Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq aappaat, tallimanngorneq 10. maj 2002, nal. 12.53

 

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 11

 

Landskarsip 2001-imi naatsorsuutaasa akuersissutigineqarnissa­at pillugu aaliangiiffigisassat­ut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq)­

(Siullermeernera)

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavakka nunatta karsiata ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi 2001-imi naatsorsuutai.

 

Nunatta karsiata naatsorsuutai 2001-imi inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut ingerlalluarnerup naggataani qanoq ingerlasimanerannik ersersitsisuupput.

 

Suliffissaaleqineq suli appasittuarsimavoq. Aammalu inuiaqatigiit nalilinnik assorsuaq pilersitsiortorput.

 

Pingaartumilli aalisartut ukioq taanna silarsuarmi rejet akikinnerujussuannik nalaataqarsimallutik.

 

Suliffissaaleqineq annikeqimmat ikiorsiissutinut aningaasartuutit aamma amerlasimanngeqaat.

 

Kiisalu rejerniarnerup saniatigut isertitat allat amerliartorsimapput. Taamaammallu nunatta karsia 2001-imi naatsorsuutigineqaraluartumiit amerlanerusunik isertitaqarsimavoq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat 2001-imi pisiniarfiutileqatigiiffiup KNI Pisiffik A/S-ip pigisai amerlanerit ilaatigut nioqqutissanik ulluinnarsiutinik amerlasoorujussuakkaarlugit tuniniaasumut DRAKUFA A/S-imut ilaatigullu sulisunut aqutsisutut atorfeqartunut tunivai.

 

Namminersortunut tunisineq taanna tassaavoq ingerlatseqatigiiffinnik Namminersornerullutik Oqartussat pigisaanik, tunisinerit annerit siullersaat.

 

Tunisinermi 247 million kroonit pissarsiarineqarput, taakkulu ilaat iluanaarutitut ilaallu akileraarutitigut isertitatut nalunaarneqarput.

 

Suliffeqarfiit Royal Grønland A/S 200 million kruuninik aammalu Nuka A/S 40 million kruuninik aktietigut aningaasaliiffigineqarput.

 

Tamakku nunatta karsiata 2001-imi 5 million kruuninik sinneqartooruteqaatigai, naak amigartooruteqarnissaq 80 million kruuninik ilassutitut aningaasaliissuteqarnissaq missingersuutitigut ilanngutereerlugu naatsorsuutigineqarsimagaluartoq.

 

Tassalu angusat missingersuusiukkanit 85 million kruuninik pitsaanerupput.

 

2001-imi ingerlatsinermut aningaasartuutit Isumaginninnermut kiisalu Kulturimut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu naatsorsuutigisaraluanit annerusumik atuisoqarsimaneranit sunnerneqarsimapput.

 

Ingerlatsinermut aningaasartuutit tamarmiusut 2 milliarder 129 million kruuniupput. Tassa 2 milliarder 83 million kruuniusussatut missingersuusiorneqarsimagaluarlutik. Taamalu missingersuutitigut naatsorsuutigisaraluanit 46 million kruuninik amerlanerullutik.

 

Isertitat 5 milliarder 443 millioner kruuniusimapput, imaluunniit missingersuutitigut naatsorsuutigisaraluanit 82 million kruuninik amerlanerullutik.

 

Tamanna nunap tamakkerlugu akileraarutitigut iluanaarutit aammalu aningaasaatinik aqutinermit iluanaarutit naatsorsuutigisaraluamiit amerlanerunerannik annermik pissuteqarpoq.

 

Allanit tassa aningaasartuutini inatsisitigut pisussaaffiusuni taapiissutini aammalu sanaartukkani atuineq missingersuusiorneqarsimasunit annikinnerusimavoq.

 

2001-imilumi sanaartukkat 669 million kruuninik nalillit suliarineqarsimapput. Ukiuni siuliinit marlunnit suliat 80 million kruuninik nalilinnik amerlanerullutik.

 

Qaffariaat iluarsaassinernut tunngasuni pisimavoq. Tassa 290 million kruuninik nalilinnik suliaqartoqarsimalluni, tamannalu danskit naalagaaffiannut isumaqatigiissutaasumut naapertuuppoq. Isumaqatigiissullu taanna naapertorlugu danskit naalagaaffiat 50 million kruuninik tapiissuteqarsimalluni.

 

Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq sanaartorneq iluarsaassinerlu pillugit nassuiaasiorsimavoq. Tassanilu suliat sukumiinerusumik nassuiarneqassapput.

 

Sanaartorneq pillugu nassuiaat Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni immikkoortoq 12-itut oqaluuserineqassaaq. Sanaartornerlu pillugu nassuiaat taanna innersuussutigissavara.

 

Ukiup naatsorsuuteqarfiusup 2001-ip naanerani sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfik 424 million kruuninik imaqarpoq.

 

2001-imut naatsorsuutit Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuisartunit avataaneersunit tikkuartariaqartunik uparuaavigineqarsimanngillat. Tassalu kukkunernik amigaatinillu annertuunik nassaarfiusimanngillat. Kiisalu naatsorsuutit pissusiviusunit ersersitsisuusutut isigineqarsimallutik.

 

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq kukkunersiuisarfiup avataaneersup kukkunersiuineq pillugu nalunaarutaanik tigusaqarsimavoq. Naatsorsuutigineqarporlu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap, Naalakkersuisut qinnuigiumaarai kukkunersiuinermik nalunaarutikkut kaammattuutigineqartut oqaaseqaatigineqartullu pillugit, allakkatigut akissuteqaqqullugit.

 

Kissaat taanna Naalakkersuisut naammassiumaarpaat aammalu oqaaseqaatitik kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut nassiukkumaarlugit.

 

Periaaseq malillug suleriaqqinnissaq imaappoq, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap 2001-imut naatsorsuutit kiisalu kukkunersiuinermit nalunaarut suliarissagai, Naalakkersuisullu tassunga akissuteqaateqassallutik.

 

Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummik saqqummiussaqassaaq, Inatsisarut ukiakkut ataatsimiinneranni suliarineqartussamik.

 

Tamaana pillugu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap oqaloqatigiittarnikkut paaseqatigiilluarnissaa Naalakkersuisut qilanaaraat.

 

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit nunatta karsiata 2001-imut naatsorsuutai kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut suliassanngortippakka. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq, maannalu partiit Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulliulluni oqaaseqassaq Lars Karl Jensen, Siumut. tulliukkumaarpoq Godmann Jensen, Atassut.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Siullermik Siumumiit oqaatigeqqaassavarput landskassep 2001-imut naatsorsuutaanik, Naalakkersuisut saqqummiussaat tusaatissatut tiguniaratsigit.

 

Aaliangiiffigisassatullu siunnersuutit aappassaaneernissaanut ukiamut pisussamut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqartinnagit, suleriaaseq malillugu Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaaniit suliarineqarnissaat inassutigilersaarlutigut.

Siumumiit taamatut aallaqqaasiilluta Naalakkersuisut saqqummiussaat imatut oqaaseqarfigissavagut

 

Siumumiit nuannaarutigaarput 2001-imi aningaasaliissutaasut, ingerlanneqarneranni sutigut inuiaqatigiinnut pitsaasumik sunniuteqarsimanerat, Naalakkersuisut ersarissumik saqqummiummatigik.

 

Ukioq qaangiuttoq takutippaa suliffissaaleqinerup appasinneratigut ikiorsiissutinut aningaasartuutit annertusisimannginnerat.

 

Uani Naalakkersuisut saqqummiussaatigut aningaasaliissutit kaaviiartinneqarnerannut nassuiaataasut ersarimmata, pitsanngoriaataasuni taagorneqartut uterfigalugit taasaqarfiginngikkaluarlugit Siumumiit maluginiarparput, nunatta avataanut nioqqutissiorneq uani qaleruallit eqqarsaatigalugit, suliffissaqarniarnikkut iseritatigullu pitsanngoriaateqarnerat.

 

Tassuuna erserpoq aalisakkat qalerualinnillu, aalisakkanik qalerualinnillu nioqqutissiorneq Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerani, suli annertuumik siunissamut ungasinnerusumut isumalluutigiuagassarput pingaaruteqartuusoq.

 

Taamaattumik piffissami aggersumi aalisarnerup aaqqissuussaanerata pitsaasumik isumatuumillu aqqutissiunneqarnissaa, aqqutissiuunneqartuarnissaa Siumumiit pingaartillugu immikkut tikkuarusupparput.

 

Naalakkersuisut saqqummiussaatigut 2001-imi ingerlatsinermut aningaasartuutit takutippaat Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kiisalu KIIIP-p iluani, naatsorsuutigisamiit annertunerusunik atuisoqarsimasoq.

 

Oqaluuserisap uuma siuliani tassalu 2001-imut inassutitut aningaasaliissutit oqaluuserineranni, Siumut sinnerlugu saqqummiunneqartut uterfiginngikkaluarlugit oqaatigeriissavarput, maluginiarluaratsigu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq suliassaqarfinni Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kiisalu KIIIP-p ingerlatsinermini qaangiisimaneranut allanullu tunngasunik arlaqartunik apeqqusersuilluni tikkuagaqartoq.

 

Tamakkualu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamuit misissorneqarnissaat kaammattuutigalugit.

 

Taamatut kaammattuuteqarneq pissusissamisoormat, Siumumiit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamit tamakkua misissorluarneqarnissaat inassutigaarput.

 

Siorna upernaakkut ataatsimiinnermi oqaatigaarput ukiuni arlaqalersuni Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata ujartortagaa, tassalu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup ingerlatsinermut najoqqutassiaq ramme instruksimik taaneqartartoq suliaralugu naammassisimammagu, naammassisimagaa paasigatsigu, tamanna nuannaarutigalugu.

 

Tamanna isumalluarfigisimavarput, aningaasanik aqutsinermi pinngitsoorneqarsinnaanngimmat.

 

Siumumiit ukiumi uani atuisoqarsimanerup aningaasaliissutillu ilassutissaanik suliaqarnermi suleriaasiusimasup, misissuiffigineqarnissaanik ilanngullugu ingerlatsinermi najoqqutassat pioreersut, pisortaqarfiit pineqartut aningaasaqarnermullu pisortaqarfiup akornanni, sulinermi ingerlatsinermut najoqqutarineqartut, suleriaatsimut ataqatigiissumik inissisimanersut ilanngullugit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut nalilersuiffigeqquagut.

 

Pisortaqarfiit marlussuit sippuingaatsiarsimanerata saniatigut aamma Siumumiit eqqaasariaqartutut isigaarput, allaffissornermi ukiuni kingullerni aningaasartuutaasarsimasut amerliartorneri.

 

Naatsorsuutit qimerluualaaraanni takunerqarsinnaavoq 2000-imiit 2001-imut millioninik 17-inik amerleriarsimasut. Aammalu ukiut kingulliit nikittarsimanerat qimerluualaaraanni, amerleriartorsimaneri ersaripput.

 

Siumumiit maluginiarneranut tunngavigaarput, ukiuni kingullerni arlaqalersuni ataasiarani Siumup tungaaniit tamanna uparuarneqartarsimammat. Aammattaaq Naalakkersuisut sinnerlugit aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ataasiarani piffissaq kingulleq, saqqummeqattaarpoq ilaatigut oqariartuutigalugu ingerlatsinermut aningaasartuutit, minnerunngitsumillu allaffissornermut aningaasartuutit pakkersimaarfigineqartariaqartut. Sapinngisamillu millisarneqartariaqartut.

 

Tamannalu Siumumiit pissusissamisoorluinnartutut isigalutigu oqaatigeriissavarput Naalakkersuisut kaammattorniaratsigit, qanoq iliuuseqarnissartik pimoorullugu tamanna suliniutigisariaqaraat. Ilaatigut aappaagumut missingersuusiornermut atatillugu aammalu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu iliuusissanik Inatsisartunut tikkuussillutik.

 

Siumumiit ilisimaarilluarparput, Naalakkersuisut siunnersortinik arlalinnik aningaasartuutaangaatsiartunik misissuisitsisarsimasut. Annerusumik tigussaasumik kinguneqanngitsumik.

 

Taamaattumik piffissanngorsorinarpoq maannangaaq taamatut iliuuseqartoqarnissaanut inassuteqassalluta.

 

Ukiup aningaasaliiffiusup naanerani aningaasanik ingerlatsinermut naatsorsuutit, kukkunersioneqartarnerannut atuisimanerunermut pissutaasut kisiisa suliassatut isigineqanngillat. Aamma ilanngullugit atuinikinnerusimanermut tunngasut misissorneqartussaapput.

 

Siumumiit maluginiarpagut kontot arlaqartut atuinikiffiunerusimasut, soorlu 30.16.21 konto taama normulik, tassa ukiup ilaani suliffissaaruttarnermut akiuiniarnermik qulequtaqartoq. Taakkua misissorneqartariaqarput inuiaqatigiinnut sunniutigisinnaasaat ilanngullugit, aningaasaliissutini suliaqartarnermi nalilersortariaqarmata.

 

Naggataatigut naatsorsuutit saqqummiunneqartut qujassutigalugit, Siumumiit taamatut oqaaseqarluta nunatta karsiata 2001-imut naatsorsuutaanut Naalakkersuisut saqqummiussaat tusaatissatut tiguagut.

 

Siumumiillu taamatut oqaaseqarluta 2001-imut naatsorsuutit, tassunga ilanngullugu immikkoortoq 22-mi,  tassalu 2001-imut inassutitut aningaasaliissutit saqqummiunneranni pineqartut, minnerunngitsumillu Siumumiit oqaaseqaatigut ilanngullugit, Inatsisartut nunatta karsianut naatsorsuutaat, nunatta karsiata naatsorsuutaanut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut inaarutaasumik suliarineqarnissaat suliassanngortippagut.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqassaaq Godmann Jensen, Atassut. Tulliukkumaarpoq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

 

 

Godmann Jensen, Atassut.

Nunatta karsiata 2001-imut naatsorsuutai akuerisassanngorlugit saqqummiunneqartut, Atassummiit imatut oqaaseqarfiginiarpagut.

 

Naatsorsuutit 2001-imut tunngatillugu saqqummiunneqartut pillugit Atassummiit oqaaseqarnissatsinni oqaatigeriissavarput, akisussaassuseqartumik isummerfigalugit nalilersuiffigisimagatsigit.

 

Susassaqarfinnullu pingaarutilissuarnut akissussaaqataasimanerput tunngavigalugu nunatta karsiata 2001-imut naatsorsuutai saqqummiunneqartut tusaatissatut tiguniaratsigit.

 

Saqqummiussinermi oqaatigineqarpoq ullumikkut aningaasatigut inissisimanerput mianernartoqartoq, pingaartumik tunisassiatta avammut niuerutigisatta akimikkut eqqoruminartumik inissisimanerat eqqarsaatigalugu.

 

Aningaasatigullu sukangasuumik aqusseqataanissarput siunnerfigigatsigu nuannaarutigalugu oqaatigissavarput, ukioq mannamut aaqqiissutissanik maannakkut naalakkersuisuusut suliaqareersimammata. Tamanna aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut ingerlatinneqareersimammat oqaatigissavarput, Atassummiit taamatut suleriaaseqarneq iluarisimaaratsigu.

 

Ukioq 2001-imut naatsorsuutit nassuiaatigineqarneranni saqqummiunneqarput naatsorsuutit ersarissumik takussutissartai ilanngullugit. Soorlu Kni Pisiffik A/S niuerutigineqarsimanera. Aningaasatigut kingunerisimasai ilanngullugit. Tamannalu aamma nuannaarutigalugu oqaatigisariaqarparput. Namminersortunngorsaanerup aqqani nakimaatsumik suleqataaffigisimagatsigu.

 

Suliffeqarfissuarnullu pineqartunut immikkut aningaasaliinissamik tapersiisarsimanerat nuannaarutigaagut. Tamatumani immikkut aningaasaliisariaqalernermut killiffik nuanniitsoq tikissimagatsigu.

 

Tassalu aalisakkatigut tunisassiorneq. Avammullu niuerneq nunatta iluani niueqatigiinneq, ingerlaqqissappata immikkut aningaasaliinissaq nuannarinngikkaluaratsiguluunniit Atassummiit inuiaqatigiinnut akisussaaqataanerput ilisimaaralugu aningaasaliinissamut tapersiisariaqarsimagatta.

 

Tassa suliffeqarfissuit nunatta iluani ingerlanneqartut eqqarsaatigalugit.

 

Nunatta karsia 2001-imut naatsorsuutaasa saqqummiunneqarneranni takuneqarsinnaavoq ingerlatsinermut aningaasaartuutit 2 milliard 129 million kruuniusut. Tassalu 2 milliard 83 million kruuniusussatut missingersuusiorfigineqarsimagaluarlutik.

 

Aningaasaqarmut Naalakkersuisup nalunarutaatigut takuneqarsinnaavoq, atuinerusimaneq tassa aningaasartuutissaagaluanut akuerineqarsimasut avataasigut 46 million kruuninik amerlanerussuteqartunik.

 

Atassummiit oqaatigissavarput pisortaqarfinni immikkut pineqartuni, tassalu Isumaginninnermut Pisortaqarfimmi aammali Kulturimi Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Ilageeqarnermullu akisussaasuusut upaaruaaffigineqartariaqartut.

 

Nunatta karsiata naatsorsuutaa sorpassuarnik uparuaaffigineqarsinnaasunngorlugit saqqummiunneqarput.

 

Annikitsualuilli immikkut uparuaaffigineqarsinnaasut pullafigivallaarnagit, ataatsimoortumik pingaarnersiorlugit oqaaseqarfigaagut.

 

Naggasiullugu taarusuppagut nunatta karsianut iseritat tamarmiusut naatsorsuutigineqartunit 82 million kruuninik amerlanerusimammata.

 

Naatsorsuutigineqarsimagaluarpoq missingersuusiornermit 2001-imut naatsorsuutit 80 million kruuninik amigartooruteqarfiussasut. Akerlianilli oqaatigineqarluni nunatta ilimagisamit amerlanerusunik isertitaqarnerusimasoq, tassa akileraarutitigut allatigullu ilimagisamit pitsaanerusumik isertitaqarnikkut, nunatta karsia 2001-imut naatsorsuutai 5 million kruuninik sinneqartoorfiullutik saqqummiunneqarsinnaasimallutik.

 

Atassummiit isumaqarpugut taamatut ilimaginngisamik pitsaanerusumik angusaqarsimaneq ilimagiuarneqartariaqanngitsoq. Aningaasatigullu aningaasanut inatsit tunngavigalu ingerlatsiuarnissaq siunissami piumasarineqartuartariaqartoq.

 

Naggataatigut Atassummiit piumasarissavarput aningaasatigut aqutsineq sukangasumik malittarisassallugu atuutereersut tunngavigalugit ingerlanneqartariaqartoq.

 

Taamatut Atassummiit nunatta karsiata 2001-imut naatsorsuutaa saqqummiunneqartut oqaaseqarfigaagut. Ukiamullu aappassaaneerlugu pingajussaaneerneqannginnerani kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut ingerlaqqissammat tassani ataatsimiititaliami peqqissaartumik suliarineqarnissaa naatsorsuutigaarput.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Godmann Jensenimut qujavugut, taava tullinnguuppoq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit. Takanna.

 

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Landskasse 2001-imi naatsorsuutaasa aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit saqqummiunneqarneratigut Inuit Ataqatigiit kingumut maluginiarparput, ilutsimikkut paasiuminarsarneqaratigullu pitsanngoriaateqaqqissimasut.

 

Tamaana Inatsisartut siusinnerusukkut kissaateqarnerannut naapertuuppoq.

 

Naatsorsuutit taamatut sinneqartoorfiullutik naammassineqarneranut takussutissaavoq, inuiaqatigiit aningaasaqarnerata ajunngitsumik suli ingerlanerannik.

 

Tamanna akileraarutinik naatsorsuutigisamik amerlanerusunik isertitaqarnermik uppernarsarneqarpoq. Taamaattorli puigorneqartariaqanngilaq akileraarutinik isertitaqarneruneq annerpaamik pissuteqarmat KNI A/S-mit piginneqataassutinik tunisinermit.

 

Inatsisartut inassutitut aningaasaliissutaat ilanngullugit naatsorsuutigineqarsimagaluarpoq landskasse 2001-imut 80 million kruuninik amigartooruteqassasoq.

 

Naatsorsuutilli saqqummiunneqartut 5 million kruuninik sinneqartoorfiupput. Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq naatsorsuutit naatsorsuutigisamit 85 million kruuninik pitsaanerusumik angusaqarfiusut.

 

Taamatut angusaqarneq Inuit Ataqatigiit naammagisimaarparput, minnerunngitsumik akileraarutitigut naatsorsuutigisamik amerlanerusumik isertitaqarnikkut tamanna ilaatigut sinneqartoorneq anguneqarmat.

 

Naatsorsuutit saqqummiunneqartut Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuisuinit avataaneersunit uparuagassaqartinneqarsimanngillat. Taamaalillunilu naatsorsuutit kukkunernik amigaatinilluunniit pingaarutilinnik nassaartoqarsimannginnera aamma ilanngullugu maluginiarparput.

 

Tamanna tunngavigalugu landskarsip 2001-imut naatsorsuutitigut angusai eqqortuusutut Inuit Ataqatigit oqaatigisariaqarpaat.

 

Naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit, Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput aningaasatigut ingerlatsisimanerat akuersaarneqarsinnaanngimmat. Missingersuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni paragraph 3 ima oqaasertaqarmat. A Aningaasaliissuteqarneq Naalakkersuisuni ilaasortap aaliangersakkat erseqqinnerusut malillugit aningaasanut atuinissamut piginnaatitsissutaavoq. Naalakkersuisunut ilaasortaq sukkulluunniit Naalakkersuisuni ilaasortaasoq naalakkersuisoqarfimminnut pineqartumut aningaasaliissutinut akisussaavoq@.

 

Naalakkersuisoqarfik inatsimmi pineqartoq naalakkersuisuni ilaasortanit arlaqartunit tamanna eqqortinneqarsimanngilaq. Unioqqutinneqarsimavoq. Malinneqartussaanera suusupagineqarsimavoq.

 

Naalakkersuisoqarfiit marluk akuerineqanngitsumik katillugit 64 million kruuninik taakkulu sinnerlugit sippuisimanerisa saniatigut, aningaasaliiffimmiit aningaasaliiffimmut nuussisinnaanermut periarfissat ilanngullugit eqqunngitsumik atorneqartarsimanera arlalitsigut takussutissaqarpoq.

 

Tamatumani naalakkersuisoqarfiit sippuisimasut aamma taamaaliortuusimapput.

 

Soorunami nalinginnaasumik naatsorsuutigisariaqarpoq Naalakkersuisoqarfiup, nuussinissamut noqqaassuteqartup maleruagassat najoqqutaralugit qinnuteqarsimanera naatsorsuutigineqartariaqartoq.

 

Ajoraluartumillu nuussunerit arlaqartut oqareernitsitut eqqunngitsuliornerusut nalunaarutigineqartussaagaluartullu, Isumaginninnermut aamma Ilinniartitaanermut naalakkersuisoqarfiit qinnuteqartarsimapput.

Tamanna naalakkersuisoqarfiit akornanni tatigeqatigiinnermut innarliisutut Inuit Ataqatigiit nalilerpaat.

 

Naalakkersuisoqarfiit marluk katillugit 64 million kruuninik sippuisimanerat Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata, ukiap sukumiisumik suliarineqarnissaanik Inuiat Ataqatigiit inassuteqassapput.

 

Minnerunngitsumillu Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata, Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaatut siunnersuut pillugu isumaliutissiissutaatigut, inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartut, Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaanut misissoqqulugit kaammattuutigineqartut aamma taakku ilanngullugit.

 

Taamaakkaluartoq missingersuutit pillugit inatsit 1999-imi akuerineqarmat, siusinnerusukkut akuerineqarani aningaasartuutaasut matussuserniarlugit ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisiliortarneq atorunnaarsinneqarpoq.

 

Ullumikkummi ilassutitut aningaasaliissutit inatsit tassaavoq, ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit, inatsisartunilluunniit aningaasaliinertigut allannguutit akuerineqarsimasunit inatsisiliortitsineq.

 

Siusinnerusukkut oqareernitsituut Naalakkersuisut ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani, sukkulluunniit pissutsit pisariaqartilerpassuk Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut qinnuteqarsinnaapput.

 

Taamaattumik naalakkersuisoqarfinni marlunni sippuisimanerit inatsisinit unioqqutitsinerusut ilanngullugit Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuinermut avataaneersut aamma oqaatigaat.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilaat, Naalakkersuisutut akisussaasut matussusiiniarsimaneri Naalakkersuisunut ilaasortat matumani pineqartut, piginnaanermikkut inorsarnerinit inatsisinillu suusupaginninnerinit tamakkua ersiutaapput.

 

Inuit Ataqatigiit pissutissaqarluarsoraagut inuiaqatigiinni akisussaaffinnik tunniussisarnermi, akisussaaffimmik tunniunneqartumit ataqqinninnerusumik nipi qularnanngitsumik ajunnginnerpaamik ingerlatserusunnermik, piumasarineqartut ilanngullugit matumani aamma Naalakkersuisunut atuutsinneqartariaqartut.

 

Pisarnerlu malillugu maannakkuugallartoq naatsorsuutit saqqummiunneqartut, ataatsimut isigalugit oqaaseqarfigereerlugit, Inuit Ataqatigiit Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaani naatsorsuutit sukumiisumik suliarineqarnissaat suleqataaffigissavarput.

 

Ukiamullu ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaa aqqutigalugu pisortaqarfiit ataasiakkaarlugit 2001-imi aningaasatigut ingerlatsisimanerat ilanngullugit nalilersussavarput.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Aap, tassa Lars Sørensenimut qujavugut. Tullinnguuttoq pitinnagu Per Berthelsen piareersimaqqussavara tullinngutissammat. Taavalu massakkut Kattusseqatigiinneersoq Mogens Kleist takanna.

 

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Landskassep 2001-imi naatsorsuutaasa akuersissutigineqarnissaat pillugu, aliangiiffigisassatut siunnersuummut Kattusseqatigiinnit imatut oqaaseqateqassaagut.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussamini taakkartorpai naatsorsuutit, missingersuusianinngaaniit pitsaanerusimasut.

 

Aap, tamanna uaguttaaq Kattusseqatigiinniit maluginiarsimavarput. Tassami isertitat amerlanerulersimanerat annerusumik eqqarsaatigalugit.

Tamatuma takutiinnarpaa aningaasaqarnermi qanoq inissisimanera.

Tamatuma takutiinnarpaa aningaasaqarnitta qanoq inissisimanera, tassalu amigartoorutissaagaluanut amigartoorutissaagaluit minnerpaamik 80 million kruuninik. Illua tungerluinnaanut saassimammata 85 millioninik pitsaanerusumik.

 

Aammattaaq oqaatigisariaqarparput immikkut aningaasaliisimanerat eqqarsaatigissagutsigit Peqqinnissaqarfimmi aningaasaliisimanerat, annertusimammata ukioq kingulleq eqqarsaatigalugu.

 

Ullumikkut landskasse sinneqartooruteqarsimavoq 5 million kruuninik. Siunissarlu ungasinnerusoq isigalugu, Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput pitsaanerusumik patajaatsumillu aningaasatigut aqutsineq siunniuttariaqaratsigu.

 

Taamatut ataasiarata manna oqaluttarfik aqqutigalugu oqariartuutigisarsimavarput.

 

Patajatsumik aningaasatigut ingerlatsiniarutta ukiumiit ukimut missingersuusiat pitsaanerusumik malinneqartarnissaat Kattusseqatigiinit oqaatigijuartuarsimavarput.

 

Tassalu ukiup ingerlareernerani aningaasanik sillimmatinik aallertarneq kiisa takornartaajunnaarmat.

 

Sooq Naalakkersuisut piumallerlutillu aallerfigiuaannassavaat pisortaqarfimminni aningaasatigut missingersuusiatik eqquutissinnaanngikkunikkit.

 

Allaanngiivippoq piumasaannarsorlutik ingerlatsisut ersarissumillu maleruagassiatik tassa inatsisiliatik soqutiginngilluinnarlugit ingerlatsiniartut.

 

Ersarissumik oqaatigalugu tassa inatsisaatsuliorneq. Imaammammi aningaasat akuersissutigineqarsimanngitsut minnerpaamik 59 millionit atorneqarsimammata.

 

Naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat eqqarsaatigissagutsigit Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput, aningaasatigut ingerlatsisimanerat akuersaarsinnaanngilluinnaratsigit.

Nalunngilarpummi Ilinniartitaanermut pisortaqarfik KIIP, ukioq kingulleq majimili nalusimanngikkaa aningaasanik sippuinissaq. Taamaattorli aatsaat ukiup naaliivinnerani qisuariaateqarsimapput aningaasaqarnermut Naalakkersuisup piumasaqaateqarsimanera tunngavigalugu.

 

Tamanna sakkortunerpaamik Kattusseqatigiinniit uparuarusupparput.

 

Sukumiisumillu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq misissueqqullugu piffissaq iluani qanoq pisortaqarfimmiit aaqqiiniartoqarsimanersoq eqqarsaatigalugu.

 

Immikkut ilanngullugu Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput ilinniarfiisa allattoqarfiat KAF ulluinnarni K A F-imik taaneqartartut immikkut misissuiffigineqassasoq sukumiisumik.

 

Tassani paasisariaqarparput aningaasanik atuivallaarsimanermi tunngavigisat eqqortuunersut, aammalu aningaasanik sippuisimanerat tassa akuersissutigineqarsimanngitsunik. Qanoq nassuiarsinnaaneraat sukumiisumik paaserusukkatsigit.

 

Aammalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut, aammattaaq Naalakkersuisoqatiminut qanoq paasissutissiisimanersoq ilanngullugu qalaajaaffigeqqussavarput sukumiisumik, naliliinissaq maani inimi anguniarlugu.

 

Tassami Inatsisartutigoorlugu akuersissutaasimasut annertussuseqarmata 492 millionit, taamaattorlu sippuisimaneq 34 millioninik, taakkua katikkutsigit aningaasartuutaasut annertussuseqarmata 526 millionit.

 

Naatsumik oqaatigalugu pisortaqarfik atuivallaarsimavoq 34 millioninik. Taakkualu immikkut akuersissutaasunik, akuersiissutaasimasut saniatigut akuersissuteqarani atorneqarsimapput.

 

Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup tamanna qanormita nassuiarsinnaavaa manna oqaluttarfik aqqutigalugu.

 

Aningaasatigut sooq taama inatsisitigut akuersissuteqanngitsumik atuisoqarsimava? Qanga paasineqarpa atuivallaartoqarnissaa? Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarsimappat paasineqarmat, paasineqarmat atuivallaartoqarnissaa pasitsaanneqarmat? Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq tusarniarneqarsimava sippuinissaq paasineqarmat?

 

Paasisagummi malillugit aatsaat qaammatit qaammatit arfineq marluk qaangiummata qisuariartoqarsimavoq. Tamanna aningaasatigut patajaatsumik tassa aqutsineeq Naalakkersuisut oqaatigiuartagaat?

 

Isumaginninnermut pisortaqarfik ilanngullugu sukumiisumik misissuiffigineqarnissaa aammattaaq oqaatigerusupparput. Pisortaqarfimmimi sippuisimanerat 25 million kruuninik annertussuseqarmata.

 

Maluginiakkatta ilagaat missingersuutinik kontot ataasiakkaat ilaatigut annertuunik atuiffiusarsimammata. Pisortaqarfimmit naluneqarsimanngilaq ukioq kingulleq septemberimili sippuisoqassasoq. Tamatumunngalu qanoq pisoqarsimanera Kattusseqatigiinniit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut, aammattaaq sukumiisumik misissuisoqarnissaa innersuussutigerusupparpu­t.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup sippuinissat qulakkeerneqarmata, qanoq pisoqarsimanersoq nassuiarsinnaaneraa Kattusseqatigiinniit ilanngullugu paaserusupparput. Tassami aningaasaqarnerm­ut ataatsimiitialiap kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut maluginiagaqqusaasa, maluginiaqqusaasa ilagimmassuk sukumiisumik kontonut ataasiakkaanut misissuinissamut innersuussutaa­t.

 

Missingersuusiornermi inatsimmi paragraph 1 immikkoortoq pingajuat atorneqarsimanngilaq. Taamaatt­oq unioqqutitsisoqarsimavovq, tassami imatut allaqqammat, issuaaneq aallartippoq. Aningaasaliissuteqarnissam­ik sioqqutsisumik akuersissuteqareertoqartinnagu aningaasanik atuisoqarsinnaanngil­aq issuaaneq naavoq.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput, unioqqutitsisarsimanermi akisussaasut maani inimi naliliiffigisariaqartut isigigatsigit.

 

Tassami sumiippa Naalakkersuisut akisussaaffiat, qallunaatoorlugu minister ansvarslove.

 

Aammalu Naalakkersuisut siulittaasuat, naalakkersuisoqatiminik ulluinnarni aqutsisoq suliamut tunngatillugu, qanoq iliuuseqarsimanersoq paaserusupparput.

 

Tassami malunnarmat aningaasanik atuisoqarsimasoq 59 million kruuninik annertussusilinnik, akuersissutigineqarsimanngitsunik.

 

Akileraaruteqarfimmut tunngatillugu maluginiakkatta ilagaat, akiligassat akiitsunut tunngasut ilaat suli aaqqinneqarsimanngimmata.

 

Paaserusunnarpoq sooq taamatut pisoqarsimanersoq.

 

Peqqinnissaqarfiup iluani aningaasatigut aqutsineq ataasiaannarnagu manna oqaluttarfik aqqutigalugu oqariartuuteqartarsimavugut. Maluginiakkattalu ilagaat angalanermi siumoortitsisarsimanerat suli aaqqiivigineqarsimanngitsut. Aammalu pisortaqarfik ersarissumik malittarisassaqarnissaa Kattusseqatigiinniit sakkortuumik kaammattuutigerusukkatsigu.

 

Sanaartornermi aningaasaateqarfik kiisami ingerlanneqarnera aaqqikkiartuaalerpoq. Taamaattorli suli ingerlatseriaatsimut tunngasut aaqqitassatut taasariaqarput. Aningaasanimmi amigaateqarnermi atortoqarsimavoq 21 million kruuninik. Taakkualu piaartumik aaqqiivigineqarnissaat Kattusseqatigiinni­it innersuussutigissavagut.

 

Aappaagussamut missingersuusiornissami ilanngunneqarnissaat malugeqqussallugu.

 

Erhvervstøttemut tunngatillugu oqaatigissavarput maleruagassat ersarissut suli amigaataammata. Qanimullu malinnaaffigineqarnissaat Kattusseqatigiinniit, sakkortuumik innersuussutigissallugit ataatsimiititaliap misissuinissaanik.

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiitiliaat sukumiisumik misissuinissaat kaammattorusupparput.

Neriuutigaarpullu apeqquteqaatigisimasagut imaannaanngitsut Naalakkersuisuniit ataasiakkaanit akineqarumaartut. Qujanaq.

 

 

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Mogens Kleistimut qujanaq. Taava tullinnguuppoq Per Berthelsen, tullinnguukkumaarpoq Otto Steenholdt.

 

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq.

Qujanaq. Ullumikkut oqallisigissavarput landskassep 2000-imi naatsorsuutai. Taakku tusagassiutini ilaatigut sakkortuumik uparuartorneqalereerput, ullumikkullu tassa uagut oqaaseqaateqarnissamut oqallinnissamullu tulliuppugut.

 

Naalakkersuisut ukioq manna naatsorsuutit takutippaat, aningaasaqarnikkut immitsinnut aqutsisinnaassutsitsinnik upperinnissinnaanermik tamanik erngertumik aalassatsitsinngikkuni aalassatsitsisariaqartumi­k. Qanorluunniimmi kusanartigisunik politikkikkut aningaasaqarniarneq pillugu oqallinnermi oqaaseqartaraluarutta, uani naapertuutinngitsoqarmat.

 

Politikkikkummi aningaasaqarniarneq pillugu oqallinnermi Naalakkersuisut tikkuussipput sukangasuum­ik aningaasatigut aqutsinissamik.

 

Isummallu taamatut nipillit suli annertunerusumik oqarluartaarutigineqarput, siornaak missingersuusiornermut inatsit Inatsisartut aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu aningaasaqarniarnermi, ataatsimoortumik tulleriiaarinissamik qulakkeerinnissinnaanissamut isumalluutaalersussat­ut Inatsisartunit akuerineqarmat.

 

Ullumikkulli nassuerutigisariaqalerparput taamatut oqalunneq, timitaqanngitsumik asulili oqalunnerusimaso­q.

 

Siusinnerusukkut ilassutitut aningaasaliissuterpassuarnik akuersisariaqartarsimavugut. Tamakkumi ima ilaatigut amerlatigisarsimapput allaat aningaasaqarniarnerup iluani, tamakkiisumik takunnissinnaassuseqarnerp­ut assut ajornakusuulertarsimalluni. Taamallu ukiup naatsorsuusiorfius­up ingerlanerani tamakkiisumik, takunnissinnaasimaneq aanngariartortarsimavoq, tamannarpiarlumi tassa pinngitsoortissinnaajumallugu missingersuusiornermut inatsit ananniutissatut akuerinikuuarpu­t.

 

Aningaasanummi inatsit kuffertitut ippoq. Killeqartumik imaqarsinnaavoq.

 

Angalanialeraangatta taava alersinik ilullernik qarlinnik iluatigut atisanik uffaatissanik ilaalu ilanngullug­it immertarparput. Pilertaraagut allanik nassarusutatsinnik eqqaasaqarluta soorlu isersimmatissan­ik angalanermullu aliikkutaralugu atuagassannguamik, sunaaffa kuffertimi inissaaruttuni­k.

 

Taava kufferti matusinnaajunnaarlugu ulikkaarniaannarsinnaannginnatsigu, eqqarsartariaqalertarpugut suut pingaarnerutinnerullugit nassarniarnerlugit. Suullu peertariaqasaanerlugit. Atuagarmi inissaqassappat taavalu ilaatigut alersit ilanngartariaqassavagut.

Aningaasanut inatsit aamma taamaatorluinnaq ippoq. Tassami tamatumunnga piareersaasiornermi ukiumut tulliuttumut aningaasartuutitalimmik kissaatigisat tamaasa saqqummiussortarpagut. Taakkunannga­lu aningaasanut inatsisissamut ilanngussassat toqqartortarlugit.

 

Soorluli tamanna kuffertimut atatillugu atuuttuusoq, taamatorluinnaq aamma inuiaqatigiinni tamakkiisumi­k, aningaasartutitut nammassinnaasat ipput. Tassa killeqarput.

 

Kissaatigisat akissaqartinneqartunit amerlaneruppata, taava taakku akornanni tulleriiaarisariaqarpugut.

 

Allatut oqaatigalugu ataannartikkumasagut aaliangiusiutigaluta inissaqartinneqanngitsunik piiaasariaqartarpugu­t.

 

Tamannalu tassa taasarparput tulleriiaarineq, imaluunniit tulleriissaarineq.

 

Tassa imaappoq ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni ataatsimoortumik tulleriiaarisussaasarpugut. Tamannalu aatsaat ingerlanneqarsinnaavoq sioqqutisumik piareersaasiortoqarsimappat.

 

Pisariaqarpormi piviusorsiortumik missingersuusiornissaq.

 

Kisiannilu avaqqunneqarsinnaanngilaq ilaatigut sioqqutisumik naatsorsuutigineqareersinnaanngitsunik ukiup ingerlanerani qaffakartoqarsinnaasarnera.

 

Taamaammat aningaasanut inatsisissamik oqarta poortuigaangatta, taava aggersussanut piareersimassagutta taamallu piviusorsiortumik missingersuusiorluta, taava pingaartuuvoq kufferti­mi pisariaqartileriataarsinnaasanut inissaqartitsilaarnissarput. Nalunnginnatsigumi arlaatigut inissaminerm­ik pisariaqartitsilinnguarumaarluta.

 

Allatut oqaatigalugu tassa piviusorsiortumik angissusiligaasumik sillimmatissatsinnik illikartitsisariaqassaagut, naatsorsuutigereersinnaanngisanut piareersimatitassatsinnik.

 

Uani peersimasoq ilanngitilaassavara, missingersuutinut inatsisilioratta ilassutitut aningaasaliisinnaaneq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut tunniupparput.

 

Tamakkiisumillu aningaasat atorsinnaasagut killeqarmata, taava naatsorsuutigisinnaasariaqassavarput aningaasaatinnguatta naapertuuttumik atorneqarnissaanik tatiginnilluta, nakkutiginnitsitta aningaasaqarnermut ataatsimiitaliap ilassutitut ukiup ingerlanerani, aningaasaliissutaasariaqartussat illersorneqarsinnaasumik sillimmatissatut illikartitanngutta iluani inissaat, qulakkeerniarlugu nakkutilliillunilu aqutissasoq. Taakkumi missingersuusiornermut inatsisiliornitsin­ni tamakkuninnga aqutsisussangortinnikuugatsigu.

Taamatummi ingerlatsisoqangippat taava landskassemi sinneqartoorutiginiagannguagut, ikiliartuinnassapput allaallu immaqa amigartooruteqarfiulersinnaallutik.

 

Ukioq 2001 ukiuuvoq nunatsinnut aningaasaqarniarnikkut pitsaasunik atugaqartitsisoq.

 

Iseritagut naatsorsuutigisamik qaffasinnerupput, taamaammallu isertit ukiunut amikkisaarfiusinnaasunut sillimmatissanik illikartitsinissamut inissaqartitsilluarlutik.

 

Ataasinngormalli siuliani paasivarput, Inatsisartutut aningaasartuutaasunut ilassutissatut atugassanik aningaasanik amerlaqisunik akersisimalluta. Taamallu aningaasartuutissanut tasisuaartunnguarput annertuumik sukatilereersimallugu.

 

Tassani aperisoqarsinnaavoq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliarput piisaarpaallaarsimannginnersoq. Tassa sulisitaminut Naalakkersuisunut akuersaarinniinnarpallaarsimanersoq.

 

Qanorluunniimmi illersuiniaraluarutta avaqqussinnaanngilarput oqartariaqarnerput, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliarititatta ingerlatsinermut sillimmatissatut illikartitagut akuersaakkaminn­ut naapertuussarsimanngeqigaat.

 

Saniatigullu aamma avaqqussinnaanngilarput oqartariaqarneq illikartitsinermi piviusorsiortumik naliliisoqanngilluinnarsimasoq. Taakkumi ilassutitut tunniussorsimasanut inorsaalluinnarsimammat­a.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisiliap landskassellu 2000-imut naatsorsuutaasa tamanna erseqqilluinnartum­ik takutippaa.

 

Ukiumummi 2001-imut aningaasanut inatsisiliornermi ingerlatsinermut aningaasartuutinut, sillimmatissat­ut illikartinneqarput katillugit 14 million koruunit missinginik amerlassuseqartut.

 

Inatsisartulli ilassutitut aningaasaliissutaat 2001-imi 90 million koruuniusimapput. Ila nikingagaluaqaat.

 

Ukioq mannalu taamak ililluta uppernarsivarput naatsorsuutigineqareersinnaanngitsumik aningaasartuutissan­ut missingersuusiugaq piviusorsiorpalaartuusimanngilluinnartoq.

 

Tamanna ilinniutigisariaqarparput. Sumummi iluaqutaassava isumalluaq piviusorsiortuunngitsoq tunngavigalugu aningasaat inuulluinnartut, ingerlatsinermut sillimmatissatut illikartittarutsigit.

 

Ingerlatsinermut sillimmatissat piviusorsiortumik amerlassusilerneqartariaqarput, amigartoornermi sumilluunniit iluaqutaanngilaq allatigut qaqitsinissamik kinguneqartitsiinnartarami.

 

Sillimmatissatummi immikkoortitat nungukkaangata, taava Inatsisartut ullunut amikkisaarfiunerulerfissanut illikartitaat, tillikumisaarfigalugit mangialersarpagut.

 

Ilaqutariinnguit aningaasarsinerup kinguninngua aningaasaatinnguatik atorunikkit taava qaammatip sinneranut inuussutigissavaat. Tamanna apeqqut aamma atuuppoq inuiaqatigiiinni aningaasaatigisag­ut pineqartillugit.

 

Landskassep isertitai ukiut tamaasa assigiinneq ajorput, taamaammat ukiuni aningaasanik isaatitsilluarfiusu­ni ileqqaarinngikkutta, taava ukiut amikkisaarfiusut oqimaatsorujussuanngorsinnaapput.

 

Ilassutitummi aningaasaliinnginnissaq ilaatigut ajornakusoortarpoq, ersarikkaangat qinnutigineqartut ilumut pisariaqavissuusut aningaasakilliornerulli iluani ilaatigut naaggaartoqartariaqartarpoq, taamallumi ingerlasariaqarluni.

 

Ilami ukiunut amikkisaarfiunerulersinnaasunut sillimmatigut ullumikkut ajornartorsiuteqarfiusunut matussutissatut tigooraavigilerutsigit, taava siunissami ajornartorsiorluinnalissaagut.

 

Pissutsillu taamatut ittut sullissatsinnut, tassalu nunatsinni innuttaaqatigisatsinnut tatiginnillutik uatsunnut aningaasaatiminnik nakkutilliisisitsisunut nerliutigisinnaanngilagut.

 

Innuuttaaqatigut pisussaaffeqarfigaagut, ullualuinnannguit siumut eqqarsaatiginagit siunissarli ungasinnerusoq, aamma eqqarsaatigalugu piareersimaffigalugulu sullisissallugit.

 

Ajoraluartumilli manna landskassep naatsorsuutaani takusinnaavarput, ingerlatsinermut sillimmatissatut immikkoortitat aamma ilassutitut aningaasaliissutitut atorneqarsimasut nikinganerat, kisimi sinneqartoorutit taamak ikitsigineranut peqqutaanngitsut.

 

Takusinnaavarpummi tamannalu tassa ajornerpaavoq. 65 million koruunit landstingemit akuerineqanngitsumik tassalu akuerisaasut saniasigut Naalakkersuisumit aamma atorneqarsimasut.

 

Naalakkersuisoqarfimmi marluk ingerlatsinermut akuerisaasumik aningaasaliissutit 61 million koruunit sipporlugit atuisimapput.

 

Tassani Suliffissaqartitsiniarnermut Isumaginninnermullu naalakkersuisoqarfik 27 million koruunin­ik sippuilluni atuisimasoq, Kulturimut Ilinniartitaanermut ilaallu ilanngullugit naalakkersuisoqarfik 34 million koruuninik sippuilluni atuisimavoq.

 

Allatut oqaatigalugu tassa nunatsinni innuttaasut tamarluinnarmik, sippuilluni atugaannarnut 1300 missinginik tamarmik nanertuuserneqarsimapput. Inoorlaannguamiit utoqqaanerpaasumut.

 

Saniatigullu ilanngunneqassaaq, allaffissornermut naalakkersuisoqarfiit pineqartut taakku katillutik 5,5 million koruuninik sippuillutik atuisimammata. Uffa innuttaasunut tamarluinnarnut allaffissornerm­ik aallutsinerit, inummut ataatsimut ukiumut 700 kr-nik naleqareeraluartut.

 

Taamak ilillutik pineqartuni naalakkersuisut tassa allaffissornerinnarmut sippuinermikkut nunatsin­ni innuttaasut tamarluinnaasa 100 kr-mik ilassutitut nanertuuseqqissimallugit.

 

Hov 5,5 million kruunillu tassaapput 2001-imi landskassemi sinneqartoorutit angeqqataat.

Sippuilluni atuineq imaannaanngitsoq.

 

Taamatummi iliorneq missingersuusiornermi inatsimmik unioqqutitsinerinnaanngilaq, aammali atunngaviusumik inatsimmik unioqqutitsinerulluni.

 

Inatsiaavormi akuerisaanngitsunik aningaasanik atueqqusaanngilluinnarneq.

 

Inatsisit malillugit nuna ineriartortinneqassaaq, sippuillunilu atuisarneq ileqqupalaajusoq aqulinngikkutsig­u, taava inatsisaatsutut inuulissaagut.

 

Demokratimi, demokratiimmi aqutseriaaseq imaappoq, karsimit tigusitinnani apeqqutigineqartussaalluni taamak iliornissaq akuerineqarsinnaanersoq.

 

Inatsisit taamatut ipput. Taamatullumi ittariaqarlutik ilaa? Imaassinnaavoq nuanneranilu pisarioqisoq nassuiaateqaqqusaallunilu nalunaarusiortaqqusaaneq. Kisianni tassa suleriaasissami tunngaviusut tamatta malittariaqakkagut taamatut ittuupput.

 

Naalakkersuisut uani uparuartorneqartut, qanormita imminnut illersorniarlutik oqaaseqassappat?

 

Hr. Ole Dorph immaqa imminut illersorniarluni oqassaaq, sippuilluni atuisimaneq soriarsinnaasimanagu meeqqanut paaqqinnittarfiit annikilliuutaasussaaqisumik matuneqassanngippata.

 

Immaqaluunniit nassuiaateqarniassaaq oqarluni atuipilussimaneq siuliminit Hr. Jørgen Wæver Johansenimit aallartinneqarsimasoq.

 

Nassuiaatit taamatut ittut tusaaginnarlugit akueriuminarsinnaagaluarput, kisianni taamatut iliulertinna­ta eqqarsaqqaalaariarta.

 

Pisussaaffeqarpugummi. Naalakkersuisutummi inissisimasup kialluunniit aningaasartuutissatut akuersissutaasunik sippuisinnaaneq ulorianartorsiorfigileruniuk, taava Naalakkersuisutut issiasoq kinaluunniit pisussaatitaavoq, aaqqiiniarluni iliuuseqassalluni sipaaruteqarnikkut aningaasaliissutaasulluunni­it iluini nutaamik nikititerinikkut.

 

Kisianni sippuilerneq aningaasaliissutit akerisaasut iluini sipaaruteqarnikkut nikititerinikkulluunniit illersorneqarsinnaasumik aaqqinneqarsinnaanngippat, taava Naalakkersuisoq erngerluinnartumik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut ilassutitut aningaasaliiffigineqarnissaq anguniarlugu qinnuteqartussaatitaavo­q.

 

Qinnuteqaat akuerineqanngippat, taava aningaasanik atuineq inatsisaatsuliornerulissaaq. Taamallu missingissuusiornermut inatsit, aammalu tunngaviusumik inatsit malillugit aningaasanik atuineq malitseqartitassanngorlugu malersuissutaalissalluni.

 

Tamannaannaanngilarli, Naalakkersuisunimi ilaasortat tamarmik ataasiakkaarlutik pisussaatitaapput, ingerlaavartumik nakkutigissallugu atuinerup sippuinermut ingerlannginnissaa.

 

Taamaammallu Naalakkersuisuni ilaasortap naalakkersuisoqarfimmini aningaasaqarniarnikkut qanoq inissisimaneq sianiginngikkuniuk, taamallu ukiup naalernerani aatsaat pasitsaassaqarluni taava Naalakkersuisuni ilaasortaq suliassaminik sumiginnaasimassaaq.

 

Naalakkersuisunimi ilaasortap kialluunniit pisussaaffigaa, qulakkeerniartuassallugu aningaasaqarnerup pisariaqartumik aqunneqarnissaanut pisinnaassuseqarluni sakkussaqarnissaq, taamallu qaammammiit qaammammut naalakkersuisoqarfigisami aningaasatigut atuineranik malittarinnissinnaassuseqarnissa­q.

 

Pingaartoq tassaavoq akissussaassuseqartumik suleriaaseqarnermik takutitsinissaq.

 

Tamannami pisariaqarluinnarpoq. Iliuuserisagummi ingerlatsinivullu avataanit alaatsinaanneqartorujussuupput.

 

Avataanit neriorsuutitsinnik namminerlu suleriaasissatsitut ilusilersukkatsinnik malittarinnissuserput malillugu nalilersorneqartuuvugut, nalilersorneqartussaallutalu, tassanimi immat tatiginassutsip qanoq ittuunera.

 

Pisariaqalerpoq demokratiimik ataqqinnilluni eriaginnillunilu ingerlalernissaq.

 

Demokratiimi ninngusuujunngilaq, taamaakkamilu nakkutigilluartariaqartuulluni.

 

Kinaluunniit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit akuerineqarani karsimit tigusisoq malitseqartitsivigineqartariaqarpoq. Taamaanngippammi taava inatsisiliaasut sumut atorfissaqassagamik?

 

Qassissaami Inatsisartutut takulerparput, missingersuusianik sippuilluni atuinersuaq sumilluunniit qanorluunniit illersoriarneqarsinnaanngitsoq.

 

Naammanngilarmi piginnaaneqarneq, aamma piumassuseq kiisalu aningaasaqarnermut atatillu­gu suleriaasissat tunngaviusut malinnissaannut inerissimassuserput pigisariaqarluinnarparpu­t.

 

Taamammi takutitsisinnaanngikkutta taava aaqqissuussaanerput siunertaarulluinnassaaq.

 

Aperisariaqalerpugullu sooq Inatsisartut missingersuusianik akuersinermik piffissaajagaassanersu­t, inatsisilianik avaqqutaarisut malitseqartitaanngitsumik kinguninngua takutitsiuaannassappata.

 

Inatsisartummi isiginnaartitsissusiami asuli inuusatut allunaasalikkatut nammineersinnaassuseqangitsut­ut ilaatitaaginnassanngippata. Taava ullumi suleqatigiilluta piumasarisariaqarparp­ut akisussaassutsip eqqortunut tutsinneqarnissaa.

 

Tunngavissaqarluinnarpormi pisut pillugit ajuusaaginnarnata inatsisinik unioqqutitsinerit, akuersigatta­li piuartut pillugit kamaammernissamut. Maannamummi unioqqutitsinerit qaqutiguinnarujussu­aq kinguneqartinneqartarsimapput, kingullermik tamanna naqissuserneqartum­ik kinguneqartinneqarluni Hr. Mikael Petersen, maanna aningaasaqarnerm­ut ataatsimiititaliami siulittaasuutinneqarto­q, naalakkersuisuniinnerminit eqqarsartitaareerluni tunuarmat.

 

Qinersisartut akisussaaffimmik angisuumik tuninikuuaatigut, nunatsinnilu innuttaasut naatsorsuutigisarivaa­t, uagut qinigaasugut inuiaqatigiinni aqqutissiuussillutalu  tunngavissiuissasugu­t, tassani naatsorsuutigineqarluni akissussaassuseqartumik sulineq, soorunali­mi taamaattussatut isigineqarluni aallunneqassasoq. Taamallu taamatut suleriaaseqarn­eq imaluunniit suleriaaseqarnermik takutitsineq, tatiginninnermik takutitsivigeqqinneqarsinnaanikk­ut nersorinnissutigineqassallun­i.

 

Uagummi tassaavugut inuiaqatigiinni maligassiuilluartussaasut.

 

Nuna sanarfineqassaaq inatsisit aqqutigalugit. Inatsisinik unioqqutitsinerit isiginngitsuusaaginnartarutsig­it suut tamaasa annaassavagut.

 

Taamaammat naggammik oqaatigissavara imatut erseqqitsigisumik taamaallaat kammalaatigiinner­up anersaavanik poortugaangaaramik, tusaasinnaajunnaarnikut tusilartuusaarsisunngorlugi­t.

 

Akuerisinnaajunnaartariaqaratsigu inatsisinut takutinneqartut suusupaginnitsiginermit takutitsine­q, taamaaliunngikkuttami demokrateerput immitsinnulluni avammut nittarsaatissaag­ut politikerisut pinnata, kisiannili alianartumik isiginnaartitsissusiami nutaaliaasu­mi peqataasutut.

 

Pisut kinguneqartinneqartariaqarput, pisutut akuerineqarsinnaanngimmata.

 

Kinguneqartinneqarsinnaapput tunngavimmikkut inatsisinik unioqqutitsinerugamik.

 

Kinguneqartinneqassappullu Inatsisartut tassalu uagut, pisinnaatitaagatta avammut takutissallu­gu inuugatta akisussaassuseqartumik sulerusussuseqartut, suliaminnillu pimoorussillut­ik aallussisut.

 

Taamatut iliornikkut aatsaat innuttaasunit tatigineqarsinnaanitta ilaa, utertissinnaassavarput. Tupinnanngilluinnassammam­mi innuttaasut eqqarsalersimappata uagut taamaallaat pikkoriffigigipp­ut avaanngunartuliornersuaq.

 

Pisut kinguneqartinngikkutsigit ja, taava aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap taamallu tassa Inatsisartut oqartussaanerat piuneerutsissavarput.

 

Immaqaluunniit eqqorneruvoq oqaruma, taava demokratiimi tunngaviusut taamallu aamma tunngaviusum­ik inatsimmik tunngaviusut pingaarnerpaat atorunnaarsissavagut.

 

Pingaartissaqaara Naalakkersuisuni inatsisinik unioqqutitsillutik aningaasanik atuisimasut, Inatsisartun­ut nunatsinnullu innuttaasunut qanoq pisoqarsimaneranik nassuiaateqarnissaat tusassallug­u.

 

Uangami pisut nassuiaatissaqartinngilakka.

 

Pissangallunga utaqqivunga, tusassallugu sooq nunatta karsianit akuerineqanngitsumik aningaasan­ik tigusisimanersi.

 

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Per Berthelsenimut qujavugut. Taava tullinnguuppoq Otto Steenholdt. Takanna.

 

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Siullermik oqaatigissavara takisoorsuarmik ilisimatuunngorniummik pereersut pillugit oqaaseqarniannginner­a.

 

Aammalu pukusunniitillugu inuit marluk taamatut sakkortuumik saassutarineqartut, taamannarsu­aq oqarfigineqarsinnaassanersut.

 

Uanga naatsorsuutigilluinnarakku inuiaqatigiit pissutigerpiarlugit allatut ajornartumik iliuuseqarsinnasimanngitsu­t.

Taanna eqqarsaatigeqaara, inuttut imminnut pinngimmata. Inuiaqatigiilli ingerlaasiat isigimallu­gu allatut ajornartumik iliuuseqarsimammata.

 

Tamanna peqqinnissaqarfimmut tunngasumut tunngasumik oqallinnermi siullermik uninngaarfigisimaqaar­a. Tassa inuit napparsimasut qanoq iliorluni, pitsaanerusumik iliorfigineqarsinnaassapp­at aningaasalli amigarlutik.

 

Oqaaseq naatsunnguaq oqaatigisariaqassaaq, toqutsiiginnassavagut imaluunniit ikiortariaqarpagu­t. tamanna inuiaqatigiinnut akisussaassutsimik tigumminerusoq uanga nalilertarpar­a.

 

Kisianni saqqummiussaq oqaatigissavara kusanartuusoq.

 

Tassa naatsorsuutit sinneqartuulaarutillit annerusumik oqaaseqarfigissanngilakka.

 

Isertitat akiliutillu sanileriissillugit, isertitat amerlanerulaaraangata tamatsinnut isumagissaarnartarma­t.

 

Saqqummiussinermi ukiup qaangiuttup pissarissaarsimaffiunera taakkartorpaa. Uagullumi aamma oqartariaqarpugut qanortoruna aamma ukioq manna atugarput, naatsorsuutitigut annikitsunnguugaluartunilluunni­it sinneqartooruteqarfiulluni qaangiunniarili.

 

Saqqummiussami taakkartorneqartut maani ataatsimiinnermi uteqattaarfigingaatsiarsimaqaagu­t.

 

KNI-mi aktiet amerlanerit ilaatigut piumagaluarlugit pissarsiarisimanngilagut. Suliffeqarfiit marluk annernalaartorsuarmik allatut ajornartumik 240 millioneerfigisariaqarsimavagut. Assa­at guultinit imannaannaq itumammioqartut. Maannalu eqqaaqqinnagit nipangiunneqartut, inunnut marlunnut isaanneqarsimapput.

 

Tamakkuli pereersimapput, utertinnerlu ajornaqaat.

Qujanartorlu uparuartarialik aamma unaagujoq, nunatta karsiata 80 millioninik amigartooruteqarniss­aa naatsorsuutigisimagaluarlugu maanna saqqummiunneqarmat 85 millionin­ik iluanaaruteqarsimasoq. Tamanna tamatsinnut nuannaajallaatissaavoq.

 

Sinneqartoorutilli uninngavigitillugit eqqaasississutigissavara, issaannannguaq-aasiit nunatta aningaasaqarniarne­ra oqallisigitillugu ersarissumik ugguutigisimagakku, aningaasat nunatta aningaasaat­ai peqqumaatinik taallugit, sanimut illuartitagut imaluunniit peqqumaatigiumasag­ut tigusiffigissallugit Naalakkersuisunit pilerigineqarpallaartarmata.

 

Neriuutigilluinnarpara qanorluunniit ikitsigisunik sinneqartooraangatta, taakkununnga aningaas­at immaqa procenti aaliangersimasoq peqqumaasivimmut ikineqartassasut, aatsaallu ajornartoorluinnalerner­mi tigusiffigineqarsinnaassallutik.

 

Naalakkersuisoqarfiit marluk juulaangaatsiarsimaneri, assut ersaripput, uparuartorneqarsimaqalutill­u.

 

Oqaatsit sakkortuut taakkununnga uparuartuisarnerni atorneqareersimapput. Neriuutigissavarpul­li ukiup matuma ingerlanerani uparuarneqarsimaneq sakkortooq taakkunann­ga eqqaamajuarneqassaso­q.

 

Uangali oqaatigissavara aningaasanik atugassanik sippuisariaqalerneq siumoortumik kalerriutigalu­gu akuerineqartumillu ingerlanneqarsimasoq, saqqummiutissallugu kiinaanngunannginneruso­q.

 

Neriuppunga tamanna aamma eqqaamallugu ukioq manna ingerlatsisoqassasoq.

 

Naatsorsuutit uannit kusanartumik taaneqarsinnaasut saqqummiunneqarnerat asut iluarisimaarpar­a. Pingaartumik allaat kukkunersiusunit avataaneersunit, uparuaaffigineqarsinnaasimanngits­ut tamatsinn­ut tulluusimaarutissaammata.

 

Immaqali aamma qujasuitsumik nipeqaluarnersumik ima kissaateqassagaanni inissaminiissaa­q, ukiup aningaasaqarnikkut naatsorsuutitigut qanoq ingerlanissaanut naatsorsuutit sinneqartooruteqarfissat­ut inernilikkat, eqquutsinniarnerat oqariartaaseq aningaasaqarnikkut Naalakkersuisuusartun­it atorlualigaq malinnerullugu aquttariaqartut. Tassalu aningaasatigut sukangasum­ik aqutsinerup aamma sinneqartoorutissatut naatsorsuutitigut utaqqisat atuuffigisassaga­i.

 

Naatsorsuutit kusanartut akueraakka, neriullunga aamma ukioq manna nunatta amigartooruteqara­ni ingerlanneqarumaartoq. Piumasarli annertugaluassusia.

 

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Ottomut qujanaq. Taava maannakkut aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Augusta Salling akissuteqassaa­q. Takanna.

 

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Partiit Kattusseqatigiit attaviitsullu akissuteqaataanut qujavunga. Naalakkersuisut sinnerlug­it qujavunga.

 

Aamma malugisinnaavara, saqqummiunneqartut soqutigilluarlugit misissorluarsimagisi aamma­lu uparuartariaqartut arajutsisimanngilluinnarisi malugisinnaalluarpara.

 

Ilaatigut partiit ataasiakkaat oqaatigisai tikilaassagukkit, taava maluginiarpara Siumuminngaani­it pingaartinneqaqisoq, nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnerpaartaatut taasartakkatta piffissami aggersumi, tassa aalisarnerup aaqqissuussaanerata pitsaasumik isumatuumil­lu aqqutissiuunneqarnissa­a.

 

Manna iluatsillugu oqaatigisinnaavara, suliassaq tamanna manna ingerlanneqarmat, aammalu naatsorsuutigilluinnarak­ku Aalisarnermi Naalakkersuisup aamma periarfissaqarnini iluatsillu­gu itisiliiffigilaarsinnaassagaa.

 

Taava Siumuminngaanniit aamma partiinit allaninngaaniit tikinneqarput pisortaqarfiit marluk aningaasan­ik sippuisimanerannut tunngassuteqartut, tassalu Peqqinnissaqarfimmut pisortaqarfim­mi aamma Kultureqarnermut Atuartitaanermilu pisortaqarfimmi sippuisimanerit, aningaasani atugassan­ik sippuisimanerit tikinneqarput.

 

Maluginiarparalu oqaaseqartunit tamanit tamanna sippuisimaneq soorunami pissusissamisoortut­ut isigineqarnani, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliami tamakku misissorluarneqarnissa­at inassutigineqarto­q.

 

Taamaattumik naatsorsuutigissavarput tamanna pissasoq, kisianni aamma apeqqutit assigiinngits­ut isumaqarpunga manna iluatsillugu Naalakkersuisut ataasiakkaat soorunami aamma oqaaseqarfigisariaqassagaa­t.

 

Maluginiakkama ilagivaat, Siumuminngaaniit allaffissornermut aningaasartuutit suli qaffariartorner­at uparuarneqartoq. Tassalu tamanna partiini Kattusseqatigiinni aammalu Attaviitsu­ni ukiuni kinguller­ni aamma tikinneqartartoq nalunngilluinnarparput uparuartorneqartarlun­i.

 

Taamaattumik isumaqarpunga tamanna missingersuusiornissami soorunami aamma alaatsinaalluarneqartariaqarto­q. 2003-mut aningaasartuutissat eqqarsaatigalugit. Tassa ukua aningaasartuut­it pereersut maani eqqartoratsigit, kisianni aamma tikkuussisuussapput sooruna­mi siunissami aaqqiiniuteqarnissanut aamma tamanna pingaaruteqarluinnassammat.

 

Kisianni isumaqarpunga aamma taamatut aningaasartuutikillisaanissami, soorunami pingaarluinnaqqissaarp­oq aamma aningaasartuutissat ikililerneqarnerini sunniutissaat, kingunerisassaa­t, aamma ilanngullugit nalilersorluaqqaarlugit aningaasartuutissani siunissami aamma aaqqiissuteqartarnissaq taanna pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Tassa tamanna aappaagumut soorunami aningaasartuutissat suliarinerani nalilersuilluarneq aamma ingerlanneqartussaassaaq.

 

Taavalu aamma Siumuminngaaniit tikinneqarpoq, siunnersuutinik arlalinnik aningaasartuutaangaatsiartun­ik misissuititsinissamut Naalakkersuisut aningaasartuuteqartarsimasu­t. Tassuunaatigut oqaatigisinnaavara misissuititsinissamut aningaasartuut­it immaqa ullumikkut kingunerin­ik takussutissaqanngikkaluartoq, kisianni siunissamut pilersaarusiornissamut pingaaruteqartorujussuuv­oq sukumiisumik aamma suliassan­ik assigiinngitsunik misissuititsisarnissa­q. Tamanna aamma aningaasartuutinut sooruna­mi annertuunik kinguneqartarpo­q.

 

Allallu aamm aningaasartuutit kontot taassuma ataaniittut oqaatigineqarsinnaapput. Soorlu assersuutigalu­gu oqaatigisinnaavarput talittarfiit nunatsinni aaqqissorneqarnissaanut tunngatillug­u, taava misissuititsineq annertooq ingerlanneqartariaqarpoq. Tamannalu aningaasarpassuarn­ik sooruna­mi akeqartarpoq.

 

Kisianni isumaqarpunga suliassaq pitsaasumik pilersaarusiorneqassappata, taava pinngitsoorneqarsinnaanngil­aq misissuinerit sukumiisut aamma siunissami ingerlanneqartarnissaa­t. Taamaattumik siunissami aamma misissuisitsisarnernut aningaasartuuteqartarnissarp­ut taanna naatsorsuutigisartariaqassavarpu­t.

 

Aamma maluginiarpara Siumup Naalakkersuisut saqqummiussaat tusaatissatut tigugaat, taava­lu kukkunersiuinermi ataatsimiititaliami misissorluarneqarnissaat naatsorsuutit inassutigineqarto­q.

Atassumminngaaniit Naalakkersuisuninngaaniit aamma saqqumiunneqartut tusaatissatut tiguneqarma­ta aamma nuannaarutigaara. Tassalu tamanna soorunami tamanit aamma tikinneqart­oq Naalakkersuisuninngaaniit aamma pitsaavoq paasillugu, tassa iluarisimaarneqarm­at ataatsimut isigalugit naatsorsutit suliarineqarsimanerat, aammalu sinneqartuulaarfiuner­at taanna amigartoortussat­ut naatsorsuuteqarsimagaluarnerminngaaniit, akileraarutigut isertitaqarnerunikkut annertunerusumik taamaalilluta pitsaanerungaartumik aamma naammassisaqarsimaneq taanna pisimammat. Taanna tamatta soorunami iluarusuutigisariaqarparpu­t.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigineqarpoq isertitat annertuneruneranut akileraarutitig­ut Pisiffiup tunineqarsimanerani akileraarutit isertinneqarnerusimasut pissutaaqataasu­t. Tassa taamaalluinnarporm­i. Taannalu aamma ukiuni tulliuttuni takujuminarsillu­gu naatsorsuutini inissisimassaa­q.

 

Imaalillugu takuneqarsinnaassammat ukiumi tullermi akileraarutitigut isertitat annikinnerussappat­a, taava suna pissutigalugu siuliani qaffasinnerusimanersut takujuminartum­ik aaqqinneqassaaq.

 

Siunissami tamanna eqqumiitsutut isigineqartannginnissaa soorunami taanna pingaaruteqarluinnarpo­q.

 

Taava Inuit Ataqatigiinninngaaniit akisussaaffiit taakkua assigiinngitsut aamma eqqartorneqart­ut Naalakkersuisut ataasiakkaat akisussaaffigisaat, taakku ujartorneqarput. Aammalu oqaaseqartunut assigiinngitsuninngaaniit aamma tikinneqarlutik.

 

Soorunami taakkua kukkunersiusisut sulinerminni qularnanngilluinnartumik aamma tamakk­ua nalilersorlugillu ingerlattussaassavaat. Taamaattumik suliap matuma ingerlaqqinnissaani kukkunersiuis­ut Naalakkersuisunut paasiniaallutik, apeqqutinik assigiinngitsunik toqqammavissaminn­ik ujartuisarnissaat, taanna naatsorsuutigilluinnaqqissaarparput pisassaso­q.

 

Aammalu soorlu oqareersunga, Naalakkersuisut ataasiakkaat annertuumik aamma tikkuartorneqarlut­ik oqaaseqarfigineqarput, aammalu apeqquteqarfigineqarlutik ilaatigut aamma Kattusseqatigiit tungaaninngaaniik akeqquneqartunik ilaqarput.

 

Aamma isumaqarpunga manna soorunami iluatsillugu Naalakkersuisut taakku imminut aamma apeqqutaasunut akinissaminnut periarfissaminnik atorluaassasut.

 

Kattusseqatigiinninngaaniit aamma oqaatigineqartoq taanna sukumiisumik kukkunersiuisut ataatsimiititali­aq misissueqqullugu. Piffissap iluani qanoq pisoqarfimmiit aaqqiiniartoqarsimanerso­q.

 

Tassa taanna pitsaalluinnarpoq. Maani uppernarsaatissat ilanngunnagit soorunami Naalakkersuis­ut akissuteqartussaapput, kisianni kukkunersiuisut sulinerminni tamakku assigiinngits­ut paasissutissat ersarissut tunngavigalugit suleriaqqittussaassapput.

 

Taava ukioq mannamut tunngatillugu oqaaseqartut ilaaninngaaniik aamma sippuisimanerit taakku ingerlaqqinnginnissaat, aammalu ingerlatsinermik sukaterisariaqarneq,aammalu aningaasaqarner­mi Naalakkersuisuusup sukangasuumik aningaasaqarnermik aqutsinissamik piumasaqaateqartarnera tassani ujartorneqarpoq.

 

Oqaatigissavara Naalakkersuisuni maani pingaartilluinnaqqissaarparput, missingersuutit tunngavigalug­it suliap ukioq ingerlanerani naammassineqarnissaa anguniassallugu. Kisiannili soorunali­mi pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, piareersimaffigineqarsimanngitsut immikkut aningasaliiffigineqarnissaan­ut qinnuteqartarnissaq.

 

Tamannalu aamma inatsisitigut periarfissaqarmat, uani Kultureqarnermut Atuartitaanermullu pisortaqarfim­mi aammalu Isumaginninnermi pisortaqarfimmi ukioq 2001-imi, atuivallaarsimanerm­ut attuumassuteqartut aamma ukioq 2002-mut ingerlaannarnissaanut suliat ingerlasut uninnginnissa­at qularnaarniarlugu, aningaasartalerneqarsimannginnerat pissutigalug­it massakkut Naalakkersuisuus­ut immikkut aningaasaleeqqinnissamik qinnuteqareerput.

 

Aningaasat matussutissaanik ujartuereerlutik. Taannalu suliaq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliam­ut ingerlatinneqareerpoq. Tassa imaappoq siorna taamatut sippuisimanerit peqqutissaqarsimappu­t, suliat unitseriataarneqarsinnaasimanngillat ukioq mannami aamma.

 

Taamaattumillu allatut ajornartumik allanngortiterinikkut nikititerinikkut aammalu aningaasanik karsiminngaaniit aaqqiissuteqarnikkut matussutissaanik ujartuisoqarsimavoq, qujanartumillu taman­na naammassineqarsinnaasimammat neriussuugut, aningaasaqarnermi ataatsimiititaliaminngaaniit aamma tigulluarneqarluni suliarulluarneqarumaartoq.

 

Tassalu takusinnaagakku aamma tusaasinnaallugu oqaaseqartunit tamanit naatsorsuutit kukkunersiuisun­it misissoqqissaarneqarnissaat inassutigineqartoq. Taava taamatut suliassap aamma Naalakkersuisuninngaaniit ingerlanneqarnissaa inassutigereeratsigu, oqaatigineqartunut tamanut qujavunga.

 

Taavalu Naalakkersuisut ataasiakkaat periarfissatik atorluassagaat aamma naatsorsuutigalugu. Qujana­q.

 

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Aningaasaqarnermut naalakkersuisumut qujavugut, taava tullinnguutissaaq kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap siulittaasua Per Rosing Petersen, takanna.

 

 

Per Rosing Petersen, Siumut.

Qujanaq. Immikkoortut aqqarngat landskassep 2001-imi naatsorsuutai siullermeerpagut ullumikkut.

 

Taakkualu sinnerlugit Naalakkersuisunut aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq saqqummiussivoq, taavalu partiinit Kattusseqatigiinniit Attaviitsunillu aamma oqaaseqarfigineqarluni.

 

Tamannalu kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap suleriaasia suli atuukkallarpoq, tassami nalunnginneqartutu­ut ukiamut suleriaaserput annertusarneqartussaavoq. Tamakku toqqammavigalug­it pisarneq malillugu, tamanut tatiginartumik suliaq ukiamut aappassaaneerneqannginnera­ni sukumiilluinnartumik aamma suliarinissaa qularineqassanngilaq.

 

Sulinitsinnillu aamma partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqaatai aamma ilanngullugit nalilersorfigineqarnissa­i, aammattaaq taanna qularineqassanngilaq ilanngutinneqassammata.

 

Taava maannalu aamma nammineq ataatsimiititaliat misissorusutagut ilanngullugit suliariumaaratsigi­t, aammalu kaammattuutit assersuutigalugu aningaasaqarnermi ataatsimiitialiaminngaani­it kaammattuisimaneq, soorunami aamma ilanngullugit nalilersuiffigineqarumaarmat­a.

 

Aammattaaq ilimagaara taamannak ukua misissugassat ilaatigut annertuut toqqammavigalugit, Naalakkersuisunik aggersaasoqartarnissaa naatsorsuutigineqartariaqarmat. Tassami tamakkua sukumiisum­ik misissorluarneqartariaqarput ukiamut aappassaaneerneqannginnerani isumaliutissiissusiornissatsinn­ut toqqammavissaqarluarniarutta.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga suliap ingerlateqqinnissaa taamaalillugu tiguara. Qujanaq.

 

 

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap siulittaasuanut qujavugut, taava tullinnguutissaaq kultureqarnerm­ut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisuugallart­oq Jonathan Motzfeldt. Takanna.

 

 

 

Jonathan Motzfeldt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut, Ilageeqarnermullu naalakkersuisuugallarto­q, Siumu­t.

Soorunami partiit oqaaseqartuininngaaniit aamma patsisissaqartumik ilumoortumik uparuarneqarput sippuisimanerit, maani naalakkersuisoqarfimmi ilinniartitaanermut tunngasunik atuiffiusumi.

 

Tassungalu tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara, ilisimaneqartutut aamma annerpaamik tamatuma­ni atuiffiusimammata, tassa kollegiat tungaatigut inissarsiuisariaqarnerit. Naatsorsuutigisaminngaanni­it taakku annertunerusimapput.

 

Nuuk assersuutigalugu 2001-imi tassani kollegianit matusissutaasinnaasut tassa ilinniartunut 85 procentii matuneqarsinnaasimapput. ´99-imili 90 procentiusimagaluarlutik. Kisianni ilinniartut ilimagisamit aamma takkussortut amerlanerusut ilaqutariittut takkussimapput, aammalu tassunga ilanngullugu ilaquttaminnik nassanngitsut aamma soorunami tikeraartarsinnaanerannik periarfissan­ik aamma atuisoqarluni.

Aammalu allaffissornikkut qaffassimaneri uani tikkuarneqartut qiviassagaanni, tamatumani aamma angallannermut aningaasartuutit qaffannerujussui aamma eqqaamaqqussavagut.

 

Inatsisartunut maani aamma tamakkua ilinniartut angalaneranut aamma annertuumik akitsorsaataasun­ik aamma ilaqarsimammata.

 

Attartortariaqarsimavoq inuit privaatit inigisaanik. Annertuunik taakkulu kingusinnerusukkut aatsa­at qanoq annertutigisumik aningaasartuutaasut, pisortaqarfimminngaaniit paasineqarsinnaasimappu­t.

 

Kisianni oqaatigineqassaaq tamakkua sippuinerit paasineqarmatali, institutionit suliffeqarfiit tamak­ku sulisui qanittumik piaartumillu ilisimatiinnarnagit kisianni aamma ataatsimoortillugit katersuunnissaan­ut periarfissinneqarsimammata. Taamaalillugit oqaloqatigiissutissat periarfissarsiornisarlug­it siunissami taamaalilluni annertunerusumik aningaasartuutaasinnaas­ut pinaveersaarniarlugit.

 

Tassalu aamma allaat upernaaq manna tikillugu tamanna suliassaq ingerlanneqarsimavoq.

 

Taamaattumik oqaatigissavara, nassuiaatigineqarsinnaasut paasissutaasinnaasullu amerlanerpa­at tamarmik tunniunneqarsimammata. Tassani immikkut taasinnaavara immikkut aningaasartuutaasut tassanilu aamma rejseudgifter, tassa imaappoq angalanermut aningaasartuutaas­ut taakku ilanngullugi­t, tassaniinnarluunniit 5,8 millionit amerlanerusut atorneqartariaqarsimammata.

 

Imaappoq aningaasartuutit ilaatigut uagut nammineq maanngaanniit ilisimaareersinnaanngisag­ut aamma taamaalillutik takkuttarsimapput.

 

Aammalu oqaatigissavara Naalakkersuisuninngaanniit siunertarinnginnatsigu ilaqutariittut inuusut aamma qinnuteqarsimasut, ilaqutariinnerinnaat pillugit inissarsiorumanagit itigartinnissa­at aamma taamaalillugit pinaveersaarniarsimagipput. Pinaveersaarniarneqarsimasorl­u.

 

Aammalu tamanna soorunami aningaasartuutinik annertunerusunik kinguneqarsimalluni.

Kisianni oqaatigissavara maannakkut aningaasartuutit tamakkunaniittut pillugit sipaarniutit annertu­ut aamma Naalakkersuisoqarfiup Atuartitsinermi Kultureqarnermi Ilageeqarnermi aammalu Ilisimatusarfim­mi Ilisimatusarnermi naalakkersuisoqarfiup, annertuumik sukaterisimamma­ta sipaarniutiss­at annertuut taamaalillugit periarfissittariaqarsimallugit.

 

Tassa oqaatigissavara uani nalunaarutigineqartut nassuiaatissaqarsimapput, aamma soorunami nassuiaatissaqarniarsimavugut. Kisiannili aamma amerlaqisut siumut ilisimareersinnaanngisatsinn­ik naatsorsuutigisimanngisatsinnillu ilinniartitaanikkut naammattuukkan­ik kollegieqarnikkut aamma annertuumik tassuunakkut eqqorneqaatigisimavarpu­t.

 

Taavalu oqaatigilaarlara Naalakkersuisuninngaaniit suliassat taama ittut ingerlanneqarnerani, inatsis­it piumasarisaat tamarmik malinniarneqarsimapput. Kisianni tassa ajoraluartumik naammattoortuartarparp­ut taanna ukiumiit ukiumut, aningaasartuutissat sipporneqarneri pissutsin­ik aamma immikkut ittunik, ilaatigut nammineq uagut naalakkersorsinnaanngisatsinn­ik attorneqartarmat­a.

 

Tassani ilaatigut pivakka angallannikkulluunnit aningaasartuutit qaffanneqaraangata annertuum­ik uagut taakku oqaasissaqarfigisinnaanngilagut. Taamaattumillu aamma tassuunakk­ut sippuinerit annertuut aamma pisariaqartarneri maanaannakkut akitsuisoqartillu­gu taamaalillutik eqquisarmata.

 

Naalakkersuisut soorunami demokratiskiusumik taama aamma oqaatsit atorneqartut, annertoqis­ut ullumi ????? . ingerlanerput maani ataqqilluinnarlugu ingerlavugut. Aningaasartuutissag­ut tamarm­ik pissusissamittut inatsisissat akuerineqarsimasut iluini ingerlanneqarpo­q. Immikkut aningaasartuutiss­at finansudvalgi aqqutigalugu paaseqatigalugu­lu ingerlanneqarput.

 

Taamaattumik ilaannikkut taamaattunik takkuttoqartarnera oqaatigissavara, ajuusaarnarpoq, ilumoorpoq, aamma patsisissaqarpoq uparuassallugu. Kisiannili aamma paasissutissat maani nassuiaatigineqarsinnaasut tamarmik saqqummiunneqarpata, aamma taamaappoq, taava neriuppunga suli pisariaqartinneqarpat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqarneratut, Revisionsudvalgip, tamatumani misissuinermigut aamma pisariaqartitani, paaserusutanilu tamaasa tunniunneqarumaarmata, amigaatigisanik takunnittoqarsimappat. Taamaalillunga ilinniartitaaner­miit nassuiaataasinnaasunik oqariartuut apuuppara.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermullu aammalu Ilageeqarnermut Naalakker­suisuugallartoq, Naalakkersuisut Siulittaasuutigaluni, Jonathan Motzfeldt qutsavigaarput.

 

Taavalu tullinnguuppoq, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoq, Ole Dorph.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Punktit massakkut eqqartorneqartugaq, kiisalu siuliani punktit oqallinnermi tikinneqartoq, Inunnut Isumaginninnermi qullersaqarfik ukiuni qaangiuttumi annertuunik missingersuutinik sippuisima­soq.

 

Taanna aamma ilumoorpoq, aamma soorunami nassuiarniarsarissavara. Siullermik oqaatigissavara, Inunnik Isumaginninnermi Pisortaqarfiup ataani, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ingerlanneqartut quliupput, taassumalu saniatigut innarluutillit angerlarsimaffii arfineq marluupput.

 

Aammalu satilletinik taaneqartartut pingasuupput, taakkulu januarip aallaqqaataani 2001 aallarnerfigalugu ataatsimik ilasimapput, taamaasillutik sisamanngorlutik. Tassa katillutik angerlarsimaffiit pineqartut uani 21-it, aammalu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ukioq kingulleq sippuisimapput 15 mio. kr.-nit missaat. Aammalu innarluutillit angerlarsimaffii ukioq kingulleq aamma 10 mio. kr.-nit missaanik sippuisimallutik.

 

Soorunami aamma naatsorsuutigereerpara, aamma tupinnanngitsumik pissusissamisoortumillu tamanna, Inatsisartuninngaanniit aamma uparuarneqarpoq sakkortuumik, aamma tamanna pissusissamisoorpoq.

 

Siullermik oqaatigissavara, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit qanoq ingerlanneqartartut, tassa ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pilersinneqartussaapput, kisianni taakkua ingerlanneqarneri eqqarsaatigalugit, meqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq Inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 30. okt. 1992-meersoq aallaavigalugu, taakku ingerlanneqarneri kommuninit akilersorneqartussaapput.

 

Soorlu ' 48-mi allassimasoq, meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiinermi aningaasartuutit Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu kommuninik akilerneqassapput. Aamma ukioq kingulleq sippuisi­maneq, oqartoqarpoq, qaammatit qulingiluat qaangiummata paasineqarsimasoq, oqaatigissavara ilumoorpoq, paasineqarpoq taamanikkut sippuisoqartussaasoq, kisianni aamma ukiup affaa qaangiummat, julip aallartisimalaarnerani tamanna paasineqarsimavoq.

 

Aamma naatsorsuutit qimerluuvataaraanni, takuneqarsinnaavoq 1999-milu sippuineq pisarsimasoq, taamaattumik sippuisarsimaneq, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit, kiisalu innarluutillit angerlarsi­maffiinik ingerlanneqartartoq 1999-miilli Inatsisartunik ilaasortat tamanna ilisimareerpaat.

 

Tassami naatsorsuutigaara ukiuni taakkunani aamma naatsorsuutaat Inatsisartunik akuersissutigine­qartarsimassasut. Taakkua qimerluuvataaraanni, kisitsisit pissanganaateqarsinnaasut saqqummer­sinneqarsinnaapput, oqaatigisinnaasaralu unaavoq, isumaqarama pissusissamisoortoq, ukioq 1999-mi aningaasat atorneqarsimapput 62,2 mio. kr.-nit.

 

Taavalu ukioq 2001-mi 73,5 mio. kr.-nit atorneqarsimapput, tassa ukiuni taakkunani pingasuni, aningaasartuutit 11,3 mio. kr.-ninik qaffariarsimapput. Aatsaannguarlu oqaatigaara, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ingerlanneqartarnerat kommunit akilersugassarigaat. Aatsaannguaq peqqussut taakkartugara aallaavigalugu.

 

Kisianni aamma soqutiginartua aajuna, 1999-mi kommunit akiliuteqarsimapput 60,1 mio. kr.-ninik, taavalu 2001-mi akiliut 58,9 mio. kr.-ninik apparsimavoq, tassa  1,3 mio. kr.-ninik ukiut taakku pingasut ingerlanerinnaani kommuninit akiliutigisartagaat apparsimapput, naak takuneqarsinnaaga­luarluni ingerlatsineq killormut sammisoq, kisianni kommunit akiliutigisartagaat apparsimapput.

 

Taava aamma aperisoqassooq, sooruna taamatut pisoqarsimasoq, tassungalu tunngatillugu oqaatigissavara, ukiut tamaasa Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu, bloktilskud-inik agguaasarneq pillugu isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqartarpoq, aamma massakkut tamanna ingerlavoq, aappaagu atuuttussaq eqqarsaatigalugu.

 

Tamannalu ingerlanneqartarpoq upernassakkut, aamma siorna 2001-mi aasaq qaammataagaa, Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiinniarnermi pisimasu­mi, imaluunniit isumaqatigiinniarneq pisimasoq aallaavigalugu, tassa angusarineqarsimasut Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit naammaginarsimanngillat, taamatut oqartariaqar­punga. Aamma tamanna soorunami Inatsisartut ilisimaareerpaat.

 

Tassalu taamanikkut isumaqatigiinniarnermi ukiuni siuliini anguneqartarsimasut ilisimaneqareera­luartut, kisianni ajoraluartumik akiliutigineqartartut, qaatigereerpara apparsimasut, aamma tassani isumaqatigiinniarnerni kommunit piumasaqarsimapput sunniuteqaqataarusullutik,  angerlarsimaffiit taakku pilersaarusiorneqartarnerat aningaasatigut peqataaffigerusullugu.

 

Taavalu taanna ataatsimiititaliaq pilersinneqartussatut isumaqatigiissutigineqartoq aallaavigalugit aalajangiiffigineqarsimavoq 25 mio. kr.-nit 2001-mi, tassalu taanna ataatsimiititaliaq ataavartoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit atugaanerat, aammalu aningaasaqarnikkut inissisimanerat pillugu nalilersuisussatut ataatsimiititaliaavoq, aamma allanik siunniunneqarsimasunik sulinissaa aamma ilalerneqarsimalluni.

 

Tassalu taanna ataatsimiititaliaq pilersinneqarnermininngaanniit aatsaat ukioq oktober, novemberip qaammataata missaa pilersissimavara uanga, tassalu sulineq aallartissimavaa, isumaqatigiissimaneq aallaavigalugu.

 

Qujanartumillu ataatsimiititaliap ukioq tamaat sulisinnarluni, massakkut KANUKOKA-lu ima killissimapput, KANUKOKA oqarluni, uagut akileeqataanianngilagut, siorna junimi isumaqatigiis­sut januar aallaqqaataani 2003 tungaanut atuuppoq, isumaqatigiinniaqqinnianngilagut taanna isumaqatigiissuterput atorniaratsigu uagut.

 

Tassalu taanna amigartoorutinngortussaq, maannakkut Namminersornerullutik Oqartussanut massakkut tuttussanngorpoq. Aamma ukioq kingulleq, tassa 2001-mi, Namminersornerullutik Oqartussat P.I.P.-llu Kattuffiat, akissarsiat pillugit isumaqatigiinniarnermik ingerlatsisimavoq.

 

Tassalu qaffariaat akissarsiat tungaatigut 5,6 %-ti anguneqarsimalluni. Tassalu taanna isumaqati­giinniarneq ukiut marlungajaat ingerlasimasoq, imaluunniit ukioq ataaseq ingerlasimasoq, atuuffialu ukioq ataaseq kingumut ingerlasimalluni, tassa april-ip aallaqqaataani 2000-mi.

 

Taassumalu soqutiginartua uaniittoq oqaatigissavara, tassa taamanikkut isumaqatigiinnerup kingornatigulli, Inunnik Isumaginninnermut Pisortaqarfik aamma Aningaasaqarnermut Pisortaqar­fik, ulloq manna tikillugu suli isumaqatigiissuteqarsinnaasimanngillat taanna isumagiissut qanorpiaq imaqarnersoq, qanorpiarlu paasisariaqarnersoq.

 

Tassa imaaginnannginnami, taanna 5,6 %-ti tassaaginnartoq, tunngaviusumik akissarsiat qaavatigut iliperaannartussaq. Kisiannili isumaqatigiissutip ilaaniipput unnuarsiorluni sulinerni aamma tapit qaffanneqarnerat, upalungaarsimasussaatitaanermi akissarsiat qaffanneqarnerat, aamma skalatrinit assistentinut aamma medlemlederinik taaneqartartut, taakku qaffanneqarnerat. Tamakkua suli ullumikkut isumaqatigiissutigineqarpiarsinnaanngitsutut inissisimapput.

 

Qujanartumik oqaatigissavarput, pædagog-it tamakkuninnga suliffeqartut aningaasarsiaat, soorunami qaammatikkaartumik sulisunut tuttarput, kisianni aningaasatigut sunniutaa, taanna suli ajoraluartumik inissivissorneqanngilaq ulloq manna tikillugu.

 

Aammalu nalunngilarput sapaatip akunneri pingasut matuma siornga pædagog-it aamma nutaamik isumaqatigiissuteqaqqittut, taannalu 10,3 % missaanik akissarsiat suli qaffariarneranik malitseqar­tussaavoq. Neriuutigissanngeqaara aamma isumaqatigiinnginneq taamatut sivisutigisumik ingerlanneqassasoq. Taamaassappat taava uagut allaqqinnaamik iliuuseqartariaqalissuugut.

 

Kisiannili una oqaatigerusuppara, tassa ukioq qaammatit qulingiluat siulliit, ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni ingerlatsinermi amigartoorutissat Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmata, taamanikkut uanga pisussaaffilerneqarpunga taanna ajornartorsiut qanoq ilillugu qaangerneqarsin­naanersoq misissussallugu, tassani kommunit suleqatigalugit.

 

Tassa taamanikkulli kommuninit oqaloqatigiinnerit aallartippagut, aamma tamanna pillugu Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaat, aamma kingornatigut Finansudvalgi Samrådi aqqutigalugu ilisimatinnikuuvakka, aammalu oqarlunga, massakkut aaqqissutissanik nassaarsin­naanngilagut.

 

Tassalu tamakkua pissutaallutik, aammalu oqaloqatigiinnerit sivisuumik ingerlanneqarneri pissutaallutik, uagut Isumaginninnermi Pisortaqarfimminngaanniit, imaluunniit Naalakkersuisu­ninngaanniit, ukiup ingerlanerani qanoq annertutigisumik aningaasanik qinnuteqarnissarput pisimanngilaq.

 

Soorunalimi uagut eqqoriaaginnarneq aallaavigalugu qinnuteqaammik Aningaasaqarnermut Ataatsimiitaliamut nassitsigaluarutta, taanna naatsorsuutigisinnaavarput utertinneqassasoq, piumasarineqarlunilu kisitsisit eqqortut atorlugit qinnuteqaat ingerlanneqartariaqarpoq.

 

Taamaattumillu suliaq ullumikkut imatut inissinneqarpoq, tassa ukioq manna aamma sippuisoqar­tussaammat ungasittorsuunngitsukkut, immaqa sapaatip akunnera kingulliugunartoq, Naalakkersui­suni ukioq manna sippuinissaq pinngitsoortinniarlugu iliuusissanik assigiinngitsunik aaqqissuussi­neq ingerlanniarsarisimavarput, taannalu suliaq massakkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami, paasivara ingerlasoq.

 

Taavalu aamma oqaluttut ilaaninngaanniit aningaasanik nuutsisarsimanerit pisortaqarfitsinninn­gaanniit ingerlanneqartarsimasoq, immaqa tunngavissaqanngitsumik aamma taaneqarlutik, taakku aamma ilanngutilaassavakka. Pisariaqarmammi akissuteqarfiginissaat.

 

Ilumoorpoq konto 30.13 iluani ukioq kingulleq nuussinissaq, aamma taanna suliarineqarsimavoq. Taannalu uani takuneqarsinnaavoq, aamma Finansudvalgip uparuagaani, takuneqarsinnaavoq taanna suliassaq, naammassineqarsimasoq 12. december.

 

Kisianni tassa taanna suliaq, piffissaq sivisooq atorlugu aamma suliarineqarsimavoq. Siullermik Naalakkersuisut ilisimatinneqarsimapput 19. december 2001-mi, taamanikkullu tassa aallartinne­qarsimavoq, tassa imaappoq ukioq ataaseq taanna suliassaq ingerlasimavoq.

 

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmi, Isumaginninnermullu Pisortaqarfiup akorngani uteqattaarsi­mavoq. Tassalu aatsaat tassani isumaqatigiinneqarmat 12. december atsiorneqarsimallu taamanik­kut Naalakkersuisuusuminngaanniit. Taamaattumik aamma oqaatigissallugu isumaqarpunga pisariaqartoq.

 

Aamma ukioq manna tamanna pinngitsoorusoqaarput, aamma januarip qaammataani ukioq mannamut tunngassuteqartoq oqaloqatigiissutigalugu ingerlanneqarpoq. Kisianni naatsorsuutigaar­put isumaqatigiinniarneq taanna, taamatut sivisutigisumik ingerlanneqassanngitsoq.

 

Nuannaarutigaara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap innersuussuteqarnermini oqaatigimmagu, ukiut kingulliit meeqqat inuusuttuaqqallu, ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqartarnera­nut akigitinneqartoq naleqqukkunnaarsimasoq, taanna assut nuannaarutigaara.

 

Taamaattumik taassumap sulissutiginissaa KANUKOKA-p bloktilskudit isumaqatigiinniutigalugit aallartinneqarpat naatsorsuutigilluinnarparput qaqissallutigu. Avaqqunneqarsinnaassanngitsorlu unaavoq, kommunit akiliutaat tassani pinngitsooratik qaffanneqartariaqartussaassammata.

 

Aamma takusinnaavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap innersuussummi 6-mi, taanna aamma ujartorsimagaa. Taannalu sapinngisamik Naalakkersuisuninngaanniit naammassiniarsarissa­varput.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut, taavalu tullinnguutissooq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit siullermik oqaatigissavarput, soorunami nalinginnaasumik Inatsisartut Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliaani suliassat saqqummiunneqartut, saniatigut aamma saqqummiussat allat ilanngullugit aamma suliarineqarneranni pinngitsoornata suleqataasagatta.

 

Aammalu Naalakkersuisut akissuteqaataani ataasiakkaani soorunami qujassuugut, kisiannili aamma Naalakkersuisup Siulittaasuata oqaaseqarnera uanga tupassutigaara, tassami periutsit malillugit unioqqutitsisimannginnermik oqarneq, taanna eqqortuusinnaanngimmat, tassami assigiinngitsunut tunngatillugu aalajangersakkat nutarterneqarnikuupput, taamatuttaaq aamma Isumaginninnermut Naalakkersuisup ilaatigut sippuisimanerit 1999-mi pisimasut ilanngullugit aamma eqqaavai.

 

Taamanikkunngooq annertunerusumik susoqarneq ajorpoq, kisianni 1999-mi Inatsisartut aalajangigaannik, ilaatigut missingersuusiortarnermut inatsit allanngortinneqarpoq, taamaalillunilu aamma pinngitsoornani inatsisit tassani allassimasut ersarissarneqarput, tassalu aningaasartuutit akuerineqanngitsut, taakkua ingerlaannarsinnaanngillat. Tassani inatsisini ersarissorujussuarmik allassimasut, pinngitsoornatik aamma Naalakkersuisut malittussaavaat.

 

Pisortaqarfiit aamma akornanni ataasiakkaani suleqatigiinneq assorujussuaaq pitsaasimanngitsoq malunnarpoq. Tassami Isumaginninnermut Naalakkersuisup oqaatigivaa Perorsaanermut Ilinniarsimasut Peqatigiiffianni qaffaasimanermut tunngatillugu, aaqqissuussinerit, taakkua immikkut ilisimasaqarfiginngikkini, tassami Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ersarissumik Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut, taavalu aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassuiaanermini, aammalu Inuit Ataqatigiit ilassutitut aningasaliissut aappassaaneerlugu suliarine­qarneranut atatillugu oqaatigigatsigu, aningaasat akissarsiat qaffannissaanut tunngatillugu immikkoortinneqarsimasut 20,5 mio. kr.-nit atunngitsoorneqarsimasut.

 

Tassa pissutsit taamanikkullu naatsorsuutigineqareersimapput allanngoriartornissaanik, aammali suna tamaat sukaterlugu sipaarniartariaqarnermik ukiarmi Inatsisartut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut atatillugu piumasaqaatit sakkortulluinnartut tunngavigalugit  isumaqarpugut sippuisimaneq, 65 mio. kr.-ninik, akuersaarneqarsinnaanngitsoq, aammalu ersarissumik tamanna inatsisinik unioqqutitsinerusoq.

 

Aamma tupigusuutigilaarpara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigimmagu, naatsorsuutit pitsaanerungaartumik angusaqarfiusut oqaatigimmagit, taamatut oqartoqartorisinnaasorinngilara uanga, tassami akileraarutitigut isertitassat 34 mio. kr.-ninik naatsorsuutigisaminngaanniit amerlanerupput. Taakkuninngaanniilli 50 mio. kr.-nit missaani KNI-p tunineqarneranut, taakkua pissarsiarineqarsimapput.

 

KNI tuneqarsimanngitsuuppat akileraarutitigut aamma isertitassagut minnerusimassagaluarput, taanna qularinngilarput. Nalunngisarpullu aamma uaniippoq, aningaasat naatsorsuutigissamaagin­narlugit ukioq aallartinngitsorlu aningaasat taakkua isertissamaakkat, 34 mio. kr.-nit nungullugit aamma aningaasaliissutigineqareernikuummata.

 

Taamaattumik siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu assorujussuaq nunatta karsia navianartor­siortitsisinnaanissaa taanna naatsorsuutigisariaqarpoq.

 

Isumaginninnermut Kultureqarnermullu Naalakkersuisup soorunami ersarissumik tunngavilersuuti­gai assigiinngitsut, sippuisimanermut tunngatillugu, aamma angallannikkut tunngasut qaffassima­neri ilanngullugit taakka aamma ilanngullugit eqqaavai, tamakku pissutaaqataasut, kisianni aamma ilisimavarput Peqqinnissamut Naalakkersuusimasoq 2000-mili septemberimi taakkua aallaavigalu­git Inatsisartut aalajangiiffigitinnikuugamigit, immikkut 43 mio. kr.-ninik aningaasaliinissamut, tamanna Kultureqarnermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisup taamanikkullu aamma naammassillugu suliarisimasariaqaraluaraa oqaatigisariaqarpoq.

 

 Naggataatigut aamma immikkut aningaasaliissuteqarnissamik, aammalu qinnuteqartariaqarnermik kukkunersiuisut avataaneersut 30. maj-imili pisortaqarfiit taakkorpiaat marluk erseqqissaavigisi­mammatigit, aningaasatigut ingerlatsineq allanngortinneqanngippat, taava naatsorsuutigineqartaria­qartoq ukiup naanissaanut 10 mio. kr.-likkaanik sippuisoqarnissaa.

 

Taannaana maannakkut inatsisinik ersarissunik unioqqutitsinerummat, isumaqartugut tamanna akuerineqarsinnaanngitsoq. Aaqqiiniarnerit taakkua Naalakkersuisunit maannakkumut  ingerlanni­arneqarmata pissusissamisuuginnartussaavoq, aammami maannakkut ersarissumik iliortoqanngip­pat, taava aamma unioqqutitsisoqartussaammat, taanna tamatta ilisimasariaqarparput.

Taamaattumik suleriaqqinnissatsinni Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliamit uanga takusinnaann­gilara 64 mio. kr.-nit sippuisimanerit qanoq ilillugit misissorneqarsinnaanerinik. Tassami sippuisimanerit taakkua ersereerput, aammalu taakkua ersarissumik unioqqutitsinertut oqaatigineqartariaqarput, inatsisip nammineq Inatsisartut akuerisimasaa aallaavigalugit, taamatut 64 mio. kr.-nik sippuisimaneq, inatsisinik unioqqutitsinerummat. Taanna erseqqissaatigerusuppara, oqareernittuut Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliami annertunerusumik 64 mio. kr.-nit pillugit suliaqarnissaq uanga akisinnaannginnakku.

 

Taamaattumik aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat inatsisinik unioqqutitsisimaneq pillugu aperisariaqarpoq, qanoq tamanna iliuuseqarfigilersaarneraa.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Lars Sørensen-imut qujavugut, taava tullinnguuppoq Siumup oqaaseqartua, Lars Karl Jensen.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Oqaaseqaatigut uagut aamma ilassilluarneqarmata Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuminngaan­niit qujavugut. Kisiannili uani issuaanermini Peqqinnissaqarfik taallugu oqarmat naqqiuteqalaas­suunga KIIP oqaaseqartut allat taanna pimmassuk.

 

Siumuminngaanniit oqaaserisagut aalajangiusimavagut, tassa oqaratta, Naalakkersuisut qujaffigalu­gitigit, ersarissumik naatsorsuutit saqqummiummatigit, tassami isertorniagaqanngiivipput. Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliami sulilerutta najoqqutassatsinniipput tamarmik kisitsisit sutigut sippuisoqarsimanersoq, pisortaqarfinni ataasiakkaani.

 

Soorlu aamma taamatut ersittoq ilinniagaqarfinni aamma sippuisimanerit kolligie-narmiinngitsut, ilinniagaqarfiit ataasiakkaat aamma ukiumut atugassiissutaasunut aningaasaliissutinik sippuillutik atuisunut qularutissaanngitsumik tamakku Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliap missorunikku paasisussaavai sumik patsiseqarnersut.

 

Ilaatigut ersarippoq aamma ilinniagaqarnermut taarsigassarsiat, taarsigassarsiallu akilikkat, taakkua qaffasissorujussuarmik kisitsisitaqarneri, tamakkuupput Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliami misissugassat.

 

Maannakkumut uagut Naalakkersuisunut toqaannartumik apeqquteqarnianngilagut, peqqutigalugu Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliamut innersuussutaasut, aammalu innersuussutaanngikkaluartut naatsorsuutai, tamaasa misissuataarlugit quppernermiit quppernermut suliarineqalerpata naalakker­suisunik aggersitsilluta tusarniaassutigisarumaaratsigit.

 

Assigiinngitsunik oqaaseqarnissamut ussernartorsiornaraluartoq, Siumup tungaaninngaanniit annertunerusumik oqaaseqarnata, qilanaarivarput, taakkua suliassat Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliami suleqataaffiginissaat, soorunalumi aamma kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaataat aamma ilanngullugit misissorluarumaarpagut.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Lars Karl Jensen-imut qujavugut, taavalu tullinnguuppoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Augusta Salling.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata, Lars Sørensen-ip oqaatigisaanut tunngatillugu, oqaatigilaaginnarni­arlugu, oqarmat, naatsorsuutigisaninngaanniit pitsaanerungaartumik isertitaqarsimaneq, taanna eqqaagakku, erseqqissaatigivat, KNI-minngaanniit ilaatigut isertut taakku.

 

Aamma uanga taakkua erseqqissaatigisanni ilaatippakka. KNI-mi akileraatit isertinneqartut taakku aamma soorunami, isertitaqarnerunermut akileraarutitigut ilaalluinnaqqissaartut.

 

Kisianni ukioq mannamut akileraatit isertinneqartussat annertunerunissaannut naatsorsuuteqarluta, sinerissamut qanittumut rejerniarnermut tapiissuteqarnissamut atatillugu, akileraarutini isertitaqar­nerunissamut missingersuutit qaffanneqarnerat, taanna soorunami pissutsit nalunngilluinnarparput KNI-minngaanniit taakkua akileraarutit immikkut ittut isersimasut, aamma ukioq manna qaavatigut iseqqinnavianngitsut.

Taamaattumik taakkua naatsorsuusiornermi, missingersuusiornermi, aamma ilaatinneqarnikuupput iseqqinnginnissaat, aamma erseqqissaatigissavara, Naalakkersuisuinnaanngitsut taanna, isertitanik qaffaanissaq, akuersissutiginikuummassuk, kisiannilu aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­amit taanna aamma naqissuseqqinneqarnikuuvoq.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut qujavugut, taavalu Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Tupigusuutiginngilara naalakkersuisuusut massakkut assigiinngitsunik utoqqatsissutaasinnaasunik, pissutaasinnaasunik taakkartuimmata, aap pissutaasinnaasut assigiinngitsorparujussuupput.

 

Kisianni taamatut sippuisimanissinni inatsisit unioqqutissimavasi, inatsisinut missingersuummi ' 1, imm. 3., taannaana unioqqutissimagisi ersarissorujussuarmik.

 

Tupigusuutigaara Isumaginninnermut Naalakkersuusimasup qaammatit qulingiluat ukioq kingulleq ataasinnguamilluunniit oqaaseqaateqanngimmat, tassa Jørgen Wæver Johansen, Ole Dorph-p paarlataa.

 

Isumaginninnermut perorsaasut, isumaqatigiinniarnerannut tunngasut, sooq Naalakkersuisut taamatut sillimaffigereersimanngilaat. Naalakkersuisut Siulittaasuat taamatut qimuttoqaraluaruni qumuttui qanoq sangujoraartigut takusinnaavagut, immaqa ilaat iluamik pangalissinnaanngitsut massakkut ingerlaartutut ipput.

 

Aamma Jonathan Motzfeldt-i oqarpoq, Institutionit assigiinngitsut sippuinissamut ataatsimiititalia­nut assigiinngitsutigut paasitissimallugit, paaserusunnarpoq qanga pisimasoq. Avataaninngaanniit kukkunersiuisuningaanniit ersarissorujussuarmik oqaatigineqarpoq, ukioq kingullerli maj-imi aningaasanik atuivallaarnissaq, ilinniartitaanermut. September-imi isumaginninnermut.

 

Taamaakkaluartorli naalakkersuisuusut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ataasinnguamil­luunniit allagaqarsimanngillat, sippuisoqartassooq aningaasanik immikkut qinnuteqarniarlutik, taamatut pisoqarsimanngilaq, december-imi aatsaat, qaammatit arfineq marluk qaangiutereersut qisuariartoqarsimavoq.

 

Taamanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasoq, Inuit Ataqatigiinninngaanneersoq oqarnera toqqammavigalugu, maj-imili, aammalu ukiap ingerlanerani taamatut assigiinngitsunit pisortaqarfinnit allagaqaateqarsimavoq, qanoq arlaatigut aaqqiisoqarsinnaanissaanik iliuuseqarniar­nissamik.

 

Naalakkersuisup Siulittaasuata naalakkersuisooqatini, aqutani, aningaasatigut aqutsinerannut qanoq karaterilissagaluarunigit, uagulluunniit karaterilissagaluarutsigit, ug minusiunavianngilaq, qangatoorlugu.

 

Aqutsineq taamatut ajortigisoq inuiaqatigiit, uanga isumaqarpunga maannakkuminngaanniit akuersaarsinnaanngikkipput, ingerlatseriaaseq eqqarsaatigissagutsigu.

 

Kisianni Otto Steenholdt-ip oqaatigivaa inunnik illersuiniarluni ataasiakkaanik taamatut Isumagin­ninnermut Naalakkersuisoq, aammalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq annertunerusumik iserfigerusunnagit illersorusukkai.

 

Kisiannili uagut demokrati malillugu maani nunami qinigaavugut aqutsisussatut, aqutsisussatut inatsisit malillugit ingerlatsisussaavugut, kisianni taamatut pisoqarsimanngilaq. Taamaattumik Otto Steenholdt-ip oqaatigisaa assut paasiuminaatsippara, illuatungaatigut nammineq ukiut 30-it sinnerlugit politikkeritut sulisimaguni, inatsisillu massakkut unioqqutinneqarsimasut isiginngitsuu­saaginnassappagit, taavalu immaqa politikkimi sivisuvallaamik ingerlataqalersimassooq.

 

Aamma Augusta Salling-ip oqaatigivaa, taakku aningaasat immikkut aamma atuivallaarsimanermut tunngasut qinuuteqaatetigineqalersaartut, isumaqarpunga finanslov-imut 2003-mut isumaqatigiinni­alerutta, ukiap ingerlanerani, ajornakusoortorujussuusussaasoq aningaasaqarnerput eqqarsaatigalu­gu sinneqartooruteqarsinnaanissarput.

 

15 mio. kr.-nit rejernianut immikkoortereerput, 21 mo. kr.-nit sanaartornermut aningaasaateqarfim­minngaanniit atorneqarsimapput, kukkunersiuisut saqqummiussaat malissagutsigit.

 

Aamma Lars Sørensen-i eqqortumik oqartoq, tassa missingersuusiornermi inatsit allanngortikkatsi­gu,  imatut tigooraaginnaavilluta pisinnaajunnaarnikuuvugut. Kisiannilu nalunngikkutsigu sippuissalluta, pasitsareersimagutta, taava finansudvalg-imut qinnuteqaateqartariaqarpugut. Kisianni taamatut iliortoqarsimanngilaq, Naalakkersuisuninngaanniit.

 

Taamaattumik aningaasaqarnermut aqutsineq ullumikkut qissimissagutsigu, karateeria appasissoru­jussuarmiippoq, Naalakkersuisut allaanngiivippoq aningaasat atorsinnaasatik qanorsuaq atorusuk­kunikku atorsinnaagaat.

 

Kisianni inatsiseqarpugut, aamma naalakkersuisuusut taakku inatsisit akuersaarnikuuvaat, akuersaarsimasatik sooq malissinnaanngilaat. Taava tassa inatsisaattuliorneq, aatsaalli maannakkut utoqqatsissutissanik assigiinngitsunik, P.I.P.-mik isumaqatigiinniarnerit, assigiinngitsut taakkartor­neqarput.

 

Aap tamakku tunngaviusimassapput, kisianni aningaasanik sippuisoqalermat sooq inatsisit malillugit iliuuseqartoqarsimanngila. Tassa taanna tungitsinninngaanniit uparuartuutigerusutarput.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Mogens Kleist-imut qujanaq, taava tullinnguuppoq, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata avataatigut Johan Lund Olsen.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa oqaaseqartutta saniatigut oqaaseqalaarusuppunga, tassa aamma maannamut oqallinnermi uteqattaarisoqartalermat.

 

Taamaammat suleriaasitsinni aalajangersakkat, pingaartumik ' 51-mi aalajangersagaasimasoq, taanna malillugu, naalakkersuisunik pingasunik, tassaasullu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumit, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisumit kiisalu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisumit tatiginnikkunnaarlu­ta matumuuna nalunaaruteqassaagut.

 

Tassa suleriaasitsinni oqaatigeriikkattut, ' 51-mi aalajangersakkat innersuussutigalugit Inuit Ataqatigiit matumuuna oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqarnissaanik kissaateqarpugut, tunngavilersuutigut matuma ataaniittut aamma innersuussutigalugit.

 

Tassa 2001-mi ukiumut naatsorsuutinut kukkunersiuinermut nalunaarusiami, tassa ukua pivakka, taakku Inatsisartuni ilaasortat pigivaat, tassa tassani nalunaarusiani qupperneq 574-mi, qupperneq 575-milu aamma ima allassimasoqarpoq, taava issuaallunga aallartissaanga.

 

Immikkkortoq 1.3.1. Aningaasat akuersissutit atukkanut sanilliullugit allaaserineqarnerat, tassani imak allassimasoqarpoq:

 

AMissingersorsuutinut malittarisassat 30. april 2001 suliarineqarput, kingusinnerpaamillu 26. februar 2002 nutarneqarlutik, taakkualu inatsisit malillugit kaajallaasitatut isikkoqarput, taamaam­mallu kaajallaasitani piumasaqaatit malinneqartussaallutik. Tamanna tunngavigalugu pisariaqartip­parput ilisimatitsissutigissallugu ilaatigut Naalakkersuisuni Ilaasortat ataasiakkaat pisussaatitaam­mata aningaasat akuersissutit eqqortumik atorneqarnissaat qulakkeernissaanut pisussaaffeqarmata, aammalu aningaasat akuersissutit qanoq atorneqarneri Naalakkersuisunut Ilaasortap misissortus­saammagu. Missingersorsuusiortarneq pillugu inatsimmi erseqqarissumik piumasaqaataavoq aningaasanik akuersissuteqarsimatinnagu aningaasartuuteqartoqartassanngitsoq. Aningaasat atorneqavissut akuersissutinut sanilliussimavagut, tamassumalu takutippaa pingaartumik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik aammalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaaner­mut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik ingerlatsinermi aningaasartuutissatut akuersissutigineqartunut sanilliullugu annertungaatsiartumik atuinerusimasut, taakkulu annertussu­seqarput 25 mio.kr.-inik aammalu 34 mio.kr.-inik katillugit 59 mio.kr.-init.

 

Kukkunersiuinermut nalunaarut 22. januar 2002-imeersoq ilaatigut innersuussutigalugu ukiup 2001-ip aallartilaarneranili paasineqarsimasariaqaraluarpoq allatigut sipaarniartoqanngippat annertungaatsiartumik atuinerusoqartussaasoq.

Isornartoqartinneqarpoq namminissarsiorluni taamatut annertutigisumik atuisoqarsimanera, tassa aningaasaatit atorneqarnissaanik Inatsisartunut tulleriissaarinerini aningaasat taakku ilanngunneqar­simanngimmata. Qulliunerusumik isigalugu aningaasartuutit taakku siumut ilimageriinngisamik atuinerunngillat, kisiannili aningaasartuutissat tulleriissaarnissaattut Inatsisartut aalajangigaannit annertunerusumik suliniuteqarsimasutut takutitsillutik.

 

Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq konto 30.13.06-imi Ineqarfinnut illersugaasunut tapiissutit 4,9 mio.kr.-inik annertussuseqarput, kisiannili 14 mio.kr.-it atorneqarsimallutik. Pisortaqarfiup naatsorsuutinut nassuiaanermini imatut oqaaseqaateqarpoq:

Pineqartumik aningaasaliissutissatut pisariaqartitanut sanilliullugu akuersissutigineqartut annikinnerusimapput, tamannalu kontomi pingaarnermi nikingassuteqartoqarneratigut takuneqarsin­naavoq@.

 

Taava aamma Kukkunersiuinermi nalunaarusiami allami, tassa 22. januar 2002-imeersumi qup. 559-imi aamma imaattunik allassimasoqarpoq, taanna aamma issuassavara.

 

Tassa Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Pisortaqarfik tamatumani pineqarpoq. APisortaqar­fiup nammineq ingerlatsinera, konto 40.01.01.-imi Pisortaqarfiup nammineq ingerlatsinera majip qaammataata naanerani ingerlatanut allanut aningaasarsiat pinnagit ukiumi aningaasanik akuersi­viusumi akuersissutinut sanilliullugu 172 t.kr.-init atorneqarnerusimapput. Kukkunersiuisoqarnerata nalaani nalunaarutigineqartut naapertorlugit Pisortaqarfimmut kontomut pingaarnermi ingerlatsiner­mut akuersissutigineqartut iluanni atuisoqarnissaa anguniarlugu atuivillaarnerit taakku matuniarlu­git sipaarniartoqarsimanngilaq@.

 

Issuaaneq naavoq - tassa maji qaammatagaa 2001-imi. Tassa imaappoq missingersiuisarneq pillugu Inatsimmi erseqqarissumik aningaasanik akuersissuteqarsimatinnagu aningaasartuuteqartannginnis­samik piumasaqaataasoq erseqqissumik sanioqqunneqarsimavoq, tassa allaqqapput uani, kukkunersiuinermut protokollatini. Tassalu tamanna imaannaanngitsuuvoq tassani - tassa sanioqqutitsineq ersarissoq imaannaanngitsuuvoq assuarnarluinnarlunilu.

 

Ineqarnermut, Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq matumani ilanngunneqarmat, tamanna patsiseqarpoq Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu aamma Naalakkersuisuusimammat ukiup 2000-ip qaammataani siullerni qulingiluani taamaammallu aamma akisussaaqataalluinnarluni.

 

Taamatullu Inuit Ataqatigiit siuliani issuakkagut innersuussutigalugit kissaatigissavarput oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq, Naalakkersuisuni Ilaasortat pingasut oqaatigeriikkat tassaasut, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq. Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq kiisalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarner­mut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq ajoraluartumik maani najuutinngitsoq tatigiunnaaratsigit tamannalu aamma taasissutigeqqussagatsigu.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata saniatigut oqaaseqartumut Johan Lund Olsen-imut qujavugut. Taavalu soorlu tusarsinnaasassituut suleriaatsimi ' 51 tunngavigalugu siunnersuuteqartoqarpoq tassalu Naalakkersuisunut Ilaasortanut ataasiakkaanut tatiginninneq tunngavilersuutigalugu ullormut oqaluuserisassani immikkortumut tullermut ingerlaqqinnissamut siunnersuummut saqqummiussisoqarpoq, taamaattumik immikkoortoq 11-imi oqaluuserineqarnera siunnersuutigine­qartup oqaluuserineqarnissaa siunertaralugu unitsikkallarneqarnissaa siunnersuutigissavara.

 

Tassalu siunnersuutigissalugu ataatsimiinneq 15 minuttini unikkallassasoq, tamanna akornutissa­qanngippat.

Ajorineqanngilaq. Tassalu ataatsimiinneq 15 minuttini unikkallassooq.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Ataatsimiinneq aallarteqqippoq, tassalu unillatsiareernerup kingorna ingerlaqqissuugut, oqaluuseri­sarlu ingerlanneqarpoq, kisiannili tassa taassumap ingerlanerani naluneqanngitsutut Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut ilaasortat pingasut tatiginassusiat apeqquserlugu suleriaatsimi ' 51 tunngavigalugu taasissutigineqartussaavoq, kisiannili taanna pitinnagu Partiit, Kattusseqatigiit aammalu ataasiakkaat oqaaseqartui oqaaseqarniarnersut apeqqutigissavara.

Ruth Heilmann siullermik, Siumut.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Qujanaq. Tassa uagut Siumukkut, Atassutikkullu gruppersua sinnerlugu taasititsinissaq kissaati­gaarput.

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq:

Tassa uanga tunginninngaanniit tassa uggorigaluarpara taamatut aaqqissugaanngitsigisumik pisoqarnera, kisianni tassa oqaatiginiakkakka oqaatiginikuuakka, kisiannili aamma ilassaqartissima­galuarlugit uani taanna nassuerutigissavara. Kisianni tassa uangattaaq siullermeerlunga oqaaseqar­ninni saqqummiussakka tikkuussereermata qanoq isumaqarninnik, taamaattumik uanga tunginninn­gaanniit aamma taasissutigineqarnissaa taanna pisussamisoortutut isigaara.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq:

Tassa uanga massakkut oqaluttuarisaanermi uterujussuarlunga eqqarsarpunga soorlu tassaniillunga Franskit taamanikkut pikitsitsillarmata niaquiaasorsuullutik. Ippassaaninnguaq partii ataaseq Inuit Ataqatigiit, taavalu aamma Kattusseqatigiit ataatsimiititaliami ilaasortaminnik niaquiipput, ataguli takussavagut massakkut niaqueeriarnerat iluatsissanersoq, uanga tassa Naalakkersuisunut tatiginninnginnermik taasinissami tassa oqassaanga tatiginnillunga taasissaanga.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:

Uagut tassa oqaloqatigiissimanitta aamma kingunerivaa Inuit Ataqatigiit siunnersuutaa tassalu tatiginninnginnermik taamatut qinersinissaq uagut tungitsinninngaanniit tapersissagatsigu. Tassami uani suliaq ersarissumik naqissusissavaa Atassutikkut, Siumukkullu amerlanerussuteqarlutik itigartitsissagunik, inatsisaatsuliorneq akuersaaraat ersarippoq. Inatsisaatsuliorneq akuersaassavarsi inatsisit maani inimi suliarisimasasi avaqqutiinnarlugit iliuuseqassagassi, tassa taanna inuiaqatigiit aamma naliliiffigisariaqarpaat tatiginassuseqarpat? Inatsisilioriarlutik inatsisiliatik unitsiinnarlugit taamatut iliuuseqarnissaat, taamaattumik uagut Inuit Ataqatigiit taaseqatigissavagut taamatut Naalakkersuisunik tatiginninnginnermut. Qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Taava immikkut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap siulittaasua periarfissinneqassooq naatsunnguamik.

Per Rosing-Petersen, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami Siulitaasoq:

Qujanaq. Naluneqanngitsumik nalinginnaasumik suleriaaseq imaappoq. Siullermeerneqartarpoq taava aappassaaneerneqannginnerani sukumiisumik ataatsimiititaliami suliarineqartarpoq, tassanilu inerniliisoqartarluni, taamaattumik uanga pissusissamisoorsorinngilara massakkut taamannak siumoortumik inerniliisoqareernissaa, taannalu ataatsimiititaliap tungaaninngaanniit oqaatigissa­vara.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigii­t.

Aap Per Rosing-Petersen-imut qujavugut, taavalu naggataarutaasumik

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Matumani taasinissami ilumoortoq mannaavoq Inatsisartut inatsisaat arlariit missingersuutit pillugit inatsit, Naalakkersuisut ataasiakkaat iliuutsiminnik akisussaassuseqarneranut inatsit unioqqutinne­qartoq kukkunersiuisunit naalagaaffimmit akuerisaasunit naqissuserneqarpoq, tunngavilersornitsin­ni taanna atorparput. Inatsisartut inatsisaat kisimi matumani pineqanngillat. Inatsit tunngaviusumi ' 46 imm. 2 unioqqutissavarput. Per Rosing-Petersen Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap siulittaasua ukiap tungaanut kukkunersiuisut avataaninngaanneersut naalagaaffimmit akuerisat inerniliinerat assortorlugu inerniliissangassaguni tupinnartuliorsinnaasutut imminut isigilersimasso­oq. Suliarigaluarutsigu ataatsimiititaliani allamik inernissaqanngilaq inatsisinik suusupaginnittoqar­simavoq, inatsisinik sanioqqutsisoqarsimavoq taamaattumik piffissaasoraarput Inuit Ataqatigiin­ninngaanniit inuiaqatigiinnut kalerriutissallugu ilumut inatsisartuni amerlanerussuteqartut isumaqarnersut Inatsisartut immikkut inatsisitigut illersugaasut, inatsisiliaminnik sanioqquttissallu­tik.

 

Inuiaqatigiinni kalerriinissarput taamaattuutissagutsigu kiinaanngunassaqaaq, taamak isumaqarto­qaruni kiinaannguusaarneq nuanneqisoq ukiamullu ataatsimiinnissap tungaanut utaqqittariaqartoq aalajangernissaq suli taanna ajuusaarnarnerussooq.

 

Tamakkua eqqaamallugit kingunerisassai innuttaasunut kalerriinissaq, nalunaariartuutissarput aamma pingaartillugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa siunnersuut manna saqqum­miuppaat piffissaammat taamaattumillu soorunami siunnersuupput akuersaarlugu taasissuugut aamma naatsorsuutigaarput inimi maani ikinnerpaamik amerlanerussuteqartut tamatumunnga tunuliaqutaajumallutik peqataassasut.

 

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Josef Motzfeldt-imut qujavugut, taavalu taasinialissuugut. Tassalu oqaatigineqareersutut aammalu siulittaasumut tunniunneqareersutut allagaq imaattoq taasissutigissavarput.

AMissingersuisarneq pillugu inatsimmi erseqqarissumik aningaasanik akuersissuteqarsimatinnagu aningaasartuuteqatannginnissamik piumasaqaataasoq akuersissummik sanioqqunneqarsimavoq, tamannalu imaannaanngitsuuvoq assuarnarluinnarlunilu. Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq matumani ilanngunneqarmat tamanna patsiseqarpoq Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu aamma naalakkersuisuusimammat ukioq 2001-ip qaammataani siullerni qulingiluani taamaammallu aamma akisussaaqataalluinnarluni.

 

Taamatullu Inuit Ataqatigiit siuliani issuakkagut innersuussutigalugit kissaatigissavarput oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq Naalakkersuisuni ilaasortat pingasut tassaasut,

 

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq.

Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq kiisalu

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq

 

tatigiunnaaratsigit tamannalu aamma taasissutigeqqussagatsigu@.

 

Tassalu taanna taasissutigissavarput. Inatsisartunilu ilaasortat aperissavakka Inuit Ataqatigiit siunnersuutaannut kikkut isumaqataanersut nikueqqullugit:

 

12

 

taavalu aamma aperissavakka Inatsisartuni ilaasortat tamatumunnga siunnersuummut kikkut akerliunersut nikueqqullugit:

 

19

Taavalu aperissavassi aamma taaseqataanngitsoqarnersoq.

 

Naamik.

 

Suleriaatsimi ' 51 naapertorlugu ullormut oqaluuserisassani immikkoortup tullianut ingerlaqqitto­qarnissaanik siunnersuutip oqaluuserineqarnera maanna naammassivoq. Siunnersuut amerlanerus­suteqartunik tapersersorneqanngimmat ullormut oqaluuserisassani immikkortoq 11-ip oqaluuserine­qarnera nanginneqassaaq.

 

Tulliullutillu oqaaseqassapput

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq:

Misilittagaqannginnermik paatsiveerutingajavippunga. Immaqa qamuuna pasitsaatereersimagakku ajortup qitivia avaqqutaarneqassasoq, aappassaanik oqaaseqaateqarnissannut piareersagaqarpunga.

 

Siullermik oqaaseqarninni taareerpara 5 mio.kr.-init 2001-imi sipaakkatut angusagut siunnerfigisa­nut inorsaqisut. 35 mio.kr.-inimmi sinneqartoorutitut siunnerfigaavut aningaasat pissakilliorneruler­nissamut isumalluutissat. Naalli naatsorsuutigisamit ukioq 2001-imi isertitaqarnerungaatsiaraluaqa­luta tassa illikartitagut 5 mio.kr.-innguupput. Tamatumunnga peqqutaasut marluk taavakka, siullertut taava ingerlatsinermut sillimatissatut illikartitagut ikinaarujussuarsimagigut 15 mio.kr.-inimmi immikkoortippagut, 90 mio.kr.-inilli atorlugit, isumalluarpallaarsimavugut ingerlatsinermut sillimatissanik illikartitsigatta saniatigullu aamma tunniussuisimavallaarluta.

 

Aapaattullu taavara Naalakkersuisoqarfiit marluk akuerisaasut avataasigut 65 mio.kr.-init atorsimagaat. Pisut taakku nassuerutigilluinnarnissaat pingaartuuvoq, pingaartuuvoq peqqutigalugu taamak iliorneq siunissami pikkorinnerulluni suleriarsinnaanissamut aqqutissatuaammat.

 

Nakorsat ajoqutip suunera paasiniaqqaartariaqartarpaat katsorsaanissamik eqqortumik suleriaasissa­mik aalajangiussitinnatik.  Ajoqutaasormi paaseqqaartariaqarpoq ajorunnaarsitsiniassagaanni. Uagut aamma ajornartorsiutit suuneri paaseqqaartariaqarpagut peqqutaasullu paasiniaqqaartariaqar­lugit katsorsaatissap qanoq ittuunissaanik aalajangiussitinnata.  Ajorunnaarsitsinissamut tamanna aqqutissatuaavoq akisussaassuseqartumillu iliuusissatuaalluni.

 

Kisianni taamaakkaluarpalluunniit imaassinnaavoq napparsimasoq akunnattoortumik pissusilersor­toq, kilernini salinniarneqalerpat allaallu immaqa imaassinnaavoq kilersimasoq saliinissaq ersigalugu pinaaserniarsinnaasoq, soormitaava? Katsorsartikkusunnginnerami? Naamik ajorun­naarusukkaluarpoq kisianni nalunngilaa qasilissasoq kilernini salinneqalerpat.

 

Taamattaaq issinnaasarpoq kukkunigut nassuerutigissagaangatsigit. Nassuerutigisariaqaleraangatsi­gu suliassatut nammatarput artorlugu, tamannalu allaat annernarnerusarpoq naliliiffigisaq inuugaangat, inuk immaqa nuannaralugulu ataqqisarisinnaasaq pineqaraangat. Kisianni taasa annernaraluarpalluunniit annernartoq akiussallugu nukissaqartariaqarpugut. Ukiunimi makkunani nunatta namminiilivikkiartornissaa uteqqiavarput, tamannalu anguneqassappat pisariaqartilluinnar­parput nukittuumik peqqissumillu aningaasaqarniarnikkut inissisimanissarput. Tamannalu angussagutsigu maannamut takutitatsinnit immitsinnut aqussinnaanerusariaqaqaagut.

 

Namminermi sanngeequtigut isigiumanngikkutsigit akunnitsinni uparuartorsinnaanngikkutsigit taava innuttaasut sullissagut tatiginninnerat uagullu aqqutigaluta isumalluaateqarnerat sumiginnas­savagut. Taamaammat maanna nunatta aningaasaqarniarnerani nappaatit suunersut iluamik misissoriartigu kingornalu nalilersorlugu qanoq isilluta katsorsaasinnaanerluta.

 

Missingersuusiaasunit akuerisaasunit 65 mio.kr.-inik atuineruneq tassaavoq sipaakkatsinnik 13-riaataasoq - ila qanoq-una taamatut ajortigisumik ingerlasoqarsinnaasimasoq? Sippuinerit nalinginnaasumik pisartumik naammanngitsumik aningaasanik aqutsisimanermit tamannalu aaqqinneqarsinnaavoq aningaasanik aqutsinermi atortorissaarutit pisariaqartut pitsanngorsaavigine­qarsinnaapput, nakkutilliisussallu pisariaqartumik piginaaneqartut atorfinitsinneqarsinnaallutik.

 

Periusaasinnaasut taakku tamarmik aningaasanik naleqarput aningaasatigullu aqutsineq isasuussan­gippat pisariqarluinnartuullutik, tassa imaappoq iliuuseqariaannaavugut! Taamaakkaluartoq ukiuni maanna arlaqaqisuni sippuilluni atuinerit annertunerusumik timitalimmik iliuuseqarfiginagit isiginnaaginnartarsimavagut.

Siorna aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoq Landskarsip naatsorsuutai sammigatsigit sippuilluni atuinerminik uparuarneqarpoq. Taamanili Naalakkersuisoq pineqartoq inatsisartunut imatut oqaaseqarpoq. Siulittaasoq uani qinnuvigissavakkit issuaalaarsinnaanermik.

 

APimoorullugulu ilinniarfiit, suliffeqarfiillu akisussaaffigisagut qaammatikkuutaartumik nakkutillii­vigineqarnissaasa angunissaa siunniussimallugu, iliuuserisassagullu massakkut piareersarneqarput taamaaliornerlu naatsorsuutigaara pisortaqarfinni qaangeeqqittoqannginneranik kinguneqassasoq@.

 

Taamaakkaluartoq ullumikkut takuarput Naalakkersuisoqarfik pineqartoq akuerisaasut avataatigut 37 mio.kr.-inik sippuilluni atuisimasoq. Tassani takusinnaavarput sippuisoqarsimasoq aningaasanik aqutsineq amigarsimammat, tamannalu anigorneqarsinnaavoq pisariaqartunik aningaasanik aqutsinermi atortorissaarutinik sulisunillu piginnaaneqartunik pissarsinikkut.

 

Kisianni sooruna taamatut ittunik pisoqartartoq, akisussaasunummi tupannartutut takkussinnaasi­manavianngillat aningaasatigut aqutsinerup naammassimannginnera, ajornartorsiummi Inatsisartu­nit arlaleriaqisutigut uparuarneqartareerpoq ukiunilu kingullerni Landskarsip naatsorsuutaasa ersarilluinnartumik ajornartorsiuteqarneq takutittuareerpaa.

 

Ajornartorsiut naluneqanngereeqaaq, taamaakkaluartorli ilumut aaqqinniarlugu iliuuseqartoqarsi­manngilaq, tamatumunnga patsisaannginnerluni aningaasaqarnikkut aqutsinerlunnerup akisussaasu­nut kinguneqartinneqartarsimannginnera.

 

Kilerneq marneqartoq maminngisaannarpoq salinneqartinnani. Sippuillunilu akuerineqanngitsumik aningaasanik atuisarnerit oqaasiinnartigut uparuarneqarlutillu maluginiarneqartarpata, taava ajoqut iluamik salissimanngilarput, naammattumik mamissinnaasunngorlugu.

 

Kukkunerit kinguneqartinneqartinneqarneq ajorpata, taava suna pillugu pinaveersaartitsinniartaria­qassaagut? Mianersoqqusinerit oqaaqqissaarinerillu uteqattaaraluarlugit tusaaneqarneq ajorpata, taava kimeqarnerusumik iliuuseqarnissaq pisariaqalissaaq, tassa imaappoq sulisinneqartut suliassatik naammaginartumik suliarisinnaanngippatigit, taava suliaminnit peersinneqartariaqarput allallu piukkunnarnerusut taarsiullugit ivertinneqartariaqarlutik. Ingerlaannarsinnaanngilagut pikkorlunnerit isiginaveersaarlugit imaluunniit sumik peqquteqaraluarnersumik suliassaminnut inorsartut sernigiuaannarsinnaanngilagut. Nunatta siunissaqarnera uanga upperiuarpara, kisiannili pisariaqarpoq taava Kaassassuttulli sanngeequtigut qaangerniarlugit nukissamik aallernissarput. Piumasaqaateqartariaqarpugut uatsinnut, immitsinnullu kiisalu aamma ersigisariaqarunnaartariaqar­parput piumasaqaatinik naammattumik naammassinnissinnaanngitsunut kinguneqartitsisarnissaq.

 

Nunatsinni kikkulluunniit inooqataatinneqarsinnaasariaqarput kisianni suliassaminnik naammattu­mik aallussisinnaanngitsut suliaminnik peersinneqartariaqassapput, taamak iliornikkut ikiorneqarlu­tik suliassanut artunngisaminnut ikaarsaarsinnaaniassammata.

 

Tamanna sulisunut aamma Naalakkersuisunut atuutsinneqartariaqarpoq. Kilerneq asuli aseruut­tiinnarnagu mamisartariaqalerpoq. Taamaattumillu tassani ersarissumik uanga takutitsillunga Inuit Ataqatigiit siunnersuutaa ilalerlugu nikueqataavunga.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Ja qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut.

Siullermik qujassutigaara Naalakkersuisunut tatiginninneq Siumukkut Atassutikkullu maani takutitaat, assut tamanna qujassutigaara aammalu Naalakkersuisut suleqqinnissaani paasivara taamatut tatiginninneq tunngavigalugu suliassaq ingerlateqqissagivut.

 

Uani pineqartoq Landskarsip naatsorsuutai oqallisigineqarnerani saqqummersut amerlaqisut oqaatigineqareerpoq aamma saqqummiussami Naalakkersuisut saqqummiussaanni revisionsudvalg-ip misissugassai tulliuttut, tassanilu aamma Naalakkersuisut suliassanik aamma apeqqutinik revisionsudvalgiminngaanniit nalunngilarput suliassersorneqarumaarluta aamma taakku suliarine­qassapput. Taanna qularutigineqassanngilaq aamma Naalakkersuisut paasissutissat tamaasa tunniunniarumaaraat apeqqutigineqartullu tamaasa akiniarumaarlugit.

 

Aamma revisorit, kukkunersiuisut avataaneersut nalunaarusiaat ataasiakkaat qaqiinnarlugit oqaaseqarnerit maluginiarsimavakka, kisiannili aamma maluginiarpara Deloitte & Touche-ip revisionspåtegning-imini nalunaarusiamini konklusionia naggasiussaa erseqqilluinnartumik oqaatigineqarsimammat.

 

Nammineq isumartik najoqqutaralugu ukiumut naatsorsuutit tamatuma tungaatigut inatsisit tunngavigalugit periusissaq naapertorlugu suliarineqarsimasut, aammalu kalallit nunaata namminer­sornerusut naatsorsuuseriaasianni periaatsit aamma malinneqarsimallutik.

 

Taamak ittut aamma nalunaarutit uagut tigusimasagut tunngavigalugit aamma suliassaq una ingerlassimavarput.

 

Taamaattumik oqaatigisassani uaniittuni nassuiaatissat ataasianngeqalutik maannakkut oqaatigine­qareersut aamma Naalakkersuisut tungaaninngaanniit, suli annertunerusumik erseqqissaassutigilaar­neqarnissaanik noqqaasoqarpat aamma taamaaliussaagut. Apeqqutinik amerlanerusunik paasinnik­kumasoqarpat aammalu samrådinut qaaqquneqassagutta aamma aggissaagut aamma nassuiaassaa­gut, tamakkunatigut ataatsimilluunniit isertugaasinnaasunik maani oqartoqassanngilaq naalakker­suisut immikkoortiterisimasut.

 

Ajoraluartumik ukiuni namminersornerulluni maani suliffigisatsinni aningaasatigut ingerlatsinitsin­ni pissutsit qaangeruminaatsut ilaa suli atuuppoq, 1999-imi iluarseriagarput budgetlov-imik suliatta taamanikkut aningaasatigut sukaterinermik aamma taanna ilanngullugu, suli taanna tamakkiisumik iluatsinngilaq.

 

Naalakkersuisut tassani suliniarput, sulisorisagut aamma tamakkunatigut pikkorissarneqassapput. Uagut aamma tassuunakkut akisussaaffitsinnik ilisimanninnermut aamma sulisutsinniippoq aamma taakkua tamaviaartumik sulipput, aammalu pikkorissarnissaat aamma tamakkununnga innersuussu­tigineqartunut ilaappat aamma suliarissavarput.

 

Taamaattumik uani ataatsimut tamaasa katillugit oqaatigissavara pissusiusarsimasut siornatigut immikkut ittumik akuersisarnerit, Inatsisartut ataatsimiinneranni ukiumut marloriarluni pisuni taakku periarfissaasimagaluartut 1999-imili qaangiuttut 2000-ikkut isernitsinni, taamaalillugit qinnuteqartarnerit periarfissaarutitaanerat Inatsisartuni suliarissallugit tikissimavarput.

Taamaattumik suleriaatsit uaniittut aamma sungiunniartariaqarpagut, taamaattunillu kukkusoqarsi­mappat iluarsiiniarnermi aamma Naalakkersuisut iluarseeqataaniarnissaat qularutigineqassanngilaq nalunaarutigineqartutut naammassiniarneqassammat.

 

Taamaattumik oqaatigissavara suliassaq una ininngilaq ingerlaqqissaaq aamma oqaatigineqareerpoq taamaassasoq aamma inerlugu suliarissavarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Ja qujanaq. Erseqqissaatigissavara Partiit, Kattusseqatigiillu tamarmik ataatsimiititaliamut ingerlanissaa kissaatigimmassuk, tassalu Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut ingerlanissaa tassalu Siumut, Atassut, Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiit kisiannili Attaviitsut ersarissumik tassani oqaatiginngilaat ataatsimiititaliami suliarineqarnissaat.

 

Tassa amerlanerussuteqangaartut ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa kissaatigaat, tassalu Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliami.

 

Oqaaseqartut tulliit periarlugit, taava naammassinialissavarput taanna suliaq. Taava tulliulluni oqaaseqassaaq

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa siullermik ukua isumaqatigiinniarnerit aatsaannguaq eqqartorakkit sooq aperineqarama aningaasanik taakkununnga matussutissanik qinnuteqarsimanngitsugut, taamaaliorpugut - taamaaliukutsoorpugut, taava 3,4 mio.kr.-inik pissarsivugut, kisianni isumaqarpugut suli taakku amerlanerusinnaasut, taannali suli massakkut sulissutigalugu naammassivinngilarput.

 

Aamma oqaatigissavara massakkut sukaterineq ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni aamma innarluutilinnut angerlarsimaffiini sukaterineq ingerlavoq, allaallu imak sakkortutigivoq ullumikkut allaat ullukkut, ulloq unnuarlu angerlasimaffiit ungasianiit massakkut aqunneqarlutik aallartipput. Massakkut oqallinneq manna aallaavigalugu sukaterineq pinngitsoornani ingerlasariaqarmat aammalu qaangeeqqinnginnissaq pinngitsoorusukkatsigu siunissami. Ungasianiit ilai massakkut aqullugit aallartissimavagut.

Kiisalu aamma oqaatigisassara unaavoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit sinerissami sumi tamaani massakkut inissisimasut illoqarfinni, taakkua missingersuusiortarnerat 1. januar 2003-iminngaanniit allangortinniarlugu sulissutigalugu massakkut ingerlakkatsigu. Aammalu minnerunngitsumik maani uagut qullersaqarfitsinni aningaasarsiornikkut aqutsineq soorunalimi suli pitsaanerulersinnaanissaa sulissutigalugu massakkut aamma ingerlapparput. Isumaqarpungalu taakku aamma Inatsisartut massakkut oqallinnermi uunga ilutigitillugu aamma paasisariaqaraat.

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut Pilersuinermut Attaveqarnermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Siusinnerusukkut Mogens Kleist-ip maanngaanniit ujartorlunga oqaaseqarneranut akissuteqarusuppunga aammalu Inuit Ataqatigiinniit uannut tatiginnikkunnaarlutik taasitsitsineran­nut aamma ilaatigut oqaaseqalaassallunga.

 

Siullermik oqaatigerusuppara tulluusimaarutigigakku Inatsisartuni ukiuni kingullerni nutarteriner­mut suleqataasimanera, minnerunngitsumik aamma Naalakkersuisutut novemberi 1999-imiit toqqarneqarninniit aamma Isumaginninnerup iluani nutarterinermut suleqataasimanera tulluusi­maarutigaara.

 

Aamma suleqatiginikuusagut tamaasa suleqataalluarsimaneri pillugu qujasarpunga. Taamaattumik assut ajuusaarutigaara suleqatigiinnerput peqatigiilluta siunnerfigisagut suliarisimasagullu ilaatigut taamatut nalilerneqarmata. Taanna ajuusaarutigaara. Ajuusaarutigaara aamma maluginiarneqarsi­magunanngimmat naak ilaasa aamma oqaaseqaatiminnut ' 3 issuarlugulusooq oqaatigisarsimagalu­araat ilami ' 3-imi allassimavoq imatut ANaalakkersuisunut ilaasortaq sukkulluunniit naalakkersui­sunut ilaasortaasoq naalakkersuisoqarfimmut pineqartumut aningaasaliissutinut akisussaavoq@. Taamaattumik pissusissamisuuginnarpoq massakkut Isumaginninnerup iluani Naalakkersuisuusoq akissuteqarmat, Isumaginnittoqarfimmut Suliffeqarnermullu tunngatillugu apeqqutigineqartunut. Pissusissamisoorluinnarpoq, inatsisiliagut nammineq taamatut oqariartuuteqarput.

 

Uanga qularutiginngivippara Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq pisarneq najoqqutaralugu sukumiilluinnartumik suliaqarumaartoq, qularutiginngivippara Naalakkersuisut arlaqartut qaaqquneqartarumaartut isumasiorneqarlutik aammalu paasiniagassat sunnguit tamaasa mumitta­qattaarlugit paasiniaqqissaarneqassasut aamma taamaattariaqarpoq, taakkulu suliarineqareerpata taamanikkornissaanut kikkut matumani kigaalaqutaasimanersut aamma paasinarsiumaarpoq. Taanna qularinngilara, taamaattumik Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq  sulilluarnissaanik kissaakkusuppara, qujavungalu aamma Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartut suli tatigalunga taasimmata.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Ja qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Otto Steenholdt, pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq:

Taasineqarnissaa sioqqullugu Mogens Kleist-iminngaanniit oqaaqqissaarneqarpunga aasinaasiit taanna atorlugu ukiut taamak amerlatigisut taalaareersimalluni sooq taamaaliunnginnersoq, taakkua akissuteqarfigissanngilakka, immaqa misigittaqarneruleruvit tamakkua ilikkarumaarpatit.

 

Tassa taakkua oqaatigisakka imannarsuaq malersoqqinnagit oqaatigerusuinnarpara Johan Lund Olsen-ip oqaatigisaa namminissarsiorluni ileqqulersorsimaneq, uanga taamatut ileqqulersorsimasu­tut isiginngilakka aamma Hr. Dorph-ip nassuiaataa aatsaaqqissaaq pisoq tusarneqarsinnaavoq kusanartumik nassuiaateqartoq.

 

Per Berthelsen-ip kuffertersua alersinillu tipittunik imalik aammalu kilernera qasililluni marnilik oqaaseqarfigissanngilakka, taakkua allarluinnarmiimmata. Kisianni aajuna uanga oqaatigiumasara saqqummiussaq avataaniit kukkunersiuisut uparuagassaqarfigisimanngisaat sinneqartoorutinillu angisoorsuunngikkaluanik imalik aatsaat taamak qujartigimmat. Immaqaana uagut akiitsoqarnersu­aq imaluunniit amigartoortarnersuaq regnskabini ileqquliutiinnarsimagipput kiisamili sinneqartoor­toqallatuakasimmat allaat Naalakkersuisut uppiteriarneqaraluarput.

 

Ajornaqaaq taamak torinngitsigisumik iliortoqarsinnaanngilaq aappaagu amigartoorujorujussuarpa­ta uppiteriarneqassappata uanga ilaasinnaanera nalunaarutigissavara, sinneqartoortunut uppisitseri­arusunngilanga.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassissaaq Per Rosing-Petersen, Kukkunersiuinermi ataatsimiisitaliap siulittaasua pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Per Rosing-Petersen: Kukkunersiuinermi ataatsimiisitaliap siulittaasua

 

Qujanaq. Ukiut kingulliit Kukkunersiuinermik ataatsimiisitaliaata siulittaasuattut isumaliutissiissu­siortarsimanitsinni unneqqarilluta Partiimut sumulluunniit attuumassuteqarnerput toqqammavigina­gu uparuagassat uparuartorlugit isumaliutissiissusiortarsimavugut. Partiinillu Kattusseqatigiinnillu aamma taanna ataatsimiisitaliaq ilaasortaaffigineqarpoq, tamannalu aamma apeqquserneqanngi­saannarsimavoq ataatsimiisitaliap ilaasortaaninngaanniit aamma Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaanit, tamannalu ingerlariaaseq allanngortinnavianngilarput taannalu uanga Josef Tuusi  Motzfeldt-imut oqaatigissallugu pingaartippara.

 

Misissuissaagut tamannalu tunngavigalugu ukiamut ataatsimiinnissatsinnut isumaliutissiissuliortus­saavugut siulittaasutullu pisusaaffeqarpunga unneqarissuseqarlunga misissuisimanermi inerniliineq toqqammavigalugu aatsaat oqaaseqaruma. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Lars Karl Jensen, pingajussaaniilerami aamma naatsunngua­mik.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Aap naatsunnguussaaq. Tassa Kukkunersiuinermi ataatsimiisitaliamut ilaasortat aamma uanga  oqareernikuugaluarpunga taakkua suliassat suliarinissaat qilanaaralugu aamma soorunami taanna allanngunngilaq.

 

Uani aamma soqutiginarsinnaavoq misissussallugu ataatsimiisitaliaminngaanniit taanna ataatsimii­sitaliami oqaatigiinnarsinnaagaluarpara kisianni aamma manna oqallinneq kissalaaqimmat oqaatiginngitsoorusunngilara, tassa maluginiakkama ilagimmassuk naak suliassaq suli pulaffiginn­gikkaluarlugu iluamik ataatsimiisitaliami pulaffigisussaagatsigit.

 

6. december Naalakkersuisut taakkua ilaat aningaasanik qaangiisimasut taakku qinnuteqaatitik tunniussimavaat, taavalu 7. december Naalakkersuisut nikinneranni sippuinerit akuersissutigineqar­simapput naak aningaasartai 11-12 mio.kr. matussutissaqanngikkaluartut aamma taakkua misissussallugit soqutiginarpoq. Isumaqarama Naalakkersuisut tassani aamma akisussaaffiat soorunami atorfilittat tatiginassusiannik aamma tunuliaqutaqartoq, Naalakkersuisut suliassartik suliarisimagunikku sooq taava paasitinneqarsimanngillat aningaasanik akuersisoqartoq matussutis­saqanngitsunik, tamakkuupput suliarissallugit qilanaarisakka.

 

Uanilu aamma nuannaarutigivara maannakkut ataasiakkaat ilaasortat inernileereerlutik oqallinneq qimakkiartuaalermassuk, tassami suliassat maneruttortussaapput ukiamullu isumaliutissiissummik Kukkunersiuinermi ataatsimiisitaliaq saqqummiussisussaalluni.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Lars Sørensen, pingajussaaniilerami aamma naatsunngua­mik.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Aap. Tassa uagut aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit soorunami Kukkunersiuinermut ataatsimiisi­taliami suliaqassuugut aamma tupassutigivara ilaatigut Siumut oqaaseqartuata Kukkunersiuinermut ataatsimiisitaliap ilaasortap ilaatigut akisussaaffik atorfilinnut nuutinniarsarimmagu. Inatsisini ersarissorujussuarmik ila oqaatigereernikuuvarput akisussaaffik Naalakkersuisuniippoq aammalu neriuutigivara Kukkunersiuinermi ataatsimiisitaliap siulittaasuata suliat uagut aalajangersimasumik suleriaaserput toqqammavigalugu ingerlatissagai, immikkullu taakkua 65 mio.kr.-inik sippuisima­nerit inatsisinik unioqqutitsinerusut taakkua aamma soorunami kaputartuunnissaat taanna mianersuuttariaqaripput.

 

Aamma naggataatigut Naalakkersuisut Siulittaasuata soorunami kukkunersiuisut uppernarsarpaat Inatsisit malillugit Landskarsip naatsorsuutai 2001-imi suliarineqarsimanerat. Taanna nalinginnaa­sumik oqaaseqaataavoq, tassami aalajangersimalluinnaqqissaartumik naatsorsuutit suliarineqartar­put Inatsisit malillugit allatassaavoq, inatsinik unioqqutitsisimanerit taakkuuppullu uagut isumarput malillugu Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimasut.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Ja qujanaq. Maannalu naggataarutaasumik Aningaasaqarnermik Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Siullermik Lars Karl Jensen-ip oqaatigisaanut taakkua 7. december Aningaasaqarnermi Naalakker­suisoqarfimmi nuutsinerit pisimasut immaqa eqqunngitsumik tunngaveqarluni suliaasimasinnaa­nerinik oqaaseqarneranut tunngatillugu oqaatigissavara taakkua Aningaasaqarnermi Pisortaqarfim­mi pisinnaatitsissutit tunngavigalugit suliaq suliarineqarsimammata, taavalu tunngaveqarsimallutik Isumaginninnermi, kommunini assigiinngitsunik misileraanermut aningaasaliissutaasunut tunngassuteqarlutik.

 

Taamaattumik soorunami aamma Kukkunersiuinermi ataatsimiisitaliami tamakkua ilanngullugit misissussavai, kisianni uani erseqqissalaaginnarniarlugu paasissutissat pissarsiarisatik tunngaviga­lugit aningaasassaqartinneqarneranik ilisimatitsissutit tunngavigalugit aamma suliat  suliarineqarsi­manerat pisimammat.

 

Taava taamak oqariarlunga qujassutigissavara maani oqallinneq sivisooq aamma pissarsinartoq oqaaserpassuit aamma soorunami suleqqinnitsinni atorluagassagut pissarsiarivagut, taamaattumik oqallinneq imannak avaanngunartutut taasinnaanngilarput.

 

Uanga isumaqarpunga annertuumik maanna Naalakkersuisuninngaanniit aamma oqaatsit assigiinngitsut saqqummiussuunneqartut suleriaqqinnissatsinni tunngavissat annertuut aamma pissarsiarivagut, taamaattumik aammalumi ukiumi 2002-imi massakkut sulinitsinni ullumikkut oqaatsit oqaatigineqartut tunngavigalugit suliarput ingerlatereerparput. Tassa aningaasaliissutita­qanngitsut matussutissaanik piaartumik aaqqiiniartarneq suliaq ingerlanneqalereernikuuvoq massakkut Naalakkersuisuusunit. Taamaattumi neriussuugut Inatsisartullu aamma suleqatigiilluar­luta maani suliarput ingerlateqqissagipput.

Qujanaq.