Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 39-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat, pingasunngorneq, 17. april 2002

 

 

Immikkoortoq 39

 

 

Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip kunngip peqqussutaatigut atuutsilersinne­qarnissaa pillugu aalajangiiffigissasatut siunnersuut.

(Johan Lund Olsen)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit.

 

 

Ole Lynge, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inuit Ataqatigiit.

Aallartivitsinnagu Lars Karl Jensen qinnuvigissavara aqutseqqullugu.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinermik aqutsisoq, Siumut.

Soorlu oqaatigineqareersoq maannakkut immikkut 39 oqaluuserissavarput.

Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip kunngip peqqussutaatigut atuutsilersinneqarnis­saa pillugu aalajangiiffigissasatut siunnersuut.

 

Siunnersuuteqartoq Inatsisartuni Ilaasortaq Johan Lund-Olsen oqaaseqalersinnagu oqaatigissavara Inatsisartut 1999-imi ukiakkut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut taamatut ilusilimmik siunersuu­taat aammattaaq oqaluuserineqarsimasoq.

 

Naalakkersuisut siunnersuutaat siullermeerneqareerluni Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerani Ataatsimiititaliamut suliassanngorlugu innersuunneqarpoq, taamanilu inersuarmi oqallinnermi isummat saqqummiussuunneqartut tunngavilugit Naalakkersuisut Siulittaasuat qinnuvigalugu Naalagaaffiup oqartussaasuinut attaveqaqqullugu misissuisussatut ataatsimiitalianik il.il. pilersitsinissamut tunngatillugu aalajangernissamut Inatsisartut siunnersuuteqataajumallutik kissaatigisaata akuerineqarsinnaaneranut periarfissat qulaajaavigineqaqqullugit.

 

Naalagaaffiup oqartussaasuisa akissutaat ukioq manna aallartilaartoq aatsaat takkuppoq. Inatsisartut ukiuata naanerani siunnersuutit naammassillugit suliarineqarsimanngitsut atorunnaartussaanerannik Inatsisartut suleriaasianni aalajangersakkap taamani atuuttup kingunerisaanik Naalakkersuisut siunnersuutaat atorunnaarsimavoq.

 

Naatsorsuutigineqarpoq siunnersuut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliamut suliarine­qartussanngorlugit innersuunneqassasoq, piffissallu ingerlanerani Inatsisit Atortinneqarneranut Ministeriaqarfimmut akissummik sukumisumik pissarsisoqarsinnaasimassalluni.

 

Taamaalillunga oqaluuseriassaq taanna siunnersuuteqartumut saqqummiussiffigineqarnissamut piareertippara.

Johan Lund Olsen takanna.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Ja, qujanaq. Paasissutissiissutigineqartoq taanna soqutiginassusia. Kisiannili siunnersuutigisara una aalajangiiffigisassatut siunnersuutigisara tassa massakkut saqqummiutissavara.

 

Misisuisussatut atatsimiititaliat pillugit inatsisip Nunatsinnut atortuulersinneqarsinnaanera pillugu Inatsisartut kingullermik soorlu oqaatigineqareersutuut 1999-imi ukiakkut eqqartuipput, taamani Inatsisinut atortitsinermut minsteriaqarfiup allakkatigut ulloq 16. August 1999-imeersutigut misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa pillugu peqqussutissamut missingiut Inatsisartunut aamma saqqummiunneqarmat.

 

Uani siunnersuuteqarninni taamaammat taamani saqqummiussissut aammalu allakkiaq, tassa baggrundsnotat aammalu pappilissat allat ilaatigut inatsisissatut missiliuut taamaammat aamma ilanngullugit Inatsisartunut agguaatitinnikuuakka.

