Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 02		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ulloq ataatsimiiffiusoq siulleq, tallimanngorneq aprilip 5-aat 2002, nal. 13:08

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 2

 

 

Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat.

(Siulittaasoqarfik)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Qujanaq. Siunnersuutinik saqqummertoqarsimannginnera aammalu ilaasortaaffiit tamakkerlut­ik inuttalersorneqareersimanerat pissutigalugu ataatsimiinnermi matumani ataatsimiititalianut siunnersuisoqatigiinnut inunnillu qinersisoqassanngilaq.

 

Upernaakkut ataatsimiinnermi matumani sulinissatta piareersaasiornerani Siulittaasoqar­fiup pingaartissimavaa Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaasa tamakkerlutik inersuarmi oqallinnern­ut aammalu oqaluuserineqartut Naalakkersuisunut apeqquteqarnikkut paasinarsisinneqarnissaann­ut sapinngisamik pitsaanerpaamik ilapittuutaasinnaanissaasa ­qulakkeerneqarnissaa­t.

 

Taamaalilluni Siulittaasoqarfiup ullormut oqaluuserisassanut siunnersuummik piareersaasiornera­ni ilaasortat arlallit Inatsisartut sinnerannut ilanngussaasa qanoq pitsaanerpaam­ik atorneqarnissaat pillugit oqaloqatigineqartarsimanerat ingerlaavartumik pisarsimavo­q. Siulittaasoqarfiup neriuutigaa piareersaasiorluni sulineq ilaatigut oqallin­nerup kissalaartumik pissarsiuviusumillu ingerlanneqarnissaanut, ilaatigullu ataatsimiin­nerup matum­ap pitsaanerpaamik angusaqarfiunissaanut ilapittuutaajumaartoq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit arlallit aningaasatigut kinguneqaateqartussat ukiak­kut ataatsimiiner­mi 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut atatillugu aappassaaneerneqarnissa­at naatsorsuutigalugu maanna ataatsimiinnermi siullermeerneqartussat­ut innersuussutigineqarput. Taamak innersuusseqarnermut pissu­taavoq landskarsip aningaasartuutaasa ataatsimoortumik tulleriaarivigineqartarnissaannik missingersuusiortarner­mi inatsimmi anguniagaasup pitsaanerpaamik eqqortinneqarnis­saanik kissaateqarneq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit taakku ataatsimiititalianit susassaqartunit ukiakkut ataatsimiinniss­ap tungaanut suliarineqarnerisigut siunnersuutit iliuusissanut allanut aningaasatig­ut ataqatigiinnerat aammalu ukiuni aggersuni Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissaatt­ut siunnersuutigiumaagassaannut attuumassuteqarnerat ilanngullugu naliliivigineqarnissa­at periarfissinneqarpoq.

 

Siunnersuutit tamarmik siullermeerneqarnerminni aningaasatigut ima annertutigisumik kinguneqartussat­ut paasinarsisut ukiakkut ataatsimiinnermi aningaasanut inatsisissatut siunnersuumm­ut atatillugit suliarineqartariaqarlutik. Taamak periuseqartumik suliarineqarnissa­at inatsisartunit aalajangiunneqassasoq Siulittaasoqarfiup inassutigaa.

 

Ataatsimiinnerup sivisussusissaa imminut inissingajareernikuuvoq. Ulloq manna påskeaarner­at kingunerisaanik siusinnerusukkut aallartissinnaasutut inissinneqarsinnaasi­manngilaq. Soorlutta­aq pinse qaangerlugu ataatsimiinnerup ingerlanneqarnissaa assi­giinngitsut pissutigalug­it ajornakusoortorujussuusussaassaaq. Taamaattumik ataatsimiin­nerup ullumimiit ulloq 15. maj 2002 ilanngullugu ingerlanneqarnissaa siunnersuutigine­qarpoq.

 

Pilersaarusiornermi anguniarneqarsimavoq sapaatip akunneranut ulluni pingasuni tassa ataasingornerm­i, pingasunngornermi tallimanngornermilu nalunaaquttat ataatsiniit aallartittumi­k. Nalunaaqutarlu arfinernut naasumik ataatsimiittarnissaq. Taamak aaqqissuussin­eq piffissap sinnerata ataatsimiititaliani aammalu gruppenik ataatsimiinner­nut atorneqarsinnaaneranut naleqquttumik siusinnerusukkut paasinarsisimavoq.

 

Upernaarli manna ataatsimiinnermi ullormut oqaluuserissat 99-it suliarineqartussaamma­ta marlunngorn­eq ulloq 16. april aamma sisamanngorneq ulloq 25. april kiisalu ulloq 14. maj ataatsimiiffissatut ilanngunneqartariaqarsimapput. Soorluttaaq ullut 8., 12., 19. aam­malu 29. april kiisalu ullut 3., 10. aamma 14. maj 2002-mi ataatsimiinnerit nalunaaqutaq qulinut aallartittussatut siunnersuutigineqartut.

 

Piffissap ataatsimiiffiusussatut atugassap pitsaanerpaamik atorneqarnissaa anguniarlugu ullorm­ut oqaluuserisassat ataasiakkaat sammisaqarfinnut attuumassuteqartut Siulittaaso­qarfiup ataatsimoortinniarsimavai. Taamaattumik Inatsisartut peqqussutissatut aalajan­giiffigisassatullu siunnersuutit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisigisassanut apeqquti­nullu sammisat assigiinn­ik sammisanulluunniit attuumassuteqartunik imaqartut immin­nut ataqatigiissillugit oqaluuserineqarnissa­at siunnersuutigineqarpoq.

 

Immikkoortut ataasiakkaat oqaluuserineqarnerat naatsorsuutigineqanngitsutut ima sivitsortoortigissapp­at immikkoortut ullormi ataatsimi ullormut oqaluuserisassatut pilersaarutigineqart­ut tamarmik angumerineqarsinnaassanngitsut paasinarsilluni Siulittaasoqarfi­up inassutigaa apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisigisassat angumerineqanngitsoort­ut ataatsimiinnermi matumani ullunut ataatsimiiffiusunut kingul­lernut kinguartinneqartassasut.

 

Ullut taakku pingajussaaneerinniffiusussaapput. Taamaattumillu immikkoortunik oqaluuserineqanngitsoorsimasun­ik oqaluuserinniffigissallugit naleqqullutik.

 

Ullormut oqaluuserisassatut siunnersuummi takuneqarsinnaasutut siunnersuutit ataasiak­kaat aapaassaaneerinerup pingajussaaneerinerullu akornanni nalinginnaasumik piffissaliunneqartum­ik sanioqqutsilluni suliarineqarnissaasa innersuussutiginissaat Siulittaasoqarfi­up pisariaqartutut isigisimavaa. Sanioqqutsitsinissamik siunnersuutigine­qartut nangaanartoqarsinnaasutut isigineqanngippat.

 

Ullormut oqaluuserisassanut siunnersuummut siusinnerusukkut saqqummiunneqartumut iluarsiissumm­ik agguaassisoqarpoq. Taassumap imarai allannguutissat Naalakkersuisunit ataatsimiititalianilluunni­it susassaqartunit kissaatigineqartut. Ullormut oqaluuserisassat tamarmius­ut iluarsisat ullumi kingusinnerusukkut agguaanneqassapput.

 

Naggasiullugu oqaatigineqassaaq ataatsimiinnerup nalaani ataatsimiititaliat sulinissaan­nut ataatsimiittarnissaannul­lu pilersaarutit ullormut oqaluuserisassanut Inatsisartunit inaarutaasum­ik akuersissutigineqartup ilusiligaanera malillugu ilusilerneqarnissaat naatsorsuutigineqarma­t. Taamaattumik Siulittaasoqarfiup kaammattuutigissavaa ullor­mut oqaluuserisassan­ut siunnersuut annikinnerpaamik allannguisoqartarnissaanik tunngaveqartum­ik suliarineqartassasoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat,

Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassap­put.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumumiit Inatsisartuni ullormut oqaluuserisassani nassuiaat pillugu imatut oqaaseqarumavugu­t. Oqaluuserisassat Siulittaasoqarfimmut inaalitsiterneranerat ataqqi­varput. Taamaattorli maannakkut allanngortiterinissamut piumasaqaateqarnianngilagut. Ataasiakkaalli aaqqiiffigineqarnissaat Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigiinnarusullu­gu.

 

Siumumit paasivarput oqaluuserisassat inissitsiterneqarneranni Inatsisartut ataatsimiitita­liaasa sulinissaannut ajunngitsumik periarfissaqartitsinissaq pingaartinneqartoq. Inatsi­sartut ataatsimiinner­at ullut arlaanni ullaap tungaani qulinut aallartinneqartarnissaa ajorinn­gilarput. Aammalu unnussertarnissaq qaangerniarlugu Inatsisartut ataatsimiittar­nerisa nalunaaqutaq arfinern­ut killeqartarnerat iluarinartuutikkatsigu taassumap nangin­nerarnissaa kissaatigaarput. Taamaattorli ullormut oqaluuserisap suliaralugu aallartinne­qareersup naammasseqaartarnissaan­ik periarfissaqartitsinissaq Siumumiit ammaffigaar­put.

 

Taamaattoq oqaluuserisassani immikkoortut ilaat ataasiaannarlugit Inatsisartut suliassat ullun­ut allanut nuunneqarsinnaanerat Siumumiit noqqaassutigissavarput. Pingaartumik ulluni pineqartu­ni annertuunik pingaarutilinnillu oqaluuserisassat inissisitsiteriffiusuniit­tut soorlu pingaaruteqartutut isigaarput immikkoortoq 73-ip tassa nunatsinni angallan­nerup aaqqissuussaaneran­ut tunngasoq ataasinngorpat 8. april kingullersaatillugu oqaluuserineqartuss­ap ullormut tullermut allamulluunniit nuullugu siullinngortinneqar­nissaa.

 

Siumumiit oqaluuserisassat qulequtaat ataasiakkaarlugit misissorneranni malugivarput Siumu­mi Inatsisartut ilaasortat oqaluuserisassatut siunnersuutaasa ilaasa qulequtaat Inat­sisartut ataatsimiinneran­ni oqaluuserisassanut ilaatinneqarneranni ilaanni allaassuteqar­tartut. Suliassanngortital­lu suliarineqarneranni paatsuuinermik tamanna kinguneqaratar­sinnaasoq. Siumumiit Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigissavarput Inatsisartunut ilaasortat siunnersuuteqarsimas­ut periarfissinneqarnissaat Siulittaasoqarfimmut saaffi­ginninnera toqqammavigalug­ut Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaata nammineq qule­qutsiussaata atortinneqarnissaani­k.

 

Aammattaaq Inatsisartuni ullormut oqaluuserisassat ullunut sorlernut inissitsiternerisa misissorneri­ni malugivarput pisarneq malillugu oqaluuserisassat sunaaneri tunngavigalu­git sammisanut susassaqarfinnullu tunngasut ullormut eqiterlugit inissitsiterneqarsima­sut.

 

Siumumiit oqareernitsitut tamanna Inatsisartut ataatsimiititaliaasa sulinissaannut ajunngitsum­ik periarfissaqartitsissaaq, kisiannili pisariaqarpoq ilisimatitsissutigissallugu taamatut oqaluuserissass­at imminnut assingusut amerlavallaartut annertuullu ullunut eqiterneqartarneri­sa kingunerisarmassuk ilaatigut Naalakkersuisunut ilaasortaq ataasiin­nangajavik aamma partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui Inatsisartunut ilaasortat taak­kuinnangajaat piareersaallutik annertuum­ik suliaqarlutik ulaperujussuartarnerat.

 

Taamaattumik ullormi pineqartumi naammassineqarsinnaanngitsut ullut tulliini nanginneqartarnissa­at Siumumiit kaammattuutigissavarput.

