Oqaluuserisassani immikkoortoq 63-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 63-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 20. maj 1997 nal.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 63.

Siunnersuut aalajangiiffigisassaq: Arlaannaannulluunniit atanngitsumik misissuisitsinissaq pillugu Inatsisartut aalajangernissaannik siunnersuut.

(Inuit Ataqatigiit Partiiat)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfik.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit:

Inatsisartut suleriaasianni ' 39, imm. 1-mi aalajangersagaq malillugu Inuit Ataqatigiit siun-nersuutigaarput, Inatsisartut ima nipilimmik aalajangiissasut:

Inatsisartut allattoqarfiat kiisalu Naalakkersuisut allattoqarfiat Inatsisartut ataatsimiinnissaata kinguartinneqarsimaneranut atatillugu, immikkut nalunaarusiarisimasaat, imminnut assortuut- tut Inatsisatut paasimmatigit matumani Inatsisartut piumasarivaat, Inatsisartut aamma Naalakkersuisut allaffeqarfiisa nalunaarusiaat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsu- mik piaartumik misissuiffigineqassasut, kingusinnerusukkut Inatsisartunut saqqummiunneqar-tussanngorlugu.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat:

Apeqqut taanna arlaleriarluni Inatsisartut siulittaasoqarfianni eqqartorneqartarsimavoq, taa-maattumillu akissuteqartoqartinnagu naatsumik una periarfissaasoq kisiat erseqqissaa-tigineqassaaq.

Arlaannaannulluunniit atanngitsumik misissuisitsinissamik siunnersuut Inatsisartut akuer-sissutigissappassuk Siulittaasoqarfiup misissuinermik isumaginnittussamik arlaannaannulluun-niit atanngitsumik toqqaanissaq isumagiumavaa. Siulittaasoqarfiup siunnersuutiginiarpaa suliaq misissuisoqassappat eqqartuussisumit siulersorneqassasoq - taamaaliornissamut inatsisit periarfissaqartitsinerat tunngavigalugu.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Arlaannaanulluunniit atanngitsumik misissuisitsinissaq IAp siunnersuutaa pillugu Siumumiit ima oqaaseqaateqaarniarpugut.

Apeqqummi uani pineqartut inerlugit naalakkersuinikkut suleriaatsikkullu suliarineqarsimasu- tut isumaqarfigaavut.

Tamatumani Inatsisartut allaffeqarfiata nalunaarusiaa (Hvidbogsblade) saqqummiunneqareersi-masoq, taamatullu naalakkersuisut apeqqummi tamatumani allaffeqarfitsigut naammas-sinnissimanerminnik nassuiaateqareernerat naammattutut isigalugit, minnerunngitsumillu naalakkersuisooqatigiit (koalition) naalakkersuinikkut paaseqatigiittumik inaarsaasimanerat akuersaareersimasarput tunngavigalugit misissuisitsinissaq pineqartoq akuersaarumanngilar- put.

Tamatumani ilanngullugu eqqaamavarput, ataatsimiinnerup kinguartikkallarnissaanut partiit amerlanerit, ilaatigut IA, akuersaarsimammata. Maannalu Inatsisartuni siulersuisoqarfianilu suliassat pissusissamittut ingerlanneqalersimasut paasinarpoq.

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Naluneqanngitsumik siunnersuutigineqartoq manna inatsisartut inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliaata inatsisartut allattoqarfiannut ingerlateqqissimavaa isummerfigeqqullugu.

Pisimasoq ataatsimut tamaat isigissagaanni, nunatsinni inatsisartoqarnermi pisimasuuvoq avaanngunartoq, qaqugorsuarmut puigorneqarsinnaanngivissoq.

Isertorneqarsinnaanngilaq pisimasoq tamanna Atassummi oqallisaasimaqimmat. Qujama-suutigaarpulli Naalakkersueqataanerup annertuumik sunniuteqarfigisatta malingi, maanna nalerisimanerulersimammata. Naalakkersuisooqatigiinnerlu kingumut naammaginartumik ingerlaqqissinnaalersimammat, ussernartorsiornassagaluarpoq kina kikkulluunniit pisuusut ujartuassallugit ersarissumillu naqissusissallugit. Taamaasiorusunnerugaluarli nalilerluar-tariaqaraluarpoq, ilumut nukinnik atuipiluffiuginnassanersoq nunatta eqqissisimasumik siunertaqarluartumillu Naalakkersuinikkut aqunneqartariaqarnera ilumoorullugu eqqarsaati- gissagaanni.

Atassummiit pisimasut tamaasa isigalugit, naalakkersuinikkullu oqareernitsitut kingumut tatigeqatigiinnikkut ingerlaqqilerneq tunaartariniarparput, siunnersuutigineqartorlu landstingimi ilaasortanut tamanut periarfissatut innersuukkusullugu. Tassa landstingimi ilaasortat sukkul-luunniit pisimasut aamma taamaattut pillugit, Naalakkersuisunut apeqquteqarsinnaatitaa-sinnaammata. Taama naatsumik siunnersuutigineqartoq Atassut-miinngaanniit oqaase-qarfigaarput.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aprilip 15-ianni inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnerata aallartikkaluarnerani ilaatigut Inuit Ataqatigiit ima oqaseqaateqarpugut:

Sooq Siulittaasoqarfik sulisinneqarsimannginnersoq Inatsisartut Siulittaasuata nassuiaate-qarfigisaariaqarpaa.