 

Ilisimaneqartutulli Inatsisartut peqqussutissamut missingiut taanna taamani ilalersunngilaat Namminersornerullutik Oqartussat, taamatullu Inatsisartut ukiuni arlalinnngortuni Misissuisussatut atatsimiititaliat pillugit oqallissiginnittarsimanerannut atatillugu siunnersuutigineqartoq taamani iluarineqanngimmat. Pingaartumik missingiummik ' 1-mi siunnersuutigineqartut Inatsisartut akuersaarnartissimanngilaat, tassami Misissuisussatut ataatsimiititalianik pilersitsisarnissamut piginnaatinneqarnissaq Nunatta Inatsisartuiniissasoq pingaartinneqarpoq, danskit folketingianniisa­soq siunnersuutigineqartutut kissaatigineqarani. Taamatuttaaq Inatsisartut pingaartippaat Misissuisussatut ataatsimiititaliat Nunatsinni suna suullu misissorneqartassanersut Nunatsinni oqartussaasut namminneq oqartussaaffigisariaqaraat, naammagineqanngilarmi Danmarkimi Inatsisinik atortitsinermut ministeri - Nunatsinni pisimasunut tunngatillugu taamatut piginnaatinne­qassappat.

 

Kalaallit Nunaannili pissutsit aallaavigalugit Misissuisussatut ataatsimiititalianik pilersitsisarsin­naanissatsinnut inattsisitigut tunngavissaqarnissarput pisariaqarluinnarpoq. Tamanna Puisi A/S-imi pisimasut eqqarsaatigalugit piffissami qaninnerpaami uppernarsivarput, soorluttaaq siusinnerusuk­kut 1990-ikkut qiteqqunnerani KNI A/S ajutoorluinnarmat pisariaqartitsivinnerput aamma uppernarsereeripput.

 

Qularutissaagunanngilaq Misissuisussatut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaanisamut inatsisitigut tunngavissaqarlerutta mianersortoqarnerulerlunilu akisussaassuseqarnerusumik pissusilersortoqarta­lerumaartoq, aamma Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffii aqqutigalugit pisortat aningaasaliissuteqaraangamik.

 

Taamaattumik tunngavilersuutit siuliani eqqartukkakka pappilissallu ilanngunneqartut innersuussu­tigalugit siunnersuutigissavara Inatsisartut 2002-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni Danmark-imi inatsit atuuttoq, tassalu Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit, tassa inatsit nr. 357 2. juni 1999-imeersoq Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut pisariaqartitsinerat malillugu allannguutitalerlugu, Kalaallit Nunaannut aamma atortuulersinneqarnissaata akuersissutigineqarnis­sa aalajangiiffigissagaat.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinermik aqutsisoq, Siumut.

Johan Lund Olsen-imut qujavugut. Taava

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Ilumoorpoq Inatsisartut Siulittaasuata aatsaannguaq oqaatigisaanut naammattumik ilassutigiinnar­sinnaavara, taamanikkut kingullermik oqallisigineqarmat akissutinnut, akissutigisama qaavatigut tassa 1999-imeersukkut Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanut apeqqutinik arlalinnik tunngassuteqartunik nassuiaammi danskit Naalakkersuisuinut piumasaqarsimagatta.

 

Nassuiaalli aatsaat oqaatigineqartumi 25. januar 2002-mi Inatsisinik Atortitsinermi Ministeriaqar­fimmit tiguneqarpoq, piffissalu aamma tamatuma tungaanut allakkatigut, oqarasuaatikkullu Naalakkersuisut arlaleriarlutik nukingisaaruteqartarsimapput.

 

Oqaatigissavara katillugit allakkat arfinillit Justitsministeriaqarfimmut ingerlatinneqarsimapput, pingasoriarluni telefonikkut nukingisaarutinik nalunaarutigineqartarsimapput aatsaalli ministeria­qarfip nassuiaataa 5. februar 2002 tamakkiisoq Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliamut nassiunneqarput. Tassa piffissarititaasut taakkua oqaatigisakka qanoq suliassamut tassunga tunngassuteqartut ingerlanneqarsimasneri.

 

Misissuissussatut ataatsimiititaliamik pilersitsinissamik attuumassuteqaartunut aningaasartuutit Inatsisinik Atortitsinermi Ministeriaqarfimmi aningaasartuutigineqartassapput sunnersuut manna isikkorisamisut akuerineqassappat maani atortuulersinneqarluni.