 

Tamanna siunissami pinngitsoorniarlugu Inatsisartuni ullormi oqaluuserisassat ullunut inissitsiterneqartarneri­sa sammisanut assigiinngisitaarnerusunngorlugit siammarneqar­nissaat Siumumiit Siulittaasoqarfimmut inussiarnersumik noqqaassutigaarput. Kissaati­galugulu taamat­ut siammaatsiartoqarsinnaanera Inatsisartut ukiakkut 2002-mi ataatsimii­lerneranni nalimmassaallu­ni oqimaaqatigiissaaralunilu aaqqiivigineqarsinnaajumaartoq.

 

Taamaattoq Inatsisartuni siullermeerinnilluni aappassaaneerinnilluni pingajussaaneerin­nilluni suliarinnittarneq aammalu taakku akornanni Inatsisartut ataatsimiititaliaani sulias­sat suliarineqartarnissa­at innarlernagu aammalu ataatsimiititaliat pitsaasumik periarfissaqartittuartillug­it aaqiissuteqarfiusinnaassasoq.

 

Naalakkersuisuni apeqquteqaatit sukkut tamaana ullormut oqaluuserisassani inissinneqatarner­at misilinneqareerpoq. Tamanna Siumumiit naliliiffigeqqittariaqar­soraarput. Apeqquteqaatit ilaatigut soqutiginartunik ilaqartarmata allakkatigut akine­qaannartartunik. Apeqqutit taamaatt­ut uummaarissumik ammanerusumillu Inatsisartut ataatsimiittarfianni ingerlanneqartalernissa­at anguagassaqqissutut Siumumiit isumaqarfi­gaarput. Soorlu ulloq aalajangersimasoq atorneqarsinnaavo­q. Siumumiit imatut isuma­qanngilagut qanga pingasunngornikkut ilaannilu unnuaroreersuni apeqquteqaatinik saq­qummiisarnerup uterfigineqarnissaa.

 

Kisiannili Naalakkersuisunut ilaasortanut apeqquteqartarnerit toqqaannarnerusunngorlu­git aamma persuarsiornartuunngitsumik periutsimik nutaamik aaqqissuussisoqarnissaa matumani pivarput.

 

Naggataatigut Siumumiit oqaatigissavarput Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaani Inatsi­sartunut ilaasortat Inatsisartuni suliassanik aalajangersimasunik pisussaaffilerneqarsima­sut pisussaaffimminn­ik naammassinninnissaannik Inatsisartut aammalu Inatsisartut Siulittaasoqarfian­ni periarfissaqartittuarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarmat.

 

Siumumiit isumaqarpugut Inatsisartut Inatsisartunut ilaasortanut aamma Naalakkersuisu­nut ilaasortanut suliassanik aalajangersimasunik isumaginnittussatut pisussaaffiliisar­nerat malitseqartinneqartuartariaqarto­q. Ilumut suliassatut isumagisassat isumagineqar­nissaanik aamma periarfissaqartitsilluni. Siumumit taamatut saqqummiussinitsinnut pingaartillugu tunngavigaarp­ut aamma isumaqaratta Naalakkersuisunut ilaasortat Inatsi­sartunut ilaasortat nunat avannarliit siunnersuisoqatigiiffianni aamma nunat avannarliit killiit siunnersuisoqatigiiffian­ni ataatsimiinnerni ingerlanneqartussani Inatsisartuni toq­qarneqarlutik peqataasussaatitaasut peqataasariaqartut.

 

Soorlu taamaattoq nunanut allanut sillimaniarnissamullu ataatsimiititaliami ilaasortat ilaasa Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaani Moskvamut angalassasut. Taamatut oqaase­qarluta ullorm­ut oqaluuserisassatut nassuiaat tusaatissatut Siumumiit tiguvarput.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Uagut annertunerusumik uani oqaasissaqanngilagut, kisianni oqaatigissavarput Siumup oqariartuutaa una tamakkiisumik uagut aamma taperserparput. Aamma una eqqaanngitsoorusunngilarp­ut ilumoortoq oqaatigineqarmat pingaartumik ineqarnermut suliassag­ut imaannaanngitsupilussuupput. Tassanilu aamma inissitsitersimaneri tulleriaarsimallut­ik ullormi ataatsimi. Oqimaatsorujussuupput taakku. Taamaattumik taperserusupparp­ut tassani Siumup oqaaseqartua. Tamakku oqimaannerit siammasin­nerusumut inissinneqarsinnaanissaat isumaliutigeqqeqqullugu.

 

Aamma oqaaseqartussanut aammalu Naalakkersuisunut pikkunaaluttartorujussuusarput. Taammaatt­ut takornartarinngilagut. Ilaatigut tulleriiaaginnaleraangata Naalakkersuisut aamma piffissarujussuaq ilaatigut ullormut atortarmassuk. Imaanngaanngitsuusarmata aamma taakku suliat ingerlasarnerat. Aamma una qulinut aallartissinnaaneq uagut am­maffigissavarput. Sooruna­mi Siulittaasoqarfiup taanna nalilertassavaa. Periarfissatillugu taanna atorneqarsinnaasarniss­aa aamma orniginartipparput. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissaanut atatillugu Inuit Ataqatigiinniit siuller­mik pinngitsoorumanngilag­ut Inatsisartut Siulittaasuata tikilluaqqusineranut qujassuteqaqqaassallut­a.

 

Inuit Ataqatigiit pisarnitsitut ataatsimiinnissarput manna qilanaaralugulu pissangassutigi­varput neriuutigalugu katersuunnerput inuiaqatigiit kalaallinut pitsaasumik angusaqar­fiulluni naammassisaqarfiujumaarto­q.

 

Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat Inatsisartut Siulittaasoqarfianiit saqqummiunne­qartoq Inuit Ataqatigiiniit arlalitsigut ippinnartoqartipparput. Siullermik Inatsisartut upernaap manna katillugit 18-eriarluta inimi maani ataatsimiinnissaat naatsorsuutigine­qarpoq. Taakunannga arfineq-marloriarluni ataatsimiinnissat ullaakkut qulinut aallartit­tarnissaat ilanngullugu aamma siunnersuutigineqarlutik. Taamatut siunnersuuteqarneq akuersaarsinnaanngilarput  Inuit Ataqatigi­it Inatsisartuni sulinitsinni pingaartilluinnar­parput inatsiliassat oqaluuserisassallu peqqissaartum­ik suliarineqartarnissaat. Aammat­taaq inuttaasut peqatigiiffiit kattuffiillu tunuliaqutaassappa­ta tusarniaanissaanut periarfis­saqarluarnissaq pisariaqarpoq.

 

Taamatut sulianut pingaaruteqartigisunut tuaviupilulluni puigortutullusooq inaarsaaniar­tarneq naammagittaalliornerujussuit pilersartut akerliussutsikkut takutitsinikkut innuttaa­sunit nittarsaanneqartartu­t.

 

Tamakku tunngavigalugit  Inatsisartut siulittaasoqarfianut kaammattuutigissavarput Inatsisart­ut upernaaq manna ataatsimiinnissaat sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsor­neqarnissaanut ataatsimiinnerullu tamatigut nalunaaqutaq ataatsimut aallartinneqartarnis­saanut nutaamik nalilersueqqullugi­t.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiata Inatsisartunut ilaasortat  Mikael Petersen aamma Josef Motzfel­dt Inatsisartut Sillimaniarnermut Ataatsimiititaliaanut ilaasortaanertik aallaaviga­lugu aprilip arfineq-sisamaaniit 15-iat ilanngullugu Moskvamut angalanissaanut akuer­sissuteqarput. Naluneqanngitsutu­ut pineqartut Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsi­miititaliaanut aamma ilaasortaapput.

 

Inatsisartut pingasunngornermi 10. april immikkoortoq 22. Inatsisartut 2001-imi ilassuti­tut aningaasaliissutin­ut inatsisissaatut siunnersuut aamma ataasinngornermi 15. april immikkoort­ut arfineq sisamaat 2000-mi aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat, aamma immikkoortoq 94. 12. april immikkoortoq 96 kiisalu immikkoortoq 93 15. april-imi Josef Motzfeldtip aningaasaqarnermut tunngasunut siunnersuutai inuttaata Moskvamiit tikinnerata kingorna oqaluuserineqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kissaati­gaarput.

Inuit Ataqatigiinniit aamma pakatsissutigaarput Naalakkersuisut Inatsisartunut upernaaq manna ataatsimiinnissamut oqaluuserisassatut neriorsuutitik arlallit eqqortinngimmatigit. Utoqqa­at atugarisaat, meeqqat inuusutullu atugarisaat innarluutillillu atugarisaat. Taak­kua pillug­it isumaginninnermut iluarsaaqqinnermullu ataatsimiititaliarsuup kaammattuu­tai inassuteqaataa­lu minnerunngitsumillu Inatsisartut oqaluttarfianiit oqaaserpassuit atorlugit oqaatineqartart­ut pillugit Naalakkersuisuniit malitseqartitsinissaq innuttaasunit tamanit utaqqikatanneqart­ut eqqarsaatigalugit.

 

Amigaatigaarputtaaq inuusuttunut suliniutit tassalu kommunit suliassaqartitsiniarnerisa allannguutaan­ut tunngatillugu inuusuttut sulliviisa pillugit nalunaarut allanngortinneqarnissaan­ut tunngasoq.

 

Kiisalu kommunini STI-mi atuarfiit aaqqissuussaanerata allanngortinneranut atatillugu nalunaarusia­q. Peqqinnissaqarfiuttaaq iluani allanngortiterinissamut tunngasut neriorsuutigineqart­ut saqqummiunneqannginnerat ilanngullugit aamma nassuiarneqarnis­saat kissaatigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta kaammattuuteqarlutalu ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarfigaarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat Kattusseqatigiinniit imatut naatsumik oqaaseqar­figissavarput: Aallaqqaammut  Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiilernerannut nunatta innuttai Inatsisartunul­lu ilaasortai tamaasa pilluaqqorusuppavut. Tassami ullumikkut Namminersornerulernerup atuutilerneraniit Inatsisartut ataatsimiinneri­sa 50-issaat aallar­timmat.

 

Aammattaaq iluatsillugu tikilluaqqorusupparput qallunaat naalagaaffiata nunatsinnut sinniisortaa­va Peter Lauritzen. Naluneqanngitsutut upernaaq manna ataatsimiinnissaq ataatsimiinnissam­ut oqaluuserisassat annertupput amerlallutillu. Ataatsimiinnissarlu killilerneqarsimav­oq majip 15-ianut.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput ataatsimiinnissami ulapiffiussaqisumi ilaatigut ataatsimiinner­it ullaap tungaani quliniit aallartittartussaammata.

 

Taamatullu iliornikkut naatsorsuutigaarput partiini Kattusseqatigiinni minnerunngitsu­millu attaviitsuni sulinissat assut ulapiffiussaqisut. Siornatigummi tamanna misilittagaqarfigeerparpu­t. Illuatungaatigut paasisinnaavarput Inatsisartut Siulittaasoqar­fianit taamatut aalajangersimaneq. Kattusseqatigiinniit ilanngullugu oqaatigerusupparput Inatsisartun­ut ilaasortat ataasiakkaat aalajangiiffigisassatut siunnersuutaasa ilanngunneqarsimane­ri eqqumiigigatsigit.

 

Naluneqanngitsutut suliat ingerlareersut oqallisigineqareernikuummatalu assersuutigisinnaasat­ta ilagivaat aalajangiiffigisassatut siunnersuut immikkoortoq 55 april-ip 24-ani eqqartorneqartussaq. Tassalu toqukkut qimaguttut Kalaallit Nunaanni assartorneqartarneran­ni aningaasartuutit akilerneqartarnissaannut pillugu aalajangiiffigi­sassatut siunnersuutigineqartoq. Aammalu immikkoortoq 48 25. april eqqartorneqartus­saq tassalu ilinniarnersiut­it allanngortinneqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siun­nersuutigineqartoq.