Taama oqaatsigut qalleqqissarlugit majip ulluisa aappaaanni ataatsimiinnerup nanginneqarnerani siuliani taaneqartutut piumasaqaraluarnitta sumiginnarneqarnera ajuusaarutigaarput, tamatumuunami innuttaasut sukumiisumik tusartinneqarnissaannut periarfissatsiarsuaq sumiginnarneqarmat. Taamaattumik majip ulluisa aappaanni Inuit Ataqatigiit siun-nersuutigaarput Inatsisartut aamma naalakkersuisut allaffeqarfiisa nalunaarusiaat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuiffigineqarnissaat inatsisartunit piumasarineqassasoq, isumaqartuarpugullu innuttaasut uagullumi Inatsisartuni ilaasortatut pissutsit qanorpiaq innerannik illuinnaasiortuunngitsumik paasitinneqarnissarput pisariaqartikkipput. Tassalu tamanna oqaluuserisassakkut matumuuna timitalerneqarpoq.

Majip ulluisa aappaanni oqaluuserisassani immikkoortoq 59, Inatsisartut Siulittaasuata tunuartinneqarsinnaaneranut tunuarniuteqarsinnaaneranullu tunngasoq oqaluuserigatsigu, taamanikkut ilaatigut ima oqaaseqarpugut:

Tamatsinnulli ukiuni 18-ini ullormilu ataasiinnarmi nammineq oqartussaaffiginerulersimasutut nutaqqatut pisariaqartipparput kukkussutigisimasinnaasatta sorpiaaneri paasillugit ilinniarfiginissaat. Minnerunngitsumillu innuttaasunut qinikkatut sulisitsisutsinnut eqqortumik paasissutissiissutiginissaat.

Misissuisitsinissami naalakkersuisut aamma Inatsisartut allattoqarfiinit naqitanngorlugit nassuiaatigineqarsimasut pingaarnertut tunngaviussasut isumaqarpugut. Misissuisussanillu pisariaqartinneqassappat, allaffeqarfinni pineqartuni atorfillit, Naalakkersuisut Siulittaasuat aammalu taamanikkut Inatsisartut Siulittaasorisaat ilanngullugit apersorneqarsinnaapput, allamik naamik.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigaat misissuinissaq tamatsinnut naammaginartoq naammassineqarsinnaassasoq ataatsimiinnerup matuma naannginnerani.

Misissuisussatut piukkunnarsinnaasut eqqartuussissuserisuusinnaapput imaluunniit nunatta eqqartuussivianinngaanneersuusinnaallutik. Pingaarneruvorli pisortat, minnerunngitsumik nunatsinni, pisortat ingerlassinerannut nalinginnaasumik ilisimasaqareersuunissaat.

Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartutut siunnersuutip akuerineqarluni aalajangiiffigineqarnissaa partinut allanut inussiarnersumik kaammattuutigaat.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Suliamut allamut tunngatillugu siusinnerusukkut oqallissimaneq innersuussutigalugu Akulliit Partiiata matumuuna oqaatigissavaa isumaqataagami naalakkersuisut peqquneqarnissaannut, tassa sulissutigeqqullugu inatsisartut allattoqarfiata aamma naalakkersuisut allattoqarfiata arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik imaluunniit attuumassuteqanngitsunit misissuitinneqarnissaat inatsisartunut saqqummiussinissaq siunertaralugu.

Anton Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit pingaarteqaarput innuttaasut eqqortumik paatsuungananngitsumillu paasis-sutissinneqartarnissaat, pingaartumik minnerunngitsumillu nunatsinni qullersaasut tassalu inatsisartut sulinerannut tunngasunik.

Taamaattumik upernaaq inatsisartut aprilip l5-ani ataatsimeeriaraluarnerisa kinguartinneqarne- ra innuttaasut akornanni paatsuungassutaaqisup imaannaanngitsup sulilu maannamut innuttaa-sunit paatsuungassutigineqartup eqqortmik ersarissumillu inatsisartunut innuttaasunullu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisoqarnissaa Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat maannakkut annerusumik oqaaseqarfiginagu taperserpara.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Kiisalu partiit ataasiakkaat Kattusseqatigiillu, Akulliit Partiiata Kattusseqatigiillu siunnersuutitsinnut tapersersuinerat ersarissoq paasigatsigu qujassutigaarput. Siumumiit isigineqarpoq suliassaq naammassereersoq, taamaalillunilu assigiinngitsunik isummat allaffeqarfinnit innuttaasunit ataqqineqartunit nittarsaanneqartut erfattuassapput maannamiit, nunatta oqaluttuarisaanerani paasineqaratik. Atassummiit naalakkersuisooqatigiinneq annappoq, naalakkersuisooqatigiinneq annammat, torinngitsumik pisimasut uparuartunnguarlugit, qaangiinnarneqartussatut isigineqarpoq, innuttaasut sussa paasinngikkaluarunikku, Inatsisartut sussa paasinngikkaluarunikku, naalakkersuisooqatigiinneq annammat, eqqissisimasuminngooq naalakkersuinikkut ingerlatsineq tassa torersumik isigineqartariaqartoq - Atassutip isiginnittariaasia najoqqutaralugu.

