Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 101-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq pingajuat, aataasinngorneq 13. maj 2002, nal. 14.59

 

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 101

 

 

Utoqqaat atugarisaat pillugit Naalakkersuisunut apeqqut.

(Anthon Frederiksen)

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Kalaallit Nunatsinni Inatsisartut suleriaasissaanni ' 36 tunngavigalugu matumuuna Naalakkersuisu­nut imaattumik apeqquteqarniarpunga:

 

Naalakkersuisut ukiarmi 2001-imi Utoqqaat aningaasatigut inissisimanerat pillugu nalunaaruteqar­put.

 

Nalunaarummi takuneqarsinnaasut uppernarsineqartullu tunngavigalugit utoqqartatta amerlanersaat aningaasatigut ilaatigut annertuumik ajornartorsiuteqarput, tamanna miserratissaanngilaq nassuerutigineqartariaqarlunilu.

 

Tamakkualumi pillugit aamma uanga Inatsisartuni ataasiarnanga utoqqaat innarluutillit sulisinnaa­junnaarnersiutillillu atugaasa iluarsineqarnissaat pillugit siunnersuuteqartarsimavunga, kisianni ajoraluartumik annerusumik tusaaneqartarsimanngitsunik.

 

Maannakkut qujanartumik misissuititsineritigut uppernarsarneqarpoq; ilumut Nunatsinni utoqqartavut aningaasatigut ilaatigut annertuumik ajornartorsiuteqartut. Misissuinerit ilaatigut takutippaat utoqqaat utoqqaanerujuartortillugit aningaasatigut pissarsiarisartagaat annikilliartortar­tut il.il.

 

Apeqqutissakkalu ilaatigut ukuupput:

 

Misissuisimanermi paasisat qanoq atorneqarniarpat? Qaqugulu?

Naalakkersuisut Utoqqaat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat qulakkeerniarlugu qanoq iliuuseqar­niarpat?

 

Aama Naalakkersuisut utoqqaat namminerisaminnik inillit pillugit qanoq aaqqiissuteqarniarpat?

 

imaluunniit qanoq pilersaaruteqarpat?

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Athon Frederiksen qutsavigaarput. Taavalu maannakkut Naalakkersuisunut ilaasortaq Isumaginnin­nermut naalakkersuisoq Ole Dorph akissuteqassaaq.

 

Ole Dorph, Inunnik isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq.Siullermik ilisimasitsissutigissavara siunnersuuteqartumut akissuterput Naalakkersuisu­ninngaanniit allaganngorlugu ingerlatereernikuugatsigu.

 

Naalakkersuisunut utoqqaat atugarisaat pillugit apeqquteqaammut atatillugu innersuussutigineqas­saaq, utoqqaat aningasaqarnikkut atugarisaat pillugit misissuineq 2001-imi agguaanneqartoq.

 

Utoqqaat aningaasaqarniarnertik namminneq qanoq misigisaqarfigisarneraat misissuinermit ilaatigut paasineqarsinnaavoq. 27%-iisa assut naammagisimaarpaat imaluunniit naammagisimaarlu­gu, 41%-iisa imannak naammagisimaanngilaat, 32%-iisalu aningaasaqarniarnertik naammagisi­maanngillluinnarpaat. Misissuinermiilli paasineqarsinnaanngilaq utoqqaat aningaasaqarniarnerat inuiaqatigiinni annanut sanilliullugu qanoq inissisimanersoq.

 

Inuuniarnermi atugarisat pillugit 1994-imi misissuinermit paasineqarportaaq ilaqutariit ilinniagaqar­simasuunngitsut aammalu ilaqutariit aalisartukkormiut piniartukkormiullu annikitsuinnarnik isertitaqartartut taamatullu aningaasaqarnikkut atugarisaat ajornartorsiorfiusut. Taamatuttaaq ilinniartut annikitsuinnarnik isertitaqaateqartartutut taaneqarsinnaapput. Misissuinermi paasinarsi­tinneqarpoq qitornallit kisimiillutik pilersuisuusut aninaasaqarnikkut ajornartorsiutilittut aamma inissisimasuusut. Maannamut misissuinernik nutaajunerusunik pigisaqartoqanngilaq isertitakin­nerusut aammalu akunnattumik isertitaqartartut atugarisaannut sanilliunneqarsinnaasunik.

