Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 12. maj 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11.

 

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma Johan Lund Olsen)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ullumikkut oqaluuserisassagut aallartitsinnagit, Inatsisartunut ilaasortaq Anders Andreassenip sinniisussaa, maanga tikiussimavoq, taamaattumillu Justus Ignatiussen, Tasiilap qinersivianit maanna Anders Andreassenimut sinniisussaq ullumimiit ataatsimeeqataalissasoq, Inatsisartunit akuerineqarnissaa innersuussutigissavara.

 

Tamanna akuersaarneqarpoq, taava Justus Ignatiussen qinnuigissavara issiavissaminut ingeqqul­lugu.

 

Ullumikkut saqqummiussassat annertuut, tassa pkt. 11-ip ataaniittut saqqummiunneqassapput ataatsimut, tassa KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut. Tamatumani Naalakkersuisut siulittaasuat aammalu Inatsisartunut ilaasortaq Johan Lund Olsen saqqummius­sissallutik. Taavalu 11a, Royal Arctic Line A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaanut siunner­suut. 11b pilersuinermi iliuusit Inatsisartut peqqussutaasa allanngortinneqarnissaanut siunner­suut. 11c Kalaallit Allakkeriviat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut. 11d Tele Attaveqaatit allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut. 11e Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut.

 

Taakkua tamarmik siullermiigaassaapput, taavalu ataatsimut saqqummiunneqassallutik Naalak­kersuisut siulittaasuannit. Takassa.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

KNI, Tele Greenland A/S aamma Royal Arctic Line A/S pillugit peqqussutissat Naalakkersuisut saqqummiutaat oqaluuserisassani immikkoortutut arfinilittut, 11a, 11b, 11c, 11d aamma 11e, ilanngunneqarsimapput ataatsimoortillugilli Inatsisartunit suliarineqassallutik.

 

Peqqussutissat ataqatigiissut tassaapput Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutit nutaat marluk kiisalu peqqussutaareersut allanngortinneqarnissaannik siunnersuutit sisamat. Peqqussu­taareersut allanngortinneqarnissaannik siunnersuutit naqqiutaanerupput Inatsisartut peqqussutis­saannut siunnersuutit nutaat marluk kingunerisaannik tunngaveqartut.

 

Peqqussutissanut siunnersuutit nutaat marluk tassaapput KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussu­tissaannut siunnersuuut aamma Royal Arctic Line A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

 

Peqqussutaareersut allanngortinneqarnissaannik siunnersuutini sisamani pineqartut tassaapput nioqqutissanik pilersuinermi iluarsartuussinermi pillugu Inatsisartut peqqussutaat, Kalaallit Allakkeriviat pillugu Inatsisartut peqqussutaat, Tele Attaveqaatit allanngortinneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat aamma Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaanniit Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat.

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit ingerlatseriaasiisa allanngortinneqarnissaannik siunnersuutit, Naalakkersuisut ullumikkut saqqumiussaat, KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit suliassaqarfiisa sullissinikkut ingerlatsinikkullu ineriartortinneqarnissaannik kissaateqarnermik tunngaveqarput.

 

Ukiuni 1993-imiit 1995-imut KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit naatsorsuutitigut angusarisartagaat naammaginarsimanngeriarlutik ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnikkut patajaallisarneqarsima­sutut ingerlatsinikkullu pitsaasumik ineriartorfiusutut ullumikkut taaneqarsinnaapput. Naalakker­suisunili isumaqarpugut KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit ingerlanneqarnerat suli pitsaanerulersinne­qartariaqartoq.

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit siunissami ingerlatsinerminni tunngavigisassaannik allanngortitsi­nikkut pingaarnerutillugu siunertarineqarpoq inuiaqatigiinnik sullissinerup pitsanngorsaavigine­qarnissaa ineriartorteqqinneqarnissaalu, nunaqarfinnut isorliunerusunullu nioqqutissanik pilersui­nermi sullissinikkut  pitsanngorsaasoqarnissaa ilanngullugu. Naalakkersuisuni isumaqarpugut innuttaasut nunami sumi najugaqarnertik apeqqutaatinnagu naammaginartumik pitsaassusilim­mik sullinneqartariaqartut aammattaaq nioqqutissanik pilersuineq eqqarsaatigalugu. Piffissami sivitsulersumi nunaqarfinnik isorliunerusunillu nioqqutissanik pilersuinikkut sullissineq allann­gorartumik pitsaassuseqartoq malunnarsisimavoq. Tamanna Naalakkersuisut peqqussutissatigut ataqatigiissutigut matumani saqqumiunneqartutigut aaqqiiviginiarpaat.

 

KNI-mi ingersatseqatgiiffiit aqutsisuisa tikkuarsimavaattaaq KNI Pilersuisoq A/S-ip assigiinngii­aaqisunik akuleriinnik imminnut taputartuuttunik suliaqarluni ilusiligaanera aqutsisoqarnermut allaffissornermullu annertuallaanik aningaasartuuteqarnermik kinguneqarsimasoq. KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit aqutsisui naliliipput siunissami aningaasartuutit appartinneqarsinnaasut nioqqutissanik pilersuinermi, umiarsuit atorlugit angallannermi kiisalu allakkerinermi aningaa­seriveqarnermilu erseqqissumik immikkoortortalersuilluni ingerlatsisoqalersuuppat.

Aammattaaq allanngortitsinerup kingornagut KNI Pilersuisoq A/S-ip nioqqutissanik pilersuiner­mik suliarisartagaasa KNI Pisiffik A/S-illu suliarisartagaasa avissaartikkiartugaarnerisa kingu­nerisimavaat ingerlatseqatigiiffinni taakkunani marluusuni annertunerujartortumik ataatsimik sammiveqarluni suliaqartoqartalernera. Ingerlatseqatigiiffinni taakkunani marlunni suliarineqar­tartut avissaartinneqavippata tamatuma kingunerissavaa aningaasartuutit annertuumik amerleriar­nerat, tamannalu inuiaqatigiinnit kalaallinit, atuisunit imaluunniit Namminersornerullutik Oqatussanit KNI Pilersuisoq A/S-imut sullissinissamik isumaqatigiissutinut aningaasartuutit qaffarianerat tunngavigalugu.

 

Nalilerneqarpoq ingerlatseqatigiiffinni marlunni taakkunani nioqqutissanik pilersuinerup ataatsimut aqutsisulerlugu ataatsimoortinneqalernera periarfissaqalersitsissasoq nioqqutissanik pilersuinerup ingerlanneqarnerani ineriartortitsinissamut, pingaartumik nioqqutissanik pisiniar­tarnerup nukittunerulersinneqarneranik, quersuit pitsaanerusumik atorneqalernerannik aamma niuernermik tunngaveqarluni pisiniarfinnik ingerlatsinermik KNI Pisiffik A/S-ip ilisimasaasa misilittagaasalu pitsaanerusumik iluaqutigineqalernerannik nioqqutissanik pilersuinermut tamarmut iluaqutaasumik, timitalerneqartussatut naatsorsuutigineqartumik.

 

Allaanngortitsinermut atatillugu siunertanut naleqqiullugu KNI-imi ingerlatseqatigiiffiit suliari­sartagaat naliliiffigereerlugit 1996-imi augustimi Naalakkersuisut KNI-mik Piginnittut A/S-imut saaffiginnipput KNI-mi ingerlatseqatigiiffinni ingerlatat siunissami aaqqissuussaanissaannut oqallisissiaq, nioqqutissanik pilersuinerup ingerlatseqatigiiffimmut ataatsimut katersorneqarnera­nik aamma KNI Pilersuisoq A/S-ip ingerlataasa pingaannginnerusut nioqqutissanik pilersuiner­mit avissaartinneqarnerannik kinguneqartussaq erseqqissartikkumallugu.

 

KNI-mik Piginnittut A/S kingusinnersukkullu KNI-mik Ineriartortitsivik A/S oqallisissiaq aallaavigalugu ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsinerminni tunngavigisaasa allanngortinneqarnissaan­nut siunnersuusiornertik ingerlateqqippaat. 30. november 1996-imi aamma 6. marts 1997-imi Naalakkersuisunit isumasioqatigiittoqarpoq, siunnersuutit saqqummiunneqartut Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffiillu attorneqartut aqutsisuisa sinniisaannit oqallisigineqarlutik.

 

Atortussanik KNI Holding A/S-imeersunik kingusinnerusukkullu KNI-mi Ineriartortitsivik A/S-meersunik sukumiisumik nalilersuisarlutik misissuereerlutik Naalakkersuisut peqqussutissanut  ataqatigiissunut siunnersuutitik saqqummiuppaat, taakkulu makkuninnga imaqarput:

 

KNI-mut Piginnittut A/S-imit kingusinersukkullu KNI-mik Ineriartortitsivik A/S-imit atortussat sukumiisumik nalilersuisarluni misissoreerlugit Naalakkersuisut peqqussutissatut ataqatigiissu­nut siunnersuutit saqqummiuppaat makkuninnga kinguneqartussat:

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit nioqqutissanik pilersuinerat KNI Pilersuisoq A/S-illu uuliamik pilersuinermik ingerlatsinera ataatsimut katinneqassapput aqutsisoqarnikkut paasinarluartumik aaqqissuussaallutik. Ingerlatseqatigiiffiit pilersinneqassapput ingerlatseqatigiiffimmik aqutsisu­lerlugit ataatsimut suliarineqartartunik soorlu naatsorsuutinik, aningaasaqarnermik, kukkuner­siuinermik, qarasaasiaqarnermik, nioqqutissanik aqutsinermik pisortaaneqarfittullu suliasssanik isumaginnittussamik. Nioqqutissanik pilersuisoq ingerlatseqatigiiffinnit aqutanit marluusunit KNI Pisiffik A/S-imit KNI Pilersuisoq A/S-imillu isumagineqassaaq.

 

KNI Pilersuisoq A/S-ip ingerlataqarfigisai pingaaruteqannginnerit nioqqutissanik pilersuinermit avissaartinneqassapput, tamatuma kingunerissallugu Kalaallit Allakkeriviata umiarsuaateqarner­millu ingerlatat KNI Pilersuisoq A/S-imit avissaartinneqarnerat.

 

Erseqqissassavara uani oqaaseq pingaaruteqannginnerit, atorneqarnera imatut paasisariaqarmat; KNI Pilersuisup suliassaatut sallerpaanngitsut, kisiannili suliassanut pingaarnernut ilanngullugit suliarisartagai, sallerpaatillugit suliassarinngikkaluarlugit, soorlu allakkerineq, umiarsuarnik ingerlatsineq assigisaallu, tassani eqqartorneqarpoq.

 

Kalaallit Allakkeriviat Tele Greenland A/S-imut nuunneqassaaq.

 

Umiarsuaateqarnermik ingerlatat siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu KNI-mi ingerlatseqaa­tigiiffimmut aqutamut, tamatuma kingornatigut Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunne­qartussamut avissaartinneqassapput. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu usinik assartui­neq Royal Arctic Line A/S-imut tunniunneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq bilitseerniarfiillu allanut tunniunneqarnissaat naatsorsuutigineqarluni soorlu Grønlandsfly A/S-imut. Kiisalu namminersortut ilaasunik imaatigut angallassinermut peqataatinneqalernissaat naatsorsuutigine­qarpoq, taamatullu aamma nunap immikkoortuini timmisartunut suluusalinnut mittarfiit atuler­nerisigut ilaasunik angallassinermut tunngasut isummerfigineqavissallutik.

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsinerminni tunngavigisaasa allanngortinneqarnerat suliarine­qartartunilu Tele Greenland A/S-imut, Royal Arctic Line A/S-imut il.il. nuussinerit pissapput tunngaviusumik isummat makku tunngavigalugit:

 

Siullertut allanngortitsisoqassaaq aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi killis­sarititat malillugit.

 

Aappaattut allanngortitsisoqassaaq ingerlatseqatigiiffiit pioreersut aallaavigalugit. Tamanna isumaqarpoq Inatsisartut peqqussutitigut allanngortitsinermut pisariaqartinneqartunik killissaliis­sasut, piviusunngortitsinerli ingerlatseqatigiiffinni ingerlatseqatigiiffinni suliassaalluni, umiarsu­aateqarnermik ingerlatat bilitseerniarfiillu ingerlanneqarnerat eqqarsaatigalugit allanngortiteri­nerup ingerlaqqinnissaanut akuersinissamut Naalakkersuisut piginnaatillugit.

Pingajuattut oqaatigissavara KNI A/S Royal Arctic Line A/S-ilu aaqqissuussaanikkut aningaasa­qarniarnikkullu annertuumik nammineersinnaatinneqassammata, taamaalilluni ingerlatseqatigiif­fiit niuernermik ingerlatsinermik tunngaveqarlutik ingerlatsisinnaaqqullugit.

 

Sisamaattut KNI A/S-ip Royal Arctic Line A/S-illu Namminersornerullutik Oqartussanit suliassanik isumaginnittarnerannut atatillugu sullissinerup pitsaassusia nukissanillu atuineq eqqarsaatigalugit Namminersornerullutik Oqartussat akisussaanerat aalajangiisinnaatitaanerallu erseqqissarneqassaaq. Taamatuttaaq erseqqissarneqassaaq niuernermik tunngaveqarluni ingerlat­sineq aamma pisortat sullissinissamik pisussaaffinnut Naalakkersuisut isumaqatigiissutitigut ingerlatseqatigiiffinnut suliassiissutaannut atuummat.

 

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq ingerlatseqatigiiffissuaq KNI A/S, KNI Pilersuisoq A/S-ip KNI Pisiffik A/S-illu ingerlataasa ingerlanneqarnerinik tigusisussaq pilersinneqassasoq. Ingerlatseqatigiiffissuup pingaarnertut siunertarissavaa quersuarnit pisiniarfinniillu niuernerup tamatumunngalu atasumik allatigut niuernikkut ingerlatsinerit iluanni niuernerni nalinginnaasumik atugassarititaasut tunngavigalugit ingerlatsinissaq.

 

KNI Pilersuisoq A/S-ip umiarsuaateqarnermik bilitseerniarfinnillu ingerlatsiunnaarnissaa pillugu KNI A/S-ip siulersuisui pilersaarusiorlutillu Naalakkersuisunut inassuteqaasiussapput, tamatu­mani piumasaqaataalluni ilaasunik angallassinikkut usinillu umiarsuartigut assartuinikkut nunaqarfiit isorliunerusullu isumagineqarnerisa qularnaarneqarnissaat.

 

Tele Greenland A/S-ip kigusinnerpaamik 1. januar 1998 Kalaallit Allakkeriviat ingerlatilissavaa.

 

Royal Arctic Line A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissatut siunnersuummi taaneqarpoq peqqus­sut aamma umiarsuaatileqatigiiffinnut allanut imaatigut assartuinermik ingerlataqartunut atortuulersinneqarsinnaasoq. Tamatumani minnerunngitsumik eqqarsaatigineqarput umiarsuaati­leqartigiiffissaq KNI-mit aqunneqartussaq kiisalu umiarsuaateqarnermik aktiaateqarluni ingerlat­seqatigiiffissaq Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartussaq.

 

KNI A/S pillugu peqqussutissatut siunnersuut assigalugu Royal Arctic Line A/S pillugu peqqus­sutissatut siunnersuummi taaneqarpoq ingerlatseqatigiiffiit aaqqissuunneqassasut aqutsisoqarneq, ingerlatsineq, allaffissorneq, aningaasaqarnermik naatsorsuutitigullu nakkutilliineq eqqarsaatiga­lugit Namminersornerullutik Oqartussanit kiffaanngissuseqarlutik inissisimasussanngorlugit. Taamatuttaaq erseqqissarneqarpoq ingerlatseqatigiiffiup ingerlanneqartut ingerlatsinerup ilaanit unammilleqatigiiffiusumit avissaartinneqassasut.

 

Kalaallit Nunatsinni, tassunga tassanngaanniillu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni aalajngersagassatut siunnersuutigineqartup kingunerissavaa, nunatsinni assartui­nermut tunngatillugu pisortat sullissinerata annertussusissaa pillugu namminersortunuttaaq sullissinissamik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanissaa. Allanngortitsinikkut Royal Arctic Line A/S-ip nunatsinni nunatsinniillu assartuineq pillugu akuersissuteqarnikkut piginnaatitaaffii attorneqassanngillat.

 

Peqqussutini allanngortitsinerit allat allanngortitsinerit qulaani taaneqartut kingunerisaannik annerusumik allanngortitsinerupput.

 

KNI A/S aamma Royal Arctic Line A/S pillugit peqqussutini marluusuni kiisalu Tele Attaveqaa­tit pillugu peqqussutip allanngortinneqarnerani aalajangersarneqarpoq tjenestemandit ingerlatse­qatigiiffinni taaneqartuni ingerlatseqatigiiffinnillu ingerlatseqatigiiffissuarnut atasuni atorfeqar­nissaminnut pisussaasut. Taaneqarpoq-taaq ingerlatseqatigiiffissuit tjenestemandip atorfeqarfigi­saa, tassaasoq atorfilimmik akissarsititsisartussaq, naak Namminersornerullutik Oqartussat atorfeqartitsisutut oqartussaassuseqaraluartut. Aamma ingerlatseqatigiiffiup atorfik tjenestmandi­tut soraarnerussutisiaqartissavaa, ingerlatseqatigiiffimmi sulisimaneranut naapertuuttumik.

 

Inatsisartut peqqussutissatut saqqummiussat akuersissutigissappatigik, tamatuma kingornagut KNI-mik Ineriartortitsivik A/S-imi immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassaaq, KNI-mik Ineriartortitsivik A/S-ip aqqa KNI A/S-imut allanngortinneqassalluni, aningaasaatit Namminer­sorullutik Oqartussat KNI Pisiffik A/S-imut KNI Pilsersuisoq A/S-imilu aktiaataasa pigisatut nalilittut aningaasaliissutiginerisigut qaffanneqassallutik, malittarisassat naleqqussarneqassallutik siulersuisullu ilaasortalersugaanerat allanngortinneqassalluni. KNI A/S aktiaatilittut ingerlatseqa­tigiiffinni aqutani ileqquusumik ataatsimeersuartitsissaaq.

 

Taaneqareersutut KNI A/S-ip siulersuisuisa KNI Pilersuisoq A/S-ip umiarsuaateqarnermik bilitseerniarfinnillu ingerlatsiunnaarnissaa pilersaarusiorlugu Naalakkersuisunut inassuteqaasius­savaat.

 

Tamatumunnga atatillugu siunertarineqarpoq umiarsuaateqarnermik ingerlatat 1997-imi aallar­tereersumik ingerlatseqatigiiffissuup KNI-p ataani ingerlatseqatigiiffimmi aqutami namminersor­tumik ingerlanneqalissasut.

 

Tamatuma kingorna eqqarsaataavoq aaqqiigallarnissaq; tassa Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqassapput Namminersornerullutik Oqartussat pigisaannik umiarsuaatileqatigiif­filiussallutik Kalaallit Nunaata immikkoortuini ilaasartaatitut angallassisartussamik.

 

Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu naatsorsuutigineqarpoq illoqarfik nunaqarfiillu akornanni imaatigut angallassinermi usit ilaasullu immikkoortinneqarnerulissasut aammalu usinik angallas­sinermut akisussaassuseq Royal Arctic Line A/S-imut nuunneqassasoq.

 

Tamakku pitinnagit 1997-imi Kujataani illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni angassassinermi usit ilaasullu immikkoortinnerullugit misiliisoqassaaq. Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut aprilip 17-iani ukioq manna ataatsiinnerminni Kujataani imaatigut angalanissanut pilersaarutip allanngortinneqarnissaa akuersissutigaat, kiisalu illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni angallassiner­mi usit ilaasullu annertunerusumik immikkoortisimaneqalernissaat akuersissutigalugu.

 

Misiliinerup ilaatut imarpik ikaarlugu M/S Arina Arctic toqqaannartumik Qaqortumut, Narsa­mut, Nanortalimmut Paamiunullu tikittalissaaq, taamaaliulissalluni julip 17-ianit tassa ukioq manna, taamaaliornikkut angallammik taassuminnga Aalborgimiit assartueqqittarneq ullunik 12-14-iniit akornanni akuttussuseqarnerminniit ullunut 6-8-nut sivikillisinneqassalluni.

 

Misiliinerup nalaani Royal Arctic Line A/S-ip M/S Anguteq Ittuk akisussaaffigissavaa, taanna nunaqarfinnut ullut 10-11-kkuutaarlugit usinik assartuinermut atorneqassalluni.

 

Ilaasunik angallassisuussapput M/S Aleqa Ittuk aamma M/S Taateraaq, illoqarfiit nunaqarfiillu tamaasa sapaatip akunneranut marloriarlugit tikinneqartarnissaannik isumannaarisussat. Ilaasar­taatit allakkanik nioqqutissanillu nutaanik nunqarfinnut assartuisassapput.

 

Taqqavani Royal Greenland A/S-ip aalisakkanik assartuinissamik pisariaqartitsinera annikitsuin­naavoq, ingerlatseqatigiiffimmillu namminermit ingerlanneqarnissaa naalakkersuisunit naatsor­suutigaarput.

 

Nunap immikkoortuini timmisartunut suluusalinnut mittarfiit atorneqalernerannut atatillugu ilaasunik angallassinerit isummerfigivinneqartussaapput. Nunap immikkoortuini timmisartunut suluusalinnut mittarfiit qulimiguulinnillu atorneqarsinnaasunik atortulersuutit pilersinneqar­nerannut atatillugu umiarsuarnut ilaasut timmisartut atorlugit angallassinermut nuunneqarnis­saannut inissaqalissaaq. Angassasseriaatsimik ataasiinnaanerusumik tunngavilimmik pilersitsi­nikkut annertuumik sipaaruteqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

 

Taamatut nassuiaassuteqareerlunga naggasiullugu eqikkaallunga siunnersuutit saqqummiunne­qarut pingaarnersiuiffigitsiassavakk.

 

Naalakkersuisut nioqqutissanik pilersuinerup ataatsimut aqutsisoqarluni ataatsimoortinneqaler­neratigut iluaqutaasussat ersarissarniarsimavaat.

 

Naalakkersuisunut pingaartuusoq KNI-mi ingerlatseqatigiit aaqqissuussaanerata allanngortinne­qarneratigut inuiaqatigiinnik sulissussinerup pitsaanerulersinneqarnissaa ineriartortitsinerullu periarfissinneqarnissaa. Tamatumunnga tunngatillugu naalakkersuisut pingaartuutippaat nuna­qarfinni isorliunerusunilu sullissinerit pitsannguuteqartussanngornerat.

 

Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffiit tikkuarpaat, pisariillisaanermi iluaqutissat annertuut ingerlatseqatigiiffiillu ineriartortinnearnissaannut periarfissat pitsaanerulersinneqarneri, KNI-p ingerlatsinerata allanngortinneqarneratigut pilersinneqartut. Naalakkersuisut tamakku iluaqutaa­sussatut isigaat neriulluarnartoqartillugillu. Taamaakkaluartorli ingerlatseqatigiiffiit aqutsisuisa tamakku suliassaraat akisussaaffigalugillu.

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit allanngortiterneqarneranni naalakkersuisut pingaartuutippaat KNI-mi allanngortiterineq kalaallit inuiaqatigiit siamasissumi najugaqarlutik ineriartortinneqarnis­saannik anguniagaq naapertorlugu ingerlanneqarmat. Naalakkersuisut erseqqissaatigiumavaat kommunit ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsinerminnik allanngortitsinerinit attorneqartussat sapinn­gisaq tamakkerlugu ikiorsiiffigineqarumaarnissaat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit KNI, TELE Greenland, Royal Arctic Line allallu pillugit peqqussutissatut siunnersuutit Inatsisartunut suliassanngortillugit.

 

Saqqummiuppakka, neriuutigalugu nunarput tamaat isigalugu, ataatsimut isiginnilluni siunner­suutit oqaluuserineqassasut apeqqutinut annikinnerusunut sumiiffinnullu ataasiakkaanut tunnga­sut, ilaatigut inatsisissami siunnersuutit ataatsimiititaliami sammineqarnissaani immikkuullaris­sumik paasiniaaffiginissaat oqaluuserinissaannullu periarfissinneqarnissammat.

 

Johan Lund Olsen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Inuiaat kalaallit namminersulerusoqigatta Kalaallit sanaavinik imaluunniit tunisassiaanillu pisisassasugut qinikkat akornanni kommuniniikkutta Inatsisartuniikkuttaluunniit avammut suaartaatigiuarlugulu malinneqartarnissaa naatsorsuutigigajupparput.

 

Amutsiviit inuiaat kalaallit suliffeqarfiutigigatsigu tunisassiarineqartut umiatsiaaraappata, aalisariuteeraappata, iluallaaveeraappata il.il., siunnerfipput; "Kalaallit sanaavinik imaluunniit tunisassiaannik pisigit" malinneqarsinnaaqqullugu Inatsisartut oqaluttarfiannit tassalu maann­gaanniit ESU-Kalaalimerngit "peqqinnartut, mamartut, pinngitsoorsinnaanngisavut" Royal Greenland A/S-imit allanillu tunisassiarineqarmata inuiaat kalaallit kikkunnguugaluarutta pisisartuugattali mamareqalugit pisiarerusuttaqaagut. Taama iliortarpugummi naak niuertarfinni kalaalimerngit akisugalugit oorit aamma mumittarlugit pisaraluarivut. Taamaaliortarpugulli kalaallit tunisassiaatigimmatigit aammalu nalunngilluaratsigu aalisartortatsinnut piniartortatsin­nullu tunisaanerat iluaqutaalluartut aamma Nunatta aningaasarsiorneranut namminersulivinnis­satsinnullu aamma ilapittuutaalluartut.

 

Unnersiutissaanngilarli Kalaallit Niuerfiat A/S inuiaqatigiit kalaallit tamakkiisumik suliffeqarfiu­tigisarput.

 

Qanga 1960-kut 1970-ikkunnisulli sulisuminik kalaallinik soraarsitsilissaaq tikisitanik atorfinit­sitserusummat - naak aamma avataanit tikisitsisarneq killilersimaarniarumallugu immikkut 1979-imi namminersornerulereerattali inatsiseqartitsereeraluartugut.

 

Kalaaleqatigut soraarsitatik naammagiunnaarsimaneramikkik unnia aamma Island-imit savaaqqat neqaannik 30 tons-inik KNI tikisitserujoq, nunatta kujataanit savaaqqat neqaannik nunatsinni aamma naak pissaaleqinngereeqisugut.

 

Tamanna paasinarsivoq februari aallartilaaginnartoq, Inatsisartut Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaannit savaateqarneq paasisassarsiorfigalugalutigu kujataani savaateqarfiit angallavigigatsigit.

 

KNI A/S-ip Narsami Neqi A/S - savaaraatitsinnillu toqoraavittut tunisassiorfiusoq aamma pigivaa tikeraakkatsinnullumi taamaammat aamma ilaavoq.

 

Inuiaqatigiit kalaallit suliffeqarfiutigivarput taamaattumillumi sulisuisa uagutsitulli aamma paasisinnaanagulu uissuummissutigivarput, sooq savaaqqat neqaannik piginnittaat tassalu KNI tikisitsissanersut namminermi qerititsivimmiititaminnik peqareeqigamik KNI-p pisiniarfiutaanni aamma tuniniarneqarluarsinnaareersunik. Paasiuminarluinnartumilli KNI-p taama pissusilersor­nerannut pakatsinerpaapput kujataani savaatillit Neqi A/S-imut ukiut tamaviisa savaaqqanik toqoragassanik maanna amerliartuinnartunik tunioraalereersut.

 

Allamik eqqarsarnanngilaq: KNI-p kalaallit sulisorisatik soraarsittalillarpaat savaaqqatulli "qerititsivimmut" ilioraannarniaramitigut avataaniillu tikisitaminnik taarsersorniarmatigut.

 

Avataanit tikisitsissassappunngooq sulisut kalaallit savaaraataallu qerinarsuartissammatigit.

 

Suliffeqarfiutivut aqqutigalugit anguniargarput kalaallit sanaavinik imaluunniit tunisassiaannik pisigt aammalu avataanit tikisitsisarneq killilersimaarniarumallugu immikkut inatsiseqartitsiner­put Kalaallit Niuerfitta qullersaannit: tassalu siulersuisuinit piginnittaannillu. Naalakkersuisutsin­nit puigorneqavissimanerpa?

 

Taama isumaqarnarpoq pissutsimmi KNI-mi pisut isigiuaraluarlugit iliuuseqartussaatitaasunit qanoq iliuuseqarfiginiarpasinngilaat.

 

Pisariaqarpoq inuiaqatigiit kalaallit Inatsisartutik kommunillu sinniisaat aqqutigalugit suliffeqar­finnik taama ingerlatsinerliortigisunik nakkutiginneqataaqqilernissaat.

 

Taamaattumik siunnersuutigissavara:

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfissuisa A/Sinngorsimasut Inatsisartutigoortumik "nakkutilliiviliuunneqarnissaat" kommunit aamma peqataaffigisaannik Aktieselskab-inut nakkutilliisoqarfiit tassa ikinnerpaamik sisamaasinnaapput. Tassa Royal Greenland A/S-imut, KNI A/S-imut, Royal Arctic Line A/S-imut kiisalu Tele Greenland A/S-imut nakkutilliisoqarfiit.

 

A/S-inut nakkutilliisoqarfiit (ikinnerpaamik sisamaasussat) Naalakkersuisunut siunnersuisartus­satut inissisimalersussat Inatsisartunut ilaasortanit sisamanik kiisalu KANUKOKA-p ilaasortaati­tassamisut toqqagaannik ataatsimik katitigaassapput.

 

Nakkutilliisoqarfiit pingaarnertut suliassarissavaat ingerlatseqatigiiffiit inuiaqatigiit anguniagas­samisut kissaatigisaattullu siunniussaat naapertorlugit ingerlanneqartariaqarnerisa qulakkeersi­maneqartuarnissaat, taamatullu pisariaqaleraangat ingerlatseqatigiiffiit siulersuisut Naalakkersui­sunullu inassuteqartassallutik taamatullu aamma inuiaqatigiit ataatsimut piumasaqaatigisaannik naalakkersuisunut aamma apuussisassallutik.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia siulleq, Hans Enoksen:

taavalu maannakkut, partiit oqaaseqartuinut, kisianni taanna pitinnagu una erseqqissaassutigis-savara, tassa Johan Lun Olsen-ip siunnersuutaa Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfis­suisa A/S-inngorsimasut Inatsisartutigoortumik nakkutilliiviliuunneqarnissaat kommunit aamma peqataaffigisaanik, taanna uani saqqummiunneqarmat. Kisianni ilaasortat namminneq aaliangis­savaat ukua qulaani taagorneqartut oqaaseqarfigissanerlugit, taavalu massakkut partiit oqaaseqar­tuinut, siulliussaaq:

 

Jonathan Motzfeldt, Siumup oqaaseqartua:

Siumup tungaaniit isumaqataalluinnarpugut, KNI-p ingerlatseqatigiiffittut aaqqissuunneqarnerani aaqqissuusseqqinnermi pingaarnerpaatinneqassasoq manna: Innuttaasut pitsaanerusumik kiffartuunneqalissasut, minnerunngitsumik nioqqutissanik pilersorneqarnermikkut.

 

Tamatumanilu aamma maluginiarsimavarput paasigatsigu, KNI-p ingerlatseqatigiiffii aningaasa­tigut ingerlallualersimasut. Tassami ingerlatseqatigiiffinni aningaasatigut aqutsineq pitsaaneru­lersimavoq, maannalu siunnerfiunerusimasut piffinni aalajangersimasuni ingerlatsiveqarnissaq sulisoqarnikkullu qularnaaraluni ingerlatsiniarnerit ingerlatseqatigiiffinni nammakkersuisussatut siunissami naatsorsuutigineqassanatik.

 

Taamaattumik maanna annertunerusumik siunnerfigineqalerpoq paasisaput najoqqutaralugu, tamakkiisumik anguniagassanik aallussaqarnissaq, atuisunik pitsaanerpaamik kiffartuussiniassal­luni akikinnerpaanillu aningaasartuuteqassalluni.  Tamannalu ilaatigut malitseqartinniagaavoq, ingerlatseqatigiiffiit ukiuni tulliuttuni ingerlanialermata, pisisartut pisariaqartitaat tunngavigalu­git aaqqissuussisarnermikkut. Tamatumani pingaartinneqarpoq suli allisartariaqarmata, niiuernik­kut  pisisartunillu kiffartuussinikkut naammassisassat salliutinneqassammata, KGH-toqqap kiffartuusseriaasianit allaanerusoq, tassanimi pisortat aningaasaliissutaasa iluanni siulersuillunilu isumannaallisaasoqartarmat.

 

Inatsisissanut siunnersuutit ataatsimoortut saqqummiunneqartut misissoraanni, takusariaqarpoq Naalakkersuisut saqqummiussaqartut pitsaasumik siunissamillu qularnaarisumik, tamatumani suliffeqarfiup anguniakkaminik naammassisaqarfigisinnaasaanik. Peqqussutissat saqqummiunne­qartut iluanni KNI-ingerlatseqatigiiffiisa ingerlatsinerat ataavartumik naleqqussarneqarsinnaalis­saaq, tamanna pisariaqaleraangat. Taamaalilluni pisariaqassanngilaq inatsisinik pineqartunik allanngortiteriuassalluni, tamatumani ingerlatsinermi tunngaviusut allannguuteqartariaqalissap­pata.

 

Aktieselskabiliornissaq qinersimagaanni aamma ataqqisariaqarpoq, tamanna imaqarmat, ingerlat­seqatigiiffiit pineqartut tunngavigisamikkut inatsiseqarnermikkut ataasioqatigiimmata, aammalu aktieselskabini ingerlatsinerni malittarisassaqarmat malinneqartussanik.

 

Taammaattumik naammagisimaarlugu paasivarput, peqqussutissani makkunani siunnersuusior­nermi Naalakkersuisut anguniarsimagaat maanna, ingerlatseqatigiiffiit siulersorneqarnerisa nammineersinnaassusiat, soorlumi aktiselskabit pillugit inatsimmi tamanna naatsorsuutigineqar­toq. Tamannalu aamma isumaqarpoq, peqqussutissanut siunnersuutini selskabit qullersaat periarfissinneqassammata namminersorsinnaanernut pisariaqartunut, tamakkununnga ilanngullu­gu suliffeqarfik ataatsimoortoq ima aaqqissutissallugu, niuernikkut pisariaqartitat naatsorsuutigi­sinnaalerpassuk, suliffeqarfiup ataatsip ataani allanik kiffartuussisussanik selskabiliorsinnaassal­luni.

 

Aamma Siumut-p isumaanut naleqquppoq oqaatigissallugu manna: Namminersornerusut selskabii aktieselskabitut ingerlassasut  aalajangersimagaanni, taava tamanna malitteqartariaqar­toq iliuuserisassanik tulliuttunik, soorlumi peqqussutissani siunnersuutini oqaatigineqartutut, tamatumani piginnittut tungaannut taakkualu tungaanniit ilusiliinissaq qanillattorneqartariaqartoq soorlumi aamma tamanna ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmut aalajangersagaqartoq tunnga­vigalugit.

 

Taamaattumik pissusissamisuunngilaq naammaginassananilu, inatsisiliornermi suut annikitsunut allat anguniagassat ilanngussussallugit, tamakkumi takkussortuassammata inuiaqatigiit allann­goriartornerat  naalakkersuinikkullu anguniakkanik tulleriiaarinerit allanngorartillugit. Tassamiu­na taamaattoqartarnera aamma patsisigalugu maanna peqqussutissanik allanngortitsisariaqalersoq  KNI-p iluani.

 

Peqqussutissanut siunnersuutit oqaaseqaataanni innersuussutigineqarpoq, ingerlatseqatigiiffiup generalforsamlingeqarnerata siulersuisullu akornanni killissarititaasut aktieselskabeqarnermi inatsisit tunngavigisaat malinneqartariaqartut. Peqqussutissami killilerneqanngilaq suut general­forsamlingimi Naalakkersuisut  saqqummiussinnaassagaat.

 

Taamaaliornissamut killiliisuuvoq taamaaliornissamut pinginnaatitaanerup naliginnaasup ilusilerneranut soorlumi ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi takuneqarsinnaasoq. Tassani erseqqissarneqarluni qulliulluni siulersuineq siulersuisuniittoq ulluinnarnilu siulersuineq direktionimiilluni.

 

Tamatumunnga ilanngullugu erseqqissarneqassaaq ingerlatsivimmi allisaanerit akerliiluunniit ingerlatsinermilu naleqqussaanerit allat selskabit siulersuiffiisa soorlu naalakkersuisut siulittaa­suata tamanna erseqqissaraa, susasssaqarfigigaat akisussaaffigigaallu. KNI ingerlatseqatigiiffiisa maana peqqussutissat malillugit ingerlalernissat siulersuisuni immikkut iliuuseqarfiussassaaq suliassat inissaminnut eqqortumik inissinneqartinnagit.

 

Tamanna aamma naatsorsuutigalugu Siumumiit naalakkersuisunut misissoqquarput KNI-p iluani sinniisoqarfimmik, repræsentantskabimik pilersitsisoqarnissaa, soorlumi ingerlatseqatigiiffiit allat pisortanit pigineqartut soorlu INI A/S aamma Royal Greenland ilaatigut taamaalioreermata, taamaaliornikkut ingerlatseqatigiiffiup ulluinnarni siulersuisuinut niuerniartuartuinut aamma nukittorsaataasussaammat atuisut sinnerlugit isumalinnik taamaalillutik saqqummiussisinnaalis­sallutik.

 

Suliffeqarfimmi KNI-mi siulersuiffiit naleqqussaanermik nuutitsisarnermik kommunit attorne­qartut annertunerusumik paaseqatigineqarnissaat pingaartipparput, taamaalisoqassatillugu tamatumani aningaasatigut kommuninut annaasaasinnaasut allatigut matussutissaqartinnissaan­nut suliffissaqarnikkut ilaallu ilanngullugit , periarfissinneqaqqullugit. Nunaqarfinnut isorliu­nerusunullu tunngatillugu tamannami amma KNI-p maanna aaqqissuuteqqinnerani inatsisartuni piumasaqaataammat KNI-p ataatsimoortumik siulersorneqalernissaa taakkunani kiffartuussi­nerup nukittorsarneqaatigissavaa. Maannamut ingerlatsinermi nioqqutissanik pilersuinerup iluani ingerlatseqatigiiffiit marlunngorlutik immikkut tamarmik nioqqutissarsiorlutik ingerlanerat kinguneqarsimavoq nioqqutissanik ataatsimoortumik pisiortornikkut iluaqutaasinnaasut tamak­kerlugit atorneqarsimannginnerat.

 

Nunaqarfinni nioqqutissaasuaneqartillugu kina akisussaasoorpiarnersoq takujuminaassimavoq, oqartussaaffiit agguarneqarnerat ersernerlussimammat. Taamatullu pisoqartuarnissaa unitsittaria­qalersimavoq. Ullumikkut nioqqutissaqarniarnissaq pillugu qisuariartussat arlaliappassuupput. Tamatumani nioqqutissanik qinnuteqarnermiit nioqqutissat tigunerat tikillugu. Tassa tamakkuna­niillutik Nunaqarfinni niuertut, pilersuisumi nunap immikkoortuini qullersaasut, Pisiffiup pisiortortua, Pilersuisup nioqqutissanik angallassinermut immikkoortortaqarfia kiisalu direktio­neqarfiit Maniitsumi Sisimiunilu. Siulersueriaatsimi ataasiusumi nioqqutissanik pilersuinermi pingaartinneqartoq manna Siumumiit paasivarput. Nioqqutissanik pisiortornermi immikkoortor­taqarfik nukittorsarneqassasoq siunissamilu toqqaannartumik akisussaaffilerneqassasoq ilaatigut nunaqarfinnut pilersuinermi tamatumanilu amingaataasinnaasunut tamanut.

 

Nunaqarfinnut immikkut sammisitamik aaqqissuussineq ima paasivarput nunaqarfiit qularnaartu­mik isumagineqalissasut, illoqarfiniit tunulliutitaanatik soorlumi tamanna KGH-qarallarmat KNI-lu pileqqaarmat takusarsimagipput. Taamaattumik Siumup tungaaniit naammagisimaarlugu paasivarput aamma peqqussutissani siunnersuutigineqarmat imaatigut angallasinermi siunissami eqaannerusumik aaqqissuussisoqassasoq nunaqarfinnilu immikkut pilersuineq pilersaarusiorne­qalersoq. Manna umiarsuaaqqat atortorisagut sananeqarsimapput inuttalersugaallutillu nioqqutis­sanik assartuutitut amerlaqisulli nunaqarfinnut aallartarfii aaqqissuutaapput ilaanni ilaasunik angallassinissaq tunngaviliullu piffissalersugaallutik.

 

Tamanna siusinnerusukkulli assersuuttarparput angallassinermut taxalersortoqalissagaluartoq lastbilerujussuit atortoralugit, tamanna akisuallaaqaaq kingaappallaaqaaq, ilorrisimaarnanngip­pallaaqaarlu. Peqqussutissatut siunnersuutit periarfissiipput, KNI-p Royal Arctic Line suleqatiga­lugu nutaamik angallasinermik ilusiliissasoq, tamatumani ilaasunik angallassineq nassiussanillu assartuineq immikkoortillugit, pisariaqartitat taakkunaniittut tamakkiisumik kiffartuunneqaqqul­lugit. Royal Arcti c Line-p peqataaffigisannik nunaqarfinnut nassiussanik kiffartuussilernissap tunngavigissavaa isumarput naapertorlugu allannguut akikinnerusoq aammalu ilaasunik allakka­nik nioqqutissanillu pisoqalisuunngisunik naammaginartumik kiffartuussineq.

 

Nunaqarfinni kiffartuussineq pitsanngorsarlugu ingerlalernissami periarfissaajuassaaq, maannak­kutut nioqqutissanik nassiussanillu assartuineq pissusissaatut ingerlatissallugu tamatumani namminersortut akuersissummik tunngaveqarlutik isumaginninnissaat periarfissaqartinnagu, taamatut periarfissaq nalliutsinnagu. Tamatumunnga aamma ilanngullugu maluginiagassaavoq nunaqarfinni niuertut namminneerlutik nioqqutissanik pissarsiniartarnissaat pitsanngorsarneqas­sammat. Nioqqutissat nunaqarfimmit imminiikkat toqqaannartumik tassanilu tunineqarsinnaasu­tut nalilerneqarnerat tunngavigalugu pissarsiarineqartassallutik.

 

Taamatuttaaq Pisiffimmit nunaqarfinni neqeroorutit immikkut periarfissinniagaalissallutik, soorlumi illoqarfinni Pisiffiup taamatut iliuusai ilisimaneqarlualereersut pitsaasumik inussiarner­sumillu. Aamma tamatumani Pilersuisoq periarfissai aamma eqqaamaneqassapput. Ilaasunik assartuineq nammineerluni selskabiliornikkut isumaginiarneqalerpat aamma isumaqarpugut taamaaliornikkut isumannaannerusumik aaqqissuussisoqarsinnaassasoq. Mittarfissat sananeri naammassineqarpata ilaasunik angallassineq pilersaarusiorneqalerpat. Ataqatigiissaarineq pitsaanerulissaaq. Ilami naatsorsuutigisariaqarparput siunissami inuit amerlanerusut timmisartuti­gut angalanerulissasut umiarsuarnissaminninngaanniit. Taamaattumik ilaasutigut umiarsuaate­qarfissaq qinnuigisariaqarpoq siunissaq eqqarsaatigalugu umiarsuartigut ilaasunik angallassiner­mi atortorissaarutit suut atortorissallugit nalilersussagai. Ilaasunik umiarsuartigut arsartuisussaq aamma periarfissittariaqarpoq kiffartuussivissani namminersorlutik umiarsuaateqartut neqeroor­figinissaannut, tamatumani aningaasartuutit millisinneqarsinnaappata ilaasunillu angallassineq pitsaanerulissappat.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Johan Lund Olsen pisortat pillugit saqqummiussaa arlarpassuarnik ilasinnaagaluartoq Siumuminngaanniit ima oqaaseqarfigissavarput. Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsen-ip pisortanit pigineqartut ingerlatseqatigiiffiit immikkut nakkutilliiveqalernissaat siunnersuutigisimavaa. Tamanna pissusissamisoortutut Siumumiit isiginngilarput tassunga taarsiullugu ullumikkut naalakkersuisut saqqummiussaat siunertaqartoq ingerlatseqatigiiffiit ingerlanneqarnerminni tamakku pillugit inatsisinut atuuttunut naleqqussagaanissaat pissusissami­soornerummat. Inatsisit ataanni sulisut immikkut nakkutilliisulertariaqanngitsutut matumani isumaqarfigaarput.

 

Taama oqaaseqarluta Siumumi peqqussutissatut siunnersuutit taperserlugit innersuussutigaarput aappassaaneerneqartinnatik inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaani suliarineqarallas­sasut.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Isumannaatsumik pilersorneqarsinnaaneq isorliunerusut nunaqarfimmillu inuuniarneranni pingaaruteqarluinnartuuvoq. Inuiaqatigiillu ulluinnarni ingerlaneranni, inuiaqatigiit isumannaat­sumik pilersuisussaanerat aamma taamatulli pingaaruteqartigaaq.

 

Aallaqqaatigalugu oqaatigissavara uagut Atassummi assut pingaartikkatsigu ingerlatsiviit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aaqqissuunneqarnermikkut aningaasanullu tunngassuteqartutigut annertuumik nammineersinnaatitaanissaat, ingerlatsiviit naliginnaasumik niuernermik tunngaveqartumik ingerlanneqaqqullugit, namminersortutut ingerlatsisut assigiim­mik tunngaveqartumik unammilleqatigalugit. Ingerlanneqarnikkut aningaasarsiornikkullu nammineersinnaatitaaneq tunngaviuvoq pingaaruteqartoq, pissusiusunut naleqqussartuartariaqar­toq. Tamanna qanittukkut Royal Greenlandimi takuarput. Taamatulli aamma pingaartigaaq ingerlaavartumik ingerlatsinermik eqaallisaajuarnissaq. KNI-p ingerlatsiviini aningaassatigut angusat pitsaasut ersarissumik takutippaat, KNI ilorraap tungaanut ingerlasoq, uagullu Atassum­mi qularinngilarput aaqqissuusseqqinnerup tamanna suli sakkortusassagaa.

 

Maanna tassa KNI-p niuerneq pilersuinerlu pingaarnerutillugit ingerlattussanngorpai. Assortor­neqarsinnaanngilaq ukiuni kingulliunerusuni suut tamaasa isigalugit angusarissaartoqarsimam­mat. Pisiffiup pisiniarfiutaanik nutarterineq aallartilluarpoq, nunaqarfinni pisiniarfinnik nutarteri­neq aallarteruttorpoq, bygdebank, nunaqarfinni banki, Tele suleqatigalugu iluatsippoq. Iffiorfe­eqqat nunaqarfinni arlaqartuni atulerput.

 

Nunaqarfimmi niuertoq atuutilerpoq, nunaqarfimmi niuertup annertuumik nammineersinnaaler­neranik kinguneqartussaq. Aap ulluinnarni aqutsisut sulisorpassuillu suleqatiinnerisigut pitsaasu­nik angusaqartoqarsimavoq. Tamanna aamma naleqarsimavoq. Ilaatigut allatut ajornartumik suleqatit sulilluartut inuulluaqqusariaqartarsimapput, naleqqussaanissaq pisariaqartarsimammat. Tamannali aamma ima paasineqassanngilaq, tassa ajornartorsiutaaruttoq. Ajornartorsiuteqarpoq. Ullumikkulli KNI aqqiiniarnissamut pinngitsoortitsiniarnissaminullu periarfissarissaarnerujus­suuvoq.

 

Nunaqarfinnik pilersuinermi ajornartorsiutit annersaat tassaasimavoq, assartuutit pisoqalisut naleqqutinngitsullu qanga kingornunneqarsimasut. Tamanna tunngavigalugu Atassummiit nuannaarutigaarput ilaasunik angallassinermi nioqqutissanillu pilersuinermi, namminersortut peqataatinneqarnialermata. Isumaqarpugut kujataani misiliiniarneq isumassarsiaasoq pitsaasoq, misilittagaqalernissarmi pingaaruteqarmat. Namminersortunik suleqateqarluni ingerlatsiviuler­sinnaasut piukkunnarluartut ilagaat Nuup Sisimiullu eqqaat. Atassummiit kissaatigissavarput, namminersortunik suleqateqarluni ingerlatsilersinnaaneq maannagaaq misissorneqalissasoq. Killeqartumik namminersortunik suleqateqalersinnaaneq iluatsissappat, namminersortut amma­sumik pissuseqarfigisariaqarpagut. Ersarissumik suleqatisiarisariaqarpagut.

 

 Namminersortunik suleqateqarluni ingerlanneqarsinnaasunik pilersaarusioqatigiittoqarsinnaaq­qullugu. Peqqussutissatigut saqqummiunneqartutigut anguniarneqarpoq KNI-p pisiniarfinnik ingerlatsinermut pilersuinermullu attuumassuteqanngitsunik  sammisaarunnissaa. Neqi A/S ingerlatsiviuvoq tamakkiisumik KNI-mik pigineqartoq, pingaarnerpaatullu ingerlassaraa savanik toqoraavik Narsamiittoq. Ingerlatsivik taanna ingerlalluarpoq, Atassummilu ilisimavarput , ingerlalluarneruleqqullugu suliniartoqartoq. Suliffik ataavarnerusoq, Narsamilu suliffissaqartitsi­niarnermut iluaqutaanerusoq pilersikkusullugu, kisiannili aamma nioqqutissiaatitsinnik annertu­nerusumik nioqqutissiorfiusoq, pilersikkusullugu, ineriikkanik tikisitsiortortitsivallaarnermut killiliisoq. Atassummi isumaqarpugut, nioqqutissiorfik pineqartoq, KNI-p ingerlataasa nammi­nersortunillu tiguneqarsinnaasunik nalilersuinermi ilaatinneqartariaqartoq.

 

Suliniutit pitsaasut ilagaat, nunatta kujataa, Ålborgimiit toqqannartumik umiarsuartigut orninne­qartalissammat. Kujataani pilersuineq toqqaannartoq, atuisunut inuutissarsiutinullu annertuumik iluaqutaassaaq. Qanormi pissava avannaa, Uummannaq Upernavillu eqqarsaatiginerullugit. Ullumikkut ingerlatsinermi nioqqutissanut pilersorneqartunik nuusseqattaarneq annertuallaarpoq.

Atassummiit kissaatigissavarput, pitsaanerulersitsinissaq anguniarlugu nalilersuineqassasoq. Qaanaamut sikusartunullu kujasinnerusumiittunut nioqqutissanik asijuasunik pilersuineq, mittarfiliortiternerup mikinngitsumik aamma pitsanngortissavaa, atuisartunut inuutissarsiutinullu annertuumik iluaqutaasumik. Containerinut ikaarsaarnerup ingerlatsinermillu eqaallisaanerup kingunerisa ilagaat, quersuit arlaqartut qangatut atorfissaqartigiunnaarneri, soorlu tamanna ersarippoq Nanortalimmi, Narsami Paamiuni Maniitsumi allanilu. KNI-mi eqaallisaaneq Royal Greenalandimilu naleqquttunngorsaaneq illoqarfinni pineqartuni suliffinnik annaasaqarnernik kinguneqassaaq.

 

Atassummiit kissaatigaarput tamanna nalilersorneqassasoq, quersuit qangatut atorneeruttut, allanut atorneqarsinnaaneri anguniarlugu suliffissanik nutaanik pilersitsiniarnermut, iluaqutaasin­naasunik.  Peqqussutissatut saqqummiunneqartut siusinnerusukkulli ilimasaarutaareerput, oqartoqarsinnaavorlu taama ingerlatsinissaq tunngaviusumik akuersaarneqareersimasoq. Siun­nersuutit ersaripput, paatsuugassaanatik, Atassummiillu annertunerusumik oqaaseqarfiginagit akuersaarpagut. Atassummiit aamma akuersaarparput umiarsuaateqarfiup bilitseerniarfiullu aaqqiiffiginiarneqarnissaat pillgit, naalakkersuisut suliamik ingerlatseqqinnissaannut piginnaani­lerneqassasut.

 

Uagut naalakkersuisutulli isumaqaratta, tamanna innuttaasunik sullissinerup ajornerulerneranik kinguneqassanngitsoq. Taama oqaaseqareerluta periarfissaq manna Atassummiit atorusupparput, KNI-mi sulisorpassuit ulluinnarni aqutsisut angusamut pitsaasumut qamannga pisumik qutsavi­gissallugit, siunissamilu sulilluarnissaannik kissaallugit. Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip pisortat ingerlatsiviinik nakkutilliiveqarfimmik pilersitsinissamik siunnersuutaa pillugu, Atassummiit oqaatigissavarput, siunnersuut isumaqatigisinnaannginnatsigu. Ingerlatsiviit siunnersuuteqartup eqqarsaatigisai, ullumikkut aktieselskabinngorlugit ingerlanneqarput, siulersuillu aktieselskabit pillugit inatsimmut akisussaalluinnarlutik ingerlatsipput.

 

Tamannali naammaginagu naliginnaavoq naalakkersuisut siulittaasussanik siulersunullu ilaasor­tassanik toqqaasarmata, innuttaasut sinnerlugit sulisussanik. Siunnersuuteqartup KNI-p savaaq­qanik Islandimiit eqqussisimaneranik tunngavilersuuteqarnera eqqunngilluinnarpoq, eqqortormi tassaammat , toqorarneqarsimasut toqorarnissaat tulleq peqqajanngitsoq nerillugit nunguttaratsi­git, aammalu eqqussinikkut savat neqaannik pissaqarnissaq qulakkeerneqartarmat. Inatsisartunut ilaasortaq Johan Lund Olsen misissuilluarnerusimasariaqaraluarpoq, taamaaliorsimagunimi paasisimassagaluarpaa, aningaasaqalernermi KNI Savaatillit Peqatigiiffiat, naalakkersuisullu akornanni eqqussinissamut isumaqatigiittoqartarmat. Tamannalu aamma pisartoq toqoraavimmi suliassaqartuarnissaq qulakkeerniarlugu.

 

Siunnersuuteqartup tunngavilersuutaa Atassummiit akuerisinnaanngilluinnarparput, akuersaarlu­gulu Neqi A/S savaaqqat neqaannik eqqussisarnissamut akuerineqassasoq, ullumikkut tunnga­viusut tunngavigalugit. Taama iliuuseqarnikkut toqoraavimmi ingerlaavartumik suliassaqarnis­saq qulakkeerneqassaaq, toqaraavimmut mikinngitsumik sulisunut pikkorissunut iluaqutaasumik. NEQI A/S-p siunissami pilersaarutai Atassummiit assut soqutiginartippagut, naalakkersuisunullu inassutigissallugu inussiarnersumik isummerfigineqaqqullugu.

 

Josef Motzfelt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aaqqissuussinerit assersuutigalugu pilersuinermut assartuinermut, ilaasunik angallassinermut assigisaannullu tunngasut oqaluuserisakkullu matumuunakkut pineqartut l774-miit ingerlanne­qarsimasut imaasiallaannaq allanngortinneqarsinnaanngimmata l986 -mi ukiortaamiit KGH-jusimasup ingerlataasa Namminersornerullutik Oqartussanit oqartussaaffigineqalerneranniit ullumikkumut inatsisartuni oqallittarsimanerit takussutissaapput.

 

KNI-p atuunnermini ukiut siulliit arfineq-marluk Namminersornerulluni Oqartussani naalakker­suisoqarfimmut atareerluni, l993-mi aktieselskabinngortinneqarnermi kingorna inatsisartunut nalunaarusiuuttarneqarsimaneri, ila qullernerpassuarnik naleqarput. Tamakku ingerlassiviup KNI-tut ittup inuiaqatigiinnut pingaaruteqartumik inissisimaneranut takussutissaapput, aammali aningaasarpassuarnik nalilinnik ingerlasivisiusumik pipallattumik allanngortitserusuinnarluni, allanngortinniartariaqannginneranut takussutissaapput. Ullumikkullu oqaluuserisami matumani allannguutissatut siunnersuutip oqaluuserineqarnerannut atatillugu l99l-mi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni oktoberip 29-anni KNI-p taamanikkut siulersuisuisa Kalaallit Niuerfiata aktieselskabinngortinneqarnissaanik piareersaatiminnik saqqummiussaat INUIT ATAQATIGIIT eqqaasitsissutiginngitsoorusunngilaat.

 

Taamanikkullimi KNI-p siulersuisuisa ullumikkut siunnersuutigineqartumut assigulluinnartoq siunnersuutigigaluarpaat, naalakkersuisulli taamanikkut KNI-p siulersuisuissa suliaannik allaanerusumik siunnersuuteqarput, imaappoq siunnersuutit assigiinngitsut imminnut naapiffis­sarsiornissaat, ajoraluartumik taamanikkut periarfissinneqarsimanngilaq. Taama naleqqussa­gaanngitsunik ataqatigiisinneqanngitsunik taamalu annertutigisunik allanngortitsiffiusunik suliaqartarnernik kukkussutigineqartarsimasut inuiaqatigiinnut akisusimaqaat, ilikkagaqarfigisi­masariaqarpagulli.

 

Naalakkersuisinikkummi siunnerfiit piviusunngortinniapallaannarlugit suliffeqarfinni pineqartuni ingerlatsisut suleqataasullu misilittagaat suusupagiinnartariaqanngillat. Tamakku ilaatigut in-nersuussutigalugit KNI-p ingerlassiviisa ataatsimut aqunneqarlutik siulersorneqalernissaannut siunnersuut Inuit Ataqatigiit isumaqatigaat, tamatumalu naalakkersuinikkut aalajangiiffigine­qareerluni piviusunngortinniarnerani KNI-mi siuttut suleqataasut taakkulu kattuffiisa peqataatin­neqarnissaat ilungersorluta eqqaasitsissutigerusupparput. Sulisut eqqarsaatigalugit allanngueq­qinnissami matumani umiartortut eqqorneqarnerpaassasut ilimagisariaqarmat , minnerunngitsu­mik taakku taasalu qaamiut aqumiullu, qanimut peqatigineqartariaqarput.

 

Ukiummi kingulliit ingerlaneranni kalaallit umiartortut inissisimanerat unnersiutissaanngilluin­narpoq, aqumiut kalaaleqatigut eqqarsaatigalugit, kattuffiata KNI-mi siulersuisuni siulittaasunut arlaqartunut naalakkersuisunullu saaffiginnissutigisarsimasaraluat, ersarissumik akiumaneqarani­lu annertunerusumik suli qanoq iliuuseqarfigineqarsimagunanngitsoq piffissaq manna iluasillugu Inuit Ataqatigiit apeqqutigerusupparput. Tassalu umiartornermut inatsit najoqqutaralugu umiar­sunik inuttalersuisarnermut tunngasoq, ullumikkut inuttalersuisarnermut atatillugu nunatsinni inatsit atuutinneqartoq l974-siminngaanneersuuvoq, uffa taanna Danmarkimi l994-mi nutarterne­qarsimagaluartoq.

 

Inatsit nutartigaq l994-meersoq pineqartoq Savalimmiunut nunatsinnullu atunngilaq, atortuuler­sinneqarsinnaanerani inatsisip oqarsertaaneereerpoq. Taassuma nunatsinni atuuttussanngortinne­qarneratigut kalaallit aqumiut amerlanerpassuit umiarsuarni ullumikkut qallunaanit ingiarsimane­qarnerat qaangerneqarsinnaasorinarpoq, aqumiunimmi kalaallinik naammattunik peqarpugut, taakkuli inatsisip pineqartup nunatsinni atuutsinneqalersimannginneranik periarfissaminnik mattusimaneqarput, inatsisip pineqartup nunatsinni atulersinneqarsinnaaneranut naalakkersui-  sut suna nangaassutigineraat Inuit Ataqatigiit paaserusuppaat.

 

Umiarsuaateqarnerup taamalu ilaasunik nioqqutissanillu assartuinerup KNI A/S nutaap iluani immikkut ingerlassivittut selskabinngortinneqarnissaanik siunnersuut Inuit Ataqatigiit isumaqati­gaat, taamatulli ilusilerneqareerluni KNI A/S-ip iluaniiginnarnissaanik isumaqarnitsinnut umiartortut kalaaliunerusut manna tikillugu ilisimalersimasaasa imaannaanngitsut pigiinnarnissat kisiat tunngaviginngilarput isumaqarpugummi pilersuinermi KNI-p ingerlaarfimmik silamut sarfamut sikumut ilaalu ilanngullugit ilisimalersimasai, sumiginnarneqartariaqanngilluinnartut, Royal Arctic Line A/S-immi manna tikillugu imarpik ikaarlugu illoqarfinnik qassikattannguanik isumaginninniarnini naammaginartumik suli isumannaarsimanngilaa, aammalu ukioq Royal Arctic Line A/S-p pisortaata nunaqarfinnik pilersuinermik isumaginnittunngussagaluarunik, nunaqarfiit suunerinik paasiniaaqqaarnissaminnik ullumikkullu sulisooreersut umiartortuin­naanngitsut aammali nunaqarfinni umiarsualivinnilumi sulisut qanoq piginnaaneqarnerinik paasiniaaqqaartariaqarnerminik oqalunnera toqqarserlunnareeqimmat.

 

Kalaallit nammineq ilisimalersimasatta nangittumik iluaqutaanissaanik iluatiginnittariaqarnerput pisariaqavippoq. Unammilleqatigiinnikkut kiffartuussinerup pitsaanerulerlunilu akikinnerulernis­saanik siunertaqarsimagaluarneq qimakkiartuinnarneqartoq Inuit Ataqatigiit paasisinnaanngilaat. KGH-p kingornalu Kalaallit Niuerfiata assartuinermi kisermaassisuunerarlugit uparuartuineq, allanngortittariaqarneranillu oqalunneq matumani naalakkersuisunit puigorneqarsimagunarpoq. Royal Arctic Line A/S-imi nunatsinnuinnaanngitsoq aammali nunatsinniit nunattalu iluani illoqarfiit akornanni kisimi assartuisussaatitaanera naammaginagu aamma nunaqarfinnik pilersuinermik isumaginnittunngortinniarneqarnera, unammisoqarsinnaanermik isummamut naleqqutinngilaq. Naalakkersuisunimi inatsisartunilumi aamma arajutsisimaneqarnavianngilaq nunatsinni inuussutissarsiutitigut piorsaaniarnermi assartuinermi akigititaasut qaffasippaallaaru­jussuarnerat, aporfiit anginerpaat ilagimmatigit, tamannalu qaangerneqaranavianngilaq, Royal Arctic Line A/S -p kisermaassinerata ullumikkornit suli annertunerulersinneratigut. Umiarsuarti­gummi usinik assartuinermi, akigititaasut ukiuni kingullerni qaffatsaalineqarsimagaluartut, kiffartuussinerit allat, usinik assartuinerup aqqusaanngitsuugassarinngisai, ullumikkut qaffakki­artuinnarsimanerarlugit atuisut misigisimasaat, isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngillat.

 

Maanna ilaatigut KNI Pilersuisup umiarsuuaaraataasa ilaat Royal Arctic Linemut attartortillugu kujataani misiliisoqarnissaa naalakkersuisut inassutigaat, misiliinerup nassatassaasa ilagissavaat nunaqarfiit Arsummiit kujammut Aappilattoq ilanngullugu umiarsuaaqqamit ataatsimit pajuttor­neqalernissaat, ullut aqqaneq-marlukkaartumik tikittarlugit, naak ullumikkut sapaatip akunnera­nut marloariarlutik pajunneqartaraluartut. Taamalu kujataani misiliineq, nunap sinneranut atuuttussanngortinneqassasoq siunertaavoq, tamatuma pitsanngoriaatitut naalakkersuisunit isigineqarnera inatsisartut nunaqarfimmiorpassuit qularunnaarsillugit naalakkersuisunut ilaasor­tamit nassuiarneqartariaqarpoq.

 

Akilersinnaassuseq ilumut kisiat siunertarineqartariaqanngimmat, inuiaqatigiit pisariaqartitaasa inatsisartunit akilerneqartarnissaat naalakkersuisut eqqortumik aamma tamatumani siunnerfiisa ilagaat, soorlu tamanna allatigut atorneqareersoq. Nunaqarfiit pilersorneqarnikkut pisariaqartitaat akissaqarfigisariaqarigut Inuit Ataqatigiit piumasaraat, tamatumalu partiinit allanit tapersersorne­qarnissaa inussiarnersumik kaammattuutigaarput. Taassumalu qimannginnerani naalakkersuisu­nut ilaasortap saqqummiinermini aalisakkanik assartuisarnermut oqaasii annilaarutigisagut issualaassavagut ima oqarmat: Taqqavani Royal Greenland A/S-ip aalisakkanik assartuinissamik pisariaqartitsinera annikitsuinnaavoq, ingerlatseqatigiiffimmillu namminermit ingerlanneqarnis­saa naatsorsuutigineqarluni.

 

Tassa taama nunaqarfinniit aalisakkanik assartuiniarneq nunaqarfimmiorpassuit misilittagapilo­qarfigisaat, kujataaniinnaq atorneqanngitsoq. Assartuinikkut pissutsit taamaakkallartillugit, tamani tamaani nunaqarfinni aalisartut napaniapiloortut ullut tamaasa inuutissarsiumminnik tamakkiisumik ingerlatsisinnaatinneqanngillat, sulimi oqarfigineqartarput, aqagu aalisagartarine­qarsinnaasunik aallertoqassooq. Taamaattumik aalisarnermik inuutissarsiortut pujortuleerarsortut umiatsiaararsortullu, siuarsaavigineqartutut oqaatigineqarsinnaanngillat, pilersaarusiukkamik aaqqissuussinermik ingerlatsisoqalinngippat. Allanngortitsinissatut pilersaarutit piviusunngortin­neqarnissaanni, innuttaasut atuisutut qanimut oqartussaaqataanerat ilumoorunneqartariaqarpoq, taamaattumik atuisut pisisartullu , siunnersuisoqatigiivi aammalu nunatta immikkoortuini angallannermut ataatsimiititaliat taamatullumi ataatsimiititaliat pineqartuni oqartussaasut, isumasiortuarlugit ilisimatinneqartuarnissaat, Inuit Ataqatigiit piumasaraat.

 

Matumani minnerunngitsumik imaatigut ilaasunik angallassinerit eqqarsaatigaagut, nunaqarfip­passuaqarpormi aammalu kujataani savaateqarfippassuaqarpoq, helikoptererfiunngitsunik, ilaqutariinnilli ataasikkaaginnarnit najorneqaraluarlutik ullummikkut aaqqissuussinermi KNI-p ilaasortaateeraannit aqqusaartorneqartartunik, tamakku kiffartuunneqarnerisa ajornerulinnginnis­saat akissarfigiuartariaqarnera Inuit Ataqatigiit aalajangiusimavaat.

 

Piffissamimi qaangiuttumi allanngortitsiniarluni suliniutit naalakkersuisoqarfimmit kisermaanne­qarsimanerat eqqortumik ippigineqarsimavoq, patajaatsumik paaseqatigiinnikkut suulluunniit iliuuserineqaraangamik pisariaqanngitsumik kukkussutit, pisuutitseqattaarnerillu pinngitsoorne­qarsinnaammata, naalakkersuisut paasisariaqarpaat. Inatsisartut siulittaasoqarfiata inassuteqaataa malillugu, ullumikkut isummerfigisassatsinnut ilaatinneqarpoq inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsen-ip Inuit Ataqatigiit sinnerlugit, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiif­fiutaani nakkutilliiviliortoqarnissaanik siunnersuutigisimasaa.

 

Inuit Ataqatigiit sunniuteqaqataatitsinissaq oqartussaaqataatitsinissarlu pingaartitarigatsigu aammalu siuliani oqaatigeriikkatsitut oqartussaaqataatitsinissap ilumoorunneqartariaqalerneranut tamanna naapertuuttutut isumaqarfigigatsigu, kissaatigaarput nakkutilliiviliortoqarsinnaaneranut apeqqut aappaassaaneerisoqannginnerani Niuernermut ataatsimiititaliami sammineqarallarnissaa. Royal Arctic Line A/S-p pilersinneqarnerani aalajangiisuusumik piginnittuuneq danskit umiarsu­aatileqatigiivinit J. Lauritzen-ikkunnit tigummineqaqqaaraluartoq, ilisimaneqartutut maangaan­naq kipitinneqarpoq, aktieselskabitut ingerlaniaraluarnermi naalakkersuinikkut akuleruffigineqa­qattaarneq naammagineqanngimmat.

 

Taamanikkut Lauritzen-ikkut piginneqataassutaat 80 millioner koruuninik nalillit Namminersor­nerulluni Oqartussat pisiarissagaat inatsisartuni aalajangiunneqarneranut atatillugu, ilaatigut Inuit Ataqatigiit piginneqataassutit ilaasa 4o milliuunit koruunilluunniit naligisa, umiarsuaatilinnut allanut soorlu Islandimeersunut Canadameersunulluunniit tunineqarsinnaanerat anguniaqquarput. Taamaasiornikkut atlantikup avannaani issittup imartaani misilittakkatta allanut tunineqarsinnaa­nerat taarsiullugulu umiarsuaatillit allat immani kujasinnerusuni misilittagaasa assartuiviisalu uagutsinnut iluaqutaasinnaanerat periarfissikkusukkatsigit.

 

Ajoraluartumik taamanikkut naalakkersuinikkut neriorsuutit qanorluunniit akeqaraluarpata piviusunngortinnissaat pingaartinneqarneruallaaqimmat, Royal Arctic Line-mik piginneqataassu­tit ilaasa tuniniarneqat ajornakusuuissimavoq. Taamaakkaluartoq tunineqarsinnaanerannik kaammattuuterput nangillugu naalakkersuisunut eqqaasitsissutigerusupparput. Billitseerniar­nerup KNI-mit ingerlanneqarunnaarnissaanik siunnersuummut atatillugu ullumikkut tamakkuna­ni sulisooreersut, namminersorlutik aallarteralereersut peqatigalugit ingerlatseqataalersinnaanera­ta periarfissarsiuunnissaa ammaffigineqartariaqarpoq, soormi Grønlandsfly kisimi periarfissatut isigineqassava.

 

Nioqqutissat akikinnerulernissaannik siunnerfeqarnermi pingaaruteqarpoq pisiassat pitsaassusaa­ta peqqinnassusaatalu pilliutigineqannginnissaat. Ilumut eqaallisaanissarsuarnik oqariartuuteqar­neq ilumoorunneqassaguni, tamatumap pisiassat akikinnerulernerannut tunngaviunissaa pissusis­samisoorneruvoq, kingullermimmi allanngortiterinerup kingorna, nioqqutissat pitsaassusaata ajornerulersimanera amerlasuutigut ersarippallaarsimavoq. Aammalu nioqqutissat ullussalerne­qartartut eqqarsaatigalugit, immikkut akuerineqartumik ullussaminnik naammatsitsereernikuuga­luartunik nunaqarfinni isorliunerusunilu taamaallaat nioqqutigineqarsinnaatitsisimaneq naaper­tuutinngitsutut Inuit Ataqatigiit isumaqarfigaat.