 

Naalakkersuisut Allattoqarfiata apeqquteqaateqarneratigut Inatsisinut Atortitsinermi Ministeriaqar­fik ilisimatitsivoq misissuinernut taamaattunut nalinnginnaasumik aningaasartuutit annertuujusut katillugit mio.-nit aningaasartuutit marlunnik kisitsisitallit taama naleqakkajuttut, tamanna apeqqutigineqasappat.

 

Taamaattumik taakkua ataatsimut erseqqissaatigalugit oqaatigissavara Naalakkersuisut innersuussu­tigiumammassut siunnersuut Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaanut suliarisassanngorlugu nassiunneqassasoq taakkua innersuuteqassammata qanoq Naalakkersuisut siusinnerusukkut maannakkullu inaatsisit taassumap atortuulersinneqarnissaannut Nunatsinni siunnersuut taanna akuersaarnerlugu imaluunniit akuersaannginnerlugu.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua.

Naluneqanngitsutut siunnersuutigineqartoq Inatsisartut 1999-imi ukiakkut ataatsimiinnermi kingullermik suliaraat.

 

Siumumiit erseqqissassavarput siunnersuutip kingullermik suliarineqarnerani Siumumiit Naalakkersuisut kaammattoratsigit suliaq Naalagaaffiup oqartussaasuinut saaffiginnissutigeqqullu­gu misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa isumageqqullugu.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut suliakkiissuterput naammassisimammassuk taamaalillunilu ullumikkut inatsisip pineqartup Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarsinnaalernera aamma angusimammassuk.

 

Siumumiit taamatut naatsumik oqaaseqarluta inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa akuerseqataaffigissavarput.

 

Godmann Jensen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutigaa misissuisuutita­tut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip inatsit nr 357, 2. juni 1999-meersup Danmarkimi atuuttup Nunatsinnut naleqqussarlugu Namminersornerullutik oqartussanit atortuulersinneqarnissaa Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerminni aalajangiiffigissagaat.

 

Siunnersuuteqartup Johan Lund Olsenip siunnersuutaa aamma Naalakkersuisut akissuteqaataa peqqissaartumik misissoreerlugit Atassummiit isummernerput imatut oqaatigissavarput.

 

Atassummiit oqaatigissavarput siunnersuuteqatup siunnersuutaa tapersersoratsigu. Nalunngilarput siusinnerusukkulli inatsiti pineqartoq nr. 357, 2. juni 1999-meersoq Nunatsinnut aamma atuutilere­ersimasariaqaraluartoq, aamma inimi maani eqqartoneqareersimalluni tassalu ukiakkut 1999-imi Inatsisartut ataatsimiinneranni oqaluuserisasani immikkoortoq 8-tut.

 

Maluginiarparput Naalakkersuisut akissuteqarnerminni ersarissumik oqaatigigaat ukiut qaanngiuttut eqqarsaatigalugit inatsisip pineqartup Nunatsinni atuutilereersimasariaqaraluarnera ersarisumik atorfissaqartissimagipput, Nunatsinni ingerlatseqatigiiffissuit ingerlanerliornerini allatullu ajornartumik ingerlaqqissagunik immikkut ittumik Inatsisartuni aningaasaliiffigeqqittariaqalernerni.

 

Atassummiit oqaatigissavarput siunnersuuteqartup Inatsisartuni ilaasortap JohanLund Olsenip siunnersuutaa aamma Naalakkesuisut akissuteqaataat assortuutinngimmata malugisimagatsigu, ukiuni qaangiuttuni ingerlatseqatigiiffissuit pillugit naliliiniartarnerni oqallittarnernilu inatsimmik taamatut ittumik annertuumik amigaateqarsimagatta.

 

Atassummiit siuliani oqaatigineqartut tunngavigalugit siunnersuuteqartup siunnersuutaa pillugu Naalakkersuisut akissuteqaataat taperserlugu isumarput taamatut nalunaarutigaarput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanq. Ukiuni kingullerni arlaqaleqisuni Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffii ingerlatsinermikkut ajutoorsimagaangata naluneqanngilaq landskarsi immikkut milliuunilikkaanik tapiissuteqartartoq.

 

Inatsisartut 400 mio.-koruunit tikillugit 1995-imi KNI-mut naatsorsuutigineqareersimanngitsunik taamaalillutik aningaasalersuisariaqalersimapput, taassumat saniatigut eqqaamaneqassaaq M/S Diskomut upernaakkut 1999-imi 34 mio.-koruunit aammalu minnerunngitsumik Puisi A/S-mut 50 mio.-nit koruunit tikillugit inuiaqatigiit aningaasalersuisariaqarnikuupput aktieselskabini siulersuisunit ingerlatsinerlussimaneq peqqutaalluni.

 

Taamatut aningaasatigut ingerlatsinerlussimanerup kingunerisaanik inuiaqatigiit akiliisussanngor­tinneqartarnerat Inuit Ataqatigiinniit akuerisinnaanngilluinnaratsigu aammaarluta Nunatsinni misissuisartut misissuisussatut ataatsimiisitaliamik pilersitsisoqarnissaa piumasaqaatigeqqipparput, tassami eqqortuusinngaanngilaq aningaasarpassuit inuiaqatigiinnut iluaqutaaniartussaallutik aningaasaliissutigineqartut annaaginnarneqartarneranni qanoq pisoqavissimaneranik paasitinne­qanngittuaannassagutta. Inuiaqatigiittut paasitinneqarsinnaanissarput pisinnaatitaaffigaarput taamaattumik isumaqarpugut aktieselskabini ingerlatsinerluttoqarsimatillugu akisussaassutsip inissinneqartarnissaa pisariaqartoq.

 

Siunnersuuteqartup oqarneratuut ukiakkut 1999-imi Inatsisartut ataatsimiinnerminni misissuisussa­tut ataatsimiisitaliat pillugit inatsisip peqqussutissartaattut siunnersuutigineqarsimasoq oqaluu­seraat. Siunnersuut Inatsisartuni oqaluuserineqarmat Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilarput, taamanikkut isumaqaratta peqqussutissatut siunnersuut amigaateqarpallaartoq. Amigaateqarpallaa­ginnanngilaq aammali ima akueriuminaatsigisumik imaqarpoq Qallunaat Nuaata Inatsiseqarnikkut Naalakkersuisuanit annertuumik tigummineqartussaalluni.

 

Taamatut ilusilerneqarsimanera isumaqarpugut Nunatsinnut tulluartuunngitsoq nunami pineqartumi oqartussaasut qulaatiinnarlugit misissuititsisinnaanermik imaqarami.

 

Tamanna tunngavigalugu Nunatsinnut tulluarsakkamik inatsisiliortoqarnissaanut aalajangiiffigisas­satut siunnersuut Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput.

 

Inuiaqatigiit aaqqissuussaanerata iluani minnerunngitsumillu Naalagaaffimmut attuumassuteqartu­nut tunngatillugu aaqqiissuteqarniartilluta amerlasuutigut misigisarpugut suliassat kigaalaarunne­qartarnerannik. Tamanna tunngavigalugu Inuit Atatigiinniit isumqarpugut nunap iluani pissutsinut aammalu inatsisit atortinneqarnerat pillugu immikkut naalakkersuisoqarfeqalertariaqartugut, taamaasilluta aaqqissuussaanitta tungaatigut ataqatigiissaarluakkamik ingerlatsiffeqalissagatta.

 

Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsenip siunnersuutaa tamakkiisumik Inuit Ataqatigiinniit oqare­ernitsituut taperserparput aappassaaneerneqartinnaguli Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut peqqissaartumik suliassanngortillugu ingerlateqqipparput.

 

Ilanngullugu kissaatigissavarput Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq suliamut tunngatillugu sukumiisumik malinnaatinneqassasoq.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiinniit misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip kunngip peqqussutaatigut atuutsilerneqarnissaanut tunngatillugu siunnesuummut pisarnitsiut peqqissaartumik misissoreerlugu imatut oqaaseqaateqassagut.

 

Siunnersuuteqartoq siusinnerusukkut tassalu Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni 1999-imi immikkoortoq 8-tut suliarineqarsimasukkut takuneqarsinnaavoq suliaq naammaginanngitsumik pipallataasumillu ingerlanneqarsimasoq. Kattusseqatigiit isumaqarpugut inatsisit matumap atuuttungortinneqarsinnaanera aatsaat kunngip peqqussutaatigut atuuttussanngortinneqarsinnaasoq.

 

Misissuissusatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisit misissorneranni takuneqarsinnaareerpoq inatsisit imaaliallaannaq Namminersornerullutik Oqartussat matumani akulerussinnaatitaanerat killeqareer­soq, tassami Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmut aammalu eqqartuussinermi inatsimmut naapertuuttunngorsarneqarsimanngimmat, taamaammallu Namminersornerulutik Oqartussat sunniuteqarsinnaanerat tassuuna apeqquserneqarariaqarpoq aammalu maannangaa inatsisit naapertorlugit suli susassaqarfiginngikkaat tassa qallunaatut oqaaseq kompetence atorlugu, tassami ullumikkut inatsisit atuuttut naapertorlugit misissuisussatut ataatsimiititaliap Qallunaat Nunaanni Inatsisinik Atortitsinermut Ministereqarfiup susassaqarfigimmassuk. Taamaalilluni Nunatsinnut naleqqussarneqaruni Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi eqqartuussinermilu inatsimmut naleqqussarneqaqqaartussaassalluni.

 

Kattusseqatigiit isumaqarpugut  misissuisussatut ataatsimiititaliap Nunatsinni kunngip peqqussutaa­tigut atuuttussanngortinneqarpat Nunatsinnut naleqqussarlugu atuuttussanngortinneqarnissaa qulakkeerneqartaraiqartoq. Kattusseqatigiit siusinnerusukkut oqariartuutigisarsimasarpassuagut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatarisaat, tassalu aktieselskabit pillugit matumani innersuussutigissavagut. Matumanittaaq oqaluuserisap matumat siuliani siunnersuummut saqqummiussagut tassalu immikkortoq 94-imi saqqummiussagut innersuussutigissavagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigineqartoq isumaqataaffigalugu tamakkiisumik taperserparput aammalu suliap aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliamut susassaqartumut suliarineqar­nissaa inassutigalugu.

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Uani naatsunnguamik nalunaarutigiinnassavara siunnersuutigineqartoq tassalu misissui­sussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit kunngip peqqussutaatigut atuutilersinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut hr. Johan Lund Olsenimit Inuit Ataqatigiinniit saqqummiunne­qartoq nammineerlunga assorsuaq pingaartikkakku, aammalu saqqummiussisoq uani qutsavigalugu uani nalunaarutigissallugu isumaqatigilluinnarakku, isumaqarpungami misissuisinnaanermik, nakkutilliisinnaanermik aammalu pisariaqassappat malersuisinnaanermut sammisut sukaterneqar­nissaat pisariaqarluinnartoq,t assanimi ilaatigut anguniarneqarmat inuiaqatigiinni tatiginartumik ingerlatsisinnaaneq aammalu avataaningaanniit isigineqarnermut iluaqutaanngitsoorsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik naatsumik oqaaseqarlunga, tassa siunnesuutaasoq tamakkiisumik taperserakku nalunaarutigissavara.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Takisuuliutiginagu ersarissumik paatsuungassaanngilluinnartumiluoqaatigisariaqarpara siunnersuut isumaqatigilluinnarakku. Siunnersuuteqartoq ilumoorpoq uagut maani Nunatsinni aamma inatsisiliortuusugut ilaanneeriarluta takusaqartaratta pisut ingerlatat assigisaallu eqqumeequteqartut. Maani Inatsisartuni eqqartuussisuusaarsinnaanngilagut tamanna pisussaaffiginnginnatsigu. Eqqumiigisalli qularnanngitsumik aningaasat tungaasigut ingerlatsisimanermut tunngasut nalorniffigut misissuisussatut ataatsimiititaliarmut Nunatsinni uatsinnit namminermit aallartinne­qarsimallunilu sulisussanngortitaasimasumut suliasanngortitsisinnaasariaqarpugut.

 

Ulloq manna tikillugu taama sulisinneqarsinnaasoq ikerup illua tunngaaniippoq, taamaattumik akuttunngitsumik aningaasat tungaasigut ingerlatsisimaneq ilaanni Inatsisartuni isornaqrtoqartitta­garput misissuisussaatitaasunit piaartumik aallartinneqarsinnaalissaaq, uagut nammineq taamatut sulisussanik peqareernitsigut.

 

Siunnersuut tapersersorpara.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tuppallingaarama allamik maani immaqa oqaasissaqanngilanga qujanarujorujussuaq. Kisianni tassa una suliaq qangaatsiarli tassa aallartinneqarpoq tassa maanalu pngajussaanik maani Inatsisartuni oqaluuserineqarmat aatsaat massakkut tassa iluatsittussanngulerpoq, taannalu soorunami tuppalliutigeqaara, tassami qanormaannaa qallunaat danskit oqariartaaseqarpat: Apingajussaanerigaanni aatsaat taava aatsaat iluatsivittarpunngooq@, tassalu maannakut taammatut sioaqlivinnguatsiarpoq tassami ilumoortoq aajuna: ataasinngorneq apriilip 22-ani 1996-imi nalunaaqutaq 16. 56 siunnersuut taanna misissuisussatut ataatsimiititaliamik maani Nunatsinni namminerisatsinnik inatsiseqalernissarput taanna taamani siullerpaamik maani Inatsisartuni siunnersuutigivara.

 

Taamani Inatsisartut sivisuumik oqallisingaatsiareerluta, tassami taamani KNI A/S ajutooqqammer­soq taamani aalassassimaarutigineqarpoq inuiaqatigiinni, tassami 1995-imi ukiakkut Inatsisartut aningaasat inuiaqatigiit karsianninngaanneersut 400 milliuunit koruunit tungaannut aningaasaliissu­tigisariaqarsimavaat naatsorsuutigineqanngitsut, taamaammat tassa taamani parteera tunuliaqutara­lugu tassa misigisimavunga ilumut taamatut ingerlatsisoqarsinnanngilaq aammalu taamatut ingerlaannartoqarsinnaanngilaq, taamaammallu tassa misissuisussatut ataatsimiititalianik namminerisatsinnik maani Nunatsinni inatsiseqalernissarput tassa siunnersuuteqarfigivara siullermik.

 

Inatsisartuni taamani aamma tapersorneqaraluartoq, tassa suliaq ingerlaruusaarsimavoq aappassaa­nillu Inatsisartut ataatsimiittarfiannut oqqunneqarmat, tassa tamanna pivoq 1999-imi, kisiannili tassa taamani saqqummiunneqartoq Inatsisartut kissaatigisaannut aammalu 1996-imi taamani siunnersuuteqarama kissaatigisaannut naapertuutivinngimmat, tassa Naalakkersuisut taamani peqquneqarput Inatsisartuninngaanniit danskit naalakkesuisuinut aamma taanna saaffiginnissutigi­neqaqqissasoq Nunatta Inatsisartuisa kissaataat naapertorlugu aamma suliarineqarsinnaaniassam­mat.

 

Taava tassa utaqqiloorpugut, utaqqiloorpugut, utaqqiloorpugut maannakkullu 2002 aallartileriallar­mat tassa pileriallarparput suli aamma susoqarsimanngitsoq, taamaammat assigiinngitsunik aamma 1999-ip kingorna pisoqartareersoq ilaatigut M/S Diskomi pisarsimasut, Puisi A/S-imi pisarsimasut taakku eqqarsaatigalugit oqarsimavunga eqqarsimavungalu ila taamaattoqaannarsinnaanngilaq naammaleqaaq pingajussaanik misiliigallarlanga imaassinnaavoq pingajussaaneeruma taanna iluatsikkumaartoq, tassalu maluginiarpara maani partiit tamarmiusut Kattusseqatigiillu aamma taamatut isumaqarlutik maannakkut piumassuseqartoqartoq namminerisatsinnik misissuisussatut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaanissarput taanna kiisami aqqutissiuunneqarsinnaanngulersoq.

 

Taamaammat tassa allatut oqassanngilanga qujanaq, tuppallernaqaaq, neriuppungalu suliap aappassaaneerneqarnissami ingerlanneqarnissaanut atatillugu ataatsimiititaliaq uani sulisinneqartus­saq tassa Inatsisinut Ataatsimiititaliaq (lovudvalgi) peqqissaarullugu aamma suliaq ingrlatikku­maaraa. Pisariaqavippormi tassa allamik oqaaseqarnanga qutsatigeqqiinnassavara siunnersuut  una qangalili malersortugara kiisami maannakkut iluatsimmat.

 

Kisiannili uan naggaterpiaatigut oqaatigilaarlara tassa paasivarput Atassutip oqaaseqartuata saqqummiussineratigut Naalakkersuisut akissuteqaataat taamaallaat naalakkersuisooqatigiit partiivinut agguaanneqarsimasoq, tassami ataatsimiinnissarput ataatsinut aallartittussaq sioqqullu­guli ilisivtsinnut alakkaaqattaartuarsimavarput Inuit Ataqatigiinninngaaanniit naanguna taanna akissuteqaat, takkuttoqarsimananilu. Kisianni tassa paasivarput Atassutip oqaaseqartuata saqqummiussineratigut Naalakkersuisut akissuteqaasiorsimasut taannalu tassa, imaassinnaavoq paatsuuinerusoq imaluunniit ersernerluttumik taanna oqaatigineqarsimasinnaasoq. Taamaassimap­pat taanna utoqqatsissutigissavara, kisianni kissaatigissallugu taava Atassutip taanna erseqqissaavi­gilaartariaqassagaa.

 

Aap. Ajunngilaq naggaterpiaatigut qutsatigiinnassavara siunnersuut manna partiinit tamanit aamma Kattusseqatigiinnit aammalu Naalakkersuisooqatigiinnit tamarmiusunit aamma tapersersorneqar­mat.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Oqaaserineqartunut kingullernut tunngatillugu Siulittaasoqarfimminngaanniit siunnersuuteqartup akissuteqarfigineqarnissaanut piffissaliussat Naalakkersuisuninngaanniit ataqqineqarnissaat taanna sianigiumaarparput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa maani isumaqatigineqarluni oqaatigineqarmat oqaatigissavara Undersøgelseskommissionit, tamakkua pillugit inatsit folketingimi tulliani nutarteneqalerpat revisioneqartussaavoq. Tassa takorloorneqarsimavoq folketingip ukiuani 2003-ip aamma immaqa 2004-p ingerlanerani. Qularnanniglaq tamatuma tungaanut suliassaq taanna Kalaallit Nunaaningaanniit paaseqatiinniutis­sat aamma ilaatigut tunngavigalugit angumeriniarneqartussatut ilimanarneruvoq. Tassa inatsisip nutarterluni Danmarkimi suliarineqarnera tamakkiisumik imaattornissaa naatsorsuutigineqarmat taamanikkut piumaartoq.

 

Kisianni oqaatigissavara inatsit ullumikkutut aamma isikkoqartillugu saqqummiullugu akuerinissaa aamma taanna ajornatoqanngilaq.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.

Uani isumaqatigiinngittoqanngilaq, tassa siunnersuut tamarmik taamatut iluseqarluni ingerlanneqar­nissaa isumaqatigiissutigivaat, kisianni nappaasoqarpoq suli.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassa aamma uanga maani nuannaaqataassaanga siunnesuuteqartoq nuannaarmat. Kisiannili suli nuannaarnerussagaluarpunga Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuisa oqaatsiminni ilanngummassuk makkua: tassa Inatsisartut 400 millionit koruunit tikillugit 1995-imi KNI-mut naatsorsuutigineqarianngitsumik taamaalillutik aningaasalesueqataasarialersimapput. Nuannissaga­luarpoq imaattunnguamik ilaqqinneqarsimasuugaluarpata: qujanrtumilli ullumikkut pissutsit ukioq matuma arfineq-marluk matuma siorna KNI-mi atugaasiasut qaangiussimapput, muminneqarsimal­luinnarlutillu sinneqartoornermut aamalu akiliisinnaassuata imaluunniit akiliisinnaassusia isumannanngitsumut inississimalluni. Qujanartmik sulisut pikkorinnerisigut taamaattut angusat aamma anguneqarsimapput.

 

Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua.

Oqallisissiami pineqartumi pingaarnerusutut isiginngilarput suliap suminngaanniit imaluunnit qanoq naliiffigi... kisianni pingaartuttuisigisarput tassaavoq suliaq nangeqattaartumik saqqumme­qattaartuarsimasoq aammalu pisariaqartinneqartorujussuusimasoq ukiut ingerlaneranni aammalu Inuit Ataqatigiit suliaq pingaarteqalugu malersukaarlugulu saqqummiuttarsimasaat, uagut tungitsinniit tamakkiisumik tapersersoratsigu. Taamaattumik akissuteqaatissatsinnik suliaqarnitsin­ni paapialat pigisagut ukiut ingerlaneranni pissarsiarisimasagut annertuumik tunngavigisimavagut.

 

Kisianni una assersuutigineqasasnngilaq suut tunngavigalugit akissuteqaateqarsimaneq kisiannili aamma Naalakkesuisuutitaqarnermut tunngatillugu pappialanik immikkut agguaassisoqarsimanngi­laq, kisianni suliassat ingerlareersut tunngavigalugit akissuteqaateqarnissarput ilusilersorsimavar­put.

 

Kisianni aamma tupinnanngilaq taama oqaraluaraanni tassa tamatta nalunngilarput Inatsisartuni ilaasortat aamma Naalakkersuisut uangaaniit maani oqaatigisaat tunngavigalugit taamaut oqarpunga, tassa isumaqatigaarput aamma Naalakkersuisut siunnersuut pillugu tapersiillutik oqaaseqarsimapput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq, uaniuna Anders Andreassenimut akissutigilaaginnarniarlugu uaguttaaq qujassutigeqaarput aamma qujamasuutigivarput ullumikkut KNI taamatut ingerlalluartigimmat. Uani oqaatigivarput tassaammat tunngaviulluinnaqqissaarsimasoq aallaqqaataaninngaanniilli tunngaviusimasoq taamatut misissuinissamik ataatsimiititaliamik siunnersuuteqarnermut peqqutaarpiarmat uani eqqaagipput. Taanna isumaqarpunga aamma paatsuugassaanngitsoq. Aamma inuiaqatigiit Inuit Ataqatigiinninngaanniit pingaartittuartaratsigu siunnersuutitsinnut tunngavigisagut aamma ersersissallugit tassanilu aamma ersersipparput sunarpiaq siornatigut aamma tunngavigalugu siullerpaamilli saqqummiunneqarsimanera.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tassa oqaluuserisassaq qimasanngilarput uani misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip kunngip peqqussutaatigut atuutilerneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut pigatsigu. Aamma takusinnaavara allamik nappaasoqanngitsoq taamaalilluni immikkoortoq 39-p siullermeer­neqarnera tamanit tassalu partiinit, Kattusseqatigiinnit attaviitsunillu isumaqataaffigineqarpoq, taamaalillunilu naammassivoq aappassaaneerneqarnissaanullu ataatsimiititaliaq taaneqartoq taanna ingerlatsiffigineqassaaq tassa Inatsisartut Inatsisit pillugit Ataatsimiititaliaanut. Taamaalilluni taanna immikkoortoq 39 naammassivoq.