 

Kommunit ataasiakkaat tamarmik 2001-ip ukiaanerani apeqquteqaateqarfigineqarput soraarnerussu­tisialinnut inummut tapit tuniunneqartartut pillugit. Kommuni ataaseq eqqaassanngikkaanni kommunit aningaasanik atugassiissuteqartitsisarput (rådighedsbeløb), soraarnerussutisiallip aalajangersimasumik aningaasartuutissat akilerneqareeraangata sinneruttussanik. Kommunit amerlanerit kisimiittunut qaammammut 2.500-3.500 kr.-inik atugassiissuteqartitsisarput, aappariinnullu 3.500-6.000 kr.-inik, tassalu imaappoq soraarnerussutisiallit ilaat aalajangersimasu­mik aningaasartuutissatik akilereeraangamikkit allanit isertitakinnerusartunit amerlanerusunik aningaasassaqartarlutik.

 

Utoqqaat ilaasa aningaasakilliornerartarnerat sooraarnerussutisiat qaffanneqarnissaannut immini tunngavissiissutaasinnaanngilaq, taamaattorli soraarnerussutisiat 1998-imili qaffanneqarnikuunn­gimmata anguniagaavoq soraarnerussutisiat inuuiaqatigiinni allanut, isertiaasartut eqqarsaatigalugit, aningaasaqarnikkut 1998-imiilli qaffariaataasimasut malillugit qaffaaffigineqassasut.

 

Utoqqarnut akiliutigineqartartut pineqartut utoqqaliartornerat ilutigalugu ikiligaluttuinnartarnerarlu­git misissuinermi nalunarunnaarsitsineq arlalinnik peqquteqarsinnaavoq. Peqqutaasinnaavoq soraarnerussutisiarisartakkat saniatigut allanik isertitakinnerusalerneq imaluunniit allanik isertitaqarunnaaartarneq. Peqqutaasinnaasoq alla aamma tassaavoq utoqqaat illuannut nuunneq, tamatumani pineqartunut maleruagassa malillugit soraarnerussutisiat ikinnerusut akiliutigineqartar­mata.

 

Misissuinermit paasisat qanoq atorniarneqarnerannik apeqqummut atatillugu ilisimatitsissutigine­qarsinnaavoq taamatut misissuititsisimaneq pisortanit soraarnerussutisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut suliaqarnermut tamakku ilaatinneqarumaarmata, taamatumanilu peqqussummi naapertuutinngitsunik nalaassassaqartoqarneq immikkut alaatsinaan­niarneqartussaammat.

 

Naalakkersuisut missingersuutit pillugit qanittukkut isumasioqartigiippuut, tassanilu soraarnerussu­tisiat pitsanngorsaavigineqarnissaat eqqartorneqarpoq. Pitsanngorsaataasinnaasut - inuiaqatigiinni isertitatigut ineriartornerit malitsigisaannik tamanut atuuttumik qaffaanissap saniatigut - qulakke­erinnissutaassapput soraarnerussutisiallip nammineq isertitaqaateqarneq ajortup, aapparisap isertitarisartagarisinnaasai apeqqutaatinnagit, aningaasanik aalangersimasunik pisinnaasaqarsinnaa­titaalernissaanut, aammalu soraarnerussutisiarisartakkat aukangannginnerusumik ikililerneqartaler­nissaannut, tamatumani soraarnerussutisisiaqartoq nammineq sulinermigut saniatigut isertitaqalaar­tarput imaluunniit tjenestemanditut suliffeqarnermiilluunniit soraarnerussutisiassaqartarpat.

 

Naalakkersuisut ilimagaat Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinneranni pisortanit sorarnerussu­tisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuummik saqqummius­sissallutik, taamatullu matuma siuliani taaneqareersut ilaatillugit.