 

Taamaattumik ilumut peqqissutitsinnut navianaateqanngitsutut isigineqarpata tamanna tamakkii­sumik atuutsinneqalertariaqarpoq, qanormi illoqarfimmi nioqqutigineqarsinnaanngitsutut nalilerneqarlutik eqqagassatut naatsorsuunneqartut nunaqarfinni nioqqutaasinnaanngorlugit immikkut akuersissuteqartoqarsinnaava. Nunaqarfimmiut qajannaattorujuugaluarluta illoqarfim­miutulli malussarissunik aqajaroqarpugut, nappaatinillu soorunami naalanneqarsinnaalluta. Allanngortiterinermut kingullermut atatillugu kalaallinik sulisunik soraarsitsisoqannginnissaanik inatsisartut aalajangernerat pissusissamisoorsorisimavarput, taamanikkut, allanngortitsinissa­mimmi naalakkersuisut siunnersuuteqarnerminni saqqummiussigamik inuiaqatigiit ukiumut 350 millioner koruuninik sipaarsinnaasugut neriorsorpaatigut, tamannalu piviusunngorsinnaasoq oqaatigineqarpoq sulisumik ataatsimilluunniit soraarsitsinngikkaluarluni.

 

Tamannali ilumuunngitsoq paasinarsimmat inatsisartut soraarsitsinnginnissamik aalijangersima­nerigaluat atorunnaarsinneqarpoq tamatumalu kingorna sulisorpassuit kalaallit soraarartinneqar­tarnerannut peqatigitillugu tikisitat amerliartortinneqarsimanerat sulisut atorsimasaasa tujormi­nartut ilangilluinnarpaat. Tamatumunnga ilaatigut patsisiginerarlugu oqaatigineqartarpoq KNI-mi allaniluunniit Namminersornerullutik Oqartussat ingerlassiviini sulisussarsiarineqartut tikisitat aappaasa suliffissaqartinnissaat. Inuit Ataqatigiit qularinngilaat KNI-tut ittuni atorfiit amerlanersaat kalaallinit ingerlanneqarsinnaammata. Taamaattumik allanngortitseqqinnissanut atatillugu, sulisut nunaqavissut pikkorissartinneqarnerat l980-ikkut naanngikkallarmatali KNI-p aallarteriigaraluisa pilersaarusiorluakkamik nanginneqarnissaat pisariaqarpoq aammalu atorfinit­sitsisarnissani nunaqavissut salliutinneqarnissaat ingerlassiviit siuttuinut eqqasitsissutigineqaq­qittariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Ajuusaarnaqaaq aammaarluni sulisut nutaanik najoqqutassalerneqaqqillutik ingerlaqqittariaqalis­sammata, aammami ingerlatsiviit, taamalu inuiaqatigiit, aningaasarpassuit piffissarlu sivisooq atoqqittariaqalissagatsigit aaqqissuussinerit nutaat timitalersorniarnerinut, aammalu aqutsisoqar­fiit illoqarfimmit illoqarfimmut allamut nutsernerinut.

 

Allakkerinerup Tele Greenland A/S-imit isumagineqalernissaata sulisussanik nutaanik tikisitsior­tornernik kinguneqartinnginnissaa pingaaruteqarpoq, taamaattumik pissutsinut nutaanut ikaar­saarnissamut sulisut piareersimanerat najoqqutarineqartariaqarpoq.

 

1993-imi allanngortitsinerup nassatarisaanik kommunit ingerlassiviit pisortaqarfiisa immikkoor­tuisaluunniit angerlarsimaffigilersimasaralui ilaatigut allanngortitereqqinnikkut matumuuna qimanneqartussanngorput. Taamaattumik aningaasat pisariillisaanikkut matumuuna sipaarneqar­tussat ilaannaasaluunniit ukiuni tulliuttuni kommunini tamatumuuna eqqorneqartussani suliniuti­nut atorneqarnissaat Naalakkersuisut isumaliutigisariaqaraat Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut peqqussutaareersullu allannguutissaattut siunnersuutit aappassaaneerneqannginneranni Niuernermut Ataatsimiititaliamit sammineqaqqaarnissaat Inuit Ataqatigiit inassutigaat.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siulliullugu oqaatigissavara nassuiaatip imaa naapertuulluinnarmat saqqummiussissummi eqqunngitsumik qulequtsiussamut, tassa selskabit pineqartut suuneri oqaatigineqarnani.

 

Soorluuna kikkut tamarmik puigorsimagaat pineqartut tassaammata Aktieselskabit, taakkua siunertaat pingaarneq tassaasussaalluni iluanaaruteqarnissaq. Ajornartorsiut taanna aamma naammattoorparput Royal Greenland A/S-ip oqallisiginerani ippassaaninnguaq.

 

Nunasiaanerup nalaaniilli nalunngilluarparput Atakussaanngitsumik iluarsiisarneq@, tassani siunertarineqartutuaq tassaasarluni suut tamarmik allanngutsaaliornissaat apeqqutaatinnagu pissutsit taamaaginnarnersut allanngorsimanersulluunniit. ASuut tamarmik allanngoratik taamaa­ginnarnissaannik@ pingaarnerutillugu siunertaqarneq Akulliit Partiiata politikkerinngisaannarsi­mavaa politikkerilinngisaannassallugulu.

 

Nunatsinni innuttaasut sumi najugaqarnerisa tunngavii piviusorsiortuunngitsut sakkugalugit ataavartinniarneqarnerat upperinngilarput. Siullermik: Pissutsit ullumikkutut itillugit innuttaasut orniginartinngilaat nunaqarfinni najugaqarnissaq. Aappassaanik: Ilinniartitsisut sygeplejerskillu pissutsit ullumikkutut itsillugit nunaqarfinni najugaqarnissaq kissaatiginngilaat. Pingajussaanillu:  Ukiumut ataatsimoortumik tapiissutit ullumikkut 3 mia. kruuniunatik ukiumut 30 mia. kruuniu­sariaqassapput, nunaqarfinni atugarisat nunarsuup sinnerani nunani atugartuujusuni atugarisanut minnerpaakkulluunniit naapertuutissappata. Nunanummi atugartuunngorsimasunut uagut aamma naatsorsuukkumasarpugut.

 

Tassa imaappoq, inuiaat kalaaliusugut nukissaqanngilagut nunaqarfinni atugarisat ima pitsaatigi­lersissallugit, najukkat pineqartut ineriartortinnissaat illersorneqarsinnaasutut oqaatigineqarsin­naalluni. Taamaattumik eqqunngilaq, piviusunik tunngaveqarani kanngunarsaataallunilu Naalak­kersuisut tungaanniit uppertitsiniassagaanni nunatsinni  sumiluunniit najugaqaraluarutta tamatta assigiimmik periarfissaqassasugut ineriartornermut, ilinniartitaanermut suliffissaqarnissamullu. Tamanna ilumuunngilaq, ilumuunngisaannarsimalluni ilumuunnigttuassallunilu, nunaqarfimmiu­nullu amerlaqisunik neriulussinnartitsisarsimalluni pakatsisitsisarlunilu.

 

Nunatsinni innuttaasut tamarmik naammaginartunik atugassaqartitaasariaqarput, tamanna inersuarmi maani isersimasugut tamatta isumaqatigaarput; kisianni aamma nalunngilarput sinerissami sumilunniit najugaqartut tamarmik Nuummi najugaqartutut atugarissartigilissappata tamanna aningaasarparujussuarnik naleqartussaasoq. Aamma tamatta qamuuna ilorlikkut nalunngilarput taama pisoqarsinnaanngitsoq. Ilaasa politikkikkut isuma pigisartik pissutigalugu miserratigissavaat tamatuma ilumoornera, naak nalunngikkaluarlugu ilumut taamaattoq. Uagulli sassarumavugut ilumoortoq oqaatiginiarlugu, oqallinneq aallarteqqullugu, tamannami pisariaqar­luinnaarpoq nunaqarfimmiut eqqarsaatigalugit. Nunaqarfimmiut paasisariaqarpaat suna ilumoor­tuusoq.

 

KNI-p allanngortiterneqarnissaa akuersissutigigatsigu taavalu Pilersuisoq Pisiffillu pilersillugit taava immikkoortortat unammillersinnaasut tamangajaasa Pisiffimmut katersorpavut taavalu Apilersuinermik pisussaaffillit@ tamaasa Pilersuisumi. Isuma erseqqippoq, Aktieselskabiliorneq alloriarneruvoq siulleq namminersortunnguvinnissamut, tunineqarsinnaaleriataarnissaa eqqarsaa­tigalugu.

 

Maannali kingumut qiviaraanni isunnersuutillu atuarlugit taava nalornineq pilerpoq. Uannut erseqqissigaluttuinnarpoq qanoq pisoqarsimasoq qanorlu pisoqarniartoq. Imminut akilersinnaa­sunmik ingerlatsineq nunatsinnullu tamarmut pitsaanerpaaq tassani siunertarineqanngilaq. Naagga, pineqartoq tassaavoq aktieselskabinik pilersitsinissaq, tassa selskabit taakkua iliuusaasa inuit amerlanerusut qinigaannit nakkutigineqarnissaat pinngitsoorniarlugu.

 

Aktieselskabinik nakkutilliineq nakkutilliisoqarnerlu Naalakkersuisuniippoq, taavalu politikki Inatsisartuni naammassisinnaanngisartik Naalakkersuisut naammassisarpaat aktieselskabit aqqutigalugit.

 

Taamanikkut KNI-p allanngortiterneqarnerani alla iluarinartoq tassa Pilersuisup pilersinneqar­nera. Tassuunami aatsaat siullermeerluni periarfissaqalissaaq paasissallugu innuttaasut aningaa­sartuutaat qanorpiaq annertutiginersut. Kisianni kisitsisit tunniukkumaneqanngillat. Ukiarmi KNI pillugu nalunaarsuusiortoqarpoq, tassa illoqarfimmit illoqarfimmut aamma nunaqarfimmit nunaqarfimmut nioqqutissanik pilersuineq qanoq akeqarnersoq. Kisitsisit taakku saqqummiunne­qarlik, taavalu taakkua tunngavigalugit nunaqarfiit siunissaat oqallisigisigu.

 

Naggataatigut maani ataatsimiittunut uku apeqqutigilaarusuppakka:

Aktieselskabit pisortanit pigineqartut siulersuisuini kikkut siulittaasuuppat?

KNI aktieselskabinut agguataaratsiguli akisussaasunik siulittaasoqarsimava?

Kina (kikkut) pisuuppat selskabit taamannarujussuaq amigartooruteqartarnerinut?

Pereersut eqqarsaatigalugit, qaqugu politikerit selskabit siulersuisuisut issiasut peerneqassappat inunnillu immikkut ilinniarsimasunik taarserneqarlutik?

 

Taama oqaaseqarluta peqqussutissatut, peqqussutaareersullu allannguutissaannut siunnersuutit aappassaaneerneqartinnatik Niuernermut Ataatsimiititaliami oqallisigineqarnissaat inassutigaara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut Kattusseqatigiinninngaanniit imatut oqaaseqarfiginiarpara.

 

KNI, Tele Greenland A/S aamma Royal Arctic Line A/S inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni annertuumik pingaaruteqarlutillu sunniuteqarput, minnerunngitsumik suliffeqarfissuarni taakku­nani allannguisoqartillugu - kommuninut ataasiakkaanut suliffissaqartitsinikkut aningaasarsior­nikkullu annertuumik sunniuteqartarput - taamaattumik suliffeqarfinni inuiaqatigiit pigisaanni allannguisoqassatillugu imaluunniit nussuisoqassatillugu pisariaqarluinnarpoq; kommunit eqqornerlunneqartussat pinngitsooratik sukumiisumik sapinngisamillu aningaasarsiornermikkut annaasaqaataaffiunngitsumik iluarsiivigineqartarnissaat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit pingaartillugu tamatuma Naalakkersuisunit eqqumaffigilluar­nissaata piumasaqaatigineqarnissaa inassutigaarput.

 

KNI inuiaqatigiillu pigisaat allat eqqartorneqartillugit pinngitsoorusunngilanga uparuangassat assigiinngitsut Inatsisartunut eqqaasitsissutigissallugit, tassami ajortut inuiaqatigiinnullu nuan­niitsut aningaasarpassuarnillu nalillit matuuinnartariaqanngillat - pitsaasumik aaqqiiniassagaanni sukumiisumik peqqissaartumillu oqaluuserisariaqarput.

 

Eqqaamasariaqarpoq Inatsisartut Namminersornerullutik Oqartussat pigisaannut tamanut aamma Naalakkersuisunut qullersaammata, imaanngitsoq ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut siulersui­suisa, imaluunniit Naalakkersuisut piumasaat kisiisa aallaavigalugit Inatsisartut akuersisartuin­naassasut.

 

Eqqaamavarput 1985-imi Kalaallit Tunisassiorfiata Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarnerata kingorna suliffeqarfissuup allanngortiterneqarneranut atatillugu inuiaqatigiit naatsorsuutigineqanngitsumik 400 mio-it pallillugit Landskarsikkut akiliuteqartinneqarmata, aamma tamatuma kingorna 1992-imi KGH-usimasoq aggulunneqarpoq - aasiit inuiaqatigiinnut mia-it affaat angungajallugit akilimmik, maannakkullu immaqa oqaannartoqarusussinnaagaluar­toq APeqqissiminissarlu taava kingoqqutseriilissavoq@, kisianni taamaakkaluartoq kukkunerit matuuinnarnagit ilinniarfigisariaqarput - tuaviupiluttumillu tassanngaannarsuaq tamaasa ataatsik­kut iluarsiniarsarinagit, peqqissaartumillu ataasiakkaarlugit tulleriiaarinikkut suliarisariaqarlutik, tassami sikorlaamut pissingarluta avalanneq ajorpugut, kisiannili alloriarnerit ataasiakkaarlugit tooriartarlutalu ingerlaniartarluta, taamaattumik KNI-p aggulunneqarsimanera kukkunerusoq inuiaqatigiinnut akisoqisoq nassuerutigisinnarlugu nutaamik inuiaqatigiinnullu pitsaanerusumik sullissinissaq anguniarlugu aaqqiisoqarnissaa isumaqatigaara. Kisianni allanngortiterinerit tassanngaannaq ataatsikkut ingerlanneqarnissaat isumaqatiginngilluinnarpara - ataasiakkaarlugit misilittakkallu tunngaavigalugit ingerlattariaqarput.

 

Taamaattumik KNI pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummi ' 3 imm. 2-mi Kalaallit Allakkeriviata Tele Attaveqaatinit kingusinnerpaamik 1. Januar 1998-imi tiguneqarnis­saata, ukiunik marlunnik kinguartinneqarnissaa allannguutissatut siunnersuutigaara - immikkoor­toq 2-milu oqaaseqatigiit imaalissapput:

 

AKingusinnerpaamik 1. Januar 2000-mi tigussavaa@,

 

taamatut allannguutissatut siunnersuuteqarninnut - isumannaatsumik nalilersuilluarluni, Telemilu naleqqussaanissamut periarfissaq pitsaasoq annerusorlu periarfissiunniarlugu siunnersuutigaara - sunaluunniit nukingiinnarsuaq pipallattumillu suliaq pitsaasumik kusanartumillu inerneqarneq ajormat.

 

KNI nunatta ilaani pinngitsoorneqarsinnaanngilluinnarpoq, soorluttaaq ingerlatseqatigiiffiit allat amma taamaattut, kisianni illoqarfinni anginerusuni namminersortut annertuumik ingerlatseqa­taaffiini, soorlu Brugsen-ikkut allallu niuernermik ingerlatsisut suli annerusumik periarfissinne­qarnissaat siunertaralugu, aammalu - KNI-p nunatta sinnerani minnerunngitsumik nunaqarfinni, illoqarfinnilu sikusartuni avinngarussimanerusunilu - pitsaanerusumik pilersuinissaa qulakkeer­niarlugu - namminersortunut unammillernera suli annertuallaartoq akuerineqarsinnaanngitsorlu killilertariaqarpoq.

 

Taamaattumik KNI-p pilersuinini ineriartortitsininilu nunaqarfinni, illoqarfinnilu sikusartumiittu­ni avinngarussimasunilu - annerusumik aalluttariaqarpaa, tassami pisortat pigisaat ingerlataallu namminersortunut unammillertariaqanngimmata.

 

Illoqarfiit, namminersortunik assigiinngitsutigut isumagineqarlutillu ingerlatsivioreersut KNI-p sipaarfigiinnartariaqarpai, pisariaqartitsiviunerusunilu ingerlatsinini annerusumik isumagalugu.

 

Naluneqanngilaq avannaani sikusartumi, nunaqarfippassuarnilu KNI-p nioqqutissatigut pilersui­nera qanoq ajorluinnartigisoq, aammalu nunaqarfinnut, illoqarfinnullu pisariaqartitsiviusunut Namminersornerullutik Oqartussat pisussaaffiinut pilersuineq aningaasassaqartinneqarlunilu pitsaanerulersinneqassappat - KNI-p illoqarfinni pisiassanik akikilliliilluni ussassaarisarnera KNR- TV-ikkut, radiukkut aviisitigullu ukiumut mio-nik ataasiinnaanngitsunik nalilik, nammi­nersortunullu sakkortuumik unammilliutaasoq unitsittariaqarpoq.

 

Neqeroorutigineqartartummi assersuutigalugu avannaani sikusartormiuusunut, imaluunniit nunaqarfimmiunut amerlanernut tikisinneqarneq ajorput, sumummi iluaqutaava nioqqutiginiagaq pigineqanngitsoq ussassaarutigissallugu, tassami pingaartumik avannaani sikusartumi, tunumilu ukiukkut umiarsuartigut pilersuineq uninngatillugu - pisiassat ulluinnarni sungiusimalersimasa­gut pissarsiariniaraangatsigit akiisut akilerlugit pineq ajorpagut, tassami assersuutigalugu takornartaanngilaq æble (iipili) ataaseq 10 kr.-ni angungajallugu akeqalertarmat, taamaattumil­luuna tupinnganngitsumik sikusartumiittut pingaartumik akissarsiakinnerusut piumasarilluinnar­taraluaraat akissarsiamikkut qaffaaffigineqarnissartik.

 

Kiisalu KNI-p nunaqarfinni nioqqutissatigut pilersuinerata ullumikkut eqartumik ingerlanneqar­tup iluarseqqinneqarluni siornatigut pilersuinermut misilittangaqarfiulluartumut uterteqqinneqar­nissaa pisariaqarpoq, tassami nunaqarfimmiorpassuit maannamut naammangittaalliutigiuarmas­suk ilaatigut kommuneqarfimmik avataanit Quersuartigut pilersorneqarnertik.

 

Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsenip siunnersuutaa ilumoorpoq, tassa nunatsinni kalaaliminertigut pilersorneqarnerput, atorluaanissarpullu nukittorsarneqassappat - nammineerlu­ta tunisassiagut - aningaasallu nunatsinni kaaviiaarnerulernissaat anguneqassappat, suliffissanillu amerlanerusunik pilersitsiviussappat - nunatta avataaniit pisiarisartakkavut killilersimaarneqar­tariaqarput.

 

Akuersaarneqarsinnaanngilarmi nunatsinni nioqqutissiarineqarsinnaasut naammattut pigineqare­ersut saneqqutiinnarlugit avataanit tikitsitiortortoqartassappat, soorlu savaaqqat neqai eqqarsaati­galugit taamaaliortoqarsimasoq - tikisitsioq akisussaatinneqartariaqarpoq!

 

Aamma piffissanngorpoq ingerlatseqatigiiffissuit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqar­tut ingerlatsinikkut, sulisoqarnikkullu nakkutilliiveqartariaqalernerat. Kiisalu inuiaqatiginnut pitsaasumik akisussaassuseqartumillu sullissineq ingerlanneqassappat - akisussaaffiit ulluinnarni ingerlatsisunut, siulersuisunullu ersarinnerusumik agguataarneqartariaqarput, kiisalu ingerlatse­qatigiiffissuit politikkerinik siulittaasoqarunnaartariaqarput - nuannaarutigaaralu peqqussutissatut siunnersuutip aalajangersagartaanut oqaaseqaatini ilaatigut imatut allassimasoqarmat: Asiulersui­sunut ilaasortaassapput inuit quersuarniit pisiniarfinniillu niuernermik ilisimasaqartut misilittaga­qartullu@, tassami ingerlatseqatigiiffiit peqqussutissami ' 4 imm. 2 naapertorlugu sullissinissa­mut isumaqatigiissutikkut pisussaaffilerneqartussaammata, taamatut aaqqiinissaq alloriarneruvoq kusanartoq, niuernarpalaartumik ingerlatsineq piviusunngortinneqassappat malittariaqartoq.

 

Royal Arctic Line A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummut tunngatillugu nunaqarfinnut pilersuinerup kommuneqarfikkaartumik ingerlateqqinneqalernissaa piumasariniar­para, tassami nunaqarfinnut pilersuinerup ullumikkut region-ikkaartumik ingerlanneqarnera ajorluinnarmat, aammalu ilaasunik nioqqutissanillu assartuinerup marlunnik qullersaqarfeqaler­nissaata ajornartorsiutinik nassataqartarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu immikkut annertuumik sillimaffigisariaqarpoq, tassami assersuutigalugu ilaasunik angallassinermi kipusoortoqartillugu angalaniartunut pilersaarutit equtilluinnarneqartarmata.

 

Kiisalu umiarsuarni Royal Arctic Line A/S-ip pigisaani inuttaat immikkut illersungaanissaat qulakkeerneqartariaqarpoq, soorlu ilaatigut Danmarkimi sømandslovip kalaallit nunatsinnut naleqqussarlugu atuutilersinneqarneratigut.

 

Tele Attaveqaatit aamma Kalaallit Allakkeriviat pillugit Inatsisartut peqqussutaasa allanngortin­neqarnissaannut tunngatillugu siuliani allannguutissatut siunnersuut innersuussutigalugu - oqaatigisariaqarpoq Tele Attaveqaatini ullumikkut ingerlatsineq eqqarsaatigalugu pitsaasumik sinneqartooruteqarfiusumillu ingerlammat. Taamaattumik Kalaallit Allakkeriviata innuttaasunut sullissinera, sulisoqarnikkullu pissutsit isumannaatsumik naammassineqassappata nuussinissami piffissaq annerusoq piffissaliunneqartariaqarpoq.

 

Imaatigut usinik assartuineq pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaanut siunnersuut isuma­qatiginarpoq, pingaartumik tassuunakkut namminersortut assartuinermi peqataatinneqarsinnaa­nerat periarfissinneqartussaanngormat.

 

Naggataatigut piumasarissuara KNI-p akiligassaqarfiinut tunngasut innuttaasunut erseqqissaassu­tigineqassasut, tassami upernaaq Qanorooq-kut innuttaasut ilisimatinneqarput KNI akiitsuerut­toq, kisiannili nalunngilarput KNI ukiarmi Tuluit Nunaanni 250 mio-inik atortoq, aammalu novemberimiussanngunarpoq Holland-imi 200 mio-it missaani atortoq, taamaammat KNI-p majimi 1997-imi akiitsui 407 mio-ingajaapput, sooq taava Qanorooq-kut KNI akiitsueruttutut oqaatigineqarnera paatsuungassutaanngitsumik nassuiaassutigineqartariaqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga peqqussutissatut, peqqussutillu allanngortinneqarnissaannut siunner­suutit ataatsimiititaliani susassaqarfiusuni aappassaaneerisoqannginnerani suliarineqarnissaat innersuutigaakka.

Lars Emil Johansen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussanut annertuunut oqaaserineqartut qujassutigaakka. Isumaqarpungalu apeqquterpassuit ilaatigut saqqummiussorneqartut, assersuutigalugu illuatungi­liuttunit, aamma inassuteqartut isumaqatigaakka Niuernermut Ataatsimiititaliami aappassaaneer­neqartinnagu suliarineqassasoq. Ataatsimiititaliami taakkua immikkut tamarmik sammineqaqqis­saarnissaat tunngavissaqarsorinarpoq. Soorlu umiarsuarni inuttat pillugit inatsiseqarnerup taavalu umiartortut pillugit inatsiseqarnerup nunatsinni atulersinneqarnissaanut eqqarsaatit Inuit Ataqati­giinnit, siulleq aappaalu Kattusseqatigiinnit oqaatigineqartut ataatsimiititaliami misissoqqissaas­sallugit pissutissaqarpoq.

 

KNI-mi allanngortiterisimaneq inuiaqatigiinnut nammakkersuisimaqisutut oqaatigineqartoq, aallaqqaatigalugu erseqqissaatigilaassavara ilaatigut KNI-mik allanngortiterisimaneq tunngaviga­lugu aningaasat nalikilliartornerat ullumikkut 0,5 %-iuvoq, 1980-ikkunni ilaasa angerlarserfigisu­tut nipilimmik oqaaseqarfianni %-it 8-9 angullugit annertussuseqarsimagaluarluni. Inflation 0.5%-iuvoq. Landskasse ukiormanna mia affaannik sinneqartooruteqarpoq, ilaatigut KNI Landskarsimut akiligassaminik taarsiisimammat, ilaatigut Tele Greenland, aamma aktieselska­binngorsimasaoq, aamma Landskarsimut taarsiisimammat.

 

Royal Arctic Line A/S pilersinneqarsimavoq, Royal Arctic Line-lu 1996-imi 27 mio kr.-inik sinneqartooruteqarluni.

 

Tassa nunatsinni aningaasat nalikilliartornerat unitsinneqarsimavoq. Inflationi annikinnerpaaq, allaat europami annikinnerpaaq, nunatsinni pigilersimavarput. Landskarsi aningaasatigut sinneqartooruteqarsinnaasimavoq, Royal Arctic Line pilersinneqarsimavoq allarpassuillu. Aamma KNI pilersuiffittut politikerit aalajangersuiffiattut, politikerit niuerfiattut ingerlajunnaar­simavoq. KNI niuerfittut ingerlalersimavoq. Tamakku angusaapput pitsassuit, inuiaqatigiinnut namminersulerusuttunut piareersaatitut ersarissutut oqaatigisariaqarput.

 

Qangatut ingerlatsineq imminut akilersinnaanersoq imminullu akilersinnaannginnersoq soqutigi­nagu ingerlatsineq qimanneqariartorpoq, qimanneqarsimallunilu. Tamannalu isumaqarpunga KNI-mik allanngortiterisimanermik angusat pingaarnersarigaat.

 

Taamatut oqaaseqareerlunga Siumup oqaaseqartuata oqaatigisai, Hr. Jonathan Motzfeldtip oqaatigisai, ilaatigut KNI-mi sinniisoqarfeqalernissamik siunnersuummik Naalakkersuisunut misissueqqusineq Naalakkersuisunit taanna akuersaartumik misissussavarput, soorlu siunnersuu­teqartup oqaatigigaa suliffeqarfinni allani, tamatumani eqqarsaatigaara Royal Greenland, Royal Greenland-imi misilittagaqarfigineqarpoq ajunngitsumik. Tassani ilaasortaapput partiit, soqutigi­saqaqatigiiffiit taavalu Kommuneqarfiit Kattuffiat. Tassanilu niuerneq politikkikkut ingerlatinn­gikkaluarlugu kisiannili inuiaqatigiinnut niuernerup sunniutai tassani misissorneqarsinnaapput. Taamaattumillu aamma KNI-mi repræsentantskab-eqalersinnaanera qularutiginngilara Naalak­kersuisunit periarfissarsiunneqassasoq.

 

Aamma isumaqarpunga taanna apeqqut tulluarnerungaartoq Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanit, tassa nakkutilliisoqarfeqalernissamik aktieselskabit nakkutilliisoqarfi­anit pilersitsinissaminngarnit. Taanna ilaatigut imminut assortuuttumik ilaqarpoq niuernerup niuertunit ingerlanneqarnissaanik oqaluutigaluni kisianni illuatungaatigut politikerinik nakkutigi­neqarnissaanik piumasaqarneq eqqarsaatit imminut ataqatigiinngippallaarnerannik tunngaveqar­tutut oqaatigiumavara.

 

Siumup oqaluttuanit oqaatigineqarpoq kommunit aaqqissuusseqqinnermi uani attorneqartut paaseqatigineqarnissaata innersuussutigineqarnera. Naalakkersuisunit pingaarteqaarput aaqqis­suusseqqinnermi kommunit attupillanneqartut attorneqartullu qanittumik suleqatigineqarnissaat, aammalu sapinngisamik asattuunneqarnissaat annertunerusumik atugarliuteqartinneqannginnis­saat. Assersuutigalugu KNI Maniitsumit pissaanngilaq Naalakkersuisut uagut isumarput najoq­qutaralugu. Tamanna siunertaanngilaq, KNI-p Maniitsumit peernissaa siunertarineqanngilaq. Siunertaq tassaavoq nioqqutissanik pilersuineq pitsaanerulissasoq minnerunngitsumik nunaqar­finni.

 

Taanna qaangiataarneqangajattutut immat ilaatigut tupingusuutigilaarpara. Naalakkersuisuni pingaartinnerpaarpaasatta ilagaat KNI-p nutaamik aaqqissuunneqarnerata kingunerisaanik nunaqarfinni pilersuineq pitsaajunnaarsimagaluartoq pitsanngortinniarlugu nioqqutissanik pilersuinermi aqutsineq KNI-p ataasiusumik ingerlatsivigilissagaa siunnerfigigatsigu. Tamatuma siorna aasakkullu, aasaanerani sulinngiffeqarnerup nalaani ataatsimeeqatigiiffigineqarsimavoq, taassumalu kingunerisaanik KNI-mi selskabit assigiinngitsut aamma attaveqarfigineqartarsimal­lutik, siorna ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerat ammarlugu oqaaseqarninni ilimasaarutigereer­para taamanikkut KNI-p aaqqissuunneqarneranit misilittakkat tunngavigalugit aaqqissuusseqqin­nissaq pisariaqalersinnaasoq.

 

Tassa erseqqissumik, pingaartumik maniitsormiunut aamma oqallinnermi matumani soorunami akuliusimasimasunut, oqaatigissavara Naalakkersuisuni pingaartittuarparput, soorlu Naalakker­suisuni aalajangersimagipput, KNI-p selskabiisa ilaasa Maniitsumi qullersaqarfeqarnissaat, aamma pingaartittuarparput ulloq manna tikillugu KNI nutaamilluunniit aaqqissuunneqaraluar­pat, KNI-p ukiuni kingullerni Maniitsumut sunniutigilersimasai pitsaasut taakku aalajangiusima­niarneqassasut. KNI-p qullersaqarfia Sisimiuniissagaluarpalluunniit ingerlatat Maniitsumiittut annikillinagit, imaluunniit annikillilaartariaqassappata sapinngisamik annikinnerpaamik annikil­lillugit, Maniitsumiiginnartinnissaat qulakkeerneqartariaqartoq.

 

Isumaqarpunga takussutissanik ulikkaartoq ingerlatsiveqartoqarsinnaasoq niuerneq tunngavigalu­gu ingerlasunik aamma sumiiffiit illoqarfimmut ataatsimut katersuutinngikkaluarlugit. Nunat avannarliit Danmark, Norge Sverige-lu timmisartortitseqatigiinnikkut ingerlatseqatigiiffeqarput SAS-imik ateqartumik, taanna Stockholm-imi qullersaqarfeqarpoq. Kisianni taassuma saniatigut  København-imi Oslo-milu aamma ingerlatsiveqarpoq annertoqisunik. Royal Greenland ingerlat­sivissuuvoq nunani assigiinngitsuni ingerlatsiviusoq Nuummi qullersaqarfeqartoq. Taassuma saniatigut Aalborg-imi, Wilhelmshaven-imi, Tokyo-mi, Toronto-mi annertuunik ingerlatsiveqar­poq. Taamaattumik aamma neriuppunga KNI-mi niuertut siulersuisullu paasissagaat niuernikkut ingerlatsineq imaanngilaq illoqarfimmut ataatsimut katersuinikkut taamaallaat ingerlanneqarsin­naasoq. Aamma niuernikkut ingerlatsisoqarsinnaavoq niueqatit sumiiffii aamma najoqqutaralu­git. Taamaatumik neriuutigeqaara apeqqut taanna torersumik aaqqinneqassasoq, aamma KNI-p ataatsimut qullersaqarfeqalerneratigut.

 

Tassa allatut oqaatigalugu: Siunertaavoq KNI-p ullumikkut sumiiffinni assigiinngitsuni sunniute­qarnera sapinngisamik annikillinaveersaarlugu, innarlernaveersaarlugu siunertap uumap pingaar­nerup, tassa pilersuinerup pitsanngorsarnissaa minnerunngitsumik isorliunerusuni nunaqarfinni­lu, taanna anguniarneqassasoq. Tassa anguniagarput. Tamannalu qulakkeerniarlugu Naalakker­suisuni ilungersussaagut. Aamma KNI-mi selskabinilu allani generalforsamlingisut inissisima­nerput aqqutigalugu.

 

Siumup oqaaseqartuata siunnersuutinut akuersaartumik oqaaseqarnera aammalu apeqqutinut aalajangersimalluinnartunut tunngasunik ersarilluinnartunik oqariartuuteqarnera qujassutigalugu, taamatullu Atassutip oqaaseqartuata siunnersuutinut akuersaartumik aammalu immikkut oqaase­qarfigerusutaminnut tunngasumik ersarilluinnartumik oqaaseqarnerat qujassutigalugu, Atassutip oqaaseqartuata Peter Ostermann-ip nunaqarfinnut nioqqutissanik pilersuinerup assartuinerullu aasarmannamiit aallartittumik Royal Arctic Line-mit inngerlanneqarnissaanut tunngatillugu ukua issuaaffigilaarusuppakka, apeqqutaasorlu tassunga tulliullugu akissuteqarfigilaarusullugu. Hr. Peter Ostermann ilaatigut ima oqarpoq: ASuliniutaasut pitsaasut ilagaat nunatta kujataa Aalborg-imiit toqqaannartumik umiarsuartigut orninneqartalissammat. Kujataani pilersuineq toqqaannar­toq atuisunut inuutissarsiutinullu annertuumik iluaqutaassaaq. Qanormi pissavara avanna Uummannaq Upernavillu eqqarsaatiginerullugit@.

 

Tassunga akissutitut oqaatigissavara Naalakkersuisut siunertaat unaannaanngimmat kujataani taamaallaat assartuinermut aaqqissuussinissaq, kisiannili soorlu oqaaseqartut ilaata, Hr. Anthon Frederiksen-ip oqaaseqarnermini oqaatigisaa, allanngortitsinerit suut tamarmik ataatsikkorsuaq pisannginnissaat aamma siunnerfigalgu Naalakkersuisuni piartuaartumik aaqqissuussinerup taassuma nunatsinnut tamarmut atuutsikkiartornissaa siunertaraarput, kujantaaniit aallartittumik. Aasaq manna kujataani taamtut aallartippugut, tulliani qeqqanut anngutissapput, tulliani Diskobugt-imut tullianilu avannarpasinnerusumut. Taakkualu misiliinerit ingerlaneranni misilitat misilittagarilikkallu tunngavigalugit pitsannguallatsitsisarneq aaqqissuineq tunngavigalugu aaqqissuineq ingerlatsisoqassaaq. Kisiannili tassa oqaatigeriikkattuut maannakkut nioqqutissanik pilersuinerup ataatsimut qullersaqarfeqalersinneratigut nunaqarfinnut isorliunerusunullu pilersui­neq ingerlaannartumik pitsanngoriartinneqassasoq siunertaavoq.

 

Oqaatigeriikkattut Siumup Atassutillu oqaaseqartuisa apeqqutinut oqaatigisaat qujassutigalugit, aammalu akuersaarnerat paasillugu illuatungiliuttunit oqaatigineqartut naggataatigut annertual­laanngikkaluartumik oqaaseqarfigissavakka, aammalu naggaterpiaatigut oqaaseqarfigissallugu Inatsisartunut ilaasortap Hr. Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanut tunngassuteqartut.

 

Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Hr. Josef Motzfeldt-ip oqaatigaa 1991-imili siunnerfik ullumikkutut ittoq siunnerfigineqarsimagaluartoq, taamanikkullu siunertaq taamaattoq Inuit Ataqatigiinnit tapersersorneqarsimasoq. Eqqumiigilaanngitsuunngilara ilumut taamaassimappat sooq taava ullumikkut tapersersuineq taama ersarinngitsiginersoq.

 

Inuit Ataqatigiit 1991-imi tapersersorsimasaat ilumut saqqummiussimagutsigu, taava soorlu ullumikkut Inuit Ataqatigiit tapersersorsimassagaluaraat saqqummiussaq manna. Tassani Hr. Josef Motzfeldt immunut assortuuttumik oqarpoq, taamanikkummi 1991-imi siunnerfigineqarsi­magaluartut assigiinngissuterujussuisa ilagaat Allakkeriviup Tele-mit ingerlanneqarnissaa, eqqaamasakka malillugit siunnersuutaanngilaq taamani. Taamanikkut KNI sunut tamanut, sukkuaqqaninngaanniit umiarsuarnut, ingerlatsisutut inissisimanerata ingerlaqqinnissaa aalajan­giusimaneqarpoq. Immikkut umiarsuaatileqatigiiffimmik pilersitsisoqarnissaa siunertarineqann­gilaq, Royal Arctic Line-mik pilersitsinissaq siunertarineqarsimanngilaq. Taamaattumik oqalut­tuarisaaneq ilaatigut ataqqillugu oqaaseqartarnissarput isumaqarpunga pingaaruteqartoq. Aamma assigiinngissutaa annertooq oqaluttuarisaanermut sanilliutissagaanni uaniippoq, taamanikkut KNI pilersuiffiinnartugajak ilaatigullu niuerfittut isigineqarpoq.

 

Ullumikkut KNI niuerfittut pilersuisussataaffimmigullu inuiaqatigiinnut isumaqatigiissuteqartut ingerlatsinissaa aalajagiusimaneqarpoq. Aamma isumaqarpunga inuiaqatigiit KNI-mit allanngor­titerisimanermi angiluttortutut oqariartuutigissallugit piviusunik takkuitsoorineq annertuallaar­toq. Oqareernittut - eqqaamagussiuk - 1980-kunni Ainflation@-i qassiusoq ullumikkullu qassiusoq assigiinngissut angeqaaq, tassami ilaatigut selskab-nik KNI-tut ittunik pilersitsinikkut aningaa­sarsiornerup nunatsinni aqunneqarnerata patajaallisarneqarsimanera annertuumik pissuteqarpoq.

 

Aningaasarsiat pisissutaasinnaanerat nioqqutissat akiisa qaffakkiartupiloortarsimanerineq nungusarneqarani ullumikkut nioqqutissat akii allat Danmarkikkunnit annikinnerujussuarmik qaffakkiartornerat malugisariaqarpoq. Oqatigeriikkattut Landskarsip aningaasaqarneranut qanittukkut saqqummiunneqartunut annertoorujussuarmik sunniuteqarsimappat KNI-mi, Tele Greenland A/S-mi, Royal Greenland A/S-mi, Arctic Line A/S-mi allanilu ingerlatsinermi allannguisimanerput.

 

Royal Arctic Line A/S noqarfinnut paasisimasaqanngiulluinnartugajak nipilimmik Inuit Ataqati­giit siulittaasuata oqaatigimmagu soorunami tamanni selskabimut ingerlateqqissavarput. Royal Arctic Line A/S imminut ima paasitissimaguni nunaqarfiit suunerinilluunniit ilisimasaqanngitsu­tut, kisianni nalunngilara Royal Arctic Line A/S-p sulisuisa ilaat nunaqarfinnulluunniit paasisi­mannittuunngikkaluarpata Royal Arctic Line A/S kalaallinik suleqartoqortoq aamma pisartat akornanni.

 

Sooq nunaqarfinnik pilersuinissaq - ilisimasakka najoqqutaralugit - kalaallinik pisortaqartinne­qarpoq aamma qularaara kalaaleqatitta nunaqarfiit suusut nalussugaat.

 

Tutsuiginartippara Kalaallit Nunaannut ilisimasallit kalaallit suleqatigalugit aammalu kalaaliunn­gikkaluartut Royal Arctci Line A/S-mi ingerlatsinermi maannamut angusarissaartut - kusanaqi­sumik angusaqartut - 1996-mi 27 mio-nik sinneqartooruteqartut peqatigalugit nunaqarfinnut pilersuineq ullumikkornit pitsaanerusoq anguneqarsinnaassasoq.

 

Assartuineq eqqarsaatigalugu akit qaffakkiartornerannik oqartoqaraluartoq oqaatigissavara tamanna ulloq tikillugu uppernarsaatissamik peqarnersoq takusaqannginnama sumi assartuinermi akit qaffakkiartornerannik takussutissaqarnersoq. Assartuinermi akit appariarsimapput ukiut kingulliit ingerlaneranni Royal Arctic Line A/S-p pilersinneqarnerata kingunerisaanik.

Johan Lund Olsen-p siunnersuutiminut tunngatillugu saqqummiusai annertunerusumik oqaase­qarfiginagit oqaatigissavara inummik qerititsivimmut inissiinissaq kimilluunniit siunnersuutigi­neqarsimanngimmat, taamatut oqarneq oqartup nammineq akisussaaffigaa.

 

Isumaqarpunga oqartariaqarlunga apeqqutit taama pingaaruteqartitigisut asuli pinnani torersu­mik, inersimasumik imminullu nalligivallaarnani oqaluuserineqartariaqartut - oqarluartaarutaar­paluupallaarpoq piviusumillu tunngaveqarani.

 

Ikualannertut ittunik pilersitseriaqattaarnerit - ikuallattitseriaqattaarnerit - nunatta inuisalu ajunngitsumik sullinneqarnissaannut siunertaqarluni sullinertut oqaatigineqarsinnaanngitsut

 

Taamatut oqaaseqareerlunga oqaatigissavara - aamma Niuernermi Ataatsimiititaliami ilaatigut misissugassaqqisutut nalilersugassaqqissutullu isumaqarfigigakku - Johan Lund Olsen-p siunner­suutaanut taarsiullugu nakkutilliisoqarfiunngitsumik sinniisoqarfimmik pilersitsisoqarsinnaanera periarfissaasinnaanersoq nalilersorneqallaqqullugu. Isumaqarama tamanna aqqutigalugu inuiaqa­tigiinninngaanniit politikki niuerniutiginagu inuiaqatigiit sinniisuuffigisatta niuernikkut sullinne­qarnerat malinnaaffigalugu ingerlanissamut periarfissaqartinneqassasugut.

 

Eqqunngitsumik oqaatiginninnerusoraara Josef Motzfeldt-p oqaaseqarnermini imatut paasineqar­sinnaasumik - ilami taamatorluinnaq oqaasertalerlugu - allaat  J. Laurtizen-kut Royal Arctic Line A/S-lu piginneqataanertik taamaatissimagaat naalakkersuinikkut akulersuuffigineqarnertik naammaginagu. Soorunami tamanna J. Lauritzen-ip qularnanngitsumik nammineq tunngaviler­sorsinnaavaa suna tunngavigalugu taamaaliorsimanerlutik, tusarsimanngisaannarpara J.Lauritzen Inuit Ataqatigiit nassuiaassutaatut nassuiaataattut ittumik nassuiaateqartoq.

 

Uanga paasisakka najoqqutaralugit J.Lauritzen Royal Arctic Line A/S -imut peqataajunnaarnera nammineq aningaasarsiornikkut ingerlatsivimmini allani nakkajanartumik ingerlalersimaneringa­luanut tunngaveqarpoq.Ilaatigut immaqa tupinnaraluarpoq banan-it assartorneqartullu pillugit EU-mit aalajangersakkat qanorittuuneri tunngavigalugit J.Lauritzen nillataartitanikangallassiner­migut allanngortiterisariaqarsimavoq, tamannalu pissutigalu Royal Arctic Line A/S-mi piginne­qataanini qimakkallarusussimallugu.

 

Apeqquteerarpassuit assigiinngitsut saqqummiussorneqarput, ataatsimiititaliami sukumiisumik misissorneqarsinnaasut.

 

Isumaqarpunga Bjarne Kreutzmann-ip oqaatigisaasa ilai tupigusuutiginalaartut, oqallinnermut matumuuna inatsisissanullu siunnersuutinut annertunerusumik tunngaveqanngikkaluartut kisiannili ataatsimut isiginnilluni politikkikkut isummersornernik imallit, nunaqarfinni najuga­qarnissaq kajungerineqanngilaq, naluara nunaqarfimmiut Akulliit partiiat imaluunniit niviarsissat allalluunniit taamatut oqaaseqarnissamut piginnaatissimaneraat, isumaqarpunga mianersulaartari­aqartugut taamatut toqqaannartigisumik oqassalluta, kalaallit nunaatami 55.000-it inuisa 10.000-ingajaat nunaqarfimmi najungaqarput.

Taamaattumik nunaqarfiit orninneqarusunngitsutut najungaqarfigineqarusunngitsutullu oqariar­tuutigineqarnissaat eqqortutut oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Bloktilskud-inut allaalluunniit 30-mia.-iaartinngornissaanut siunnersuisarfik ullumikkut attuu­massuteqanngilaq ammalumi piviusumik oqalunnerunngilaq.

 

Bloktilskud-it 2,4 mia.-tiusut millinatilluunniit allissanngillat maannakkullu nutaamik aaqqis­suussinissaq suliarineqarpoq.Taamatut neriuppunga taamatut isikkoqalertinniarneqassanngitsoq aamma bloktilskud-inut attuumassuteqartoq uuma siunnersuutip oqaluuserinera.

 

Tassa uani pineqartoq bloktilskud-it allanngortinneqarnissaanik piumasaqaateqanngilaq.

 

Aamma ilumoortoq sunaanersoq Akulliit Partiiata kisermaasserpalulluni piginiartutullusooq oqariartuuta nunaqarfimmiunngooq paasisariaqangaannik unaavoq, imminut akilersinnaasumik sullissinissaq siunertarineqanngitsoq kisiannili selskab-inik pilersitsinissaq siunertarineqarluni.­Tupinnaqaaq taamatut oqartoqarsinnaammat.

 

Bjarne Kreutzmann taamatut oqariarluni,; Amaannali kingumut qiviarluni siunnersuutillu atuarlugit taava nalornineq pilerpoq uannut ersiqqissigaluttuinnarpoq qanoq pisoqarsimanersoq qanorlu pisoqarniartoq, imminut akilersinnasumik ingerlatsineq nunatsinnilu tamanut pitsaaner­paaq siunertarineqanngilaq, naagga tassani pineqarpoq aktieselskab-inik pilersitsinissaq, tassa selskab-it taakkua inuit amerlanerusut qinigaannit nakkutigineqarnissaat pinngitsoortinniarlugu@.

 

Bjarne Kreutzmann-ip taamaatut oqarsinnarluni uisorernaniluunniit oqaatsini imatut naggaaser­pai; A pereersut eqqarsaatigalugit qaqugu politikerit selskab-it siulersuisuini issiasut peerneqas­sappat inunnillu immikkut ilinniarsimasunik taarserneqarlutik@ ? Qanoruna Akulltiit Partiiat isumaqartoq, niuernermut politikerit akulerutissanngillat - siulersuisuninngaanniit piissapput, kisianni selskab-iliorneq akerlerivaa inuiaqatigiit nakkutilliinerat qimanneqartarmat.