Siumup oqaluttuanut erseqqissaatigissavarput, Inuit Ataqatigiit kinguartitsinissaq aprilip l5-anni peqataaffigisimagipput oqaatigimmagu, oqaatsigut issuassavakka: AErseqqissaatigissavara Inuit Ataqatigiinninngaanniit Inatsisartut Siulittaasuannut ippassaq allagaqarnitsinni toqqaannartumik kinguartitsinissamik Inuit Ataqatigiit kaammattuinatalu siunnersuuteqarsimannginnatta, kisiannili oqaluuserisassat pillugit ataatsimiititaliap ataatsimiitinneqarnissaa taassumalu aalajangiinis- saa Inatsisartut qaqugu ataatsimiinnissaq aallartivinnissaanut isummernissaq taakkununngalu isumagisassanngortillugu kaammattuutigigatsigu. Matumuunali ilumut kinguartitsisariqarnermik aalajangertussatut isikkoqalerneq ima paasisariaqarnerpa Inatsisartut Siulittaasuata inatsisartut sineriammiit ataatsimiigiaqqusimagaatigut ataatsimilluunniit oqaluuserisassanik piareersimasuutitaqarani@.

Sapaatit akunnerinimmi pingasungajannik kinguartitsineq ima paasisariaqarpoq aqaguluunniit oqaluuserisassaqarsimanngitsugut. Ajuusaarutigaarput, nangilluta oqarpugut taamanikkut. Taamaattumik kinguartitsinissamik isummamut taarsiullugu eqqarsitsissutigerusupparput, Inuit Ataqatigiit siunnersuutigigatsigu oqaluuserisassat pillugit ataatsimiititaliaq ataatsimiitinneqassasoq, taassumalu aalajangissagaa qaqugu ataatsimiinneq sukumiisumik piviusumillu aallartissanersoq, qanorlu sivisutigissanersoq.

Kiisalu naatsorsuutigisimavarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaluuserisassaq manna aalaja-ngiiffigisassaq ajornartorsiutitaqanngitsumik, isumalluarsimagaluarpugut ajornartorsiuteqanngitsumik qaangerneqassasoq, ilaatigummi Naalakkersuisut Siulittaasuat aprilip l5-anni ataatsimiinneq minutsini 4l-ni sivisussusilik naangajalersoq imatut oqarmat: Taamaattumik isumaqarpunga piffissap tulliuttoq atortariaqaripput, ajornartorsiutip qanoq ililluni aaqqinnissaanut pissutaasoq sorpiaaneralu isertortutut illugu qatangiinnartinnagu. Taanna erseqqissartariaqara, inuiaqatigut aamma paasisaqartariaqarmata, sooruna Inatsisartut ataatsimiinnissaraluat aallartinngitsoq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ilumut Atassut Siumullu tupinnaqaat. Inuiaqatigiit nuanniigilluinnagaat paatsuungassutaallu matoorniartutullusooq immassuk. Inuit ikinnerussuteqartut oqariartuutigisaat tusaaniarniarlugu siulittaasortaap oqaatigisaa upperinaraluaqisoq, massakkut ullumikkut atortinneqanngilaq. Sooq taamatut qulaajaasoqarnissaa itigartinneqarpa. Tupinnaqaaq, ilumut tupinnaqaaq.

Qularnanngilaq isertugaateqarput taakkua angisuut marluk, saqqummiukkusunngisaminnik. Tassa ersissutigisaat, malunnarpoq partiit taakku marluk arlaannik ersigisaqartut. Taanna ersarilluinnartumik uagut illuatungiliuttuusugut takusinnaavarput. Taamaattoqarsimanngikkaluarpammi ullumikkut taamatut piumasaqarneq ilaatigut Siulittaasoqarfimminngaanniit ammaffigineqaraluartoq, akuersissutiginissaa ersissutissaqanngikkaluarpoq. Tamannalu innuttaasunut aammalu uatsinnut Inatsisartunut ilaasortaasunut paasivillugu nalorniunnaarluta, paasissagaluarparput.

Taamaattumik oqaasera uteqqiinnassuara, tupinnaqaaq, ajortup matuuginnarniarneqarnerata sakkortussusia. Uangalu naliliisinnaanera malillugu oqassuuga, naalakkersuisooqatigiinneq ajugaanngilaq, ajortoq ajugaavoq. Qujanaq.

Lars Sørensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa allanik oqaaseqarniarluni nappaasoqanngimmat, siunnersuut aalajangiiffigisassaq taasissutigineqassooq, tassalu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinissaq pillugu inatsisartut aalajangernissaanut siunnersuummut isumaqataasut nikueqqussuakka. 8 isumaqataapput. Akerliusut nikueqqussuakka, l9-nit nikuipput. Taaseqatanngitsut nikueqqussuakka, nul.