqummiussaanninngaanniit allanngortitsinissamik kissaateqarput, taamalilluni inatsisartut tamar­mik, partiit tamarmik akueralugu Royal Greenland 10%-mik aamma periarfissaqartinneqassoq allatuulli. Aamma eqqaamalaartariaqarpoq siusinnerusukkut qanoq suna angersimanerlugu, suna naaggaarsimanerlugu. Aamma taamatut akuersaaraannik niuerutigineqarsinnaaneri raajartassiissutit taava kingunerisinnaasai soorunami naatsorsuutigaara nalilersorneqartarsimassasut paartiinit ataasiak­kaaniit. Tassa imaappoq, aamma aningaasanik sillimateqarnissaq pisassiissutinik pisiniassagaanni aamma pisariaqarpoq. Aammalu taamatut massakkut aaqqissuusisimanerput ajornakusoortippaa eqaatsumik aalisartut nutaat imaluunniit taamatut oqartoqarsinnaappat, inuusuttut imaliinnarlugit isersinnaanissaat. Tassami aningaasanik annertungaatsiartunik sillimmateqartariaqarpoq, pigisaqar­tariaqarpoq raajarniarnermut peqataalerniaraanni, pissassiissutit pigisanik pisinnissaq pissutigalugu.

 

Kisianni neriuppunga tamanna upernaammut sukumiinerusumik eqqartorsinnaajumaaripput, aamma­lu aalisartitseqatigiiffiup Royal Greenland-ip aamma pigisaqarsinnaaneranut tunngasut aamma eqqartorneqarumaartut sukumiisumik. Aammalu kikulluunniit raajartassiisutit ilaannit pigisaqarsin­naanerat qanoq annertutigisoq annerpaamik nalilersoqqissaarumaaraat. Una eqqaamasariaqarmat, naalakkersuisut soqutigimmassuk aamma sapinngisamik sineriak siammarfigalugu raajartassiissutit pigineqarnissaat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuut qiviaraanni imatut allaqqavoq qulequtaa. Sinerissap killingani Royal Greenlandip raajarniutitaarniarluni aalisartitsiniarnera unitsilli. Tassa raajarniutitaarniarnermut, unitsitiniarnermut tunngaveqarpoq. Kisianni tassa uangattaaq qilanaaraara upernaamut Inatsisartut aalisarnermut inatsisip allanngortinneqarnissaanut oqalliseqataanissara. Unalu inatsit atuuttoq, sorlu aamma saqqummiuneqarneratuut 1996-mi  ukiakkut kingullermik allanngortinneqarpoq allanngortinneqarpoq imaluunniit 96-meersoq periarfissiissoq suliffeqarfissuup aamma taamatut pisinissaanut periarfissiil­luni.

 

Uani inatsisartut piginnittutut, oqaaseqarninni oqarpunga, inatsisartut Royal Greenlandimik piginnit­tutut, pisutsit qiviarlugit oqasinnaasariaqarput, taamatut iliorniarneq unitsinneqarli. Unitsinneqarli Royal Greenland 100 mill. Kr-nit sinnerlugit amigartooruteqartussaasoq oqaatigineqarpoq 1997-mi. Aalisartut illersorneqarput, pingaartumik inuusuttut, una oqaluttarfik atorlugu ataassiaarnani oqarto­qarpoq, illersorusuppavut. Kisianni illersussagutsigit unitsitineq pisariaqarpoq. Unitsinneqqanngikku­ni upernaamut apriilip tungaanut, apriunngitsorluunniit, immaqa Royal Greenlandi aalisariutitaareer­simassooq.

 

Hans Enoksen, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Paaviaaqqap oqaatigisaanut inatsimmut tunngasoq. Tassa uanga nassuerutigissavara inimi maani akuerseqataasimagama, inatsisip taamani allanngortinneqarnerani. Kisianni massakkut takusinnaaler­simavarput, taamatut inatsisiliorsimaneq, pisassat ikiliartuinarnerisa kingunerisaanik naleqquppallaan­gitsumik sunniuteqartoq. Taamaammat eqqarsaatigeqqinniqarnissaa matumani saqqummiussimavara. Tassami tulluartutut isiginngilara, aalisartut pisassakitsut pisassaminnik pisiortorlutik ingerlaniarsari­sut, illuata tungaani inuiaqatigiit suliffeqarfiutaat ”akiliinnguarani” nammineq aalisartoq, illuata tungaani aalisartut pisisaqattaartut ingerlaniarssarisut.

 

Taanna naleqquttuunngilaq inuiaqatigiit ingerlaneranni. Tassami namminersortut periarfissinneqarnis­saa tamatta isumaqatiigiissutigigunaratsigu. Taanna erseqqissaassutigilaaginnarpara, takusinnaareer­para taamanikkut aalajangersimanerput, tusiattortaqartoq aaqqinneqartariaqartorlu. Qujanaq.

 

Ataatsimiinnnermik aqutsisoq:

Tassa taamaasilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 46, Royal Greenalnd sinerissap qanittuani aalisarnermut atugassanik angallatisinissaminik pilersaarutaata unitsinneqarnissaanik siunnersuutip oqallisigineqarnerat tamaannga killeqarpoq. Taavalu isumaqatigiissutigineqarpoq upernaamut oqaliiserineqarnera nanginneqassasoq.