 

Naalakkersuisut utoqqaat nammineq inissiaateqartut ikiorserneqarnissaannut qulakkeerinnissutaa­sinnaasunik qanoq iliuuseqarniarnerannik pilersaaruteqarnerannilluunniit apeqqummut tunngatillu­gu ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq BSU-mi illuutit pineqartillugit ineqarnermut tapiissutit atorunnaarsinneqarnerannut atatillugu imaalissammat BSU-p illuutaanik piginnittut isertitakinneru­sut akiligassarisaminnik aammalu kapitali 4 malillugu taarsigassiamik akiitsuinik sinneruttunik isumakkeerfigineqarsinnaalissasut, taamaasillunilu aamma akiitsut isumakkeerinnissutaasussann­gorlugit.

 

BSU-p illuutaanik piginnittut, piffissamilu 1. maj 2002-imiit 30. april 2002-p tunngaanut ineqarnermut tapiissutisisimasut, akiligassarisaminnik sinneruttutullu akiitsorisaminnik isumakkeerinniffineqarsinnaatitaasussaassapput- piginnittullu taakku INI A/S-imit allagarsitinne­qarumaarput atsiorneqariarluni INI A/S-imut utertillugu nassiunnqartussamik, taamaasilluni akiligassarisat akiitsullu sinneruttut isumakkeerinnissutaassammata. Taamatuttaaq piginnittut ukiuni kingullerni marlunni akileraaruteqarfiusuni inoqutigiittut ukiumut 128.000 kr.-it ataallugu isertitaqartarsimasut akiligasarisamik aammalu sinneruttutut akiitsorisamik isumakkeerinnissutigi­neqarnissaat qinnuteqaatigisinnaassavaat. Isertitarisimagassatut killigititaq meeqqamut ataatsimut 4.000 kr.-inik qaffanneqartassaaq (taamaattorli meqqat amerlanerpaamik arfinillit), tamatumani inoqutigiinni meqqat 18-it inorlugit ukiullit pineqartuni suli najugaqartuuppata.

 

Pineqartut tassaapput BSU-p illuutaanik piginnittut katillugit 386-it. Ineqarnermut, Attaveqarner­mut Pilersuinermullu Pisortaqarfik illut taakku pineqartut sinerissami piginnittuisalu utoqqaassu­serisaat malillugu qanoq agguataarsimanerannik paasissutissaateqanngilaq, qularnanngilarli soraarnerussutisiaqartut arlallit BSU-nik illuuteqarmata, taamatullu aamma kapitali 4 malillugu taarsigassarsianut akiliggassarisanik sinneruttutullu akiitsorisanik isumakkeerinniffigineqartussanut ilaanissaat.

 

Sinneruttutut akiitsorisat aammalu akiligassarisat isumakkeerinnissutaanerisa kingunerisassaat tassaassaaq illut kapitali 4 malillugu taarsigassarsiffiusimasut atorneqarsinnaanerannut killiliussaa­sartut atorunnaarsinneqarnissaat. Taamasilluni illu pineqartoq tunineqarsinnaalissaaq. Illulu boligstøttimik aaqqissuussinermut ilaatinneqarunnaartussaammat boligstøttimik aaqqissuussineq malillugu iluarsartornissaanut pitsanngorsarnissaanulluunniit taarsigassarsiniarnissamut qinnuteqaa­tigineqarsinnaajunnaassaaq. Akerlianik pitsanngorsarnissaanut taasigassarsinissamik 10/40/50-imik aaqqissuussineq malillugu qinnuteqartoqarsinnaasoqalissaaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut naalakkersuisumut akissuteqaataanut qujavugut. Taava apeqquteqartoq naatsuararsuarmik oqaaseqaqqissinnaavoq. Anthon Frederiksen.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Akissuteqaammut qujavunga, aammalu akissuteqarnermi oqaatigineqartut Naalakkersuisut ilimagisaat tassa Inatsisartut ukiakkut 2002-mi ataatsimiinnissaanni pisortani soraarnerussutiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaannik kinguneqartussaasoq paasivara misissuisitsisimaneq. Tamannalu pissangallunga aamma malinnaaffigilluarumaarpara ukiamut. Qujanaq

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput.