Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 21. maj 1997, nal. 15.30

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32.

 

”Imaatigut mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuuler­sinneqarnissaanik peqqussummi § 27-p atortuulersinneqarnissaanik peqqussut”-mmut kiisalu umiarsuit uuliamik mingutsitsisoqarnissaanut piareersimanissaannut pilersaarutit pillugit nalunaarutissamut missingiummut Inatsisartut oqaaseqaatissaannut siunnersuut.

(Peqqinnisamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfik.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

1994-imi Inatsisartut Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu inatsisartut peqqussutaat, tre sømilinik killeqarfiup iluani, tassa imartani nunatta oqartussaaffigisaani, atuuttoq, aamma ATre sømilinik killeqarfiup avataani immatigut avatangiisinik mingutsitsinaveersaarineq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaanik peqqussut@ akuersissutigaat. Inatsisi­liornerit taakku marluk imminnut tapertariipput. Inatsisiliornernut tamanut attuuppoq malittari­sassat annertuumik nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutinik tunngaveqarmata.

 

Peqqussutip qulaani pineqartup atortuulersinneqarnerani paragrafit ataasiakkaat aalajangiivigine­qarallaannarput kingusinnersusukkut atortuulersussatut, taakkununnga ' 27 ilanngullugu.

 

1996-imi ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartut akuersissutigaat Uuliamik mingutsitsisinnaaneq pillugu upalugaarismanissaq, akiuiniarnissaq suleqatigiinnissarlu pillugit nunat tamalaat isuma­qatigiisutaannut, OPRC-konventionimik taaneqartartumut, 1990-imeersumut Kalaallit Nunaat tamakkiisumik akuersissasoq. Peqatigitillugu Inatsisartut aalajangerpaat MARPOL-konventioni pillugu aalajangiigallarsimanerit ilaat atorunnaarsinneqassasut, taamaattorli imeq kuuffitsigut iginneqartartoq pillugu aalajangiigallarsimaneq atuutsiinnarneqarluni. Taamaalilluni ' 27-ip nalunaarutitaatalu atortuulersinneqarnera suliassaqarfimmi pineqartumi nunat tamalaat akornanni sukumiisumik malittarisassaqartitsinerup timitalerniarneqarneranik tunngaveqarpoq.

 

AImaatigut avatangiisinik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaanik peqqussummi ' 27-ip atortuulersinneqarnissaanik peqqussut@ -mut kiisalu umiarsuit uuliamik mingutsitsisoqarnissaanut piareersimanissaannut pilersaarutit pillugit nalunaarutissamut missingiut matumuuna inatsisartunut akuersissutigisassanngorlugit Naalak-kersuisunit saqqummiupagut. Peqqussut nalunaarutitaa ilanngullug imartami oqartussaaffigisami 3 aamma 12 sømilip akornanni atuutissaaq umiarsuarnut uuliamik assartuutinut 150 BRT sinnerlugu angissusilinnut kiisalu umiarsuarnut allanut 400 BRT sinnerlugu angissusilinnut.

 

Nalunaarummi takuneqarsinnaasutut matumani pineqartut uuliamik mingutsitsisoqartillugu umiarsuarni anginerusuni suleriaatsit attaveqaqatigiinnermilu aqqutissat timitalerneqarneri. Ilisimatitsisutigineqarsinnaavoq umiarsuit pineqartut amerlanersaat maannangaaq nalunaarummi piumasaqaatinik naammassinnereersimammata.

 

Peqqussutip atulerneranut atatillugu annertuunik aningaasatigut nassataqarnissaa naatsorsuutigi­neqanngilaq.

 

Peqqussutissasut siunnersuut nalunaarutitaa ilanngullugu Inuussutissarsiornermut, Angallanner­mut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisorta­qarfimmut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, APK-mut, RAL-imut, Royal Greenlandimut KNI Pilersuisoq A/S-imullu tusarniaassutigineqarsimavoq. Tusarniaanermi akissutinik peqqussu­tip atortuulersinneqarnissaanut akerliusunik takkuttoqanngilaq.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut siunnersuutigisavara peqqussut pillugu inaarutaasumik  oqaaseqaateqartoqartinnagu peqqussut Avatangiisinut Eqqissisimatitsinermullu Ataatsimiititalia­mi suliarineqaqqaassasoq.

 

Niels Mattaaq, Siumup oqaaseqartua:

Imaatigut avatangiisinik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu inatsisassap suliarineqarnerani arlaleriartumik apeqqut paragraf 27-mut tunngasoq attorneqartarsimavoq. Tamatumani ilaatigut 1996-mi OPRC-konvention-mi pineqartut, tassa taaneqareersutut uuliamik mingutsitsisinnaaneq pillugu upalungaarsimanissaq 1990-mili saqqummiussaq, nunatsinnit akuerineqareersimammat.

 

Peqqussutissaq pineqartoq nalunaarutitaa ilanngullugu umiarsuarnut aalajangersimasunik angussusilinnut imartatsinni 3 sømil aamma 12 sømil akornanni mingutsitsisoqarnissaannut piareersimasussanut tunngassuteqarput. Piumasaqaatit umiarsuarnit taamaattunit naammassine­qartussat taakkartorneqarsimapput, qularnanngitsumik aningaasatigut aamma naliliiffigineqar­tariaqartut.

 

Siumut-miit taamatut oqaaseqarluta atulersitsinissaq isumaqatigigaluarlugu tapersersorumallugu­lu oqareerluta, isumaqatigaarput avatangiisit pillugit ataatsimiititaliamik misissorneqarnissaa, isumaqatigiissutinut allanut assigiinngitsutigut attuumassutai erseqqisarneqaqqullugit.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiuni kingullerne nunatta imartaani avatangiisit mingutsinneqannginnissaat anguniarlugit inatsisartut peqqussutissaannik suliaqartarsimavugut, soorlu 1994-mi nunatta imartaani sømil-it pingasut iluanni uagut nammineq oqartussaaffigisatsinni, kiisalu sømil-nik pingasunik killeqar­fitta avataani imaap mingutsinneqannginnissaa anguniarlugu peqqussut Inatsisartuni akuersis-sutigisimavarput. Taamaaliornermut peqqutaanerpaavoq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiis­summik tunngaveqarmata.

 

Umiarsuit uuliamik mingutitsisoqarsinnaanissaanut piareersimanissaannut pilersaarutit pillugit nalunaarutissamut missingiummut Inatsisartut oqaaseqaatissaannik siunnersuut Naalakkersuisu­mit saqqummiunneqartoq Atassut-mit ilassilluarparput.

 

Nunatta silaannaata peqqarniissusia eqqarsaatigalugu, nunatsinni umiarsuit uuliamik assartuutitut atorneqartut nunatta imartaanut sikorsuaqartaqisumut sarfartoqisumullu naleqqussartuarsimanis­sat Atassut-mit assut pingaartipparput, nunatta sineriaani uuliamik mingutsitsineqassagaluarpat ajunaarnersuarmik kinguneqarsinnaanera pinaveersimatinneqartariaqarmat, nunatta imartaa inuuniarnitsinnut aningaasarsiornitsinnullu pinngitsoorsinnaannginnatsigu.

 

Nunatsinni illoqarfiit alliartorillugit eqqakkat kuuffiisa atorneqarnerat annertusiartuinnartuussa­voq, tamakkulu imaanut ataneqartinneqartut nalunngilarput, matumuuna Atassut-mit piumasaris­savarput eqqakkat kuuffii imartatsinnut mingutsitsinnaanerat Naalakkersuisunit eqqumaffigine­qaqqullugu.

 

Peqqussutissatut siunnersuut susassaqartunut tamanut tusarniaassutigineqarsimavoq, akerliusulil­lu takkuttoqarsimanngitsoq oqaatigineqarpoq, taamaammat umiarsuit uuliamik mingutsitsisoqar­nissaanut piareersimanissaannut pilersaarutit pillugit nalunaarutissamut missingiummut Inatsi­sartut oqaaseqaatissaannut siunnersuut, annertunerusumik oqaaseqarginagu, pisariaqassappat avatangiisinut ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarnissaanik Naalakkersuisup kissaatigisaa aamma Atassut-mit akuersaarparput.

 

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ukiut pingasut matuma siornatigut, tassalu 1994-mi Kalaallit Nunatta avataani 3 sømil-it iluanni kiisalu 3 sømil-it avataani imaatigut avatangiisinik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu peqqus­sut maani inimi akuersissutigineqarpoq.

 

Taamanilu paragraf 27 aalajangiiffigineqarallaannarpoq kingusinnerususukkut atortuulersinne­qarnissaa naatsorsuutigineqarluni.

 

Nunat tamalaat akornanni uuliamik mingutstsisoqarsinnaaneq pillugu upalungaarsimaniarneq kiisalu akiuiniarnissaq suleqatigiinnissarlu pillugit OPRC-konvention-mik taaneqartartoq ukiarmi maani ataatsimiinnermissaaq inatsisartunit akuersissutigineqarpoq.

 

Nunatta imartaani uuliamik, tamatta kissaatiginngisatinnik, mingutsitsisoqariataassagaluarpat nalunngilarput inuiaqatigiinnut kalaallinut qanoq nuanniitsigisumik tamanna kinguneqartussaas­sasoq, ingammik sikorsuit akornanni taamatut pisoqariataartoqassagaluarpat. Tassami uagut kalaallit inuiaat nunatta imartaani inuussutissanik annertuumik pisariaqartitsineq pingaartitaraar­put pingaartilluassallutigulumi.

 

Taamaattumik imartatsinni mingutsitsisoqarnissaanik piareersimanissaq pisariaqarluinnarmat, ilaatigut ukiaq ataatsimiinnermi oqaaserisimasavut innersuussutigiutigalugit siunnersuummut tamakkiisumik isumaqataanerput Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutigaarput.

 

Soorunami pisariaqarssappat avatangiisinut ataaatsimiititaliamut ingerlateqqinniissaa ammaffiga­lutigu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Peqqussut oqaluuserineqartoq 1994-mi atortulersinneqarmat paragraffinut ataasiaakkaanut tunngatillugu immikkut aalajangiigallartoqarpoq, tassa taakku kingusinnerusukkut atortuulersin­neqassasut.

 

1996-mi ukiakkut ataasimiinnermi isumaqatigiissutigineqarpoq, nunat tamalaat isumaqatigiissu­taanni 1990-meersumi Kalaallit Nunaannut tunngatillugu immikkut aalajangiigallarneq atorun­naassasoq.

 

Taamaattumik Akulliit Partiiata inassutigissavaa, inaarutaasumik oqaaseqaateqarnissaq pitinnagu peqqussutip Avatangiisiit pillugit Ataatsimiititaliamut ingerlatitaqarnissaanik qinnuteqaat akuerineqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Imaatigut avatagiisinik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu inatsisip Kalaallit Nunatsinnut atortuulersinneqarnissaanik peqqussummi paragraf 27-ip atortuulersinneqarnissaanik peqqus­summut, kiisalu umiarsuit olie-mik mingutsitsisoqarnissaanut piareersimanissaannut pilersaarutit pillugit nalunaarutissamut missingiut Kattusseqatigiinniit paasilluarlugu akuersaarpara, taamaat­tumillu annerusumik oqaaseqarnanga, Naalakkersuisup siunnersuutaa isumaqatigaara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa avatagiisitta uani imartatta illersorneqarnissaanut pitsanngorsaanissaamut alloriaqqinniar­neq Naalakkersuisut siunnersuutigisaat partiinit tamanit aammalu kattusseqatigiinni taperserne­qarmat qujassutigivara aammalu ilanngullugu oqaatigiinnassallugu arlaanik aperqutissaqarto­qaruni nalornissuteqartoqarpalluunniit soorunami naatsorsuutigigakku taanna Ataatsimiissitalia­mi sammineqasinnaajumaartut. Qujanaq.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Aap, una soqutiginartorujussuuvoq aammalu uggornarpoq imaqa avataaninngaaniit tusarnaarto­qannginera pillugu ersarissaaffigineqanngimmata paragraf-it assigiingitsut. Ilaatigummi sakkor­tuumik pillaanissamut tunngavissaasut aamma inatsisimmi tassani eqqatorneqarput tassa uuliamik mingutsitsisoqarsimappat kikkut qanoq pineqarsinnaaneri uani taakkartorneqarlutik.

 

Tassunga tunngatillugu inassutigissavara piaartumik taassuma inuiaqatigiinnut paasissutissiissu­tigineqarnissaa. Taavalu aamma immaqa tassunga attuumasinnaasoq, uanga siornaangorpoq siunnersuuteqarnikuuvunga uulikoorfiit nappartat maannakkut illoqarfinni maaniinnarmiittut ilaatigullu ikuallasarfinnut qanittunnguamiittut qanoq iliuuseqarfiginiarneqarnissaat aamma erqarsaatigineqartariaqalersoq.

 

Inatsiliornikkut suna tamaat illersortussaavarput pissusissamisoortoq tamanna aammalu inatsisit malittinneqarnissaat nakkutigisusaallutigu, taamaatumillu aamma paarlattuanik maangaannat ileriarlugit nunami mingutsitsinnaanerat pinaveersaartariaqarlutigillu.

 

Neriuppunga ukua ersarissaassutigineqarumaartut oqaatigisattuut paragraf-ni pineqartut sakkor­tuumik pineqaatissiinerit, tassa maangaannaq eqqaanermik nassataqarsimappat kikkut tamakku­ninnga erqorneqartarnerat inuiaqatigiit umiarsuaatillillu paasisariaqarmatigit.

 

Hans Enoksen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut:

Taamaalilluni immikkortoq 32 naamaassivoq, imaatigut mingutsitsinaveersarnissaq inatsisit Kalaallit Nunaanut atortuulersinneqarnissaanut peqqussummi paragraf 27-ip atortuulersinneqar­nissaanik peqqussut, taava tassangaannit Ataatsimiisitaliamut ingerlateqqinneqassaaq.

 

Taavalu maannakkut pingasunngornikkut apeqquteqaatit tikippagut, tassanilu siullermik apeqqu­teqaateqassaaq Maliinannguaq M. Mølgaard. Apeqqutigaa Sisimiuniit Avanersuarmut qamutera­laat atorlugit angalaneq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.