 

Oqaatigerusuppaput Kattusseqatigiinniit suliassat taakkartorneqartut maani inimi eqqartoreernikuugatsigi­t. Aammalu suliat ilaat ingerlareermata Naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaan­i. Taakku eqqaasinnaasatta ilinniarnersiutinut allannguiniarnermi massakkut sulia­t. Aammattaaq Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput maqaasigatsigu Naalakkersuisoqarfinni­it sulianut ataasiakkaanut tunngatillugu paasissutissiinnginnerit.

 

Taasinnaasatta ilagaat Puisi A/S-imut tunngasumik maannamut ilisimatinneqartarsimanngimmat­a. Ullumikkut taamaallaat tusagassiuutitigut tusartarpar­put suliaq qanoq ingerlanneqartoq. Tamannalu Inatsisartunut ilaasortaalluni kipiluttunar­poq akuersaarneqarsinnaananil­u.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta ullormut oqaluuserisassamut Kattusseqatigiinniit oqaaseqateqarpugu­t. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Aap, ullorsiorpalaartumik oqaatiginninneq 50-issaanik ataatsimiinneq, tassami tusarlugu aamma tulluusimaarnarpoq.

 

Taavali aallaqqaatigerusuppara oqaatigineqarmat ataatsimiititalianut allanullu ataatsimiittoqassanngitso­q. Tamakkua tamarmik inissitsiterneqareersimammata.

 

Eqqaamaneqassaaq ukiarmi ataatsimiinnerup nalaani Atassut, Siumut Inuit Ataqatigiit uangalu suleqatigiikkusullu­ta atsiuisimagatta. Tassa imaappoq ataatsimiititalianut sunul­luunniit aamma uanga ilanngunneqarsinnaanissara tassuuna atsiorneqarluni.

 

Kukkusumik, kukkusuminngooq ikkunneqarsimagaluarpunga, kisianni paasineqarpoq kingornatig­ut sunaaffa illuatungiliuttut taanna pisassarigaat inissaq. Tassa ataatsimiitita­liani inissaq. Tamatuma kingorna partiit suleqatigerusullunga atsioqataasimasut allaffigi­simavakka taanna pissutigalugu allamik inissamik tunineqarsinnaanerlunga, kisiannili manna tikillugu arlaannaalluunniit tusagaqarfigisimanngilara. Hans Enoksen immaqami­aasiit ikinngutigiinneq parteeqatigiinneq tassani pisuusimannguatsiarpoq. Taanna nassui­aateqarfigerusukkukku ilanngukkumaarpa­t.

 

Aamma partiit Kattusseqatigiillu Siulittaasoqarfimmi aallartitaqarput. Uagut attaviitsuu­sugut tassani soorunami inissaqanngilagut. Tassani ataatsimiititat aaqqissuunneqartar­neranni partiit aallartitaqarput. Taavalu aaqqissuinermi tunuliaqutatik aallaavigalugit aaqqisueqataasarlutik. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit aatsaannguaq oqaaseqartuanut apeqqutigerusuppara, tassa tusarak­ku ajorusuttoq akuersaarneqarsinnaangitsunik uparu­artuisoq. Aperersusullugu Siulittaasoqafimmiu­na ilaasortarsi sulerisimasoq. Oqqersunn­ginnassiuk ilissi ajorisasi taamanikkul­li aaqqitseriissallugit, ullumikkuunngitsoq.

 

Taava ataatsimiinnerup nalaani Naalakkersuisut ilaasa aallartarnerujussuat akueriuminaalluuinnarpo­q. Aamma tassani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaasia isumaqatigilluinnarpar­a. Nukillaajallannartarpoq ilaatigut Ministeri sammerusutaq allarluinnarm­ik taarserneqaraangat. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaattumik kissaatigissavara ataatsimiinnerup nalaani Naalakkersuisut sapinngisamik Inatsisart­ut ataatsimiinnerat tamatigut najuuffigisassagaat. Taava aamma uani aamma Inuit Ataqatigiit taasaa isumaqatigilluinnarpara sunaluunniit angalanissaq pinngitsoorsinnaanngilluinnarpa­t. Taava ataatsimiititaliami ilaasortat soorlu taaneqareer­sut sillimaniarnermut ataatsimiititaliaq pingaaruteqaqaaq. Aningaasaqarnermut ataatsi­miititaliaq malinnaasussaavoq landstingi ataatsimiinnermini aningaasat pillugit oqallin­neranut.

 

Taamaattumik akuerineqartariaqanngilaq ataatsimiinnitta nalaani tassani ilaasortat qimaannarlu­ta aallartarnissaat. Ajornaquteqanngilaq taakkua sinniisussaat Moskvamut allamulluunni­it aallartissallugit, pingaarneruvoq Inatsisartut ataatsimiinnerat. Aammaa­siit matumap ataatsimiinnerup ingerlanerani kommunit ataatsimiileraangata borgmesterit aallartarumaarpu­t. Uanga isumaqaraluarama ataatsimiittarnerit pingaarnersaat Inatsisar­tut tassaas­oq ataatsimiiffigineqassasoq kommunit ataatsimiinnissaat tassani uniffiginagu.

 

Taamatut naatsumik erseqqissatsiarpara, kisiannili massakkut oqaluuserisassanut nuulaassaang­a. Saqqummiussami siunnersuutigineqarpoq immikkoortoq 41 pensionit ilaasa akileraarutaasarunnaarnissaat pillugu aallajangiiffigisassatut siunnersuut ulluni suni maani ataatsimiittarfim­mi suliarineqassanersoq.

 

Uanga tassa siunnersuuteqartuuvunga tassungarpiaq. Taamattumillu oqaluuserisassanngortitsisimasutu­ut ullut oqaluuserinniffissatut taaneqartut nuannaarlun­ga akuersaarpakka. Aammalu kissaatigeriissallugu taanna siunnersuut katersuuffiulluaru­maartoq.

 

Nunatsinni ikiaroornartunik atuigaluttuinnarneq akissarsiutigineqarneratalu alligaluttuinnarne­ra Inatsisartunut oqaluuserititassaqqigisimagaluarpara. Pisoqarfiusormi tassaammat uagut nammin­eq nunarput atuigaluttuinnartullu tassaallutik aamma uagut nammineq nunaqqativut, kisianni pineqartoq justitministeriaqarfiup ataaniimmat ajoralu­artumik landstingip attorsinnaanngikkallar­aa paasigakku landstingimi siunnersuutigisara­luara retsvæsenskommission­ip siulittaasuanut nassiussimavara. Qujanartumillu allakkak­ka ataatsimiititaliarsu­up siulittaasuanit ilassilluarneqarlutik.

Taaneqartup sulisuinut qullernut allakkat agguaanneqarsimapput suliniarnermi najoqqu­tassat ilaattut naqissuserneqarsimallutik.

 

Taakku allakkakka akissutisiarisimasakkalu maani ilaasortanut agguaanneqarsimassasut naatsorsuutigaar­a. Aamma tamanit ilisimaneqalerunarpoq Royal Greenlandimiit qujassu­titut aningaasarpassuit tunissutigineqarsimasut iternga tikillugu paasinnikkumasimasun­ga.

 

Taamaattumillu apeqquterpassuit Naalakkersuisut Siulittaasuannut saqqummiussorsi­mallugit. Ajoraluartumik maani landstinngimut suliaq eqqussinnaasimanngilara. Apeq­qutit suleriarnissam­ut tunngavissat akineqarnerisa kingullersaat aatsaat ippassaq pissarsiarisimagakki­t. Suliaq unitsinngilara imatullu tamanut tusagassiigallarpunga. Tusagassiuut­it Royal Greenlandimi susoqarneranik Naalakkersuisuninngarnit paasisimasaqarnerunert­ik ulloq manna tikillugu nittarsaattuarmassuk.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni ilaatigut allapput ersarissumik statistikkikkulluun­niit nalunaarsorsimasun­ik suliffissuit allat Royal Greenlandimut assersuunneqarsinnaasut direktionin­ut atorfinitsitsisarnernut paasissutissanik peqaratik.

 

Paasiniakkamut pingaaruteqaqisumut paasissutissat suulluunniit iluaqutaalaarsinnaasut katersornissaann­ut qaammatit aggersut periarfissariniarlugit aalajangiuppakka. Naalakkersuisul­lu tamatumunnga ikiuukkusunngippata taamaasiornikkut ikiorserumallu­git maannangaaq neqeroorfigissallugit.

 

Taamaattormi Naalakkersuisut neriorsuipput atorfinitsitsinermi malittarineqarsinnaasu­nik inassutaasinnaasum­ik pilersitsiniarsinnaaneq aqqutissiuukkumallugu. Tassa direktio­nini ilaasortaasimas­ut qutsavigineqarlutik aningaasanik tunineqartarnerat naleqquttumik aamma Namminersornerullutik Oqartussat suliffissuaataanni aqqutissiuukkumallugu.

 

Naammagisimaarlugu oqaatigissavara maleruagassat taamaattut Naalakkersuisunit suliariumaneqarmat­a. Tassa tamatumuunakkut pissutsit uagutsinnut inuiaqatigiinnut kalaaliusun­ut naammaginanngeqalutik atortitaasimasut kingumut atuallaqqinneqanngilluinnartariaqarmat­a.

 

Inuiaqatigiit pigisaat inunnut imminuinnaq eqqarsaatigalutik isumaqatigiissusiortartunut. pingaartumil­lu inunnut aamama ataasiakkaanut aningaasatigut piummartuunut illersorluinnarlug­it sullatsaalisariaqalermata.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia,

Siumut.

Qujanaq. Oqaaseqartoq tulleq tikitsinnagu erseqqissaatigissavara ullumikkut oqaluuseri­saq tassaammat ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat taannalu ataqqeqqussavara.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Aap, ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat aallaavigalugu oqaaseqarnissami aallarniuti­galugu uangattaaq Inatsisartunut Siulittaasup tikilluaqqusineranut qujajumavunga. Kalaalerpallallunga­lu ataatsimiinnerit normuat assorsuaq pingaartillugu tassani tikilluaqqusaasut­ut misigisimavunga.

 

Aamma iluatsillugu ileqqorissuunissaq uani pingaartillugu aamma qallunaat nunaanninngaanni­it sinniisutut inissinneqartoq qamannga pisumik tikilluaqqujumavara.

 

Ataatsimiinnissamut atatillugu peqannginnissannut nalunaarnermi amigaartigaara peqannginnerm­ut patsisaasut suunerisa tusarnissaat.

 

Maani oqallittarnitsinni siunnerfigisarput malunnartumik unaagaluarpoq tassa Inatsisar­tutut suligaannit taava Inatsisartutut suliassaq taanna salliutinneqassasoq. Taamaattumil­lu ippigivara nalunaarutigineqaannarnera ullormit uanngamiit ulloq una tikillugu pe­qannginnissaq nalunaarutigineqarpo­q. Isumaqarpunga qinikkatut inissisimanermi pin­gaartuusoq aamma avamm­ut nalunaarutigissallugu suna peqqutigalugu peqannginneq.

 

Tassami isumaqartuarsinnarpunga pingaartuusoq Inatsisartuni ilaasortaanermut atatillugu attuumassuteqartun­ik suliassaqartilluni peqanngissinnaanerup akuerineqartarnissaa, kisianni aamma hr. Otto Steenholdtip taasaa tassani aamma ataqqilluinnarpara. Tassa landstinngimut Inatsisartu­ni suliassanut attuumassuteqanngitsumik peqanngittarnerit taakkua ippinnarluinnartarmat­a. Aammalu taakkua pakkersimaarluinnartariaqarmata killilersimaarluinnartariaqarlutill­u.

 

Ataatsimiinnissap aaqqissorneqarneranut atatillugu aamma Inuit Ataqatigiinnit taaneqar­tutut uanga ippigaara ullut ilaasa qulinut aallartittussanngorlugit nikerartinneqarnerat. Pingaarnerpaavoq suliassatta sukumiisumik piffissaq aaqqissugaalluartoq atorlugu piare­ersagaasumik ingerlannissaa.

 

Taamaattumik aamma uanga kissaatiginartikkaluarpara ataatsimiinnerit aalajangersima­sumik nikeranngitsumillu tassa ataatsimut aallartittarlutik pisarnissaat. Suleriaaseq pulaf­figisaq atorlu­gu piareersarneq toqqissisimanarnerullunilu ingerlakkuminarnerusarmat.

 

Nalunngilarami gruppeniikkallarama qanoq pingaaruteqartigisoq ullaap tungaa atussallu­gu saqqummiunniakkat qisuariaatiginiakka allallu oqaluttarfimminngaaniit saqqummiun­nissaanut iluamik piffissaqarnissaq. Aammalu nalunngilluinnarparput ataatsimiinneq una naajartulerpat taava kinguuaattoornerpunaasiit malunniulluni pipallassinnaanermik aal­laaveqartumik suliniss­aq takkukkiartuaarsinnaasoq.

 

Taamaattumik aamma uanga Inuit Ataqatigiit oqaatigisaatut assorujussuaq pingaartip­para nalunaaqutaq ataatsimut aallartillugu pisariaqassappat maanna ataatsimiinnerup sivitsornissaa.

 

Taamatut oqaaseqarlunga oqaluuserisassanut nassuiaatigineqartut tusaatissatut tiguakka.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqaataannut qujavunga.

 

Erseqqippoq soorlu Siumut oqaaseqarnerminni aammalu Atassummit taperserneqarner­mini Siulittaasoqarfiup apeqqutit qaqittariaqagai taakku aamma misissorneqartariaqartut. Taamaaliussaagut. Taamaaliussaagut piffissaq aalajangersimasoq qaninnerpaaq atorlugu.

 

Aamma taamaappoq Kattusseqatigiit qaffatsitaat ilaatigullu akuerisinnaanngisaat taakku­a neriuorsuutigissagatsig­it nalilersussallugit. Siulittaasoqarfimmi nalilersuissaagut.

 

Malunnarpormi partiiginnaanngitsut Kattusseqatigiiginnaanngitsut aammali Attaviitsut uparuara­at qulinut aallartittarnissaq. Taanna immikkut oqaaseqarfigilaassavara.

 

Ilisimagisamit amerlaneroqisunit siunnersuuteqartoqarpoq tassa 99-it eqqartugassaapput. Nassuiaam­mi oqaatigineqareersutuut påskeaarnera pissutigalugu maannakkut aallartiffis­sarput apeqquserneqanngilaq. Taannami Inatsisartut akuersissutigereerpaat siusinneru­sukkut

 

Taavali siunnersuutit amerlaneri peqqutigalugit pines ataatsimiiffittut atussaneripput taanna soorunami soorunami kingunerisinnaavaa imaluunnit arfineq qaangerlugu unnuk­kut unnuk tapullugu ataatsimiinnissaq. Taanna nalilersugassaavoq. Ammasumillu maan­nangaaq  oqaatigi-neqartariaqarluni. Tassa tassani naliliiniarneqassaaq. Suliassaq tigus­savarput.

 

Taava tikkuartukkat allat oqaaseqarfigissanngilakka maannakkut. Ataatsimulli oqaatigissallu­gu pisariaqarpoq nalilersuinissarput pisariaqarpoq Inatsisartut kissaataat soorlu qulinoortarner­up ataatsimut kinguartinenqarneranik kingunerisinnaasai. Tassami ulapipilunnissaq peqqutigalu­gu Siulittaasoqarfik oqaraluarpoq ullormi ataatsimiittarneq piaarnerusumik aallartikkutsi­gu taava unnussuarmut ataatsimiittarnerit pinngitsoortinneqarsinnaassagaluarmat­a. Tassa taanna peqqutaa.

 

Taassumap saniatigut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka allat, kisianni toqqavissum­ik apeqqutigineqartut ilaat akissuteqarfigerusullugit tassaasoq, ilaatigut Per Berthelsenip apeqqutigisaa sooq Moskvaliartoqassanersoq. Tassani peqquteqarpoq Inatsisart­ut sillimaniarnermut aammalu nunanut allanut tunngasutigut ataatsimiititaliaata sunniuteqarfiginngisaan­ik angalasoqartussaavoq. Inissallu marluk neqeroorutigineqarsi­mapput ataatsimiititaliamut tassunga. Tassalu qallunaat peqatigalugit paasiniaasussaap­put. Ullualu uagutsinninngaani­it allanngortinneqarsinnaasimanngilaq pilersaarut taanna peqqutigalugu.

 

Kisianni utoqqatsissutigissavara peqqutaa erseqqinnerusumik uagutsinninngaaniit oqaatigineqarsimanngimma­t. Tassa taanna peqqutaavoq. Taamatut naatsumik oqaaseqar­lunga qujaqqissaanga partiit oqaaseqaataanut. Uparuartuutaallu aammalu kaammattuu­taat neriorsuutigissallug­it nalilersoqqissallugit. Unali ataaseq allanngunngilaq ataasinn­gorpat qulin­ut Inatsisartut ataatsimiinnerat aallartinneqartussaavoq.

 

Tassa taanna pilersaarutit malillugit aallartittussaavoq. Taassumali malitsissaanik assigiinngits­ut aaqqiniutissat Siulittaasoqarfiup eqqartussavai. Qujanaq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Ataasinngorpat ataatsimiinnissamut tunngatillugu tassani inuussutissarsiorner­mik siuarsaanissaq pillugu nassuiaat sammisussaavarput. Tassungalu ilanngullugu taas­sumap kinguninng­ua aamma attuumassuteqartoq inuutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnaasun­ik nutaanik nassaarsiortarfimmik pilersitsinissaq pillugu aaliangiif­fissatut siunnersuut ikkunneqarsimagaluartoq, maannakkut iluarsiissummik nutaamik kinguartinneqarsimamm­at taanna uggoralugu eqqarsaatigillaqqeqqullugulu matumuuna saqqummiuppar­a. Tassa eqqaamanaqarunnarsivoq ukiarmi oqaluuserisassatut siunnersuutigigak­ku aappassaaneernissaa kinguartinneqarmat patsisigerpiarlugu taanna nassuia­at saqqummiunneqartussaammat. Tassungalu tunngatillugu aappassaaneernissaa siunnerfigineqarlu­ni taamaattumik tassaniitiinnarnissaa assut kissaatiginaraluarpoq.

 

Aammalu tassunga aamma attuumassuteqarluinnartoq immikkoortoq 84 ulloq taanna tassa nunat immikkoortuini inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi sulisunik ataqatigiissaarisussan­ik atorfinitsitsinnissamut aningaasanik immikkoortitsinissaq aappaagumu­t. Aamma taanna siunnersuuterput  aamma tassunga attuumammat.

 

Tassa nassuiaammi ilaatigut aamma taakkua sulissutigineqarnissaat siuarsarneqarnissaat amma­lu ineriartortinneqarnissaat ersarissumik oqaatigineqarmat assorsuaq kissaatiginaraluarp­oq taakkununnga tulliullugit taakkua tassunga nassuiaammut attuu­massuteqarmata ikkunneqarnissa­q. Qujanaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujavunga, tassa naatsorsuutigaarput soorunami Siumuminngaaniit partiit oqaaseqartui aamma Kattusseqatigiit aallaavigalugit Siulittaasoqarfimmi uterteqqillugu tassani oqaluuserineqarumaart­oq saqqummiunneqartut eqqarsaatigalugit.

 

Aamma uanga Siumuminngaaniit Naalagaaffiup sinniisussaa nutaaq Peter Lauritzen tikilluaqquarpu­t. Ilaatigut oqaaserineqartunut Inuit Ataqatigiinnut tunngatillugu uggor­narpoq paasillugu aamma Siulittaasoqarfiup ullormut oqaluuserisassat inaarlugit oqaluu­serineqarnerini Inuit Ataqatigiit peqataatitaqarsimannginer­at. Taanna uggornartuu­voq aamma Inatsisartuni ilaasortat angalanissaann­ut tunngatillugu aamma pingaaruteqartumi angalanissaannut tunngatillugu sooruna­mi sinniisussat aggersarneqartussaapput.

 

Aamma naatsorsuutigaarput soorunami sinniisussat taakkua allatuulli Inatsisartutut sulisinnaassasu­t. Aamma taanna uagut taamatut eqqarsaatigalugu tatigivagut sinniissus­sagut. Taamaattumik aallarnissaat taamatut aamma kissaatigisaq malillugu pissasoq naatsorsuutigalug­u.

 

Tassa anganissat aaqqissuunneqareerput. Aammalu akuerineqareerlutik, soorlu Siulittaa­sup oqaatigigaa qallunaat peqatigalugit Udenrigsnævnia aamma Nunanut Allanut Silli­maniarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat aamma marluk angalasussaapput. Taannalu pingaaruteqarluinnartut­ut Siumuminngaaniit isumaqarfigaarput.

 

Naggataatigut Otto Steenholdtimut tunngatillugu neqeroorfiginikuugaluarparput isuma­ginninnermut ataatsimiititaliam­ut ilaasortanngornisssaa, kisianni Otto Steenholdtip taan­na kissaatigisimanngilaa ajoraluartumi­k.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia,

Siumut.

Qujanaq. Oqaaseqartoq tulleq tikitsinnagu erseqqissaatigilaassavara ullormut oqaluuserisassan­ut nassuiaat uani siullerpaajunanilu kingullerpaajunngimmat uteqqiaffigineqartussaavo­q. Aammalu saqqummiunneqaqattaartussaalluni qularnanngit­sumik allanngorarnerit aallaavigalugit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassaana apeqquteqarniarlunga aammalu Inatsisartut Siulittaasoqarfianut kaammattuuteqarniarlun­ga tassa oqaluttarfimmukartunga maanga. Inatsisartut maani nunatsin­ni inatsisiliortutut tamatta pingaartinniartarparput paasissutissat tamakkiisuunis­saat taanna tamat­ta pingaartinniartarparput, kisianni tassa maluginiarpara upernaaq man­na ataatsimiissutissat ilaat paasissutissat tunngavigineqartuss­at eqqarsaatigalugit aamma amigaatertaqartut. Taamaammat tassa Siulittaasoqarfimmunu­na kaammattuuteqarniar­lunga tassa maanngartunga.

 

Ilisimaneqartutummi ilaatigut pilersaarutit ukua Inatsisartuni saqqummiunneqareersut ataatsimiiffiss­at eqqarsaatigalugit tassa ilisimatinneqareerpugut marlunngorneq majip 14-iani oqaluuserisassaq apeqquteqaat aallaavigalugu saqqummiunneqartussaq Inatsisar­tuni ilaasortaminngaani­it maani sammisussaassavarput. Kalaallit inuiattut inatsisitigut inissisimaner­at pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut. Taanna naatsum­ik aamma imatut qulequtaqartinneqartoq. Nunarput suli nunasiaava?

 

Taanna sammisussaassavarput oqaatigeriikattut marlunngornermi majip 14-iani. Siunnersuuteqart­up qujanartumik siunnersuunni tassa apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiat­ut siunnersuunni tunniummagu qujanartumik aamma paasissutissanik ilanngussisimavo­q. Tassa piffissami kingullermi professor Gudmundur Alfredsson Lun­dip Universitetiani pisortaasoq. Taassuma nunatta inissisimanera pillugu doktorinngor­niutigisimasaa pillugu allaaserisaa qujanartumik ilanngunneqarsimammat. Taanna quja­nartupilussuuvoq taannalu tassa kalaallisuunngortinneqareersimallunilu qallunaatuunn­gortinneqereersimavoq. Inatsisartunullu tamarmiusunut aamma agguaaneqareerluni.

 

Taakkua paasissutissat tamanit atuarneqarsinnaasut aamma kaammattuutigerusunnarpoq sukumiisumik atuarneqarumaartut. Tassani paasissutissat ilaqarput uissuumminartoru- jussuarnik. Nunatta 1946-minngaaniit 1954 ilanngullugu Naalagaaffiit peqatigiinnut nalunaarutigineqartarsimanera Danmarkip tungaaninngaaniit. Uissuumminartunik paa­sissutissanik imaqartitertoq tassa tassani pappiaqqani ilaatigut Gudmundur Alfredsson-imit sammineqarput.

 

Unaana Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut  kissaatigerusullu, tassa kaammattuutigerusuk­kiga naalagaaffiup Danmarkip 1946-minngaaniit 1954 ilanngullugu naalagaaffiit peqati­giinnut nalunaarutigisartagai tamakkiisut taakkua aamma Inatsisartut piniartariaqarigut.

 

Taakkua paasissutissat tamakkiisut soorunami naalagaaffiup tigummivai. Nunanut alla­nut ministeriaqarfimmiipput aammalu statsministeriaqarfimmiipput, kisianni aamma Danmarkimi, tassa Københavnimi, Kongelig Bibliotekimiipput, paasissutissat anner-toorujussuit dokumentit Naalagaaffiit Peqatigiit, tassa FN-ip dokumentiutigisai.

 

Ippassaq allamik suliaqarlunga Københavnimi ataatsimeereerlunga unnukkut Kongelig Bibliotekimi paasissutissat taakkua ilai aavakka. Eqikkaaneq aajuna tigummivara, 1954-imi Naalagaaffiit Peqatigiinnut 1946-minngaanniit 1954 ilanngullugu nunarput pillugu nalunaarutigineqartarsimasut.

 

Tassaniipput paasissutissat uissuumminartorujussuit aamma tupannartorujorujussuupput. Tuluttuujuvoq, kisianni oqaatigeriikkattut suli annertunerujorujussuuvoq 1946-minn­gaanniit 1954-mut nalunaaruteqartoqartarsimammat assigiinngitsorpassuarnik nunarput pillugu. Inuiattut qanoq inissisimanerput pillugu eqqunngitsunik aamma allaat nalu­naaruteqartoqartarsimalluni.

 

Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigereerpara marlunngorneq majip 14-iat tikitsinnagu assut Siulittaasoqarfik Udenrigsministeriamut aammalu Statsministeriamut aammalu Kongelig Bibliotekimut taakkua paasissutissat tamakkiisut pissarsiariniaqqullugit. Inatsi­sartunut maanga tamanut agguaanneqarsinnaaqqullugit. Aammalu isummersornissatsin­nut taakkua pingaaruteqartupilussuummata.

Taamaammat una tunniuterusuppara Kongelig Bibliotekimi kopigara kissaatigissavaralu ulluni qaninnerni Inatsisartuni aamma taanna agguaanneqarumaartoq, kisianni uteqqissa­vara kissaatigigakku udenrigsministeria aammalu statsministeria aammalu Kongelig Biblioteki siulittaasoqarfimminngaaniit aamma saaffigineqassasut paasissutissat tamak­kiisut taakkua pissarsiarineqarsinnaaqqullugit.

 

Taava ataasinnguaq aamma apeqqut una saqqummiutilaarusuppara kingullermik Inatsi­sartut atatsimiikkatta ukiaq ilisimaneqartutut rejenut akitsuut pillugu siunnersuuteqar­punga Inatsisartuni maani siullermeerneqarpoq taamani. Taavalu Inatsisartut aalajanger­put ukiaq aappassaaneerneqarnissaa upernaaq manna pissasoq. Pilersaarullu takusinnaa­sara malillugu tallimanngorpat aprilip 12-ani Naalakkersuisut rejenut akitsuut pillugu siunnersuutaa siulliussinnarlugu siunnersuutigalugu, siunnersuutima aappassaaneerne­qarnissaa taanna ingerlanneqartussaassasoq.

 

Kisianniuna tassa eqqumiigilaagara uaniittoq, Inatsisartut maani suligaangatta ataatsimii­titaliat isumaliutissiissusiortarput siullermeerinninnerup aappassaaneerinninnerullu akor­nani. Aammalu aappassaaneerinninnerup pingajussaaneerinninnerullu akornani, kisianni Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuuutaat marloriaannartarpagut. Tassa siunner­suuteqarfigissara taanna aamma rejenut akitsuutinut qaffanneqalaarnissaannik imaqartoq tassa marloriagassarisimavarput suleriaaserput malillugu.

 

Kisianni tassa eqqumiitsua uaniikkami isumaliutissiissusiortoqarsimanngilaq taanna pillugu. Inatsisartut suleriaasitsinni '17-imi allaqqavoq Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat peqqussutissatut siunnersuutit inatsisissatut siunnersuutit ataatsimiititaliat aqqussareeraangamikkit soorunami isumaliutissiissusiorfigineqareerlutik Inatsisartunut tamarmiusumut saqqummiunneqartassasut.

 

Kisianni tassa oqaatigeerikkattut siunnersuuteqarfigisara taanna rejenut akitsuutinut tunngasoq isumaliutissiissusiorfigineqarsimanngilaq. Taamaammallu neriuuppunga Siulittaasoqarfimminngaaniit aamma taanna oqallisigineqarumaarsinnaassasoq aprilip 12-at pitinnagu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia,

Siumut.

Oqaatigilaassavara paasissutissatut tunniunneqartut ukua tassa tuluttut allakkat pisortatigoortum­ik saaffiginninnikkut pisariaqassaaq Inatsisartut Allattoqarfianinngaaniit udenrigsministeriam­ut imaluunniit saaffigisassanut. Aammalu tamatta tuluttut kakkattorsuunnginnat­ta nutsernissaa pisariaqassaaq paasissutissatut atorneqassappat. Taamaattumil­lu qularutigilluinnarpara maannakkut Inatsisartut ataatsimiinnerata nalaani taassum­ap pisinnaanissaa. Atorneqassappallu paasissutissatut taava suliaq suliakkiissutigineqart­oq imaluunniit siunnersuutigineqartoq kinguartittariaqalissaaq. Allatut ajornartumik paasissutissat tamarmik pineqassappata.

 

Taamaattumik soorunami siulittaasoqarfimmi taanna uterfigineqassaaq aammalu naliler­sorneqarluni.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Siullermik oqaaseqarfigilaassavara ukiut 50-it maani ataatsimiittarnivut najuuffigisimal­lugit, utoqqatserpunga 50-issaanik ataatsimiinnermi najuussimalluni aamma immikkullu tikilluaqquneqarlu­ni maani misigisimanarmat aamma Otto Steenholdt 50-issaanik am­maanermi peqataasoq maani aamma isumaqarpunga taamatut uattulli misigisimassasoq.

 

Nalunanngilaq ukiut pilertoraluaqisut ataatsimiittarnerillu 50-issaat pigaluartoq, taamaat­toq suli uagutsinnut suliaq nutaatut nutaajusutut misigisimanarpoq.

 

Soorunami aamma inuppassuit maani aqqusaarareersimapput angutit arnallu aamma taakkua eqqaaneqarnerat ataatsimiinnerit 50-it ingerlaneranni eqqaaneqarnerat aamma nuannerpoq. Tassa oqaluttarfik tamanna sulliviuvoq. Inilu manna aamma sulliviuvoq naqisimaneqarata oqalussinnaalluta­lu allassinnaallutalu akisussaaffitta ataani ingelatsi­viuvoq.

 

Taannalu inuiaqatigiinnut aamma kalaallinut tunissutaavoq ajunngitsoq. Aammalu paarisariaqart­oq ineriartortillugulu. Taamatut aallarniillunga oqaaseqalaarpunga.

 

Naalakkersuisunut tunngatillugu oqaaserineqartut Inuit Ataqatigiinninngaanniit tunnga­tillugu oqaluuserisass­at neriorsuutit ilaat eqqortinneqarsimannginnerat pillugu soorunami taanna aamma oqallisigisinnaavarput. Aamma misissueqataasinnaavugut, kisiannili taan­na pitinnagu oqaatigilaarlara Inatsisartut tamarsuatta maani ullormut oqaluuserisassamut udvalgiunngilagu­t. Ilaannikkut taamatut pissuseqalertarpugut.

 

Siunnersuutissat piffissalerlugit piffissalerluarlugit ataatsimiinnissaq sioqqullugu tunniunneqarnissa­at piumasaqaataavoq. Tamanna naammassineqartarpoq. Immikkut siulittaasoqarfi­up uagut sinnerluta oqaluuserissassanut inissitsiterinera naammalluartutut isigisariaqaraluarpoq aamma uagut Naalakkersuisuninngaaniit sapinngisarput tamaat malinniartillugu piareersimavugu­t. Tassani Inatsisartut Siulittaasoqarfiata pilersaarusiari­simasai ilaannikkut aamma uagutsinnut suliassani angeqisunik pisussaaffeqartitsigaluar­tut naammassiniarumallug­it Inatsisartut Siulittaasoqarfiata pilersaarusiai malinniassallu­git piareersimaffigaagut.

 

Taamaattumik suleriaaseq taamak ittoq ataqqillugu aammalu tunngavigalugu suliassanik aaqqissuussisarn­eq ingerlanngippat suliassagut naammassisassagut aamma kinguarsarlu­git assigiinngitsun­ik iliuuseqarsinnaanerput mianersuuttariaqarpoq.

 

Apeqqutaavoq ullormut oqaluuserisassanik nassuiaat pillugu oqallittarnerput pisariaqar­nersoq. Pissutigalugu Inatsisartut Siulersuisoqarfiit aalajangereerpassuk ima ilillugit suliassat naammassissavar­si oqallisigeqqissallugu pisariaqanngikkaluarpoq. Isumaga najoqqutaralugu.

 

Aamma Naalakkersuisutut uagut suliassagut naammassiniassavagut piffissaliussat taak­ku ilua­ni suliareqqusaasut naammassiniarlugit.

 

Aallarsinnaannginnermut aallartarnissamulluunniit apeqqutit tunngavigalugit oqaatigis­savara neriuppunga aamma tassuunakkut mattussiniartoqassanngitsoq Naalakkersuisut aallassanersut aallassannginersulluunniit. Allatut ajornartumik maannakkut suliassat ingerlasut ilaatigut uagut qanorluunniit naalagaatigigaluarutta taamak misigisimagalu­arutta aamma allanik aamma aalajangiisartoqarpoq uagut allatut ajornartumik aamma naalarnillugit suleqatiginiartariaqakkatsinni­k.

 

Oqaatigissavara taamaalillunga Kalaallit Nunaanni uuliasiornissamik noqqaasut suleqatiginnikkumas­ut pillugit ataatsimiinnissaat sapaatip akunnera tulleq pinngitsoorna­git ilaaffigisariaqartutut misigimagiga. Uuliasiornermut soqutiginnittut naapillugit oqaloqatigalug­it nunatsinnut soqutiginninnerata atatinniarneqarnerani qullersaqarfitta ataatsimeeqatiginninnissamin­ut qaaqqusinera naammassiniassallugu.

 

Taamaattut allatut ajornartumik naammassisariaqarput. Aammalu peqataaffiginissaat siusinnerusukkul­li pilersaarutaareersimasoq naammassiniarneqartariaqarluni. Eqaatsu­mik tamakkunuunatig­ut periuseqarnissaq aamma kissaatiginassaaq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisunut tunngatillugu suut eqqortinneqarsimanngitsunik pine­qartut taakkua soorunami misissussavagut. Eqqaasitsissutigissavarali aamma Naalakker­suisut maanaannakk­ut aamma taarserneqarnikuupput. Nutaanik Naalakkersuisoqalersi­mavoq Siumut aamma taakkua suliassat taakkua Naalakkersuisooqataalersut peqatigalu­git aaqqissuunneqarsimappu­t. Inuit Ataqatigiit piumasaat qularnanngilaq salliutinne­qarunnaarlutik ilaatig­ut tunuarterutitaasimapput. Pissutigalugu allanik Naalakkersuisunik suleqateqateqartoqalermat aamma inimi maani.

 

Taanna maallatigissallugu patsisissaqarunanngikkaluarpoq, kisianni pissutsit taamaap­put, kisian­ni suut kinguarsarneqarsimasinnaanersut.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat oqallisigineqarnerani Lars Sørensen Inui­at Ataqatigiinninngaanniit assigiinngitsunik uparuaateqarpoq. Siullermik utoqqaat atugarisaat pillugit suliniutit sumiinnersut. Kiisalu meeqqat inuusuttullu atugarisaat in­narluutillillu atugarisa­at suliniutit pillugit sumut killissimanersut.

 

Tassunga atatillugu oqaatigissavara siorna ukiassakkut maani Inatsisartuni meeqqat inuusuttul­lu pillugit oqallinneq meeraq pingaarnerutillugu oqallinneq taanna Inatsisartu­ninngaaniit annertuum­ik peqataaffigineqartoq ingerlanneqarsimavoq. Aamma taassumap oqariartuutai aallaavigalug­it peqqussutissami siunnersuut issaq suliarineqarsimavoq. Suliarineqarporlu. Aamma­lu suliarineqarnerata pisortaqarfimmi naammassineqarnerata kingornatigut tusarniaan­eq ingerlanneqarsimavoq. Tusarniaasarnerup piffissap nalingin­naasup iluani.

 

Tassanilu oqaatigisariaqarpara uanga narrujuummissutigilaarsimagakku tusarniaanitta kommunininngaani­it annertunerusumik qisuariarfigineqarsimannginnera. Kommunit nunatsin­ni 18-iupput kommunit marlussunnguit kisimik akissuteqarput. Taanna isuma­qarpunga ajortoq taamaattariaqanngitsoq.

 

Taamaattumik una suliassaq aamma aningaasanik finanslovikkut ukioq 2003-mut immikkoortitsiniss­aq peqqutigalugu siunniussimavarput ukiassamut tassa 2002-p ukias­saanut maani inimi oqaluuserineqarnissaa kinguartinniarlugu.

 

Taamaattumik taanna kinguartitsisimanerput qaammatialunnguanik pissooq. Aammalu taamaakkaluart­oq peqqussutissap taassumap atuutilerfissaa qangaaniilli siunniunneqarsi­masoq januarip aallaqqaataani 2003-mi pissasoq taanna suli siunnersiusimaneqarpoq. Kiisalu aamma utoqqaat pillugit apeqquteqaatit aamma nassuiaateqarfigilaassavakka. Tassalu utoqqaat pillugit peqqussutissatut siunnersuut aamma maani inimi suliarineqar­tussaagaluartoq taanna ilumoorpo­q, kisianni aamma taanna aningaasanik malitseqartus­saanera pissutigalugu paaseqatigineqarlutik aningaasaqarnermut qullersaqarfipput ukias­samut aamma maani inimi oqaluuserineqarnissaa siunniunneqarsimavoq. Kisianni aam­ma taassumap atuutilerfissaa allanngortinneqanngilaq. Tassa naatsorsuutigilluinnarpar­put siunniullugulu januarip aallaqqaataani 2003-mi taassumap aamma atuutilernissaa pissasoq.

 

Kiisalu aamma suliassat taakku saniatigut utoqqaat paaqqutarineqartut pitsaanerusumik suli paarineqalersinnaanissaat siunissami. Taanna suliassaavoq aamma isumaginninner­mi pisortaqarfim­mi suliarneqartoq. Qulaajaanerit pisussaapput. Massakkullu aamma aallartisarneqalerluti­k. Taamaattumik taanna suliassaq aamma pisortaqarfitsinni suliarissaqqaarparpu­t.

Aamma taamatorpiat inissisimavoq innarluutillit atugarissaat pillugit pitsanngorsaanissa­mut suliniutit aamma ujartorneqartartut ukiuni kingullerni. Taakku aamma soorunami suliarineqassappu­t. Aammalu neriussuugut naammassineqassasut piffissap sivisoorsuunngits­up ingerlanerani.

 

Kiisalu naggataatigut aamma ujartorneqartoq tassaasoq inuusuttut sullivii pillugit nalu­naarut qanoq ulloq manna tikillugu inissisimanera. Tassunga atatillugu oqaatigissavara suliassaq taan­na suliffeqarnermi pisortaqarfimmi kiisalu aamma KIIIP-imi ataatsi-

moorullugu suliarineqarpo­q. Naatsorsuutigaarpullu aasamut imaluunniit ukiassap aallar­tilaarnerani taanna nalunaarut allaffissornikkut suliassartaa naammassineqariarpat taava Naalakkersuisunit saqqummiunneqassaso­q. Tassanngaaniillu atuutilerfissaa ulloq aala­jangiiffigineqarluni. Qujana­q.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq.  Inatsisartut ataatsimiileraangata siunnersuuteqarsimasut oqaluuserisassat assigiinngits­ut ullor­mi siullermi ataatsimiinnermi eqqartortarlugit, Siulittaasoqarfi­up aaqqissuussimasa­i. Taamaattum­ik Siulittaasup oqarneratuut suliassat assigiinngits­ut eqqartugass­at aamma partiininngaani­it Kattusseqatigiinni aamma attaviitsuninngaani­it oqaatigineqart­ut Siulittaasoqarfimm­ut uteqqinniarlik. Taava Siulittaasoqarfimm­ut taama­tut aaqqiiniarnerit assigiinngits­ut anguniarneqassapput.

 

Assersuutigalugu ullaakkut qulinut taanna ataatsimiittarneq siunnersuutigineqartoq pif­fissani aalajangersimasuni. Inuit Ataqatigiit, attaviitsut uagullu Kattusseqatigiinninngaanni­it apeqqusersimavarput taamatut ullaakkut qulinut ataatsi­miittarnerup kingunerisinnaasai. Uanga pingaartinneruara taamatut maani ataatsimiinni­arutta nalliuttut pingaartinnagit maani Inatsisartuni nunatsinni sullissiniarutta sullissis­saagut.

 

Ataatsimiinnerput sivitsorniarutsigu sapaatip akunnera taanna ajunngilaq sivitsorniarti­gut. Taak­ku takkuttussat ullut pingaartinnerutinnagit suliassagut pingaarnerupput. Ima­luunniit ullut qulit ataatsimiinnerput sivitsorneqassappat uanga ajorinngilara, kisiannili suliassagut pitsaasum­ik suliariniarutsigit maani Inatsisartuni ataatsimut suleqatigiittaria­qarpugut.

 

Angallannissamut tunngasut Siumukkunninngaanniit aamma Inuit Ataqatigiinningaaniil­lu oqaatigineqart­ut taakkua isumaqarpunga tamatta aamma ajornartorsiutigisarpagut angalaniaraangat­ta ataatsimiinnerit nalaanni.

 

Arlaatigut aaqqiisoqarsinnaappat sinniisussaqarpat taakku sinniisussaat ajungilaq ataatsimiitinneqarniarli­k, kisiannili ataatsimiissutissat assigiinngitsut toqqammavigissa­gutsigit partiip iluani aaqqiiviginiakkat siulittaasoqarfimmut apuunneqarlutik taava suli­arineqarniarlik.

 

Taamaattumik tungitsinninngaaniit oqaatigerusuppara Siulittaasoqarfimmi taakku maan­nakkut taakkartorneqartut arlaatigut aaqqiivigineqarnissaat uagut tungitsinninngaaniit uagut kissaatigerusukkatsigi­t. Manna oqaluttarfik Inatsisartut ataatsimiinneri tamaaviisa assigiinngitsun­ut eqqartuinernut pisaratsigu. Taamaattumik siunnersuutigerusuppara Siulittaasoqarfim­mi taakkartorneqartut assigiinngitsut qaqilerneqarnissaat. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik Naalakkersuisunut oqaatigilaarusuppara soorunami naatsorsuutigisimagatsi­gu uagut Inatsisartuni ilaasortatut Naalakkersuisunit neriorsorne­qaratta oqallittarnerujussuit ukiuni ilaatigut arfineq marlunni oqallinnerit utoqqaat atu­garisaat innarluutill­it atugarisaat allallu isumaginninnikkut tunngasut oqallinnerit pereer­mata. Taava iliuuseqarnissat Inatsisartut tassa sulinermi oqallinnermi aallaavigalugit Naalakkersuisut sulisussaappu­t. Taamatut allassimasoqarpoq. Aammalu taanna Naalak­kersuisut neriorsuutigivaa­t. Upernaaq manna ataatsimiinnermi taakkua oqallinnerit aal­laavigalugit Naalakkersuis­ut assigiinngitsutigut siunnersuusiussasut.

 

Taanaana tungitsinninngaaniit ilaatigut innuttaasunit utaqqikatanneqarmata taakkua naammassineqarnissa­at naatsorsuutigalugu upernaaq manna ataatsimiinnitsinni taanna ilaatigut saqqummiunneqanngimmat uparuartoripput.

 

Uggornassaqaaq aamma Naalakkersuisut allanngornerisa kingornatigut suliat naqqarpiaaninngaani­it aamma aallaqqaataani ingerlanneqartalissappata. Tamanna Naalakkersuinikk­ut isumaga malillugu pikkorliornermik annertunerusumik aallaaveqar­poq. Tassami Inatsisartut oqallinneri ersaripput aammalu Naalakkersuisut taakkua naammaasiniarlug­it suliariniassagaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

 

Aamma isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuaq tassa 1995-imin-ngaanniit 1997-imut sulinikuuvoq. Maannakkut ukiut arfineq marluk qaangiupput ajor­nartorsiutit maani inimi uteqattaartuarneqarmata. Aamma Inatsisartuni massakkut ataat­simiinnissatsinni taakkuffaariit aamma uteqattaarneqarlutik ingerlaartussaapput.

 

Taamaattumik aamma Naalakkersuisut suliassatit assigiinngitsut isumaginninnerup ilua­ni naammassiniagassat­ik naammassiniartariaqarpaat. Tassami oqallinnerit mississuinerit assigiinngitsul­lu pisareernikuupput. Maannakkut iliuuseqarnissamut tunngaviit Inatsisartuninngaani­it qangali anninneqartareernikuupput. Taakkua naammassineqarnis­saat pisariaqarpoq.

 

Taamatuttaaq aamma Otto Steenholdtip ilaatigut uparuarpaa Inatsisartuni ilaasortatut Siulittaasoqarfim­mi sooq attaveqarfigisimannginnerput, kisianni Otto Steenholdt aamma ilisimassav­aa aamma ilisimavaa Inatsisartut Siulittaasoqarfia aamma amerlanerussute­qarneq aallaavigalugu suliassani assigiinngitsuni agguataarisarmat. Taamaalillunilu aam­ma amerlanerussuteqanngikkaan­ni taava aamma sunniuteqarsinnaaneq taanna aamma annikinnerusarto­q.

 

Taamaattuminguna aamma pingaarutilik soorlu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigigaluarp­aa pisariaqanngitsorooq oqaluuserisassanut nassuiaammi tunngatillugu maani eqqartuisarnissaq, kisianni timersoqatigiiffinniikkaanni imaluunniit arlaanni ingerlatitseqatigiiffinniikkaannilunni­it pinngitsoornatik oqaluuserisassat siullerpaartari­sarpaat tassa oqaluuserisassat akuersissutigineqarnerat.

 

Taannalu aamma maani ataatsimeersuartut taamaalillutik eqqartortussaavaat. Taannaa­vorlu aamma maannakkumut eqqartugarput. Taamaakkami aamma Inuit Ataqatigiinniit misilittakkag­ut nalunngisagut aallaavigalugit aammalu innuttaasut uagutsinnut qinersisi­masut qanimut suleqatiginissaat tamatsinnit sulinitsinni pingaartittaratsigu taamaakkami aamma ataatsimiinner­it naatsorsuutigineqarsinnaasut ingerlanneqassappata isumaqarpu­gut ullaakkoortarn­eq taanna siunnerfigineqartariaqangitsoq. Tassami Per Berthelsen aamma oqaatigeriigaatu­ut qinersisartut oqartussaaqataanerat ataqqineqartariaqarmat.

 

Taamaalillitillu aamma inatsisiliassani suliassanilu assigiinngitsuni qanimut suleqatigineqarnissa­at malinnaatinneqarnissaallu pingaaruteqartuuvoq. Taanna misilit­takkanik aallaaveqarnermik tunngaveqarput. Aamma Inatsisartut sillimaniarnermut ataat­simiititaliaani angalanissaanut Siulittaasoqarfiup akuersisimanera taanna uagut apeqqu­sinngilarput, kisiannili aamma ilisimavarput Mikael Petersen aamma Josef Motzfeldt Inatsisartut aningaasaqarnerm­ut ataatsimiititaliaani pingaaruteqarluinnartumi inissisi­mammata. Aam­malu 15. april pingaaruteqarluinnarpoq. Tassanimi eqqartorneqartussaa­voq ukiumut 2002-mut aningaasatig­ut ingerlatsinermi nassuiaat. Taamaattumik aamma pingaaruteqarluinnarpoq ataatsimiititalia­ni taakkunani ilaasortat pinngitsooratik aamma peqataatinneqarnissaat.

 

Taannalu aamma neriuppunga siulittaasoqarfiit saqqummiussagut tunngavigalugit nalilersorluartariaqassagaa­t. Naggaterpiaatigut aamma oqaatigiinnassavara soorlu Per Berthelsenip oqaatigisaatuut uagut aamma kissaatigeqigatsigi Inatsisartut ataatsimiin­nerisa nalaanni sapinngisamik Inatsisartunut ilaasortat tamarmiisariaqartariaqartarnerat. Ilaatigummi aamma kingullermi ataatsimiinnitsinni ilaatigut ilinniartitsisutut vikariunis­sartik maani oqaluttarfimminngaani­it aamma oqartoqartarmat. Taanna tapersiinertut oqaatigiinnarusuppara.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit ujartorneqarpoq uani peqqinnissaqarfitta iluani allanngortiterinissam­ut tunngasut neriorsuutigineqarsimasunngooq nassuiaatigineqarnis­saat. Taanna upernaaq manna ataatsimiinnermi saqqummiussisoqassaaq. Aajukua nas­suiaatissat piarerput. Taannalu ilaatigut assigiinngitsunik arlalinnik imaqarpoq. Aqutseri­aatsinut aammalu ingerlatseriaatsinut tunngassuteqartut tassani nassuiaammi pineqarput.

 

Aningaasaqarnermut aammalu atortutigut qanoq inissisimaneq tassanittaaq nassuiaatigineqassaa­q. Sulisoqarniarneq aammalu sulisussanik pissarniartarneq. Peqqinnissaqarn­eq aammalu peqqinnissaqarfiup qanoq atorluarneqarsinnaanera. Peqqinnissaqarfimm­ik sullissinermut tunngassuteqartut aammalu allat peqqinnissaqar­fimmut attuumassuteqartut tamarmik nassuiaatigineqartussaassapput.

 

Kiisalu aamma suliat ineriartortinneqareersut aammalu siunnerfiit ineriartortinneqareer­sut nassuiaaner­mi ilaatinneqartussaapput. Soorlu oqaatigeriikkakka aamma uani ineritinneqartuss­at tassaapput sulisussarsiniartarneq. Aammalu sulisunik pioreersunik peqarniartarneq tassuunakk­ut suliniutinut ilaapput.

 

Kalallit illuinut tunngassuteqartut tassuuna aamma nassuiaammi ersipput. Aamma IT-mut tassa Internetsikkut atuinermut tunngassuteqartut. Tamakkuattaaq ilanngullugit nassuiaatigineqartussaas­ut tassani erseqqissaatigineqassaaq.

 

Oqaatigisariaqarpara peqqinnissaqarfiup iluani qitiusumik aaqqissuussinikkut ineriartor­titsineq eqqarsaatigissagaanni nunatsinni pissutsit aallaavigalugit alloriarnissaq tulliu­sariaqassaaq. Ilaatig­ut eqqarsaatigalugu nunap qitiusumik napparsimaveqartitsinikkut ineriartortitassaq eqqarsaatigissagaan­ni allanngortiteriniaannarluni allanngortiterisoqas­sanngilaq, kisiannili pingaaruteqarpoq pisariaqartitanut naapertuuttunik tassuunakkut aamma siunnerfeqarlu­ni ingerlanissaq. Assersuutigalugu taasinnaavakka juumuussaale­qineq eqqarsaatigiinnarluguluunni­it qitiusumik napparsimaveqarfiit iluaqutigalugit aaqqissuussinikk­ut angalasarsinnaasunik pilersuisoqarsinnaavoq. Nakorsanik pilattaasar­tunik aamma tassuunakk­ut aaqqissuussisoqarsinnaavoq. Taakkununnga napparsimavin­nut inissikkallakkanik.

 

Oqartariaqarpugummi ulloq manna tikillugu nakorsassaqarniarneq ajornakusorluinnar­poq. Sana­mi pissutsit eqqarsaatigiinnarlugilluunniit oqarutta narkosesygeplejerskee3sq nik taaneqartart­ut massakkut 19-it atorfiutigineqarput. Taakkunannga atorfeqavissunik kisimik inuttaqartinneqarpu­t. 14-it vikarininngaanniit inuttalerneqarsimallutik.

 

Pissutsit taamaattut eqqarsaatigisagaanni pilersaarusiorluarnissaq pingaaruteqarpoq. Taamaattum­ik aamma assigiinngitsutigut taamatut aaqqissuussinissami tamatta peqataal­luta suleqataanissarput avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Inuit matumani eqqartukkagut aammalu misigissutsikkut assigiinngitsorpassuartigut anniaateqarlut­ik napparsimavinniittarput. Taamaattumik naammaginartumik sullinneqar­lutik pinissaat avaqqussinnaanngilarput. Tassuunakkut inuttalersuinissaq tamatta suleqataaffigerusupparp­ut kisianni ajuusaarnaraluartumik qinnuteqartartut maaniikkusut­tut aalajangersimasumik uninngarusuttut amerlaneq ajorput.

 

Tamakkuupput unammillernartut uagutsinnut siunissami eqqartorumaagassavut. Una nassuiaatinngu­aq neriorsuutigineqarsimasoq ilissinnut agguaatissaqqaarparput. Taanna naammassineqarpo­q. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Qujanaq. Qaqininnut peqqutigaara qaffatsinneqartut apeqqutit ilaat suli erfattutut oqaatigisariaqart­ut nassuiaateqarfigilaassagakkit. Siullermik Maliinannguaq Markussen- Mølgaardip kissaatigaa inuutissarsiorneq pillugu oqallisilerutta siunnersuutini aamma tassun­ga ilaatinnginnera uggoralugu. Oqaatigissavara taanna pillugu suliassaq udvalge-mit kissaatigineqarsimav­oq kinguartinneqassasoq ilaatigut isumaliutissiissusiornissaq peqqutigalug­u.

 

Taamaattumillu Siulittaasoqarfimmi Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaa ataatsimiiti­taliap kissaatigippa­gu isumaliutissiissusiornissamut sulinissaq peqqissaartumillu sulinis­saq siunnerfigalu­gu kinguartinneqassasoq. Taanna akuerisimavarput, isumaqarpungalu qassiiliuutaasariaqanngitso­q.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit pillugit oqaaseqartut ilaat oqarpoq Inuit Ataqatigiit peqataatitaqarsimanngits­ut Siulittaasoqarfimmi. Ilisimatitsissutigissavara ilumoorpoq. Kisianni­li Siulittaasoqafiup akuerisimavaa Inuit Ataqatigiit taamanikkut ataatsimiinner­mi sinniisu­at peqataasinnaanngimmat peqquteqavilluni. Taamaatumillu taanna sinniisus­samik taarsiinissamut piffissaq sivitsuaraararsuaq pimmat taamatut pisariaqarsimammat ilisimatitsissutigissavar­a.

 

Aamma Johan Lund-Olsenip maannakkut Siulittaasoqarfik kissaateqarfigaa assigiinngit­sunut attaveqaqqullugu ilaatigut sillimaniarnermut tunngasumik oqaaseqarnermini pap­piara tigusaa soorunami Ataatsimiinnermi Aqutsisup oqaasii taperserpakka. Oqassallun­galu eqqaasitsissutigissallu­gu Inatsisartuni suleriaaseqarpugut. Suleriaaserpullu aallaavi­galugu ingerlasariaqarpugu­t. Maanngaanniit suliakkersuisinnaanngilagut. Naalakkersui­soqarpugut aamma Inuit Ataqatigiit Siulittasoqarfimmi sinniisuutitaqarput.

 

Aamma Sillimaniarnermut taamaattumik suliassaq Inatsisartut suliarissavaat aqqutissat aqqutigalugi­t. Maanaannaq puttusseqattaarata. Taanna isumaqarpunga oqaatigisariaqar­lugu. Suliassaq ingerlatissavarput taanna neriorsuutigissavarput.

 

Ussernartorsioraluarlunga takisuuliornanga oqaatigissavara Inatsisartut ataatsimiinnis­saanni Inatsisartut sorleq pingaarnerutissaneraat. Ataatsimiinnissaq imaluunniit nalliut­tut. Taanna oqaaseqarfigissanngilar­a. Imatullu nipilimmik oqaaseqarusullunga isumaqar­punga kalaallit kulturitsinni pingaaruteqartoq nalliuttorsiortarneq.

 

Nalliuttut ataqqisariaqarnerat oqaluttarfimmi qaqiinnarluni equtinneqassappat taava Inatsisart­ut eqqarsariaqqaartariaqartut. Nalliuttorsuit assersuutigalugu juullisiorneq på­skesiorneq pinsesiorner­lu oqaluttarfimmi imaaliallaannaq adresselernissaat aalajangersi­masunut uanga inutt­ut iluarinngilara, aammalu akisussaaffimma iluani Inatsisartut Siulit­taasuattut.

 

Taanna pillugu oqallissaarinngilanga, kisianni taaneqarmat anitinnata taanna qaffatsittariaqartut­ut isumaqarfigaara.

 

Aamma ilaatigut raajanut akitsuut pillugu ilaatigut oqaaseqartoqarpoq, tassa Johan Lund-

Olsenip oqaasii­sa ilai ilumoorput, ilaali eqqunngillat. Ukiarmi Inatsisartut 2001-imi raajanut akitsuutit pillugit siullermeerigamik tassani siunnersuut udvalgemi isumaliutis­siissusiortussani innersuussutigineqanngila­q, peqqutigalugu amerlanerussuteqarluartut taanna itigartimmassuk.

 

Taamaalilluni aappassaaneernissaa aprilip aqqaneq aappaani pisussaq aallaaveqaannar­poq taamaalla­at siunnersuut taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqartariaqarami, kisi­annili ukiar­mi ataatsimiititaliamut innersuussutigineqanngilaq. Taanna erseqqissaatigini­arpara. Taamaattumil­lu taamatut suliarineqartariaqarpoq suleriaaserput aallaavigalugu. Amerlanerussuteqarluart­ut itigartippaat.

 

Taamanikkut itigartitsisut ilagaat Siumut, Atassut Kattusseqatigiit aammalu Per Berthel­sen.

 

Taavalu naggataatigut oqaatigissavara Inatsisartut ataatsimiittarnerat pingaaruteqaqaaq aamma­lu Inatsisartunut ilaasortat soorunalumi peqquteqavitsinnani arlaannik soorlu aallariataarnikkut, ­taava Naalakkersuisut najuuttuartarnerat najuuttuartarnissaallu kissaatiginarpo­q.