 

Qujasariaqarpugut niuerneq Royal Greenland A/S, KNI-mit, Royal Arctic Line A/S-mit, Tele Greenland A/S-mit allaniluuniit maani oqaluttarfimmiit ingerlakkunnaarsimagatsigu. Illuatugi­liuttunit imminut assortuuttumik immiut annertuvoq.

 

Oqaatigeriikkattut qujassutigaara Siumup Ataasutillu ersarilluinnartumik tapersiinerat siunner­suutinut makkununnga - aamma siusinnerusukkulli akuersaarneqarsimasunut aammalu illuatun­giliuttut tungaanniit tamaakiisumik akerliliinerunngimmat qujassutigaara neriuutigissavaralu minnerunngtisumik illuatungiliutuniit kissaatigisaatigineqartut ataatsimiititaliami misissoqqis­saarneqassasut, isummerfiginiarneqassasut ilaatigut kalaallinut aqumiunut, umiarsuit inuttassa­qartinniarat pillugu inatsisiliornermut, umiartortut pillugit inatsisiliornermut nunatsinni atortuu­lersinneqarsinnaanera kissaatigisanut tunngasunik periarfissarsiuussinermut ataatsimiitsitaliami sulineq ingerlanneqassasoq inatsisissallu aappassaaneerneqartigatik Niuernermut Ataatsimiititali­ami oqaluuserineqarnissaa Naalakkersuisuninngaanniit inassutigaarput.

 

Niels Mattaaq, Siumut:

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip oqallisigineqarnerani apeqqutissara ataasiinnaavoq:

 

Siullermik nuannaarutigalugu oqaatigissavara illoqarfinnut nunaqarfinnullu - ilami Kalaallinut Nunatsinnut tamarmut nunaqarfinnullu - niuoqqutissanik pilersuinerneq maannakkornit ajunn­ginnerusumik ingerlanneqarnissaa siunertaralugu aaqqiiniartoqarmat.

 

Kallaallit Nunatsinni illoqarfiit amerlusuuni nunaqarfeqartuni ilaasunik angallassinikkut eqqor­neqartussatut oqaatigineqarpoq, oqartoqarmammi KNI-p angallatai tamaallaat pujutaatitut atorneqassasut.

 

Nalunngilarpummi illoqarfimmiit nunaqarfinnut pajuttaatit ilaasunut inissaqartut tamani atorne­qartut. Apeqqutissaralu inaavoq; Siunissamik tamakku nunaqarfinnut pajuttaatit ilaasoqassaas­sappata - taamaassappat nunaqarfiit nunaqarfeqqortuut -  ilaasumik angallatsisitsisunik peqalis­sappat imaluuniit pilersorneqalissappat?

 

Johan Lund Olsen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Siunnersuuteqarsimatut oqaaseqalaarnissamut kissaateqarsimaninnut akuerineqarnera qujassuti­gaara.

 

Siullermik oqaaseqarfigilaassavara - amerlanerussuteqartut Atassutikkut Siumukullu malunnartu­mik kissaatiginngilaat - Nammisornerullutik Oqartussat suliffeqarfissuinut aktieselsskab-ngorsimasunut nakkutilliiviliortoqarnissaanut siunnersuutiga akuersaarneqassasoq.

 

Taarsiullugu AMarkedsudvalg@-mi misissoqquneqarpoq KNI A/S-ip ataani sinniisoqarfimmik pilersitsisoqarsinnaannginnersoq , tassa Arepræsentantskab@-mik.

 

Tamakku misilittagaqarfigivagut maanilu ilisimaneqareersutu Inatsisartuninngaanniit ukiuni kingullerni 1990-mi aallartittumik Royal Greenland A/S aktieselskab-inngornereerneratigut qanoq sinniisoqarfiit atorneqarnersut aammalu qanoq killilersorneqartiginersut.

 

Ilisimaneqareersutuut aktieselskab-it sinniisuutitaqarfiini partiit anginerit maani Inatsisartuni ilaasortaatitaqartut aamma aallartitaqartarput - tassa Inatsisartuni Aningaasaqarnermut Ataatso­miitaliamut ilaasortitaqarsinnaasut , partiit pingasut sinniisuutitaat -Arepsæsentankskab-mi@ ilaasortaatitaqartarmata.

 

Maannamut misilittakkagut aajuku ersarilluinnarput; aallaartitattaluunniitt repræsentantsskab@-imi eqqartortagaat tunuliaqquttaminnut ingerlateqqissinnaanngilaat. Taamatut erseqqilluinnartu­mik aktieselskab-t ilaannit ilisimatinneqareerpugut aamma aallartitatsinnit ilisimatinneqartarpu­gut.

 

Taamaakkamimi Naalakkersuisut Ageneralforsamling@ipput, Naalakkersuisut Ageneral-forsamling@-iullutik aktieselskab-inik siulersuisunik malittarisasasst akuersissutigisarpaat aammalu ileqqoreqqusat akuersissutigisarpaat, aammalu ileqqoreqqusat siulersuisuni malinne­qartussat aamma Naalakkersuisut ilusilersorlugillu aaqqissuuttarpaat (forretningsordning).

 

Taakkunani mattunneqareerput aallartitatatta tunuliaquttaminnut apuussisarsinnaanisaat, tamak­kualu allagaatigivagut, taamaattumik siunnersuuteqarnitsinnut tunngaviuvoq ukiuni makkunani Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfissui suli amerliartuinnartut aktieselskab-ingortinneqa­lermata tullinnguuttut ilisimasavut malillugit ammerivipput Greet Grenland aamma aktieselskab-inngortinneqartussaavoq, inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuaq pingaartumik piniartukkormiu­nut.

 

Amutsiviit eqqarsaatigalugit Nuummi amutsivik aktieselskab-inngortinneqarnissa aamma eqaarsaatersuutigineqarpoq.Ila immaqa kiisa oqarsinnaalerpugut inatsisartut maani aamma aktieselskab-inngortinniarneqalillassaaq.

 

Atuarfiit.

 

Naalakkersuisut generalforsamling-iugamik taama annertutigisumik piginnaasinneqartillugit repræsentantskab-it tunuliaquttaminnut sunik apuussisassanersut killilersorsinnaappatigit, taava inatsisartut kommune-llu sunniuteqaqataasinnaanerat sumiippa?!Ataasinnguamilluunniit sunniuteqarsinnaanngilaq.

 

Inuiaqatigiinni suliffeqarfissuit taama pingaaruteqartigisunik inissisimatillugit tamanna uagut Inuit Ataqatigiinniit tulluartuusorinngilarput, taamaattumik ilungersortumik siunnersuutigalugulu noqqaassutigigaluarparput ataatsimiitsitaliami suleqqinnissami nakkutilliiviliortoqarsinnaanissaa qimerluuataarneqassasoq.Pisariaqarpoq.Aamma inatsisartut ombudsmand-erput mattuneqarni­kuuvoq aktieselkab-inut inuiaqatitsinnik naammagittaalliortoqarpat.Taakkua naammagittaalliuti­gineqartut suliarisinnaanngilai.Januar-ip aallaqaataani 1997 immikkut inatsisartut immikkut akuersissutqarput Inissiaatileqatigiiffik Ini A/S-mut naammagittaalliutik inatsisartut ombudsmand-iata akuleruffigisinnaalissagai.

 

Innuttaasulli kommunillu aktieselskab-inut naammagittaalliuutaat inatsisartunik, inuiaqatigiinnik kommune-nillumi mattunneqarput. Isumaqarpunga tamakkua pissutsit qaangerniartariaqarivut.

 

Aamma oqaaseqarfiginngitsoorsinnanngilara Neqi A/S Narsaq-miittoq KNI Pisiffiup 100 %-imik tamakkiisumik pigisarivaa.Tassunga tunngatillugu siunnersuuteqarninni ilaatigut savaaqqat maani nunatsinni nammineq pigisatsinni toqorartittakkavut eqqartorpakka, kisianni aamma taassuma saniatigut uissuumissutigisatsinnik Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq ukioq kujataani angalareerluta paasivarput KNI-p suliffeqarfiutigisani avaqqu­tiinnarlugu allaat nunatta avataaninngaaniit savaaqqanik neqaannik 30 tonsinik tikisitsisoq.

 

Tassunga tunngatillugu - uissuumminaqimmammi - ataatsimiititaliaminngaanniit februarip 21-ni KNI-p siulersuisuinut allagaqarpugut allakkallu titarnermi ataatsimilluunniit maannamut KNI-mit akineqarnikuunngillit. Massakkullu allaat Niuernermut Ataatsimiititaliaq aamma KNI-p qullersaqarfianut allaqqippoq, neriussaagullu tamanna nassuiaateqarfigisinnaassagaa.

 

Pissutsit tamakku toqqissisimananngillat Inatsisartuninngaanniit suliffeqarfissuit aningaasaler­sorneqartarput, kisiannili annerusumik akuleruffigisinnaanagit allaat Inatsisartut Ombudsmandia­taluunniit akuleruffigisinnaanngilai.

 

Siverth K. Heilmann, Atassut:

 

Atassummiit saqqummiussisup saniatigut imminut gruppeformand-itut pisinnaatippunga maanga qaqilaarnissamut.

 

Siullermik nuannaarutigaara Naalakkersuisut Siulittaasuata KNI pillugu oqaaserisai - tassa sapinngisamik minnerpaaffissamik illoqarfiit sulisutigut eqqorneqartussaat ilaatigullu Maniitsup annikinnerpaaffissamiititsinissamut oqariartuutai.

 

Kisianni tusagassiuutit aqqutigalugit siusinnerusukkulli allaleriaqaluga Inatsisartunut aammalu kommunalbestyrelsimi ilaasartatut saaffiginnissuteqartarsimavunga paaserusuilluta allanngorti­terineq pissutigalugu qanoq pisoqarniarnersoq. Manna tikillugu erseqqinnerusumik toqqaannar­tumik akissuteqartoqarsimanngilaq, taamaallaat KANUKOKA aqqutigalugu akissuteqartoqarni­kuusimalluni.

 

Massakkut oqallinneq eqqarsaatigalugu oqaatigiinnarusuppara nuannaarutigisimagakku ilaatigut 1990-kut ingerlaneranni partiit siulittaasui Naalakkersuisullu Siulittaasuat sinerissamut angalam­mata illoqarfinnut eqititerivallaarnersoq taamatikkusullugu.

 

Siammaanerulluni suliffeqarfinnik assigiinngitsunik pilersitsinissaq  siunniunneqarsimammat, taannalu kommunimi suleqataaffigisimavarput aammalu pilliuteqarsimalluta oqartariaqarlunga mikinngitsumik. Matumani Maniitsumi KNI Pilersuisoq eqqarsaatigaara tassuunalu suliffimmik pilersitsisoqarnera nuannaarutigisimaqaarput mannalu tikillugu nuannaarutigilluinnarlutigu.

 

Nutarteriuarnerit pinngitsoorneqarsinnaanngillat, kisiannili nutaamik nalilersuisoqartuartussaa­voq peqqissaartumillu nalilersuinissat suleqatigiillunilu pisariaqartuassapput. 

 

Eqqaalaarusuppara maannakkut KNI Pilersuisoq Sisimiuni nuutinniarneqarnerani - taamatummi oqartariaqalereeratta - massakkut qangalili  nutsertoqareerpoq, aamma tutsiuttoqartarpoq allannguisoqassappat Inatsisartuni aatsaat aalajagiiffigineqassasoq. Inatsisartuni aalajaginngitsu­gulli nutsernerit aallartereerput.

 

Maniitsumi KNI Pilersuisumi sulisuusut allarlit Sisimiunut nooreerput. Allaffissarsuit il.il. allanngortiterinerit  aallartereernikuupput, sulisut ilaat illussamimmik toqqaajortuereerput. Nammineq isumaga malillugu sooq taava tamakkua maani sivisuumik oqallisigissavagut ?

 

Tamanna anersaarutiga maanga oqaluttarfimmut qaqininnut oqariartuutigaara, taamatut suleriaa­seqartoqarnera isorivara. Kisianni pilersaarutit ataatsimut isigalugit misissorluareerneratigut nalilersinnaasoraara Inatsisartut minnerunngitsumik Naalakkersuisut sapinngisartik tamaat suliffissat eqqarsaatigalugit illoqarfiit minnerpaaffimmiititsisoqarnissaanik Niuernermik Ataatsi­miititaliami nalilersorluarneqarnissaa inassutigineqarmat, aammalu Naalakkersuisut Siulittaasua­ta oqarserisai toqqissiallaatigaakka.

 

Naggataagut eqqaalaarusuppara angallatit pisoqalisimasut atorlugit manna tikillugu ingerlaaseq pingaartumik nunaqarfinnut pilersuineq kiputtoortitsiuarmat - motooriarpata illatigulluunniit ajoqutissarsisoqarpat nioqqutissanik inunnillu assartuiniarneq kiputtoortitsiuartarmat. Tamak­kuupput aamma aningaasanik naleqartut ilaatigullu KNI Pilersuisup pilersaarusiaanik pitsaasu­mik ingerlajartulernermigut pitsaaqutit aammalu sanngiiffiussutaasimasut pikkorissuseqartumik suliniutigisimasai ingerlallualeruttortut maannakkut amma allanngortitereqqilluta aallartippugut.

 

Taamatut anersaaruluuteqarlunga maani oqaluttarfimmi oqaaseqarsinnaatitaagami qujavunga.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Partiinit arlalinnit maluginiarneqartoq uagutaaq aamma maluginiagarput tassaavoq KNI-p ingerlatsiviisa aningaasatigut ukiuni siusinnerusuni naleqqiullugit torernerusumik kusanarnerusu­millu aningaasatigut ingerlalersimammata.

 

Tamanna Inuit Ataqatigiit soorunami nuannaarutigaarputtaaq aamma suut pissutaasut ilisimasari­aqarmata aningaasatigut akiligassanngorsimagaluartut 100 mio-nit allalikkaarlugit siorna isumakkeerinnissutaapput, nammineq nalilinnut pigisaannut (egenkapital) ilanngunneqarlutik.

 

Taamaattumik akiitsunut taakkualu erniaannut nammata piiarneqarnerisigut ilumut aningaasati­gut ingerlaneq angusarissaarneq anguneqarsimanngikkaluarpat aatsaat tamanna tupinnartuliaasi­massagaluarpoq.

 

Nakkutilliiveqarlernissamik oqalunneq - tassunga tunngasumik annertunersumik oqaaseqanngik­kaluarluta - oqaatigiinnassavarput sinniisoqarfinnik peqarneq, tassa ilaatigut Royal Greenland A/S-mi ingerlanneqartoq aammalu A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mi tamanna naaperiarfiusin­naappat Inuit Ataqatigiinnit ajorinngilarput.  Kisiannili tassunga atatillugu ullumikkut sinniiso­qarfiit oqartussaaffiisa annertusineqarnissaat inatsisit iluanni ajornaquteqanngitsutut isigigatsigu tamanna aqqutissaasinnaasutut piukkunnartutut isigisinnaavarput.

 

Ullumikkut ilisimaneqarpoq sinniisoqarfiit pilersaarutinik ingerlatsiviit pilersaarutaannik ingerlatitsisarfittut/nassuiaassisarfittut atorneqarput annertunerusumik oqartussaaffeqartinnagit. Inatsit sanioqqutinngikkaluarlugu tamakku aaqqinneqarsinnaasutut Niuernermut immaqalu Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamit tamanna  misissorneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Tassami assersuutigalugu KNI-p oqaluttuassartaani ukiuni arfineq sisamaannaagaluartuni oqaatigisariaqarpoq pisiniarfinni ataatsimiititat innuttaaqataasut qanimut oqartussaaqqataanerat pilersuinerput tunngasoq atuutsinneqarsimagaluarpat - amma qimanneqarsimammat maqaasine­qarluni . Taamaattumik taakku arlaannik taarteqartinneqarnissaat innuttaasullu sunniuteqarner­mik misigitinnissaat uagutsinnut pingaarneruvoq.

Atassutip oqaluttuanut nammisortut assartuinermik aamma ammasumik pissuseqarfiginissaat Inuit Ataqatigiit tamanna aporfissaqartinngilarput, oqariartuuterpullu pingaarneq unaavoq; isumaqartoqassanngimmat assartuinikkut pisussaaffik taama imaannaanngitsigisoq immani, sinerissami, imaannaanngitsumik atugaqarfiusartoq naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq kikkunnil­luunniit aqaguinnarlugu tiguneqarsinnaasoq.

 

Taamatut isumaqartoqarsimassaguni umiartortut ukiorpassuarni ilisimalersimasaannik paasisi­masaqannginnermik taama oqariartuuteqarneq aallaaveqarsimassaaq.

 

Nioqqutissat ilaasullu isumannaatsumik apuunniarfiinut apuunissaat kalaallit namminneq ilisimasaqassusiat  toqqammavigalugu isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaasimavoq. Ullumik­kut tamanna angusaq iluatigaarput aamma oqariartuutitta ilaagaat assartuineq eqqarsaatigalugu namminersortunut tunniussisoqassappat imaluunniit Royal Arctic Line A/S imaasiallaannaq tamatuminnga isumaginnittunngortinneqassappat.

 

Savanik eqqussukkanut tunngatillugu, naak ullumikkut tamanna oqaluuserisassanut ilaavallaann­gikkaluartoq KNI Pisiffik A/S-mi siulittaasoq, Peter Ostermann, eqqaasissavara siusinnerusukkut nunatsinni savat nammineq tunisassiarisinnaasagut april-mi nunguttarput. Taamaaligaagat avataanit tikisitsisarpugut mamassutsimikkullu uagutsinnut mamarnerusut tassaammata Island-imiut 30 tons-illu angullugit  april-imi pisiortorneq aallartittarpoq.

 

Massakkut tupinnartoq oqaluuserinngitsuugassanngitsoq tassaavoq; ullumikkut Neqi A/S-p qerititsivia kalaallit savaaraataannik ulikkaarpoq, taakkulu KNI-p pisiniarfiini pisiarineqarsin­naapput kr. 1.000-erlugit sanianiipput Island-imiut savaaraataat kr. 700 -erlerugit KNI-p ikiginia­gai.

 

Akulliit Partiiata, Bjarne Kreutzmann, nunaqarfiit pillugit nassuiaaqqeriaraluarneranut atatillugu oqaatigissavarput nunaqarfimmiorpassuit eqqarsaatigalugit nunaqarfiummut takorloorunanngi­laat aamma anguniarunanngilaat Nuummi innuttaasutut atugaqartitaalernissaq. Nunaqarfimmiut nunaqarfimmiuupput, kisiannili periarfissat iluini nunaqarfinni inuunerup qalliup oqilisaassiffigi­neqanissaa anguniarneqarpoq. Kiami nunaqarfimmiup kajumerissavaa imaasiallaannaq nunani qimallugu Nuuk nuannaartorinermut Nuummut nuussalluni. Imaanngilaq Nuuk Nuummiunit nuannarineqarnera matumuuna apeqquserniaripput.

 

Kiisalu selskabe-ni siulittaasussatut ilinniarfissaqapajaamik Bjarne Kreutzmann-p Akulliit Partiiat sinnerlugu  siunnersuuteqarnera, tassani ilinniagartuut immikkut ilinniagaqarsimasut siulittaasuniinnissaannik pingaartitsinera immaqa paasisimasat amigarnerannik tamanna allaave­qarsimasinnaavoq.

 

Ingerlatsivinni siulersuisunut ilaasortaanissamut, siulittaasuunissamut , pappialatigut qanoq soraarummeeruteqarsimaneq apeqqutaanngilaq minnerunngitsumik kalaallit inuiaqatigiit ingerlatsiviutaat eqqarsaatigalugit. Piumasarisaasut pingaartut ilagisariaqarpaat nunami maani pissutsinik aamma paasisimasaqarneq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataanut qujaatigalunga utoqqatsissutigissavara erseqqis­sumik oqaatigisimagunannginnatsigu imaluunniit akuersaarnerput tamakkiissumik peqqussutis­satut siunnersuutinut taavalu peqqussutit allannguutissaannut akuersaarnerput oqariartuutigigatsi­gu, kisiannili siunnersuutaammata aammalu imarisai allanngortinneqarsinnaasutut isigigatsisit Inatsisartunut saqqummiunneqassappat oqaaseqarfigeqqusaanngippata.

 

Illuatungiliuttut annikikkaluartumik oqaaseqarfigiumavai. Illuatungiliuttut aamma oqariartuute­qarput aamma oqariartuussisuuvugut inuuttaasut ilaat sinnerlugit. Utoqqassutiginngilara assagut pattallugit saqqummiunneqartut akuersaannginnatsigit ilaatigut Royal Arctic Line A/S-p sulisui nikassarlugit ataatsimilluunniit Inuit Ataqatigiit oqariartuuteqanngillat.

 

Royal Arctic Line A/S-p pisortaanerata november-imi nammineq oqaloqatigineqarnera aallaavi­galugu imatut oqartipparput; nunaqarfiit suunersut paasiniaaffigeqqaartariaqarpagut. Naatsorsuu­tigaarput umiarsuaatileqatigiit sinnerlugit pisortaaneruguni taamatut oqalussimassasoq. Royal Arctic Line A/S-imi kalaallinik pikkorissunik sulisoqarmat - soorlu aamma ingerlatsivinni allanik taamatut taamaattoqartoq - arajutsisimanngilarput.

 

Aningaasat nalikilliartornerat ullumikkut nuannaarutissaavoq taama annikitsigimmat, Danmark-imilu aningaasat nalikilliartornerannit annikinnerulluni, tamanna nunatsinni nutaarsiassaanngi­laq. 1986-mi ukiortaami KNI naalagaaffimmit tiguneqarmat nunatsinni aningaasat nalikilliartor­nerat naalagaaffiup oqartussaanerata nassatarisaanik 12%-p missaaniippoq.

 

KNI-p atuunnerata ukiup aappassaata naanerani aningaasat nalikilliartornerat 4% sinneqalaagin­narpoq Danmark-imilu 7,9%-soq - affaannanngortipajaareerparput taamanili. Soorunami ullumikkutut ingerlatsinerni kiffartuussunermi qumartiterinerit taamatut annertutigisimanngim­mata - taamanikkut appasinnerusinnaasimanngila aamma taamanikkut Lars Emil Johansen, ullumikkut Naalakkersuit Siulittaasuat, naalakkersuisuneqatigaarput.

 

Taamattumik KNI-p pilersinneqarneratigut angusat aatsaat ullumikkut taamatut ilisoqarsimanera­nik oqariartorniarneq eqqortuliornerunngilaq.

 

Kiisalu 1991-mi saqqummiisimaneq KNI-p hovedledelse-a saqqummiussaqarpoq taannali toqqammaviginagu Naalakkersuisut saqqummiipput. KNI-p taamanikkut siulersuisuini siulittaa­soq Jonathan Motzfeldt maanngaanniit oqaluttarfimmit oqarpoq; nammineq KNI-p soorunami siulersuisui sinnerlugit nalunaarusiartik nalunagu sunik imaqarnersoq. Naalakkersuisulli nalu­naarusiortissimasaat sapaatip akunnerata naanerata kingullermi aatsaat tigusimagamiuk annertu­nerusumik oqaaseqarfigisinnaanagu.

 

Oqanngilanga Inuit Ataqatigiit taamanikkut tamakkiisumik arlaannaanulluunniit isumaqataasoq. Eqqaasitsissutigiinnarparput taamanikkut ilaatigut KNI-p ataatsimik aqutsiveqarluni ingerlaler­nissaanik oqariartuuteqartoqarmat. Taamanikkut Tele Greenland A/S-kut pilersinneqarsimanngil­lat, allakkeriviit naliginnaasumik ingerlaannarallartussatut taamanikkut oqaatigineqarput.

 

Ullumikkulli pitsaanerusut aammalu elektronik atorlugu nalunaaruteqartarneq - allagaqarsinnaa­neq - pigilersimagatsigu. Inuit Ataqatigiinnit naleqquttutut oqaaseqarfigaarput tamatuma peqqutissatut allannguutissatut siunnersuutigineqarnera.

 

Kiisalu assartuinermi akinut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit oqariartuutaat assartuinermi akit suli qaffasippallaaqaat, tamatumunngalu Naalakkersuisunut illuatungiliuttuugaluarluta kaammattuu­terput tusarneqassasoq naatsorsuutigaarput, inuiaqatigiit aamma inuutissarsiutigut ineriartortitsi­nermi pisariaqartippaat sapinngisaq tamaat ingerlatsinikkut aammalu assartuinikkut akigititat appartikkiartornissaat.

 

 

Ruth Heilmann, Siumut:

KNI aammalu taaneqartut allat pillugit Inatsisartut peqqussutissaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuummi Nalakkersuisunik partiinillu oqaaseqarfigineqarneranni tamangajanni aamma aninneqartut pingaarutillit ilagivaat tassa Kommunit eqqorneqartussat iliuuseqarfigineqarnissaan­nik oqariartuuteqarneq.

 

Nuannerporlu aamma Naalakkersuisup tamanna erseqqissaqqimmagu. Tamannalu pillugu aamma uanga ilanngussaqalaarusuppunga.

 

Inatsisartut KNI pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut akuerissappassuk ilaqutariit qulinik ikinnerunngitsut Maniitsumi aamma akileraarluartartortavut annaasussaavagut. Ukioq manna arlallit aamma annaareernikuuagut.

 

Siusinnerusukkut Nuummuinnangajak suliffeqarfinnik eqiterinerujussuaq annikillisarniarlugu suliffinnik sinerissamut siammarsaaneq pilermat isumalluaqataasimavugut tassami Maniitsumi anersaakkut timikkullu iluaqutaasumik innuttaasunullu peqqinnartumik politikerit taamanikkut iliuuseqarsimapput KNI-p qullersaqarfia Maniitsumut pisikkamikku.

 

Isumalluarsimagaluarpungullu suli taassumap annertusiartuaartinneqarnissaanik. Taamanikkut KNI Pilersuisoq Maniitsumiitinniarneqalermat allattaaq Kommunit aamma ilungersorsimapput aamma namminneq lagkage-p ilaanik piniarlutik. Uggornarporlu taamanikkut aamma KNI Pisiffik ilanngullugu Maniitsumut pisinneqarsimanngimmat.

 

Tassami ullumikkut pissusiusut eqqarsaatigalugit taamanikkornitsat pinnagit tassa Sisimiut A/S INI-p qullersaqarfia annertooq tamaat ullumikkut tigummivaa. Taava aamma pissusissamisuuin­nassagaluarpoq KNI-p qullersaqarfii Maniitsumiissappata. Agguaaqatigiinnermi inukulunnut toqqissiallatsitsisarpoq, tamannami aamma politikerip allatuulli ilisimalluarpaa.

 

Siorna KNI-p allanngortiterneqarnissaa aalajangiunneqarmat Kommunit eqqorneqartussat sulisorisallu isumasiorneqarnissaat ilaatigut aamma ilanngullugu piumasaqaatigisimavarput.

Tamannali immaqa malinneqarpallaarsimagunanngilaq ajoraluartumik.

 

Kissaatigisimavarput KNI-p qullersaqarfiata Maniitsumiiginnarnissaa aammalu allagaqarlunga siunnersuuteqarsimavunga, aammalu Naalakkersuisut siulittaasuannut allakkanik ingerlatitsisi­mallunga atsiornerpassuarnik ilalimmik tassani KNI-mi sulisorpassuit aamma atsioqataaffigi­saannik. Tamakkua maani aamma isumaqarpunga eqqaasariaqarlugit.

Tamakkua kinguneqanngippata taava sumiippa innuttaasut oqartussaaqataanerat ?

 

Soorunami tunngaviatigut KNI-p allanngortiterneqarnissaa isumaqataaffigaarput aammalu nunaqarfiit pilersorneqarnerat pingaartumillu angallannikkut assartuinikkullu nunaqarfinni pissutsit iluarsiiffigineqartariaqarmata, massumalu saqqummiussap aamma tamanna anguniar­paa.

 

Isumaqarpungali inatsisartoqatikka oqarfigisariaqarlugit aalajangiinissamut eqqarsarluaqqullugit, tassami ippassannguaq aamma eqqartorparput Royal Greenland-ip pilersaarutaani Maniitsup Kommunianut qanoq ersernerlutsigisumik pilersaarusiortoqarsimanerata naammaginanngissusia.

 

Tamannalu isertuunnagu maani aamma aneqqikkusuppara neriullunga matumap oqaluusereqqin­neqarnissaani matumani eqqaaneqartut Niuernermut Ataatsimiitsitaliami aamma eqqaaneqaru­maartut, kiisalu aamma Naalakkersuisut siulittaasuata oqaaserisaanut toqqissiallannartunut qujavunga.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasuat:

Oqallinneq aamma imaaleqqunagu Maniitsup siunissaa eqqartorneripput imaluunniit qanoq annertutigisumik Maniitsup eqqaani KNI ingerlataassanersoq, eqqaasitsissutigisariaqarparput KNI selskab-inngortitaammat selskab-itullu ingerlalernissaa siunertaralugu niuernerpalaartumik ingerlanissaa aallartinneqarmat aamma tassunga ilaatillugu KNI Holding ilaatitaavoq. Sooq ?

 

Nalilersortuassammagu piffissami aggersumi pisiniarfittut taanna ingerlanerata sukkut pitsaaqu­tai aamma sukkut ajoqutai nalilissallugit. Suliassaq taanna ingerlavoq ingerlasimavorlu bestyrelse-ni issiasimalluni aamma nammineq uanga ukiut marluk issiasimallunga tusarnaarlugit allaanngivippugut qanga Landsråd-imi oqallittarallaratta KGH-kut pillugit.

 

Eqqartorparput uani selskab-i inatsisip ataani ingerlasussaq ingerlasoq aammalu inatsisit najoqqutaralugit akiligassamigut pisussaaffilik, niuerniarnissamigullu kiffaanngissutsimik annerpaamik tunineqartussaq iluanaarniassalluni kaffe-nik, sioraasanik allanillu nioqquteqassal­luni, taakkulu aatsaat akigigunigit akiligassani akilissagamigit Europa-mi aningaaserivinnut attartorfigisimasaminik. Aap ilumoorpoq Kattusseqatigiit KNI akiligassaqarpoq, kisianni Landskarsi-mut akiligassaqanngilaq, niuertutut allatut ililluni aningaaserivinnut akiligassaqar­poq.

Taakkulu aamma naammassiniarlugit niuernini maannakkut iluarsiniarpaa.

 

Aamma pingaaruteqarpoq eqqartussallugu Maniitsorluunniit allallu taakkua eqqartoraluarutsigit KNI-mi aaqqissuusseqqinnermi Pilersuisup nammineq qullersai taakkua namminneerlutik siunnersuisooqataapput siunnersuummut ima ittumut aaqqiissuteqarnissamut.

Direktørit namminneerlutik Peter Vagn  aamma ilaallu taaneqarsinnaasut namminneq siunnersu­eqataapput pissutsit imaalillugit aaqqinneqarpata pitsaanerpaasoq KNI-mut.

 

Taamaattumik ilaqutariit qulit, tallimat arfinillilluunniit taagoraluarutsigit Maniitsumit qimagut­tussat oqartariqarpugut niuertuugamik niuertutut naliliinertik najoqqutaralugu oqar­put:"Taamaalil­luni aaqqiinissaq maannakkut saqqummiunneqartoq naleqqunnerpaavoq!"

 

Nuannaarutigaara Naalakkersuisut siulittaasuata sinniisoqarfik INI-p aamma Royal Greenland-ip atugai aamma tassani periarfissat udvalg-imi misissoqqummagit, ilumoorpoq tassani misissuinis­saq isumaqarpunga inussiarnersumik ilassineqartariaqartoq.

 

Aammalu maannakkut Johan Lund Olsen oqaraluarpalluunniit sunniuteqarniarneq annikitsuara­kasiusoq, kisianni oqartariaqarpoq avannaani angalagatta Upernavimmi Uummannallu eqqaani  qullersat peqatigalugit KNI-p qullersai; tassani aalisartulluunniit namminneq sinniisuisa saqqum­miussaannik inussiarnersumik qullersaasunik ilassineqarnerat una maluginiarpara.

 

Aappaaguminngaanniit Upernavimmi eqqaanilu qassutit atortoriunnaassavagut piniagassavut illersoratsigit, aamma taama Inatsisartuni aalajangiisoqarmat. Atortussagut atortorissaarutissagul­lu suusut namminneerluta peqatigalusi tikkuarusukkaluarpagut pisiniarfinnut taama ittunut angalalluta oqarluta ukua naleqqupput Upernavimmi aamma Uummannami atussallugit, neqero­orut taama ittoq aamma inussiarnersumik ilassineqarpoq qullersaasuniit peqatigiumaneqarlutik atortorissaarutit naleqquttut suut pissarsiarineqarnissaat.

 

Tamakkuupput aamma sunniuteqarfiit namminneerluni aamma kattuffiit maannakkut atorluarsin­naasamittut periarfissaqarfigeriigaat.

 

Uanga aamma siornatigut oqartoqarmat kikkuugaluarnersut qutsavigalugit, uanga qutsaviginiar­pakka KNI-mi siulersuisut, Pisiffimmi, Pilersuisumi Holding-mi maannamut sulisullu sinniisaat ukiuni taakkunani siunnersuisarnitsinni maani killiffigisatsinni saqqummiussani Naalakkersuisu­nit aamma ilassilluarneqartuni qujanartumik tikitaqaratta.

 

Isumaqarpunga pitsaanerpaamik angusassaq uaniittoq eqqarsaatigisariaqaripput, niuerneq kiffaanngissusermik annerpaamik tunineqartoq aamma iluanaarnissaminut periarfissaqarneruvoq.

Niuerneq qulaaninngaanniit "sului killorlugit" piumasaqarfigissagaanni taava aamma inuiaqati­giinninngaanniit akilertariaqarpoq.

 

Matusissutissaqartariaqarpoq KNI-p annaasamigut naalakkersuinikkut "sului killorlugit" iliussagutta. Taamaattumik tassani aamma inuiaqatigiinni akiliisussat tassaapput uagut, taanna aamma pinngitsoorani ilanngullugu akiliutigisariaqarpoq.

 

Kisianni oqassaanga. Qanorluunniit nassuiaatit amerlatigigaluarpata KNI malittaralugu qaamma­tini kingullerni 23-ni namminnerlu aamma niuertutut aaqqissuusseriaatsiminni aaqqissuussinerat malittaralugu periarfissamik atorluaaneruvoq aamma tassani oqartariaqarpunga Universitet-mi UG-nikumik siulittaasoqarnera imaluunniit siulersuisunut ilaasortaqarnera apeqqutaanngilluin­narpoq nunatsinni maani niueriaatsimik paasisimasaqartut aammalu kikkunnik oqaloqateqarsin­naallutik periarfissaminnik atorluaasut namminneerlutik taanna aaqqiiniarnerat kusanarluinnar­toq KNI-mi sulisunut qutsatigisariaqarpoq.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Qanga pisimasorpassuit kingumut qiviarlugit oqallinnermi isumaqarpunga ilumut eqqortumik kingumut qiviartariaqartugut.

 

Taamani Aktieselskab-inngortikkatsigit oqarfigalugillu:"Niuernikkut  privat-it assigalugit naqisimaneqanngitsumik ingerlatsigitsi iluanaarniarlusi !" Illuatungaanulli saakkatta qanoq oqarfigivagut: " Soraarsitsissanngilasi imatullu imatullu sulissaasi !"

Oqarfigereelugit niuertutut naliginnaasumik suliniaritsi !

 

Isumaqarpunga taanna uagut nammineq pisuunerput aamma nassuerutigisariaqaripput. Tamatu­ma kingunerisaanik arlalinnik soorunami aamma peqquteqartunik tunngaveqartunillu KNI-p ingerlatai aningaasatigut assorujussuaq ajornartorsiulermata. Eqqaamassavarput taanna uagut aamma pisooqataavugut.

 

Taamaattumik ajortut eqqartorusaaginnarnagit maannakkut ilorraap tungaanut aallartinneq iluamik peqataaffigalugu oqallisiginiartigu.

 

Oqaaseqarfigiumasat arlaqarsinnaagaluartut soorlu una nakkutilliisoqarfimmik pilersitsinissamik oqalunnermi uagut Atassummi tassunga akerliunerput aalajangiusimavarput, kisianni akuersaar­parput Siumuminngaanniit saqqummiunneqartoq sinniisoqarfimmik pilersitsisinnaanermik taanna oqalliseqataaffigilluarsinnaavarput.

 

Tassami nakkutilliisoqarfik oqarsinnaavoq aajuna Inatsisartut apeqqutit ingerlatsivinnut nammi­neq pigisatsinnut tunngasut sukkulluunniit maani oqaluuserisassanngortissinnaavagut oqallisiga­lugillu. Taamaattumik uagut nammineq nakkutilliisuunerput taanna aalajangiusimaannartariaqar­parput.

 

Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqarnermini avannaani avannaarpiaani nioqqutissanik pilersuinermut tunngatillugu oqaaserisai nuannaarutigaakka. Tassami soorlu ullumikkut Uum­mannap Upernaviullu pilersorneqarnerat eqqarsaatigalugu imaappoq Ålborg-imiit Nuummut tikikkunik umiarsuarmut allamut usilersuunneqassapput, Nuummiit Aasiannut, Aasiannut niuneqarunik poortoqqinneqassapput umiarsuarmullu allamut ikineqarlutik. Taanna isumaqar­punga kujataani aaqqissuussiniarnertullu aamma qaangerniartariaqaripput.

 

Isumaqarpunga aamma soorlu uagut ersarissumik nassuerutigigipput taamatut eqaallisaanerup aamma Royal Greenland-imi eqaallisaanissaq eqqarsaatigalugu eqqorneqartuni suliffissanik annaasaqarneq kingunerissagaa.

 

Isumaqarpunga nunarput tamaat aammalu eqqorneqarsinaasut tamaasa eqqarsaatigalugit oqallit­tariaqartugut illoqarfik sumi aggerfigisarput ataasiinnaq pinnagu.

 

Soorlu uagut erseqqissumik oqaatigaarput taamatut eqaallisaanerup aammalu qularinngilara soorlu kujataani una misilillugu toqqaannarlugu ingerlalernerup kingunerissagaa taqqavani quersuit atorfissaqartinnerat suli annerulissasoq, aamma sinerissami allami taamaappoq.

 

Isumaqarpunga taakku pioreersut qanoq allamut atorluarneqarsinnaanerat nalilersortariaqaripput aammalu nalilersorneqartariaqartoq, taamaalilluni eqqorneqartut eqquissagattami taanna nassu­erutigisariaqarparput eqqorneqartut oqinnerusumik atugassaqaqqullugit.

 

Aamma Sisimiunut nuutsinneqartut tassaanerupput, pingaartumik Maniitsumiit, Nanortalimmiit Ilulissaniillu, ulluinnarni aqutsinermi Direktion-imi pinngitsooratik qanimut suleqatigiittussat.

Allat tassunga attuumassuteqannginnerusut soorlu Maniitsumiiginnassapput.

 

Nanortalimmi uuliamut immikkoortortaqarfik Maniitsumut nuussaaq. Assigiinngitsunik tamak­kuninnga iliuuseqartoqarniarpoq, sakkortuallaamik eqquinissaq pinngitsoorniarlugu.

 

Josef Motzfeldt aappassaaneerluni oqaaseqarnermini oqarpoq issuaqqissaanngikkaluarlugu ima isumalimmik oqarpoq:"Namminersortunik annerusumik suleqateqarnissamik isumarput nammin­neq atorfissaqartinnagu."

 

Taamaalioriannguarli IA, kisianni una uanga eqqumiigisarpara ilaatigut namminersortunik tapersersueriarluni allamut sangulaarlunilu aamma ajorilerlugillu taanna imminut assut akerliler­nerusartoq.

 

Tamatta kissaatigaaput pilersorneqarneq pingaartumik nunaqarfinnut pilersorneqarneq pitsaa­nerulissaaq. Assersuutigilaariartigu Kapisillit pilersorneqarnerat, ullumikkut Maniitsumiit Nuuk saneqqutiinnarlugu ingerlanneqartarpoq. Pitsaanerunngila Nuumminngaanniit tamakku isumagi­neqarpata namminersortut suleqatigalugit ?

 

Aamma eqqaamasariaqarparput angallatit pisoqalisut tamatta isorisagut taarserneqassappata tamanna Landskarsi-mut pisussaaffiuvoq, taava pitsaanerunngila namminersorlutik ingerlatsisut isumannaatsumik allatigullu ingerlatsisinnaasut ullumikkullu naammattumik atorneqanngitsut atorluarlugit suleqatigalugit pitsanngorsaagutta?  Taava pilersuineq annertuumik pitsanngorsas­savarput. Uagut taanna qularinngilarput annertuumik pitsanngorsarneqarsinnaasoq.

 

Una aamma oqaatigilaarusuppara soorlu Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmann-ip Maniitsume­ersup ilaatigut oqaatigisaanut tunngatillugu, aap iluarsisariallit taagugassagut amerlaqaat ilaanarujussuaq.

 

Taamaattuminguna massakkut ulluinnarni ingerlatsinermi aningaasartuutit apparsarniarneqartut pisussaaffiit naammaginarnerusumik naammassiumallugit, taava ulluinnarni aqutsisoqarfik Direktion-i eqiterneqarpoq, taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq allatut ajornartumik taama pisariaqarpoq.

 

Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanut, siunnersuummini tunngavilersuutai eqqarsaatigalugit Josef Motzfeldt-ip oqaaserisaanut una akissutigilaassavara; Narsami toqoraavimmi pissutsit eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatigiit anguniagaat anguneqassappat, tassa Island-imiik eqqussisoqas­sanngippat savanik allaat soorlu Johan Lund Olsen-ip eqqarsaammini una pigaa inerteqqutaassa­soq; taava taassuma kingunerissavaa Narsami toqoraavik ukiup qiteqqunnerata missaani matu­sariaqassammat sulisullu angerlartinneqarlutik allamik suliassaqartinneqanngimmata.

 

Aamma una erseqqissartariaqarpara oqaatigisara ilumoormat KNI, Savaatillit Peqatigiiffiat Naalakkersuisullu ukiumut ataatsimut isumaqatigiissuteqartarmata qanoq atsigisumik savat neqaannik avataaniik eqqussuisinnaanissaq pillugu.

 

Soorlu 1996-mi akuersissutaavoq 85 tons tikillugit eqqussisoqarsinnaasoq, kisianni 30 tons-it kisimik tassani eqqunneqarput. Soorlu saqqummiussanni siullermi taanna erseqqissaringa.

Savat neqaannik  nioqquteqartuarnissaq qulakkeerniarlugu taamak iliortoqartarpoq, toqoraaviup ukioq kaajallallugu atorneqarnissaa anguniarlugu taama iliortoqartarpoq, sulisut suliassaqartuar­nissaat anguniarlugu taama iliortoqartarpoq.

 

Ilumoorpoq una massakkut soorlu pingaartumik ukioq manna annertunerujussuarmik savaaqqa­nik nammineq pigisatsinnik peqaratta, kisianni taakku naammanngillat, tassami savat neqai ingaassaannanngorlugit tunisassiarineqarneq ajorput pissanganartorujussuarmik Neqi A/S-ip iluani massakkut ineriartortitsineqarpoq qallersuutissat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit.

 

Tamatta pingaartipparput nunatta tunisassiassaat atorluarneqarnissaat, tamannalu anguneqassap­pat ineriartortitsinerit pinngitsoorneqarsinnaanngillat.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siullermik Naalakkersuisut Siulittaasuat qutsavigissavara oqaatsinut oqaaseqaataanut, marlus­sunnguanilli oqaaseqarfigilaassavakka.

 

Siullermik bloktilskud-it 30 mia.-inngortinnianngilakka, oqartungaana uani oqaaserisanni taasanni qitiusoq unaasimavoq, politikkikkut oqaatigineqartuartoq una tassa nunatsinni sinerissa­mi sumiikkaluaruttaluunniit atugassarititaasut assigiilersariaqartut, taannaana oqaaseqarfigigiga oqarlunga:

ATaanna akisoorujussuussaaq piviusunngortissagutsigu, taamaattumik isumalluarnarpallaartutut neriorsuutitulluunniit oqaatiginaveersaarniartigu akissaqartinnginnatsigu.@ Tassunga atatillugu oqarpunga; A taamatut oqaatigineqartartut piviusunngortissagaluaraanni immaqaluunniit 30-mia.-inik bloktilskud-i allisariaqassagaluartut.@  Oqanngilanga bloktilskud-it allisinniarlugit. Tassami aamma Hr. Josef Motzfeldt-ip oqaasianut tunngatillugu, tassa nunaqarfinnunngooq tunngatillugu nassuiaqqeriaraluarnera pillugu akissutaa, tassa tassunga aamma tunngavoq, tassa oqaluttuaan­narsinnaanngilagut sumiluunniit ikkaluarutta nunatsinni, ineriartornikkut pissutsit tamarmik assigiissinnaanngitsut, tamanna erseqqissarniaannarpara. Tassa isumallualussinnartitsissanngik­kutta taamatut oqalunnerit unitsittariaqartut isumaqarpunga.

 

Taava ilanngullugu oqaatigilaarusulluguuna, kisitsisit toqqortorneqartutut taasakkakka siuliini, tassunga atatillugu aamma oqaatsinni ujartorakku imaluunniit kissaatigingakku, KNI pillugu nassuiaasiortoqarnerani illoqarfimmiit illoqarfimmut nalunaarusiat aammalu nunaqarfinniit nunaqarfinnut ingerlatsinermut tunngasunik akit, nalunaarusiat saqqummersinneqartariaqartut oqaatigingakku.

 

KNI-mut tunngatillugu torernerusumik ingerlalersimaneq, taanna aamma oqaaseqarfigineqartoq oqaaseqarfigilaarusuppara, tassa ilumoorpoq maannakkut torernerusumik ingerlatsineqalerpoq anigaasartuutitigut, kisianni aamma tassaniippoq politikkikkut akisussaassuseq, uagut politikerit akunnitsinniittoq, tassa KNI taamanikkut ingerlatsivinngortinneqarmat pitussimaffigeriigai arlalissuupput, aamma anigaasarsiornikkut. Taakkualu assut ajoqutaasimapput, tassa assersuuti­giinnarlugu taamanikkut umiarsuaaqqat pingasut ilaasartaatit pisiarineqarsimasut naatsorsuuti­niipput, annertuumik ajoqutaasut naatsorsuutini.

 

Aamma uninngasuutit ,nioqqutissanik uninngasuutit taama annertutigisut taamanikkut nalilerne­qarput 1 mia.-inik eqqaamanerlunngikkukku.

 

Aammalu KNI-p ingerlatsitsivinngortinniarnerani piareersarnermi, politikkikkut oqallinnermi radiokkut toqqaannartumik neriorsuutigineqarsimavoq asoortitsisoqassanngitsoq, taannalu tassa aamma pituttuineruvoq  KNI-p taamanikkut naatsorsuutaani. Tassa politikkikkut pituttuineq annertuumik ajoqutaasimasoq maannakkut iluarsiartuaarneqarpoq qujanartumik.

