Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Pingasunngornikkut apeqquteqaat2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 21. maj nal. 15.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq:

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaatit.

 

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaard-ip apeqqutigaa Sisimiuniit Avaner­suarmut qamuteralaat atorlugit angalaneq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip apeqqutigaa aalisartunut siunnersuisarfiup (KIS-ip) nutarterneqarnissaa sumut killinnersoq.

 

Inatsisartunut  ilaasortap Anthon Frederiksen-ip apeqqutigai nunaqarfinni tunitsiviit ni-oqqutissiorfiillu nutarterneqarnissaat pillugit pilersaarutit.

 

Inatsisartunut ilaasortap Niels Mattaaq-p apeqqutigaa Aappilattumi heliporti ukioq man-na naammassillugu suliarineqarnissaa pilersaarutaanersoq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Karl Lyberth-ip apeqqutigai pissutsit Royal Artic Line-mut tun-ngasut.

 

Inatsisartunut ilaasortap Mikael Petersen-ip apeqqutigaa meeqqat tappiitsuullutik inun-ngorsimasut ikiorserneqartarnerat qularnaarneqarsimanersoq.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Apeqquteqaateqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Matumuuna ukioq manna Sisimiuniit Avanersuarmut snescooter-nik angalasut pillugit aperqute­qaateqarniarpunga, naak ilaatigut tamanna allakkatigut uannut nassuiarneqaraluartoq, isumaqara­ma apeqqut manna inuiqatigiinnit aalassaataasimaqisoq erseqqissumik Inatsisartunut inuiaqati­giinnullu nassuiartariaqartoq.

 

Taamatummi siunissami pisoqaqqissanngippat Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarpat, imaluunniit tamatumani Inatsisartuni inatsisiliagut asuli oqaasiinnaasimanerpat. Tassami ukiarmi snescooter-it avatangiisini atugaanerisa killilersimaarneqarnissaat pillugu inatsisiliorsimavugut, taakkuli saneqqutiinnarlugillusooq avannaani qimmerqarfik naallugu sineriassuaq taamaat angallavigineqarmat apumminngooq ilisimatusartunit.

 

Taamatut ilisimatusarnissamik qinnuteqarnerit suut toqqammavigalugit akuersissutigineqartarpat inatsisartunilu tamatumani qanoq inissisimavugut.

 

Snescooter-it mingutsitsinerisa annertunerujussuat paasineqariartorpoq taamaattumillu pingor-titamut uumasunullu suli annertunerusumik illersuutaasinnaasumik iliuuseqartariaqarpugut, siunissami takornariaqarneq qimmeqarfinnilu piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq pimoorus-samik serniginiarutsigu.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Ja, tassa Inatsisartut 1996-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni avatagiisit pillugit peqqussutip allanngortinneqarnera akuersissutigaa.

 

Avatangiisit pinngortitallu illersorneqarnissaanut tunngatillugu angallassissutit atugaanerisa malittarisassaqartitsinikkut aqunneqarneranut inatsisitigut tunngavissaqalernissaq siunertaralugu.

 

Inatsisartut peqqussutaatigut kommuunit, illoqarfiup nunaqarfiullu killerqarfiisa iluini, ileqqoreq­qusaliornissaannut periarfissinneqarput. Taamaattorli illoqarfiit nunaqarfiillu killerqarfiisa avataanni malittarisassaqartitsinikkut aqutsineq nalunaarutitsigut Naalakkersuisunit suliarineqar­tartutsigut pissaaq.

 

Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatagiisinullu Ataatsimiititaliaata aammalu taamanikkut apeqquteqartuusoq Inatsisartunut Ilaasortaq Maliinannguaq M. Markussen tassani aamma taamani ilaasortaavoq. Ataatsimiititaliap taassuma Naalakkersuisut peqquai illoqarfiit nunaqar­fiillu killeqarfiisa avataanni malittarissaqartitsinikkut aqutsineq kommuunit suleqatigilluinnarlu­git pissasoq.

 

Taamatuttaaq Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa kommuunit akornanni angallannermi aqqutis­sanut siunnersuutit nunat immikkoortuini kommuunit suleqatigiifiini fæko-nit taaneqartartunit ataqatigiissartariaqartut.

 

Avatagiisinut Pingortitamullu Pisortaqarfiup ulloq 29. november 1996 kommuunit allaffigereer­pai, inatsisitigut tunngavissanik ilisimatitsissuteqarfiginiarlugit aamma kommuunit kajumissaar­niarlugit illorqarfiit nunaqarfiillu killerqarfiisa avataanni angallannermi aqqutissanik siunnersuu­sioqqullugit. Manna tikillugu kommuunit angallannermi aqqutissanut siunnersuutaannik suli takkuttoqarsimanngilaq.

 

Ilisimasassarsiornerit pillugit qinnuteqaatit taamaattut qanoq tunngaveqarluni akuersissuteqarfi­gineqartarnerat pillugu apeqqutigisannut Naalakkersuisut oqaatigeqqissavaat, ilisimasassarsior­neq pineqartoq Avatagiisinut Pingortitamullu Pisortaqarfimmiit akuersissutigineqanngilaq. Tamannattaaq uanga Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiititali­aannik isumasiorneqarninni takuneqarsinnaavoq.

 

Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat isumaqarpoq siusinnerusumik taaneqareersutuut Sisimiuniit Qaanaamut snescooter-nik ilisimasassarsiorneq pillugu suliap suliarineqaranik Naalakkersuisoqarfik sumilluuniit isornartussaqartinneqanngitsoq.

 

Pisimasumi pineqartumi oqartussaasuiit tassaapput kommuunit aqqusaartorneqartut.

 

Oqaatigineqassaq Pisortaqarfiup suliaq inaarsarniarmagu taamaalilluni tulliani snescooter-nik angalaarfiulersinnagu nalunaarutit nutaat atuuttinneqalersinnaaqqullugit.

 

Tamatumanili pisariaqarpoq oqaatigineqareersutuut kommuunit qanittumik peqataallutillu suleqataanissaat.

 

Kiisalu Naalakkersuisuniit Inatsisartut ilisimatitsissuteqarfigissavagut naatsorsuutigigatsigu ukiut ikittunnguit qaangiuppata nunatsinni benzin-a aqerlumik akoqanngitsoq atorneqarlersussaammat. Allangortitsisoqassaaq KNI qanittumik suleqatigalugu, taamaalilluni motor-nik pisoqaanerusu­mik aqerlumik akulimmik benzin-tortunik atuisunut KNI-llu orsussumaasiviinut nammiginartu­mittaaq aaqqiisoqarnissaa sulissutigineqassalluni.

 

Taamaaliornikkut assersuutigalugu snescooter-nit mingutsitsinertaaq annikinnerulersinneqas­saaq.

 

Maliinannguaq M. Markussen, Inuit Ataqatigiit:

Avanersuarmi snescooter-nik angalerneq inuiqatigiinnit annertuumik akerlerineqartoq malugisi­mavarput, tassami tutoqarfiit umimmaqarfiit qilalugaqarfiit nannullu najugaqarfii allaat aqqu­saartorlugit angalasut ingerlaarsimapput.

 

Apummik ilisimatusartutut imminnut taasimasut pappiaqqamik peqarsimapput Namminersor­nerullutik Oqartussat ilisimassarsiorluni angalanissaq akornutissartaqartsingikkaat Qimusseri-arsuarmi eqqissisimanermut attuumassuteqartut unioqqutinneqanngippata.

 

Taamaattumik apeqqutaavoq allakkap taassuma qanoq paasineqarsinnaanera. Isumaqarpunga qanorluunniit akuersissummik tunisisimanani oqalutsigigaluaraanni, allakkat akuersisutut aamma paasineqarsinnaasut. Aamma ajuusaarnartut ilagaat kommuunit ilaat, tassa Uummannaq, aqqusaagassaasimasoq naaggaarsimagaluarmat, taannali tusaaniarneqarsimanani.

 

Naggasiullu apeqqutikka uku akineqanngitsoq ajuusaarutigaakka tassalu ilisimatusarnissamik kinnuteqarnerit suut toqqammavigalugit akuersissutigineqartarpat, Inatsisartunillu tamatumani qanoq inissisimavugut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa oqaatigeqqissavarput tassani allakkiami erseqqissarneqarsimammat inatsisit suut tunnga­viunersut aammalu akuersissummik arlaannaanilluunniit qinnuteqartoqassappat qinnuteqarfissat suunersut kikkuunersullu aammalu erseqqissarneqarluni inatsisit taakkua malinneqarpata soorunalimi pisortaninngaanniit qanoq iliorfigineqarsinnaanngitsut massakkut inatsisit tunngavi­galugit.

 

Qinnuteqartoqanngilaq aamma akuersisoqangilaq taanna erseqqissaqqikkusuppara. Kisiannili tassa soorlu oqaatigineqareersutuut aamma paasinarpoq allakkiamik tigusisut tamanna nalornisi­gisimanngilluinnaraat tassami kommuuninut pisussaanertik tunngavigalugu qinnuteqarsimapput, kommuuniniillu amerlanernit aamma akineqarsimapput.

 

Kisianni soorlu oqatigineqareersoq oqaatigeqqissavara, avatagiisinut eqqissisimatitsinermullu Ataatsimiititaliap inassuteqarnera tunngavilalugu Naalakkersuisut pilersaarutigimmassuk snescooter-nik angallatteqqilinnginneq sioqqullugu nalunaarutit pisariaqartut naammassereersi­manissaat, kisiannili aamma tassani erseqqissaatigeqqissallugu Inatsisartut kissaatigisaat aam- ma naapertorlugu soorunalimi sulissagatta, tassalu kommuunit suleqatigalugit aammalu neriul­lunga tassani kommuunit suleqataanissamut piumassuseqarluarumaartut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Ja, qujanaq, tassa naatsoralaannguamik.

 

Tassa oqaaseqarfiginnarniarpara tassa Naalakkersuisoq oqarmat, oqartussaaffik kommuunit tigummivaat, tassa qamuteralaat kommuuni aqqusaarlugu ingerlaarfissaat qinnutigineqaraangata taava kommuunit tamanna aalajangigassarisaraat.

 

Tassa tamannarpiak toqqammavigalugu Uummannap Kommuunia ukiarli arlaleriaqalutik taakkua ingerlaarniat Uummannap kommuuniatigut ingerlaarnissaat itigartitsissutigisarsimavaat. Qasseeriarlutik pingasoriarlutigiugunarpoq.

 

Taamaattumik kommuunit nammineersinnaatitaanerat aamma Naalakkersuisut soorunami ataqqisussaammassuk aamma tamanna inatsisit tunngaviusunik allassimareermat paragraf 82-mi, taava sooq Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarsimanngillat Uummannap kommuuniata pisinnaa-titaafini atorlugu unitsinneqarnissaat siunertaralugu itigartitsimmata, taava sooq malinniarneqar­simanngila.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatagiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Erseqqissaatigisariaqarpoq inatsimmi pineqartumi erseqqilluinnartumik allassimammat inatsi-  sit unioqqutinneqarpata taava kikkut pisussaanersut qanoq iliuuseqassallutik.

Tassanilu aamma erseqqippoq kommuunit imaluunnit allat misigisimagunik inatsimmik unioq­qutitsisoqartoq tassani aamma erseqqissumik allassimasoqarpoq kikkut sumut nalunaaruteqas-sasut.

 

Naggataatigullu oqaatigissallugu tamakkua tamaasa Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiitita­liaannut sukumiilluinnartumik nassuiaateqarfigisimagakkit aammalu nassuiaateqarneq taman-  na tunngavigalugu inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap nassuiaatit tusaatissatut tigusimammatigit aammalu soorlu inuppassuit tusarsimassajunnarsigaat radioavis-kut nalunaarutigalugu tamanna naamaginartumik paasissutissinneqarsimallutik, aammalu iliuuserineqarsimasut pisortaqarfim­mingaaniit isornartoqangitsut.

 

Hans Enoksen, Apeqquteqaateqartoq, Siumut:

Uanga naatsunnguamik saqqummiutissavara, allaganngorlunga Naalakkersuisumut apuunneqa-reermat pisariaqarsorinnginnakku tamarsuat atuassallugu.

 

Matumuuna apeqquteqaatiginiarpara KIS-ip aaqqissuuteqqinnera qaqugu naammassineqassa-nersoq. Naluneqanngitsutut Inatsisartut aalajangernikuupput KIS-i nutaamik aaqqissuuteqqin-neqassasoq. Ullorlu manna tikillugu suli atuisussat naammagittaalliortuarput, erinitsaappaallu qaqugu aaqqiivigineqassanersoq.

 

Tassunga killiinnarpara.

 

Qujanaq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip apeqquteqaataanut akissutitut aallaqqaasiullugu ilisimatitsissutigissavara KIS-ip aaqqissuuteqqinnera siusinnerusukkut nalunaarutigineqareersu­tut kinguneqassammat KIS-ip siunissami illoqarfinni Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu sulisoqalerneranik.

 

Persortaasoq siunnersortilu maannakkut Ilulissaniitut Nuummut nuussapput, aamma Qaqortumi, Sisimiuni Ilulissanilu allaffiit siunissami sulisunik marluinnik oqaasilinnik suliffeqartinneqalis­sapput.

 

Aaqqissuusseqqinneq aallartinneqareerpoq, tassa allaffik Sisimiuniittoq siunnersortimik inuttaqa­tinneqareermat, siornatigut Qaqortumi sulisuusimasumik.

 

Nuummi Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiini inissakilliornermik pissuteqartumik KIS-ip Nuummi immikkoortortaqarfiata allaffittaaniarnera manna tikillugu ajornartusiutaasi-mavoq, taamaammat aaqqissuusseqqinneq annertuumik kinguartoorfiusimavoq.

 

Qanittukkut ininik allaffissanik ajornatorsiuteqarneq qaangerneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, taamaalippat aaqqissuusseqqinneq taamaatullu atorfiit inuttaqangitsut inuttassarsiunnerat naammissineqassapput.

 

Anthon Frederiksen, Apeqquteqaateqartoq, Kattusseqatigiit:

Apeqquteqaatiga uangattaaq allakkatigut nassiuteqareersimammat aammalu Naalakkersuisumut anngutereersimmat naatsumik saqqummiutissavara.

 

Tassa uani annerusumik pivakka, nunaqarfiit pingaartumik Oqaatsuni, Ilimanamilu tunisassiorfiit qanoq pilersaaruteqarfigineqarnersut, aammalu Saqqami Qeqertamilu, taamatullu aamma sinerissap sinnerani nunaqafiit ilaasa tunisassiorfiisa tunitsiviinnartut atorneqarnerat suli taamatut ingerlatiinnarneqassanersut.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortamut hr. Anthon Frederiksen-mut akissutitut aallaqqaasiutigalugu ilisima­titsissutigissavara pisortaqarfik Royal Greenland A/S suleqatigalugu nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfiillu ukioq 2000 tikillugu pingaarnersiuilluni nutarterneqarnissaanut siunnersuusioq­qammermata.

 

Pingaarnersiuillu tulleriaarinermi ilaatigut tunngavigineqarsimapput nunaqarfinni tunisassiorfin­nut aningaasartuuteqarnissanut politikkikkut aaliangerneqareersimasut, nunaqarfiit ataasiakkaat erqaanni pisuussutitsigut tunngavissat kiisalu nunaqarfinni tunitsivinnut tunisassiorfinnullu aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutissatut immikkoortinneqarsimasut. Siunnersuutip Naalakkersuisunit tamatumalu kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuerineqa-reerput.

 

Nunaqarfiit Anthon Frederiksen-miit taaneqartut amerlanersaat sanaartugassanut pilersaarummi ilaatinneqareerput, 1997 eqqarsaatigalugit Oqaatsuni, Ilimamilu qullukkanik poortuisalernissa­mut atortussat aningaasaliissutigineqareerput. Tamatuma saniatigut ukiuni missingersuiffiusuni tassa 1998, 1999-mi pilersaarutigineqarpoq Ilimanami nutaamik tunitsiviliornissaq qerititsivitta­limmik.

 

Taamatuttaaq ukioq 2000 pilersaarutigineqarpoq Oqaatsuni nutaamik tunitsiviliornissaq, kiisalu Saqqami tunisassiorfiup nutarterneqarnissaa sikuliorfilerlugu nillataartitsivimmillu toqqorsiviler­lugu.

 

Qeqertaq eqqarsaatigalu, qanittukkut nunaqarfik tikeraarsimavara, tassanilu nunaqarfimmi qinikkat kissaatigaat siunissami tunisassiulersinnaanissaq. Kissaat tamanna siunissami sanaartu­gassanut pilersaarusiorluni suliaqarnissani ilanngullugu suliarineqassaaq. Kiisalu Royal Green­land A/S-mik oqaloqateqarqinnissani saqqummiunneqassalluni.

 

Aalisakkeriviit tunisassiornermut atorneqarsinnaasut ullumikkullu tunitsiviinnartut atorneqartut aatsaat tunisassiorfittut piorsaaffigineqarsinnaapput taamaattunik aalisakkanik tunisassiassa-qarpata.

 

Ilanngullugu tusarnaartut aamma eqqarsaartigalugit, oqaatigissavara Ilimanamut tunngatillugu, Ilimanamiissimagama upernaap ingerlanerani ilisimatillugit ukioq manna tunitsivissaq nutaaq sanallugu aallartinneqassasoq. Kisiannili tamatuma kingorna suliap naammassillugu suliarineqar­neranik paasisimagatsigu assigiingitsutsigut aaqqissuuteqqaagassaq tunitsiviup sananeqarnissaa eqqarsaatigalugu aaqqinneqaqqaartariaqartut, tassa imeqarnermut tunngasut aammalu innaallagi­aqarnermut tunngasut, tamakku eqqarsaatigalugit 1998, 1999-mut sanaasaq taanna ukioq manna allaq siunniunneqarsimagaluartoq kinguartiallanneqarsimasoq

 

Niels Mataaq, Apeqquteqaateqartoq, Siumut:

Imatut apeqqutigivara, Aappitattumi Upernaviup nunaqarfiisa ilaanni heliportinik mittarfissaq pillugu paasisakka malillugit inaarsarneqarnissaanut aningaasaliiffigineqarsimanngitsoq. Aappilattuni helikopterinut mittarfik akuerisaq atulinngippat ilaasunik angallatsineq ingerlanne­qarsinnaangitsoq oqaatigineqarmat.

 

Matumuuna apeqquteqaatigaara Aappilattumi Upernaviup nunaqarfiisa ilaanni helikopterinut mittarfissaq ukioq manna inaarsarneqarniarnersoq.

 

Peter G. Samuelsen, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Niels Mataaq-ip apeqquteqaatigaa Upernaviup nunaqarfiisa ilaanni Aappilattumi qulimiguulinnut mittarfissap inaarsarnissaanut aningaasaliisoqarsimanersoq, tassa Niels Mataaq-ip tusarsimagamiuk tamanna pisimanngitsoq, taamaattumillu qulimiguulinnut mittarfik akuerineqarsinnaangitsoq, tamatumalu kingunerigaa ilaasunik angallassinerup ingerlan­neqarsinnannginnera.

 

Niels Mataaq-ip apeqquteqaataa paasinarluarpoq tassami quliminguulinnut mittarfissanik sanaartornissamut pilersaarutit iluarsineqarsimasut malillugit qulimigulinnut mittarissaq pineqar­toq 1995-mili naammassineqartussaasimagaluarmat.

 

Aappilattumi qulimiguulinnut mittarfissaq 1995-mi suliarimannittussarsiuunneqareermat inger-latseqatigiiffimmut appasinnerpaamik neqerooruteqartumut suliasaq tunniunneqarpoq, ukiumi tassan sanaartugassatut.

Kisiannili sanaartorfissaq naammat sanatitsisup nakkutilliisuata paasivaa mittarfik arlalitsigut amigaateqartoq, suliassat pisariaqartut imaluuniit qularnaveeqqusiinikkut suliassat suliarineqar­nissaannut piffissaq ukiumi tullermi isumagineqartussaagaluarpoq, tassa 1996-mi.

 

Kisianni qulanaveeqqusiinikkut suliassat ukiumi sanaartorfiusumi 1996-mi suliarineqarnissaat naammassineqanngillat, tamamunngalu patsisaavoq naluneqanngitsutut ukiumi tassani avannaani sila pissutigalugu sanaartornerit ingerlanneqarsinnaaarpiarsimannginnerat.

 

Taamaattumik suliassamik suliarinnittup innersuussutigisariaqarsimavaa atsioqatigiilluni isumaqatigiissummi silamik pissuteqartumik suliarinningikkallarnissaq. Tamannalu sanatitsisup teknikkikkut siunnersortimi siunnersuineratigut akueriinnartariaqarsimavaa, pissutissaqartumik suliarinnissinnaannginnermut patsisaasutut.

 

Tamatuma kingornatigut suliassat sinnerisa suliarineqarnissaannut piffissat isumaqatigissutigine­qarput ukiumi tullermi pisussatut tassa ukioq manna 1997-mi.

 

Isumaqatigiissut taanna 1997-ip aallartinnerani ajornartorsiutinik pilersitsivoq, tassa suliassap naammassineqarnissaa qulanaveequsiinikkut suliassatut immikkut akiliuteqarani naammassine­qarnissaa sanatitsisup piumasaqaatigisinnaaneraa suliassamik suliarinnittut nalornissutigilerma­gu.

 

Tamannali maanakkut iluarsiivigineqarsimaleriissaaq taamaalillunilu sulineq qularnaveequsiinik­kut suliatut juli-ip qiteqqunneraniit aallartinneqarsinnalissalluni, taamaattumik una aamma pilersaarut 1997-mut aningaasanut inatsimmi aningaasaliiffigineqarsimanngitsoq.

 

Naalakkersuisuniit ilisimaneqarpoq nunaqarfinni suliassat ilaatigut imaaliallaannarluni naam­massineqarsinnaanngitsut, taamaatumik Naalakkersuisuniit isumagisimavarput mittarfeqarfiit teknikkikkut siunnersortitik aqqutigalugit suliassap naammassineqarnissaa malinnaaffigeqqis­saassagaat. Taamaalilluni ilaasunik aappilattumut Aappilattumiillu angallassineq piaartumik aallartinneqarsinnaaleqqullugu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga neriuutigaara Inatsisartunut Ilaasortap Niels Mataaq-ip apeqquteqaataa naammaginartumik akisimassallugu.

 

Karl Lyberth, Apeqquteqaateqartoq, Siumut:

Ja, Royal Arctic Line-mut tunngasut apeqqutikka tunngaveqarput taanna umiarsuaatileqatigiiffik uagut nammineq kalaallit pigisarput, pigisatta umiarsuaataai Danmark-mi angerlarsimaffeqartut, taanna eqqumiiginarmat.

 

Siullertut apeqqutigivara taakkua sooq nunatsinniinnatik Danmark-mi angerlarsimaffeqarnersut.

 

Appaattut umiarsuit pineqartut nunatsinni angerlarsimaffeqalernerisigut aningaasatigut nunatsin­nut qanoq sunniuteqassanersoq, taamatullu umiarsuaatileqatigiiffimmut Royal Arctic Line-mut aningaasatigut qanoq sunniuteqassanersoq.

 

Pingajuattullu apeqqutigalugu umiarsuarni pineqartuni inuttat eqqarsaatigalugit kalaalinngorsaa­neq ingerlanneqarnersoq, tamannalu ingerlappat tamanna qanoq ingerlanneqarnersoq.

 

Peter G. Samuelsen, Niuernermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut Ilaasortap Karl Lyberth-ip Royal Arctic Line A/S pillugu apeqquteqaataanut akissut takikulummat agguarneqareersimammallu naalisarlugu saqqummiutissavara.

 

Tassa apeqqummut siullermut atatillugu oqaatigissuara Royal Arctic Line A/S pilersinneqarnera­ni missingersuusiornermi aallaaviusimammat umiarsutileqatigiiffiup isummani malillugu aaqqissuussinissaa, Royal Arctic LineA/S-ip umiarsuaatini Danmark-mi nalunaarsortissimavai tamatumuuna Dansk International Skibsregister-ip maleruagassai malillugit pineqarsinnaaniassa­gami.

 

Dansk International Skibsregister pilersinneqarsimavoq ilaatigut qallunaat umiarsuaatileqati-giiffiisa umiarsuaatileqatigiiffiinnut nunanit allaneersunut unammillernissaminnut periarfissarin­nerulersinniarlugit. Ilaatigullu umiarsuaatileqatigiiffiit umiarsuaaminnik nunanut allanut, soorlu Panama-mi Liberia-milu, nalunaarsorneqarnissaat pinngitsoorniarlugu, taamaaliornikkummi qallunaat oqartussaasuisa akileraartarnermut umiarsuarnillu inuttalersuisarnissamut pissutsinik nakkutilliisinnaatitaanerat avaqqunneqarsinnaalissammat.

 

Oqaatigisariaqarpoq aaqqissussinik atuuttoq iluatilluarsimasoq, tassami umiarsuaatileqatigiiffip­passuit umiarsuaatitik qallunaat nunaanni nalunaarsugaatiginngikkunikkit nalunaarsugaateqqiler­simammatigit.

 

Dansk International Skibsregister-mi nalunaarsorsimanerup pitsaaqutigaa umiarsuit inuttaat akileraartussaatitaajunnaartarmata. Tamatumuuna umiarsuaatileqatigiiffiit akissarsianut aningaa­sartuutissaminnut annikillisaavigineqartarput, tassami umiarsuarni inuttat akilerartussaatitaasin­naajumanngikkaluarpata qaffasinnerusumik akissarsiaqartittussaagaluaramikkit, taamaattumik umiarsuaatileqatigiiffiit DIS-ip maleruagassaat malillugit ingerlatsisut akissarsiassanut aningaa­sartuutigisartagaat appasinnerungaatsiarput. Tamatumuuna qulakkeerneqarsimavoq qallunaat umiarsuaataasa qallunaanik inuttaqatitaanissaat aammalu qallunaat umiarsuaatileqatigiiffii umiarsuaatileqatigiiffinnut nunanut tamalaaneersunut unammillernissamut pitsaanerusunik periarfissaqarnerulernissaat.

Royal Arctic Line A/S-ip pilersinneqarnerani umiarsuit inuttaat amerlanerpaat Aalborg-ip Kommuuniani angerlarsimaffeqarput taamaattumillu Aalborg-ip Kommunia tassaavoq Royal Arctic Line A/S-ip umiarsuaataanni inuttaasut akileraarutissaraluannik maannakkumut annaasa­qarsimasoq.

 

Umiarsuit Inatsisartunut Ilaasortap Karl Lyberth-ip siunnersuutigisaatut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqassagaluarpata DIS-mi maleruagassat malillugit ingerlatsinissaq ajornarsissaaq, taamaassoqassappat umiarsuit inuttaat akissarsiaminnik akileraartussaatitaalissapput, tamatumalu kingunerisaanik akissarsiat appariaateqassallutik, Kalaallit Nunaanni akileraarutaasartussat amerlaqataanik. Taamaattumik taamatut pisoqassappat umiarsuarni inuttat akissarsiamik qaffanneqarnissaannik piumasaqaateqarnissaat naatsorsuutigisariaqarpoq, tamatumalu nassataris­sallugu Royal Arctic Line A/S-ip akissarsiassanut aningaasatuutissaasa qaffarujussuarnissaat.

 

Nalilerneqarpoq aningaasartuutip qaffariaatissaat ukiumut 15 mio.-nik naleqassasoq.

 

Royal Arctic Line A/S-ip umiarsuaatai Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqassaqaluapata Royal Arctic Line A/S-ip nunani tamalaani unammillertiminut unammillertinneqarsinnaanissaminut tunngavissaa annaaneqassaaq. Taamaalisoqarpallu Royal Arctic Line A/S-ip umiarsuaatileqati­giiffinnut nunanit tamalaaneersunut akuulernissaaminik kissaateqarnera akornuserujussuarneqar­sinnaavoq.

 

Ataatsimut isigalugu Royal Arctic Line A/S-ip unammillertai nunanit tamalaaneersut atugassa­qartitaapput Royal Arctic Line A/S-ip Dansk International Skibsregister-mik ilaasortaanermi­nuinnaq atugassarisaattut ittunik, taamatut unammillersinnaassutsip annaaneqarnissaa aammalu assartuinermut akiliutigitinneqartartut qaffanneqarnissaat umiarsuit inuttaasa Kalaallit Nunaan­nut akileraarutissaannut naleqqiullugu naleqqutinngilaq.

 

Royal Arctic Line A/S-ip umiarsuaataannik kalaallinik ilinniartitsinermik suliniutit pillugit apeqqut eqqarsaatigalugu, umiarsuup aquttussaanik maskinmester-saanik nunamilu sulisussaanik ilinniartitsinerit aallartinneqarsimapput. Royal Arctic Line A/S-ip pilersinneqarnermini ataatsi­mut isigalugu qallunaaginnarnik sulisoqarsimavoq, siunertaqarluartumilli sulissuteqarpoq sapinngisamik nunaqavissunik sulisoqalernissap qulakkeerneqarnissaanut.

 

Nunaqavissut sulisorineqartut amerlanerulersinneqarnissaat siunertaralugu umiarsuaatileqatigiif­fiup iluani ilinniartitsinermik ingerlatsineq aallartinneqarsimavoq. Kisianni assersuutigalugu umiarsuup aquttuanik ilinniartitsineq ukiunik arfineq marlunnik affarmillu sivisussuseqarmat umiarsuit nunaqavissuinnarnik inuttaqalersinneqarnissaat suli ungasippoq, naak tamanna soorunami anguniagaajuaanaraluartoq.

 

Royal Arctic Line A/S-mi august-ip aarlaqqaataani >93-miit ullumikkumut ilinniartitsinermut takussutissaq akissummiittoq unnersuutigissavara. Maannakkorpiaq inuusuttut 32-nik ilinniar­tuutigineqarput, tassa Royal Arctic Line A/S-mi katillugit inuusuttut 64-it ilinniartussatut aallartissimapput taakkuninnga 25-it, tassa 39 %-ii ilinniarnertik taamaatissimavaat. Taamaatitsi­nermut patsisaasimapput assigiingitsut soorlu napparsimanerit inuttat atugarisat qimataasima­nerillu.

 

Paamiut-ni Imarsiornermik Ilinniarfimmi ilinniartooreersimasut Royal Arctic Line A/S-ip umiarsuaataanni juli-mi august-milu 1997-mi skibsassistent-tut arfinillit arfineq pingasulluun- niit ilinniartuulersussaapput, taakku saniatigut aqumiunngorniat marluk aammalu STI-mi ilinniartut, Savimminilerivimmilu ilinniartut arlaqartut tiguneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga neriuutigaara Inatsisartunut Ilaasortap Karl Lyberth-ip apeqquteqaatai naammaginartumik akisimassallugit.

 

Karl Lyberth, Apeqquteqaateqartoq, Siumut:

Ap, aallaqqaammut oqaatigissavara apeqqutikka naammaginartumik akineqarsimammata iluarisimaarakku, uanili oqaatigilaassavara akissuteqaammi siunnersuuteqartutut taaneqarama, taanna ilumuuvinngimmat, tassa pissuteqarmat ilaatigut umiarsuit Inatsisartunut Ilaasortap Karl Lybeth-ip siunnersuutigisaanut Kalaallit Nunaani nalunaarsorneqalissagaluarpata, unalu erseq­qissaatigissavara siunnersuuteqannginnama apeqquteqaateqarama, qanoq nunatsinni angerlarsi­maveqaraluarpata qanoq sunniuteqassanersoq.

 

Uannut nuannerpoq paasillugu Royal Arctic Line A/S-mi kalaallit inuusuttut ilinniartinniarneqar­tut, aammalu tassani siunissami taanna neriunaateqarpoq.

 

Nunatsinni umiarsuit angerlarsimaffeqalernissaannut atatillugu paasinarpoq massakkut pissutsit tunngavigalugit taanna piviusunngorsinnaanngitsoq, umiarsuaatileqatigiiffiup aningaasatigut ingerlanniarnera eqqarsaatigalugu, aammalu uani kingunerisinnaammagu assartuussinermi akit qaffassinnaaneri, taanna paasilluarpara, kisianni taamaakkaluartorli pingaartumik uagut kalaallit inuiaqatigiiusugut namminiilivinnissamik angusaqarniartuugatta, immaqa pissusissamisuussaaq maannakkut misissuleriissallugu, taakkua uagut nammineq kalaallit umiarsuaatigut Aalborg-mi angerlarsimaveqaratik, maani nunatsinni illoqarfimmi angerlarsimaveqarnissaa anguniarlugu misissuineq aallarterereertoq.

 

Mikael Petersen, Apeqquteqaateqartoq, Siumut:

Isumaginninnermut Naalakkersuisumut apeqquteqaat.

 

Nunatsinni takornartaanngilaq akuttusuumilli nalaanneqartarluni meeqqat tappiitsooreerlutik inunngortarnerat. Akuttusuumik nalaanneqartarnerat patsisaanguatsiarpoq tappiitsooreerluni inungortoqartillugu, kommuunini ataatsiakkaani Isumaginninnermut Allaffeqarfiit angajoqqaaju­sullumi qanoq iliornikkut meeqqamut ikiorsiisoqarsinnaanera nalornissutigisarmassuk.

 

Matumuuna Naalakkersuisumut apeqqutigaara, tappiitsuullutik inunngortartut inatsisitigut in-narluutilittut isigineqanginnersut, innarluutilittut isigineqarpata ikiorsiisoqartarnissaanut inatsisi­tigut periarfissaasa pitsanngorsarnissaat sulissutigineqarnersoq, tamatumani ilanngullugit eqqarsaatigalugit angerlarsimaffimminni atugarisaat, meeqqanut paaqqinnittarfimmi atugarisaat, atuartunngornerminnilu atuarfinni atugarilersagaat.

 

Benedikte Thorsteinsson, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut Ilaasortap hr. Mikael Petersen-ip apeqquteqaatigaa, tappiitsuullutik inungortartut innarluutillit pillugit peqqussut malillugu annertuumik innarluutilittut isigineqannginnersut aammalu innarluutilittut isigineqarpata ikiorsinneqartarnissamut inatsisitigut periarfissaasa pitsanngorsarnissaannut sulissutiginnittoqarnersoq.

 

Tappiitsuullutik inungortartut annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni pineqartunut ilaapput, tassa tappiitsuuneq annertuumik pinginnaassutsimik appartitsisuummat.

 

Peqqussut siunnersuinikkut ilitsersuinikkut tapersiinikkullu sungiusaqqinneqarnissamut paaqqin­niffimmut inissineqarnissamut aammalu innarluummut atatillugu annertuumik aningaasartuute­qarnerunermut ikiorsiivigineqarnissamik periarfissiivoq. Taamaattumik meeqqat tapiitsut pitsaanerpaamik ikiorneqarnissaat inatsisitigut aporfissaqanngilaq.

 

Meeqqat tapiitsuunerup saniatigut allanik innarluuteqanngitsut pillugit suliniutit ullumikkut periarfissiissutaasinnaasut tassaapput tapiitsumut iluaqutissanik tunniussinissaq angerlarsimaf­fiup inilluunniit allat naleqquttut aaqqissuunneqarnissaanut ikiorsiisinnaaneq, meeqqap meeq­qerivimmi nalinginnaasumik akuliutitsikkiartuarnissaanut tapersersortitut ikiorteqarsinnaaneq aammalu nunap immikkoortuani allaffimmik ilitsersorneqarnissat siunnersorneqarnissarlu, taakku tapiitsut pillugit Danmark-mi immikkut ilisimasalinnut suliat pillugit pitsaasumik attaveqarmata. Attaveqarnerit tamakku meeqqat angajoqqaat tapersersortitut ikiortsit allallu suliamut attuumassuteqartut pikkorissarneqarnerannut atorneqarsinnaapput.

 

Nunatsinni immikkut atuarfimmi tappiitsut allaasiannik ilinniartitaanissamut periarfissaqanngi­laq, taamaattumik meeqqat taamatut ilinniartinneqarnissamik pisariaqartitsisut Danmark-mi Refnæs Skole-mut aallartinneqartarput. Meeqqat annertuumik isigiarsuttut iluaqusersuutinik tunineqarnermikkut nunatsinni atuarfinni atuartinneqarsinnaapput.

 

Nunatsinni tapiitsut atugarisaasa pitsaanerulersinneqarnissaannut periarfissat nalilersinnaajumal­lugit maannakkorpiaq paasissutissanik katersivunga, tapiitsut tusilartutulli ullumikkut pitsaati-gisumik sullinneqarsinnaaleqqullugit.

 

Mikael Petersen, Siumut:

Naalakersuisup akissutaanut qujavunga.

 

Ersarissut aammalu qanoq iliuutissanut tikkuussisut, aammalu qanoq iliortoqarsinnaanerup ullumikkut inatsisip iluani periarfissaasut naapertorlugit ilanngullugit akissummini eqqartorma­git.

 

Minnerunngitsumik nuannaarutigaara Naalakkersuisup massakkut alloriarfiginiarmagu suli pitsaanerusumik ikiorsiisarsinnaaneq anguniarlugu qanoq iliuusissanik katersinissaq. Neriuppu-nga taakkua aamma tunngaviliisinnaajumaartut ullumikkut taamatut ajornartoriuteqartut pitsaa­nerusumik sulinneqarnissaannut.

 

Jonathan Motzfelt, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut:

Taamaalilluni ullumikkut ataatsimiinneq naammassivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.