 

Tamannarpiarlu pillugu ullaap tungaa Siulittaasoqarfik tamarmiulluni ataatsimiippoq, eqqartuivo­q. Oqaatigissavaralu sapaatip akunnerata tulliani Siulittaasoqarfiup eqqartu­ereernini aallaavigalugu allakkiorniarmat, maannakkut qaffatsinneqarmat taamatut ilisimatitsisariaqarpung­a, allakkiorniarmat Inatsisartut ataatsimiinnerata nakkutigineruniss­aa aamma Inatsisartunut ilaasortanit.

 

Peqanngittarneq taanna soorlu Lars Sørensenip qaffatsitaa pillugu taamatut oqaaseqar­punga. Naggataatigut neriuutigaara ullormut oqaluuserisassarput, ullormut oqaluuseri­sassat akuersissutigineqarner­at sivitsorsaqqinnagu taamatut isikkoqarluni akuerineqassa­soq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia,

Siumut.

Aatsaannguaq oqaatigigaluarpara tassa naggataarutaasumik Inatsisartut Siulittaasuat  oqaaseqartuss­aq kisianni suli marluk aamma nappaaqqissimapput. Oqaatigissavaralu ullumikk­ut oqaluuserisarput tassaammat ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat tassunga­lu attuumalluinnartun­ik oqaaseqartussat tullii oqaaseqarnissaat kissaatigissavara.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siuimut.

Qujanaq. Naatsuarannguamik. Tassa ilumoorpoq ukioq decemberi aallartisimalaartoq Naalakkersuis­ut nikinnikuupput aamma oqaatigissavara Naalakkersuisut nikikkaluartut suliniut­it Naalakkersuisuninngaanniit peertuninngaaniit atorunnaartuninngaaniit inger­lareersut taakku allanngortinneqanngillat. Taakku ingerlapput nutaanik ilaartorneqarput.

 

Taamaattumik kinguarsaaneq tassani pinngilaq. Aamma oqaatigissavara una meqqat inuusuttul­lu pillugit peqqussutissaq kiisalu aamma utoqqat pensionisiaqalernissaanut peqqussutissat­ut siunnersuut taanna pinngitsoornani kinguartinneqariaqalersimavoq finanslovi 2003-mut pinngitsoornani ikkunneqartussaammat.

 

Taamaattumik taanna aamma piaaraluni aamma kinguartinneqanngilaq, kisiannili inatsi­sit taamat­ut oqariartuuteqarnerat aallaavigalugu iliuuseqartariaqarsimavugut. Aamma isumaginninner­mi iluarsaaqqiinerit ataatsimiititaliarsuup innersuutai kaammattuutai aamma taakku ujartorneqarput oqaatigissavaralu ilumoorpoq 1997-imi isumaginninner­mut iluarsaaqiiner­mi ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissut saqqummiussimavaa Inatsisartuninngaani­it akuersissutigineqarsimasoq.

 

Aamma oqaatigisariaqarpara taassumap kaammattuutai innersuutai amerlasoorpapiloru­jussuit naammassineqareersimammata, kisiannili suli ilumoorpoq suli naammassine­qanngitsoqarpoq aamma, kisianni taakku aamma sulissutigineqarput. Aamma naatsor­suutigilluinnarpara naammaginartum­ik taakku oqariartuutigineqartut innersuutigineqar­tut aammattaaq naammassineqarumaartu­t.

 

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Tassaana Inuit Ataqatigiikkormiut oqaaseqartuata utoqqaat atugarisaat pillugit nassuiaateqarnissam­ik ujartuinera ilumoormat erseqqissaateqarfigilaarniariga. Inatsisar­tut ukiakk­ut ataatsimiinnitsinni utoqqarnut tunngasut ilaatigut Otto Steenholdtip saqqummiussaqarneran­ut tunngatillugu oqallittoqarmat Naalakkersuisut neriorsuipput upernaam­ut nassuiaat saqqummiunneqassasoq.

 

Nassuiaallu saqqummiunneqareerpat aningaasanut tunngasortaat ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaann­ut saqqummiunneqarsinnaajumaartut inatsisitaalu attuumassuteqartut ilanngullugi­t. Taamaattumik uanga aamma taanna maqaasivara arlaleriarluta utoqqaat pillugit oqallittaratta aammalu assut pissanngatigisimagaluaratsigu utoqqaat atugarisaat pillugit misissuin­eq ukioq 2001-imi naammassivoq. Taannalu tunngavigalugu Naalak­kersuisut neriorsuisimagaluarp­ut upernaaq manna misissuinermi suut siunnerfigineqartut aallaavigalugit Inatsisartut oqallinnissaat. Taanna uppernarsaannarpara neriorsuut Inuit Ataqatigiit ujartugaat ilumoormat.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa naatsoralaannguussaaq. Tassa taanna uteqqiinnassavara tassa marlunn­gornermi majip 14-ani oqallinnissarput apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnerusussaa­voq, kisianni tassa tassani pingaaruteqartupilussuuvoq paasissutissat tamakkiisut aamma Inatsisartuni oqallinniss­aq taanna pitinnagu Inatsisartuni aamma agguaatereersimanissaa.

 

Nassuiaaffigilaarusuppara qanoq pisoqavissimanersoq. Marlunngormat Københavnimut allam­ik ataatsimiiffissaqarlunga ataatsimiigiarpunga Kongelig Biblioteki qaammat ataa­seq sioqqulluguli nalunaarfigeereerlugu paasissutissat taakkua eqqartukkakka 1946-minn­gaanniit 1954 ilanngullugu Danmarkip naalagaaffiata FN-imut nalunaarutigisarsi­masai takorusukkakk­it misissorusullugillu, taava Kongelig Bibliotekip kalerippaannga aallalivissunga pingasunngornikk­ut taakkua tassa ippassaani alakkarteqarneqarsinnaasut.

 

Tassa pingasunngormat alakkarterpakka, kisianni ulloq taanna koperneqarsinnaasimann­gillat taava ippassaq unnukkut aatsaat iluatsippakka koperlugit pingaarnersiukkat. Taak­kulu ullumi aatsaat tassa maanga oqqussinnaasimavakka Inatsisartunut ilisimaneqartu­tuummi sisamanngornikk­ut unnukkut Danmarkiminngaanniit nunatsinnut timmisartuus­sisoqarneq ajorpo­q.

 

Inatsisartut namminneq oqaluuserisassatut aalajangersartussaavaat. Taanna suleriaasitsinniippo­q. Taamaammanuna ullormut oqaluuserisassat pillugit nassuiaat uani sammineqartuartart­oq tassalu massakkut taamaaliorpugut. Inatsisartut namminneerlutik aamma aalajangertussaavaat oqallinnerminni oqallinnissaminnilu tunngavissatik tamakkiisuuners­ut taakkua aamma ujartussallugit.

 

Taamaammat taanna periarfissaq allatut ajornartumik tassa atortariaqarpara paasissutis­sat taakk­ua uissuumminartortaqangaaramik pingaaruteqangaarmatalu taava aatsaat tikik­kama pigalugil­lu taava tunniuppakka Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigalugulu paa­sissutissat tamakkiis­ut tassa 1946-minngaanniit 1954 ilanngullugu Danmark-ip naala­gaaffiata nalunaarutigisartag­ai assigiinngitsut taakkua pissarsiariniapallanniartigit majip 14-ani oqallinnissarp­ut sioqqullugu. Taakkulu paasissutissat oqaatigeriikkattut pigine­qarput. Nunanut allanut ministeriaqarfimmi Statsministeriaqarfimmi Kongelig Bibliote­kimi taavalu aamma Storkholmi­mi Kongelig Bibliotekimi aamma pigineqarput. Aamma soorunami Naalagaaffiit peqatigiit New Yorkimi atuagaateqarfissuani.

 

Taamaammat naammagivinngilara Inatsisartut Siulittaasuata taamatut akissuteqarluni oqaaseqarne­ra uani Inatsisartut oqaluttarfianinngaaniit imaaliinnarluta suliakkiisoqarsinnaannginneran­ik nipeqartumik oqalunnera. Inatsisartut namminneq aalajangertussaavarp­ut oqaluuserisassavut qanoq iluseqassanersut. Aammalu oqaluuserinninnissatsinn­ut paasissutissat tamakkiisuunissaat taanna aamma Inatsisartut pingaartikkunik­ku maani aalajangersinnaapput, aap taakkua paasissutissat noqqaassutigineqart­ut taava piniarneqarniarlik.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaassutigissavara aatsaaginnaq aamma akissuteqartoqarnerani, akissuteqarner­mi oqaatigineqarmat paasissutissat assigiinngitsut soorunami pissarsiarineqassappu­t.  Aammalu tamakkiisumik paasissutissat pissarsiarinissaata tun­gaanut soorunami ingerlanneqartarput taamaattut. Kiisalu aamma oqaatigisariaqarpoq suulluunniit paasissutissat iluamik paasineqassappata aamma uagut oqaatsigut atorlugit piumarineqartarluni kalaallisut nutserneqarsimanissaat. Uanili tunniunneqartut tassa tuluttuut aammalu tuluttuut tamakkua qallunaatut pigineqanngippata qallunaatut nutser­tariaqassapput tamatumalu kingor­na kalaallisut. Maani Inatsisartut tamarmiullutik paa­sinnissappata nassuiaatinik.

 

Taamaattumik pisariaqarpoq aammma uterfigeqqissallugu aamma taanna neriorsuutaare­erpoq siulittaasoqarfimminngaaniit maani saqqummiunneqartut tamarmik uterfigineqas­sapput nalilersuiffigineqarlutillu taamaalillunilu aamma suliassaq ersarinnerusumik paa­sissutissanik pissarsiffiusinnaasoq suliarisinnaassagatsigu.

 

Taavalu kingullerpaajulluni nappaasoq oqaaseqarteriarlugu tamaanga killittariaqalerpu­gut. Tassa assortuuttoqanngilaq tamarmik oqaaseqartut oqaasii aallaavigalugit Inatsisar­tut Siulittaasoqarfiata misissoqqissavai suliassat aamma ataatsimiittarnerup qanoq inger­lanissaa uterfigineqaqqittussaalluni Siulittaasoqarfimmit. Taamaattumik kingullermik oqaaseqartussaq oqaaseqarteriarlugu naammassinialissavarput suliarput.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naatsuaraarannguamik. Tassa eqqaasitsissutigissavara massakkut suliassat kaputartuutissannginnatsigi­t. Siorna isummiunneqarsimavoq utoqqaat aningaasatigut atugarisa­at pillugit misissuisoqassasoq. Taanna misissuineq ingerlanneqarsimagaluarpoq pisortaqarfim­mi kommunit suleqatigalugit.

 

Kisiannilu kommuni qisuariartut ima ikissimatigimmata taanna suliassaq unitsinneqarsi­mavoq. Taassumalu kingunerisaanik HS Analyse suleqatigalugu taanna paasiniaaneq ingerlanneqarsimavo­q. Taassumap suliassap inerneqarnera, taanna suliassaq naammassineqareersimav­oq inerneqarneralu tamanut saqqummiunneqareerluni agguaanneqareerlunil­u. Tassa taanna suliassaq alla.

 

Massakkut suliassaq pineqartoq uani tassaavoq pensionisiassat pillugit peqqussutissami siunnersuu­t. Taanna massakkut suliarineqarpoq oqareernittullu ukiassamut saqqummiunneqassoo­q. Taamaalillugu erseqqissaatigilaaginnarpara taakku suliassat marluk ataatsimut kaputartuunneqassanngimmata. Suliassaammata marluk aappaa naammassineqareersimaso­q, aappaalu massakkut suliarineqartoq. Ukiassamullu maani Inatsisartu­ni saqqummiunneqartussaq. Qujanaq.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia,

Siumut.

Qujanaq. Tassa taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 2. tassalu ullor­mut oqaluuserisassan­ut nassuiaat suliarineqarnera naammassigallarpoq. Kisiannili tassa Siulittaasoqarfim­mi nalilersorluariarlugu aamma uterfigineqaqqissaaq. Aammalu maani saqqummiunneqaqqikkumaarlun­i.

 

Taavalu immikkoortumut tullermut ingerlaqqissaagut.