 

Taava naggataatigut, qujassutigaluguuna oqaatigineqartoq, nuannaralugu, tassa taaneqarmat Naalakkersuisut Siulittaasuaninngaanniit kommunit attorneqartussat uani, oqaluuserisatsinnut tunngasumik, taakkua attavigineqassasut oqaloqatigineqarlutillu. Taassuma ingerlalluarnissannik tamaasa kissaappakka.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Qujassutigaara Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini oqaatigisaa toqqissiallaatinga­lugulu, tassa allanngortiterinermi suna tamaat ataatsikkorsuaq ingerlanniarneqanngitsoq oqaatigi­neqarmat. Aammalu soorunami naatsorsuutigilluinnarpara Ataatsimiitsitaliami suliap ingerlaq­qinnerani ilanngussavut assigiingitsut nalilersuiffigineqarluarlutik suliarineqarluarnissaat.

 

Uanili oqallinnermi ilaatigut amigaatigisakka tassaapput; illoqarfiit ataasiakkaat eqqornerlunne­qartussat, tassalu suliffinnik arlalinnik annaasaqartussat, nussuineq pissutigalugu, sunik taartissa­qartitsinneqarniarpat? Imaluunniit qanoq akiliiffigineqarniarpat? Aammalu sulisunik ilanngarti­terisoqassamaarpa? Sulisut qassit soraarsinneqarniarpat?

 

Tupinnanngilaq illoqarfinni, soorlu Maniitsormiut nukillaarneranni maani naammagittaalliutigi­neqartoq. Aammalu akissutip erseqqarissuunngitsut, immaqa ersernerluttut akissutigineqarnerat pillugu toqqissisimanngitsoqarmat, taamaattumik allanngortitereqqinnissamut tunngatillugu, isumaqarpunga kommuninut ataasiakkaanut, naak oqartoqaraluartoq kommunit ataasiakkaat eqqungaasussat aaqqiivigineqassasut. Ersarinnerusumik nassuiaateqartoqartariaqartoq, suningu­kua suliffiit annaaneqartut taarserneqarniartut?

 

Allakkeriveqarnermi sullissinermut tunngatillugu, ilaatigut aamma maqaasisama ilagaat, anigaaseriveqarnikkut sullissineq, tassami allakkerivimmut taakkua attuumassuteqartarmata, pingaartumik nunaqarfimmiut eqqarsaatigalugit. Nalunnginnatsigumi nunaqarfinni aalisartut piniartullu aningaasarsitinneqartarnerannut tunngatillugu annertuumik ajornartorsiuteqartoqartar­toq. Tassa ilaatigut imaammat, aalisartoq nunaqarfimmi pisaminik tunisaqarsimaguni, taava anigaasarsiassaminik ilaanni ulloq ataasiinnaannngitsoq utaqqisariaqartarpoq. Pissutsit tamakkua isumaqarpunga tamaasa ilanngullugit nalilersuinermi ilaatinneqartariaqartut.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Akulliit Partiiataana nunaqarfinnut oqaasii oqaaseqarfigilaarniarikka.

 

Immaqami ilumoorsinnaavoq oqarami;@ilinniartitsisut peqqinnissaqarfimmilu sulisut nunaqarfim­mukarusunngitsut@, kisianni aamma amerlaqaat nunaqarfiliarusuttut. Aamma qujanartumik massakkut amerlasuut nunaqarfinni sulipput.

 

Uagut nunaqarfimmiut kissaatiginngilarput, aamma piumanngilarput illoqarfinnut eqitertinneqar­nissarput, tassami nalunngilarput massakkut illoqarfinni inuuniarneq qanoq ittoq. Inissaqarniar­nikkut pissutsit qiviaannarutsigit inissaaleqisut amerlaqaat, suliffissaqarniarnermut pissutsit ajornartorsiutigineqarput,  atuarfiit ulikkaaqqapput, meeqqeriviit ulikkaarput. Taava uagut nunaqarfimmiut kissaatiginngilluinnarparput illoqarfimmut katersorneqarnissarput, taamaaliorto­qarpat nalunngilluinnaratsigu taakkununnga ajornartorsioreersunut aamma uagut ilanngutiinnar­neqassalluta. Kissaatiginerungaarparput uagut nammineerluta nunaqarfitsinni napaniarnissarput, aamma nalunngilara amerlasoorpassuit taamaattut. Tassami illoqarfimmut nuussagaluarutta immaqa amerlanerpaat suliffissaqannginnertik piinnarlugu Inunnut Isumaginninnermut aningaa­sartuutinut, allanullu annertoorujussuarmik qaffassaataasussaapput.

 

Taamaammat immaqa Akulliit Partiiat nunaqarfinnut tunngasunik oqaaseqarnialeraangami paasiniaalaaqqaartaruni, taava nunaqarfiit nuannarineqarnerussagaluarput.

 

Aamma uagut KNI-p allanngortinniarneqarnera nunaqarfinninngaanniit massakkut assorujussuaq tapersersorparput, aamma paasilluarsinnaagatsigut atungarisavut annertuumik tassani pitsanngor­tinniarneqartut. Tassami ukiut kingulliit malunnartumik nunaqarfinnik pilersuineq ilungersunar­tumik ingerlalersimasoq, massakkut ilorraap tungaanut saatsinniarneqalermat nuannaarutigaar­put. Soorunami aamma ajornartorsiutitaqartassaaq, kisianni imaanngilaq inimi maani taamatut aalajangerutta, aalajangiivilluta aalajangissasugut, soorunami aamma taakku ajornartorsiutinn­gortussat uterfigineqartarumaarput. Taamaamma massakkut isumalluarluta aamma suleqataaru­sussuseqarluta KNI-p allanngortinneqarnissaanut peqataarusuppugut.

Qujanarujussuaq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Aap tassa oqaatigerusutara Peter Ostermann-ip Atassut sinnerlugu eqqunngilluinnartumik oqaasiliorneranut tunngasuuvoq, tassagooq; A privatit IA-p atorfissaqartinngilai, taamatunngooq oqarnini Inuit Ataqatigiit nammineq isumanerluutigissavaat.@ akerlianilli oqarpugut Inuit Ataqatigiit, namminersortut aamma pilersuinermi ingerlatsilersinnaanerat ammaffigaarput, oqaannarpugulli isumaliortoqartariaqanngitsoq tamanna imaasiallaannaq kikkunnulluunniit tunniunneqarsinnaasoq, isumannaatsumik pilersuineq isumannaatsumi ilaasunut assartuineq matumani pineqarmat.

Kiisalu umiarsuaateqarneq pillugu oqarpugut; Aumiarsuaateqarnerup taamatut ilaasunik usinillu assartuinerup, KNI A/S-p nutaap iluani immikkut ingerlassivittut Selvskab-inngortinnissaanik siunnersuut Inuit Ataqatigiit isumaqatigaat, taamatullu ilusilerneqareerluni KNI A/S-ip iluanii­ginnarnissanut isumaqarnitsinnut umiartortut kalaaliunersut manna tikillugu ilisimalersimasaasa imaannaanngitsup pigiinnarnissa kisiat tunngaviginngilarput, ilaalli ilanngullugit.@

 

 Pingaartuuvoq aaqqissuusseqqinnermi datter selvskab-inik pilersitsisinnaanermik periuseq, Royal Greenland-ikkut, Grønlands fly-kkut allallu atoriigaat ilisimasaqarfigissallugu. Soorlumi aamma saqqummiinermi Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigingaa, Royal Greenland-i kujataani aalisakkanik nammineq isumagiinnarsinnaagaa. Aap, Royal Greenland-ip aningaasaler­suinermik, inissaqartitsinermi assartuinermik Selvskab-iliorternikuuvoq, sooq KNI-p tamanna isumagisinnaassanngilaa datter selvskab-itut Royal actic-imut tunniunneqarneraninngaanniit isumannaannerusututut isigaarput, kiisalu savanik eqqussuinermut tunngatillugu maani oqaase­qarfiginngilarput, oqaaseqarnitsinni siullermi assersuutitut taasaqatsiarpugut. Taanna immikkut oqaluuserineqarumaartoq ilimagaarput, suullu sakkugissanerivut gruppitsinni eqqartussaqqaarpa­vut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Hr. Hans Enoksen-ip oqaasiinut naatsunnguamik oqaaseqalaaginnarlunga.

 

Akulliit Partiianninngaanniit nunaqarfiit matoorarnianngerluaasarpavut, taanna qasseriarluta oqaatiginerparput tusakatanneqalerunnarsivoq. Akerlianilli oqaaseqarniartarpugut, illoqarfinnut aammalu nunaqarfinnut tunngatillugu iluaqutaasinnaasut suut isumaqarfigingivut iluarseriaataa­sinnaasut. Aamma uani oqaaseqarninni oqaatsikka imaapput;  suut ajoqutaasut isertorumanagit aamma oqaatigaakka. Tassa tassani nalunngisakka pissutsit ullumikkutut itsillugit, tassa  ajoqutaasutut ilaatigut. Tassani assersuutitut taasaqaannarpunga, tassani ilinniartitsisut peqqin­nissamillu suliaqartut atugaqartitaanerat. Taakkua ajoqutaasut peerneqarpata nunaqarfinnut pitsaanerussagaluaqaaq. Taakkua taamatut isumaqartillugit oqaatiginiarsimavakka.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Josef Motzfeldt-ip aallaqaataani siullermeernermini oqaaserisai eqqaamalluarpakka, kisianni aappassaanik oqaaseqarninni aallaavigisara , tassa ersarissumik Josef Motzfeldt-i oqarmat atorfissaqartinngilarput isumariaq taanna. Soorunami aamma uagut isumaginngilarput suut tamarmik,  tassanngaannarsuaq ataatsikkut namminersortunut tunnius­suunneqassasut.  Ersarissumik oqaatigaarput, killeqartumik namminersortunik suleqateqalersin­naaneq iluatsissappat  piareersaasioqatigiinneq pisariaqarpoq, tassalu taanna aallaavigaarput. Isumannaatsumik ingerlatsinissaq ilaasuuppata assortuutaappataluunniit, aamma taanna uagut isumaqatigilluinnarparput, tassami namminersortoq ilaasunik angallassinissamut akuerineqassap­pat angallataa aammalu angallassisussat akuerineqarsimasuusariaqarput, ullumikkullu taamaare­erpoq.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisunut Siulittaasoq akissuteqartoq:

Oqallinneq tusarnaarlugu ilaagut assigiinngitsunik tupinnartortaqalaarpoq. Politikkikkut nuttui­nerit piiarneqarnissaat arlallit oqaluuseraat, kisianni tassa niuerneq oqaluuseraarput, massakkut politikkilersuullugu nal.ak. pingasut sinnerlugit.

 

Aamma isumaqarpunga tusarnaarlunga paatsooqatigiittoqalaartoq. Oqaaseq uanga

nuit Ataqatigiit oqaluttuata oqaasii imannak paasigakkit; Aaporfissaqartinngilarput@, taavalu   Peter Ostermann-imit tusarneqarluni; A atorfissaqartinngilarput@ taamaalilluni paatsooqatigiinneq  taanna pilersimassappat neriuppunga paaseqatigiinnermik kinguneqassasoq.

 

Siullermik Inatsisartunut Ilaasortaq Niels Mattaaq erseqqissumik apeqquteqarpoq, taannalu sioqqullugu oqaaseqarnermini nuannaarutigalugu maannakkut ajunnginnerusumik nunaqarfinnut pilersuineq aaqqissuunniarneqalermat.

 

Ilaasunut angallassineq, taanna qanoq pissanersoq, tassa nunaqarfinnut pajuttaatit ilaasunik angallassisassanersut apeqqutigineqarmat. KNI ataatsimut maannamut pilersaarutaa, tassa KNI nammineerluni taanna akinissaa isumaqarpunga periarfissaqartittariaqartoq. Taamaattumik Inatsisartut ataatsimiinnerat manna ingerlatillugu KNI-miit Niels Mattaaq-p allaffigineqarnissaa kaammattuutigissavara, apeqqut taanna pillugu maani saqqummiusseqqinnissamut naammaginar­tinngikkuniuk saqqummiusseqqinnissaminut periarfissaqarniassammat. Kisianni maannamut paasisavut najoqqutaralugit, KNI ullumikkut nunaqarfiliartaatinik ,pajuttaatinik umiarsiaarato­qarsuarnik umiarsuaaraateqarpoq 15-it missaani amerlassusilinnik sineriak tamakkerlugu. Taakkua agguaqatigiissillugit ukiunik 30-inik pisoqaassaauseqarput. Taakkua 15-iniit affaan­nanngortinniarneqarput arfineq marlunnut arfineq pingasunulluunniit, taavalu taakkua ullumik­kornit pitsaanerusumik akilersinnaanerusumik assartuisinniarneqarlutik. Taakkua saniatigut privatit, nunaqarfinnut assartuineq ilaasunillu angallassineq aamma neqeroorfigineqassapput, taakkua minnerunngitsumik Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni Qeqertarsuullu tunuani neqerooru­tit siullermik saqqummiunneqassasut paasisaqarfigaara. Upernavik assersuutigalugu eqqarsaati­galugu maannamut KNI-p pilersaarutigingaa paasivara, ukioq kaajallallaugu ilaasunik angallassi­neq, Upernaviup pigisaqarfiini helekopterikkut ingerlanneqarsinnaasunngorlugu aaqqiinissaq misissorneqartoq, kisianni paasissutissat ersarinnerusut KNI-mut paasiniaaffigineqarnissaat, KNI-p nassuiaateqarnissaa Inatsisartumut Niels Mattaaq-mut toqqaannartumik allakkiaqarnermi­gut taanna kissaatigissavara, tannalu tunngavingalugu Niels Mattaaq ataatsimiinneq manna naatinnagu qisuariaqqinnissaminut periarfissaqarnissaa aamma ammatinneqarniassammat.

 

Nuannaarutigalugu paasivara Inuit Ataqatigiit Siulittaasuata Josef Motzfeldt-ip,  Nakkutilliisunut taarsiullugu Sinniisoqarfiup periarfissatut misissorneqarnissaa ammaffigingaa, taannalu Niuer­nermut Ataatsimiitsitaliami misissornissaa kissaatigineqartoq. Isumaqarpunga aamma inatsisit iluanni ajornanngippat ilumut taamannak killilersuisoqarsimatigippat, tunulequttalluunniit ilisimatinneqaqqusaasatik qanoq iliorsimanermik, taava taakku misissorneqartariaqartut inatsisit iluanni ammaassisoqarnerunissa, soorunami Partiit aallartitaat aallartitaaffimminnut qanoq oqaasissaqassanersut partiini namminneq tanna oqaasissaqarfigisussaavaat. Atassut, IA Siumullu sinniisoqarfigingipput assersuutigalugu Royal Greenland-i sinniisoqarfiani. Uanga nammineq imaaliinnarluni isumaqarpunga Atassutip, IA-p Siumullu namminneq aallartitartik qanoq atussallugu oqaasissaqarfigigaat, Selskab-inut partiit suli Selskab-inngorsimanngimmata, soorlu Johan Lund Olsen-ip annilaangatigigaa Inatsisartut aamma Selskab-inngussasoralugit, naluara taamatut pilersaaruteqartoqarnersoq. Naalakkeruisuni uagut Inatsisartut sulinerannut akuleruttus­saannginnatta taanna oqaaseqarfigissanngilarput.  Kisianni tassa allatut oqaatigalugu,  isumaqar­punga taanna naaperiarfiusoq Siumut siunnersuutaa Atassummit tapersersorneqartoq, Inuit Ataqatigiinnillu naaperiarfittut misissorusunneqartoq repræsentantskab-eqalernissaq, isumaqar­punga taanna siulliusimaartari-aqaripput.

 

Oqaaserineqartut allat soorlu, Sivert K. Heilmann-ip oqaaseqarnera aammalu Ruth Heilmann-ip  oqaaseqarnera ilaatigut taakku tunngavingalugit oqarusuppunga, soorunami pissutsit allanngori­artortut aamma malinnaaffigisariaqarput, avatagiisivut piumasaqarput ineriartortuarnissatsinnik, avatagiisivut piumasaqarput piorsartuarnissatsinnik. Ilikkartariaqarparput uninnganeq ileqqutoq­qanut qerrunneq kinguariarnerummat, nutaamik nalilersuiuarneq siumukarnermik pilersitsisar­mat. Taamaattumik 1991-imi qangaluunniit 1991, 1995-imiluunniit qanoq iliorsimanerput kisiat tunngavingalugu, ullumikkut nutaamik alloriarnissamik pinaveersaarnissaq isimaqarpunga pinaveersaartariaqaripput.

 

1986-imi inflation-ip 4%-iusimanera soorunami nuannaarutissaavoq, taamanikkut appariarneq annertummat, kisianni aamma nalunngilarput KNI-p nunatta anigaasaqarneranut sunniuteqarnera annertuujusoq.  Inflationi 4%-iinnaagaluartoq Landskasse 1988-imi aqullaartoorluinnaraluarmat, aamma sillimaffigisariaqarparput, ullumikkut anigaasarsiornikkut politikkitsinni taamatut ileqqinnginnissarput ukiumi qulinngoraluttuarmata Kalaallit Nunaata anigaasarsiornera aqul­laaraluallarmat. Maannakkut aningaasarsiornikkut ajunngitsumik assoralisimaarpallaan-ngitsu­mik ingerlanerput  isumaqarpunga paarilluartariaqaripput. Ilumoorpoq inflation-ip appariartor­nera aatsaat angusaanngilaq, aamma 80-ikkunni inflation-ip appariartornera aallartinneqarpoq, kisianni aamma taamatulli erseqqitsigisumik oqaatigisariaqarpoq taamanikkumut naleqqiullugu ullumikkut pissutsit ajornerulersimanatik pitsaanerulersimapput, pitsaanerujussuanngorsimapput pingaartumik KGH, KNI-toqqallu nalaani pissutsit eqqarsaatigalugit.

 

Soorunami kissaatiginartaraluarpoq kommunini ataasiakkaanut Naalakkersuisut pisussaanissaat, Inatsisartullu pisussaanissaat pilersaarusiorneq suna tamaat tikillugu ersarissumik ingerlatissagip­put, kisianni aamma isumaqarpunga taanna killissaqartoq. Kommunini ataasiakkaani suliffiit suut piussanersut, suliffissat qanoq amerlatigissanersut taanna Naalakkersuisut kisimik sulias­sarinngilaat, kommunalbestyrelsit aamma suleqataasussaapput. Kommunalbestyrelsit aamma siunnersuuteqartussaapput qanoriliortoqarnissaanut, aamma kommunalbestyrelsi namminneq pilersitseqataasussaapput. Isumaqarpunga taanna erseqqissassallugu pingaaruteqartoq, taamaattu­mik kommunit attorneqartussat suleqatigalugit iliuusissanik anigaasartigut annaasassaat illuatugi­lerneqarsinnaanersut, suliffeqarfiit annaasassaat sapinngisamik annikinnerpaaffissaaniitinneqar­sinnaanersut tassuuna sulinermut Naalakkersuisunut peqataarusuppugut, kisiannili taama oqalukkaluartillutaluunniit suli oqaaseq una ingerlateqqinneqartarpoq pilersaarutit ersernerlup­paaqaat. Ilaannikkut apererusuttarpunga kommunalbestyrelse nammineq qanoq pilersaaruteqara­mik? Apeqqut taanna ilaanni tikittariaqartarparput ilaannikkut, imaanngilaq Naalakkersuisut kisimik kommuninut ataasiakkaanut pilersaaruteqartut.  Naalakkersuisut Inatsisartullu pisussaa­vugut nunarput tamakkerlugu sulissussissalluta, aamma kommuninut ataasiakkaanut, kisianni kommuninut ataasiakkaanut pisussaaffik Naalakkersuisuniinnaanngilaq.

 

Selskab-ini ingerlatsineq pillugu ilaatigut tamakkununnga tunngassuteqartunik oqaaseqartut illuatugilerlugit Siumut oqaluttuata hr. Jonathan Motzfeldt-ip oqaaseqarnera qujassutigaara, aamma ersarilluinnartumik erseqqissaataammat. Aamma uagut Naalakkersuisuni ataqqeqaarput niuernermi ingerlatsisut sapinngisamik kiffaanngissuseqartuarnissaat. Kiffaanngissusermi iluanaarnarpoq kikkunnulluunniit, niuertunuinnaanngitsoq. Kiffaanngissuseq allanut akornutis­sanngortinnaveersaartariaqarmat, aamma eqqaamasariaqarparput. Taamaattumik kiffaanngissut­sip aqqani, assersuutigalugu KNI-p iluaqutaaffiisaa annikillisarpallaannginnissaat Naalakkersui­suni uagut mianersortumik inassutigaarput pingaartitsillutali. Tassami selskab-it Naalakkersuisut piginngilaat, Inatsisartulluunniit piginngilaat Inuiaqatigiit pigaat, aktionæriupput kalaallit inuiaqatigiit, aktionærillu oqarpata aap, niuerneq pingaarpoq, niuerneq ingerlalluassaaq, kisianni aamma aktionærit kissaateqarput KNI-p sumiiffinni ullumikkut iluaqutaaffini annikillisassann­gikkai. Aamma taanna isumaqarpunga niuernerup iluaniittutut paasisariaqartoq.

Oqaaserineqartunut ilaatigut Peter Ostermann-ip oqaaseqarnermini tikitaanut soraarsitsinerit aammalu assigiinngitsutigut akornusiinerit, taanna eqqarsartaaseq uanga isumaqatiginngisara tikilaarusuppara. Niuerneq imaanngilaq soraarsitsineq, niuerneq imaanngilaq nuanniitsumik misigisitsineq. Niuerneq imaalertariaqarpoq nuannersumik misigisitsineq aamma, piginnittuin­naanngitsumut, niuertuinnaanngitsumut kisianni aamma suleqatigisaanut, sulisuinut avatagiisaa­nullu. Isumaqarpunga taanna niuerneq siunissami qanilliartortariaqaripput.

Aamma direktionit siulersuisullu piginnitsiminnut tusarnaartut ingerlalluarnerpaangujuttarunar­put.

 

Aamma qutsavigisassarpassuit allat Naalakkersuisuninngaanniit qutsavigissavavut. Suliffeqarfin­ni taajukkatsinni sulisut Naalakkersuinikkut akulerukkusunnginnermik oqalunniannguarluta annertoqisumik oqallisiginnittarnerput nukillaarutiginagu, suliffinnik ingerlatsiuarmata. Min­nerunngitsumik KNI-p selskab-iini ukiuni kingullerpaani ingerlatsisimasut, qamannga pisumik qutsavingerusupakka, siulersuisunut ilaasortat, siulersuisuni siuttut; Junnuk, Piitaq Miia taakku tamaasa Naalakkersuisuninngaanniit qamannga pisumik qutsavingaakka, KNI ullumikkut nunatsinni nammakkersuutaajunnaarluni, nunatsinni periarfissanik nutaanik tikkuussisunngorsi­mammat. Aamma qutsavigaakka Royal Actik Line-mi, Royal Greenland-imi Tele Greenland-imilu sulisut, siulersuisut allallu tamaasa. Kalaallit Nunaata pigisaanik niuernikkut ingerlatsillu­armata, politikkerit ingerlatsiniarsarinerput qaangerlugu. Qanortoq taamatut ingerlaneq aamma ingerlaqqikkili, inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik inuiaqatigiinnulli iluaqutaasumik.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

 Tassalu taamaasilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 11 naammassivoq, 11a, 11b, 11c, 11d   11e-lu. Tassalu KNI pillugu Royal Actic Line A/S pillugu pilersuinermi iliuusissat pillugit, Kalaallit allakkeriviat pillugu, Tele Attaveqaatit allanngortinneqanera pillugu, Kalaallit Nunaanut Kalaallit Nunaaniillu usinik imaatigut assartuineq pillugit peqqussutissatut siunnersuu­tit, aamma peqqussutissatut allannguutissatut siunnersuutit oqaluuserineqarnerat siullermeerne­qarnerat naammassivoq. Aappassaaneerneqannginnerminilu Inatsisartut Niuernermut ataatsimiit­sitaliaanni oqaluuserineqarnissaa innersuussutigineqarmat naatsorsuutigaara oqaluuserineqaq­qaassasoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.